Lihavuusepidemia

Niin.
Melkeenpä oon sitä mieltä että ihmiset saa mitä haluaa.
Jos ei ole ihan tähdellistä syytä, niin olkoon sitten lihavia. Eli jos lapset on jo tehty, ja on siisti sisätyö, niin mitä siinä enää vastavirtaan uimaan jos ei oma terveys kiinnosta.
Istuu mukavasti vaan tietokonetuolilla ja vetää pizzaa ja karkkia :) Kai siinä voi huonolla tuurilla pari elinvuotta lähteä loppupäästä.
 
Silti on liikuttava, jos meinaa pudottaa painoa.
Kyllä painoa voi tiputtaa täysin liikkumattakin. Liikunnan osuus tulee lähinnä painon hallinnassa korostetuksi. Jos laihduttaa paljon liikkumalla, on lähes takuuvarmaa että kaikki tulee välilttömästi takaisin koska erittäin harva jaksaa jatkaa liikkumista tarvittavalla intensiteetillä.
 
Kyllä painoa voi tiputtaa täysin liikkumattakin. Liikunnan osuus tulee lähinnä painon hallinnassa korostetuksi. Jos laihduttaa paljon liikkumalla, on lähes takuuvarmaa että kaikki tulee välilttömästi takaisin koska erittäin harva jaksaa jatkaa liikkumista tarvittavalla intensiteetillä.

Liikkumatta painon pudottaminen vaatii aikamoista itsekontrollia. Jos ei liiku, ja vielä pitäisi painossa pysyä, niin on aika sisältököyhä elämä myös. Ei liikuntaharrastuksia, eikä myöskään saa syödä.
 
Liikkumatta painon pudottaminen vaatii aikamoista itsekontrollia. Jos ei liiku, ja vielä pitäisi painossa pysyä, niin on aika sisältököyhä elämä myös. Ei liikuntaharrastuksia, eikä myöskään saa syödä.
Kroppa polttaa kyllä kaloreita vaikkei liikkuisikaan. Joku parituhatta kaloria, give or take, kuluu joka tapauksessa elimistön toimintoihin. Mikä se tarkka määrä on kenelläkin on yksilöllistä, mutta anyway.
 
Mitä ajatuksia herättää tämä erään kehopositiivisen "influencerin" tiktok-video?


Itse kun katson tuota ja saman henkilön muita videoita, niin on pakko ihmetellä kuinka hankalaksi jotkut kokevat kohtuullisen syömisen. Esimerkiksi tuolla videolla väitetään, että kova itsekuri syömisen suhteen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, eli painon nousuun. Öh. Toisaalta jos on oikeasti aloittanut sata "diettiä" vuodessa, niin ehkä kyse on jostain muusta kuin itsekurista. Jotenkin vaan tuntuu että videon influencer elää jossain ihan toisessa todellisuudessa.
 
Mitä ajatuksia herättää tämä erään kehopositiivisen "influencerin" tiktok-video?
Mitä se hyödyttää, että katselee tällaisia videoita?

Meitä on joka lähtöön, eikä höyrypäät maailmasta ikinä lopu.

Itse en tosin käytä TikTokia muutenkaan, koska en halua tukea Kiinan kommunistista puoluetta, ja Youtube on riittänyt mulle vallan mainiosti.
 
Mitä ajatuksia herättää tämä erään kehopositiivisen "influencerin" tiktok-video?


Itse kun katson tuota ja saman henkilön muita videoita, niin on pakko ihmetellä kuinka hankalaksi jotkut kokevat kohtuullisen syömisen. Esimerkiksi tuolla videolla väitetään, että kova itsekuri syömisen suhteen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, eli painon nousuun. Öh. Toisaalta jos on oikeasti aloittanut sata "diettiä" vuodessa, niin ehkä kyse on jostain muusta kuin itsekurista. Jotenkin vaan tuntuu että videon influencer elää jossain ihan toisessa todellisuudessa.


Niin.
Ehkä tässä yritetään sanoa, että jos on muuta elämää kuin syöminen, niin paino putoaa.
Siitähän on tutkimuksia että aktiiviset ihmiset ei tarkkaile syömisiään, vaan elävät aktiivisesti ja paino putoaa itsestään.
mutta laiskoille kuten allekirjoittanut homma on hankalampaa. kun ei ole muuta tekemistä kuin syödä ja datailla :D
 
Kyllä painoa voi tiputtaa täysin liikkumattakin. Liikunnan osuus tulee lähinnä painon hallinnassa korostetuksi. Jos laihduttaa paljon liikkumalla, on lähes takuuvarmaa että kaikki tulee välilttömästi takaisin koska erittäin harva jaksaa jatkaa liikkumista tarvittavalla intensiteetillä.
N. 1500 kaloria viikossa kuluu aika helposti, kunhan keksii lajin mistä tykkää. Itse nyt enimmäkseen tykästynyt kävelyn ja pyöräilyn vuorotteluun.

Kuitenkin pääpointtini oli se, että 1500 kcal / viikko on vastaavasti 78000 kcal / a. Tämä määrä energiaa on 11 kilossa rasvakudosta. Mikä sen merkitys sitten on kenellekin, on jokaisen itse mietittävä. Tietysti tuon energiavajeen pystyy kumoamaan helposti käymällä vaikka kerran viikossa pizzalla, mutta toisaalta jäipä lihomatta 11 kg siinä tapauksessa.

Oma hapenottokykyni on vieläpä perseestä, joten joku parempikuntoinen kaveri voi hyvin tuplata tuon energiamäärän, eikä tarvitse vielä olla maailmanluokan kestävyysurheiljasta kysymys.

Mutta teoriassa olet oikeassa, laihtuminen vaatii kalorivajeen ja kalorivaje ei taas vaadi liikuntaa. Käytännössä kuitenkin rasvattoman massan säilymisen kannalta olisi hyvä harrastaa voimaharjoittelua ja aerobinen liikunta taasen:
- Parantaa hapenottokykyä
- Parantaa rasvojen ja glukoosin aineenvaihduntaa
- Parantaa kykyä käyttää rasvaa energialähteenä
- Parantaa mielialaa
- Parantaa unenlaatua
- Parantaa elämänlaatua
- Vähentää riskiä useisiin sairauksiin
- Kuluttaa (melko) tehokkaasti energiaa
Mitä ajatuksia herättää tämä erään kehopositiivisen "influencerin" tiktok-video?
Toisaalta jos on oikeasti aloittanut sata "diettiä" vuodessa, niin ehkä kyse on jostain muusta kuin itsekurista.
Sama tuli mieleen. Jännä kyllä, että jos tietää ettei itsekuria ole niin pitääkö dieetistä tehdä niin tiukka, että joutuu joka kolmas päivä aloittamaan uuden dieetin.

500 kcal energiavajeessa oleva iso ihminen saa kuitenkin syödä ihan vitusti ruokaa, kunhan hiukan valitsee mitä syö.
 
Mitä ajatuksia herättää tämä erään kehopositiivisen "influencerin" tiktok-video?


Itse kun katson tuota ja saman henkilön muita videoita, niin on pakko ihmetellä kuinka hankalaksi jotkut kokevat kohtuullisen syömisen. Esimerkiksi tuolla videolla väitetään, että kova itsekuri syömisen suhteen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, eli painon nousuun. Öh. Toisaalta jos on oikeasti aloittanut sata "diettiä" vuodessa, niin ehkä kyse on jostain muusta kuin itsekurista. Jotenkin vaan tuntuu että videon influencer elää jossain ihan toisessa todellisuudessa.

Tuossa videossa on yksi asia mikä on mielestäni oikean suuntainen. Terveellinen laihduttava ruokavalio pitäisi olla mahdollisimman vähän "itsekuri" kysymys, ja enemmän pyrkiä terveelliseen rutiiniin, josta esim. juhlapäivinä voi hyvillä mielin poiketa. "Itsekurin" sijasta pitäisi pyrkiä lähinnä kaloritietoisuuteen ja terveellisempiin rutiineihin jotka eivät ole mikään huomattava pakottava itsekuri-kysymys, ja tajuta mm. se että joka päivä ei ole juhlapäivä. Tuo loppukommentti videolla ettei painolukemalla olisi muka hyvinvoinnille mitään merkitystä on täyttä sontaa ja suorastaan vaarallinen varsinkin jos on huomattavasti ylipainoa.
 
Tuossa videossa on yksi asia mikä on mielestäni oikean suuntainen. Terveellinen laihduttava ruokavalio pitäisi olla mahdollisimman vähän "itsekuri" kysymys, ja enemmän pyrkiä terveelliseen rutiiniin, josta esim. juhlapäivinä voi hyvillä mielin poiketa. "Itsekurin" sijasta pitäisi pyrkiä lähinnä kaloritietoisuuteen ja terveellisempiin rutiineihin jotka eivät ole mikään huomattava pakottava itsekuri-kysymys, ja tajuta mm. se että joka päivä ei ole juhlapäivä. Tuo loppukommentti videolla ettei painolukemalla olisi muka hyvinvoinnille mitään merkitystä on täyttä sontaa ja suorastaan vaarallinen varsinkin jos on huomattavasti ylipainoa.
Olen oikeastaan täysin samaa mieltä. Itseäni ehkä hieman hämäsi se mitä itsekurilla videolla tarkoitetaan. Omasta näkökulmastani itsekuri juuri sitä, että muodostaa sen terveellisen rutiinin itselleen ja pysyy siinä – ilman mainittavaa stressiä ja matkasta nauttien. Ilmeisesti videon influencer kokee itsekurin sellaisena, että hampaat irvessä kärvistellen laihdutellaan – sellainen kärsimysnäytelmä on varmasti tuomittukin epäonnistumaan.
 
Tuossa videossa on yksi asia mikä on mielestäni oikean suuntainen. Terveellinen laihduttava ruokavalio pitäisi olla mahdollisimman vähän "itsekuri" kysymys, ja enemmän pyrkiä terveelliseen rutiiniin, josta esim. juhlapäivinä voi hyvillä mielin poiketa.
Juuri tähän viittasin itsekin, kun tuossa edellä kirjoitin, että 500 kcal vajeessa saa syödä vielä suuria annoksia monta kertaa päivässä, kunhan tekee oikeita valintoja. Tietysti 50-kiloisella naisella 500 kcal pois ylläpitokaloreista voi olla isokin osuus, mutta näillä +100kg influenssereilla ei ole.

Jostain syystä monien ihmisten ainoa käsitys dieetistä on se, että painetaan nutrilettkeittoja 8 viikkoa (tai se kolme päivää) ja itketään itsensä uneen iltaisin, ellei sitten satu pyörtymään aikaisemmin. Sitten kun on muutama kilo nesteitä saatu lähtemään niin on lupa vetää McD-baarin kokomenuhaaste joka päivä.
 
Mitä ajatuksia herättää tämä erään kehopositiivisen "influencerin" tiktok-video?


Itse kun katson tuota ja saman henkilön muita videoita, niin on pakko ihmetellä kuinka hankalaksi jotkut kokevat kohtuullisen syömisen. Esimerkiksi tuolla videolla väitetään, että kova itsekuri syömisen suhteen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, eli painon nousuun. Öh. Toisaalta jos on oikeasti aloittanut sata "diettiä" vuodessa, niin ehkä kyse on jostain muusta kuin itsekurista. Jotenkin vaan tuntuu että videon influencer elää jossain ihan toisessa todellisuudessa.

Itsekurihan tuolta naiselta puuttuu kokonaan, jos sadat dieetit menneet pieleen heti alkumetreillä. Kaikki hormonimuutokset ynnä muut ovat kuvaillussa tilanteessa ainoastaan tekosyitä. Jos olet tottunut syömään roskaruokaa ja liikakaloreita, niin tietenkin "hormonit" ja mieli alkaa temppuilla dieetin alkuvaiheilla jatkuvalla näläntunteella. Herkkuja tekisi mieli vanhaan tapaan enemmän kuin koskaan. Siinä sitä itsekuria nimenomaan vaaditaan. Joskus itsekin vetänyt PT:n tekemän puolen vuoden treeniohjelman ja viisi ekaa viikkoa oli aivan käsittämätöntä itsekuritaistelua, mutta helpotti hiljalleen.

Joillekkin ihmisille laihduttaminen on oikeasti vaikeampaa kuin toisille, mutta kuten aiemminkin sanoin: elämä ei ole aina reilua. Jos se on vaikeaa, niin sitä enemmän se lähtee oman pään sisältä, vaatii sitä itsekuria ja vähemmän tekosyitä.
 
Kyllä painoa voi tiputtaa täysin liikkumattakin. Liikunnan osuus tulee lähinnä painon hallinnassa korostetuksi. Jos laihduttaa paljon liikkumalla, on lähes takuuvarmaa että kaikki tulee välilttömästi takaisin koska erittäin harva jaksaa jatkaa liikkumista tarvittavalla intensiteetillä.
Mitä? Siis niin uskomatonta kuin se onkin, Suomikin on täynnä ihmisiä jotka liikkuvat ihan vaan sen takia että liikunta ja urheilu on kivaa, ei siksi että haluavat laihtua.
 
Joillekkin ihmisille laihduttaminen on oikeasti vaikeampaa kuin toisille, mutta kuten aiemminkin sanoin: elämä ei ole aina reilua. Jos se on vaikeaa, niin sitä enemmän se lähtee oman pään sisältä, vaatii sitä itsekuria ja vähemmän tekosyitä.
Sanoisin, että se vaikeus on ennen kaikkea juuri korvien välissä... Toisilla ei vaan luonne riitä niin hyvin kuin toisilla.

Ja ehkä miehet on vahvemmilla kun asiat ei mene niin pahasti tunteisiin. Tästäkin syystä toi kehopositiivisuusjuttu on siis naisten juttu.
 
Itsekurihan tuolta naiselta puuttuu kokonaan, jos sadat dieetit menneet pieleen heti alkumetreillä. Kaikki hormonimuutokset ynnä muut ovat kuvaillussa tilanteessa ainoastaan tekosyitä. Jos olet tottunut syömään roskaruokaa ja liikakaloreita, niin tietenkin "hormonit" ja mieli alkaa temppuilla dieetin alkuvaiheilla jatkuvalla näläntunteella. Herkkuja tekisi mieli vanhaan tapaan enemmän kuin koskaan. Siinä sitä itsekuria nimenomaan vaaditaan. Joskus itsekin vetänyt PT:n tekemän puolen vuoden treeniohjelman ja viisi ekaa viikkoa oli aivan käsittämätöntä itsekuritaistelua, mutta helpotti hiljalleen.

Joillekkin ihmisille laihduttaminen on oikeasti vaikeampaa kuin toisille, mutta kuten aiemminkin sanoin: elämä ei ole aina reilua. Jos se on vaikeaa, niin sitä enemmän se lähtee oman pään sisältä, vaatii sitä itsekuria ja vähemmän tekosyitä.

Tuo kyseisellä videolla esitetään juuri se, mitä tutkimusnäyttö tukee. Dieetit ei toimi eikä niitä kannata yrittää. Nainen on onnistunut nimen omaan siksi, että on vihdoin löytänyt järjellisen keinon.

Nämä itsekurista huutelut voi käytännössä ohittaa ja harmittaa että lihavuuden kanssa kamppailevat joutuvat tälläistä vielä kuuntelemaan. Itse en voi ymmärtää tätä yhtään, etenkään kun on paljon dataa ja tietoa saatavilla aiheesta.
 
Tuo kyseisellä videolla esitetään juuri se, mitä tutkimusnäyttö tukee. Dieetit ei toimi eikä niitä kannata yrittää. Nainen on onnistunut nimen omaan siksi, että on vihdoin löytänyt järjellisen keinon.

Nämä itsekurista huutelut voi käytännössä ohittaa ja harmittaa että lihavuuden kanssa kamppailevat joutuvat tälläistä vielä kuuntelemaan. Itse en voi ymmärtää tätä yhtään, etenkään kun on paljon dataa ja tietoa saatavilla aiheesta.
Siis mitä se tutkimusnäyttö käytännössä tukee? Mä olen geeneiltäni juurikin sellainen, että kaikki ylimääräinen näkyy saman tien vatsan ympärillä ja sen saaminen pois vaatii aivan älyttömät ponnistelut. Kun taas jotkut kavereistani on sellaisia, että voivat pelata tietokoneella viikosta toiseen syöden roskaruokaa ja silti pysyvät ruipeloina. Kun otin PT:n tekemän dieetin, niin ekat viikot olivat aivan hirveitä. Söin enemmän kaloreita kuin normaalisti, mutta ruoka oli todellakin grammalleen "puhdasta" ja tarkkaan mietitty. Silti ruoka ei tuntunut vievän nälkää, vaan vatsa tuntui tyhjältä ja herkkunälkä nosti päätään joka ikinen päivä ja olisi tehnyt mieli mätätä sisään jotain rasvaista pikaruokaa. Se oli kirjaimellisesti kamppailua itsekurin kanssa. Ruokavalioon tottui muutamassa viikossa ja myös nälkä alkoi pysyä kurissa, olihan tuossa nyt kuitenkin kaloreita reilusti verrattuna aiempaan roskaruokavaliooni. Ja motivaatio vain alkoi kasvaa kun parin kuukauden jälkeen painokin lähti hiljalleen laskuun ja se painonlasku oli vieläpä siitä vatsarenkaasta pois.

Mulla siis "hormonit", mieli sekä koko kroppa tuntui viikkojen ajan taistelevan koko ajatusta vastaan. Houkutuksia oli enemmän kuin koskaan ennen. Siinä itsekuri oli kaikkein tärkein väline pitää pää kylmänä. Dieetin jälkeen vielä tajusi, että arjen pienellä liikunnalla höystettynä voi syödä paljon kunhan se on terveellistä (ja tavallista) kotiruokaa, niin kilot eivät palaa takaisin. Satunnaisesti voi jopa roskaruokaakin syödä vaikka kerran viikossa. En ole vieläkään henkilöä tavannut, jolla dieetti ei olisi toiminut jos vain oma itsekuri olisi pitänyt. Ja dieetillä en tarkoita mitään pussikeittodieettejä, vaan elämäntapamuutosta ruokavalion kautta.
 
Siis mitä se tutkimusnäyttö käytännössä tukee? Mä olen geeneiltäni juurikin sellainen, että kaikki ylimääräinen näkyy saman tien vatsan ympärillä ja sen saaminen pois vaatii aivan älyttömät ponnistelut. Kun taas jotkut kavereistani on sellaisia, että voivat pelata tietokoneella viikosta toiseen syöden roskaruokaa ja silti pysyvät ruipeloina. Kun otin PT:n tekemän dieetin, niin ekat viikot olivat aivan hirveitä. Söin enemmän kaloreita kuin normaalisti, mutta ruoka oli todellakin grammalleen "puhdasta" ja tarkkaan mietitty. Silti ruoka ei tuntunut vievän nälkää, vaan vatsa tuntui tyhjältä ja herkkunälkä nosti päätään joka ikinen päivä ja olisi tehnyt mieli mätätä sisään jotain rasvaista pikaruokaa. Se oli kirjaimellisesti kamppailua itsekurin kanssa. Ruokavalioon tottui muutamassa viikossa ja myös nälkä alkoi pysyä kurissa, olihan tuossa nyt kuitenkin kaloreita reilusti verrattuna aiempaan roskaruokavaliooni. Ja motivaatio vain alkoi kasvaa kun parin kuukauden jälkeen painokin lähti hiljalleen laskuun ja se painonlasku oli vieläpä siitä vatsarenkaasta pois.

Mulla siis "hormonit", mieli sekä koko kroppa tuntui viikkojen ajan taistelevan koko ajatusta vastaan. Houkutuksia oli enemmän kuin koskaan ennen. Siinä itsekuri oli kaikkein tärkein väline pitää pää kylmänä. Dieetin jälkeen vielä tajusi, että arjen pienellä liikunnalla höystettynä voi syödä paljon kunhan se on terveellistä (ja tavallista) kotiruokaa, niin kilot eivät palaa takaisin. Satunnaisesti voi jopa roskaruokaakin syödä vaikka kerran viikossa. En ole vieläkään henkilöä tavannut, jolla dieetti ei olisi toiminut jos vain oma itsekuri olisi pitänyt. Ja dieetillä en tarkoita mitään pussikeittodieettejä, vaan elämäntapamuutosta ruokavalion kautta.

Onhan niistä täällä keskusteltu moneen otteeseen, että pitkällä aikavälillä eri dieetit on datan valossa enemmän haitallisia ihmisille.
Esim. aikaisemmin linkkaamani väitöskirja oli juuri aiheesta. Oliko nyt 11 vuoden seurannassa dieettiä harrastavat lihoivat todennäköisemmin ja sairastuivat vs. ei diettaavat. Muistaakseni lähtöarvona normaalipainoinenkin joka diettasi, lihoi todennäköisemmin vs. normaalipainoinen joka ei diettaa.

Ulkomuistista kaivelen muutaman tutkimuksen, joissa oli muutaman vuoden seurannalla päästy dieteeillä 5-6% prosentin onnistumiseen pysyvämmässä painonhallinnassa. Ei kovin korkeita prosentteja.

Linkkaamasi videon henkilö puhuu elämäntapamuutoksesta, jota nimenomaan nykyään suositellaan jos meinaa saada ongelman hallintaan pitkällä aikavälillä.

Mekansimeja sitten voi tarkemmin tutkia, mikä on sen taustalla että laiduttamiseen tarkoitetut dieetti on datan valossa haitallisia ihmiselle, vaikka alussa onnistuukin painonpudotuksessa. Miksi pidemmällä aikavälillä hyvin todennäköisesti lihoo enemmän?
Paljon on löytynyt syitä tähän, mutta yksi ratkaisu on jo löytynyt:
Dieettien lopettaminen ja lähestyy ongelmaa kokonaan uudesta kulmasta, eli elämäntapamuutos samalla hyväksyen, että se ei tapahdu nopeasti.
 
Dieetit ei toimi eikä niitä kannata yrittää.
Mikä on määritelmäsi termille dieetti? Onko se naistenlehdistä tuleva pussikeittoihin ja kärsimykseen viittaava termi, vai tarkoitatko sillä ruokavaliota jota sana itseasiassa tarkoittaa?

Aiempaa vähäkalorisempi ruokavalio l. dieetti on ainoa asia mikä toimii. Ellei sitten merkittävästi lisää kulutustaan pysyvästi. Luultavasti silloinkin dieettiin on syytä kiinnittää huomiota, koska monilla suurempi kulutus johtaa tiedostamatta suurempaan syömiseen.

Voisi olla kuvaavampaa käyttää termejä laihdutuskuuri ja ruokavalio sen sijaan, että molempiin viitataan dieetillä. Olen samaa mieltä, että ensimmäiseksi mainittu ei todennäköisesti toimi, koska se sisältää jo käsitteenä ajatuksen hetkellisyydestä. Oli se kuuri sitten 10 päivää tai 10 kuukautta, kilot tulevat takaisin, kun palaa vanhoihin tottumuksiinsa. Veikkaan kirjoittajien keskuudessa vallitsevan jonkinasteisen konsensuksen siitä, että laihdutuskuurit eivät toimi.
Nämä itsekurista huutelut voi käytännössä ohittaa ja harmittaa että lihavuuden kanssa kamppailevat joutuvat tälläistä vielä kuuntelemaan. Itse en voi ymmärtää tätä yhtään, etenkään kun on paljon dataa ja tietoa saatavilla aiheesta.
Kyllä osa väestöstä tarvitsee myös itsekuria toteuttaakseen muutoksen ruokavalioonsa, koska pihvi ja salaatti ei tarjoa samanlaista dopamiinimyräkkää aivoille kuin yhdeksän berliininmunkkia ja pussi sipsejä. Kuten lämpöpumpun tapauksessa, tämä itsekurin tarve ei ole ikuista.

Sitten jos on jotain ahmimishäiriötä tms. niin kannattaa kyllä ikuisesti välttää niitä triggerfoodeja, joista ahtaminen alkaa tai keksiä jotain miten niiden kanssa pitää diilata.
Ja dieetillä en tarkoita mitään pussikeittodieettejä, vaan elämäntapamuutosta ruokavalion kautta.
Tekstisi on musiikkia silmilleni.
 
Onhan niistä täällä keskusteltu moneen otteeseen, että pitkällä aikavälillä eri dieetit on datan valossa enemmän haitallisia ihmisille.
Esim. aikaisemmin linkkaamani väitöskirja oli juuri aiheesta. Oliko nyt 11 vuoden seurannassa dieettiä harrastavat lihoivat todennäköisemmin ja sairastuivat vs. ei diettaavat. Muistaakseni lähtöarvona normaalipainoinenkin joka diettasi, lihoi todennäköisemmin vs. normaalipainoinen joka ei diettaa.

Ulkomuistista kaivelen muutaman tutkimuksen, joissa oli muutaman vuoden seurannalla päästy dieteeillä 5-6% prosentin onnistumiseen pysyvämmässä painonhallinnassa. Ei kovin korkeita prosentteja.

Linkkaamasi videon henkilö puhuu elämäntapamuutoksesta, jota nimenomaan nykyään suositellaan jos meinaa saada ongelman hallintaan pitkällä aikavälillä.

Mekansimeja sitten voi tarkemmin tutkia, mikä on sen taustalla että laiduttamiseen tarkoitetut dieetti on datan valossa haitallisia ihmiselle, vaikka alussa onnistuukin painonpudotuksessa. Miksi pidemmällä aikavälillä hyvin todennäköisesti lihoo enemmän?
Paljon on löytynyt syitä tähän, mutta yksi ratkaisu on jo löytynyt:
Dieettien lopettaminen ja lähestyy ongelmaa kokonaan uudesta kulmasta, eli elämäntapamuutos samalla hyväksyen, että se ei tapahdu nopeasti.
Sehän on sanomattakin selvää, ettei dieetti onnistu nopeasti vaan vaatii sen elämäntapamuutoksen. Itsekin harrastin tunnesyömistä ja olihan se roskaruoka hyvääkin, mutta tietyssä vaiheessa se herkuttelu lisäsi vain pahanolon kierrettä; painon lisääntyminen lisäsi hengitysvaikeuksia ja selkäkipuja (vaikken ole ikinä yli satasta painanut), jota sai turrutettua vähentämällä liikuntaa ja lisäämällä sohvalla herkuttelua. Vaati oikeasti itsekuria paljon alkaa liikkua ja nähdä vaivaa kotiruoan valmistamiseen roskaruoan helppouden sijaan.

Katselin kyseisen naisen videoita enemmänkin, ja kyllä mun mielestä noista videoista pursuaa samanlainen itsesääli ja muiden hyväksynnän hakeminen omalle ylipainolle ja herkuttelulle tiktok-videoilla. Milloin esitellään herkkulaatikkoja, koska "ylipainoisillakin voi olla herkkulaatikko eikä se tarkoita ahmimista" tai milloin vedetään mäkkäriruokaa, koska "ylipainoisetkin voivat syödä roskaruokaa". Ongelma ei ole se muiden saama hyväksyntä. Ihmiset hyväksyvät yleisesti muiden omat valinnat, kunhan se ei vaikuta muiden elämään. Tuollakin paljon negatiivista kommenttia, mutta sanoisin niiden johtuvan vain tuosta säälipisteiden keräilystä. Mä en katso kieroon, jos joku sairaalloisen lihava on mäkkärin jonossa tai kaupassa irtokarkkia ostamassa. Siinä kohtaa, kun hän tekee valinnoistaan numeron siellä jonossa, niin voin alkaa katsoa kieroon. Jokaisen oma valinta ja oma keho, eikä ole mun tehtävä tuomita häntä. Jos hän on oikeasti tyytyväinen kehoonsa kuten kehopositiivisuuteen kuuluu, niin syököön pois vain.

Kehopositiivisuus.jpeg
 
Aiempaa vähäkalorisempi ruokavalio l. dieetti on ainoa asia mikä toimii. Ellei sitten merkittävästi lisää kulutustaan pysyvästi. Luultavasti silloinkin dieettiin on syytä kiinnittää huomiota, koska monilla suurempi kulutus johtaa tiedostamatta suurempaan syömiseen.

Termit menee vähän sekaisin, mutta ymmärsin että viestissä johon vastasin tarkoitetiin dieetillä nimen omaan tilapäistä ohjelmaa, jonka tarkoitus on laihduttaa. Sehän on selvä että se ei toimi ilman elämäntapamuutosta. On siinä muitakin ongelmia, joita tälläiset dieetit aiheuttaa ihmiselle, kuten muutoksia aineenvaihduntaan ja ilmeisesti laihduttaminen ei ylipäänsä vaikuta positiivisesti mitokontrioihin, jotka ovat tärkeitä aineenvaihdunnan säätelyssä. Kohta meillä onkin tilanne, että laihtunut 80-kiloinen henkilö joutuu säätelemään syömistään huomattavasti tiukemmin, kuin saman kokoinen verrokki joka ei ole laihduttanut. Samalla aivot käskee syömään enemmän ja enemmän.

Veikkaan kirjoittajien keskuudessa vallitsevan jonkinasteisen konsensuksen siitä, että laihdutuskuurit eivät toimi.
Ja tästä siinä TikTokin videollakin puhuttiin.
 
Jokseenkin tämä itsekuriläski on somevideossaan kärryillä. Jos on päätynyt elämässään siihen että ahmiminen tai paska ruoka tuottaa mielihyvää ja kasvikset ja liikunta mielipahaa, niin aivot on kuitenkin vain totutettu tuottamaan nautintoa tietyistä asioista. Mekanismi on sama kuin päihdeaddiktioissa. Dopamiinijärjestelmän ylikompensaatio. Jos on tullut juotua itsensä juopoksi, tai syötyä toivottomaksi läskiksi, niin sieltä aivoista lähtee sen verran tiuhaa impulssia juoda tai syödä, ettei niitä kaikkia vaan ajatuksen voimalla torjuta. Jossain kohtaa suojaus väkisin väsyy ja impulssi saa toteuttamaan sen itselle arkisen haitallisen tekemisen jota oli päättänyt yrittää olla tekemättä. Eikä siitä kannata kauheasti syyllistää itseään, sillä mekanismi on ihmiselle hyvin luonnollinen ja sisäsyntyinen ja on vaan nyt useimmilla vähän seonnut kun on kehittynyt muotoonsa vuosimiljoonia, mutta yhtäkkiä meillä onkin nautintoa tarjolla loputon määrä.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että aivojaan voi ohjelmoida uudelleen ja kuka vaan voi alkaa saamaan enemmän mielihyvää terveellisistä rutiineista, jolloin epäterveelliset tavat eivät olekaan palkitsemisjärjestelmän mielestä niin mielenkiintoisia, ja aivot tuottavat vähemmän impulsseja epäterveellisiin tapoihin. Yksikään maratoonari ei ole läski. Ja yksikään ihminen ei ole syntynyt maratoonariksi tai läskiksi. Maratoonariksi tullaan laittamalla tossua toisen eteen ja läskiksi tullaan laittamalla paljon paskaa suuhun. Aina voi muuttua maratoonarista läskiksi tai toisin päin, mitä nyt elämältään haluaa.

Tietysti jos näitä asioita ei mieti neuropsykologian vaan kehopositiivisen feminismin kautta, niin voihan se eläminen olla vähän vaikeaa.

 
Termit menee vähän sekaisin, mutta ymmärsin että viestissä johon vastasin tarkoitetiin dieetillä nimen omaan tilapäistä ohjelmaa, jonka tarkoitus on laihduttaa. Sehän on selvä että se ei toimi ilman elämäntapamuutosta. On siinä muitakin ongelmia, joita tälläiset dieetit aiheuttaa ihmiselle, kuten muutoksia aineenvaihduntaan ja ilmeisesti laihduttaminen ei ylipäänsä vaikuta positiivisesti mitokontrioihin, jotka ovat tärkeitä aineenvaihdunnan säätelyssä. Kohta meillä onkin tilanne, että laihtunut 80-kiloinen henkilö joutuu säätelemään syömistään huomattavasti tiukemmin, kuin saman kokoinen verrokki joka ei ole laihduttanut. Samalla aivot käskee syömään enemmän ja enemmän.


Ja tästä siinä TikTokin videollakin puhuttiin.
Itse en ole puhunut tarkoituksellisesti kertaakaan niistä nopeista pussikeittokuureista. Oman käsityksen mukaan dieetillä tarkoitetaan nimenomaan ruokavaliota ja dieettaamisessa terveellisesti syömistä. Elämäntapamuutos on se juttu ja se vaatii itsekuria. Oma aineenvaihdunta, kroppa ja suolistokin oli aivan sekaisin kun aloin syömään terveellisesti ja sitä jatkui useampia viikkoja, mutta kaikkeen tottuu. Myös siihen roskaruokaan.
 
Jokseenkin tämä itsekuriläski on somevideossaan kärryillä. Jos on päätynyt elämässään siihen että ahmiminen tai paska ruoka tuottaa mielihyvää ja kasvikset ja liikunta mielipahaa, niin aivot on kuitenkin vain totutettu tuottamaan nautintoa tietyistä asioista. Mekanismi on sama kuin päihdeaddiktioissa. Dopamiinijärjestelmän ylikompensaatio. Jos on tullut juotua itsensä juopoksi, tai syötyä toivottomaksi läskiksi, niin sieltä aivoista lähtee sen verran tiuhaa impulssia juoda tai syödä, ettei niitä kaikkia vaan ajatuksen voimalla torjuta. Jossain kohtaa suojaus väkisin väsyy ja impulssi saa toteuttamaan sen itselle arkisen haitallisen tekemisen jota oli päättänyt yrittää olla tekemättä. Eikä siitä kannata kauheasti syyllistää itseään, sillä mekanismi on ihmiselle hyvin luonnollinen ja sisäsyntyinen ja on vaan nyt useimmilla vähän seonnut kun on kehittynyt muotoonsa vuosimiljoonia, mutta yhtäkkiä meillä onkin nautintoa tarjolla loputon määrä.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että aivojaan voi ohjelmoida uudelleen ja kuka vaan voi alkaa saamaan enemmän mielihyvää terveellisistä rutiineista, jolloin epäterveelliset tavat eivät olekaan palkitsemisjärjestelmän mielestä niin mielenkiintoisia, ja aivot tuottavat vähemmän impulsseja epäterveellisiin tapoihin. Yksikään maratoonari ei ole läski. Ja yksikään ihminen ei ole syntynyt maratoonariksi tai läskiksi. Maratoonariksi tullaan laittamalla tossua toisen eteen ja läskiksi tullaan laittamalla paljon paskaa suuhun. Aina voi muuttua maratoonarista läskiksi tai toisin päin, mitä nyt elämältään haluaa.

Tietysti jos näitä asioita ei mieti neuropsykologian vaan kehopositiivisen feminismin kautta, niin voihan se eläminen olla vähän vaikeaa.


Pitäisi panna vaan homma kerrasta poikki. Alkoholistikaan ei voi ottaa tipan tippaa vaan korkki kiinni niin että pysyy, ja sitten kärvistellään kunnes helpottaa. Monella tupakoijalla sama juttu.

Okei, ruokaa tarvitsee syödä joskus että pysyy hengissä, mutta ei sitä nyt välttämättä heti tarvitse. :) Mä olen paaston vankka kannattaja, ja olen sitä mieltä, että ihan parin päivän ajoittaiset vesipaastot voisi tehdä ihmeitä tällaiselle naiselle, miksei myös pätkäpaaston variaatiot. Vesipaasto on siitä helppo, että kun ei syödä, niin ei kerta kaikkiaan syödä. Helppo muistaa ja helppo jäsentää. Ja potentiaalisesti tulee hormonitoiminta ja vatsan toiminta uuteen uskoon kerta heitolla.

Vaatiihan se luonteen lujuutta, mutta se on kuitenkin helppo jäsentää. Ei ole mitenkään monimutkainen juttu eikä vaadi paljon mitään ajattelua ja muistamista.
 
Pitäisi panna vaan homma kerrasta poikki. Alkoholistikaan ei voi ottaa tipan tippaa vaan korkki kiinni niin että pysyy, ja sitten kärvistellään kunnes helpottaa. Monella tupakoijalla sama juttu.

Okei, ruokaa tarvitsee syödä joskus että pysyy hengissä, mutta ei sitä nyt välttämättä heti tarvitse. :) Mä olen paaston vankka kannattaja, ja olen sitä mieltä, että ihan parin päivän ajoittaiset vesipaastot voisi tehdä ihmeitä tällaiselle naiselle, miksei myös pätkäpaaston variaatiot. Vesipaasto on siitä helppo, että kun ei syödä, niin ei kerta kaikkiaan syödä. Helppo muistaa ja helppo jäsentää. Ja potentiaalisesti tulee hormonitoiminta ja vatsan toiminta uuteen uskoon kerta heitolla.

Nää kovat dieetit on psyykkisesti erittäin kovia.
Ite vedin kesäloman alkuun sellasen "hullunkiilto silmissä" dieetin.
Oli päässyt talvella ylimääräsiä kiloja tulemaan ja alko hermo loppumaan asian kanssa kun ei ikinä ollut aikaa asialle. Lomalla oli.
Vedin ekalla viikolla lenkkejä ja punttia, ruoka oli tyyliin "hyppysellinen kaurapuuroa, annos protskua, hyppysellinen tonnikalaa ja pastaa"/ päivä.
Henkisesti oli erittäin, erittäin synkkää (lähes itsetuhoista),
mutta toisaalta, 5 kiloa tipahti viikossa.
No sit oli pakko viheltää pilliin ettei lähde henki, ja keventää dieetin armottomuuta.
Sen jälkeen jojona on 1-2kg tullut takaisin, ja ehkä just se 1-2kg pitäiskin tässä vielä pikkuhiljaa pudotella (päivittäinen treeni jatkuu, kyynerpääkin jo tulehtu penkkipunnerruksessa, että jalkatreenillä ja lenkillä mennään. ruokapuolella normaalimpaa syömistä, muutamia ylilyöntejä tullut, eli karkkia ja jädeäkin on mennyt).
 
Mä olen paaston vankka kannattaja, ja olen sitä mieltä, että ihan parin päivän ajoittaiset vesipaastot voisi tehdä ihmeitä tällaiselle naiselle, miksei myös pätkäpaaston variaatiot. Vesipaasto on siitä helppo, että kun ei syödä, niin ei kerta kaikkiaan syödä.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että itsensä nälkiinnyttäminen ajaa syömishäiriöisen syvemmälle sinne syömishäiriöön.

Kohtuullinen ateriaväli ja kohtuullinen määrä energiaa per ateria lienee turvallisin vaihtoehto.
 
Vedin ekalla viikolla lenkkejä ja punttia, ruoka oli tyyliin "hyppysellinen kaurapuuroa, annos protskua, hyppysellinen tonnikalaa ja pastaa"/ päivä.
Henkisesti oli erittäin, erittäin synkkää (lähes itsetuhoista),
mutta toisaalta, 5 kiloa tipahti viikossa.
No sit oli pakko viheltää pilliin ettei lähde henki, ja keventää dieetin armottomuuta.
Sen jälkeen jojona on 1-2kg tullut takaisin, ja ehkä just se 1-2kg pitäiskin tässä vielä pikkuhiljaa pudotella (päivittäinen treeni jatkuu, kyynerpääkin jo tulehtu penkkipunnerruksessa, että jalkatreenillä ja lenkillä mennään. ruokapuolella normaalimpaa syömistä, muutamia ylilyöntejä tullut, eli karkkia ja jädeäkin on mennyt).
Eli toisin sanoen sulta lähti mielenterveyden lisäksi pari kiloa lihasta armottoman nälkiinnyttämisen vuoksi, et palaudu kunnolla treeneistä ja paino alkaa tulla takaisin sekä pakonomaiset mieliteot valtaa mielen. Kuulostaa hyvältä dieetiltä.

Kokeile ensi kerralla 500 kcal päivittäistä energiavajetta ja syö vähintään 2 g proteiinia per painokilo jaettuna 4-5 ateriaan pitkin päivää.
 
Mä olen kyllä sitä mieltä, että itsensä nälkiinnyttäminen ajaa syömishäiriöisen syvemmälle sinne syömishäiriöön.

Kohtuullinen ateriaväli ja kohtuullinen määrä energiaa per ateria lienee turvallisin vaihtoehto.
On varmasti olemassa monenlaisia "turvallisia vaihtoehtoja", mutta miten todennäköisesti ne toimii käytännössä on sitten ihan eri juttu.

"Nälkiinnyttäminen" on ihmiselle luonnollista. Ei ole historiassa ollut mitenkään itsestäänselvää, että pöperöä saa koko ajan pöytään, todellakaan. Siksipä näitä nykyajan sairauksia kutsutaankin "elintasosairauksiksi". Pöperöä on pöydässä koko ajan.

Aluksi nälkä voi olla epämukava tunne, mutta ensinnäkin siihen tottuu ja toisekseen se helpottaa ihan itsestään. Tämä pätee erityisesti siis paastoon ja paaston kaltaisiin erittäin vähäkalorisiin dieetteihin. Perinteisemmät dieetit voi olla hankalampi tapaus. Ja siltähän se totta tosiaan näyttää.
 
Viimeksi muokattu:
Eli toisin sanoen sulta lähti mielenterveyden lisäksi pari kiloa lihasta armottoman nälkiinnyttämisen vuoksi, et palaudu kunnolla treeneistä ja paino alkaa tulla takaisin sekä pakonomaiset mieliteot valtaa mielen. Kuulostaa hyvältä dieetiltä.

Kokeile ensi kerralla 500 kcal päivittäistä energiavajetta ja syö vähintään 2 g proteiinia per painokilo jaettuna 4-5 ateriaan pitkin päivää.

Näin :)
Myös ei kannata tehdä liiaksi yhtä lihasryhmää saman viikon aikana, tai se menee paskaksi.

Meinaatko oikein että tässä pitäisi kaloreita laskea? En jaksaisi siihen lähteä.
No en tiedä pakonomaisista mieliteoista. Ehkä ne on niitä, siis jäde ja karkki. Tänäänkin söin yhden jäätelön.
Mutta toisaalta tein tänään jalkaprässissä kympin sarjan 250kg. Kai tuolla nyt yhden jäätelön ansaitsee.
Muuten tänään on tullut syötyä puuroa, luonnonjugurttia marjoilla ja saksanpähkinöillä, protskusheikki, ja italianpataa ähkytön annos(about 150gr jauhelihaa annoksessa)
 
Kannattaanee kuurien ja paastojen sijaan katsoa väestötieteellisiä liikunta- ja ravitsemussuosituksia ja ohjelmoida aivojaan niitä molempia kohti päättäväisesti pienin askelin. Ensin vaikka yksi tietty päivän ateria pyramidin mukaan, ja kun siinä on suurella vaivalla ja lukuisten "epäonnistumisten" kautta päässyt siihen että se menee rutiinilla vaikka vähintään kuutena päivänä seitsemästä tuottaen mielihyvää, niin ottaa vasta sitten seuraavan askeleen, ja niin edelleen.

Epäonnistumisten lainausmerkeissä, sillä epäonnistuminen on epäonnistuminen vain jos on päättänyt että kerrasta poikki ja kaikki tai ei mitään.
 
Nää kovat dieetit on psyykkisesti erittäin kovia.
Ite vedin kesäloman alkuun sellasen "hullunkiilto silmissä" dieetin.
Oli päässyt talvella ylimääräsiä kiloja tulemaan ja alko hermo loppumaan asian kanssa kun ei ikinä ollut aikaa asialle. Lomalla oli.
Vedin ekalla viikolla lenkkejä ja punttia, ruoka oli tyyliin "hyppysellinen kaurapuuroa, annos protskua, hyppysellinen tonnikalaa ja pastaa"/ päivä.
Henkisesti oli erittäin, erittäin synkkää (lähes itsetuhoista),
mutta toisaalta, 5 kiloa tipahti viikossa.
No sit oli pakko viheltää pilliin ettei lähde henki, ja keventää dieetin armottomuuta.
Sen jälkeen jojona on 1-2kg tullut takaisin, ja ehkä just se 1-2kg pitäiskin tässä vielä pikkuhiljaa pudotella (päivittäinen treeni jatkuu, kyynerpääkin jo tulehtu penkkipunnerruksessa, että jalkatreenillä ja lenkillä mennään. ruokapuolella normaalimpaa syömistä, muutamia ylilyöntejä tullut, eli karkkia ja jädeäkin on mennyt).
Eiköhän tuossa ole nesteet lähteny, eikä lihakset.
 
Meinaatko oikein että tässä pitäisi kaloreita laskea? En jaksaisi siihen lähteä.
Eihän se välttämätöntä ole, mutta ns. tarkin ja "helpoin" tapa saada asia tehtyä oikein. Tietysti jos sulla on melko säännölliset ruokailutottumukset niin saat jonkinlaisen energiavajeen esim. vaihtamalla jostain ruuasta hiilihydraattilähteen kasviksiin tai jättämällä voileivistä voin pois tms. Tällöin tuskin menee vaje kovasti överiksi.
Mutta toisaalta tein tänään jalkaprässissä kympin sarjan 250kg. Kai tuolla nyt yhden jäätelön ansaitsee.
En tiedä tarkoititko ihan tätä, mutta tuo 10 x 250 kg prässissä kuluttaa ehkä 2 kcal energiaa. En jaksa laskea, mutta joku kenen ei tarvitse googlettaa kaavoja niin voi sen tehdä. Niitä saa tehdä aika paljon Magnum-puikkoa kohden.

Muuten kyllä on ihan järkevää syödä jäätelöä kesällä sen mahtuessa energiatasapainoon, koska se maistuu hyvältä.
 
Eihän se välttämätöntä ole, mutta ns. tarkin ja "helpoin" tapa saada asia tehtyä oikein. Tietysti jos sulla on melko säännölliset ruokailutottumukset niin saat jonkinlaisen energiavajeen esim. vaihtamalla jostain ruuasta hiilihydraattilähteen kasviksiin tai jättämällä voileivistä voin pois tms. Tällöin tuskin menee vaje kovasti överiksi.

En tiedä tarkoititko ihan tätä, mutta tuo 10 x 250 kg prässissä kuluttaa ehkä 2 kcal energiaa. En jaksa laskea, mutta joku kenen ei tarvitse googlettaa kaavoja niin voi sen tehdä. Niitä saa tehdä aika paljon Magnum-puikkoa kohden.

Muuten kyllä on ihan järkevää syödä jäätelöä kesällä sen mahtuessa energiatasapainoon, koska se maistuu hyvältä.

Noo..en jaksa minäkään fysiikan kaavoja kaivaa. Mutta epäilisin että 250kg kappaleen nostaminen 45 asteen kulmassa metrin yläspäin 10 kertaa kuluttaa enemmän kuin 2 kcal :) Ja nostanee myös aineenvaihduntaa treenin jälkeenkin.
 
Eihän se välttämätöntä ole, mutta ns. tarkin ja "helpoin" tapa saada asia tehtyä oikein. Tietysti jos sulla on melko säännölliset ruokailutottumukset niin saat jonkinlaisen energiavajeen esim. vaihtamalla jostain ruuasta hiilihydraattilähteen kasviksiin tai jättämällä voileivistä voin pois tms. Tällöin tuskin menee vaje kovasti överiksi.

En tiedä tarkoititko ihan tätä, mutta tuo 10 x 250 kg prässissä kuluttaa ehkä 2 kcal energiaa. En jaksa laskea, mutta joku kenen ei tarvitse googlettaa kaavoja niin voi sen tehdä. Niitä saa tehdä aika paljon Magnum-puikkoa kohden.

Muuten kyllä on ihan järkevää syödä jäätelöä kesällä sen mahtuessa energiatasapainoon, koska se maistuu hyvältä.

Laskin.
Sain 3kcal tulokseksi, jos 250kg esinettä nostetaan 0,5m ylöspäin maasta 10 kertaa.
Nyt vielä se, että jalkaprässissä on 45 asteen kulma ja kiskot, jotka vähentää vastusta.
Joten onko lopputulos sitten jotain 1,5kcal.
Aika pieni kulutus. Kannattaako tuolla salilla sit käydäkkään :/
 
Laskin.
Sain 3kcal tulokseksi, jos 250kg esinettä nostetaan 0,5m ylöspäin maasta 10 kertaa.
Nyt vielä se, että jalkaprässissä on 45 asteen kulma ja kiskot, jotka vähentää vastusta.
Joten onko lopputulos sitten jotain 1,5kcal.
Aika pieni kulutus. Kannattaako tuolla salilla sit käydäkkään :/
Todellisuudessa kaloreita punttitreenissä varmaan 150-200 palaa, riippuen mitä tekee ja minkä verran. Suurin osa energiankulutuksesta liittyy elimistön omiin prosesseihin eikä suoraan siihen painon liikutteluun.

Salilla käynti yhdessä riittävän proteiinin nauttimisen kanssa säilyttää ne kallisarvoiset lihakset kalorivajeen aikana. Eikä kallisarvoisuus ole sarkasmia, vaikka ei olisikaan Bodari™. Laihtumisessa oleellisinta on rasvamassan menettäminen, jotta siitä painonpudotuksesta saadaan sekä terveys- että ulkonäköhyötyä. Ja lihas on aktiivista kudosta, joka polttaa energiaa vaikkei tekisikään mitään, eli suurempi lihasmassa kasvattaa lepoaineenvaihduntaa = suurempi energiankulutus.

Eli kannattaa käydä salilla, mutta kalorit ehkä kannattaa polttaa lenkkipolulla.
 
Anekdootti työkaverista ohessa, joka alkoi harrastana liikuntaa mun kanssa. Se tovin jälkeen ihmetteli, että kun ei paino putoa vaikka treenaillaan salilla painojen kanssa + potkunyrkkeilyt päälle. Laskeskeltiin kalorit ja ihmeteltiin, että kyllä noilla vajareilla painon pitäisi pudota. Muutaman päivän päästä hoksasin, että työkaveri syö työpaikalla ilmaisia keksejä. Sanoin, että noista kekseistä se puuttuva palanen löytyy. Se ihmetteli, että eihän keksit ole ruokaa ja pitääkö nekin laskea kaloreihin? Jätti keksit pois ja POKS, laihtuminen lähti käyntiin. Niistä tuli salakavalan paljon energiaa, kun pitkin työpäivää niitä nakersi naamariin.

Tästä tuli mieleen, että kuinkahan moni epäonnistunut laihduttaja muistaa laskea juomiset kaloreihin. Pienestä pitäen on opetettu juomaan maitoa ruuan kanssa, ja jos sitä menee se 2lasia (5dl) per lämmin ruokailu niin se on jo 1l per päivä. Mikä tarkoittaa kaloreissa 300-400kcal.

Siihen vielä illalla kavereiden kanssa yksi olut (pint) ja yhteensä mennään jo 650kcal tienoilla. Siinä saa jo karsia aika paljon ruuasta pois, jos vertaa siihen että jois vaan vettä.
 
Tästä tuli mieleen, että kuinkahan moni epäonnistunut laihduttaja muistaa laskea juomiset kaloreihin. Pienestä pitäen on opetettu juomaan maitoa ruuan kanssa, ja jos sitä menee se 2lasia (5dl) per lämmin ruokailu niin se on jo 1l per päivä. Mikä tarkoittaa kaloreissa 300-400kcal.

Siihen vielä illalla kavereiden kanssa yksi olut (pint) ja yhteensä mennään jo 650kcal tienoilla. Siinä saa jo karsia aika paljon ruuasta pois, jos vertaa siihen että jois vaan vettä.

Hyvä huomio, etenkin nuorempaa väkeä katsoessa tulee mieleen, että merkittävän iso syy lihomiseen ovat nimenomaan energiapitoiset juomat. Jos juo janoonsa vaikka pikkutölkin kokista tai edin ja toistaa saman pari-kolme kertaa päivässä, tulee aivan turhaa energiaa jo melkoisesti.

Itselläni läskiydestä huolimatta positiivinen juttu kaloriylimäärän kannalta on, että en juo käytännössä mitään muuta kuin hanavettä ja mustaa kahvia. Alkojuomiakin menee keskimäärin luokkaa 1 annos kuukaudessa, saatan joskus harvoin illanvietossa juoda 3-x annosta, mutta toisaalta joskus menee puolikin vuotta ilman pisaraakaan alkoa.

Yksi "helpoimpia" vinkkejä painonhallintaan mielestäni onkin, että jättää kaikki energiapitoiset juomat pois (alkot, limsat, mehut, maidon ym). Jos pelkkä hanavesi ei maistu niin kokeilee vaikka sokerittomia maustettuja vesiä, ja jos haluaa juoda kahvin (tai teen) maidon kanssa niin se ei liene ongelma. Helppo oli tuolla lainausmerkeissä siksi, että tiedän itsekin aikuisia ihmisiä, joille hanavesi on kauhistus, mutta tämä(kin) on todella vahvasti opittu asia, josta voi oppia myös pois.
 
Viimeksi muokattu:
Monille tosiaan alkoholin käyttö ja siihen liittyvät asiat (kännikebap, krapulapizza+karkkipussi+krapulalimu) voi olla se jokaviikonloppuinen laihdutuksen este. Noista tulee helposti päivän tai kahdenkin kalorit täyteen, eikä auta vaikka viikolla kuika dieettaisi.
 
Eli toisin sanoen sulta lähti mielenterveyden lisäksi pari kiloa lihasta armottoman nälkiinnyttämisen vuoksi, et palaudu kunnolla treeneistä ja paino alkaa tulla takaisin sekä pakonomaiset mieliteot valtaa mielen. Kuulostaa hyvältä dieetiltä.

Kokeile ensi kerralla 500 kcal päivittäistä energiavajetta ja syö vähintään 2 g proteiinia per painokilo jaettuna 4-5 ateriaan pitkin päivää.

Laskin eilen kalorit ja makrot päivän ruuastani.
Huomasin, että homma menee helposti seuraavasti:
a: rasvaa tulee liikaa verrattuna protskuun.
b: protskua tulee liian vähän, vaikka on ottanut protskusheikin (jos treenaa salia)
c: kaloreita saa syödä yllättävän paljon että saa päivän energiakulutuksen täyteen.

Tolleen "laihiksella" käy tosiaan helposti niin, että syö pitkin päivää liian pieniä annoksia ja liian rasvaista ruokaa.
lopputulos on että ei jaksa salilla koska ei ole protskuja, ja on kuitenkin iltaa/yötä kohden nälkä koska kalorien saanti on jotain 1500 vaikka pitäis olla ehkä 2500. Tää johtaa siihen että on hirvee impulssi saada jotain makeaa/rasvaista, ja pahimmillaan on pakonomainen tarve vetää vaikka suklaakarkkipussi, jolloin
taas saadut kalorit ei sisällä protskua, eikä jaksa salilla.

Tuntuuko tollanen 500kcal päivittäinen vaje edes missään? se tarkoittais 82kiloselle salilla käyvälle kuitenkin jotain 2000-2500kcal päivittäistä syömisen määrää silti, eli aika paljon jos ei hirveesti vedä makeaa/rasvaa.
Pieni epämukavuusalue, jossa tulis muistaa vetää raejuustoa/kananmunaa suklaan ja pizzan sijaan.

saksanpähkinät on hyvä ruoka-aine, hyviä mikroravinteita ja protskut kohdallaan..mut rasvan määrä...huh.

Mites porukka muuten syö töissä? mulla on ollut pitkään töissä se, että en ole syönyt lämmintä lounasta. Ongelma on ollut siinä, että ottaa päähän se uupumisen tunne lounaan jälkeen. tuntuu että vielä on pitkä päivä jäljellä, ei jaksa tehdä töitä kun uuvuttaa se ruuansulatus. Mutta sitten kun syö vaan välipalan lounaalla niin ei taas ole illalla tarmoa treenata. Olis hyvä syödä lämmin ruoka lounaalla..
 
Mites porukka muuten syö töissä? mulla on ollut pitkään töissä se, että en ole syönyt lämmintä lounasta. Ongelma on ollut siinä, että ottaa päähän se uupumisen tunne lounaan jälkeen. tuntuu että vielä on pitkä päivä jäljellä, ei jaksa tehdä töitä kun uuvuttaa se ruuansulatus. Mutta sitten kun syö vaan välipalan lounaalla niin ei taas ole illalla tarmoa treenata. Olis hyvä syödä lämmin ruoka lounaalla..

Worst case jotain säilyvää tavaraa työpaikalle. Yhteen väliin raahasin ruisleipää+tonnikalaa ja proteiinidrinkki+banaania duuniin välipalaksi. Jos duunissa mikro+jääkaappi niin sitten on ongelmia paljon vähemmän, kun voi ottaa mukaan vaikka edellispäivän ruuasta jämät. Toki päivän säilyy melkeen mikä tahansa rahkasta lähtien kylmälaukussa, mutta sit joutuu joka päivä pakkaan eväät mukaan.
 
lopputulos on että ei jaksa salilla koska ei ole protskuja, ja on kuitenkin iltaa/yötä kohden nälkä koska kalorien saanti on jotain 1500 vaikka pitäis olla ehkä 2500. Tää johtaa siihen että on hirvee impulssi saada jotain makeaa/rasvaista, ja pahimmillaan on pakonomainen tarve vetää vaikka suklaakarkkipussi, jolloin taas saadut kalorit ei sisällä protskua, eikä jaksa salilla.
Mahtavaa, että keskustelu on herättänyt konkreettisesti ajatuksia ja löytynyt tämmöisiä yhteyksiä omiin ruokailuihin. 1000 kcal päivittäinen vaje on aika hc, ellei ole reilusti ylipainoinen ja johtaa helposti juuri noihin "ahmimiskohtauksiin". Lainausmerkit siksi, että suurella osalla ihmisistä se on kuitenkin varmaan ennemmin se karkkipussi kuin seitsemän kiloa ben & jerrysiä.

Tästä syystä suositellaan myös sitä kohtuullista ateriaväliä, ettei nälkä pääse siihen pisteeseen jossa voi syödä mitä tahansa eteen tulevaa.
Tuntuuko tollanen 500kcal päivittäinen vaje edes missään? se tarkoittais 82kiloselle salilla käyvälle kuitenkin jotain 2000-2500kcal päivittäistä syömisen määrää silti, eli aika paljon jos ei hirveesti vedä makeaa/rasvaa.
Pieni epämukavuusalue, jossa tulis muistaa vetää raejuustoa/kananmunaa suklaan ja pizzan sijaan.
500 kcal vaje on ainakin itsellä siedettävä, ei sitä oikeastaan huomaa kun syö täyttäviä ruokia, jotka pitää nälkää.
saksanpähkinät on hyvä ruoka-aine, hyviä mikroravinteita ja protskut kohdallaan..mut rasvan määrä...huh.
Rasvat sisältää 9 kcal / gramma, kun taas hiilihydraatti ja proteiini 4 kcal / gramma. Lisäksi rasva on tilavuudeltaan usein pieni, joten siitä tulee helposti paljon kaloreita. Ruokalusikallinen sinänsä terveellistä oliiviöljyä sisältää 135 kcal, eli suurin piirtein saman verran kuin yksi kanafile tai 200 g perunoita.
Mites porukka muuten syö töissä? mulla on ollut pitkään töissä se, että en ole syönyt lämmintä lounasta. Ongelma on ollut siinä, että ottaa päähän se uupumisen tunne lounaan jälkeen. tuntuu että vielä on pitkä päivä jäljellä, ei jaksa tehdä töitä kun uuvuttaa se ruuansulatus. Mutta sitten kun syö vaan välipalan lounaalla niin ei taas ole illalla tarmoa treenata. Olis hyvä syödä lämmin ruoka lounaalla..
Lämmin ateria on ihan hyvä, mutta tietysti se voisi olla kooltaan kohtuullinen. Esim 600 kcal ja 50 g proteiinia pitää nälän kohtuullisesti, mutta ei tule ähkyä eikä sitä toimintakyvyn laskua.
 
Mites porukka muuten syö töissä? mulla on ollut pitkään töissä se, että en ole syönyt lämmintä lounasta. Ongelma on ollut siinä, että ottaa päähän se uupumisen tunne lounaan jälkeen. tuntuu että vielä on pitkä päivä jäljellä, ei jaksa tehdä töitä kun uuvuttaa se ruuansulatus. Mutta sitten kun syö vaan välipalan lounaalla niin ei taas ole illalla tarmoa treenata. Olis hyvä syödä lämmin ruoka lounaalla..
Ei kannata tehdä asioista liian vaikeaa... Heität vaikka työpäivää edeltävän iltana isoon kippoon sokeroimatonta mehukeittoa, marjoja, kaurahiutaleita ja 400gr raejuustoa ja hyvät rasvat vaikka mantelijauhosta jota pari rkl sinne sekaan. Yön ajaksi jääkaappiin tekeytymään. Aamulla mössö sekaisin ja sitten työpäivän aikana kitusiin parissa / kolmessa erässä. Aika harva sillä puhtaalla ruualla kuitenkaan lihoo. Empä ole ikinä törmännyt kehenkään jolla olisi +20kg ylimääräistä koska söi rasvatonta makeuttamatonta maitorahkaa, kaurahiutaleita, kanaa, parsaa ja perunaa liikaa
 
Itse en nykyään laske kaloreita enkä enää tee erillistä dieettiohjelmia. Viimeiset vuodet on tullu harrastettua voimannostoa, mutta tarkoituksena pitää kuitenkin vyötärö terveellisissä mitoissa. Ajan saatossa kuitenkin maha pääsee pullistumaan ja ennen olen juuri erityisellä ruokavaliolla saanut helposti vyötärön kaventumaan. Sittemmin olen herännyt siihen myös itse, että erityinen diettaaminen ei ole pitkällä aikavälillä järkevää ja voi huonosti toteutettuna vain vahingoittaa päämäärää.

Nyt kun laittaa ruokatottumuksia pikkuhiljaa kuntoon, lähtee ensimmäisenä miettimään missä kohtaa ruokavalio on pielessä. Pikku muutoksilla alkaa korjaamaan sillä ajatuksella, että kaikesta ei tarvitse luopua. Esimerkkinä viikonlopun rennompi ruokavalio oli laajentunut perjantaista sunnuntaihin, minkä korjaa vain lauantaiksi. Viikolla tulee syötyä ihan liian yksipuolisesti lihaa, josta osan voi korvata kasviksilla, samalla ruokavalio monipuolistuu.

Pienillä muutoksilla elintapamuutos ja laihtuminen ei ole nopeaa, mutta lopputulos todennäköisemmin pysyvämpi ja terveellisempi.
 
Viimeiset vuodet on tullu harrastettua voimannostoa, mutta tarkoituksena pitää kuitenkin vyötärö terveellisissä mitoissa. Ajan saatossa kuitenkin maha pääsee pullistumaan ja ennen olen juuri erityisellä ruokavaliolla saanut helposti vyötärön kaventumaan.
Täällä lähes 100% samat. Erotuksena, että en erityisesti harrasta nimenomaan voimanostoa siinä mielessä, että haluaisin kilpailla lajissa. Ehkä vahvamies-kisat voisi kiinnostaa, jos joskus on siinä kunnossa, että kannattaa lähteä kisaamaan. Voi kyllä olla, että kisaaminen jää, kun aloitin treenaamisen vasta yli 30-vuotiaana. Siinä kohtaa muilla kilpailijoilla on jo 20 treenivuotta alla.

Kuitenkin, itse olen hyväksynyt tämän painon vaihtelun osana treeniä sillä ajatuksella, että voimalajeissa on yleisesti dieetti- ja bulkkijaksoja. Mun ei tosin tartte ikinä tietoisesti bulkata, vaan itsellä paino nousee melko tasaisesti 0,5 - 1 kg kuussa, kun syön vapaasti. Eli annan painon nousta, kunnes peili tai puntari ilmoittaa, että on aika tipauttaa taas vitonen tai kymppi. Ilman voimaharjoitteluahan tämä olisi jojoilua, mutta nyt se on hallittua syklittelyä :D

Terveellisintähän olisi varmasti olla n. 15% rasvoissa ympäri vuoden ja syödä kulutuksen mukaan ja uskon, ettei se vaikuta kehitykseenkään negatiivisesti. Kuitenkin dieetillä kehitys on hidasta tai ehkä jopa negatiivista. Ehkä voisi yrittää sellaistakin lähestymistapaa. Vaikka ei täysin onnistuisikaan niin varmaan ainakin saisi harvennettua niitä jaksoja kun pitää olla miinuskaloreilla.
 
Tosissaan voimailu lienee ainoa asia missä ylipaino=ylivoimaa. Mutta monet voimailijat, Fredrik Smulter esim, ovat suoraan sanoneet että eihän se 150+ kilon elopaino terveellistä ole vaikka olisi kuinka vahva.
 
Tosissaan voimailu lienee ainoa asia missä ylipaino=ylivoimaa. Mutta monet voimailijat, Fredrik Smulter esim, ovat suoraan sanoneet että eihän se 150+ kilon elopaino terveellistä ole vaikka olisi kuinka vahva.
Tämä on ihan totta. Suurimmassa osassa (kaikissa?) lajeissa on kuitenkin painoluokat niin voimalajeja pystyy onneksi harrastamaan myös melko terveellisissä mitoissa. Tietysti jos on yli kaksi metriä pitkä niin voi olla aika turha yrittää menestyä missään 83-kiloisissa ja jos raskaassa sarjassa kilpailee niin melkeinpä pitää pärjätäkseen olla melko iso.

Vaikka aika harvoissa tapauksissa kilpaurheilua voi perustella terveydellisillä syillä. Onhan tuo äärimmäisyyksiin meneminen aika kuluttavaa myös kestävyyslajeissa. Tietysti lihavuudella ei ole sen kanssa enää mitään tekemistä.
 
Onhan se myös ymmärrettävä, että jos on 10 vuotta laiminlyönyt itsestään huolehtimista, niin ei se viikon dietti ihmeitä muuta. Ruokavalio on tärkeä saada ensin kuntoon ja sitten liikuntaa, ei toisinpäin. Yhden viinerin kuluttamiseen vaatii muuten aika paljon liikuntaa. Itse olen tykännyt tuosta ketodietistä, kun sillä saa alussa tuloksia aikaan, varsinkin jos kroppa menee ketoosiin, mutta valitettavasti tahti hyytyy sitten myöhemmin. No -20kg kuitenkin on tippunut tässä vuosien varrella. Kannattaa myös miettiä toisinpäin, jos painat vaikka 100kg ja lihot 5kg vuodessa, niin siitä päivästä kun ruokavaliota on laitettu kuntoon ja paino on laskenut, niin voi myös miettiä niin, että on jäänyt se +5kg / vuosi painonnousu toteutumatta. Eli on tavallaan laihtunut jo enemmän kuin mitä kilot näyttävät. Ylipainoiselle jo 10% painon pudotus tarjoaa paljon terveysetuja, joten siitä on aina hyvä aloittaa.
 
Mahtavaa, että keskustelu on herättänyt konkreettisesti ajatuksia ja löytynyt tämmöisiä yhteyksiä omiin ruokailuihin. 1000 kcal päivittäinen vaje on aika hc, ellei ole reilusti ylipainoinen ja johtaa helposti juuri noihin "ahmimiskohtauksiin". Lainausmerkit siksi, että suurella osalla ihmisistä se on kuitenkin varmaan ennemmin se karkkipussi kuin seitsemän kiloa ben & jerrysiä.

Tästä syystä suositellaan myös sitä kohtuullista ateriaväliä, ettei nälkä pääse siihen pisteeseen jossa voi syödä mitä tahansa eteen tulevaa.

500 kcal vaje on ainakin itsellä siedettävä, ei sitä oikeastaan huomaa kun syö täyttäviä ruokia, jotka pitää nälkää.

Rasvat sisältää 9 kcal / gramma, kun taas hiilihydraatti ja proteiini 4 kcal / gramma. Lisäksi rasva on tilavuudeltaan usein pieni, joten siitä tulee helposti paljon kaloreita. Ruokalusikallinen sinänsä terveellistä oliiviöljyä sisältää 135 kcal, eli suurin piirtein saman verran kuin yksi kanafile tai 200 g perunoita.

Lämmin ateria on ihan hyvä, mutta tietysti se voisi olla kooltaan kohtuullinen. Esim 600 kcal ja 50 g proteiinia pitää nälän kohtuullisesti, mutta ei tule ähkyä eikä sitä toimintakyvyn laskua.

Jaahas,
tein tossa googlen kautta taas jonkun energiantarvelaskennan.
Tänään, jos en urheile (ei millään irtoaisi minkäänlainen treeni) enkä tee töitä (en tee, loma),
niin aktiivisuuteni on erittäin alhainen. lähes sängyssä makaamista vastaava, (jos nyt koneella olen),
tällöin energiankulutus on jotain 1850kcal. tästä kun otetaan se laihdutuksen vaatima -500kcal per päivä,
eipä paljoa jää jäljelle, 1350kcal voi syödä.
TOISAALTA se on katsojan silmässä, voishan sitä vetää vaikka sen yhden pizzan, tuskin siinä tuon enempää on kaloreita, mutta sitten taas se makroravinteiden suhde voi olla huono ja mikroravinteiden saanti...

Muutenkin eilinen laskenta taisi olla virheellinen, tein eilen lyhyen salitreenin, ja muu aktiivisuus oli olematonta energiankulutuksen kannalta, tuskin oli tarve eilenkään 2500kcal,
sanotaan ny 2200kcal tms ois ollu lähempänä. Olin eilen väärissä luuloissa, ja vetelin vielä 3 kananmunaa iltapalaksi.

Tänä aamupäivänä vaaka näytti painon nousseen....82-> 83kg. Tavoite on siis 80kg, ja lähtökohta kesälomalla oli 85kg. Vielä voitonpuolella ollaan, mutta eilinen kananmunatankkaus oli turha vaikka protskua tarttikin lisää makrojen puolesta.
Toisaalta punnitsemishetki oli vähän myöhäisempi kuin yleensä, pitäis standardisoida punnitseminen aamupalan jälkeen ja aamupaskan jälkeen.
Nyt oli vähän myöhempään punnitseminen, ja aamupalan lisäksi olin vetänyt välipalan, ja vettäkin pikkasen tankkaillut.

Mitä sporttipuoleen tulee, ja muuhun aktiivisuuteen, niin oon tällä hetkellä täysin kyllästynyt punttisaliin ja lenkkeilyyn.
Lenkkeilyssä oon susipaska. Henkisesti on ihan hirveetä se monotooninen juokseminen, aivot pitää sulkea ja vaan kärsiä, kärsiä, kärsiä. aika ei kulu.
Sit cooper tulos on jotain 1850, eli paska. vituttaa ettei sekään nouse, vaikka on vaivautunut sentään jonkun lenkin juoksemaan. paska laji.

Punttisali taas, no rinnallevetoon ja penkkiin oli jotain intressejä, mutta kyynerpää vittu hajosi. Nyt sit pitäis tehä jotain alaselkä, jalka ja vatsatreeniä. Menee samaan kategoriaan kun lenkkeily, helvetin tylsää paskaa.

Lisäks noissa treeneissä on se että mikään ei riitä. 3 tuntia viikossa pitäis treenaa _kovaa_ jos ei nyt maksimitasolla mutta kovaa ja ammattitaitoisesti kuitenkin, että kehitystä tapahtuis voimissa ja kunnossa, ja että paino tippuisi. No tän lisäksi pitäisi tietty matkustaa sinne treenipaikalle, ja käydä kaupassa ostaa oikeenlaista ruokaa, pukeutua treenikamoihin, raahata treenikassia etc. koko homma vie varmaan 6 tuntia viikossa aikaa, ja on henkisesti 95% täyttä paskaa ja aika ei kulu kuntosalilla eikä lenkillä ja paikat hajoaa ja paino ei tipu ja ei saa syödä kun mauttomia paskaruokia :D
Vaikee tilanne......Tää päivä lepoa treenistä nyt ainakin.
Vielä kun tossa työt alkaa, ni kiva sitten töiden jälkeen aina väsyneenä hieroa se 2 tuntia tota pakkaus/vaate/treeni/matkustus/ruuanlaitto rumbaa päivässä, vaikka haluis vaan nostaa jalat pöydälle ja chillaa netissä. Voi vittujen kevät...
 
Suosittelen leuanvetotangon hankkimista. Itse olen tehnyt 3-4 vuotta 3 krt. viikossa sarjoja ja ihan uskomaton muutos tullut yläkroppaan. Myös punnerruksia teen. Lisäksi olen juossut reilu 5 vuotta keskimäärin 7 kilsan juoksulenkkejä kolmesti viikossa. Läheskään joka kerta ei huvittaisi vaan täytyy potkia itseään perseelle. Loppupäivän onkin sitten hyvä olo. Paljoa ei tarvitse laskea mitä suuhunsa laittaa koska useimpina päivinä ravinnonsaanti jää alle kulutuksen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 415
Viestejä
4 507 042
Jäsenet
74 395
Uusin jäsen
amer

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom