Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tulee varmaan tarkemmin seurattua lentoemäntien ohjeet hätälaskun varalta ja tsekattua uloskäyntien sijaintiUpeeta avata keskustelu, kun olen juuri nousemassa ilamaan Pekingistä, kohti Moskovaa.
Jotenkin alkaa tuntua että lentäjille on nykysysteemeissä kaasuvivut vieras käsite. Se Air Francen Airbus jonka pitot jäätyi ja meni siksi mereen ja alustavasti vähän tämä.
Luulisi että jos kone väittää kohta sakkaavansa, ja moottorit toimii, voisi perstuntumalla laittaa hanaa niin että kuskin pitäisi tietää sakkaukseneston ja stickshakerin olevan väärässä ?
Kaasua ei voi lisätä tuosta vain. Ylinopeus on ihan yhtä vaarallista kuin alinopeus. Tämän tyyppisissä tapauksissa ongelma on se, että lentäjä ei voi tietää, mihin luottaa. Kun usea instrumentti antaa ristiriitaisia tietoja, on aika vaikeaa tehdä loogista johtopäätöstä. Stressissä ja kiireessä voi tehdä väärän oletuksen, joka kostautuu.
Ymmärrän varovaisuuden pimeässä, avioniikan petettyä, eikä tietoa koneen attituudista. Herkästi ylittää g-limitit.Aika jäätävä yleistys kymmenistä tuhansista lentäjistä parin onnettomuuden takia.
Kaasua ei voi lisätä tuosta vain. Ylinopeus on ihan yhtä vaarallista kuin alinopeus. Tämän tyyppisissä tapauksissa ongelma on se, että lentäjä ei voi tietää, mihin luottaa. Kun usea instrumentti antaa ristiriitaisia tietoja, on aika vaikeaa tehdä loogista johtopäätöstä. Stressissä ja kiireessä voi tehdä väärän oletuksen, joka kostautuu.
Tosin sakkaus lienee aina selvä tapaus, etenkin kun kone ilmoittaa siitä ja käsittääkseni sen korjaus on aina sama proseduuri.
Vai tunteeko joku tapauksia, missä koneen ilmoittama sakkaus ei ole ollutkaan sakkaus?
Sensijaan jos silmillä näkee että ihan suoraan tässä mennään, tai mittarit toimii, pitäisi maahansyöksyyn virheparametrien takia komentavat systeemit olla ohitettavissa.
Sen myös oppinut noista lentoturmaohjelmista, että noita koneita lennetään mittareilla eikä lentäjä voi luottaa mihinkään omiin tuntemuksiin, koska ne ovat vääriä. Jos mittari näyttää, että kone on kyljellään, mutta lentäjä luulee sen olevan suorassa, niin se mittari on todennäköisesti oikeassa.
Tosin sakkaus lienee aina selvä tapaus, etenkin kun kone ilmoittaa siitä ja käsittääkseni sen korjaus on aina sama proseduuri. Jos lentäjä alkaa siinä tekemään jotain, mikä vain pahentaa tilannetta, niin se on lentäjän oma moka.
Mitä korkeammalle mennään, sitä pienemmäksi kaventuu ero sakkausnopeuden ja ylinopeuden välillä. Lopulta tulee vastaan piste, jossa ne ovat samat (ns. coffin corner).Kaasua ei voi lisätä tuosta vain. Ylinopeus on ihan yhtä vaarallista kuin alinopeus.
Siinä mielessä vähän outoa että matkustajakoneisiin ei ole tullut jo aikoja sitten jonkinlaista HUDia näyttämään koneen asentoa.Sen myös oppinut noista lentoturmaohjelmista, että noita koneita lennetään mittareilla eikä lentäjä voi luottaa mihinkään omiin tuntemuksiin, koska ne ovat vääriä. Jos mittari näyttää, että kone on kyljellään, mutta lentäjä luulee sen olevan suorassa, niin se mittari on todennäköisesti oikeassa.
Onhan niitä ainakin Boeing 737NG:ssä, 787 dreamlinerissa, Embraerin 190:ssä ja useissa bisnesjeteissä.Siinä mielessä vähän outoa että matkustajakoneisiin ei ole tullut jo aikoja sitten jonkinlaista HUDia näyttämään koneen asentoa.
Siinä mielessä vähän outoa että matkustajakoneisiin ei ole tullut jo aikoja sitten jonkinlaista HUDia näyttämään koneen asentoa.
Kuitenkin yölläkin lentäjät katselevat ulos muiden lentokoneiden varalta.
Ja jos silloin ei ole kirkkaasti valaistua kaupunkia alapuolella, se "lentäjän korvienvälin keinohorisontti" voi nopeasti lähteä menemään vinoon.
Pilvessä ollessa TCAS on tosiaan ainoa varoitus ennen mahdollista törmäystä, mutta muutenhan säännöllinen ilmatilan visuaalinen tarkistus kuuluu asiaan.HUDeja tosiaan käytetään. Mutta ei se HUDn puute ole ongelma. Keinohorisonttia kuitenkin katsellaan jatkuvasti kun lennetään mittareilla. Ja muun liikenteen osalta TCAS varmaan se tapa jolla liikenne havainnoidaan kun ollaan IFRssä.
Ei välttämättä, vaan lennonjohdon kuuluu varoittaa lentäjiä muusta liikenteestä ja etenkin jos näyttää että ilmatilassa on koneita törmäyskurssilla.Pilvessä ollessa TCAS on tosiaan ainoa varoitus ennen mahdollista törmäystä, mutta muutenhan säännöllinen ilmatilan visuaalinen tarkistus kuuluu asiaan.
Eiköhän se ole aivan perusasia mittarilentämisessä, että niitä mittareita käytetään oikealla tavalla. Pilveen eksyminen voi olla vaarana kokemattomalle purjelentäjälle tai näkölentosäännöillä- ja varustuksella toimivalle harrastajalle, mutta kyllä ne matkustajakoneen keulalle päästettävät kaverit tietävät tarkalleen mitä mittareita milloinkin tuijotellaan.Se että muutamissa tuoreemmissa koneissa löytyy HUD ei muuta sitä, että jos se olisi ollut yleinen varuste vuosikymmeniä, keinohorisontin tarkkailussa siitä olisi tullut osa vakiolentämistä.
Se katseen kääntäminen alas tuulilasista sinne erilliseen keinohorisonttinäyttöön on juuri se mitä huonoon näkyvyyteen joutuneet kokemattomat lentäjät eivät saata osata/ymmärtää tehdä.
Laskeutuminen näyttää tosiaan aika vauhdikkaalta, mutta tuo on erikoisempaa että laskutelineiden pettämisen sijaan runko katkeaa ilman sen osumista maahan.Olispa mielenkiintoista saada tietää miksi ne tulee noin kovaa alas - mutta sotakone, ehkä jää syy julkaisematta.
Kirjaimellisesti näytti katkevan siipien kiinnityskohdan etupuolelta. (1:22 videolla)
Mielestäni tuossa näkyy selvästi, että se otti maahan ja yläpomppuun menneessä katkesi tuosta kahtia.
Kuva kerrallaan katsoessa etupyörä ei tosiaan näyttäisi koskevan maahan missään vaiheessa.No siis nokkahan ei osunut maahan vaan katkesi sitä ennen ihan takarattaille tulemisesta.
Eikä lentokuntoisen koneen missään nimessä pitäisi katketa niin pienestä.Mielestäni tuossa näkyy selvästi, että se otti maahan ja yläpomppuun menneessä katkesi tuosta kahtia.
Riittämätön huolto/tarkastukset jonkin korroosion havaitsemiseksi.
Tai se että rungon kestoikä on ylitetty aikoja sitten.
Antaisin ääneni näille. Ottaen huomioon ko. lentokonetyypin iän, ehkä eniten siinä tuo jälkimmäinen. Melko huikeita nopeuksiahan tuo lentelee.
Eikös tuolla naapurissa ole vähän enemmän kuin vähän perinteitä koneiden puutteellisesta huollostakin, joka taatusti lyhentäisi käyttöikää?Eikö tuo TU-22M3 ole (sotakoneeksi, etenkin isommaksi) vielä ”melko nuori”, jos tuo versio on tullut palvelukseen vasta 1989? (Toki on mahdollista, että onnettomuuskoneen runko olisi jostain noista aikaisemmista malliversioista konvertoitu, ja tämänkaltainen tieto ei varmaan ole mistään julkisesti saatavilla.)
Jaa että ylipainoa ohjaamossa?Jostain olin lukevinani, että olisko ollut erittäin painava lasti kyydissä? eiköhän näillä yhdistelmillä saa tuon aikaan, kun tullaan liian kovalla vauhdilla pintaan ja lisäksi telineiden pettäminen?
Eikös tuolla naapurissa ole vähän enemmän kuin vähän perinteitä koneiden puutteellisesta huollostakin, joka taatusti lyhentäisi käyttöikää?
Toisessa päässä sitten Jenkkien nuorin B-52 rullasi ulos tehtaan ovesta vain yli 55 vuotta sitten...
Muutama vuosi sitten Ruotsin Akkajaureen putosi postilennolla ollut pienikokoinen suihkukone.
Sinänsä tapaus on melko mielenkiintoinen, koska kyseessä oli 2010-luvulla lähinnä Suomea tapahtunut suihkukoneen onnettomuus, jossa kuolivat lentäjä ja perämies.
Äkillisen maahansyöksyn syytä ei mitä ilmeisimmin saatu tarkasti selville, minkä käsityksen sain kun luin onnettomuustutkintaraportin. Laatikot tuhoutuivat, eikä niistäkään ollut apua. Eräs teoria liittyi lentäjän asentotajun menetykseen, servon jäätymiseen tai todelliseen tai kuviteltuun mittarivirheeseen ja siitä johtuvaan hallitsemattomaan syöksyyn.
Mikäli teillä on tarkempaa tietoa aiheesta, niin jakakaa ihmeessä.
Tuosta puhut?
West Air Sweden Flight 294 - Wikipedia
Sieltä löytyy myös linkit myös tutkintarapsaan jne.
Mistä se parempi tieto löytyisi kuin tutkintaraportista?Juurikin tätä. Luin tutkintarapsan, eikä siitä tullut hullua hurskaammaksi.
Koko raportti on lähinnä erinäköisten teorioiden pyörittelyä ja joidenkin poissulkemista. Voidaan todeta että ainakin minusta tapaus on lähempänä selvittämätöntä, kuin selvitettyä.
Mistä se parempi tieto löytyisi kuin tutkintaraportista?
Eli kaipaisit siis jonkun asiantuntijan tekemää selväkielistä versiota. Ei taida lentoturmatutkinta tehdä asiasta jaksoa, ei ehkä kiinnosta niin maailmanlaajuisesti.Ei mistään. Ajattelin vain jos joku toinenkin kiinnostuisi raportin lukemaan ja ehkä lentokoneiden tekniikasta enemmän ymmärtävänä osaisi heittää jotain ajatuksia ilmoille.
Tässä tapauksessa raportti on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen tai selkeä. Teknistä nippelitietoa on valtavat määrät, yhdistettynä vaihtoehtoisiin teorioihin eri syistä. Maailma on monitulkintaisempi paikka, kuin keskimääräinen näsäviisastelija osaisi ikinä odottaa...
Eli kaipaisit siis jonkun asiantuntijan tekemää selväkielistä versiota. Ei taida lentoturmatutkinta tehdä asiasta jaksoa, ei ehkä kiinnosta niin maailmanlaajuisesti.
En ole noita lukenut, mutta käsittääkseni niissä on yleensä joku selkokielinen lopputiivistelmä tai tekevät erikseen tiedotteen julkisuuteen, jossa on loppupäätelmät.
Eikä lentokuntoisen koneen missään nimessä pitäisi katketa niin pienestä.
Kyllä tuossa on pakosti takana joko yksi tai useampi näistä:
Alunperin huonosti suunniteltu rakenne tai virheellinen kokoonpano.
Riittämätön huolto/tarkastukset jonkin korroosion havaitsemiseksi.
Tai se että rungon kestoikä on ylitetty aikoja sitten.
Onhan noita liian kovia laskeutumisia ollut vuosien mittaan erilaisilla koneilla.Ei pitäisi katketa ihan pienestä mutta tuossa laskussa ylitettiin kaikki turvarajat moninkertisesti. Nyt en taannoista analyysiä rupea ulkomuistista väärin lainaamaan, joten sanon vain "aivan liian monen G:n törmäys maahan."
Tuo ei ollut lasku vaan törmäys. Kone tuli suurella lähestymis/vajoamisnopeudella loppuun asti ja pehmentävä loppuveto puuttui täysin. Itse heittelin ideana esim. väärää dataa antaa korkeusmittaria. Muitakin teorioita on. Mutta kiistatonta on se, että kone tuli alas aivan liian suurella vajoamisnopeudella.
Sen myös oppinut noista lentoturmaohjelmista, että noita koneita lennetään mittareilla eikä lentäjä voi luottaa mihinkään omiin tuntemuksiin, koska ne ovat vääriä. Jos mittari näyttää, että kone on kyljellään, mutta lentäjä luulee sen olevan suorassa, niin se mittari on todennäköisesti oikeassa.
Tosin sakkaus lienee aina selvä tapaus, etenkin kun kone ilmoittaa siitä ja käsittääkseni sen korjaus on aina sama proseduuri. Jos lentäjä alkaa siinä tekemään jotain, mikä vain pahentaa tilannetta, niin se on lentäjän oma moka.
Vai tunteeko joku tapauksia, missä koneen ilmoittama sakkaus ei ole ollutkaan sakkaus?
Onhan noita liian kovia laskeutumisia ollut vuosien mittaan erilaisilla koneilla.
Ja niissä joko itse laskutelineet katkeavat, tai niiden kiinnitykset uppoavat koneen rakenteista läpi.
Rungon katkeaminen tulee vasta siinä vaiheessa kun itse runko rysähtää maahan.
(tai kone lähtenyt heittämään kärrynpyörää/volttia esim toisen siiven maaosumasta)
Tuossakin konetta rysäytettiin kenttään pari kertaa ennen kuin laskutelineet pettivät.
FedEx Express Flight 80 - Wikipedia
12 minuutin kohdalta löytyy valvontakameran video pompuista.
https://www.dailymotion.com/video/x5wcw28
Eli kyllä siellä on pakko jotain heikkoutta/vikaa olla jos runko katkeaa ennen laskutelineitä.
No jos laskutelineet olisivat niin paksua umpirautaa, niin silloin olisi kyllä pettänyt niiden kiinnitys runkoon.Ja voihan olla että ryssät teki niin kovat telineet että ne ei petä. Runko petti
Tuostahan oli juttua edellisellä sivulla. Oisko taas raudan ja manuaalien välillä ristiriita.Muistanko ihan väärin, mutta eikö joku aika sitten tippunut myös tuollainen uudenkarhea boeing 737 MAX 8 ? Onko ko. konemmallissa jotain isompaakin vikaa?
Edit, jep: Boeing 737 MAX 8 in second crash in months - CNN
Pelkkää sattumaa. Onhan nuita koneita paljon taivaalla ja jos pari tippunut, niin ei se tarkoita että siinä olisi vikaa. Käyttäjien virhe tässäkin tapauksessa.
Otoshan on niin pieni, että se mahtuu sattuman piikkiin. Toisaalta ottaen huomioon miten naurettavan turvallista kaupallinen lentoliikenne nykyään on, tuo on jo merkittävä anomalia. Kuumottaisi nousta mahdollisen raakileen kyytiin.On kyllä mielenkiintoista nähdä tutkimusten tuloksia, kun kaksi melkein tuliterää konetta tulee tonttiin näin tiheässä tahdissa.
Jep.Otoshan on niin pieni, että se mahtuu sattuman piikkiin. Toisaalta ottaen huomioon miten naurettavan turvallista kaupallinen lentoliikenne nykyään on, tuo on jo merkittävä anomalia. Kuumottaisi nousta mahdollisen raakileen kyytiin.