Lihavuusepidemia

Mäkkärin normiranut on hieman päälle 300kcal. Sokerilimppa on noin 40 kcal per desi, eli jos vetää sen 0,5l sokerikokiksen, niin taitaa tonni paukkua. Eli sinänsä normisetillä menee tavalliselle toimistyöntekijälle liki puolet päivän energiatarpeesta, ei suotta sanota roskaruuaksi. Sinänsä olen kyllä samaa mieltä, että se pelkkä normaalihkon kokoinen burgeri ei ole ongelma riippuen siitä mitä muuta syö.
Juuri näin. Jollekin liikuntaa päivittäin harrastamattomalle toimisto-etätyö-hipsterille kaksi tuollaista settiä päivässä käsittää koko päivän energiatarpeen ja ehkä jopa vähän ylikin henkilöstä riippuen, mutta samalla makrojen, mm. proteiinin määrä, jää aika paljon pahasti vajaaksi. Kaikki muu siihen päälle on täysin ylimääräistä energiaa.

Yksi Bic Mac -ateria tavallisilla ranskalaisilla ja maltillisella 4dl Coca-Colalla (koska jäitä mukissa) sisältää hieman yli 1000 kcal. Annoksessa on 31g proteiinia, 124g hiilihydraatteja ja 41g rasvaa. Kaikki tämä pihviä lukuun ottamatta vieläpä melko heikkolaatuisena ja heikosti nälkää pitävänä. Gluteenittomassa Bic Macissa on vielä 200kcal enemmän. Kyllä se roskaruoka-nimitys on noille ihan ansaittu.

Jokainen voi tarkistaa geneerisen arvion omasta kaloritarpeesta vaikka tällä Sydänliiton laskurilla:


No kuitenkin, ei kai tuo 1000kcal kauheasti eroa lounasravintolasta hieman tuhdimmalla annoksella? Jos ei illalla mätä kauheasti ruokaa, niin ei pitäisi olla ongelma.
No ei eroa joo, mutta hieman paikasta riippuen annos voi sentään olla hieman monipuolisempi ja vähän vähemmällä höttöhiilarilla. Jossakin kebab-ranu-pizza-riisi-soosi-lautasella voi tosin olla jo lähemmäs 2000kcal, eikä siinä konkurssissa paljon helpota vaikka sivussa olisi lusikallinen tomaattia/salaattia. Parin ekan lautasen jälkeen vähän hierotaan mahaa, löysätään vyötä ja naureskellaan työkavereille, että kai sitä nyt vielä vähän menee. Ei ihme jos vähän väsyttää iltapäivällä. :D
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vaan se ongelma, että jos tarkoitus on saada painoa laskemaan ja on tottunut syömään paljon, niin tollanen 600 kcal burgeri ei jätä oloa kylläiseksi.
Ja tähän ongelmaan on se helppo ratkaisu, että syö burgerin lisäksi hyvän salaatin sekä jättää makeanhimoa ruokkivat zerokolat hanaan. Tietysti vaatii että pikasyöttölän alueellinen lista sisältää sen kunnon salaatin.
 
Juuri näin. Jollekin liikuntaa päivittäin harrastamattomalle toimisto-etätyö-hipsterille kaksi tuollaista settiä päivässä käsittää koko päivän energiatarpeen ja ehkä jopa vähän ylikin henkilöstä riippuen, mutta samalla makrojen, mm. proteiinin määrä, jää aika paljon pahasti vajaaksi. Kaikki muu siihen päälle on täysin ylimääräistä energiaa.

Yksi Bic Mac -ateria tavallisilla ranskalaisilla ja maltillisella 4dl Coca-Colalla (koska jäitä mukissa) sisältää hieman yli 1000 kcal. Annoksessa on 31g proteiinia, 124g hiilihydraatteja ja 41g rasvaa. Kaikki tämä pihviä lukuun ottamatta vieläpä melko heikkolaatuisena ja heikosti nälkää pitävänä. Gluteenittomassa Bic Macissa on vielä 200kcal enemmän. Kyllä se roskaruoka-nimitys on noille ihan ansaittu.

Jokainen voi tarkistaa geneerisen arvion omasta kaloritarpeesta vaikka tällä Sydänliiton laskurilla:


Ei tuon mukaan kyllä pääse oikein millään alle 2000kcal päivittäiseen kulutukseen. Esimerkiksi 31-60 vuotiaalla 75kg miehellä, jolla on kevyt työ eikä lainkaan vapaa-ajan aktiivisuutta, päivittäinen energiankulutus olisi 2273kcal, mikä kuulostaa aika paljolta. Parikymppisellä samoilla spekseillä kulutus olisi jo 2374kcal/päivä. :hmm:
 
Ei tuon mukaan kyllä pääse oikein millään alle 2000kcal päivittäiseen kulutukseen. Esimerkiksi 31-60 vuotiaalla 75kg miehellä, jolla on kevyt työ eikä lainkaan vapaa-ajan aktiivisuutta, päivittäinen energiankulutus olisi 2273kcal, mikä kuulostaa aika paljolta. Parikymppisellä samoilla spekseillä kulutus olisi jo 2374kcal/päivä. :hmm:
Joo, aika väljiä arvioita nuo laskurit minunkin mielestäni antavat, mutta on noissa käsittääkseni ihan oikeaa tutkimusta takana, eli eivät ole ihan höpöä kuitenkaan. Siksi sanoinkin, että sieltä voi tarkistaa geneerisen arvion.

2273kcal määrällä se ei-aktiivinen, toimistotyötä tekevä 31-60v 75kg mies saattaa juuri ja juuri pysyä samoissa mitoissa, olettaen että ruoka-aineiden koostumus on järkevä ja unta tulee riittävästi jne, mutta aika helposti alkaa outokumpua pukkaamaan, jos tuosta yhtään lipeää.
 
Mun lähipiirissä lihominen on ihan puhdas elintasosairaus. On vara syödä enemmän sipsejä, alkoholia, leivoksia, "joka" safkaan kermaa jne. Lopputulos on silkkaa läskiä. Silmiä pyöritellään, kun suomen kesäreissun aikana en suostu mättämään samaa määrää herkkuja kuin muut.

Juuri näin.. Ihan liikaa ylipaino -keskustelut keskittyy aina aterioilla syötävään ruokaan, vaikka monella sen ylipainon syy on juuri tuo kaikki ylimääräinen paska jota vedetään aterioiden ulkopuolella. Sipsit, karkit, limsat, suklaa, kalja, siideri, lonkero, viini, leivokset, pullat, jne.

Eihän perusruuassa ole mitään vikaa!
 
2273kcal määrällä se ei-aktiivinen, toimistotyötä tekevä 31-60v 75kg mies saattaa juuri ja juuri pysyä samoissa mitoissa, olettaen että ruoka-aineiden koostumus on järkevä ja unta tulee riittävästi jne, mutta aika helposti alkaa outokumpua pukkaamaan, jos tuosta yhtään lipeää.

Ei kai ruoka-aineiden koostumus tai uni vaikuta siihen että kuinka paljon syöty energiamäärä lihottaa, vaan siihen että kuinka paljon tulee syötyä? Eli tuolla energiamäärällä pysyisi joka tapauksessa samoissa mitoissa, mutta huono uni tai ruoka-aineiden koostumus nostaisi energiamäärää koska tulisi syötyä enemmän.
 
No kuitenkin, ei kai tuo 1000kcal kauheasti eroa lounasravintolasta hieman tuhdimmalla annoksella? Jos ei illalla mätä kauheasti ruokaa, niin ei pitäisi olla ongelma.

Lounasbuffetissa siihen annokseen pystyy kuitenkin jokainen valinnoillaan vaikuttamaan enemmän kuin pikaruokalassa. Puolet lautasesta jos täyttää tuoreilla kasviksilla niin on jo oikeilla jäljillä.

Kuulostaa kyllä hieman erikoiselta jos jääkaapilla tulee vietettyä vapaa-aikaa. Tuolloinhan voisi melkein tehdä mitä vaan ulkona, vaikka lukea kirjaa ja tulos olisi melkein sama?

Varmaan nyt itsekin ymmärrät mitä tässä haetaan. Muutenkin tunnut nyt vain tuijottavan paljonko yksittäinen liikuntasuoritus kuluttaa laskennallisesti kilokaloreita. Liikunnalla on kuitenkin tuon välittömän kalorikulutuksen lisäksi muitakin hyviä puolia, kuten aineenvaihdunnan kiihtyminen ja positiiviset vaikutukset niin tuki- ja liikuntaelimistöön kuin yleiseen jaksamiseen. Endorfiinilataus innostaa liikkumaan jatkossakin. Lisäksi lihaskuntoharjoitteet kasvattavat lihasmassan määrä mikä taas lisää lepokulutusta.
 
Ei kai ruoka-aineiden koostumus tai uni vaikuta siihen että kuinka paljon syöty energiamäärä lihottaa, vaan siihen että kuinka paljon tulee syötyä? Eli tuolla energiamäärällä pysyisi joka tapauksessa samoissa mitoissa, mutta huono uni tai ruoka-aineiden koostumus nostaisi energiamäärää koska tulisi syötyä enemmän.
No ei se uni tietenkään suoraan tuolla tavalla vaikuta, mutta univaje vaikuttaa hormonitoimintaan, lisää ruokahalua, vähentää vähäistäkin arkiaktiivisuutta ja tiedostamatonta lihastoimintaa. Ylipäätään unen merkitystä ei kannata aliarvioida painonhallinnassa.

 
Varmaan nyt itsekin ymmärrät mitä tässä haetaan. Muutenkin tunnut nyt vain tuijottavan paljonko yksittäinen liikuntasuoritus kuluttaa laskennallisesti kilokaloreita. Liikunnalla on kuitenkin tuon välittömän kalorikulutuksen lisäksi muitakin hyviä puolia, kuten aineenvaihdunnan kiihtyminen ja positiiviset vaikutukset niin tuki- ja liikuntaelimistöön kuin yleiseen jaksamiseen. Endorfiinilataus innostaa liikkumaan jatkossakin. Lisäksi lihaskuntoharjoitteet kasvattavat lihasmassan määrä mikä taas lisää lepokulutusta.


En oikeastaan ymmärtänyt, kun mulla ainakaan liikunta ei vähennä syömistä, päinvastoin. Eikä silleen tule tylsyyttään syötyä esim. koneen ääressä istuessa.

Tietysti liikunnasta on kaikkea muuta hyötyä, mutta painon hallintaa se ei ensisijaisesti ratkaise, vaan ratkaisuja tarvii etsiä erilaisista keinoista hallita nälän tunnetta.
 
Yksi Bic Mac -ateria tavallisilla ranskalaisilla ja maltillisella 4dl Coca-Colalla (koska jäitä mukissa) sisältää hieman yli 1000 kcal. Annoksessa on 31g proteiinia, 124g hiilihydraatteja ja 41g rasvaa. Kaikki tämä pihviä lukuun ottamatta vieläpä melko heikkolaatuisena ja heikosti nälkää pitävänä. Gluteenittomassa Bic Macissa on vielä 200kcal enemmän. Kyllä se roskaruoka-nimitys on noille ihan ansaittu.
Eikä Big Mac -ateria ole todellakaan pahimmasta päästä, vaan enemmänkin roskaruuan mikrosarjaa. ETENKÄÄN jos verrataan johonkin Jenkkilän antimiin, jota tässä aiemmin tehtiin. Sattumoisin McDonald'silla menee USA:ssa kai aika huonosti, tai huonommin kuin ennen - kilpailu on kovaa, ja eiköhän siinä kilpailussa pärjää sellaiset firmat, jotka tarjoaa enemmän (kaloreita) ja parempaa makua samalla rahalla.

Ihan jo vaikka Burger Kingin perus Whopperissa (679 kcal) on enemmän kaloreita kuin Big Macissä... Puhumattakaan sitten jos aletaan puhua oikein kunnon mättöruuasta.
 
Tietysti liikunnasta on kaikkea muuta hyötyä, mutta painon hallintaa se ei ensisijaisesti ratkaise, vaan ratkaisuja tarvii etsiä erilaisista keinoista hallita nälän tunnetta.
Täysin väärin. Kyllä se liikunta on niin iso apu eri tavoin että sen avulla nimenomaan moni lähtee laihtumaan. Minusta naurettavaa lytätä liikuntaa ettei olisi yksi peruspilareista onnistuneessa painonhallinnassa. Se kun on yksi hailee jos joku laihtuu, mutta lihoo heti uudelleen. Ai mikäkö sitäkin edistää ettei liho heti uudelleen? No liikunta.
 
Täysin väärin. Kyllä se liikunta on niin iso apu eri tavoin että sen avulla nimenomaan moni lähtee laihtumaan. Minusta naurettavaa lytätä liikuntaa ettei olisi yksi peruspilareista onnistuneessa painonhallinnassa. Se kun on yksi hailee jos joku laihtuu, mutta lihoo heti uudelleen. Ai mikäkö sitäkin edistää ettei liho heti uudelleen? No liikunta.

Paskapuhetta, tässä jotain lähdettäkin. Kuten sanoin, vaikka liikunnasta on jonkin verran apua, se on toissijaista syömiseen verrattuna.

Laihduttamisessa suurin merkitys on ruokavaliomuutoksilla, mutta liikunnalla voidaan mm. estää painonnousua, auttaa painonpudotustuloksen pysymisessä ja säästää lihaskudosta. Myös arki- ja pätkäliikunta tehoaa. Pääasia on, että liikkuu tavalla, jota haluaa jatkaa päivästä ja vuodesta toiseen.

 
Paskapuhetta, tässä jotain lähdettäkin. Kuten sanoin, vaikka liikunnasta on jonkin verran apua, se on toissijaista syömiseen verrattuna.
Se jatkuvuus? Ei millään porkkanoilla saa helposti poistettua houkutusta syödä esim herkkuja. Selitin kyllä ihan tarpeeksi selvästi miltä kannalta se on niin tärkeää. Laiha joka lihoo ei ole nähnytkään mitään sellaista tulosta mitä yhteiskunnallisesti haetaan laihdutuksen terveyshyödyillä.
 
Itse olen tämmöinen vajaa 50v. Eläissäni ei ole tarvinnut miettiä paljonko syön tai juon, aina on paino aikuisiällä pysytellyt 70-80kg välillä. Pituutta 180cm. Painokin lähinnä noussut jos olen salilla jaksanut käydä pumppaamassa ja silloin on ruokahalu kasvanut huomattavasti. Alkoakin, eli olutta tullut tissuteltua enemmän ja vähemmän sen kohta 30 vuotta tasaiseen. Viimeksi 5 vuotta sitten katsottiin maksa-arvot ja muut, ja kaikki viimeisen päälle raja-arvojen sisällä. En tiedä, varmaan johtuu geeneistä tai jtn.
 
Se vaan yksinkertaisesti menee niin että suurin osa ihmisistä ei mittaile ruoka-annoksiaan, on toki hyvä siirto muuttaa ruokavaliota esim kasvisten suuntaan ja muutenkin kevyemmäksi. Se on kuitenkin huomattavasti helpompaa lisätä näin suuressa mittakaavassa ihmisille (peruspertille ja pirkolle) kohtuullinen määrä yleishyödyllistä liikuntaa kuin alkaa patistaa ihmisiä muokkaamaan ruokamäärää pienemmäksi.

Ainot keino mikä tulee mieleen on että jos aloitetaan oikeasti kattavat haittaverot suurinpiirtein kaikelle epäterveelliselle. Se olisi toki tehokkain keino, sen liikunnan lisänä. Vähän siihen suuntaan mennään, mutta ei tämä vielä riitä muuttamaan suuntaa. Etenkin jos metaboliaa ylläpitävä liikunta vähenee entisestään samaa tahtia kuin on vähentynyt.
 
Se jatkuvuus? Ei millään porkkanoilla saa helposti poistettua houkutusta syödä esim herkkuja. Selitin kyllä ihan tarpeeksi selvästi miltä kannalta se on niin tärkeää. Laiha joka lihoo ei ole nähnytkään mitään sellaista tulosta mitä yhteiskunnallisesti haetaan laihdutuksen terveyshyödyillä.

Selitit kyllä hyvin selvästi, mutta ei se edelleenkään tee siitä paikkansa pitävää.
 
Olkoonkin sisään mätettävä kalorimäärä suurin yksittäinen tekijä lihomiseen tai laihtumiseen, niin silti sitä liikunnan osuutta vähätellään aivan suotta.

Vartin trendi-hiitti tai puoli tuntia käsipainoja 2xviikossa ei tietysti paljon vaalla heti näy, mutta tyhjää parempi sekin ja voi pitkällä aikavälillä tuoda jotain tulosta. Taas matalaintensiteettinen kuntoliikunta, esim pyöräily, kävely, hiihto tai juoksu säännöllisesti harrastettuna kuluttaa todella paljon kaloreita. Lisäksi liikkuva ja aktiivinen elämäntapa on pitkällä aikajänteellä paljon helpompi ylläpitää kuin pelkkään kalorien kuristamiseen perustuva.
 
Olkoonkin sisään mätettävä kalorimäärä suurin yksittäinen tekijä lihomiseen tai laihtumiseen, niin silti sitä liikunnan osuutta vähätellään aivan suotta.

Vartin trendi-hiitti tai puoli tuntia käsipainoja 2xviikossa ei tietysti paljon vaalla heti näy, mutta tyhjää parempi sekin ja voi pitkällä aikavälillä tuoda jotain tulosta. Taas matalaintensiteettinen kuntoliikunta, esim pyöräily, kävely, hiihto tai juoksu säännöllisesti harrastettuna kuluttaa todella paljon kaloreita. Lisäksi liikkuva ja aktiivinen elämäntapa on pitkällä aikajänteellä paljon helpompi ylläpitää kuin pelkkään kalorien kuristamiseen perustuva.
Pitkäkestoinen kevyt liikunta on sitä mikä kasvattaa kapasiteettia rasvan käyttöön energiana ja hiitti taas nostaa energiankulutusta levossakin. Veikkaisin puhtaalla mutulla tuon rasvanpolton energiaksi käynnistymisen olevan yksi tekijä siinä miksi paljon liikkuva laiha ei ymmärrä sohvalla istuvan lihavan ainaista nälkää.
 
Menee taas oman kokemuksen yleistämiseksi, mutta itselle tulee lähipiiristä mieleen monta jojoilijaa, jotka ovat saaneet painon kyllä alas ruokavaliota muuttamalla, mutta ne, jotka ovat saaneet sen myös pidettyä alhaalla, ovat muuttaneet muutakin.

Jos sitä ylimääräisen syömisen jättämää kuvainnollista/konkreettista tyhjää tilaa elämässä ei jollain täytä, niin epäonnistuu lähes varmasti.
 
Se on kuitenkin huomattavasti helpompaa lisätä näin suuressa mittakaavassa ihmisille (peruspertille ja pirkolle) kohtuullinen määrä yleishyödyllistä liikuntaa kuin alkaa patistaa ihmisiä muokkaamaan ruokamäärää pienemmäksi.
No tuskinpa nyt sentään, etenkin kun pieni liikunta ei itsessään edes paljon auta.

Kaikkea sitä kuuleekin.

Ei toi ruokamäärän pienentäminenkään toki helppoa ole. Onhan nämä niin nähty. Ihan riippumatta siitä miltä kantilta asiaa katsoo, on kansakunnan painonhallinta pahasti epäonnistunut, ja kehitys on ollut huonoa jo pitkään.

Itse uskoisin, että (pätkä-)paastoilun promoaminen voisi olla tehokkaampaa kuin minkään liikkumisen lisäämisen tai syömisen karsimisen sinänsä. Se on helppoa, ei tarvitse tehdä mitään. Etenkään avata suutaan syödäkseen. Mutta sitten kun syö, niin "saa" syödä aika vapaasti, tai siis se ei ole se prioriteetti tässä. Se on vasta toissijainen juttu sitten. Ja liikunta kolmassijainen.

Uskoisin, että toi voisi olla mentaalitasolla muita konsteja helpompaa monelle. Pitäisi vaan julkisen keskustelun mennä siihen, että näin todellakin saa ja kannattaa toimia. Siihen on vielä matkaa.

Ainot keino mikä tulee mieleen on että jos aloitetaan oikeasti kattavat haittaverot suurinpiirtein kaikelle epäterveelliselle. Se olisi toki tehokkain keino, sen liikunnan lisänä. Vähän siihen suuntaan mennään, mutta ei tämä vielä riitä muuttamaan suuntaa. Etenkin jos metaboliaa ylläpitävä liikunta vähenee entisestään samaa tahtia kuin on vähentynyt.
Haittaverojen sijaan veronpoisto terveellisiltä ruuilta.

Kaiken maailman "lisäverot" kalskahtaa hyvin pahasti mun korvaan ja maailmankatsomukseen, oli kyse sitten mistä asiasta tahansa.

Pakkauskokoja voitaisiin ehkä ohjailla joiltain osin.
 
Verottamalla, jos haluaa ratkaista lihavuusepidemian niin paras olisi verottaa lopputulosta. Vuosittain DEXA scan ja lääkärintarkastus(ennakoivaa terveydenhuoltoa, halvempaa kuin sairaanhoito). Jos on liikaa rasvaa niin lihavuusvero. 3v siirtymä-aika ennen veron toimeenpanemista. Jos onnistuu vuoden aikana laihduttamaa x-määrän niin välttää veron. Lopputulos on, että läskit jotka eivät onnistuneet laihduttamaan maksavat.

Lihavuus osuu suoraan kivuliaasti lompakoon(veroprosentin korotus?, absoluuttinen euromäärä sakkoa?, tukien/eläkkeen laskeminen?). Jos ei lompakon oheneminen motivoi niin mikä sitten? Abstrakti "saat diabeteksen/verisuonitukoksen/nivelvaivoja/..." 20v päästä ei tunnu motivoivan. Abstraktit limukka maksaa 10snt enempi litralle ei tunnu myöskään motivoivan porukkaa. Jos tarpeeksi nostetaan veroja niin sipsit, rasva, suola, sokeri alkavat tulemaan kaljalavojen mukana ulkomailta.

DEXA scan hyvä, kun bodarit välttää veron toisin kuin bmi:lla mitatessa. DEXAa myös mahdoton huijata toisin kuin itseänsä. "mulla on painavat luut".
 
Viimeksi muokattu:
Hinnan eli saatavuuden rajoitus ja valistus ovat keinoja, joilla saadaan estettyä sitä ongelman syntymistä. Sen sijaan siihen jo syntyneen ongelman poistoon ne yksistään auttavat just niin hyvin, kuin se nautintoaineen hinnan nousu auttaa narkkaria, tupakoitsijaa ja alkkista lopettamaan.
 
No tuskinpa nyt sentään, etenkin kun pieni liikunta ei itsessään edes paljon auta.

Kaikkea sitä kuuleekin.

Ei toi ruokamäärän pienentäminenkään toki helppoa ole. Onhan nämä niin nähty. Ihan riippumatta siitä miltä kantilta asiaa katsoo, on kansakunnan painonhallinta pahasti epäonnistunut, ja kehitys on ollut huonoa jo pitkään.

Itse uskoisin, että (pätkä-)paastoilun promoaminen voisi olla tehokkaampaa kuin minkään liikkumisen lisäämisen tai syömisen karsimisen sinänsä. Se on helppoa, ei tarvitse tehdä mitään. Etenkään avata suutaan syödäkseen. Mutta sitten kun syö, niin "saa" syödä aika vapaasti, tai siis se ei ole se prioriteetti tässä. Se on vasta toissijainen juttu sitten. Ja liikunta kolmassijainen.

Uskoisin, että toi voisi olla mentaalitasolla muita konsteja helpompaa monelle. Pitäisi vaan julkisen keskustelun mennä siihen, että näin todellakin saa ja kannattaa toimia. Siihen on vielä matkaa.

Jos katsotaan kansakunnan tilannetta ja suuntaa, niin se pieni liikuntakin auttaa. Nyt en tietenkään puhu pelkästään painonhallinnasta tai laihduttamisesta, vaan myös heikon tuki- ja liikuntaelimistön ja lihaskunnon aiheuttamista ongelmista. Aktiivinen ihminen nyt vain voi kokonaisvaltaisesti paremmin ja kokonaisvaltaisesti terveemmän ihmisen painonhallintakin on helpompaa.

Paastot ja muut vastaavat kikat auttavat varmasti varsinaisessa laihdutusvaiheessa, mutta moniko sitten todellisuudessa jaksaa jatkaa paastoamista, kun laihdutusvaihe on ohi ja pitäisi keskittyä painonhallintaan. Reippaasti ylipainoisilla saattaa myös olla melkoinen kirjo erilaisia perus- ja elintasosairauksia, joiden kanssa paastoaminen ei onnistu.
 
Se on ihan totta, että liikunta itsessään, tyhjiössä, ei ole kovin tehokas tapa laihduttaa. Esimerkiksi tunnin kävelylenkki kuluttaa aika yllättävän vähän energiaa ja siihen ei paljoa tarvitse syödä, että tuon vaikutus nollaantuu.

Mutta sillä liikunnalla olisi niin paljon muita hyviä vaikutuksia, että senkin takia sitä olisi hyvä tehdä. Siinä sivussa liikunnalla on myös sitä laihdutusta edistäviä vaikutuksia. Siitä tulee päivään tekemistä, mikä muuten voisi kulua mässyjä syömällä. Liikunta auttaa masennukseen, joka monella on se syy syödä. Liikkuminen on mukavampaa kun ei ole sitä läskiä niin paljon, joka myös kannustaa laihduttamaan. Yms.
 
Ei toi ruokamäärän pienentäminenkään toki helppoa ole. Onhan nämä niin nähty. Ihan riippumatta siitä miltä kantilta asiaa katsoo, on kansakunnan painonhallinta pahasti epäonnistunut, ja kehitys on ollut huonoa jo pitkään.
Minä luulen, että suurin vaikeus tulee siitä, ettei tiedetä mitä pitäisi tehdä.

Ei siis tiedetä omaa kulutusta, eikä toisaalta osata arvioida ruoka-aineiden kalorimääriä, eikä myöskään ole ymmärrystä tarvittavan liikunnan määrästä tarpeeseen suhteutettuna. Sitten kun vielä kaikenlaiset suolaiset ja makeat herkut ovat buffet-pöydissä, kaupoissa ja mainoksissa entistä paremmin esillä ja kaloriarvot pienellä präntillä epäselvästi, niin massat altistuvat enemmän ja enemmän kaikenlaisille houkutuksille ja antautuvat silmät ummessa omalle voimattomuudelleen.

Siinä olisi markkinarakoa jollekin älykelloon yhdistetylle AI-sovellukselle, joka osaisi
- analysoida kehonkoostumuksen
- seuraisi päivittäistä aktiivisuutta
- ehdottaisi ruokavaliota, tai ainakin kalorimäärää ja makroja käyttäjän tarpeisiin suhteutettuna
- tarjoaisi käyttäjän syötteiden ja mahdollisesti kuvantunnistuksen avulla arvion kunkin aterian sisältämästä kalorimäärästä makroineen
- ohjaisi käyttäjää päivän mittaan terveempiin ratkaisuihin ja herjaisi kalorimäärien ylityksistä (ja vastaavasti jojoiluun johtavasta liian suuresta alituksesta pitkällä aikavälillä)

Se on sitten eri asia kuinka paljon käyttäjät huijaisivat itseään kirjaamatta syömisiään tuollaiseen, mutta kaikkia ei voi parantaa tai muuttaa millään menetelmällä.

Älykelloja on toki jo olemassa joka lähtöön ja samaten on erilaisia kaloriseurantapalveluita, mutta näiden yhdistelmää tekoälyn höystämänä ei tietääkseni ole laajemmassa mittakaavassa, eikä varsinkaan helposti omaksuttavana ja kohtuuhintaisena palveluna.
 
Minä luulen, että suurin vaikeus tulee siitä, ettei tiedetä mitä pitäisi tehdä.

Käsittääkseni tämä on just se asia, mikä EI ole ongelma. Tietoa on saatavilla enemmän kuin tarpeeksi, ja jos kyse olisi tuosta niin lihavuudesta pitäisi päästä helposti eroon esim. työterveyden avustuksella.

Kyse on siitä, että vaikka ~kaikki tietää mitä pitäisi tehdä, harva kykenee tekemään sitä kun elimistö kiljuu nälkää. Ja juuri tämän takia tärkeintä on erilaiset keinot saada nälän tunne kuriin kuten kunnolla nukkuminen, salaatin syöminen (vähän energiaa tilavuuteen nähden, huijaa siis vatsaa) ja uusimpana suolistohormoneita teeskentelevät lääkkeet.
 
Käsittääkseni tämä on just se asia, mikä EI ole ongelma. Tietoa on saatavilla enemmän kuin tarpeeksi, ja jos kyse olisi tuosta niin lihavuudesta pitäisi päästä helposti eroon esim. työterveyden avustuksella.
Tietoa toki on, mutta ei ymmärrystä.

Tunnistan tuon tilanteen omastakin historiasta. Ei minulla ollut vielä muutama vuosi sitten mitään ylimalkaista tarkempaa käsitystä omasta kulutuksesta/tarpeesta, ruokien kalorimääristä saati niiden makroista. Teoria oli tuttua ja tietoa on ollut saatavilla kaikkialta, mutta siitä on kuitenkin tosi pitkä matka käytäntöön. Peili oli paras väline minkä avulla tilannetta pystyi seuraamaan ja tekemään korjauksia.

Vasta aktiivisemman kuntosaliharrastuksen myötä innostuin aiheesta syvällisemmin ja totesin, että ei tämä nyt niin vaikeaa ole, mutta että silti kynnys oli aiemmin tosi korkealla perehtyä asiaan. Minulla ei ole ollut mitään suurempia ylipaino-ongelmia koskaan, mutta kyllä se aina välillä kävi mielessä että pitäisi varmaan tehdä jotain, kun kaapista kaivetut edellisen kesän housut eivät enää mahtuneetkaan jalkaan yhtä hyvin. Samaan aikaan tuntui kovin kaukaiselta ajatukselta lueskella pakkausten merkintöjä ja yrittää arpoa, että mitä niillä tiedoilla käytännössä tekisi. Sitten kun teki päätöksen ja alkoi hommiin, niin aika nopeasti nämä mainitut seikat avautuivat ja samalla kävi vähitellen myös niin, että ne vanhat vaatteet pitikin heittää pois sen vuoksi, kun ne kävivät liian isoiksi.

Väitän edelliseen perustuen, että massojen tottumusten muuttaminen edellyttäisi jotain nykyistä helpommin lähestyttävää menetelmää. Kynnys on monille vaan aivan liian korkea, vaikka tosiaan tietoa onkin saatavilla paljon.

Kyse on siitä, että vaikka kaikki tietää mitä pitäisi tehdä, harva kykenee tekemään sitä kun elimistö kiljuu nälkää. Ja juuri tämän takia tärkeintä on erilaiset keinot saada nälän tunne kuriin kuten kunnolla nukkuminen, salaatin syöminen (vähän energiaa tilavuuteen nähden, huijaa siis vatsaa) ja uusimpana suolistohormoneita teeskentelevät lääkkeet.
Laihduttaminen ei tarkoita, että pitäisi nähdä nälkää, eikä varsinkaan että se olisi millään tavalla sietämätöntä. Terveellisen laihduttamisen rajana pidetty max. 500kcal vajaus per päivä sallii syödä melkoisen määrän ruokaa. Itse asiassa paljon enemmän, kuin moni kuvittelisi. Olennaista on, että ruoka-aineet ovat ravintosisällöltään järkeviä ja että tietää oman kulutuksen perustason. Ei sinne päivittäiselle ruokalistalle sokeripullia, jäätelöitä tai suklaapatukoita passaa heitellä sekaan, mutta toisaalta niitäkin voi nauttia silloin tällöin kohtuudella, kunhan huomioi sen kokonaisuudessa. Oluet, siiderit ja varsinkin jäykät alkoholijuomat sun muut vasta ovatkin ovat pahasta, kun niissä on hillitön määrä "nollakaloreita", eli ei elimistölle käytännössä mitään hyödynnettävää.

Lihavuus on toisaalta vähän kuin alkoholismi. Kukaan ei voi pakottaa toista muuttumaan/parantumaan, eli kyllä sen päätöksen pitää tulla jokaisesta itsestään.
 
Viimeksi muokattu:
Informaatiota tosiaan on hirveästi saatavilla, mutta kuluttajan on vaikea arvioida niiden todenmukaisuutta ja/tai sovellettavuutta.

Esimerkiksi elintarvikepakkauksissa yleensä referoidaan kalorien kohdalla aikuisen energiantarpeeksi jotain 2000-2500, en nyt jaksa tarkistaa. Tämä lienee muotoiltu "keskimääräinen aikuisen energinkulutus" tms epämääräistä. Siis se energiamäärä, jonka keskimäärin aikuinen ihminen kuluttaa päivässä liikunta mukaan lukien.

Terveystieteissä käytetään usein keskikulutusta, joka määritetään monen muuttujan (ikä, paino, sukupuoli jne) mukaan. Kuitenkin paino muodostaa valtaosan kulutuksen laskennallisesta osuudesta, joskin yli- ja alipainoisilla luku taas vääristyy. Kulutusta on mahdotonta arvioida tarkasti ilman tarkempia mittauksia. Yleisesti ja yksinkertaistaen kuitenkin yksilön peruskulutus on noin 1kcal per painokilo tunnissa hereilläolon aikana. Unen aikana kulutuksen voi kertoa luvulla 0.9 ja liikunnan aikana erilaisilla MET-lukemilla. Näin ollen siis 70kg painava henkilö, joka ei poistu kotoaan, eikä muutenkaan jumppaile, kuluttaa päivän aikan noin 1600kcal. Jos siis syö yleisesti ohjatun 2000-2500kcal päivässä, ei voi muuta kuin lihoa.

MET-luvut auttavat myös yksinkertaisuudessaan arvioimaan aktiivisuuden aikaista kulutusta. Lukemat ovat suuntaa antavia, mutta auttavat järjestelemään liikunnan rasittavuutta. Monet älylaitteetkin (varmuudella ainakin oma Garmin Venu) käyttää vain ja ainoastaan MET-arvoja kalorilaskentaan, eivätkä hyödynnä esimerkiksi syketasoja. Tällöin kulutusarvio lasketaan siis valitun urheilun ja kellotetun ajan mukaan, mikäli pidät taukoja tai istut puiston penkillä, laskee laite silti korkeita kulutuslukemia. Tästä johtuen arvioitu kulutus on yleensä yläkanttiin ja mikäli näihin lukemiin luottaa, tulee myös energian saanti yläkanttiseksi.

Tldr; jos painonpudotus ja kalorilaskenta oikeasti kiinnostavat, perehdy tarkasti siihen, mitä lukuja käytät
 
Liikkumattomat ei vaan tajua miten iso vaikutus sillä on. On se mahdollista ilman liikuntaakin laihtua, mut oma arvaus et potenssiin 2 vaikeampaa.
Omakohtainen kokemus, lisäämällä lenkkeilyn normirutiiniin, paino putosi suurinpiirtein puoli kiloa viikossa. Puolessa vuodessa 12 kg haihtui. En tehnyt mitään muuta viilausta ruokailuun yms. Arkisin 2-3 kertaa sellainen 45 min lenkki, viikonloppuina pitkä matalasykkeinen lenkki. En ole koskaan ollut erityisen askeetti ruokailun ja juomisen suhteen, eli sallin itselleni satunnaiset herkuttelut. Pullalle en ole koskaan ollut perso, ainoa karkkipahe on suklaa. Sen ostamista pitää välttää, koska en pysty säännöstelyyn.

Hyvin skeptisesti suhtaudun kaikkiin (ihme)dieetteihin. Duuniporukassa aina joku yrittää noita aikansa, mutta lopputulos on aina sama. Maksimissaan puoli vuotta jaksavat, sitten palaavat takaisin normirytmiinsä jättimäisine buffa-annoksineen. Näin keski-ikäisenä on kyllä tullut huomattua, että annoskokoon on ollut pakko puuttua. Ei se aineenvaihdunta enää hoida hommia nuoruusvuosien tahtiin.
 
Omakohtainen kokemus, lisäämällä lenkkeilyn normirutiiniin, paino putosi suurinpiirtein puoli kiloa viikossa. Puolessa vuodessa 12 kg haihtui. En tehnyt mitään muuta viilausta ruokailuun yms. Arkisin 2-3 kertaa sellainen 45 min lenkki, viikonloppuina pitkä matalasykkeinen lenkki. En ole koskaan ollut erityisen askeetti ruokailun ja juomisen suhteen, eli sallin itselleni satunnaiset herkuttelut. Pullalle en ole koskaan ollut perso, ainoa karkkipahe on suklaa. Sen ostamista pitää välttää, koska en pysty säännöstelyyn.

Hyvin skeptisesti suhtaudun kaikkiin (ihme)dieetteihin. Duuniporukassa aina joku yrittää noita aikansa, mutta lopputulos on aina sama. Maksimissaan puoli vuotta jaksavat, sitten palaavat takaisin normirytmiinsä jättimäisine buffa-annoksineen. Näin keski-ikäisenä on kyllä tullut huomattua, että annoskokoon on ollut pakko puuttua. Ei se aineenvaihdunta enää hoida hommia nuoruusvuosien tahtiin.
Puolen kilon pudotus viikossa ei ole mikään ihme asia, mutta harvemmin trendi jatkuu kovin pitkään tasaisena, eikä varsinkaan jos muutos tulee pelkästään liikunnan satunnaisesta lisäämisestä. Vähintään pitää olla melko reilusti ylimääräistä mistä ottaa.

Jos paino tippuu 500g viikossa, se tarkoittaa käytännössä että kalorivajeen on oltava noin 500kcal/päivä, eli yhteensä 3500kcal viikossa. Jos kuntoilee 4 kertaa viikossa, tuollaisen vajeen aikaansaamiseksi yhdellä lenkillä pitää kuluttaa keskimäärin 875kcal. Se on aika haastavaa, mutta toki tehtävissä. Epäilen kuitenkin, että kyse on kohdallasi kokonaisvaikutuksesta, eli olet jo aiemmin syönyt kohtuullisen järkevästi ja sitten ainakin osittain olet liikunnan lisäämisen myötä tietoisesti tai tiedostamatta tehnyt näitä muita järkeistyksiä ruokailuun.

Sanoit tuossa ensin, että et tehnyt mitään muutosta ruokailuun, mutta sitten kuitenkin tarkensit, että on ollut pakko puuttua annoskokoon ja vältellä suklaata jne.

Ja tosiaan mitään ihmedieettejä ei ole olemassakaan. On kuitenkin näitä kaikkia pätkäpaastoja ja muita vastaavia malleja, joita tulee ja menee trendien mukaan, mutta jotka voivat toimia joillekin ihmisille kannustimena syödä vähemmän ja järkevämmin, eikä niissä ole sinäänsä mitään vikaa, jos vaan tietää mitä tekee ja miksi nämä vaikuttavat, jos vaikuttavat. Kaikki näistä kuitenkin pohjaavat loppujen lopuksi siihen, että syödään vähemmän kuin kulutetaan ja jos jonkun muutaman kuukauden pikaisen rykäisyn jälkeen jatkaa entiseen tapaan, niin luonnollisesti paino nousee. Ja mikäli elimistö on ollut suuressa kalorivajeessa pitkään, niin se huonoille tavoille palaaminen saattaa aiheuttaa hyvin nopeankin painon nousemisen, kun elimistö pyrkii hätäpäissään keräämään kaiken tarjolla olevan energian talteen rasvana.
 
Kaikki näistä kuitenkin pohjaavat loppujen lopuksi siihen, että syödään vähemmän kuin kulutetaan ja jos jonkun muutaman kuukauden pikaisen rykäisyn jälkeen jatkaa entiseen tapaan, niin luonnollisesti paino nousee. Ja mikäli elimistö on ollut suuressa kalorivajeessa pitkään, niin se huonoille tavoille palaaminen saattaa aiheuttaa hyvin nopeankin painon nousemisen, kun elimistö pyrkii hätäpäissään keräämään kaiken tarjolla olevan energian talteen rasvana.
Luulisi, että tässä vaiheessa olisi jo kaikille selvää, ettei painonhallintaa ja aineenvaihduntaa voi eikä kannata typistää mihinkään "kalorit sisään ja kalorit ulos" -fraasiin, vaan sillä on käytännössä paljonkin merkitystä, että mitä syöt ja milloin.

Ja kun hoitaa asiaa järkevästi ja omalla kohdallaan toimivalla tavalla, on epätodennäköisempää, että "palaa vanhoille tavoilleen".

Jonkun kohdalla se toimiva tapa voi olla esimerkiksi se, että (pätkä-)paastoilee joko jatkuvasti tai silloin tällöin. Se on periaatteessa aika helppo juttu ottaa osaksi elämää, kun taas isot muutokset ruokavaliossa voi olla vaikeampia, saati sitten joku hikijumppailu salilla tms. Pidemmän päälle etenkään. Anekdoottiset todisteet tästä on aika vahvat...
 
Luulisi, että tässä vaiheessa olisi jo kaikille selvää, ettei painonhallintaa ja aineenvaihduntaa voi eikä kannata typistää mihinkään "kalorit sisään ja kalorit ulos" -fraasiin, vaan sillä on käytännössä paljonkin merkitystä, että mitä syöt ja milloin.

Ja kun hoitaa asiaa järkevästi ja omalla kohdallaan toimivalla tavalla, on epätodennäköisempää, että "palaa vanhoille tavoilleen".
En mielestäni millään tavalla muuhun viitannutkaan.
 
Verottamalla, jos haluaa ratkaista lihavuusepidemian niin paras olisi verottaa lopputulosta. Vuosittain DEXA scan ja lääkärintarkastus(ennakoivaa terveydenhuoltoa, halvempaa kuin sairaanhoito). Jos on liikaa rasvaa niin lihavuusvero. 3v siirtymä-aika ennen veron toimeenpanemista. Jos onnistuu vuoden aikana laihduttamaa x-määrän niin välttää veron. Lopputulos on, että läskit jotka eivät onnistuneet laihduttamaan maksavat.

Lihavuus osuu suoraan kivuliaasti lompakoon(veroprosentin korotus?, absoluuttinen euromäärä sakkoa?, tukien/eläkkeen laskeminen?). Jos ei lompakon oheneminen motivoi niin mikä sitten? Abstrakti "saat diabeteksen/verisuonitukoksen/nivelvaivoja/..." 20v päästä ei tunnu motivoivan. Abstraktit limukka maksaa 10snt enempi litralle ei tunnu myöskään motivoivan porukkaa. Jos tarpeeksi nostetaan veroja niin sipsit, rasva, suola, sokeri alkavat tulemaan kaljalavojen mukana ulkomailta.

DEXA scan hyvä, kun bodarit välttää veron toisin kuin bmi:lla mitatessa. DEXAa myös mahdoton huijata toisin kuin itseänsä. "mulla on painavat luut".

Täähän se ois. Ratkaisut on jo olemassa, mutta tuossa kävisi aika ohraisesti monelle, kun totuus ei olekaan instagramin kehopositiivisuusfiltterin läpi katsomaa kuonaa.
 
Täähän se ois. Ratkaisut on jo olemassa, mutta tuossa kävisi aika ohraisesti monelle, kun totuus ei olekaan instagramin kehopositiivisuusfiltterin läpi katsomaa kuonaa.
Joo, eikä tässä suvaitsevaisuutta sairaalloisesti korostavassa nykyisessä yhteiskuntamallista ole soveliasta alkaa luokittelemaan ihmisiä tuolla tavalla, vaikka se kuinka järkevää, loogista ja kokonaisuudessa hyvästä olisikin.
 
Jos paino tippuu 500g viikossa, se tarkoittaa käytännössä että kalorivajeen on oltava noin 500kcal/päivä, eli yhteensä 3500kcal viikossa. Jos kuntoilee 4 kertaa viikossa, tuollaisen vajeen aikaansaamiseksi yhdellä lenkillä pitää kuluttaa keskimäärin 875kcal. Se on aika haastavaa, mutta toki tehtävissä. Epäilen kuitenkin, että kyse on kohdallasi kokonaisvaikutuksesta, eli olet jo aiemmin syönyt kohtuullisen järkevästi ja sitten ainakin osittain olet liikunnan lisäämisen myötä tietoisesti tai tiedostamatta tehnyt näitä muita järkeistyksiä ruokailuun.

Sanoit tuossa ensin, että et tehnyt mitään muutosta ruokailuun, mutta sitten kuitenkin tarkensit, että on ollut pakko puuttua annoskokoon ja vältellä suklaata jne.
No tuossa oli kaksi eri asiaa, mun ulosanti on hiukan tuollaista, kun multitaskaa. Annoskoon pienentäminen tapahtui jo huomattavasti aikaisemmin ennen lenkkeilyn aloittamista. Mittarissa oli siinä vaiheessa n. 45 vuotta ja lekuri vittuili kolestrolista. Lenkkeilyn aloitin 48-vuotiaana. Viikonlopun herkuttelut sisälsivät ja sisältävät yhä satunnaisen sipsipussin, olut on hyvää ja siitä ei luovuta. Vaimolla ei ole ongelmaa suklaan säännöstelyn kanssa ja hän on se, joka sitä yleensä talouteen roudaa, onneksi ei viikottain. Kun sitä on, en kieltäydy. Mutta itselleni JOS ostaisin, levy menisi heti ja välittömästi. Pitkällä aikavälillä suklaan kulutuksessani ei ole tapahtunut sitten pienintäkään muutosta.

Mutta tuosta pidän kiinni, että painonpudotukseni perustui kyllä ihan täydellisesti säännölliseen lenkkeilyyn. Saat luulla ja väittää ihan mitä tahansa, mutta jopa tietoisesti tein pienen tieteellisen epäempiirisen kokeilun, enkä todellakaan enää viilannut valmiiksi viilattua ruokavaliotani. Tuo 12 kg oli about se ylimääräinen, mikä kehoon oli siihen mennessä kertynyt. Kireimmässä kunnossani ei ollut enää kovin paljon pudotettavaa. Toki ehkä joku 5 kg olisi askeesilla vielä saattanut lähteä, mutta siihen mun itsekurini ei olisi taipunut. Mulle oli oikeastaan yksinkertaisesti helppoa lisätä se juoksu viikko-ohjelmaan. Koska tulokset aloittamisen tuskan jälkeen olivat hyvät ja näkyivät kohtuullisen nopeasti, jatkoin vain samaan malliin. Mitä nyt jalkavaivat välillä tekivät taukoa. Onneksi ei kuitenkaan ekojen kuukausien aikana, koska sitten se olisi tyssännyt siihen. Kun alkuun oli päästy, taukojen aikana tuskaa oli se, kun ei päässyt juoksemaan.
 
Jos kuntoilee 4 kertaa viikossa, tuollaisen vajeen aikaansaamiseksi yhdellä lenkillä pitää kuluttaa keskimäärin 875kcal.
Saivartelen hieman, mutta koska kulutus ilman lenkkiä ei olisi 0 kcal, niin lenkillä pitäisi kuluttaa 875 kcal enemmän kuin mitä kuluttaisi ilman sitä lenkkiä.
 
Saivartelen hieman, mutta koska kulutus ilman lenkkiä ei olisi 0 kcal, niin lenkillä pitäisi kuluttaa 875 kcal enemmän kuin mitä kuluttaisi ilman sitä lenkkiä.
Luonnollisesti tarkoitin, että jos ruokavalio on muuten täysin tasapainossa kulutuksen kanssa, niin niillä lenkeillä pitäisi saada sen lisäksi aikaan tuollainen keskikulutus mainitun 0,5kg viikottaisen painonpudotuksen aikaansaamiseksi. Toki se ei ole ihan näin yksinkertaista muuten kuin teoriassa.

45min lenkillä tuollainen kulutus vaatii jo melkoista munaravia.
 
45min lenkillä tuollainen kulutus vaatii jo melkoista munaravia.
No tarkennetaan nyt sitten, kun tästä aletaan halkomaan hiuksia: viikossa 2-3x 45-55 min, 1x 90-120 min, kahden viikon syklissä siis 5x 45-55 min, 2x 90-120 min

E. toi oli siis se alkuvaihe, enimmäkseen tasavauhtista, kun kunto antoi myöten, ohjelmaan tuli mukaan hiukan VK:takin.
 
Luonnollisesti tarkoitin, että jos ruokavalio on muuten täysin tasapainossa kulutuksen kanssa, niin niillä lenkeillä pitäisi saada sen lisäksi aikaan tuollainen keskikulutus mainitun 0,5kg viikottaisen painonpudotuksen aikaansaamiseksi. Toki se ei ole ihan näin yksinkertaista muuten kuin teoriassa.

45min lenkillä tuollainen kulutus vaatii jo melkoista munaravia.

Lisäykseni koski sitä, että lepokulutus voi olla tunnin ajalta esim. 100kcal. Lenkki kuluttaisi silloin 875kcal - 100kcal = 775 kcal enemmän kuin pelkkä lepo. Kuten sanoin, saivartelen, ja todennäköisesti ihan turha lisäys...
 
No tarkennetaan nyt sitten, kun tästä aletaan halkomaan hiuksia: viikossa 2-3x 45-55 min, 1x 90-120 min, kahden viikon syklissä siis 5x 45-55 min, 2x 90-120 min

E. toi oli siis se alkuvaihe, enimmäkseen tasavauhtista, kun kunto antoi myöten, ohjelmaan tuli mukaan hiukan VK:takin.
Ei ole tarkoitus halkoa hiuksia, enkä yritä tarkoituksella kyseenalaistaa kokemuksiasi.

On kuitenkin tutkittu asia, että 0,5kg viikottainen pudotus edellyttää vähintään noin 500kcal päivittäistä kalorivajetta, eli viikossa vajeen tulisi olla noin 3500kcal. Ja tuo ei ole myöskään pysyvä tila, eli jos painoa on tarkoitus pudottaa enemmän kuin 5-10kg, tarvitsee todennäköisesti vajetta lisätä aineenvaihdunnan hidastuessa.

Lisäksi tuo "-500kcal/pv = 500g viikossa" on monin paikoin pelkistettyä ja vanhentunutta tietoa, kuten täällä ihan hyvin avataan:


Mutta jos kuitenkin pidetään kiinni tuosta 500kcal päivittäisestä vajauksesta, niin jos henkilö liikkuu neljä kertaa viikossa ja muuten kulutus on balanssissa, pitää kuntoilun aiheuttaman lisäkulutuksen silloin olla tosiaan keskimäärin sen 875kcal per kerta (huomioimatta zoqfotpiqin mainitsemaa lepokulutusta). Ei ole hirveän olennaista koostuuko tuo yhdestä pidemmästä ja muutamasta lyhyemmästä keikasta, vai pelkästään useammasta lyhyestä, kunhan yhteensä kuitenkin aiheuttavat sen 3500kcal viikottaisen kalorivajeen.

Kuntoilijan painosta, kunnosta ja treenin rasitustasosta riippuen esimerkiksi 120min hölkkä vastaa noin 1100-1300kcal kulutusta ja 45min noin 400-500kcal. Noilla ei siis saa laskennallisesti mitenkään aikaiseksi sellaista kulutusta, joka ilman muita toimenpiteitä tuottaisi puolessa vuodessa 12kg painonpudotuksen. En tosin huomioi tässä mitenkään jälkipolttoa, vaan nämä kulutuslukemat tulivat jostakin yleisestä laskurista, jossa oletin olevan tällaiset jo mukana.

Kuten aiemminkin todettiin, ruokavalio ja syötävän energian rajaaminen on kaiken a ja o. Ja jotta laihduttaessa massa ei lähtisi rasvan lisäksi lihaksista, on syytä harrastaa samalla myös lihaskuntoharjoittelua.

Lisäykseni koski sitä, että lepokulutus voi olla tunnin ajalta esim. 100kcal. Lenkki kuluttaisi silloin 875kcal - 100kcal = 775 kcal enemmän kuin pelkkä lepo. Kuten sanoin, saivartelen, ja todennäköisesti ihan turha lisäys...
Ok, nyt ymmärsin mitä tarkoitat, mutta menee jo tosiaan aika akateemiseksi. :D
 
Nopean googlaamisen perusteella jälkipoltto vaihtelee yksilöllisesti 6-15% haarukassa. Toisella nopealla googlaamisella löysin kalorilaskurin. Jos otan sen pohjaksi ja kolmen vartin ja joskus risat päälle kohtuuvauhtinen juoksu kuluttaa 85-kiloisella (lähtöpaino 88 kg) 730-880 kcal. Se pitkä rauhallinen on vastaavasti 1250-1500 kcal. Viisi kiloa myöhemmin kulutus laskee hiukan, vastaavat lukemat 690-840/1150-1400. Tosta vielä muutama kilo pois ja kulutus siinä 75 kilon lähellä putoaa aavistuksen. Tuohon se jälkipoltto, niin ei me kauhean kaukana varmaan olla. Laskinko oikein, vai olenko puhunut palturia?
 
Tällainen artikkeli osui silmään. Osa tiedosta oli mulle jokseenkin uutta. Varsinkin tuo keski-ikäisten aineenvaihdunta. Mihin tässä voi enää uskoa?


Jaahas, mun mutuilu syömisen ja liikunnan suhteesta painonhallinnassa meni näemmä aika nappiin, vaikka monet olikin epäileväisiä. :D

Laihtumisessa syömisen vaikutus on liikuntaa suurempi.


– Näiden kahden keskinäisessä suhteessa syömisen vaikutus on noin 80 prosenttia, loppu on liikuntaa.

Samoin tuossakin puhuttiin, että kuinka nälän tunteen hallinta on painonhallinnassa keskeisessä osassa. Esim. nukkuminen ja stressi ilmeisesti vaikuttavat siihen melko paljon. Taitaa se olla niin, että ei erkkikään pelkällä tahdonvoimalla laihduta tässä nykyisessä herkkuja pursuavassa ympäristössä, ellei ole käynyt säkä geenilotossa eikä ole silleen valtavaa herkkujen ja ruuan himoa. Esim. allekirjoittaneella on lojunut suklaapatukka pöydällä useamman kuukauden, kun ei vaan ole huvittanut syödä sitä. Pitää varmaan muistaa pistellä se poskeen joku päivä ennen kuin menee vanhaksi. :psmoke:
 
Mulla on stressitaso todistetusti hyvin matala. Unenlaatukin on perstuntumalta aika hyvä. Ilmankos paino on pysynyt hallinnassa nää kuukaudet, kun jalkavaivat ovat vieneet lenkkimotivaation tilapäisesti minimiin. Eilen aloitin tauon jälkeen, koivet toistaiseksi kuuliaisesti messissä.
 
Jaahas, mun mutuilu syömisen ja liikunnan suhteesta painonhallinnassa meni näemmä aika nappiin, vaikka monet olikin epäileväisiä. :D

Ei kukaan täällä kieltänyt sitä, ettäkö syömisellä olisi suurinta vaikutusta. Itse lähinnä keskityit laskemaan liikuntasuorituksen suoraa kalorikulutusta näkemättä kokonaisuutta.
 
Turhan binaarisesti tulee asiaa ajateltua. Niinkin yksinkertainen asia, kuin joutilaisuus vaikuttaa nälän tunteeseen ja ruuan himoon. Ihan eri asia katsoa telkkarista hampparimainoksia kotona ja samalla kuunnella vatsan murinaa, kuin käydä lenkillä tai vaikka siivota. Ajatusten ohjaaminen toisaalle ja siinä sivussa pieni ylimääräinen kulutus ovat kaikki kotiin päin.
 
Ei kukaan täällä kieltänyt sitä, ettäkö syömisellä olisi suurinta vaikutusta. Itse lähinnä keskityit laskemaan liikuntasuorituksen suoraa kalorikulutusta näkemättä kokonaisuutta.

Mites tämä liittyy mihinkään? Liikunta nimenomaan on aika pieni osa kokonaisuudesta, varsinkin jos ei ole kasetin kasassa pysymisen kanssa ongelmia (johon liikunta voi osaltaan auttaa).
 
Mites tämä liittyy mihinkään? Liikunta nimenomaan on aika pieni osa kokonaisuudesta, varsinkin jos ei ole kasetin kasassa pysymisen kanssa ongelmia (johon liikunta voi osaltaan auttaa).

Liikunnan "epäsuoria" hyötyjä laihdutukseen liitttyen (positiiviset vaikutukset aineenvaihduntaan, tuki- ja liikuntaelimiin ym.) on nostettu aiemmissa viesteissä tarpeeksi esiin useammankin keskustelijan toimesta. Asian pallottelu ei varmaankaan edistä keskustelua tämän enempää.
 
Turhan binaarisesti tulee asiaa ajateltua. Niinkin yksinkertainen asia, kuin joutilaisuus vaikuttaa nälän tunteeseen ja ruuan himoon. Ihan eri asia katsoa telkkarista hampparimainoksia kotona ja samalla kuunnella vatsan murinaa, kuin käydä lenkillä tai vaikka siivota. Ajatusten ohjaaminen toisaalle ja siinä sivussa pieni ylimääräinen kulutus ovat kaikki kotiin päin.
Just näin, mikä tahansa ajanviete tai harrastus missä syömisellä ei ole roolia on painonhallinnan kannalta hyvä asia.
 
Liikunnan "epäsuoria" hyötyjä laihdutukseen liitttyen (positiiviset vaikutukset aineenvaihduntaan, tuki- ja liikuntaelimiin ym.) on nostettu aiemmissa viesteissä tarpeeksi esiin useammankin keskustelijan toimesta. Asian pallottelu ei varmaankaan edistä keskustelua tämän enempää.

Vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistöön ei kyllä liity laihdutukseen, vaan on ihan muita hyötyjä. Ja ne "positiiviset vaikukset aineenvaihduntaan" on paskapuhetta laihdutuksen näkökulmasta, ainakin jos väitteenä on että ne jotenkin merkittävästi lisäisivät energiankulutusta liikuntasuoritusten ulkopuolella. Se, että samaa pökälettä nostetaan jatkuvasti usean keskustelijan toimesta, ei tee siitä totta.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
255 120
Viestejä
4 435 892
Jäsenet
73 485
Uusin jäsen
ramboaslak

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom