Lihavuusepidemia

Noihin kirjoittamiisi vaihtoehtoihin kuitekin tekisin sellaisen muutoksen, että ozembic ei takaa että pääsee normaalipainoon. Sehän vain auttaa pudottamaan painoa jonkin verran. Eli se vähentää lihavuuden terveysriskejä ja auttaa pudottamaan painoa mutta ei ehkäise niitä kokonaan. Yksi laihdutuksen suurimmista virhekuvista taitaa olla mielestäni se, että laihdutus mielletään niin että päästään normaalipainoon. Monelle se onnistunut laihdutus taitaa olla kuitenkin enemmän painon pudotusta lähemmäs normaalipainoa, kuin normaalipainoon pääsemistä.
Hyvä pointti. Muistaakseni jopa 5 % pudotus tuo jo terveyshyötyjä ja toisaalta normaalipainon lähellä ne terveysriskit on kuitenkin melko pieniä ja joka tapauksessa pienempiä kuin kauempana siitä normaalipainosta. Ozempicilla ilmeisesti päästään keskimäärin 15-20 % pudotukseen, joka on jo merkittävä riippumatta siitä missä kohtaa painon alku- ja loppupiste sitten onkaan.
Mutta siis onko tarkoitus, että lääkettä syödään loputtomiin ja määrääkö lääkärit sitä sillä ajatuksella?

Ainakin Elon Musk oli siis kaikesta päätellen lopettanut lääkityksen...
Ainakin tämä Ozempic on sellainen lääke, jota on tarkoitus käyttää pysyvästi. Pysyvä lääkitys ei itsessään pitäisi olla mikään kauhea peikko, kyllähän meillä on lihavuuden lisäksi paljon muitakin kroonisia sairauksia, jotka vaativat elinikäisen hoidon.
 
Lihavuusepidemia ratkeaa, kun rajoitetaan lihansyömistä. Melko woke pohjalta uutta suositusta. Kuvituskuva näyttää juuri ne ei prosessoidut lihat, mitä pitäisi lautaselle kasata

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnoksessa lihan ja lihatuotteiden viikkokulutuksen ylärajaa lasketaan 500 grammasta 350 grammaan.
1683304444853.jpeg



Seuraavaksi annetaan suositus, että perunaa saa syödä vain 50g/viikko, koska peruna on erittäin epäterveellistä

1683304485188.jpeg
 
Lihavuusepidemia ratkeaa, kun rajoitetaan lihansyömistä. Melko woke pohjalta uutta suositusta. Kuvituskuva näyttää juuri ne ei prosessoidut lihat, mitä pitäisi lautaselle kasata


1683304444853.jpeg



Seuraavaksi annetaan suositus, että perunaa saa syödä vain 50g/viikko, koska peruna on erittäin epäterveellistä

1683304485188.jpeg

Ei nyt oikein selvinnyt missä kohtaa näitä sun väitteitä käsiteltiin. Voitko yhtään valaista?
 
Niin se on. Sarkasmin täytyisi jotenkin liipata keskustelun aihetta, että se toimisi. Ehkä oisi toiminut tuolla liharuoka vs. kasvisruoka osastolla paremmin?
Pointti oli, että hyvälaatuinen prosessoimaton liha jos sen kanssa syödään riittävästi kuitua ei ole epäterveellistä. Ihan huuhaata rajoittaa lihansyöntiä 350g/viikko. Todellinen syy artikkelin mainitsemiin ongelmiin ei ole liha.

Sarkasmia oli artikkelin kuvituskuvan väittäminen terveelliseksi ja perunansyönnin rajoittaminen koska sipsit.
 
Pointti oli, että hyvälaatuinen prosessoimaton liha jos sen kanssa syödään riittävästi kuitua ei ole epäterveellistä. Ihan huuhaata rajoittaa lihansyöntiä 350g/viikko. Todellinen syy artikkelin mainitsemiin ongelmiin ei ole liha.

Sarkasmia oli artikkelin kuvituskuvan väittäminen terveelliseksi ja perunansyönnin rajoittaminen koska sipsit.
Kun katsoo uutta lautasmallia, niin ei siinä itse asiassa punaistalihaa sorsita. Taisi olla jonkun sortin ohje lautasmallista esim. hampurilaisateriasta, johon valittu esim. laadukas naudanliha. Itse asiassa siinä ei juuri kielletä mitään, mutta patistetaan kiinnitämään huomiota piilorasvoihin(kovat), sokeriin ja suolaan. Nämä yleensä juuri tekee makkaroista ym. jalosteista niitä huonoja. Fiksua sinänsä, koska se sama toimii kaikkiin jalosteisiin, kuten sipseihin.
 
Kun katsoo uutta lautasmallia, niin ei siinä itse asiassa punaistalihaa sorsita. Taisi olla jonkun sortin ohje lautasmallista esim. hampurilaisateriasta, johon valittu esim. laadukas naudanliha. Itse asiassa siinä ei juuri kielletä mitään, mutta patistetaan kiinnitämään huomiota piilorasvoihin(kovat), sokeriin ja suolaan. Nämä yleensä juuri tekee makkaroista ym. jalosteista niitä huonoja. Fiksua sinänsä, koska se sama toimii kaikkiin jalosteisiin, kuten sipseihin.
Artikkeli mihin viittasin naulasi max 350g/viikko lihaa teesin. Uusi pohjoismainen suositus.
 
Artikkeli mihin viittasin naulasi max 350g/viikko lihaa teesin. Uusi pohjoismainen suositus.

Joo siinä tosiaan tullaan suosittelemaan lihaa vähemmän(siihen ei kuulu jalosteet kuten makkarat ym.) ja laajenee eri ruokaryhmillä. Suomessa ilmeisesti tehdään vielä omat suositukset erikseen. Mutta käsittääkseni ei kuitenkaan tulla hirveän tarkkoja grammamääriä suosittelmaan, vaan luodaan monipuolinen lautasmalli, minkä voi koosta monella tavalla.
 
  • Tykkää
Reactions: a-p
Missä kohtaa sitä lihansyöntiä rajoitetaan? Ei ole pakko kenenkään syödä suositusten mukaan.
Ruokalat ja vastaavat muonituspisteet seuraavat näitä muutoksia, jotta voivat sanoa olevansa laadukkaita ja terveellisiä. Lisäksi liha on raaka-aineena kallista, joten sen vähentämiseen on selkeä taloudellinen insentiivi olemassa.
 
Taitaa uudessa suosituksessa mennä terveys ja ympäristöasiat sekaisin. Pitäisi tarkemmin erottaa, että mikä on terveellistä ja mikä ei. Prosessoitu liha==paha, prosessoimaton liha==ei paha ja toisalta kuitujen merkitys. Lihaakin on runsasrasvaista ja vähärasvaista, jos kyse on tyydyttyneistä rasvoista. Jos haluaa hyvesignaloida ilmastonmuutoksella/ympäristöasioilla/eläinten oikeuksilla ja niiden vuoksi suositella lihansyönnin vähentämistä niin se argumentti olisi hyvä ottaa erilleen terveysasioista.

Se miten liittyy tähän ketjuun niin kun asioista tehdään monimutkaisia niin painonhallinta muuttuu entistä vaikeammaksi. Kaikenlainen ei oleelliseen keskittyminen vie energiaa ja toisaalta voi myös johtaa harhapoluille.

Prosessoimattoman lihansyönnin ei ole todettu lisäävän diabetes, lihomis, peräsuoli tms. riskejä, kun otetaan tilastoista pois tupakoivat, alkoholinkäyttäjät, lihavat, vähän liikkuvat jne. Kuidunsaanti, kasvikset, hedelmät tuntuvat taas sitten ihan suoraan vaikuttavan riskeihin alentavasti. Kuitu on tällä hetkellä todella in.

Lihansyönti ja varsinkin prosessoidun lihansyönti korreloi vahvasti huonojen elintapojen kanssa ja vääriä johtopäätöksiäon helppo tehdä. Samoin kasvissyönti korreloi vahvahkosti hyvien elintapojen kanssa ja siitäkin on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä. Tähän päälle ympäristöagenda ja helppo vetää asiaan perehtymättömältä kuula niin sekaisin ettei tiedä edes mistä päin tuulee.
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa uudessa suosituksessa mennä terveys ja ympäristöasiat sekaisin. Pitäisi tarkemmin erottaa, että mikä on terveellistä ja mikä ei. Prosessoitu liha==paha, prosessoimaton liha==ei paha ja toisalta kuitujen merkitys. Lihaakin on runsasrasvaista ja vähärasvaista, jos kyse on tyydyttyneistä rasvoista. Jos haluaa hyvesignaloida ilmastonmuutoksella/ympäristöasioilla/eläinten oikeuksilla ja niiden vuoksi suositella lihansyönnin vähentämistä niin se argumentti olisi hyvä ottaa erilleen terveysasioista.

Se miten liittyy tähän ketjuun niin kun asioista tehdään monimutkaisia niin painonhallinta muuttuu entistä vaikeammaksi. Kaikenlainen ei oleelliseen keskittyminen vie energiaa ja toisaalta voi myös johtaa harhapoluille.

Prosessoimattoman lihansyönnin ei ole todettu lisäävän diabetes, lihomis, peräsuoli tms. riskejä, kun otetaan tilastoista pois tupakoivat, alkoholinkäyttäjät, lihavat, vähän liikkuvat jne. Kuidunsaanti, kasvikset, hedelmät tuntuvat taas sitten ihan suoraan vaikuttavan riskeihin alentavasti. Kuitu on tällä hetkellä todella in.

Lihansyönti ja varsinkin prosessoidun lihansyönti korreloi vahvasti huonojen elintapojen kanssa ja vääriä johtopäätöksiäon helppo tehdä. Samoin kasvissyönti korreloi vahvahkosti hyvien elintapojen kanssa ja siitäkin on helppo vetää vääriä johtopäätöksiä. Tähän päälle ympäristöagenda ja helppo vetää asiaan perehtymättömältä kuula niin sekaisin ettei tiedä edes mistä päin tuulee.

Ruokaviraston lautasmalli on helppo ja ymmärrettävä, sekä sen voi koostaa monella tapaa. Tuskin hirveästi tulee nykyisestä poikkeamaan, kun lopullinen versio suosituksista tulee.

Mutta parasta tässä pohjosmaiden hankkeessa mielestäni on se, että iso joukko tutkijoita kerää viimeisimmän tutkimustiedon yhteen. Niitä on mukava lueskella, jos asiat kiinnostelee enemmän.

Täällä on heidän tuotoksensa julkistettuna ja kommentoitavana: NNR2022 chapters: Public consultation - Helsedirektoratet
 
Ei auttanut ozempic, kun lihavuuden syynä muut syöt syymiseen kuin nälkä. Alkaa olemaan anekdootteja sen verran, että voi kysyä onko se nälkä oikeasti juurisyy ylensyömiseen vai jokin muu asia?

Kalinainen kirjoittaa päivityksessään, että Ozempicin käyttö ei kuitenkaan ole aina ongelmatonta, ja laihtuakseen on myös huolehdittava terveellisistä elämäntavoista. Hän ei itse onnistunut pudottamaan painoaan lääkkeen avulla.

DNP:lla kyllä rasva sulaisi ilman vaivaa. Siinä aineessa on vallattoman isot riskit jopa kuolemaan asti.
 
Ei tarvitse edes ylensyödä tai syödä mitään sopimatonta lihoakseen. Riittää kun juo vääriä asioita. Yksi klassinen tapa on vetää kaikenlaisia mehuja kuin vettä tajuamatta niiden ravintosisältöä, toinen on keskikaljajuoppous.

Ravintosisältö on karkeasti samaa luokkaa esimerkiksi perinteisellä kolajuomalla, appelsiinimehulla, keskioluella ja kevytmaidolla, jos oikein kärjistetään ja keskitytään energiamäärään. Makrojakauma vaihtelee jne, mutta mitään erityistä ravitsemuksellista hyötyä niistä ei ole. Kaikki mitä niistä halutaan saada voidaan saada ruoasta jos ehdottomasti halutaan. Yleensä ei haluta rajoittaa annoskokoa kaloripitoisen nesteen takia. Toimii ainakin läskillä huonosti.

Toki maidon ja oluen hyväksi pitää muistaa ettei koko energia tule välittömästi imeytyvinä sokereina, eivätkä ne ole aterian yhteydessä mitenkään vahingollisia hampaille kuten kaksi muuta.
 
Ei auttanut ozempic, kun lihavuuden syynä muut syöt syymiseen kuin nälkä. Alkaa olemaan anekdootteja sen verran, että voi kysyä onko se nälkä oikeasti juurisyy ylensyömiseen vai jokin muu asia?



DNP:lla kyllä rasva sulaisi ilman vaivaa. Siinä aineessa on vallattoman isot riskit jopa kuolemaan asti.

Kai tuo Kalinainen laihtui Ozempicilla, mutta lääkkeen lopetuksen jälkeen kilot tuli takaisin korkojen kera.
 
Hollywoodissa tuntuu kyllä porukka onnistuvan erinomaisesti laihdutuksissaan. Veikkaan, että pääasiassa nojaavat vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.

Toki sielläkin on paljon läskejä, eivätkä taida edes oikein haluta eikä yrittää olla muuta kuin sitä. Mutta paljon on hoikkiakin, jotka hyvin oletetusti ovat em. dieetillä. Käsittääkseni Adkinssin dieetti on ollut muotia siellä pitkään.
 
Viimeksi muokattu:
Hollywoodissa tuntuu kyllä porukka onnistuvan erinomaisesti laihdutuksissaan. Veikkaan, että pääasiassa nojaavat vähähiilihydraattiseen ruokavalioon.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että piriin, steroideihin ja pt-palveluihin nojaavat. PT-palvelulla tarkoitetaan nyt palvelua, jossa ruoat tehdään valmiiksi ohjelman mukaan ja pt treenauttaa päivittäin.
 
Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että piriin, steroideihin ja pt-palveluihin nojaavat. PT-palvelulla tarkoitetaan nyt palvelua, jossa ruoat tehdään valmiiksi ohjelman mukaan ja pt treenauttaa päivittäin.
Adkinssin diettiin usein kai nojaavat joka tapauksessa, vaikka sitten PT:n avustuksella.

En ne mitään virallisperinteistä kahden tunnin välein mässäilyä ruokaympyrän mukaan siellä harrasta, mikä on Suomessa "suositus" (ja mikä ei todellakaan toimi taviksista puhuttaessa, urheilijat on eri asia).

USA:ssa haastetta lisää se, että ruoka on lähtökohtaisesti epäterveellisempää ja lihottavampaa kuin Suomessa. Tosin karkkien mässäys siellä ei ole niin juttu.
 
Viimeksi muokattu:
En ne mitään virallisperinteistä kahden tunnin välein mässäilyä ruokaympyrän mukaan siellä harrasta, mikä on Suomessa "suositus" (ja mikä ei todellakaan toimi taviksista puhuttaessa, urheilijat on eri asia).

Kunpa virallisia suosituksia noudatettaisiin, ei olisi nykyisenlaista epidemiaa. Ei näillä atkins ym. dieteeillä ihmiset saa yhtään sen parempia tuloksia kuin muillakaan.
Välimeren ruokavalio on tainnut olla parasta tuloksellisesti pidemmällä aikavälillä, vaikka kaiken kaikkiaan suurin osa lihoo takaisin nykyisessä ympäristössä.
 
USA:ssa haastetta lisää se, että ruoka on lähtökohtaisesti epäterveellisempää ja lihottavampaa kuin Suomessa. Tosin karkkien mässäys siellä ei ole niin juttu.

Kun sitä sokeria on niin paljon kaikessa muussa. Yritäppä huviksesi löytää vähäsokerisiä leipiä tai jugurtteja Targetista.

Edit: ja kun kerran makeaan on totuttu, niin vähäsokerinenkaan ei yleensä tarkoita makeuttamatonta.
 
Kun sitä sokeria on niin paljon kaikessa muussa. Yritäppä huviksesi löytää vähäsokerisiä leipiä tai jugurtteja Targetista.

Edit: ja kun kerran makeaan on totuttu, niin vähäsokerinenkaan ei yleensä tarkoita makeuttamatonta.
Kittaavat paljon limpparia, ja siinähän ei ole "ikävä kyllä" sokeria, vaan maissisiirappia, jota käytetään sokerin korvikkeena ruuissakin, ja se on vielä ikävämpi aine kuin tavallinen sokeri.
 
Kittaavat paljon limpparia, ja siinähän ei ole "ikävä kyllä" sokeria, vaan maissisiirappia, jota käytetään sokerin korvikkeena ruuissakin, ja se on vielä ikävämpi aine kuin tavallinen sokeri.
Maissisiirapin haitallisuudesta ei ole kyllä mitään tieteellistä näyttöä. Koostuu sokerin eli sakkaroosin tavoin glukoosista sekä fruktoosista ja lisäksi siitä on vettä yli 20 %, joten siinä on vähemmän energia tavalliseen pöytäsokeriin verrattuna.
 
Aika hankalaa on Suomessakin löytää sokeritonta jugurttia. K-marketeissa jopa pakastevihanneksissa on lisättyä sokeria.

Puhtaan ruoan saatavuus on muutenkin heikentynyt viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Karrageenitonta kermaa esimerkiksi ei enää saa oikein mistään, paitsi jonakin pitkälle käsiteltynä hylaversiona. Vielä muutama vuosi sitten kerma oli aina homogenoimatonta ja ilman lisäaineita.

Maitopurkissa luki ennen aina ainesosissa "pastöroitu ja homogenoitu täysmaito", eli sitä ei automaattisesti implikoitu, että maito on pastöroitua ja homogenoitua. Nykyään siinä pastöroidussa&homogenoidussa maidossa lukee vain "Täysmaito", ja homogenoimattomassa lukee "Homogenoimaton täysmaito", eli nykyään perusoletus on kääntynyt niin päin, että "maito" on oletusarvoisesti aina pastöroitua ja homogenoitua. Pastöroimatontahan täällä ei saa enää myydäkään, kiitos Valion lobbauksen. Parin vuoden päästä todennäköisesti kermassakin on jo implisiittisesti karrageenia ja karrageeniton kerma on se erikoistuote, jonka karrageenittomuudesta mainitaan erikseen ainesosalistassa, kun taas karrageenikerman ainesosaluettelossa lukee vain "Kerma".

Herääkin kysymys, että kuinka monen tuotteen kohdalla tuollainen siirtymä on jo tapahtunut.
 
Viimeksi muokattu:
Aika hankalaa on Suomessakin löytää sokeritonta jugurttia. K-marketeissa jopa pakastevihanneksissa on lisättyä sokeria.

Puhtaan ruoan saatavuus on muutenkin heikentynyt viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Karrageenitonta kermaa esimerkiksi ei enää saa oikein mistään, paitsi jonakin pitkälle käsiteltynä hylaversiona. Vielä muutama vuosi sitten kerma oli aina homogenoimatonta ja ilman lisäaineita.

Maitopurkissa luki ennen aina ainesosissa "pastöroitu ja homogenoitu täysmaito", eli sitä ei automaattisesti implikoitu, että maito on pastöroitua ja homogenoitua. Nykyään siinä pastöroidussa&homogenoidussa maidossa lukee vain "Täysmaito", ja homogenoimattomassa lukee "Homogenoimaton täysmaito", eli nykyään perusoletus on kääntynyt niin päin, että "maito" on oletusarvoisesti aina pastöroitua ja homogenoitua. Pastöroimatontahan täällä ei saa enää myydäkään, kiitos Valion lobbauksen. Parin vuoden päästä todennäköisesti kermassakin on jo implisiittisesti karrageenia ja karrageeniton kerma on se erikoistuote, jonka karrageenittomuudesta mainitaan erikseen ainesosalistassa, kun taas karrageenikerman ainesosaluettelossa lukee vain "Kerma".

Herääkin kysymys, että kuinka monen tuotteen kohdalla tuollainen siirtymä on jo tapahtunut.
Ihan mielenkiinnosta, miksi maidon pitäisi olla homogenoimatonta sekä pastöroimatonta ja kerman ilman karrageenia? Missä pakastevihanneksissa on lisättyä sokeria?
 
En ne mitään virallisperinteistä kahden tunnin välein mässäilyä ruokaympyrän mukaan siellä harrasta, mikä on Suomessa "suositus" (ja mikä ei todellakaan toimi taviksista puhuttaessa, urheilijat on eri asia).

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ei ole tällaista "suositusta".

Terveiden aikuisten ateriarytmistä kerrotaan seuraavaa:
Päivittäin on hyvä syödä säännöllisin väliajoin terveellinen ateria, esimerkiksi aamupala, lounas ja päivällinen, sekä tarvittaessa 1–2 välipalaa. Ateria-ajat ja tottumukset ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia ja yksilöllisiä.

Vanhuksille suositellaan tiheämmin syömistä ja yöpaaston pituuden rajoittamista:
Iäkkäiden henkilöiden on tärkeää ruokailla monta kertaa päivässä, koska he eivät jaksa syödä kerrallaan suuria aterioita etenkään silloin, jos ruokahalu on huono. Aterioiden tulee jakautua säännöllisesti koko päivälle. Yöpaasto saa kestää korkeintaan 11 tuntia.

Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globala...avitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

Suomalaiset ravitsemussuositukset eivät myöskään poikkea merkittävästi vastaavista ravitsemussuosituksista muualla maailmassa. Etenkin Pohjoismaissa runko on käytännössäkin täysin sama, sillä ne perustuvat Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Globaalilla tasolla vaihtelua löytyy lähinnä ruokavalintaehdotuksista ja -suosituksista. Esimerkiksi Suomessa maidolla ja maitotuotteilla on vahva asema myös suosituksissa, sillä Suomi on historiallisesti ja omavaraisuudenkin kannalta perinteisesti maitomaa.

Nähdäkseni merkittävin "ongelma" suosituksissa on, että ne ovat hyvin sallivat ja väljät. Ei sanella montako grammaa perunaa syödä ja montako desiä maitoa juoda monenko tunnin välein. Liikkumavaraa on joka suuntaan, joten omannäköisen, suosituksia noudattavan ruokavalion koostamisen pitäisi olla mahdollista, jos tahtoa löytyy eikä esteenä ole suoranaisia sairauksia.

Samasta syystä käytännössä kaikki väärin syömiset voidaan pistää suositusten piikkiin, vaikka todennäköisesti tällaisen väitteen esittäjä ei ole koskaan edes katsonut noita suosituksia. Kaikki terveysongelmat on helppo kaataa suositusten syyksi, vaikka todellisuudessa suosituksia ei edes noudateta.
 
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ei ole tällaista "suositusta".

Terveiden aikuisten ateriarytmistä kerrotaan seuraavaa:


Vanhuksille suositellaan tiheämmin syömistä ja yöpaaston pituuden rajoittamista:


Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globala...avitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

Suomalaiset ravitsemussuositukset eivät myöskään poikkea merkittävästi vastaavista ravitsemussuosituksista muualla maailmassa. Etenkin Pohjoismaissa runko on käytännössäkin täysin sama, sillä ne perustuvat Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Globaalilla tasolla vaihtelua löytyy lähinnä ruokavalintaehdotuksista ja -suosituksista. Esimerkiksi Suomessa maidolla ja maitotuotteilla on vahva asema myös suosituksissa, sillä Suomi on historiallisesti ja omavaraisuudenkin kannalta perinteisesti maitomaa.

Nähdäkseni merkittävin "ongelma" suosituksissa on, että ne ovat hyvin sallivat ja väljät. Ei sanella montako grammaa perunaa syödä ja montako desiä maitoa juoda monenko tunnin välein. Liikkumavaraa on joka suuntaan, joten omannäköisen, suosituksia noudattavan ruokavalion koostamisen pitäisi olla mahdollista, jos tahtoa löytyy eikä esteenä ole suoranaisia sairauksia.

Samasta syystä käytännössä kaikki väärin syömiset voidaan pistää suositusten piikkiin, vaikka todennäköisesti tällaisen väitteen esittäjä ei ole koskaan edes katsonut noita suosituksia. Kaikki terveysongelmat on helppo kaataa suositusten syyksi, vaikka todellisuudessa suosituksia ei edes noudateta.
Niin eli suositukset suosittelee esimerkiksi viittä ateriaa päivässä... Aika tiheää, jos multa kysytään!

Eikä kyse ollut edes suosituksista sinänsä vaan siitä, miten ravitsemusterapeutit yms. "asiantuntijat" lihavuutta käytännössä yrittää hoitaa Suomessa ja muuallakin. Suhteessa siihen, mikä käytännössä tuntuu toimivan esim. Hollywoodissa.
 
Niin eli suositukset suosittelee esimerkiksi viittä ateriaa päivässä... Aika tiheää, jos multa kysytään!
Viisi ateriaa päivässä, joista kaksi on välipaloja. Huhhuh kun on tiheää!

Tässä esimerkki minun eilisistä syömisistä:
Aamupala klo 7:00 - Rahkaa ja marjoja
Välipala klo 10:00 - yksi pala leipää, banaani ja vajaa kourallinen pähkinöitä
Lounas klo 13:30 - Riisiä, kanaa, salaattia
Päivällinen klo 17:00 - Kalkkunaa, salaattia ja vähäsen pähkinöitä
Iltapala klo 22:00 - kolme kananmunaa ja omena

Mitä tuosta pitäisi mielestäsi jättää pois? Kevyttä toimistotyötä teen ja päivällisen ja iltapalan välillä kävin nelisen tuntia pelaamassa snookeria, eli pientä aktiviteettia telkkarin ja sohvan sijaan.
 
Viisi ateriaa päivässä, joista kaksi on välipaloja. Huhhuh kun on tiheää!

Tässä esimerkki minun eilisistä syömisistä:
Aamupala klo 7:00 - Rahkaa ja marjoja
Välipala klo 10:00 - yksi pala leipää, banaani ja vajaa kourallinen pähkinöitä
Lounas klo 13:30 - Riisiä, kanaa, salaattia
Päivällinen klo 17:00 - Kalkkunaa, salaattia ja vähäsen pähkinöitä
Iltapala klo 22:00 - kolme kananmunaa ja omena

Mitä tuosta pitäisi mielestäsi jättää pois? Kevyttä toimistotyötä teen ja päivällisen ja iltapalan välillä kävin nelisen tuntia pelaamassa snookeria, eli pientä aktiviteettia telkkarin ja sohvan sijaan.
Jos olet hoikka ja terve, niin jatka samaan malliin.

Mutta josset ole, niin siinä tapauksessa tuosta voisi muuttaa vaikka mitä, ihan siitä lähtien että yöpaasto voisi olla paljon pidempi kuin vain 9 tuntia.
 
Hmm en ole kyllä koskaan edes kuullut, että joku oikeasti väittäisi painonhallinnan oleva helpompaa vähentämällä aterioiden määrää ja kasvattamalla aikaa näiden välissä. Toisaalta Erkki ja todellisuus ei kohtaa missään muussakaan ketjussa niin sinällään ei mitään uutta tässäkään.
 
Hmm en ole kyllä koskaan edes kuullut, että joku oikeasti väittäisi painonhallinnan oleva helpompaa vähentämällä aterioiden määrää ja kasvattamalla aikaa näiden välissä.
Näin minäkin luulin, aina naureskelin pätkäpaastoille ja OMADeille. Söin tunnollisesti aamu- ja iltapalat (puuroa, kananmunia, raejuustoa), ettei nälkä pääse yltymään. Pakolla hikilenkkejä ja salitreeniä sykemittarin kanssa että saa lisää kaloreita budjettiin. Painoindeksi huiteli yli 35:ssä.

Otin vuoden alusta testiin yöpaaston pidennyksen, eli aamu- ja iltapalat pois. Samalla hiilareita vähemmäksi, koska enemmän höttöhiilareita = enemmän nälkää (käytännössä leipä pois, aterioilla peruna, riisi, pasta minimiin). Viikossa totuin paastoamaan klo 17-11 ja syömään vain lounaan ja päivällisen. Painoa lähti parissa kuukaudessa 10kg, vyötäröltä aika monta senttiä, ja pois on pysynyt. Ei tarvi laskea kaloreita syödessä eikä liikkuessa.

~ 10 vuotta olen yrittänyt pudottaa painoa lisäämällä liikuntaa, laskemalla kaloreita ja kärsimällä nälästä, kun ratkaisu oli vähentää aterioiden määrää ja kasvattaa aikaa näiden välissä.

Nämä kaksi videota olivat oikeastaaan se lähtölaukaus paastoamiseen:



Ekbergin videoiden myötä rupesin kiinnittämään huomiota korkean insuliini-indeksin ruoka-aineisiin ja karsimaan näitä pois, mm. perunan insuliini-indeksi on sama kuin Mars-patukalla. Samaten maitoproteiini piikkaa insuliinia hillittömästi, joten karsin maitotuotteet (rahka, prodejauho, maito) samalla pois. Ei noista varmaan haittaa ole jos ylipainoa on se muutama kilo, mutta jos tilanne on kymmenien kilojen ylipaino yli 10 vuoden ajan, on ihan selvää että hormonitoiminta on sekaisin ja siihen parasta lääkettä on paasto ja matalan insuliini-indeksin ruoat.
 
Hmm en ole kyllä koskaan edes kuullut, että joku oikeasti väittäisi painonhallinnan oleva helpompaa vähentämällä aterioiden määrää ja kasvattamalla aikaa näiden välissä. Toisaalta Erkki ja todellisuus ei kohtaa missään muussakaan ketjussa niin sinällään ei mitään uutta tässäkään.
Tässähän ei nyt ollut alunperin kyse edes ateriaväleistä ja paastoilusta sinänsä, vaan yleisemminkin siitä, että ne konstit, joita ravitsemusterapeutit ja muut meille yleisesti tuputtaa tuntuu toimivan huonosti versus se, millä menetelmillä esimerkiksi julkisuuden henkilöt oikeasti saa tuloksia aikaan (kuten Atkinsin dieetti Hollywood-piireissä jo pitkän aikaa).

Mutta autiolla saarella ja virallisten totuuksien kuplassa olet varmaan elänyt, josset ole kuullutkaan (pätkä-)paastoilusta...

Ja yösyöpöttelyn haitoista on puhuttu jo silloin kun minä olin lapsi joskus kauan sitten..

Luulisi myös olevan ihan maalaisjärjelläkin sisäistettävissä, että vähemmät ateriat on helpompi pitää kalorimääriltään kokonaiskohtuudessa kuin suuri ateriamäärä, jos nyt mietitään ihan pelkästään kaloreita, mikä ei ole suinkaan ainut seikka, mikä ateriarytmityksiin liittyy. Ihmisen tervettä hormonitoimintaa tukee se, että vatsa ei ole koko ajan kylläinen vaan välillä sulatellaan vanhojakin mössöjä, tai, härre guud sentään, poltellaan vararavintoa!! Härre guudande hääre! Ettäs kehtaakin poltella niitä, ei se kannata, mitä jos vaikka tulee kolmas maailmansota ja ydintalvi! Tai löydät vaikka ruotsalaisen tyttöystävän! Sitä paitsi onhan meillä pakkomatematiikkakin! Hmmmmm, nyt taisi mennä ihan johonkin eri poluille tämä juttu...
 
Viimeksi muokattu:
Tässähän ei nyt ollut alunperin kyse edes ateriaväleistä ja paastoilusta sinänsä, vaan yleisemminkin siitä, että ne konstit, joita ravitsemusterapeutit ja muut meille yleisesti tuputtaa tuntuu toimivan huonosti versus se, millä menetelmillä esimerkiksi julkisuuden henkilöt oikeasti saa tuloksia aikaan (kuten Adkinssin dieetti Hollywood-piireissä jo pitkän aikaa).

Mutta autiolla saarella ja virallisten totuuksien kuplassa olet varmaan elänyt, josset ole kuullutkaan (pätkä-)paastoilusta...

Ja yösyöpöttelyn haitoista on puhuttu jo silloin kun minä olin lapsi joskus kauan sitten..

Luulisi myös olevan ihan maalaisjärjelläkin sisäistettävissä, että vähemmät ateriat on helpompi pitää kalorimääriltään kokonaiskohtuudessa kuin suuri ateriamäärä, jos nyt mietitään ihan pelkästään kaloreita, mikä ei ole suinkaan ainut seikka, mikä ateriarytmityksiin liittyy. Ihmisen tervettä hormonitoimintaa tukee se, että vatsa ei ole koko ajan kylläinen vaan välillä sulatellaan vanhojakin mössöjä, tai, härre guud sentään, poltellaan vararavintoa!! Härre guudande hääre! Ettäs kehtaakin poltella niitä, ei se kannata, mitä jos vaikka tulee kolmas maailmansota ja ydintalvi! Tai löydät vaikka ruotsalaisen tyttöystävän! Sitä paitsi onhan meillä pakkomatematiikkakin! Hmmmmm, nyt taisi mennä ihan johonkin eri poluille tämä juttu...
Pätee varmasti johonkin it-kynäniskaan mutta kuntoilijan tai urheilijan ei kannata vedellä millään ”vararavinnon” poltolla.

Ja pakko kysyä kun viestistä toiseen toistuu… mikä helvetin ”Adkinssin dieetti”?
 
Tässähän ei nyt ollut alunperin kyse edes ateriaväleistä ja paastoilusta sinänsä, vaan yleisemminkin siitä, että ne konstit, joita ravitsemusterapeutit ja muut meille yleisesti tuputtaa tuntuu toimivan huonosti versus se, millä menetelmillä esimerkiksi julkisuuden henkilöt oikeasti saa tuloksia aikaan (kuten Adkinssin dieetti Hollywood-piireissä jo pitkän aikaa).

Paljon oletusta ja mutuilua. Onko hajuakaan siitä, kuinka paljon ihmiset noudattaa "virallisia suosituksia". Kuinka moni taas saa apua oikeasti ravitsemusterapiasta vs. atkins?
Mistä olet muuten jonkun Hollywoodin tähän vetäissyt? Mitä sen meille pitäisi todistaa ja miten?
 
Kun sitä sokeria on niin paljon kaikessa muussa. Yritäppä huviksesi löytää vähäsokerisiä leipiä tai jugurtteja Targetista.

Edit: ja kun kerran makeaan on totuttu, niin vähäsokerinenkaan ei yleensä tarkoita makeuttamatonta.
Helppo juttu, fage kreikkalainen jugurtti. Ei toki maistu samalle kuin sokerijugurtit ja siksi moni jättää hyllyyn.

Costcosta kirklandin kreikkalainen jugurtti about samoilla ravintoarvoilla ja paljon halvempi

0068954408301
 
Helppo juttu, fage kreikkalainen jugurtti. Ei toki maistu samalle kuin sokerijugurtit ja siksi moni jättää hyllyyn.

Costcosta kirklandin kreikkalainen jugurtti about samoilla ravintoarvoilla ja paljon halvempi
Myös lidlin eridanous on vähähiilihydraattista, siis se creamy versio. Itse lisään mukilliseen kourallisen pakastemustikoita. Nykyään jos maistaa valmiiksi maustettuja niin maistuvat liian sokerisilta.
 
Näin minäkin luulin, aina naureskelin pätkäpaastoille ja OMADeille. Söin tunnollisesti aamu- ja iltapalat (puuroa, kananmunia, raejuustoa), ettei nälkä pääse yltymään. Pakolla hikilenkkejä ja salitreeniä sykemittarin kanssa että saa lisää kaloreita budjettiin. Painoindeksi huiteli yli 35:ssä.

Otin vuoden alusta testiin yöpaaston pidennyksen, eli aamu- ja iltapalat pois. Samalla hiilareita vähemmäksi, koska enemmän höttöhiilareita = enemmän nälkää (käytännössä leipä pois, aterioilla peruna, riisi, pasta minimiin). Viikossa totuin paastoamaan klo 17-11 ja syömään vain lounaan ja päivällisen. Painoa lähti parissa kuukaudessa 10kg, vyötäröltä aika monta senttiä, ja pois on pysynyt. Ei tarvi laskea kaloreita syödessä eikä liikkuessa.

~ 10 vuotta olen yrittänyt pudottaa painoa lisäämällä liikuntaa, laskemalla kaloreita ja kärsimällä nälästä, kun ratkaisu oli vähentää aterioiden määrää ja kasvattaa aikaa näiden välissä.

Nämä kaksi videota olivat oikeastaaan se lähtölaukaus paastoamiseen:



Ekbergin videoiden myötä rupesin kiinnittämään huomiota korkean insuliini-indeksin ruoka-aineisiin ja karsimaan näitä pois, mm. perunan insuliini-indeksi on sama kuin Mars-patukalla. Samaten maitoproteiini piikkaa insuliinia hillittömästi, joten karsin maitotuotteet (rahka, prodejauho, maito) samalla pois. Ei noista varmaan haittaa ole jos ylipainoa on se muutama kilo, mutta jos tilanne on kymmenien kilojen ylipaino yli 10 vuoden ajan, on ihan selvää että hormonitoiminta on sekaisin ja siihen parasta lääkettä on paasto ja matalan insuliini-indeksin ruoat.

Sten Ekbergillä on ihan hyviä videoita. Kannattaa tsekata myös Eric Berg ja Jason Fung.

Itse olen kanssa mennyt pari vuotta 18/6 pätkäpaastolla 2 ateriaa päivässä ja yli 20kg olen laihtunut. Samalla kolesteroliarvot ja verenpaine ovat normaaleissa arvoissa
 
Helppo juttu, fage kreikkalainen jugurtti. Ei toki maistu samalle kuin sokerijugurtit ja siksi moni jättää hyllyyn.

Costcosta kirklandin kreikkalainen jugurtti about samoilla ravintoarvoilla ja paljon halvempi

0068954408301

Joo, oletkinkin, että tähän päädytään. Oma vakio on jenkkimatkalla hakea jääkaappi täyteen noita maustamattomana ja muuta juotavaa. Aamupalapöydästä sitten vaan raidaa tuoreet marjat ja lusikallisen mysliä sekaan.
 
Joo, oletkinkin, että tähän päädytään. Oma vakio on jenkkimatkalla hakea jääkaappi täyteen noita maustamattomana ja muuta juotavaa. Aamupalapöydästä sitten vaan raidaa tuoreet marjat ja lusikallisen mysliä sekaan.
Instacart yleensä 2vk välein raahaa 7x1.36kg purkkia kirkland jugurttia mulle ovenviereen. About 6.5$ 1.36kg kirkland jugurtti. Fageen verrattuna toi kirkland on vähemmän jankkia ja hieman pehmeämpi maku. Tosin ei noista kumpikaan ole samalla tavalla maukasta kuin sokerijugurtit. Sekotan myös yleensä marjoja jugurtin sekaan antamaan makeutta.

1685047129883.png
 
Viimeksi muokattu:
Eilen kaupassa ylipainoiset vanhemmat lapioi pussiin irtokarkkeja ylipainoisille lapsilleen. Kyllä oli surullinen näky.
 

Hesarissa ihan hyvä pääkirjoitus aiheeseen liittyen:

Tuloksena on outo erillissuhde liikkumiseen: haluamme elää lepotilassa paitsi silloin, kun ”harrastamme” liikuntaa. Näin liikkuminen työnnetään erilliseen lokeroon – koulujen liikuntatunneille ja pimeisiin halleihin.

Ei siis ihme, että poliitikot puhuvat mielellään juuri pururatojen tai kuplahallien rakentamisesta. Ne varmasti auttavat, mutta rohkenen epäillä, että mukavuuden kulttuuria ne eivät murra.
 
Otin pari mielenkiintoista kuvaa, josta näkyy ikävakioidut kehitykset naisten painoindeksissä ja miesten lihavuudessa vuosilta 1975 - 2016.
Lähde: BMI > Data Visualisations > NCD-RisC (ncdrisc.org)



Lyhyesti sanottuna ihminen ei ole rakentunut nykyiseen ympäristöön, jossa energiaa saa helposti ja samaan aikaan sitä kulutetaan vähemmän.

Aina kun taistellaan jotain ongelmaa vastaan, niin täytyy ymmärtää ongelman juurisyyt. Lihavuusepidemiassa ongelma, jota vastaan taistellaan ihan maailman mittakavaassa on evoluution tuloksena syntynyt ihminen, joka on luotu kohtaamaan nälänhätää ja liikkumaan paljon.

Nyt täytyy evoluution tulos mukauttaa hyvin nopeutetusti nykyiseen ympäristöön ja itse olen jo täysin varma, että siihen ei tule mikään erityinen dieetti ja valistus puremaan. Se on joko totaalinen ympäristön muutos niukkakaloriseen ja liikkuvaan ympäristöön tai sitten tiede tuo ratkaisun halvan pillerin muodossa.
 
Viisi ateriaa päivässä, joista kaksi on välipaloja. Huhhuh kun on tiheää!

Tässä esimerkki minun eilisistä syömisistä:
Aamupala klo 7:00 - Rahkaa ja marjoja
Välipala klo 10:00 - yksi pala leipää, banaani ja vajaa kourallinen pähkinöitä
Lounas klo 13:30 - Riisiä, kanaa, salaattia
Päivällinen klo 17:00 - Kalkkunaa, salaattia ja vähäsen pähkinöitä
Iltapala klo 22:00 - kolme kananmunaa ja omena

Mitä tuosta pitäisi mielestäsi jättää pois? Kevyttä toimistotyötä teen ja päivällisen ja iltapalan välillä kävin nelisen tuntia pelaamassa snookeria, eli pientä aktiviteettia telkkarin ja sohvan sijaan.
Kyllä minustakin näyttää tiheältä. Miksi aamupäivällä on välipala? Aamupalakaan ei olisi tarpeellinen jos lounas olis pari tuntia aiemmin.
 
Eikös siitä ollut tutkimustietoa jo että laihtumisen kannalta olisi hyvä olla ainakin 10-12 tuntia iltapalan ja aamupalan välissä?
 
Viisi ateriaa päivässä, joista kaksi on välipaloja. Huhhuh kun on tiheää!

Tässä esimerkki minun eilisistä syömisistä:
Aamupala klo 7:00 - Rahkaa ja marjoja
Välipala klo 10:00 - yksi pala leipää, banaani ja vajaa kourallinen pähkinöitä
Lounas klo 13:30 - Riisiä, kanaa, salaattia
Päivällinen klo 17:00 - Kalkkunaa, salaattia ja vähäsen pähkinöitä
Iltapala klo 22:00 - kolme kananmunaa ja omena

Mitä tuosta pitäisi mielestäsi jättää pois? Kevyttä toimistotyötä teen ja päivällisen ja iltapalan välillä kävin nelisen tuntia pelaamassa snookeria, eli pientä aktiviteettia telkkarin ja sohvan sijaan.
Jos tuo on normaalia, niin ihmekös et monen mielestä lihavana olokin on normaalia.
 
Tina Turner menehtyi kun uskoi kaikenmaailman vaihtoehtohoitoihin. Sama kävi Steve Jobsille. Oikeastaan muuta ei tule tuosta Hollywood viittauksesta mieleen. Sinänsä todella outoa, että satumaisen rikkaat ja usein erittäin fiksut ihmiset ovat niin typeriä että menehtyvät typerien vakaumustensa takia.

Voisikohan Turnerin "menehtyminen" jotenkin liittyä siihen että ikää oli 83v.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 290
Viestejä
4 502 928
Jäsenet
74 378
Uusin jäsen
Shadowman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom