Lihavuusepidemia

[Joku_242]

Tällainen artikkeli osui silmään. Osa tiedosta oli mulle jokseenkin uutta. Varsinkin tuo keski-ikäisten aineenvaihdunta. Mihin tässä voi enää uskoa?

6 asiaa, jotka haittaavat painonpudotusta – yksi lisää rasvan kertymistä varsinkin vyötärölle

Tutkimukset osoittavat, että kalorien laskeminen ei ole oikea tie pysyvään painonhallintaan, mutta piintyneet käsitykset istuvat tiukassa.

www.is.fi

Jaahas, mun mutuilu syömisen ja liikunnan suhteesta painonhallinnassa meni näemmä aika nappiin, vaikka monet olikin epäileväisiä.

Laihtumisessa syömisen vaikutus on liikuntaa suurempi.


– Näiden kahden keskinäisessä suhteessa syömisen vaikutus on noin 80 prosenttia, loppu on liikuntaa.

Samoin tuossakin puhuttiin, että kuinka nälän tunteen hallinta on painonhallinnassa keskeisessä osassa. Esim. nukkuminen ja stressi ilmeisesti vaikuttavat siihen melko paljon. Taitaa se olla niin, että ei erkkikään pelkällä tahdonvoimalla laihduta tässä nykyisessä herkkuja pursuavassa ympäristössä, ellei ole käynyt säkä geenilotossa eikä ole silleen valtavaa herkkujen ja ruuan himoa. Esim. allekirjoittaneella on lojunut suklaapatukka pöydällä useamman kuukauden, kun ei vaan ole huvittanut syödä sitä. Pitää varmaan muistaa pistellä se poskeen joku päivä ennen kuin menee vanhaksi.

 

[Frankie]

Mulla on stressitaso todistetusti hyvin matala. Unenlaatukin on perstuntumalta aika hyvä. Ilmankos paino on pysynyt hallinnassa nää kuukaudet, kun jalkavaivat ovat vieneet lenkkimotivaation tilapäisesti minimiin. Eilen aloitin tauon jälkeen, koivet toistaiseksi kuuliaisesti messissä.

 

[Francis Ford Mondeo]

Jaahas, mun mutuilu syömisen ja liikunnan suhteesta painonhallinnassa meni näemmä aika nappiin, vaikka monet olikin epäileväisiä.

Ei kukaan täällä kieltänyt sitä, ettäkö syömisellä olisi suurinta vaikutusta. Itse lähinnä keskityit laskemaan liikuntasuorituksen suoraa kalorikulutusta näkemättä kokonaisuutta.

 

[Erakettu]

Turhan binaarisesti tulee asiaa ajateltua. Niinkin yksinkertainen asia, kuin joutilaisuus vaikuttaa nälän tunteeseen ja ruuan himoon. Ihan eri asia katsoa telkkarista hampparimainoksia kotona ja samalla kuunnella vatsan murinaa, kuin käydä lenkillä tai vaikka siivota. Ajatusten ohjaaminen toisaalle ja siinä sivussa pieni ylimääräinen kulutus ovat kaikki kotiin päin.

 

[Joku_242]

Ei kukaan täällä kieltänyt sitä, ettäkö syömisellä olisi suurinta vaikutusta. Itse lähinnä keskityit laskemaan liikuntasuorituksen suoraa kalorikulutusta näkemättä kokonaisuutta.

Mites tämä liittyy mihinkään? Liikunta nimenomaan on aika pieni osa kokonaisuudesta, varsinkin jos ei ole kasetin kasassa pysymisen kanssa ongelmia (johon liikunta voi osaltaan auttaa).

 

[Francis Ford Mondeo]

Mites tämä liittyy mihinkään? Liikunta nimenomaan on aika pieni osa kokonaisuudesta, varsinkin jos ei ole kasetin kasassa pysymisen kanssa ongelmia (johon liikunta voi osaltaan auttaa).

Liikunnan "epäsuoria" hyötyjä laihdutukseen liitttyen (positiiviset vaikutukset aineenvaihduntaan, tuki- ja liikuntaelimiin ym.) on nostettu aiemmissa viesteissä tarpeeksi esiin useammankin keskustelijan toimesta. Asian pallottelu ei varmaankaan edistä keskustelua tämän enempää.

 

[Illotus]

Turhan binaarisesti tulee asiaa ajateltua. Niinkin yksinkertainen asia, kuin joutilaisuus vaikuttaa nälän tunteeseen ja ruuan himoon. Ihan eri asia katsoa telkkarista hampparimainoksia kotona ja samalla kuunnella vatsan murinaa, kuin käydä lenkillä tai vaikka siivota. Ajatusten ohjaaminen toisaalle ja siinä sivussa pieni ylimääräinen kulutus ovat kaikki kotiin päin.

Just näin, mikä tahansa ajanviete tai harrastus missä syömisellä ei ole roolia on painonhallinnan kannalta hyvä asia.

 

[Joku_242]

Liikunnan "epäsuoria" hyötyjä laihdutukseen liitttyen (positiiviset vaikutukset aineenvaihduntaan, tuki- ja liikuntaelimiin ym.) on nostettu aiemmissa viesteissä tarpeeksi esiin useammankin keskustelijan toimesta. Asian pallottelu ei varmaankaan edistä keskustelua tämän enempää.

Vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistöön ei kyllä liity laihdutukseen, vaan on ihan muita hyötyjä. Ja ne "positiiviset vaikukset aineenvaihduntaan" on paskapuhetta laihdutuksen näkökulmasta, ainakin jos väitteenä on että ne jotenkin merkittävästi lisäisivät energiankulutusta liikuntasuoritusten ulkopuolella. Se, että samaa pökälettä nostetaan jatkuvasti usean keskustelijan toimesta, ei tee siitä totta.

 

[Francis Ford Mondeo]

Vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistöön ei kyllä liity laihdutukseen, vaan on ihan muita hyötyjä. Ja ne "positiiviset vaikukset aineenvaihduntaan" on paskapuhetta laihdutuksen näkökulmasta, ainakin jos väitteenä on että ne jotenkin merkittävästi lisäisivät energiankulutusta liikuntasuoritusten ulkopuolella. Se, että samaa pökälettä nostetaan jatkuvasti usean keskustelijan toimesta, ei tee siitä totta.

Asia selvä

 

[draco76]

Tällainen artikkeli osui silmään. Osa tiedosta oli mulle jokseenkin uutta. Varsinkin tuo keski-ikäisten aineenvaihdunta. Mihin tässä voi enää uskoa?

6 asiaa, jotka haittaavat painonpudotusta – yksi lisää rasvan kertymistä varsinkin vyötärölle

Tutkimukset osoittavat, että kalorien laskeminen ei ole oikea tie pysyvään painonhallintaan, mutta piintyneet käsitykset istuvat tiukassa.

www.is.fi

Usko tuohon. Keski-ikäisenä aineenvaihdunta tuntuu hidastuvan, mutta onko syynä muuttunut suolistokanta ja lisääntynyt syöminen? Stressiäkin tuossa ehdotettiin.

Paino ei ole juuri muuttunut mutta annoskoot ovat puolittuneet. Esimerkiksi pizzasta menee enää puolikas kerralla. Toisaalta nykyään napostelee enemmän makeaa ja muutenkin syö useammin. Miten lie paljon puhuttu säästöliekki, jos syö liian vähän? Siitä on sanottu että jojoilu vaikuttaa negaiivisesti, mutta onko kysymys siinäkin suolistomikrobeista ja näläntunteesta?

 

[Joku_242]

Usko tuohon. Keski-ikäisenä aineenvaihdunta tuntuu hidastuvan, mutta onko syynä muuttunut suolistokanta ja lisääntynyt syöminen? Stressiäkin tuossa ehdotettiin.

Paino ei ole juuri muuttunut mutta annoskoot ovat puolittuneet. Esimerkiksi pizzasta menee enää puolikas kerralla. Toisaalta nykyään napostelee enemmän makeaa ja muutenkin syö useammin. Miten lie paljon puhuttu säästöliekki, jos syö liian vähän? Siitä on sanottu että jojoilu vaikuttaa negaiivisesti, mutta onko kysymys siinäkin suolistomikrobeista ja näläntunteesta?

Naposteltavissa on kyllä todella paljon energiaa, ja ns. oikeassa ruuassa yllättävän vähän. Eli ei ole mitenkään yllättävää jos sama energiamäärä tulee syötyä niiden ansiosta.

 

[Kautium]

Naposteltavissa on kyllä todella paljon energiaa, ja ns. oikeassa ruuassa yllättävän vähän. Eli ei ole mitenkään yllättävää jos sama energiamäärä tulee syötyä niiden ansiosta.

Jos on ihan pakko napostella jotain ruokailujen välillä tai leffan ääressä, niin ne naposteltavat kannattaisi pyrkiä korvaamaan terveellisemmillä ja vähäkalorisemmilla vaihtoehdoilla. Jääkaappiin esim. valmiiksi suikaleiksi leikattua kurkkua, porkkanaa, paprikaa jne. Popcornit voi korvata vaikka maustetuilla riisikakuilla ja sipsit itse paahdetuilla ruisleipä/juuresversioilla tai omenalastuilla tms.

Täällä on lisää vinkkejä, joskin myös näistä ehdotuksista monet ovat melkoisia kaloripommeja, vaikka ravintoarvoiltaan muuten hyviä olisivatkin (kuten mm. pähkinät):

Napostelu onnistuu myös terveellisemmin - Sydänliitto

Juhlia, elokuvailtoja ja saunailtoja vietetään harvoin tyhjin suin. Naposteltavat herkut kruunaavat tunnelman ja kuuluvat myös terveelliseen syömiseen. Napostelu saattaa olla monille myös keino taltuttaa turhautumista ja väsymystä tai helpottaa työ- tai opiskelustressiä. Pitemmän päälle sen...

sydan.fi

Monille tällaisten ajatteleminenkin valmiin sipsi/karkkipussin sijaan on suuri haaste, saati sitten että vaihtaisi kokonaan elintapoja.

 

[GGoljatti]

Usko tuohon. Keski-ikäisenä aineenvaihdunta tuntuu hidastuvan, mutta onko syynä muuttunut suolistokanta ja lisääntynyt syöminen? Stressiäkin tuossa ehdotettiin.

Paino ei ole juuri muuttunut mutta annoskoot ovat puolittuneet. Esimerkiksi pizzasta menee enää puolikas kerralla. Toisaalta nykyään napostelee enemmän makeaa ja muutenkin syö useammin. Miten lie paljon puhuttu säästöliekki, jos syö liian vähän? Siitä on sanottu että jojoilu vaikuttaa negaiivisesti, mutta onko kysymys siinäkin suolistomikrobeista ja näläntunteesta?

Loogisin selitys mitä olen kuullut tästä "keski-ikäisenä läskiksi" jutusta, on se että lihasmassa alkaa pikkuhiljaa katoamaan. En aikuisten oikeasti muista missä, enkä jaksa googletella, olen nähnyt parikin vertaisarvioitua tutkimusta että aineenvaihdunta EI hidastu siinä 30-40 kieppeillä.
Syitä löydettiin juurikin tuosta lihasmassan kutistumisesta ja perhe-elämästä ns.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jos on ihan pakko napostella jotain ruokailujen välillä tai leffan ääressä, niin ne naposteltavat kannattaisi pyrkiä korvaamaan terveellisemmillä ja vähäkalorisemmilla vaihtoehdoilla. Jääkaappiin esim. valmiiksi suikaleiksi leikattua kurkkua, porkkanaa, paprikaa jne. Popcornit voi korvata vaikka maustetuilla riisikakuilla ja sipsit itse paahdetuilla ruisleipä/juuresversioilla tai omenalastuilla tms.

Täällä on lisää vinkkejä, joskin myös näistä ehdotuksista monet ovat melkoisia kaloripommeja, vaikka ravintoarvoiltaan muuten hyviä olisivatkin (kuten mm. pähkinät):

Napostelu onnistuu myös terveellisemmin - Sydänliitto

Juhlia, elokuvailtoja ja saunailtoja vietetään harvoin tyhjin suin. Naposteltavat herkut kruunaavat tunnelman ja kuuluvat myös terveelliseen syömiseen. Napostelu saattaa olla monille myös keino taltuttaa turhautumista ja väsymystä tai helpottaa työ- tai opiskelustressiä. Pitemmän päälle sen...

sydan.fi

Monille tällaisten ajatteleminenkin valmiin sipsi/karkkipussin sijaan on suuri haaste, saati sitten että vaihtaisi kokonaan elintapoja.

Yksinkertainen ratkaisu tähänkin on aikarajoitettu syöminen (eli pätkäpaasto), mikä sitten sallii sen, että voit napostella paremmalla omallatunnolla kun olet aikaikkunan sisällä. Ja mentaalitasolla on ehkä helppo jäsentää syöminen binaarisesti on/off -tyyppisesti.

Kyllähän toi toimii. Mutta pitää vaan totuttaa itsensä ajatukseen. Kun totuttaa ja aloittaa, niin homma kyllä toimii myös pitkällä tähtäimellä.

 

[Rapilysin]

Usko tuohon.

Totuutena on pidetty, että saadut kalorit on kulutettava, jotta paino pysyy kurissa. Ja laihtuakseen kaloreita on kulutettava enemmän kuin niitä nauttii.

Nyt tiedetään, että tämä kaloriteoria ei pidä pitää paikkaansa.

– Lääketieteen ymmärrys on lisääntynyt sen suhteen, ettei painonpudotus olekaan näin yksinkertaista, ylilääkäri kiteyttää.

Korjattu.

Lääkäri vain luetteli syitä, jotka vaikuttavat joko energian saantiin tai sen kulutukseen. Missään kohtaa ei perusteltu, että miksi kaloriteoria ei pitäisi paikkaansa. Yläasteella fysiikan opettaja antoi ymmärtää, että energiaa ei mystisesti synny tai katoa. Ilmeisesti tämä on nykyäänkin vielä totta, vaikka artikkeli yrittää väittää toisin?

On mielestäni disinformaatiota ja jopa vahingollista kansanterveydellisesti viedä ihmisten ajatukset pois lihavuuden suhteen ainoasta asiasta, joka on aukottoman varma. Ravitsemus- ja hoitosuositukset vaihtuu ja elää, kuten kuuluukin, kulloisenkin näytön mukaan. Termodynamiikan pääsäännöt sen sijaan lienee jo aika kiveen hakattuja ainakin siinä määrin, kuin maallikoiden pitää niitä ymmärtää.

Se on sitten vahvasti yksilöllistä, että millä keinoilla kukin saa kulutusta ylös, saantia alas tai vaikka hiukan molempia. On kuitenkin eri asia väittää, ettei fysiikan lait enää päde, kuin se, että omaan käyttäytymiseen vaikuttaminen mahdollistuu eri ihmisillä eri tavoin.

Popcornit voi korvata vaikka maustetuilla riisikakuilla

Popcornin korvaamiseen pitää kyllä kommentoida, että se ei oikeastaan ole kovin huono snackki. 100 g popcornia on tilavuudeltaan useamman litran, siinä on kuivapainosta n. 10 % kuitua ja 10 % proteiinia, ei sisällä kovin paljon lyhytketjuisia hiilareita ja subjektiivisen näkemyksen mukaan se myös jopa pitää nälkää/naposteluviettiä loitolla. Jos useampi valitsisi 100 g pussin mikropoppareita sipsin tai karkin tilalle niin meillä olisi paljon vähemmän lihavia. Ja jos oikein hifistelee, niin noitahan saa tehtyä ilman rasvaakin jollain mikrohärvelillä, mutta ite oon tyytynyt ihan noihin puolivalmiisiin.

Viestisi pointti korvata ruoka-aineita matalaenergisemmillä vaihtoehdoilla oli kyllä muuten minun mielestäni ihan asiaa.

 

[GGoljatti]

Ja vaikka ei korvaisi mitään ruokaa millään, niin aivan varmasti sinulla on parempi ja kevyempi olo puolen vuoden jälkeen, jos käyt vaikka sen tunnin kävelyn 5-6x viikkoon etkä muuta mitään muuta. Ehkä jopa hölkkäät jossain vaiheessa.
Tasaista liikuntaa. Jos joskus kiinnostaa niin tiputtaa ne raskaimmat ruuat/herkut pois, kunhan vaan liikkuu

 

[zoqfotpiq]

Lääkärin kommentit tuossa artikkelissa olivat asiantuntevia. Kirjoittajan tulkinnat niistä virheellisiä. Eli jos lukee vain lainaukset, niin hyvä artikkeli.

 

[Jumputin]

On mielestäni disinformaatiota ja jopa vahingollista kansanterveydellisesti viedä ihmisten ajatukset pois lihavuuden suhteen ainoasta asiasta, joka on aukottoman varma. Ravitsemus- ja hoitosuositukset vaihtuu ja elää, kuten kuuluukin, kulloisenkin näytön mukaan. Termodynamiikan pääsäännöt sen sijaan lienee jo aika kiveen hakattuja ainakin siinä määrin, kuin maallikoiden pitää niitä ymmärtää.

Kuten jutussa mainitaan, niin nykytiedon valossa on vaikea mainostaa menneen aikojen dieettejä, kuten esim. painonvartijat kalorilaskureineen. Väestötasolla isoin osa laihduttajista kun päätyy näiden eri dieettien jälkeen huonompaan kuntoon.

Fysiologisesti kaloriteoria on faktaa, mutta nykyihmiselle teoria ei ole lääke lihavuusongelmaan ja teorian suomalaisista tietää todennäköisesti ihan kaikki joka tapauksessa.

 

[Joku_242]

Ja vaikka ei korvaisi mitään ruokaa millään, niin aivan varmasti sinulla on parempi ja kevyempi olo puolen vuoden jälkeen, jos käyt vaikka sen tunnin kävelyn 5-6x viikkoon etkä muuta mitään muuta. Ehkä jopa hölkkäät jossain vaiheessa.
Tasaista liikuntaa. Jos joskus kiinnostaa niin tiputtaa ne raskaimmat ruuat/herkut pois, kunhan vaan liikkuu

Juu, liikunnasta on kyllä hyötyä vaikkei paino sillä juuri putoaisikaan.

Kuten jutussa mainitaan, niin nykytiedon valossa on vaikea mainostaa menneen aikojen dieettejä, kuten esim. painonvartijat kalorilaskureineen. Väestötasolla isoin osa laihduttajista kun päätyy näiden eri dieettien jälkeen huonompaan kuntoon.

Fysiologisesti kaloriteoria on faktaa, mutta nykyihmiselle teoria ei ole lääke lihavuusongelmaan ja teorian suomalaisista tietää todennäköisesti ihan kaikki joka tapauksessa.

Juurikin näin, ilmeisesti keskeisimmässä osassa on se näläntunteen hallinta eri keinoin?

 

[Rapilysin]

Fysiologisesti kaloriteoria on faktaa, mutta nykyihmiselle teoria ei ole lääke lihavuusongelmaan ja teorian suomalaisista tietää todennäköisesti ihan kaikki joka tapauksessa.

Mielestäni on silti harhaanjohtavaa ja kyseenalaista tieteenalan asiantuntijana haastattelussa ilmaista, että energian määrällä ei oikeastaan ole mitään väliä. Juuri sillä on väliä, vaikka varsinainen interventio kohdistuisikin sitten vaikka sinne psyykkisen hyvinvoinnin puolelle tms. Pitkään nukkuminen ja hyvä mieli eivät laihduta ketään, jos edelleen ylensyö.

Ilmeisesti sun irl-kupla on älykkäämpää sorttia kuin oma. Itse törmään jatkuvasti ihmisiin, joilla on ihan käsittämättömiä näkemyksiä. Alkaen siitä, että tuoremehua, pähkinöitä, oliiviöljyä ja sokeroituja jogurttijuomia jne. voi syödä vitusti, koska ne on "terveellisiä". Jos henkilö juo pitkin päivää pari litraa tuoremehua janoonsa ja napsii 200 g pussillisen terveyspommipähkinää työpisteellään niin siinä alkaa päivän energiatarve olla täynnä. Lounaalla onneksi esimerkkihenkilömme söi vain kevyen salaatin, missä oli n. 100 grammaa rasvaa täytteiden ja kastikkeiden muodossa. Kotona voi hyvällä omallatunnolla herkutella sitten raskaan toimistotyöpäivän päälle, kun päivällä ei ole syönyt oikein mitään. Sitten sama henkilö selvittää täydessä tohinassa, että ei tahdo oikein paino pudota, koska geenit on huonot ja säästöliekkiäkin lyö päälle. Itse ajattelisin, että monelle se tiedostaminen olisi iso apu.

Siinä mielessä ehkä kaikki "tietää teorian", että osataan sanoa olevan joku yhteys syödyllä ruoalla ja painolla ja ehkä osataan se hokema, että pitää kuluttaa enemmän kuin syö jne. Jos otetaan teorian tietämisen kriteereiksi, että tietää suurin piirtein oman kulutuksensa ja tietää suuntaa-antavasti pääasiallisen ruokavalionsa ruoka-aineiden sisältämiä energiamääriä useammin kuin on tietämättä ja osaa vielä tehdä käytännön sovelluksia sen lisäksi, että "suklaa paha, salaatti hyvä" niin teoriaa ei enää tiedäkään enemmistö.

