Lihavuusepidemia

En katsonut videota, mutta sehän tässä on jännä, että makunystyrät voi saada ihan uuteen asentoon yksinkertaisesti muutaman päivän paastolla. Porkkanakin voi maistua sen jälkeen makealta kuin karkki. Ja varsinaiset makeiset/suklaa ällömakealta. Ja perustan tämän ihan omiin kokemuksiin.
 
En katsonut videota, mutta sehän tässä on jännä, että makunystyrät voi saada ihan uuteen asentoon yksinkertaisesti muutaman päivän paastolla. Porkkanakin voi maistua sen jälkeen makealta kuin karkki. Ja perustan tämän ihan omiin kokemuksiin.

Tuostakin oli juttua podcast:ssa. Oon tuon saman huomannut. Jos syön paljon roskaruokaa/karkkia niin niitä alkaa tekemään mieli enemmän ja enemmän. Samalla esimerkiksi raaka kukkakaali alkaa maistumaan pahalle. Toisaalta, kun pysyn kaidalla tiellä ja syön fiksusti niin raaka kukkakaali alkaa maistumaan hyvältä ja harvoin tekee mieli herkkuja. Mulla kestää viikon/kaks väliaika missä uudelleenkonfiguroituu makuhermot ja on vaikea palata kaidalle tielle.

Oon tuota samaa nähnyt kyllä muissakin. Yhtenä esimerkkinä, että pari läskiä tuttua kaataa sokeria kaurapuuroon ja on kauhistus ehdottaa kaurapuuroa ilman sokeria. Tykkäsin muksuna kaurapuurosta sokerilla, mutta nyt maistuu ilmankin todella hyvälle. Tietty eroja on paljon kaurapuuro hiutaleissa/ryyneissäkin. Osa niistä on käytännössä mautonta moskaa.
 
Tuostakin oli juttua podcast:ssa. Oon tuon saman huomannut. Jos syön paljon roskaruokaa/karkkia niin niitä alkaa tekemään mieli enemmän ja enemmän. Samalla esimerkiksi raaka kukkakaali alkaa maistumaan pahalle. Toisaalta, kun pysyn kaidalla tiellä ja syön fiksusti niin raaka kukkakaali alkaa maistumaan hyvältä ja harvoin tekee mieli herkkuja. Mulla kestää viikon/kaks väliaika missä uudelleenkonfiguroituu makuhermot ja on vaikea palata kaidalle tielle.

Oon tuota samaa nähnyt kyllä muissakin. Yhtenä esimerkkinä, että pari läskiä tuttua kaataa sokeria kaurapuuroon ja on kauhistus ehdottaa kaurapuuroa ilman sokeria. Tykkäsin muksuna kaurapuurosta sokerilla, mutta nyt maistuu ilmankin todella hyvälle. Tietty eroja on paljon kaurapuuro hiutaleissa/ryyneissäkin. Osa niistä on käytännössä mautonta moskaa.
Itse laitan pähkinöitä ja banaania puuroon. Teen sen yleensä myös maitoon. Päälle puolukkahilloa. Super foodia.
 
Artikkelin kommentti-osiossa oltiin toki sitä mieltä, että tässä on taustalla mm. leikkausten huonontuminen, kokojen pienentäminen (valmistajan ahneus) ja moni muu syy. Ei kuitenkaan lihavuuden yleistyminen.

Tämähän noudattaa normaalia lihavien logiikkaa. Syy on muualla, muttei itsessä. Kaikki muut ovat vastuussa siitä, että lihoo ja lihava on vain olosuhteiden uhri.
 
Tämähän noudattaa normaalia lihavien logiikkaa. Syy on muualla, muttei itsessä. Kaikki muut ovat vastuussa siitä, että lihoo ja lihava on vain olosuhteiden uhri.
Joku tässä ketjussa aiemmin sanoikin osuvasti, että edes alkoholistit eivät koita selitellä alkoholismiaan niin paljoa kuin lihavat selittelevät ylipainoaan :)

Tuohon Hesarin juttuun liittyen, itse taas olen huomannut päinvastaisen ilmiön. Minulla on pitänyt mennä koko alaspäin ja joissain kaupoissa ei yksinkertaisesti myydä minulle sopivia vaatteita, kun jäävät löysäksi vyötäröltä. Piti reissua varten hankkia uusi "hienompi" kauluspaita alkukesästä ja monta kauppaa sai ravata läpi, kun ei kertakaikkiaan meinannut löytyä tämmöiselle vähän vajaa 180 cm ja n. 75 kg jantterille sopivaa paitaa. Aiemmin sopiva slimfit M-koko oli nykyään vyötäröltä liian löysä, olisi pitänyt vissiin olla lisää täytettä vyötäröllä :D
 
Tuo alkoholistivertaus on kyllä ilkeän osuva. Jos siis verrataan sairaalloisen ylipainoisia ja tuurijuoppoa pahempia alkoholisteja, niin jälkimmäiset tiedostavat ongelmansa, myöntävät sen ja pystyvät jopa puhumaan siitä, usein hyvinkin analyyttisesti sekä henkilökohtaisesti. Ylipaino tuntuukin olevan suurempi tabu nyky-yhteiskunnassa.

Hauskastihan tämä painon kommentointi ei päde toisinpäin: itse olen koko aikuisikäni ollut laiha/hoikka 180/65-75kg. Monien tuntemattomien mielestä on etenkin takavuosina ollut ihan ok päivitellä ruumiinrakennettani alatyylisin ilmaisuin. Välillä miettinyt että mitähän tapahtuisi jos jossain kesäterassilla alkaisin itse kommentoimaan ”hei sotanorsu, voitko vähän siirtyä että ihmiset mahtuu liikkumaan täällä?”
 
Tämähän noudattaa normaalia lihavien logiikkaa. Syy on muualla, muttei itsessä. Kaikki muut ovat vastuussa siitä, että lihoo ja lihava on vain olosuhteiden uhri.
Luulisi, ettei jollain yliopiston asiantuntijalla ja parilla vaatemyyjällä ole sinänsä tarvetta selitellä väestön ostokäyttäytymistä muuten kuin rehellisesti näkemillään tavoilla.

Tietysti on loogista, että lihavuus johtaa isompien vaatteiden ostamiseen.
Hauskastihan tämä painon kommentointi ei päde toisinpäin: itse olen koko aikuisikäni ollut laiha/hoikka 180/65-75kg. Monien tuntemattomien mielestä on etenkin takavuosina ollut ihan ok päivitellä ruumiinrakennettani alatyylisin ilmaisuin. Välillä miettinyt että mitähän tapahtuisi jos jossain kesäterassilla alkaisin itse kommentoimaan ”hei sotanorsu, voitko vähän siirtyä että ihmiset mahtuu liikkumaan täällä?”
Kehopositiivisuushan toimii nimenomaan niin, että lihavia pitää kehua ja palvoa ja hoikkien pitäisi hiukan hävetä olemassaoloaan varsinkin jos on saanut kasvatettua lihasta. Sitä itkun ja haukkumisen määrää ei kestä kukaan, kun lihava nainen näkee hoikan naisen, jolla on napapaita mikä paljastaa vatsalihakset.

Olen tietysti sitä mieltä, että ihmisen tulisi kyetä itsestään pitämään, mutta onhan se jotenkin sairasta, että yli 40 bmi muijat kuvaa itseään kalsareissa someen ja selittää kuinka onnellisia on omasta vartalostaan.
 
Artikkelin kommentti-osiossa oltiin toki sitä mieltä, että tässä on taustalla mm. leikkausten huonontuminen, kokojen pienentäminen (valmistajan ahneus) ja moni muu syy. Ei kuitenkaan lihavuuden yleistyminen.
Kumma homma, kun tällainen jollain tavalla kuntoileva ja välillä vähän salilla painoja heilutteleva pätkä (165/70) on mahtunut ja mahtuu edelleen S koon vaatteisiin... vaikka kylkeäkin on tullut. Sen olen kyllä huomannut, että joidenkin valmistajien M-koon paita ei mene kiinni yläkropasta, mutta toisaalta säästäisi kyllä housujenkin hinnan. Eli kasvanut keskipituus on itselle jo vähän ongelma. Tuossa jutussa parjattiin noita slimfittejä, että menevät vain pajunvitsoille. Mielestäni ne ovat yleisesti olleet vyötäröltä istuvia, mutta yläkropassa on kyllä saanut olla lihakset. Monet regularit ovat sitten olleet sellaisia "toimitusjohtajille" tehtyjä telttoja.

Kyllä sitä vaan tulee enenevissä määrin plussa kokoja vastaan kaduilla... yhä useammin sähköllä liikkuen. Törmäsin joku aika sitten MTV:n artikkeliin 10 faktaa suomalaisista naisista. Tuossa pisti silmään tämä kohta: 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttimetriä pitkä ja 73 kiloa painava. Vaikka tuota yrittäisi miten kaunistella, onhan tuo 73 kg melko paljon 163 cm pitkälle naiselle, varsinkin jos kyseessä ei ole jonkun sortin urheilija tai voimailija. Miehenä lähes samat mitat omaavana näen tuon omasta peilikuvasta... liikaa ylimääräistä on. 10 faktaa suomalaisista miehistä olisi varmasti saman suuntainen tuon ylipainon suhteen. Ja älkää ymmärtäkö väärin, on sanomattakin selvää, että jokainen saa olla sellainen kuin on, pitkä, pätkä, laiha, lihava, yms. eikä kellään ole oikeutta mennä siitä huomauttelemaan tai haukkumaan. Mutta se mitä en itse siedä on tuo kehopositiivisuuden ihannointi väärällä ja terveyttä vaarantavalla tavalla: "syö mitä vaan, älä liiku, oo sellanen ku oot niin oot just ihqu".

Se että on ylipainoa ei automaattisesti tarkoita että olisi huono kunto ja ei jaksisi peuhata vaikka lastensa kanssa, mutta aika usein ylipainon kanssa se kuntokaan ei ole kovin kaksinen. Otin tuon lapsi esimerkin tähän siksi, että välillä sivustakatsojana tekee pahaa, kun vanhemmat eivät voi osallistua lapsensa tekemisiin... tai mikä pahinta, lapsikin on jo altistettu omille tavoille, mitä pidän jo pienimuotoisena pahoinpitelynä.

Nappasin koronan viimeviikolla ja tämä on kyllä "oiva" painonpudotuksen väline. 1,5 kg tippunut muutamassa päivässä. Varmasti nesteitä katoaa tässä samalla, mutta osasyy varmasti se että ei ole nälkä (ei haista/maista kunnolla), eli ei tule himoja vetää mitään turhaa. Olisi mahtavaa kun tällaisen herkkujen ja alkon hylkimistilan saisi päälle normaalitilanteessakin :)

Pari viestiä sitten joku kirjoitti että jos jaksaa sen viikon pari, niin makean tai muun himo pienenee tai katoaa. Tuo on kyllä omalla kohdallakin totta. Vaikkei nyt mitään valtavaa tarvetta olekaan, niin olen pitäny parina vuonna tipattoman tammikuun mikä venyi pariksi kuuksi tänä vuonna. Se oli yhdistettynä herkuttomaan. Pari viikkoa menee ja sen jälkeen olut tai karkkihyllyä ei enää rekisteröi kaupassa. Ei sillä että nuo herkut itselle mikään ongelma olisi, mutten pidä niitä kaapeissa ja mätä viikolla tai lounaiden jälkiruokina. Tiedostan kuitenkin, että jos ei yhtään kiinnostaisi, söisin joka päivä ja ihraa tulisi pika vauhtia useita kiloja. Tipaton aiheutti kyllä alkoholiongelman, sillä edes sauna urheilun päälle ei houkutellut ottamaan kylmää olutta. Onneksi paranin tästä kauheudesta melko nopeasti :)
 
Viimeksi muokattu:
Luulisi, ettei jollain yliopiston asiantuntijalla ja parilla vaatemyyjällä ole sinänsä tarvetta selitellä väestön ostokäyttäytymistä muuten kuin rehellisesti näkemillään tavoilla.

Tietysti on loogista, että lihavuus johtaa isompien vaatteiden ostamiseen.

Kehopositiivisuushan toimii nimenomaan niin, että lihavia pitää kehua ja palvoa ja hoikkien pitäisi hiukan hävetä olemassaoloaan varsinkin jos on saanut kasvatettua lihasta. Sitä itkun ja haukkumisen määrää ei kestä kukaan, kun lihava nainen näkee hoikan naisen, jolla on napapaita mikä paljastaa vatsalihakset.

Olen tietysti sitä mieltä, että ihmisen tulisi kyetä itsestään pitämään, mutta onhan se jotenkin sairasta, että yli 40 bmi muijat kuvaa itseään kalsareissa someen ja selittää kuinka onnellisia on omasta vartalostaan.
En ole kauheasti tätä kehopositiivisuus brändiä seurannut, mutta eikö tuossa juuri alunperin ollut ideana, että ole tyytyväinen itseesi ja kehoosi? Lähinnä kait kohdistettu epärealistisiin kauneusihanteisiin, joita ainakin nuorilla naisilla on. Kun eivät näytä samalta kun se instagram julkkis niin tehdään hölmöjä juttuja (viiltely, oksentelu, leikkaukset yms). Kehopositiivisuden ideana oli vähentää tätä jos ymmärsin oikein? Toki se ymmärrettiin myös väärin, että sairaaloinen lihavuus on ok ja pitää rakastaa kehoaa. Tässä vaiheessa pitää nimenomaan tehdä jotain!
 
Monien tuntemattomien mielestä on etenkin takavuosina ollut ihan ok päivitellä ruumiinrakennettani alatyylisin ilmaisuin. Välillä miettinyt että mitähän tapahtuisi jos jossain kesäterassilla alkaisin itse kommentoimaan ”hei sotanorsu, voitko vähän siirtyä että ihmiset mahtuu liikkumaan täällä?”
Mikä itseä häiritsee näissä "aatteissa" (esim. kehopositiivisuus) on se, että näissä toistuu aina se sama kaava, mikä on toistunut kaikissa aiemmissakin aatteissa. Itse en havaitse merkittävää "fat shamingiä" nykypäivänä, mutta ylipainoinen varmasti sitä kokee edelleen. Jos (ja kun) ylipainosta tulee uusi normaali, niin sitten fat shaming muuttuu varmaan "thin shaming" muotoon. Suurin osa ylipainoisista ei tätä tule tekemään, mutta pieni osa ihmisistä vaan on semmoisia, että heillä on pakko haukkua ja syrjiä ihmisiä. Kehopositiivisuus ei kuitenkaan tätä huomio, koska se on "niin pieni" ongelma aatteen näkökulmasta. Sitten saadaankin varmaan kehopositiivisuusliike V2, joka ajaa vähemmistöön jääneiden laihojen ihmisten asiaa.

Tämä juttu oli täysin kärjistetty ja liioiteltu esimerkki, mutta pointtinani on, että ihmisluontoon vaan kuuluu tietynlainen syrjintä ja rasismi. Sen ei pidä olla missään nimessä hyväksyttävää, mutta mikään aate tai laki ei tule tiettyjä yksilöitä muokkaamaan ja siten kitkemään ongelmaa pois. Jotkut ihmiset vaan on paskoja ja heillä on tarve haukkua/syrjiä heistä itsestään eroavia ihmisiä. Joidenkin asioiden kanssa on vaan elettävä.
 
Kehopositiivisuushan toimii nimenomaan niin, että lihavia pitää kehua ja palvoa ja hoikkien pitäisi hiukan hävetä olemassaoloaan varsinkin jos on saanut kasvatettua lihasta. Sitä itkun ja haukkumisen määrää ei kestä kukaan, kun lihava nainen näkee hoikan naisen, jolla on napapaita mikä paljastaa vatsalihakset.

Kehopositiivisuus toimii näköjään niin, että jokainen tulkitsee sitä omalla tavallaan omista lähtökohdista keksien siitä omia teorioitaan.
Kehopositiivisuudessa on kuitenkin se sama päämäärä kuin muillakin asioilla, jotka lähtevät syrjinnästä ja kiusaamisesta.
 
Kehopositiivisuus toimii näköjään niin, että jokainen tulkitsee sitä omalla tavallaan omista lähtökohdista keksien siitä omia teorioitaan.
Kehopositiivisuudessa on kuitenkin se sama päämäärä kuin muillakin asioilla, jotka lähtevät syrjinnästä ja kiusaamisesta.
Ei ole kyse samasta asiasta. Vai miltä kuulostaa " ole ylpeä ja onnellinen että olet syrjitty ja kiusattu". Kehopositiivisyydella ja suhtautumisella läskeihin, ei ole tekemistä toistensa kanssa. Läskeihin voi suhteutua asiallisesti mutta voi sivuuttaa nämä jutut siitä kuinka läskinä olo olisi jotenkin positiivinen juttu tai että jokaisen pitäisi olla jotenkin tyytyväinen tai onnellinen omaan ylipainoonsa.
 
Ei ole kyse samasta asiasta. Vai miltä kuulostaa " ole ylpeä ja onnellinen että olet syrjitty ja kiusattu". Kehopositiivisyydella ja suhtautumisella läskeihin, ei ole tekemistä toistensa kanssa. Läskeihin voi suhteutua asiallisesti mutta voi sivuuttaa nämä jutut siitä kuinka läskinä olo olisi jotenkin positiivinen juttu tai että jokaisen pitäisi olla jotenkin tyytyväinen tai onnellinen omaan ylipainoonsa.

Tarkoitin siis että tämä kehopositiivisuus lähtee siitä, että erilaiset kehot ovat samanarvoisia ja lähti aikonaan siitä, että esim. lihavia syrjittiin.
 
En ole kauheasti tätä kehopositiivisuus brändiä seurannut, mutta eikö tuossa juuri alunperin ollut ideana, että ole tyytyväinen itseesi ja kehoosi? Lähinnä kait kohdistettu epärealistisiin kauneusihanteisiin, joita ainakin nuorilla naisilla on. Kun eivät näytä samalta kun se instagram julkkis niin tehdään hölmöjä juttuja (viiltely, oksentelu, leikkaukset yms). Kehopositiivisuden ideana oli vähentää tätä jos ymmärsin oikein? Toki se ymmärrettiin myös väärin, että sairaaloinen lihavuus on ok ja pitää rakastaa kehoaa. Tässä vaiheessa pitää nimenomaan tehdä jotain!
Ajatus on varmasti ollut ihan hyvä, mutta sitten siitä tuli osalle ihmisistä syy antaa kokonaan periksi ja jatkaa leviämistään. Kyllä mun on tosi vaikea uskoa, että kenenkään on 50% rasvoilla niin hyvä olla, että ei haluaisi laihtua.

Se on varmasti järkevää kehopositiivisuutta, että joku ig-stara kertoo julkaisussaan teinifaneilleen miten joutuu käyttämään valoja/varjoja ja asentoja, että saa vaikka perseen näyttämään isommalta kuin se oikeasti on. Tai se, että jos liisan tissit on pienemmät kuin maijan niin liisan ei silti tarvitse hypätä sillalta.

Morbidin obesiteetin ihannointi taas on mun mielestä vähän sama kuin ihannoisi syöpää tai aivoinfarkteja. Tai vaikka anoreksiaa, joka on loppuen lopuksi hyvin samantyyppinen mielenterveysongelma kuin vastakohtansa. Jostain syystä silti ainoastaan sairaalloisen lihavien sallitaan promotoida syömishäiriötään eri alustoilla, anoreksiaa ihannoivat julkaisut käsittääkseni yleensä poistetaan / demonetisoidaan. Miksi samaa ei voisi tehdä, jos joku syö itsensä hengiltä mainostulojen vuoksi?

Luulisi, että kehopositiivinen ihminen välittäisi siitä kehostaan sen verran, että yrittäisi jossain määrin elää terveessä painossa. Skaalahan on aika laaja jossa ihminen voi olla terve, itselle esim. bmi:n mukaan 63 - 85 kg ja jos laskee vielä, että lievä lihavuus ei haittaa niin ns. terveen painon väli olisi 63 - 102 kg (BMI 18.5 - 30.0).
 
Ajatus on varmasti ollut ihan hyvä, mutta sitten siitä tuli osalle ihmisistä syy antaa kokonaan periksi ja jatkaa leviämistään. Kyllä mun on tosi vaikea uskoa, että kenenkään on 50% rasvoilla niin hyvä olla, että ei haluaisi laihtua.

Enneminkin näyttäisi siltä, että nimen omaan tarvittaisiin rennompi ote lihavuuden suhteen, etenkin kun katsotaan vähän tutkimuksia aiheesta. Itse en usko siihen, että esim. kehopositiivuus itsessään vaikuttaa merkittävästi lihavuusepidemiaan millään tavalla.
Mutta hoikkuuden ihannointi voisi vaikuttaa esim. seuraavan mekanismin takia:

Väitöskirja laihduttamisesta selventää laihduttamisen ongelmaa:Self-report dieting attempts and intentional weight loss in a general adult population : Associations with long-term weight gain and risk of type 2 diabetes
Tulosten perusteella itseraportoitu laihduttaminen voi olla väestötasolla yhteydessä suurempaan riskiin lihoa ja sairastua T2D:een pitkällä aikavälillä. Tuloksia voivat selittää laihduttamisen aktivoimat biologiset mekanismit (mm. madaltunut aineenvaihdunta, näläntunteen lisääntyminen), jotka pyrkivät ehkäisemään laihtumista ja edesauttamaan lihomista. Epäonnistunut laihduttaminen voi johtaa toistuviin laihduttamisyrityksiin ja painon ”jojoiluun”. Vaihtoehtoisesti on mahdollista, että laihduttajat eroavat ei-laihduttajista ja ovat alun perin muista tekijöistä johtuen suuremmassa vaarassa lihoa ja sairastua T2D:een. Tarkoituksellisen laihtumisen ja T2D:n ilmaantuvuuden suuntaa antavasti korostunut yhteys henkilöillä, joilla oli epäterveellisiä elintapoja viittaa siihen, että etenkin kehnosti toteutettu laihduttaminen voi olla yhteydessä haitallisiin seurauksiin.

Lisää tutkimusta mahdollisesta mekanismista: Differential Mitochondrial Gene Expression in Adipose Tissue Following Weight Loss Induced by Diet or Bariatric Surgery - PubMed ja uutinen aiheesta:Laihdutus lamauttaa solumoottorit – Tutkimus löysi uuden syyn sille, miksi pysyvä painonpudotus on niin vaikeaa

– Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että mitokondrioiden vajaatoiminta dieettilaihdutuksen jälkeen saattaa olla syy siihen, miksi rasvakudosta kertyy nopeasti uudelleen laihtumisen jälkeen. Lihavuusleikatut taas ovat hyvin suojattuja painon takaisin nousulta, joten epäilemme, että tämän ilmiön taustalla vaikuttaa rasvakudoksen mitokondrioiden virkistyminen, tutkimusta johtanut professori Kirsi Pietiläinen sanoo tiedotteessa.

Pitkään on jo puhuttu myös dieettien "vaaroista" mutta nämä tietysti vahvistaa sitä entisestään, että lähtökohtaisesti ei kannata ruveta erityiselle dieetille, vaan hissukseen muuttamaan elintapoja ja pyrkiä ottamaan liikunta mukaan.
Normaalipainoinen jolla ei ole terveydellistä syytä laihduttaa, kannattaa miettiä tarkkaan diettaako esim. mahtuakseen vanhaan rippipukuun.
 
Mikä itseä häiritsee näissä "aatteissa" (esim. kehopositiivisuus) on se, että näissä toistuu aina se sama kaava, mikä on toistunut kaikissa aiemmissakin aatteissa. Itse en havaitse merkittävää "fat shamingiä" nykypäivänä, mutta ylipainoinen varmasti sitä kokee edelleen. Jos (ja kun) ylipainosta tulee uusi normaali, niin sitten fat shaming muuttuu varmaan "thin shaming" muotoon. Suurin osa ylipainoisista ei tätä tule tekemään, mutta pieni osa ihmisistä vaan on semmoisia, että heillä on pakko haukkua ja syrjiä ihmisiä. Kehopositiivisuus ei kuitenkaan tätä huomio, koska se on "niin pieni" ongelma aatteen näkökulmasta. Sitten saadaankin varmaan kehopositiivisuusliike V2, joka ajaa vähemmistöön jääneiden laihojen ihmisten asiaa.

Tämä juttu oli täysin kärjistetty ja liioiteltu esimerkki, mutta pointtinani on, että ihmisluontoon vaan kuuluu tietynlainen syrjintä ja rasismi. Sen ei pidä olla missään nimessä hyväksyttävää, mutta mikään aate tai laki ei tule tiettyjä yksilöitä muokkaamaan ja siten kitkemään ongelmaa pois. Jotkut ihmiset vaan on paskoja ja heillä on tarve haukkua/syrjiä heistä itsestään eroavia ihmisiä. Joidenkin asioiden kanssa on vaan elettävä.
Varsinaisesti hoikkia naisia on nykyään ja tulevaisuudessa niin vähän, että kukas niiden puolia pitäisi ja niiden puolesta somessa mesoaisi? Ei kukaan.

Jos ajatellaan, että 2/3 aikuisista on ylipainoisia ja siihen loppuun kolmannekseen mahtuu kaikenlaisia 24,9 BMI:n pallomahoja, niin eipä varsinaisesti hoikkia ja etenkään laihoja kovin montaa ole... Keskisuuressa kaupungissa näitä voi alkaa melkein sormilla laskemaan. Sitähän se on, hoikan ruumiinrakenteen omaavat naiset oppii tuntemaan ulkoa, vaikka ei henkilökohtaisesti tuntisikaan. Jopa takaapäin katsoen arvaa, että ai niin toi on toi... Tervekroppaisia nuoria miehiä sen sijaan mahtuu tusinaan 20, ja kulman takana on toiset 20 lisää.
 
Enneminkin näyttäisi siltä, että nimen omaan tarvittaisiin rennompi ote lihavuuden suhteen, etenkin kun katsotaan vähän tutkimuksia aiheesta. Itse en usko siihen, että esim. kehopositiivuus itsessään vaikuttaa merkittävästi lihavuusepidemiaan millään tavalla.
Mutta hoikkuuden ihannointi voisi vaikuttaa esim. seuraavan mekanismin takia:

Väitöskirja laihduttamisesta selventää laihduttamisen ongelmaa:Self-report dieting attempts and intentional weight loss in a general adult population : Associations with long-term weight gain and risk of type 2 diabetes


Lisää tutkimusta mahdollisesta mekanismista: Differential Mitochondrial Gene Expression in Adipose Tissue Following Weight Loss Induced by Diet or Bariatric Surgery - PubMed ja uutinen aiheesta:Laihdutus lamauttaa solumoottorit – Tutkimus löysi uuden syyn sille, miksi pysyvä painonpudotus on niin vaikeaa



Pitkään on jo puhuttu myös dieettien "vaaroista" mutta nämä tietysti vahvistaa sitä entisestään, että lähtökohtaisesti ei kannata ruveta erityiselle dieetille, vaan hissukseen muuttamaan elintapoja ja pyrkiä ottamaan liikunta mukaan.
Normaalipainoinen jolla ei ole terveydellistä syytä laihduttaa, kannattaa miettiä tarkkaan diettaako esim. mahtuakseen vanhaan rippipukuun.
Tähän voisi lisätä myös sen, että ylenmääräisellä treenaamisella suuri laihduttaminen itse asiassa alentaa lepoaineenvaihduntaa kroonisesti (vs. mikä se pitäisi laskennallisesti olla) mikä on varsin yllättävä tulos. Kun on paljon painoa pudotettavana, laihdutus pitäisi perustua enimmäkseen tai pelkästään ruokaan kuin treenaamisen ylenmääräiseen lisäämiseen mitä ei sitten laihduttua edes jaksa pitää samalla tasolla yllä. Kannattaa laihduttaa ensisijaisesti ruoalla, ja lopussa keskittyä lihasmassan kasvattamiseen.
" But their exercise did not boost their resting metabolisms. The exercisers, in fact, showed the greatest relative declines in their resting metabolic rates. "

Starting more than a decade ago, Dr. Hall and his colleagues began the first of a series of experiments to find out. In a study from 2014, they compared 13 men and women who had lost massive amounts of weight by cutting calories, thanks to gastric bypass surgery, and 13 contestants from “The Biggest Loser,” whose extreme weight loss involved exercise as well as dieting. As expected, the bypass group shed muscle, as well as fat, while “The Biggest Loser” contestants kept most of their muscle and primarily dropped fat. But everyone’s resting metabolic rate dropped, and to about the same extent, whether they remained well-muscled or not.
Dr. Hall said he and his colleagues were surprised by the results. And their confusion intensified when, for a 2016 study, they rechecked 14 of the same contestants six years after their competition, expecting their metabolisms to have rebounded by then. Most dieters’ resting metabolisms rise somewhat after they stop actively losing weight, and especially if they regain pounds. Larger people burn more baseline calories than people who are slighter. By this time, most of the contestants had regained weight. But their resting metabolisms remained stubbornly slow, burning an average of about 500 fewer daily calories than before they joined the show.

The next year, a follow-up study concluded physical activity had helped some contestants stave off weight gain. If they moved around or formally exercised for about 80 minutes most days, they added back fewer pounds than if they rarely worked out. But their exercise did not boost their resting metabolisms. The exercisers, in fact, showed the greatest relative declines in their resting metabolic rates.
 
Viimeksi muokattu:
Artikkelin kommentti-osiossa oltiin toki sitä mieltä, että tässä on taustalla mm. leikkausten huonontuminen, kokojen pienentäminen (valmistajan ahneus) ja moni muu syy. Ei kuitenkaan lihavuuden yleistyminen.

Itsekin ostin 5v sitten Marmot Precip sadetakin, koko L. Lähdin ostamaan nyt uutta takkia, Fjällräveniltä piti ostaa koko XXL, jotta löytyi mittanauhalla mittaamalla samankokoinen takki kuin vanha on.

Varustelekalta ostin vuosia sitten koon M L3 climashield apex toppatakin. Cumulukselta piti ostaa koon XXL untuvatakki, joka oli sentilleen saman kokoinen kuin tuo Varustelekan M-koon takki. Oman epätieteellisen mutukokemuksen perusteella kokomerkinnät ovat pienentyneet selvästi :beye:

Ostin myös fjellulta kokeeksi XXL koon retkeilyhousut. Niissä oli puntin pituus 70cm (tarve olisi ollut n. 85-90cm). En tiedä mille läskille kääpiölle nuo on tehty. En ole 70cm punttia nähnyt kuin lasten ja naisten vaatteissa..
 
Tuohon Hesarin juttuun liittyen, itse taas olen huomannut päinvastaisen ilmiön. Minulla on pitänyt mennä koko alaspäin ja joissain kaupoissa ei yksinkertaisesti myydä minulle sopivia vaatteita, kun jäävät löysäksi vyötäröltä. Piti reissua varten hankkia uusi "hienompi" kauluspaita alkukesästä ja monta kauppaa sai ravata läpi, kun ei kertakaikkiaan meinannut löytyä tämmöiselle vähän vajaa 180 cm ja n. 75 kg jantterille sopivaa paitaa. Aiemmin sopiva slimfit M-koko oli nykyään vyötäröltä liian löysä, olisi pi

Tunnistan ongelman. Itse salilla 10 vuotta käyneenä en löydä sopivia paitoja, muuten kuin räätälin avulla, mutta näitäkin löytyy. Itselläni kun on tavoite olla vielä terve ja hyväkuntoinen yli 50-vuotiaana, tämä nykyinen pallomaha ja läskiys oksettavana tunkee iholle. Katselin jotain 80-luvun ja 90-luvun alun kuvia yhdessä tutkimuksessa ja hitto että nuoret olivat hoikka ja terveitä. Nykyään jo läskejä lapsia löytyy ala-asteen ensimmäisiltä luokilta alkaen ja se on kyllä kuvottava. Voi kuvitella millaiset paskaperseet siellä mahtaa olla vanhempina, kun lapsi on diabetespotilas ennen teini-ikää.
 
Itsekin ostin 5v sitten Marmot Precip sadetakin, koko L. Lähdin ostamaan nyt uutta takkia, Fjällräveniltä piti ostaa koko XXL, jotta löytyi mittanauhalla mittaamalla samankokoinen takki kuin vanha on.

Varustelekalta ostin vuosia sitten koon M L3 climashield apex toppatakin. Cumulukselta piti ostaa koon XXL untuvatakki, joka oli sentilleen saman kokoinen kuin tuo Varustelekan M-koon takki. Oman epätieteellisen mutukokemuksen perusteella kokomerkinnät ovat pienentyneet selvästi :beye:

Ostin myös fjellulta kokeeksi XXL koon retkeilyhousut. Niissä oli puntin pituus 70cm (tarve olisi ollut n. 85-90cm). En tiedä mille läskille kääpiölle nuo on tehty. En ole 70cm punttia nähnyt kuin lasten ja naisten vaatteissa..

Yksittäistapauksia löytyy varmasti suuntaan ja toiseen. Lähinnä se vaan naurattaa, kun ei voi edes sitä myöntää, että keskimääräisen elopainon noustessa myös keskimääräinen vaatekoko kasvaa.

Noista nostamistasi tulee ainakin mieleen, että jenkkimerkkien koot ovat ainakin mulle yleensä kokoa isompia, kuin euromerkit. Eli siis Jenkeissä ostettu S vastaa EU:n M:ää. Karkeasti ottaen.
 
Tunnistan ongelman. Itse salilla 10 vuotta käyneenä en löydä sopivia paitoja, muuten kuin räätälin avulla, mutta näitäkin löytyy. Itselläni kun on tavoite olla vielä terve ja hyväkuntoinen yli 50-vuotiaana, tämä nykyinen pallomaha ja läskiys oksettavana tunkee iholle. Katselin jotain 80-luvun ja 90-luvun alun kuvia yhdessä tutkimuksessa ja hitto että nuoret olivat hoikka ja terveitä. Nykyään jo läskejä lapsia löytyy ala-asteen ensimmäisiltä luokilta alkaen ja se on kyllä kuvottava. Voi kuvitella millaiset paskaperseet siellä mahtaa olla vanhempina, kun lapsi on diabetespotilas ennen teini-ikää.
Kannattaa kanssa huomioida, että jos omaa lihaksia niin paljon, että paidat ei mahdu päälle, se on myös epäterveellistä. Yleensä suuri lihasmassa tarkoittaa huonoa aerobista kuntoa.
 
Pitkään on jo puhuttu myös dieettien "vaaroista" mutta nämä tietysti vahvistaa sitä entisestään, että lähtökohtaisesti ei kannata ruveta erityiselle dieetille, vaan hissukseen muuttamaan elintapoja ja pyrkiä ottamaan liikunta mukaan.
Normaalipainoinen jolla ei ole terveydellistä syytä laihduttaa, kannattaa miettiä tarkkaan diettaako esim. mahtuakseen vanhaan rippipukuun.
Tämä johtuu siitä, että keskimääräiselle ihmiselle "dieetti" tarkoittaa käsitteenä jotain nutrilettkeittoja ja porkkanaa. Sitten kun se epämiellyttävä dieetti loppuu, niin voidaan alkaa taas syömään oikein korkojen kanssa. Painonnoususta yllättyneitä olivat: -

Jokaisella meistä on dieetti l. ruokavalio. Eri asia sitten onko se hyvä vai huono. Jonkun dieettiin kuuluu aamulla 300 grammaa sokerihuurrettuja muroja, lounaalla noutopöytä, välipalalla donitsi, päivällisellä mäkkäri ja illalla pari levyä suklaata. Toisella voi sitten olla jotain toisenlaista. Näihin tekemällä pysyviä muutoksia saavutetaan pysyviä tuloksia. Niinhän sinäkin tuossa totesit.

Toki sitten on varmaan osa ihmisiä, joilla ei ole mitään säännöllisyyttä ja rytmiä ruokailuissaan, mutta melko yleistä lienee, että ihminen omien tottumustensa mukaan ruokailee melko samoihin aikoihin ja samantyylisiä ruokia ihan sen kummemmin siihen kiinnittämättä huomiota.

Tuo tutkija on varmasti ihan fiksu ja itse olen niin tyhmä, etten noista mitokondrioista tiedä mitään. Mutta ihminen tarvitsee määrän x energiaa päivässä. Jos sitä on tarjolla enemmän niin se varastoituu, jos vähemmän niin varastoja puretaan. Kukaan meistä ei oikeasti elimistöllään tätä kumoa yhtään mitenkään. Siinä kohtaa kun energiavaje ei laihduta, on fysiikan lait kumottu. Sitä rasvakudosta ei vaan muodostu ilman energiaa. Itse pidän paljon todennäköisempänä sitä, että vaje on laskettu väärin tai ihminen valehtelee siitä mitä on syönyt.
Kannattaa kanssa huomioida, että jos omaa lihaksia niin paljon, että paidat ei mahdu päälle, se on myös epäterveellistä. Yleensä suuri lihasmassa tarkoittaa huonoa aerobista kuntoa.
Varmaan aika harva onnistuu itselleen hankkimaan paljolti yli 30 bmi:tä lihaksilla ainakaan ilman kemiallisia apuja. Mutta olet kyllä oikeassa, että hengitys- ja verenkiertoelimistö ei juurikaan välitä siitä onko ylipaino lihasta vai läskiä. Paljonhan noita horkkabodareita kuolee neljänkympin tienoilla, vaikka on kaikki kuidut ja vitamiinit laskettu grammalleen oikein.
 
Luulisi, ettei jollain yliopiston asiantuntijalla ja parilla vaatemyyjällä ole sinänsä tarvetta selitellä väestön ostokäyttäytymistä muuten kuin rehellisesti näkemillään tavoilla.

Tietysti on loogista, että lihavuus johtaa isompien vaatteiden ostamiseen.

Kehopositiivisuushan toimii nimenomaan niin, että lihavia pitää kehua ja palvoa ja hoikkien pitäisi hiukan hävetä olemassaoloaan varsinkin jos on saanut kasvatettua lihasta. Sitä itkun ja haukkumisen määrää ei kestä kukaan, kun lihava nainen näkee hoikan naisen, jolla on napapaita mikä paljastaa vatsalihakset.

Olen tietysti sitä mieltä, että ihmisen tulisi kyetä itsestään pitämään, mutta onhan se jotenkin sairasta, että yli 40 bmi muijat kuvaa itseään kalsareissa someen ja selittää kuinka onnellisia on omasta vartalostaan.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kuka tahansa kuvaamassa itseään someen jollain #ilovemybody -tageilla on jotenkin ongelmainen oman kehonkuvansa kanssa. Mutta ylipäätään inhoan koko instagram-kultttuuria ja ylipäätään yksilökeskeistä minäminämimä katsokaa minua-meininkiä. Ihan ikään, sukupuoleen, painoon ja ulkonäköön katsomatta.
 
Varsinaisesti hoikkia naisia on nykyään ja tulevaisuudessa niin vähän, että kukas niiden puolia pitäisi ja niiden puolesta somessa mesoaisi? Ei kukaan.

Jos ajatellaan, että 2/3 aikuisista on ylipainoisia ja siihen loppuun kolmannekseen mahtuu kaikenlaisia 24,9 BMI:n pallomahoja, niin eipä varsinaisesti hoikkia ja etenkään laihoja kovin montaa ole... Keskisuuressa kaupungissa näitä voi alkaa melkein sormilla laskemaan. Sitähän se on, hoikan ruumiinrakenteen omaavat naiset oppii tuntemaan ulkoa, vaikka ei henkilökohtaisesti tuntisikaan. Jopa takaapäin katsoen arvaa, että ai niin toi on toi... Tervekroppaisia nuoria miehiä sen sijaan mahtuu tusinaan 20, ja kulman takana on toiset 20 lisää.
Semmoset paskapuheet sieltä. Todellisuudessahan ylipaino on kaikissa ikäluokissa 70 vuotiaisiin saakka yleisempää miehillä kuin naisilla.
 
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kuka tahansa kuvaamassa itseään someen jollain #ilovemybody -tageilla on jotenkin ongelmainen oman kehonkuvansa kanssa. Mutta ylipäätään inhoan koko instagram-kultttuuria ja ylipäätään yksilökeskeistä minäminämimä katsokaa minua-meininkiä. Ihan ikään, sukupuoleen, painoon ja ulkonäköön katsomatta.
Tämähän se, itseasiassa juuri siinä on se vika että etenkin nuoremmat hakee sitä hyväksyntää ulkomuodolleen sosiaalisen median kautta. Ja sitten kiukutellaan jos joku sanoo jotain negatiivista, ja kuvitellaan että ihmiskunta yhtäkkiä osaa vain kivapuhetta, oli oma postaus mitä tahansa.

Terveelliseen itsetuntoon itseasiassa kuluu juuri se, ettei niitä perseen kuvia tarvitse missäään esitellä. Toisaalta en ole täysin nihilisti, ymmärrän kyllä että normaaliin kehitykseen kuuluu että se oma keho on on tärkeä. On se tällaisella keski-ikäiselläkin, siksi kuntoilen. Mutta jos sen kroppansa iskee jonnekin julki, pitää olla valmis siihen että reaktiotkin voi olla mitä vaan.

Vertauskuvallisesti, samahan se on oman musiikkiharrastuksenkin kanssa, kun julkaisen musiikkia on selvä että joku voi sanoa jotain siitä ikävästi. En silti voi vaatia koko maailmaa kehumaan teostani, tai että palaute olisi vain kivaa. Tuntuu että ruumiinkulttuurista on tullut jotenkin niin pyhä asia, ettei asioista voi puhua jos oisikin jotain tärkeää puhuttavaa. Suomihan läskistyy oikeasti kovaa kyytiä, ja siinä ei minusta ainakaan ole yhtään mitään positiivista.

Nimimerkillä 94:stä kilosta 73 kiloon laihduttanut.
 
Viimeksi muokattu:
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että kuka tahansa kuvaamassa itseään someen jollain #ilovemybody -tageilla on jotenkin ongelmainen oman kehonkuvansa kanssa. Mutta ylipäätään inhoan koko instagram-kultttuuria ja ylipäätään yksilökeskeistä minäminämimä katsokaa minua-meininkiä. Ihan ikään, sukupuoleen, painoon ja ulkonäköön katsomatta.
Meillä on kasvava joukko influenssereita ja tissiperseherutuskuvilla saa seuraajia ja seuraajilla saa rahaa ja mainosdiilejä. Onhan kautta aikain osa nuorista halunnut olla julkkiksia, laulajia, filmitähtiä tms. Nyt se on vaan helpompaa, kun laittaa someen paljastavia kuvia.

Toki sitten on varmaan oma porukkansa, joka laittaa itsetuntoa buustatakseen näitä kuvia, mutta varmaan yhtä moni haaveilee, että pääsee mainostamaan saippuaa tai proteiinijauhoa.
 
Semmoset paskapuheet sieltä. Todellisuudessahan ylipaino on kaikissa ikäluokissa 70 vuotiaisiin saakka yleisempää miehillä kuin naisilla.
Mä en puhunutkaan mistään virallisista määritelmistä vaan esteettisestä vaikutelmasta. Sitä paitsi miehelle on normaalia, että painoa on tilavuusyksikköä kohden enemmän kuin naisella, koska lihastakin on enemmän ihan luonnostaan.

Toisin sanoen BMI 25:n nainen on esteettisesti aika läskin näköinen yleensä, mutta mies ei välttämättä ole. Mies saattaa näyttää hyvinkin järkevältä tuolla lukemalla, eikä se ole mikään erikoinen poikkeustapaus.
 
Mä en puhunutkaan mistään virallisista määritelmistä vaan esteettisestä vaikutelmasta. Sitä paitsi miehelle on normaalia, että painoa on tilavuusyksikköä kohden enemmän kuin naisella, koska lihastakin on enemmän ihan luonnostaan.

Toisin sanoen BMI 25:n nainen on esteettisesti aika läskin näköinen yleensä, mutta mies ei välttämättä ole. Mies saattaa näyttää hyvinkin järkevältä tuolla lukemalla, eikä se ole mikään erikoinen poikkeustapaus.
Eli läskit miehet nyt vaan näyttää paremmalta, vai mitä sä sössötät?

Tommoselle ajattelulle on parikin ihan osuvaa termiä olemassa…
 
Eli läskit miehet nyt vaan näyttää paremmalta, vai mitä sä sössötät?

Tommoselle ajattelulle on parikin ihan osuvaa termiä olemassa…
Lievästi ylipainoinen mies on keskimäärin kiinteämpi kuin vastaava nainen. Miehen kehossa on luonnostaan enemmän lihasta, joka painaa enemmän kuin rasva.

Tämä ei ole mitään kiistanalaista tiedettä.
 
Lievästi ylipainoinen mies on keskimäärin kiinteämpi kuin vastaava nainen. Miehen kehossa on luonnostaan enemmän lihasta, joka painaa enemmän kuin rasva.

Tämä ei ole mitään kiistanalaista tiedettä.

Kiistanalaisen tuosta tekee sen suoraviivaistaminen ja tuo aiemman kommentin viimeinen kappale kuulosti kieltämättä aika sovinistiselta. Pitää toki paikkansa että miehen kehossa on vähemmän rasvaa, ihan jo rinnatkin ovat rasvaa, mutta ero on sen verran pieni ettei se noin isoja BMI eroja yksistään aiheuta. Samalla tavalla treenaava mies ja nainen voi suurempien lihasten myötä omata suuremman BMI:n kuin mies tai nainen jolla sama on rasvana. Isompia eroja lihasmassan suhteen voi aiheuttaa vallallaan oleva kauneuskäsitys ja bodauskulttuuri joka painostaa miehiä enemmän lihasvoiman hankkimiseen kuin naisia.
 
Onhan noita ikibulkaavia voimakundeja, jotka kuvittelevat olevansa lihaksikkaita ja inistään bmi:sta. Objektiivinen totuus voi sitten olla jotain muuta kuin subjektiivinen korvienväli. Se on niin helppo pettää itseänsä.
 
Kun mietitään vielä ulkonäköä, niin naisilla paksut reidet ja iso takamus(voi olla iso rasvaprosentti) ei ole lähtökohtaisesti terveydellinen riskitekijä, vaan jopa päinvastoin. Miehellä joka on muuten hoikan näköinen, mutta pallomaha niin on taas terveydelle se vaarallisempi vaihtoehto.
 
Lisäisin vielä että olen hoikka mies ilman lihaksia. Miehenäkin ne lihakset pitää hankkia ja niitä ylläpitää, ei ne itsestään tule. Ei mieskään synny minään BMI 25 rasvattomana lihaskimppuna. Samalla tavalla se on naisella ja miehellä että sitä lisäpainoa voi hankkia rasvana tai lihaksena.
 
Välillä näissä asioissa keskitytään kaikenlaisiin lillukanvarsiin. Jos syö yhden omenan päivässä yli jonkun kalorirajan niin ei kyllä varmaan lihoa. Omenalla lihominen on hyvin hyvin vaikeaa eikä kannata tuijotella jotain hedelmien kaloritaulukkoja. Eräs hyvin ylipainoinen sukulainen varotti marjojen kaloreista ja teki mieli sanoa suoraan, että kukaan ei lihoa marjoilla vaan rasvaisilla kaloripommeilla. Täysin epäolennaista laihtumisen kannalta, paitsi marjat ovat erinomaisia karkinkorvikkeita, jos ei muuten pääse eroon napostelusta

Sinänsä turhauttavaa, että monet laihduttamista suunnittelevat aloittavat niistä kalliista punttisalikorteista ja soutulaitteista, kun keskeistä laihtumisen kannalta olisi ruoka, ruoka ja ruoka. Toki liikunta on hyvin tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta ei sillä kiloja pudoteta ilman muutoksia ruokavalioon. Enkä puhu nyt jostain tunteja rehkivistä maratoonareista tai pitkän matkan pyöräilijöistä vaan meistä ylipainoisista perusliikkujista.

Lähemmäs yhdeksän kiloa pudonnut kesän aikana kevyellä ruokavaliolla ja alkoholin vähentämisellä.
 
Lisäisin vielä että olen hoikka mies ilman lihaksia. Miehenäkin ne lihakset pitää hankkia ja niitä ylläpitää, ei ne itsestään tule. Ei mieskään synny minään BMI 25 rasvattomana lihaskimppuna. Samalla tavalla se on naisella ja miehellä että sitä lisäpainoa voi hankkia rasvana tai lihaksena.
Itselläni, hoikkana miehenä, paino putosi kun koronan takia loppui salitreenaus 1,5 vuodeksi. Olen aika varma että nykyisen seurustelukumppani-naisen BMI on suurempi kuin itselläni, mutta on se jatkuvan treenaamisen takia kyllä kovemmassa kunnossakin.
 
Lisäisin vielä että olen hoikka mies ilman lihaksia. Miehenäkin ne lihakset pitää hankkia ja niitä ylläpitää, ei ne itsestään tule. Ei mieskään synny minään BMI 25 rasvattomana lihaskimppuna. Samalla tavalla se on naisella ja miehellä että sitä lisäpainoa voi hankkia rasvana tai lihaksena.
Keskivertomiehellä on enemmän lihasta kuin naisella ihan ilman mitään erityistä panostamista. Myös miehen sisäelimet, kuten aivot, painaa enemmän kuin naisella........
 
Keskivertomiehellä on enemmän lihasta kuin naisella ihan ilman mitään erityistä panostamista. Myös miehen sisäelimet, kuten aivot, painaa enemmän kuin naisella........
Tää on vähän mittarista kiinni. 25% rasvoissa nainen voi olla vielä hoikan näköinen, mies ei voi. Tai siis onhan se fakta, että naisen vartalossa on suhteellisesti enemmän rasvaa, mutta toisaalta näinhän se on tarkoitettukin olemaan.

Mielestäni molemmat sukupuolet on vähän pullukan näköisiä, jos voimaharjoittelemattomalla on bmi 25. Sitten jos on muutaman vuodenkin treenannut niin sukupuolesta riippumatta 25 bmi voi olla aika tiukkakin paketti.

Mielestäni parasta olisi puhua kaikkien kohdalla yleisesti rasvaprosentista, mutta tietysti sen määrittäminen on aika paljon työläämpää kuin painoindeksin.
 
Tarkoitin siis että tämä kehopositiivisuus lähtee siitä, että erilaiset kehot ovat samanarvoisia ja lähti aikonaan siitä, että esim. lihavia syrjittiin.

Mistähän syrjimisestä oikein puhut?

Se, että läskit laitetaan maksamaan aiheuttamansa kustannukset itse ei ole syrjimistä.

Päin vastoin, tällä hetkellä laihoja syrjitään, kun esim laiha ihminen maksaa samasta kokonaismassasta lentokoneessa enemmän kuin lihava.
 
Mistähän syrjimisestä oikein puhut?

Se, että läskit laitetaan maksamaan aiheuttamansa kustannukset itse ei ole syrjimistä.

Päin vastoin, tällä hetkellä laihoja syrjitään, kun esim laiha ihminen maksaa samasta kokonaismassasta lentokoneessa enemmän kuin lihava.

En kyllä nyt oikein ymmärrä kommenttiasi.

Liike lähti siitä kun lihavat kyllästyivät syrjintään ja kiusaamiseen. Kehopositiivisuus liikkeenä ei rajoitu pelkästään lihaviin, vaan koskee käytännössä myös kaikkia muita ihanteista poikkeavia.
 
Viimeksi muokattu:
En kyllä nyt oikein ymmärrä kommenttiasi.

Liike lähti siitä kun lihavat kyllästyivät syrjitään ja kiusaamiseen. Kehopositiivisuus liikkeenä ei rajoitu pelkästään lihaviin, vaan koskee käytännössä myös kaikkia muita ihanteista poikkeavia.
Tosiasiassa se liike syntyi, jotta naiset saivat tekosyyn syöpötellä "hyvällä" omallatunnolla.

Liike ei kosketa miehiä käytännössä mitenkään.
 
Tosiasiassa se liike syntyi, jotta naiset saivat tekosyyn syöpötellä "hyvällä" omallatunnolla.

Liike ei kosketa miehiä käytännössä mitenkään.
Mä olen nähnyt tuon kehopositiivisuuden ajatuksen niin, että henkilö tuntisi olonsa paremmaksi ja näin pystyisi tekemään parempia valintoja jatkossa edistääkseen terveyttään. Tyytymättömyys itseensä voi ajaa kierteeseen missä sitä tyytymättömyydestä seuraa häiriökäyttäytymistä kuten herkuttelua ja liiallista syömistä. Ihminen ei usein toimi kovin loogisesti.
 
Mistähän syrjimisestä oikein puhut?

Se, että läskit laitetaan maksamaan aiheuttamansa kustannukset itse ei ole syrjimistä.

Päin vastoin, tällä hetkellä laihoja syrjitään, kun esim laiha ihminen maksaa samasta kokonaismassasta lentokoneessa enemmän kuin lihava.
Missään muussakaan liikkumismuodossa ei makseta painon mukaan? Varmaan tosi helppo ja lainmukainen uudistus jos ruvetaan painon mukaan maksamaan lentämisestä? Onko se sitten laihojen syrjimistä jos 220cm laiheliini maksaa enemmän lentolipusta, kuin normaalipainoinen 160cm? Kyllähän taksikin kuluttaa enemmän bensaa, kun on painoa kyydissä enemmän.

Eikös ne läskit ole niistä sipseistä, karkeista ja limpparista ole verot maksanut? Kansantaloudellisesti myös parempi, et kippaa lihavat heti työuran päättymisen jälkeen, toista se on kun terveenä nostelee 40v eläkettä.
 
Tosiasiassa se liike syntyi, jotta naiset saivat tekosyyn syöpötellä "hyvällä" omallatunnolla.

Liike ei kosketa miehiä käytännössä mitenkään.

Tämä on välillä niin absurdia keskustelua, että ei tiedä mitä ajatella.
Mutta varmaan kyllä naiset ovat aikojen saatossa kokeneet miehiä enemmän kaikenlaista liittyen heidän kehoonsa.

edit. typo
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on välillä niin absurdia keskustelua, että ei tiedä mitä ajatella.
Mutta varmaan kyllä naiset ovat aikojen saatossa kokeneet miehiä enemmän kaikenlaista liittyen heidän kehoonsa.

edit. typo
Teepä Googlen kuvahaku sanalla "kehopositiivisuus". Melkein kaikki tulokset on naisten kuvia.

Se on vahvasti sukupuolittunut naisten juttu, ja tosiasiassa liikkeen tarkoitus on glorifioida lihavuutta ja mahdollistaa mässääminen hyvällä omallatunnolla.. Ja syyllistää miehiä, jossei lihavat naiset kelpaakaan.
 
Teepä Googlen kuvahaku sanalla "kehopositiivisuus". Melkein kaikki tulokset on naisten kuvia.

Se on vahvasti sukupuolittunut naisten juttu, ja tosiasiassa liikkeen tarkoitus on glorifioida lihavuutta ja mahdollistaa mässääminen hyvällä omallatunnolla.. Ja syyllistää miehiä, jossei lihavat naiset kelpaakaan.
Eiköhän se ole lähtenyt kiusaamisesta ja syrjinnästä.

Kuten sanoin, niin naiset on lähtökohtaisesti kokenut miehiä enemmän ulkonäköpaineita.
Miehille se on ollut enemmän tabu.
 
Eiköhän se ole lähtenyt kiusaamisesta ja syrjinnästä.

Kuten sanoin, niin naiset on lähtökohtaisesti kokenut miehiä enemmän ulkonäköpaineita.
Miehille se on ollut enemmän tabu.
Miehille ulkonäköön liittyvät haasteet ja hyödyt on itsestäänselvä asia, vähän kuin että aamulla aurinko nousee ja illalla laskee, no can do, eikä miehet asiasta yleensä käy sen enempää vinkumaan ja kitisemään ja etenkään muita syyttämään.

Hyvin harvinaista on, että joku lihavahko mies kitisisi kuinka on epäreilua, että Brad Pitt saa komean kehonsa kanssa niin paljon huomiota! En ala, epistä! Yhy yhy! Munkin kroppa on ihan yhtä komee! Kaikki kropat on komeita!

Joo ei.

Aihe on täysin feminiininen. Ja feministinen. Ei miesten juttu ollenkaan. Miehet tiedostaa tosiasiat ja tekee tarvittavia muutoksia elämäänsä, jos kokevat sen tarpeelliseksi, mutta ei miehet juurikaan kitise ja selittele, ja teeskentele että valkoinen on mustaa. Kyllä me kaikki tiedetään, että atleettinen kroppa on komeampi kuin tavismiehen pallomaha. Ei siinä ole mitään kiistanalaista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 416
Viestejä
4 507 097
Jäsenet
74 395
Uusin jäsen
amer

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom