Artikkelin kommentti-osiossa oltiin toki sitä mieltä, että tässä on taustalla mm. leikkausten huonontuminen, kokojen pienentäminen (valmistajan ahneus) ja moni muu syy. Ei kuitenkaan lihavuuden yleistyminen.
Kumma homma, kun tällainen jollain tavalla kuntoileva ja välillä vähän salilla painoja heilutteleva pätkä (165/70) on mahtunut ja mahtuu edelleen S koon vaatteisiin... vaikka kylkeäkin on tullut. Sen olen kyllä huomannut, että joidenkin valmistajien M-koon paita ei mene kiinni yläkropasta, mutta toisaalta säästäisi kyllä housujenkin hinnan. Eli kasvanut keskipituus on itselle jo vähän ongelma. Tuossa jutussa parjattiin noita slimfittejä, että menevät vain pajunvitsoille. Mielestäni ne ovat yleisesti olleet vyötäröltä istuvia, mutta yläkropassa on kyllä saanut olla lihakset. Monet regularit ovat sitten olleet sellaisia "toimitusjohtajille" tehtyjä telttoja.
Kyllä sitä vaan tulee enenevissä määrin plussa kokoja vastaan kaduilla... yhä useammin sähköllä liikkuen. Törmäsin joku aika sitten MTV:n artikkeliin
10 faktaa suomalaisista naisista. Tuossa pisti silmään tämä kohta:
30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttimetriä pitkä ja 73 kiloa painava. Vaikka tuota yrittäisi miten kaunistella, onhan tuo 73 kg melko paljon 163 cm pitkälle naiselle, varsinkin jos kyseessä ei ole jonkun sortin urheilija tai voimailija. Miehenä lähes samat mitat omaavana näen tuon omasta peilikuvasta... liikaa ylimääräistä on.
10 faktaa suomalaisista miehistä olisi varmasti saman suuntainen tuon ylipainon suhteen. Ja älkää ymmärtäkö väärin, on sanomattakin selvää, että jokainen saa olla sellainen kuin on, pitkä, pätkä, laiha, lihava, yms. eikä kellään ole oikeutta mennä siitä huomauttelemaan tai haukkumaan. Mutta se mitä en itse siedä on tuo kehopositiivisuuden ihannointi väärällä ja terveyttä vaarantavalla tavalla: "syö mitä vaan, älä liiku, oo sellanen ku oot niin oot just ihqu".
Se että on ylipainoa ei automaattisesti tarkoita että olisi huono kunto ja ei jaksisi peuhata vaikka lastensa kanssa, mutta aika usein ylipainon kanssa se kuntokaan ei ole kovin kaksinen. Otin tuon lapsi esimerkin tähän siksi, että välillä sivustakatsojana tekee pahaa, kun vanhemmat eivät voi osallistua lapsensa tekemisiin... tai mikä pahinta, lapsikin on jo altistettu omille tavoille, mitä pidän jo pienimuotoisena pahoinpitelynä.
Nappasin koronan viimeviikolla ja tämä on kyllä "oiva" painonpudotuksen väline. 1,5 kg tippunut muutamassa päivässä. Varmasti nesteitä katoaa tässä samalla, mutta osasyy varmasti se että ei ole nälkä (ei haista/maista kunnolla), eli ei tule himoja vetää mitään turhaa. Olisi mahtavaa kun tällaisen herkkujen ja alkon hylkimistilan saisi päälle normaalitilanteessakin
Pari viestiä sitten joku kirjoitti että jos jaksaa sen viikon pari, niin makean tai muun himo pienenee tai katoaa. Tuo on kyllä omalla kohdallakin totta. Vaikkei nyt mitään valtavaa tarvetta olekaan, niin olen pitäny parina vuonna tipattoman tammikuun mikä venyi pariksi kuuksi tänä vuonna. Se oli yhdistettynä herkuttomaan. Pari viikkoa menee ja sen jälkeen olut tai karkkihyllyä ei enää rekisteröi kaupassa. Ei sillä että nuo herkut itselle mikään ongelma olisi, mutten pidä niitä kaapeissa ja mätä viikolla tai lounaiden jälkiruokina. Tiedostan kuitenkin, että jos ei yhtään kiinnostaisi, söisin joka päivä ja ihraa tulisi pika vauhtia useita kiloja. Tipaton aiheutti kyllä alkoholiongelman, sillä edes sauna urheilun päälle ei houkutellut ottamaan kylmää olutta. Onneksi paranin tästä kauheudesta melko nopeasti