Juurikin näin, ilmeisesti keskeisimmässä osassa on se näläntunteen hallinta eri keinoin?

Itse ajattelisin, että harvoin on kyse suoranaisesta nälästä, vaan enemmän juuri kaikenlaisesta tunnesyömisestä, mielihyvän hakemisesta ja tylsyyden tappamisesta. Tai ainakaan aluksi. Jossain kohtaahan ne suolistohormonit ja muu monimutkainen säätely ruokahalun takana menettää tajun siitä, mikä on nälkää ja koska olisi kiva ahtaa munkkeja ihan muuten vain.

Lähtökohtaisesti kuitenkaan harva lihonee syömällä lihaa, kasviksia ja perunaa näläntunteeseen, eli se mopo lähtee käsistä jostain muusta syystä ja sitten myöhemmässä elämässä voidaan elää todellisuutta, että se näläntunne ei vaan katoa syömällä. Näitä syitä on varmaan yhtä paljon kuin lihaviakin, voi olla joku fysiologinen vika, psyykkinen oire tai jopa sosiaalinen ongelma, joka sen aiheuttaa. Ja toinen osa-alue ruokkii toistaan.

Yhteistä edellisillä on kuitenkin, että kaikki ovat toistuvasti syöneet yli oman energiantarpeensa.

 

[Peltimansikka]

Jaahas, mun mutuilu syömisen ja liikunnan suhteesta painonhallinnassa meni näemmä aika nappiin, vaikka monet olikin epäileväisiä.

Vanha sanonta "lihavat on leppoisia" ei omasta mielestä päde kun tullaan sellaisiin vähän keski-iän ylittäneisiin naisolettetuihin. Ainakaan niihin joihin itse olen törmännyt... Viitaten siis tähän jakamastasi artikkelistä: "Koholla oleva stressihormonitaso lihottaa".. Nimittäin aika vihaisia emäntiä useimmiten ja yleensäottaen ihan turhasta. Ja sitten lihoo puolisokin kun toinen puolisko huutaa naama punaisena

 

[Jumputin]

Mielestäni on silti harhaanjohtavaa ja kyseenalaista tieteenalan asiantuntijana haastattelussa ilmaista, että energian määrällä ei oikeastaan ole mitään väliä. Juuri sillä on väliä, vaikka varsinainen interventio kohdistuisikin sitten vaikka sinne psyykkisen hyvinvoinnin puolelle tms. Pitkään nukkuminen ja hyvä mieli eivät laihduta ketään, jos edelleen ylensyö.

Ei kyseisessä jutussa kielletty energian merkitystä, eikä sen vaikutusta, vaan kyse on keinoista, miten ihmiset saataisiin laihtumaan ja pysymään tuloksissa.

Kyseisen jutun pihvi aukeaa varmaan hyvin tästä lyhyestä jutusta:

BMJ-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 121 laihdutustutkimuksen ja 22 000 osallistujan tietoihin. Tutkimuksissa verrattiin kaikkiaan 14 eri dieettiä kolmeen erilaiseen verrokkiruokavalioon.

Tulosten valossa kuuden kuukauden aikana kaikki osallistujat onnistuivat laihtumaan keskimäärin 4–5 kiloa

Kun osallistujien seurantaa jatkettiin toiset kuusi kuukautta, pudotetut kilot olivat kuitenkin kertyneet valtaosalle takaisin riippumatta siitä, mitä dieettiä he olivat noudattaneet.

Ei lihavuusepidemiaa ratkaista millän dieetillä, kuten esim. ruuan pisteytys kaloreiden perusteella. Ongelma on monimutkaisempi ja tarvitsee monimutkaisemmat lääkkeet. Eivät ihmiset ole aikoinaan pysyneet laihoina kaloreita laskemalla, eivätkä erikoisempia dieettejä noudattamalla tai tahdonvoimalla. Ihmiset ovat pysyneet laihoina ympäristön ja yleisten elintapojen takia. Nyt ympäristö ja elintavat ovat muuttuneet tavalla, joka näkyy kansan vyötäröllä.

Dieettien sijaan tarvittaisiin yksilöllisempää tukea laihdutukseen, sekä pysyvään elinatapamuutokseen ja lääketieteellisiä keinoja leikkausten ja pillereiden muodossa.
Itse uskon, että lihaavuusepidemiaan Suomessa saadaan isompi muutos aikaiseksi, kun isoille massoille on halpa ja helppo lääke nälän hallintaan. Sitä ennen suomalaiset jatkavat lihomistaan.

 

[Gespard]

"Tosi" yllättävä tulos ettei lihavuus ratkea yhteiskunnallisessa skaalassa pelkästään syömällä vähemmän...

 

[█ █ █ █ █]

"Tosi" yllättävä tulos ettei lihavuus ratkea yhteiskunnallisessa skaalassa pelkästään syömällä vähemmän...

Yleistäisin tämän mieluummin näin: "tosi" yllättävä tulos ettei lihavuus ratkea yhteiskunnallisessa skaalassa pelkästään yhdellä väliaikaisella ja isoloidulla muutoksella elintapoihin...

 

[Joku_242]

Sepä se on, kun "syö vähemmän" on helppo neuvo mutta vaikea toteuttaa... Saa nähdä auttaako lihavuuslääkkeet tähän tulevaisuudessa, vai joudutaanko jatkamaan huonosti toimivien kikkakolmosten kanssa.

 

[Joku_242]

Hesarissa oli (taas) juttu lihavuusepidemiasta. llmeisesti normaalipainoisten osuus on kuitenkin pysynyt aika vakiona, mikä on hieman yllättävää.

Kotimaisissa ennusteissa näkyy sen sijaan polarisaatio.


Normaalipainoisten osuus pysyy suhteellisen vakaana. Lihavien osuus puolestaan kasvaa. Entistä harvempi sijoittuu näiden kahden väliin eli lievimpään ylipainoluokkaan, jossa painoindeksi on yli 25 mutta mutta alle 30.

”Meillä ei ole siihen mitään yksittäistä selitystä. Se joukko, jolle painonhallinta on luontevaa ja joka siihen pystyy, säilyy normaalipainoisena”, Laatikainen sanoo.

Niistä, joilla on painonhallinnan haasteita, moni puolestaan lihoo entisestään.

Mitä esim. @Erkki_erikeepperi on maininnut, niin ilmeisesti ysärillä nuoret ikäluokat olivat kuitenkin selvästi laihempia kuin nykyisin, mikä ei ihan sovi tuohon tilastoon?

Lihavuus | Yhä harvempi on vain lievästi ylipainoinen, ja lihavat lihovat entisestään – Tästä on kyse pandemiassa, jolle ei näy loppua

Suomalaiset pulskistuvat nopeaa tahtia, mutta maailmalla vauhti on vielä kovempi. Lihavuudesta on tullut suorastaan pandemia, jolle ei ole näkyvissä loppua.

www.hs.fi

 

[finWeazel]

Istuin lentokoneessa melko lihavan vieressä viime viikolla. Lihavuutta ei miltään osin tietenkään selitä, että hepulla oli matkaeväänä sipsejä ja suklaakuorrutettuja pähkinöitä joita syötiin ahnaasti. Lisänaksut lentoemoilta, 3x pieni pussi naksuja. Olisko mussuttanut varovaisesti arvioiden 3000-4000kcal lennon aikana naksuista

 

[Erkki_erikeepperi]

Mitä esim. @Erkki_erikeepperi on maininnut, niin ilmeisesti ysärillä nuoret ikäluokat olivat kuitenkin selvästi laihempia kuin nykyisin, mikä ei ihan sovi tuohon tilastoon?

Miten niin ei sovi? Mitä tarkoitat?

Mitä ihmeen epäselvää asiassa edes on... TODELLAKIN ihmiset oli hoikempia 1990-luvulla kuin nyt, kautta linjan. Huomattavasti.

Ei ole mahdollisuutta päästä maksumuurin taakse, joten ei aavistusta, mitä artikkelissa oikeastaan sanotaan.

Mutta mitä siihen tulee, että normaalipainoisten osuus on säilynyt entisellään viime aikoina, niin käsite "normaalipainohan" on toki hyvin suurpiirteinen itsessään ja olisi ihan hyödyllistä tietää, että millaista kehitystä on tapahtunut tämän rajauksen sisällä. On ihan vaan "pikkaisen eri asia" olla esimerkiksi BMI19 versus BMI24,9.

Ylipäätään olisi hyödyllisempää mitata ihmisten vyötärönympärystä.

 

[kjns]

Ei ole mahdollisuutta päästä maksumuurin taakse, joten ei aavistusta, mitä artikkelissa oikeastaan sanotaan.

Artikkeli oli ihan mielenkiintoinen vaikkei sinänsä montaa uutta asiaa tuonut esiin. Itselle ehkä yllätyksenä tuli se, että vaikka suomalaiset lihoo keskimäärin koko ajan, niin muut lihoo vielä kovempaa tahtia. En nyt viitti klippiä niitä taulukoita tänne, mutta jos suomalaisten keskimääräinen painoindeksi vuonna 1975 miehillä 24,77 ja naisilla 24,16 niin näillä numeroilla oltiin miesten osalta maailman 23. ja naisten osalta 69. lihavin kansa. Tuoreimpien saatavilla olevien tilastojen valossa 2016 miesten keskimääräinen painoindeksi oli 26,55 ja naisilla 25,68 niin näillä lukemilla ei ollakaan enää kuin sijoilla 87 ja 128, eli vaikka täällä painoindeksi noussut niin sijoitus lihavimpien rankingissa on laskenut huomattavasti.

Artikkelissa myös viitataan tutkimukseen jonka mukaan painoindeksi periytyy 40-70 prosenttisesti mikä osaltaan selittää näitä eroja, raivokkaimmin näyttävät tällä hetkellä lihovan tyynenmeren saarten kansat. Professori Karri Silventoinen toistaa myös muualta tutun lausunnon joka täälläkin on tuotu esiin, geenit vaikuttaa ja kun se yhdistetään nykyiseen yltäkylläisyyteen ja ruuan helppoon saatavuuteen on tuloksena lihova kansa

Geenit yksinään eivät lihota ketään, Silventoinen huomauttaa. Joillakin ihmisillä on kuitenkin geneettistä alttiutta lihavuudelle. Kun se yhdistyy ympäristöön, jossa ruokaa on yltäkylläisesti tarjolla, ruokahalun säätely tuottaa ongelmia.

Silventoinen kuitenkin on sitä mieltä että nopea muutos elinympäristössä selittää erot kansojen välillä, siellä missä muutos on ollut hitaampaa on paino noussut hitaammin, missä muutos on ollut nopea on lihominenkin ollut nopeampaa. Yleensäkin laittaa lihomisen nykyaikaisen elämäntavan syyksi

”Isossa kuvassa erot johtuvat pääsääntöisesti ympäristöstä”, Silventoinen sanoo.

Tyynenmeren saarillakaan ei ole aina oltu lihavia, hän muistuttaa. Elämäntapa muuttui esimerkiksi Cookinsaarilla ja Naurulla nopeasti, kun siirtomaahallitsijoiden tuomat uudet viljat ja kaivostoiminta syrjäyttivät perinteisen ruuantuotannon ja elinkeinot. Saaret tulivat vähitellen riippuvaisiksi tuontiruuasta, jossa oli paljon energiaa mutta vähän ravintoaineita.

”Geenit eivät myöskään selitä globaalia lihavuuden kasvua. Se johtuu pelkästään ympäristötekijöistä”, Silventoinen sanoo.

Silventoista komppaa myös professori Tiina Laatikainen

Länsimaalainen elämäntapa ja ruokavalio ovat levittäytyneet ympäri maapalloa. Yhteiskunnista on monissa paikoin tullut obesogeenisiä eli lihavuutta ruokkivia.

”Meidän työmme ovat muuttuneet sellaisiksi, että niissä tarvitaan varsin vähän fyysistä aktiivisuutta. Elintaso on jatkuvasti noussut. Runsasenergistä ruokaa on paljon tarjolla, sitä mainostetaan ja annokset ovat usein suuria”, kuvaa professori Tiina Laatikainen THL:stä ja Itä-Suomen yliopistosta.

Tulevaisuudenkuvana maalaillaan sitä että lihavien osuus nousee, ylipainoisten vähenee ja normaalipainoisten määrä säilyy suunnilleen ennallaan

Normaalipainoisten osuus pysyy suhteellisen vakaana. Lihavien osuus puolestaan kasvaa. Entistä harvempi sijoittuu näiden kahden väliin eli lievimpään ylipainoluokkaan, jossa painoindeksi on yli 25 mutta mutta alle 30.

”Meillä ei ole siihen mitään yksittäistä selitystä. Se joukko, jolle painonhallinta on luontevaa ja joka siihen pystyy, säilyy normaalipainoisena”, Laatikainen sanoo.

Niistä, joilla on painonhallinnan haasteita, moni puolestaan lihoo entisestään.

 

[finWeazel]

Artikkeli oli ihan mielenkiintoinen vaikkei sinänsä montaa uutta asiaa tuonut esiin. Itselle ehkä yllätyksenä tuli se, että vaikka suomalaiset lihoo keskimäärin koko ajan, niin muut lihoo vielä kovempaa tahtia.

Mielenkiintoista olisi jotenkin korjata data vastaamaan elintasoa. Tyyliin jenkeissä elintaso nousi suomea aikaisemmin. Miten käy jos siirretään vaikka jenkkilän dataa 20v taaksepäin niin, että vuoden 2000 suomeen verrataan 1980 luvun amerikkaa?

Suomessa oli ainakin mun muistin mukaan vielä aika laihat ajat 80-luvun alussa, 90-luvullq lama. Elintaso suomessa ja siten kyky syödä mitä tahansa maksimit kasvoi varmaankin myöhemmin kuin amerikassa. Lähtölaukaus jossain 1990-luvun laman selättämisessä suomen lihomaan alkamisessa?

 

[Erkki_erikeepperi]

En nyt viitti klippiä niitä taulukoita tänne, mutta jos suomalaisten keskimääräinen painoindeksi vuonna 1975 miehillä 24,77 ja naisilla 24,16 niin näillä numeroilla oltiin miesten osalta maailman 23. ja naisten osalta 69. lihavin kansa. Tuoreimpien saatavilla olevien tilastojen valossa 2016 miesten keskimääräinen painoindeksi oli 26,55 ja naisilla 25,68 niin näillä lukemilla ei ollakaan enää kuin sijoilla 87 ja 128, eli vaikka täällä painoindeksi noussut niin sijoitus lihavimpien rankingissa on laskenut huomattavasti.

1970-luvulla maailma oli huomattavasti nykyistä köyhempi ja 1980-luvullakin oli isot kampanjat esim. Etiopian nälänhädän auttamiseksi.

Onko siis mitenkään yllättävää, että Suomi oli 70-luvun lihavuustilastoissa suurin piirtein niillä sijoilla kuin vaurautensa perusteella "kuuluikin"? Ja nyt on sitten suhteellinen sijoitus laskenut kun koko maailma on päässyt yltäkylläisyyden hedelmiä maistelemaan.

Suomessa oli ainakin mun muistin mukaan vielä aika laihat ajat 80-luvun alussa, 90-luvullq lama. Elintaso suomessa ja siten kyky syödä mitä tahansa maksimit kasvoi varmaankin myöhemmin kuin amerikassa. Lähtölaukaus jossain 1990-luvun laman selättämisessä suomen lihomaan alkamisessa?

Maailman mittakaavassa Suomessa ei ollut laihat ajat.

Kuka muistaa K-kaupan Väiskin? Ja kuinka sitä seurattiin vesi kielellä entisessä Neuvosto-Virossa...

 

[finWeazel]

Maailman mittakaavassa Suomessa ei ollut laihat ajat.

Vertasin tarkoituksella amerikkaan enkä maailmaan. Mun suvussa ja perheessä lihavammat ajat koitti jossain 90-luvun loppupuolella. Siihen asti oli aika nihkeetä. Ei niin yllättäen suku on lihonut exponentiaalisesti erityisesti viimeisen 10v aikana. Elintaso ihan jotain muuta kuin 80-luvulla. Ihan varmasti amerikka oli elintasossa suomea edellä, onko suomi 20v vai mitä jäljessä amerikkaa niin en uskalla vannoa varmaksi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Vertasin tarkoituksella amerikkaan enkä maailmaan. Mun suvussa ja perheessä lihavammat ajat koitti jossain 90-luvun loppupuolella. Siihen asti oli aika nihkeetä. Ei niin yllättäen suku on lihonut exponentiaalisesti erityisesti viimeisen 10v aikana. Elintaso ihan jotain muuta kuin 80-luvulla. Ihan varmasti amerikka oli elintasossa suomea edellä, onko suomi 20v vai mitä jäljessä amerikkaa niin en uskalla vannoa varmaksi.

Niin no, itse asiassa ero Suomen ja USA:n BKT per capita:ssa oli PIENEMPI 1980-luvulla kuin nyt!

Vuosina 1988 ja 1989 Suomi oli jopa vauraampi maa kuin USA!

USA:ssa oli toki ruoka halvempaa ja ulkona syöminen yleisempää.

Mutta kyllä Suomessa aika yltäkylläisyydessä elettiin 1980-luvulla, meillä oli vaan ruuan suhteen politiikka ja byrokratia aika jäykkää ja ehkä sitten "sivuvaikutuksena" läskit pysyi poissa vielä tuolloin...

En usko, että sun kokemukset on kovin edustavat tässä suhteessa. 90-luvun alun lama oli toki rankka monelle perheelle, ei siinä.

 

[draco76]

Tuossa myös EU:n tuoma laaja valikoima herkkuja. Kasarilla valikoima oli suppea, vaikka rahaa olisi ollut.

 

[finWeazel]

Mutta kyllä Suomessa aika yltäkylläisyydessä elettiin 1980-luvulla, meillä oli vaan ruuan suhteen politiikka ja byrokratia aika jäykkää ja ehkä sitten "sivuvaikutuksena" läskit pysyi poissa vielä tuolloin...

Mulla on täysin eri kokemus 1980-luvun suomesta. Karkkia sai yhtenä päivänä viikossa, ulkona syötiin erittäin harvoin, muutama kerta vuodessa. Vaatteet kierrätettiin perheeltä toiselle. Kasvatettiin omat perunat jne mitä syötiin vuoden ympäri. Samaan aikaan jenkkilässä varmaan vedettiin mcdonaldsia jo maksimit. Ei ollut suvussa ja naapurustossa lihavia kuin wanhat mummot/papat. Nykyään on pulleroita ihan lapsista lähtien enemmän kuin laihoja.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mulla on täysin eri kokemus 1980-luvun suomesta. Karkkia sai yhtenä päivänä viikossa, ulkona syötiin erittäin harvoin, muutama kerta vuodessa. Vaatteet kierrätettiin perheeltä toiselle. Kasvatettiin omat perunat jne mitä syötiin vuoden ympäri. Samaan aikaan jenkkilässä varmaan vedettiin mcdonaldsia jo maksimit.

Karkkia sai kerran viikossa, koska sulla oli fiksut vanhemmat, tuskin tämä (pelkästään) rahasta oli kiinni... Mutta sikäli kun olikin rahasta kiinni, niin osittain nimenomaan verojen ja muiden keinotekoisten seikkojen vuoksi. Karkki oli esimerkiksi ruotsinlaivoilla huomattavasti halvempaa kuin maissa.

Globalisaatio tai edes "europasaatio" ei ollut toteutunut vielä 1980-luvulla, eikä edes ruotsalainen Arla tainnut vielä operoida (tai saada operoida) Suomessa, joten luonnollisesti hinnat oli korkeat. Siitä huolimatta en kyllä muista, että Suomessa olisi ruuan suhteen erityisen tiukkaa ollut useimmilla perheillä.

Vaatteissa laatu oli varmaan nykyistä parempaa ja niihin liittyvä kertakäyttökulttuuri loisti poissaolollaan. Mutta en mä kyllä kenenkään kierrätysvaatteita joutunut käyttämään vaan ihan itselleni hankittuja.

 

[Joku_242]

Miten niin ei sovi? Mitä tarkoitat?

Mitä ihmeen epäselvää asiassa edes on... TODELLAKIN ihmiset oli hoikempia 1990-luvulla kuin nyt, kautta linjan. Huomattavasti.

Ei ole mahdollisuutta päästä maksumuurin taakse, joten ei aavistusta, mitä artikkelissa oikeastaan sanotaan.

Mutta mitä siihen tulee, että normaalipainoisten osuus on säilynyt entisellään viime aikoina, niin käsite "normaalipainohan" on toki hyvin suurpiirteinen itsessään ja olisi ihan hyödyllistä tietää, että millaista kehitystä on tapahtunut tämän rajauksen sisällä. On ihan vaan "pikkaisen eri asia" olla esimerkiksi BMI19 versus BMI24,9.

Ylipäätään olisi hyödyllisempää mitata ihmisten vyötärönympärystä.

Näemmä kuvien pasteaminen ei jostain syystä toiminut. Koitetaas uudestaan...



Ilmeisestikin normaalipainoisten osuus on pysynyt suunnilleen samana koko väestössä, mutta ylipaino on muuttunut lihavuudeksi. Onkohan muutos kuitenkin rajumpi parikymppisissä kuin koko väestössä?

Lisäksi painoindeksi on noussut ysäriltä lähtien, mutta ei niin paljoa kuin olisi voinut odottaa.




Mutta ei kai painoindeksillä ole niin väliä, kunhan pysyy normaalipainon sisällä? Esim. aika sama onko BMI 19 vai 23.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mutta ei kai painoindeksillä ole niin väliä, kunhan pysyy normaalipainon sisällä? Esim. aika sama onko BMI 19 vai 23.

Sillä nimenomaan on väliä ja etenkin suhteessa siihen visuaaliseen ilmeeseen kun verrataan jotain 90-lukua nykyaikaan.

Ihan mutuna sanoisin, että Suomessa on hyvin yleistä normaalipainon ylärajoilla keikkuminen. On siis huomattavasti yleisempää olla pikkaisen keskivartalolta pläski kuin hoikka/sutjakka/epäpläski.

 

[Kautium]

Sepä se on, kun "syö vähemmän" on helppo neuvo mutta vaikea toteuttaa... Saa nähdä auttaako lihavuuslääkkeet tähän tulevaisuudessa, vai joudutaanko jatkamaan huonosti toimivien kikkakolmosten kanssa.

Ei siinä ole oikeastaan muuta vaikeaa kuin päätöksen tekeminen siitä, että ottaa itse vastuun itsestään, eikä syyttele aina milloin mitäkin viranomaisohjetta tms.

Sitten kun on tehnyt päätöksen, selvittää vain oman lepoaineenvaihdunnan (esim. käymällä inbody-mittauksessa, tai ihan vaan karkeiden taulukoiden perusteella) ja sen perusteella voi päätellä tarvittavan kalorimäärän noin 500kcal vajeella per päivä. Sitten jättää päivittäiset herkut pois (tai ainakin vaihtaa terveellisempiin) ja pitää kirjaa puntarin kanssa että mitä ruoka-aineita suuhunsa tunkee ja huolehtii, ettei se laskettu kaloriraja ylity. Liikunnan lisääminen auttaa ja tukee prosessia. Paino alkaa tippumaan hitaasti mutta aivan varmasti, eikä tarvitse kärsiä nälkääkään ja vähitellen olokin paranee ja ne vanhat tavat alkavat tuntumaan kaukaisilta ja jopa kuvottavilta.

Ja kyllä, tiedän että kynnys tähän on monilla korkealla ja että se tuntuu monelle niin kaukaiselta, mutta ei se mitään ydinfysiikkaa ole.

Jotain tukea muutoksen toteuttamiseen kansa silti selvästi tarvitsee. Niillä suolistohormonien toimintaan vaikuttavilla uusilla lääkkeillä varmaan on myös paikkansa, mutta liputtaisin itse mieluummin luonnolliseen muutokseen, jos sille ei ole muuta fyysistä estettä kuin laiskuus ja saamattomuus.

Mutta ei kai painoindeksillä ole niin väliä, kunhan pysyy normaalipainon sisällä? Esim. aika sama onko BMI 19 vai 23.

Painoindeksi on vain suuntaa antava ja varsinkin runsas lihasmassa sotkee sitä. Sisäelinrasva on sitä pahinta rasvaa ja sitä on erityisesti keskivartalolihavilla. BMI voi olla jollakin pallomahalla sama kuin kehonrakentajalla, mutta rasvan ja lihasten suhde kehossa on päinvastainen.

 

[Gespard]

BMI voi olla jollakin pallomahalla sama kuin kehonrakentajalla

Tähän olisi varmaan voinut lisätä että kumpikaan ääripää ei ole terveellistä jos on reilusti yli 25 bmin.

 

[Joku_242]

Ja kyllä, tiedän että kynnys tähän on monilla korkealla ja että se tuntuu monelle niin kaukaiselta, mutta ei se mitään ydinfysiikkaa ole.

Jotain tukea muutoksen toteuttamiseen kansa silti selvästi tarvitsee. Niillä suolistohormonien toimintaan vaikuttavilla uusilla lääkkeillä varmaan on myös paikkansa, mutta liputtaisin itse mieluummin luonnolliseen muutokseen, jos sille ei ole muuta fyysistä estettä kuin laiskuus ja saamattomuus.

Onko se onnistunut väestötasolla merkittävässä määrin missään päin maailmaa, missä on olemassa länsimainen herkkuja pursuava ruokavalio? Jos ei, en pidättelisi henkeä sen kanssa, niin surullista kuin se onkin.

 

[Kautium]

Onko se onnistunut väestötasolla merkittävässä määrin missään päin maailmaa, missä on olemassa länsimainen herkkuja pursuava ruokavalio? Jos ei, en pidättelisi henkeä sen kanssa, niin surullista kuin se onkin.

Ei ole, enkä ole sellaista yrittänyt esittääkään. Mutta ehkä se silti voisi olla mahdollista jos sitä vaan oikealla tavalla alettaisiin rummuttamaan ja opastamaan ihmisiä. Joku ruoka-ainepyramidi on muuten kiva, mutta ei se auta millään tasolla tavan tallaajia ymmärtämään ruoan sisältämiä kalorimääriä suhteessa omaan tarpeeseen.

 

[finWeazel]

Onko se onnistunut väestötasolla merkittävässä määrin missään päin maailmaa, missä on olemassa länsimainen herkkuja pursuava ruokavalio? Jos ei, en pidättelisi henkeä sen kanssa, niin surullista kuin se onkin.

Ehkä toiveajattelua, mutta ratkaisu voisi olla löytää mekanismi tehdä yksilötason ratkaisuja, joka propagotuvat väestotasolle. Pakollinen vuosittainen "lääkärintarkastus" kera ennakoivan terveydenhoidon? Toki jos perussyy lihavuuteen on sama kuin mun lähipiirissä niin yksilötason ratkaisua ei ole olemassa. Lihavuus ja sen haitat tiedostetaan, tiedetään korjaustoimenpiteet mutta tahtotila on "no mutta mä nyt vaan haluun nauttia elämästä" eli halutaan vetää alkoholi, sipsejä, naksuja, kermakastikkeita, leivoksia jne.

Se miksi en usko väestötason korjauksiin on, että kun mennään yksilöihin niin syyt ylipainoon/lihavuuteen ovat niin erilaisia ettei ole olemassa yhtä korjausta joka toimisi kaikille. Ei edes se syö vähemmän toimi kaikille, kun voi olla ongelma kilpirauhasen tms. kanssa.

----------

Lääkkeetkään eivät tunnu olevan taikaluoti. Ozempic&co ei ole ongelmattomia. Useammassa tutkimuksessa huomattu, että ozempic:lla laihtuneet ovat menettäneet merkittävästi myös lihasmassaa. Lihasmassan menetys johtunee liian vähäisestä proteiinin syömisestä. Proteiini ei taida ruokahaluttomalle olla mikään top1 ravinne,... Tietty puuttuva lihaskuntotreeni tekee myös osansa siihen mistä elimistö helpoiten luopuu miinuskalorikaudella. Osa lääkkeillä laihduttaneista pitää kiinni huonoista elintavoista kuten alkoholi/huono uni/.... Pelkkä bmi numero ei takaa terveyttä.

 

[meridian]

Ilmeisestikin normaalipainoisten osuus on pysynyt suunnilleen samana koko väestössä, mutta ylipaino on muuttunut lihavuudeksi.

Täysin stetsonista heitän tällaisen hypoteesin asiasta:

Ihmisen ruokahalua ja kylläisyyttä säätelevät tietyt hormonit joiden toiminta on yksilöllistä. Voidaan siis sanoa, että ylipainon perussyy on aina liiallinen energiansaanti, mutta jotkut ihmiset ovat alttiimpia lihomaan koska nälän ja kylläisyyden säätely toimii huonommin. Toiset taas pysyvät luonnostaan normaalipainoisina, vaikkeivät aktiivisesti mieti mitä syövät koska säätely toimii paremmin.

Ihmisen genetiikka ei merkittävästi ole muuttunut viimeisen 40v aikana, mutta ympäristö on. Saatavilla oleva ravinto tuskin on ysäriltä kauheasti lisääntynyt, mutta ihmiset ovat passiivisempia.

Ennen nuoret meni pyörällä paikkoihin, nykyään sähköpotkulaudalla. Ennen pelattiin pihapelejä, nykyään pelikonsolia. Ennen lähdettiin ulos näkemään kavereita, nykyään sosialisoidutaan erilaisten kännykkäsovellusten kautta. Ennen kotitöihin kuului imurointi, nyt sen hoitaa robotti-imuri. Ruohonleikkuussa sama homma. Kaupassakaan ei tarvitse käydä kun robotti tuo kassin kotiovelle ja wolttikuski tuo ravintolaruoatkin kotiin ettei tarvitse lähteä ravintolaan. Työt tehdään etänä. Ja sitä rataa.

Näin luonnostaan normaalipainoiset joilla nälän ja kylläisyyden säätely toimii pysyvät normaalipainoisena ja ylipainoiset lihovat entisestään kun kaikki energiaa kuluttava aktiivisuus hiljalleen tippuu arjesta pois.

Tavallaan isoin ongelma tuossa ei ole pelkästään se ylipainoisten lihominen vaan se, että arkiaktiivisuuden ja hyötyliikunnan väheneminen näkyy tulevaisuudessa myös normaalipainoisten heikentyneenä kuntona ja terveytenä. Hirvittää ajatella millainen kansanterveydellinen pommi nykyajan lapsissa ja nuorissa tikittää kun elävät koko elämänsä niin passiivisesti.

 

[Tonnin Seteli]

en kyllä muista, että Suomessa olisi ruuan suhteen erityisen tiukkaa ollut useimmilla perheillä.

Ei todella ollutkaan. Joskus aiemmin oli. Jo 70-luvulla köyhät pienviljelijä-sekatyöläisetkin alkoivat mässäillä koska lopultakin edes ruokaan oli varaa. Tietysti riippuu kunkin perheen ruokakulttuurista arvostettiinko hyvää ruokaa ja varmaan läskigeeneistä, mässäiltiinkö. Siinä 80-luvun paskansyöntikulttuurissa ja/tai niukkuudessa on ollut kyseessä enimmäkseen tapa ja tottumus, ei niinkään se ettei olisi varaa ostaa kaupasta normaalia määrää ruokaa. Erityisen maittavan ruoan saanti on myös voinut olla hiukan rajallista jos ruoanlaittotaito ja kulinaarinen sivistys on sitä tasoa, että on nähnyt sinappia vain kaupassa.

 

[Niamu]

Itse lihavuus on itsestä kiinni että mitä sinne suuhunsa mättää. On fyysisesti mahdotonta olla ylilihava jos ei mättää sisäänsä liikaa tavaraa. Kärjistettynä kukaanhan ei kuolisi nälkään jos näin ei olisi...

Tavallaan isoin ongelma tuossa ei ole pelkästään se ylipainoisten lihominen vaan se, että arkiaktiivisuuden ja hyötyliikunnan väheneminen näkyy tulevaisuudessa myös normaalipainoisten heikentyneenä kuntona ja terveytenä. Hirvittää ajatella millainen kansanterveydellinen pommi nykyajan lapsissa ja nuorissa tikittää kun elävät koko elämänsä niin passiivisesti.

Liikunnan puute ei tee kenestäkään lihavaa vaan se mitä mätät suustasi sisään. Esimerkisi mäkissä kun vetää yhden juustohampurilaisen niin pitää liikkua 4-5 tuntia että saa kulutettua sen mitä yhdestä saat. Esimerkiksi minä jos käyn niin otan 5 juustoa kerralla limulla niin on fyysisesti mahdotonta kuluttaa koko paska kerralla pois.

 

[Tonnin Seteli]

Esimerkisi mäkissä kun vetää yhden juustohampurilaisen niin pitää liikkua 4-5 tuntia että saa kulutettua sen mitä yhdestä saat.

Jotain tämän suuntaista jos oletetaan että käy mäkissä sen päälle, että saa valmiiksi kulutuksen verran ravintoa.

Toisesta näkökulmasta pienehkönkin ihmisen peruskulutus hävittää sen juustun suuruusluokkaa tuossa 4 tunnissa, eli periaatteessa ei tarvitse kuin istua perseellään.

 

[Niamu]

Jotain tämän suuntaista jos oletetaan että käy mäkissä sen päälle, että saa valmiiksi kulutuksen verran ravintoa.

Toisesta näkökulmasta pienehkönkin ihmisen peruskulutus hävittää sen juustun suuruusluokkaa tuossa 4 tunnissa, eli periaatteessa ei tarvitse kuin istua perseellään.

Tämä esimerkki oli mitä päivällä voi "hiukan" haukata töiden ohessa. Vielä sen päälle mitä sitten syö kotona + napostelee.

 

[Erkki_erikeepperi]

Jotain tämän suuntaista jos oletetaan että käy mäkissä sen päälle, että saa valmiiksi kulutuksen verran ravintoa.

Toisesta näkökulmasta pienehkönkin ihmisen peruskulutus hävittää sen juustun suuruusluokkaa tuossa 4 tunnissa, eli periaatteessa ei tarvitse kuin istua perseellään.

Ongelmana on sitten se, että juustohampurilainen ja etenkin sen kylkiäiset eli kokis ja ranskikset pitävät huonosti kylläisenä ja muutenkin ovat huonoa ravintoa.

Eli lihominen noita mättämällä on käytännössä helpompaa kuin vastaavan energiamäärän saanti järkevimmistä ruuista.

 

[Niamu]

Ongelmana on sitten se, että juustohampurilainen ja etenkin sen kylkiäiset eli kokis ja ranskikset pitävät huonosti kylläisenä ja muutenkin ovat huonoa ravintoa.

Eli lihominen noita mättämällä on käytännössä helpompaa kuin vastaavan energiamäärän saanti järkevimmistä ruuista.

Totta edelleenkin todistaa väitteeni että lihoaminen johtuu siitä mitä itse suustasi ahdat sisään eikä mistään muusta.