Kysymyksiä sähkömiehille

[JiiPee]

Olen käsittänyt, että jos tuosta lähdetään vetämään kokonaan uusi pistorasia niin se täytyy laittaa nykyään vikavirtasuojan taakse. Ja se tässä myös kiinnosti, että saisiko koko kodin sähköt saman vikavirran taakse. Joo voishan sen lisätä varmasti jo olemassa olevaan, mutta siistein ja yksinkertaisin kun ei ole montaa vuosikymmentä rinnakkain.

Joo ei missään tapauksessa kaikkia yhden vikiksen taakse. Joku yksittäinen härveli kun poksauttaa vikiksen niin koko mökki pimeenä. Mutta se on totta että nykyisin uuden rasian asennus vaatii myös sen vikiksen.

Tämmöinen ilmeisesti riittäisi siis?
UTU Ryhmäkeskus pinta Pointer 3412 V 35A IP30 PS | Netrauta.fi
tai edullisempi Malmbergs Ryhmäkeskus 2x12 modulia, IP40, pinta-asennus | Netrauta.fi

Jotain tommoista mutta itte kyllä varmaan etsisin sellaisen mallin jossa on kolmessa rivissä kisko niin on sitten vähän enemmän laajennusvaraa tulevaisuutta ajatellen jos nyt meinaa tuota tulppapömpeliä lähteä uusimaan. Se itse kotelo kun ei niin älyttömiä maksa vaikka koko kasvaisikin, muoviahan se vain on. Ne kalusteet sinne sisälle tuo sitä hintaa eli sulakkeet ja vikikset ja jos meinaa vikiksiä useampia laittaa niin tommosesta 2 kiskon pöntöstä loppuu tila kyllä heti.

 

[Jiispo]

VVSK:ä ei ole pakko asentaa kuin pesu ja ulkotilojen rasioille vanhojen asennusten lisäyksissä paitsi jos keskuskin uusitaan muutosten yhteydessä.

 

[Trans-Late]

Joo ei missään tapauksessa kaikkia yhden vikiksen taakse. Joku yksittäinen härveli kun poksauttaa vikiksen niin koko mökki pimeenä. Mutta se on totta että nykyisin uuden rasian asennus vaatii myös sen vikiksen.



Jotain tommoista mutta itte kyllä varmaan etsisin sellaisen mallin jossa on kolmessa rivissä kisko niin on sitten vähän enemmän laajennusvaraa tulevaisuutta ajatellen jos nyt meinaa tuota tulppapömpeliä lähteä uusimaan. Se itse kotelo kun ei niin älyttömiä maksa vaikka koko kasvaisikin, muoviahan se vain on. Ne kalusteet sinne sisälle tuo sitä hintaa eli sulakkeet ja vikikset ja jos meinaa vikiksiä useampia laittaa niin tommosesta 2 kiskon pöntöstä loppuu tila kyllä heti.

Nykyään on niin paljon tarjontaa jo kalusteissakin, että löytyy jo 1-moduulin kokoisia "henkilösuojakytkimiä", eli johdonsuojan ja VVS:n yhdistelmiä. Ja kolmivaiheisina samaa 4-moduulin kokoisena. Kannattaako enää paljon erillisiä 2-moduulin vikiksiä erillisine johdosuojineen laittaakaan, kun melkein joka ryhmä sen jo vaatii muutenkin, niin miksei käyttäisi noita yhdistelmiä.

 

[JiiPee]

Nykyään on niin paljon tarjontaa jo kalusteissakin, että löytyy jo 1-moduulin kokoisia "henkilösuojakytkimiä", eli johdonsuojan ja VVS:n yhdistelmiä. Ja kolmivaiheisina samaa 4-moduulin kokoisena. Kannattaako enää paljon erillisiä 2-moduulin vikiksiä erillisine johdosuojineen laittaakaan, kun melkein joka ryhmä sen jo vaatii muutenkin, niin miksei käyttäisi noita yhdistelmiä.

Eikös tästä joku vuosi sitten täällä väännetty että ne yhden moduulin "vikikset" ei ole oikeita vaan jotain elektronisia tai jotakin missä ei laukaisuajat toteudu? Vai onko nykyään jo saatavana ihan kunnollisia yhden moduulin laitteita?
Ja mikä mahtaa olla hinta verrattuna normi sulakkeeseen?

 

[N1kkel]

Kysymyksiä sähkömiehelle:
1. En ole sähköinssi, inssi kuitenkin ja suunnittelutoimistossa töissä. Jos piirrän itse sähkösuunnitelman autotallille kuka päättää riittääkö se? Paikallisesta rakennusvalvonnasta kiinni vai kiinnostaako myös noita Setiä/Tukesia ketkä niitä sähkölupia valvookaan?

2. Jos muuntokoulutan itseni sähköinssiksi automaatioinssistä (ei sähköalaa alla), haaveilenko turhaan S2-luvista joskus tulevaisuudessa vai tarvitaanko siihen aina sähköasentajan työkokemusta se 2v?

Soveltuvan koulutuksen ja riittävän työkokemuksen lisäksi pitää suorittaa Tukesin sähköturvallisuustutkinto 1 tai 2.

 

[Sikatiiker]

Setin sivulta löydät tiedot vaaditusta kokemuksesta: Sähköpätevyys 2 - Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy

Tui soveltuva työkokemus on vähän hämärän peitossa, riittääköhän siihen esim. sähköinssin tutkinto ja pari vuotta sähkösuunnittelua. Osa sähkäreistä vannoo, että S2 ei voi tenttiä ellei ole asentajan kokemusta. Toisaalta ymmärrän logiikan, toisaalta vaikuttaa suoraan päätökseeni opiskelenko sähköinssiksi vai en sillä enää en vuosiksi lähde sähköasentajaksi. Toki mieleni tekisi kartuttaa omaa ammattitaitoani ja tehdä tulevaisuudessa sekä sähköä että automaatiota kun kumpaankin sekä teoriatietämystä että käytännön ymmärrystä ja osaamista löytyy.

 

[Lapa']

Tui soveltuva työkokemus on vähän hämärän peitossa, riittääköhän siihen esim. sähköinssin tutkinto ja pari vuotta sähkösuunnittelua. Osa sähkäreistä vannoo, että S2 ei voi tenttiä ellei ole asentajan kokemusta. Toisaalta ymmärrän logiikan, toisaalta vaikuttaa suoraan päätökseeni opiskelenko sähköinssiksi vai en sillä enää en vuosiksi lähde sähköasentajaksi. Toki mieleni tekisi kartuttaa omaa ammattitaitoani ja tehdä tulevaisuudessa sekä sähköä että automaatiota kun kumpaankin sekä teoriatietämystä että käytännön ymmärrystä ja osaamista löytyy.

Ei tarvita asentajan kokemusta. Esim. riittävän laaja-alainen suunnittelukokemus pitäisi riittää S2. Itse aikoinaan yli 10v sitten sain S1 asennusvalvonta-/työnjohtotehtävien pohjalta tekemättä päivääkään asentajan hommia. Hyvä tietysti jos suunnittelijana pääsisi mukaan vaikka koestus tai käyttöönotto hommiin. Pomon kanssa tietysti kannattaa se työtodistus kirjoittaa mahdollisimman positiiviseksi

 

[N1kkel]

Ei tarvita asentajan kokemusta. Esim. riittävän laaja-alainen suunnittelukokemus pitäisi riittää S2. Itse aikoinaan yli 10v sitten sain S1 asennusvalvonta-/työnjohtotehtävien pohjalta tekemättä päivääkään asentajan hommia. Hyvä tietysti jos suunnittelijana pääsisi mukaan vaikka koestus tai käyttöönotto hommiin. Pomon kanssa tietysti kannattaa se työtodistus kirjoittaa mahdollisimman positiiviseksi

Mikä on tilanne nykypäivänä?

 

[Lapa']

Mikä on tilanne nykypäivänä?

Jaa-a vaikea sanoa ja kun ei tiedä mitä kunkin käsittelijän päässä liikkuu ja onko just se aika kuukaudesta kun on vaikeaa Sen tiedän kuitenkin, että minunkin jälkeen on noita lupia esim. YO-pohjalta ponnistaneet inssit saaneet ja ilman asennuskokemusta. En myöskään ”kentältä” ole kuullut, että linjaus olisi mihinkään muuttunut. Jonkin sortin hujumentti on asiaan kun työpaikalla porukka käy lainailemassa minulta noita standardeja kokeeseen. Varmaan parhaan varmuuden saa kun ottaa puhelimen käteen ja soittaa Setiin.

 

[Chaos]

S2:

Työkokemus

Työkokemus tulee olla hankittu TUKESin sähköurakoitsijarekisteriin ja kaupparekisteriin rekisteröidyn toiminnanharjoittajan palveluksessa.

Työkokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista sähkölaitteistojen rakentamiseen perehdyttävää työtä. Vähintään puolet vaadittavasta työkokemusajasta tulee muodostua riittävän laaja-alaisista kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakentamis-, tarkastus- tai asennusvalvontatehtävistä. Työkokemus sinun tulee osoittaa työnantajan antamalla työtodistuksella.

Työkokemuksen hyväksyntä ennen pätevyystodistuksen vaatimuksena olevaa koulutusta

Ennen vaadittua tutkintoa tai koulutusta olevasta työkokemuksesta voidaan hyväksyä ajallisesti puolet (työkokemusaika jaetaan kahdella), jos työkokemus on riittävän laaja-alaista kiinteistöjen sähköasennustöihin perehdyttävistä tehtävistä.

Työkokemus osoitetaan työnantajan laatimalla virallisella työtodistuksella, mistä ilmenee millaisia sähkötöitä olet tehnyt. Pelkkä ammattinimike esim. ”sähköasentaja” ei ole riittävä kuvaus arvioitaessa työkokemuksen soveltuvuutta pätevyyttä haettaessa.


Ei todellakaan tarvitse olla asentaja/asennuskokemusta.

Edit: Niin ja jos yhtään epäilyttää, niin sekä TUKES, että SETI kyllä auttaa noissa koulutus/työkokemus kysymyksissä ihan ilmaiseksi.

 

[irspa]

Mikä on tilanne nykypäivänä?

Mutuna epäilen suurimmalla osalla viimeisen 10 v sisällä S1 oikeuksia hakeneista ei kummoisempaa asentajakokemusta ole. Menty suoraan amiksesta/lukiosta insinöörikouluihin. S2 varmaan asentajataustaisille menee enemmän mutta aivan vastaavat vaatimukset molempiin on toisessa työkokemusta vaaditaan myös +1 kV.

Aiheeseen liittyen pystyykö kandidaatin tutkinnolla hakemaan sähköpätevyyksiä? Kuitenkin amk-tutkintoon vertautuu nykyisessä tutkintorakenteessa.

 

[Sikatiiker]

Edit: Niin ja jos yhtään epäilyttää, niin sekä TUKES, että SETI kyllä auttaa noissa koulutus/työkokemus kysymyksissä ihan ilmaiseksi.

Kiitos hyvistä vastauksista, kyllä nämä vahvistaa omaa näkemystä. Oma kokemus kyllä Setistä ja Tukesista kysyessä on ollut heikonlainen. En ole kertaakaan saanut kysymykseeni suoraa vastausta noisen lauseiden tulkintaan. Ainoastaan on kehotettu lukemaan nuo läpi. Olen myös kuullut ennestään että käsittelijäkohtainen asia periatteessa. Siksi kyselin, vihdoin sain vastaukseni.

 

[Persojet]

Mutuna epäilen suurimmalla osalla viimeisen 10 v sisällä S1 oikeuksia hakeneista ei kummoisempaa asentajakokemusta ole. Menty suoraan amiksesta/lukiosta insinöörikouluihin. S2 varmaan asentajataustaisille menee enemmän mutta aivan vastaavat vaatimukset molempiin on toisessa työkokemusta vaaditaan myös +1 kV.

Aiheeseen liittyen pystyykö kandidaatin tutkinnolla hakemaan sähköpätevyyksiä? Kuitenkin amk-tutkintoon vertautuu nykyisessä tutkintorakenteessa.

Setin sivulla lukee ne vaaditut opintopisteet tutkinnolta. Jos kandin tutkinto täyttää ne vaatimukset, niin kyllä.

 

[djmake]

Kiitos hyvistä vastauksista, kyllä nämä vahvistaa omaa näkemystä. Oma kokemus kyllä Setistä ja Tukesista kysyessä on ollut heikonlainen. En ole kertaakaan saanut kysymykseeni suoraa vastausta noisen lauseiden tulkintaan. Ainoastaan on kehotettu lukemaan nuo läpi. Olen myös kuullut ennestään että käsittelijäkohtainen asia periatteessa. Siksi kyselin, vihdoin sain vastaukseni.

Olet kyllä valitettavan oikeassa tuossa kommentissasi. Ei noilta vastauksia saa tai jos saa, tulisi kaikki keskustelut tallentaa, seuraavana päivänä vastaukset ovat kuitenkin aivan jotain muuta.
Eikä kehotuksesta lukea läpi ole tosiaan apua siinä kohdassa, jos tai kun käsittelijä "arpoo", onko joku työkokemus soveltuvaa vai ei.

Yleisin vastaus noilla taitaa olla lupien osalta "laita paperit tänne niin me sitten lähetetään päätös". Kiinnostavaa olisi kuulla, onko jollakin ihan oikeasti hyviäkin kokemuksia.

 

[tavallinen viikari]

Sähkökeskuksiin tehtäviä muutoksia ja lisäyksiä on sivuttu tässä ja ainakin sähköautokeskustelussa. Laitan tähän tänään Tukesiltä tuleen ohjeen jossa otetaan kantaa että mitä olemassa oleviin sähkökeskuksiin saa jälkikäteen tehdä ja mitä ei.

1/2022 Ajankohtaista sähköurakoitsijoille ja käytön johtajille (tukes.fi)

Sähkökeskusten muutokset asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä
Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä asunnon alkuperäistä mittaus- ja/tai ryhmäkeskusta on muutettu siten, että keskuksesta on poistettu tulppasulakeosa ja vanhan keskusrungon päälle on asennettu uusi muovikotelo, johon puolestaan on asennettu johdonsuoja-automaatteja. Asennustapa on erittäin kyseenalainen, usein perusteeton sekä keskusten rakennetta ja muutoksia koskevien vaatimusten vastainen.

Standardisarja SFS 6000 Pienjänniteasennukset (osa 7-729, liite 729.X Keskusten rakenne) määrittelee sähkökeskuksille urakointitoiminnan puitteissa sallitut muutokset. Näihin sallittuihin muutoksiin kuuluu mm. yksittäisten komponenttien, kuten vikavirtasuojien tai johdonsuojakatkaisijoiden lisäys niille varattuihin paikkoihin. Kun tehdään tätä laajempia muutoksia, muutoksen tehneestä sähköurakoitsijasta tulee yleensä keskuksen valmistaja. Valmistajan velvollisuuksiin kuuluu mm. sähkökeskusten rakennetta koskevan standardisarjan SFS-EN 61439 mukaisten tarkastusten ja testausten suorittaminen ja keskuksen CE-merkintä.

Tietoomme tulleissa tapauksissa laajoissa keskusmuutoksissa on jätetty noudattamatta edellä mainittuja jakokeskusten rakennetta koskevia ohjeita ja vaatimuksia testausten suorittamisen sekä mm. keskuksen arvokilven ja piirustusten osalta.

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Huomion arvoista on, että joissakin tietoon tulleissa tapauksissa vanhan tulppavarokekeskuksen yleensä riskialttein osa, keskuksen pääkytkin, on näinkin massiivisen muutoksen yhteydessä jätetty uusimatta. Jos sähköjärjestelmä halutaan uusia nykyisten standardien mukaiseksi muuttamalla asennukset vikavirtasuojatuksi TN-S-järjestelmäksi, on usein syytä uusia sähkökeskus kokonaan eikä turmella olemassa olevaa keskusta edellä kuvatulla tavalla.

Kehotamme lopettamaan kyseistenlaisten ”viritelmien” rakentamisen.

Kuva 1. Kyseenalainen asennus

 

[djmake]

Sähkökeskuksiin tehtäviä muutoksia ja lisäyksiä on sivuttu tässä ja ainakin sähköautokeskustelussa. Laitan tähän tänään Tukesiltä tuleen ohjeen jossa otetaan kantaa että mitä olemassa oleviin sähkökeskuksiin saa jälkikäteen tehdä ja mitä ei.

1/2022 Ajankohtaista sähköurakoitsijoille ja käytön johtajille (tukes.fi)

Sähkökeskusten muutokset asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä
Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä asunnon alkuperäistä mittaus- ja/tai ryhmäkeskusta on muutettu siten, että keskuksesta on poistettu tulppasulakeosa ja vanhan keskusrungon päälle on asennettu uusi muovikotelo, johon puolestaan on asennettu johdonsuoja-automaatteja. Asennustapa on erittäin kyseenalainen, usein perusteeton sekä keskusten rakennetta ja muutoksia koskevien vaatimusten vastainen.

Standardisarja SFS 6000 Pienjänniteasennukset (osa 7-729, liite 729.X Keskusten rakenne) määrittelee sähkökeskuksille urakointitoiminnan puitteissa sallitut muutokset. Näihin sallittuihin muutoksiin kuuluu mm. yksittäisten komponenttien, kuten vikavirtasuojien tai johdonsuojakatkaisijoiden lisäys niille varattuihin paikkoihin. Kun tehdään tätä laajempia muutoksia, muutoksen tehneestä sähköurakoitsijasta tulee yleensä keskuksen valmistaja. Valmistajan velvollisuuksiin kuuluu mm. sähkökeskusten rakennetta koskevan standardisarjan SFS-EN 61439 mukaisten tarkastusten ja testausten suorittaminen ja keskuksen CE-merkintä.

Tietoomme tulleissa tapauksissa laajoissa keskusmuutoksissa on jätetty noudattamatta edellä mainittuja jakokeskusten rakennetta koskevia ohjeita ja vaatimuksia testausten suorittamisen sekä mm. keskuksen arvokilven ja piirustusten osalta.

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Huomion arvoista on, että joissakin tietoon tulleissa tapauksissa vanhan tulppavarokekeskuksen yleensä riskialttein osa, keskuksen pääkytkin, on näinkin massiivisen muutoksen yhteydessä jätetty uusimatta. Jos sähköjärjestelmä halutaan uusia nykyisten standardien mukaiseksi muuttamalla asennukset vikavirtasuojatuksi TN-S-järjestelmäksi, on usein syytä uusia sähkökeskus kokonaan eikä turmella olemassa olevaa keskusta edellä kuvatulla tavalla.

Kehotamme lopettamaan kyseistenlaisten ”viritelmien” rakentamisen.



Kuva 1. Kyseenalainen asennus

Tässäkin kohdassa Tukesilta tulee KEHOITUS, ei vaatimus. Ja vaikka virallinen toimija onkin, ollaan jälleen tässäkin ketjussa useasti esiin tulleessa aiheessa. Eli mikä lopulta on se taho, joka päättää lopulliset tulkinnat.

Toki tuossa tekstissä on asiallisia pointteja ja osa modauksista on syytä jättää tekemättä. Mutta mitä tuohon itse kuvaan tulee, sitä voi omasta mielestäni tulkita useammalla tavalla ja esimerkkinä pidän tuota huonona.
Tuossahan on asennettu vanhan keskuksen päälle kokonaan uusi. Eli ilmeisesti vanhasta on käytetty ainoastaan pääsulakkeet, pääkytkin ja mittari. Kaikki muu on siirretty uuteen. Mielenkiinnolla kuuntelen, millaisia ajatuksia tuo kuva muilla herättää. Onko lopulta kyse vanhan keskuksen muutoksista vai käytetäänkö vanhasta vain pieni osa tekemättä siihen muutoksia ja lisätään jatkoksi uusi.

 

[irspa]

Setin sivulla lukee ne vaaditut opintopisteet tutkinnolta. Jos kandin tutkinto täyttää ne vaatimukset, niin kyllä.

Niinhän ne löytyy mutta kuten työkokemuskin niin lopulliset päätökset riittävyydestä tekee seti. Ajattelin jos olisi jollain kokemusta ollut kokemusta tekeekö ”välitutkinnolla” mitään pätevyyksien kanssa.

 

[JiiPee]

Tässäkin kohdassa Tukesilta tulee KEHOITUS, ei vaatimus. Ja vaikka virallinen toimija onkin, ollaan jälleen tässäkin ketjussa useasti esiin tulleessa aiheessa. Eli mikä lopulta on se taho, joka päättää lopulliset tulkinnat.

Toki tuossa tekstissä on asiallisia pointteja ja osa modauksista on syytä jättää tekemättä. Mutta mitä tuohon itse kuvaan tulee, sitä voi omasta mielestäni tulkita useammalla tavalla ja esimerkkinä pidän tuota huonona.
Tuossahan on asennettu vanhan keskuksen päälle kokonaan uusi. Eli ilmeisesti vanhasta on käytetty ainoastaan pääsulakkeet, pääkytkin ja mittari. Kaikki muu on siirretty uuteen. Mielenkiinnolla kuuntelen, millaisia ajatuksia tuo kuva muilla herättää. Onko lopulta kyse vanhan keskuksen muutoksista vai käytetäänkö vanhasta vain pieni osa tekemättä siihen muutoksia ja lisätään jatkoksi uusi.

No kyllä itte näkisin että tuo, vaikka viritys toki onkin, niin todennäköisesti on turvallisempi kuin se vanha mikä tuossa alla on ollut. Sulake määrä nopealla vilkaisulla on niin suuri että vanhassa ei varmasti ole joka syötölle ollu omaa sulaketta joten siellä on saman sulakkeen alle sitten jouduttu useampia johtoja lykkimään. Jossain vaiheessa niitä on hankala saada pysymään, riippien liittimen tyypistä. Yleensä pari johtoa menee ok, mutta kolme voi olla jo hankala, tahtoo yksi jäädä löysälle. Joskus tullu taisteltua vanhan keskuksen kanssa jossa oli syöttö löysällä. Sama homma nollakiskossa, vanhoissa keskuksissa sielläkin tila loppuu kesken ja sitten tarvii alkaa saman liittimen alle nitomaan useampia.

Joten tältä pohjalta pitäisin tuota kyseistä viritystä turvallisempana kuin sitä vanhaa kun siinä on mahdollisesti ollu noita kuvailemiani ongelmia. Tuossahan on nollat ja maa nätisti yksi per liitin ja ilmeisesti hiukan laajennusvaraakin jäljellä.

Eli jos tuossa siis oletettavasti on kaikki peitetty asiallisesti, niin en itte tuota kyllä näe kovin suurena rikoksena että noin on tehty.

 

[Tonnin Seteli]

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Tukesia maallikkona kommentoiden tuohan on silkkaa vittuilua arjen realiteetteja vastuullisesti noudattavalle asentajalle. Vaikka tuo kuvan mukainen "kyseenalainen asennus" ei ole kovin nätti enkä moista itselleni kelpuuttaisi(kuvattu tietysti sopivan epämääräisesti demonstraatio-eikun disinfo-tarkoituksessa purettuna), niin koko idean yleisellä tasolla haukkuminen ja jeesustelu on vallan totuudenvastaista narsistista paskaa. Jos nyt jossain halutaan tehdä budjetilla turvallisuutta parantava sähköremontti rintamamiestaloon, ainakin poistaa vanhat löystymisvaarassa olevat liitokset ja lisätä järjestelmään sekä turvallisesti että fiksusti esimerkiksi vikavirtasuojaus, niin eikö tuo nyt sitten ole parannus eikä suinkaan huononnus? Se nyt vasta helvetinmoinen viritys olisikin jossa pakko-oireisesti pyrittäisiin säilyttämään ne toissa vuosisadan tulppasulakkeet. Totta kai itse lähtisin siitä, että samaan konkurssiin laitetaan kaikki uutta kun tuohon pisteeseen on päästy, mutta se nyt on vain minun mielipiteeni. Politrukit voisivat ottaa oppia ja käyttää samaa asennetta.

Eiköhän sama ulina tule siitäkin, kun kaikki laitetaan uutta mutta taakse jää vanha upotettu peltikotelo jota käytetään pelkästään läpivientinä ja runkona ja sekin rakennusteknisistä ei-mitenkään-sähköön liittyvistä realiteeteista lähtien.

Todella tolloa olisi tietenkin jättää ikivanha pääkytkin kun lähes kaikki muu menee uusiksi. Se ei tosin byrokraatin kotieduskuntanarsistisia lainsäätämishaluja hillitse, vaikka kukaan ei niin koskaan tekisi.

Tuossahan on asennettu vanhan keskuksen päälle kokonaan uusi. Eli ilmeisesti vanhasta on käytetty ainoastaan pääsulakkeet, pääkytkin ja mittari. Kaikki muu on siirretty uuteen. Mielenkiinnolla kuuntelen, millaisia ajatuksia tuo kuva muilla herättää. Onko lopulta kyse vanhan keskuksen muutoksista vai käytetäänkö vanhasta vain pieni osa tekemättä siihen muutoksia ja lisätään jatkoksi uusi.

Tuohan on erittäin rumaa työtä ja tahallaan rumasti kuvattuna. Jos joku tilaa tuollaista kulkueteiseen lasten potkittavaksi ulko-oven viereen, tekisi mieli lyödä. Jos se taas on erillisessä komerossa sopivan korkealla, en näkisi perusideassa mitään suurta valittamisen aihetta.

Kun näitä määräyksiä erilaiset virastot ja osakeyhtiöt luulevat säätävänsä tulkintoja kirjoittaessaan, voin myös maallikkona kertoa, että tokihan on hyväksyttävä asennustapa käyttää vanhasta keskuksesta vain osa, eli jättää siihen mittari, pääsulakkeet ja pääkytkin. Mikäs siinä voisi teoriassakaan olla vikana? Kun olen yksinvaltaisesti ja kaikkivoipaisesti nyt päättänyt, että läpivientinä tyhjää hylsyä voi käyttää, niin kun se olisi voitu jättää ennalleen, niin tietysti myös tarkasti rajattu perusosa voidaan jättää. Sehän on vain siitä väliltä. Tietenkin kaikki tuossa kokonaisuudessa pykii vastaan enkä tietenkään kelpuuttaisi moista rumilusta, mutta sehän on hei estetiikkaa eikä tekniikkaan tai turvallisuuteen liittyvää. Kuka minä olen tuomitsemaan, eikä ole Tukeskaan.

 

[JiiPee]

Tietenkin kaikki tuossa kokonaisuudessa pykii vastaan enkä tietenkään kelpuuttaisi moista rumilusta, mutta sehän on hei estetiikkaa eikä tekniikkaan tai turvallisuuteen liittyvää. Kuka minä olen tuomitsemaan, eikä ole Tukeskaan.

Tuohon kun vetää kannet päälle niin se tuskin on enää edes mitenkään kauhistuttavan rumakaan. Tuossa nyt on propaganda tarkoituksessa vedetty kannet auki ja varmaan toi yksi vanhan kotelon kansi auki osoittamassa että hyi hyi kun on keskukseen tehty wago liittimillä kytkentöjä, kun niitähän ei kait "saisi" tehdä keskukseen.

 

[Lyd]

Tuohon kun vetää kannet päälle niin se tuskin on enää edes mitenkään kauhistuttavan rumakaan. Tuossa nyt on propaganda tarkoituksessa vedetty kannet auki ja varmaan toi yksi vanhan kotelon kansi auki osoittamassa että hyi hyi kun on keskukseen tehty wago liittimillä kytkentöjä, kun niitähän ei kait "saisi" tehdä keskukseen.

Vain kun ne wagot roikkuvat tuolla tavalla. Ruuvaat sinne telineen niille ja laitat siihen kiinni, niin oho! Wagot onkin ihan jees keskuksessa.

Muuten olen samaa mieltä yllä olevien kanssa. Ihan pirun ruma tuo on enkä itse tekisi noin, kun se vaiva koko keskuksen uusimisen ja tuon tekemisen välillä on suhteellisen pieni. Mutta ei tuo päivitys väärin ole tehty, siinähän on mittakeskus ja ryhmäkeskus samassa kuvassa

Tukes on vaan taas Tukes.

 

[Algron28]

Onko kellään tiedossa DIN-aukkoon sopivaa 6,3x32 tai 5x20 lasiputkisulakkeen paikkaa joka toimisi niin että täyttäisi aukon (ei jää rakoa ylä tai alapuolelle) ja toimisi niin että sulakkeen saa vaihdettua ilman että keskuksen kannen joutuu käyttämään auki. Ne mitä itse olen löytänyt, ovat joko olleet niin matalia että eivät yllä kiskolta aukon tasalle tai sitten "veitsi" tyyppisiä eli kansi kääntyy ylös/alas mutta rakenteen takia tuota ei saa auki keskuksen kantta avaamatta koska ottaa kiinni aukon reinaan. Kiskoa ei voi siirtää lähemmäksi, koska siinä on myös releitä jotka on normi DIN-kokoa.

 

[djmake]

Eli jos tuossa siis oletettavasti on kaikki peitetty asiallisesti, niin en itte tuota kyllä näe kovin suurena rikoksena että noin on tehty.

Hyvinkin saman suuntaisia ajatuksia siis, mitä itselläni.

Todella tolloa olisi tietenkin jättää ikivanha pääkytkin kun lähes kaikki muu menee uusiksi.

Kun se pääkytkin voi olla blommien takana. Siinä on helposti riittävä syy jättää vaihtamatta. Tosin vaihtoonkin on hyvä olla muu syy kuin Tukesin ajatukset. Se kytkin on täsmälleen yhtä vaarallinen tai vaaraton vanhana riippumatta siitä, onko sen takana vanhaa vai uutta asennusta.

Toki järkevää uusia jos muutenkin uusitaan. Mutta kuvan mukainen muutos ei tosiaan tee siitä kytkimestä automaattisesti kelvotonta.

Tuohon kun vetää kannet päälle niin se tuskin on enää edes mitenkään kauhistuttavan rumakaan. Tuossa nyt on propaganda tarkoituksessa vedetty kannet auki ja varmaan toi yksi vanhan kotelon kansi auki osoittamassa että hyi hyi kun on keskukseen tehty wago liittimillä kytkentöjä, kun niitähän ei kait "saisi" tehdä keskukseen.

Tämäkin on ihan omien ajatusten mukainen. Ja toki varsinkin maallikolle "myy" hyvin, saahan tuosta käsityksen pelkkien automaattien asentamisesta vanhan keskuksen kanteen. Toisaalta sähkärille näkyy monta parannusta vanhaan.

Mutta ei tuo päivitys väärin ole tehty, siinähän on mittakeskus ja ryhmäkeskus samassa kuvassa

Tukes on vaan taas Tukes.

Hyvin sanottu sieltä takaa. Mutta pääsivätpä taas välillä pätemään.
Itse ainakin kaipaisin ihan ne todelliset esimerkit, missä ja miten sitä vaaraa on aiheutettu. "meille on kerrottu" ei vaan valitettavasti ole kovin kestettävä perustelu. Ei edes Tukesin osalta.

 

[Trans-Late]

Sähkökeskuksiin tehtäviä muutoksia ja lisäyksiä on sivuttu tässä ja ainakin sähköautokeskustelussa. Laitan tähän tänään Tukesiltä tuleen ohjeen jossa otetaan kantaa että mitä olemassa oleviin sähkökeskuksiin saa jälkikäteen tehdä ja mitä ei.

1/2022 Ajankohtaista sähköurakoitsijoille ja käytön johtajille (tukes.fi)

Sähkökeskusten muutokset asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä
Tukesin tietoon on tullut tapauksia, joissa asuntojen sähkösaneerausten yhteydessä asunnon alkuperäistä mittaus- ja/tai ryhmäkeskusta on muutettu siten, että keskuksesta on poistettu tulppasulakeosa ja vanhan keskusrungon päälle on asennettu uusi muovikotelo, johon puolestaan on asennettu johdonsuoja-automaatteja. Asennustapa on erittäin kyseenalainen, usein perusteeton sekä keskusten rakennetta ja muutoksia koskevien vaatimusten vastainen.

Standardisarja SFS 6000 Pienjänniteasennukset (osa 7-729, liite 729.X Keskusten rakenne) määrittelee sähkökeskuksille urakointitoiminnan puitteissa sallitut muutokset. Näihin sallittuihin muutoksiin kuuluu mm. yksittäisten komponenttien, kuten vikavirtasuojien tai johdonsuojakatkaisijoiden lisäys niille varattuihin paikkoihin. Kun tehdään tätä laajempia muutoksia, muutoksen tehneestä sähköurakoitsijasta tulee yleensä keskuksen valmistaja. Valmistajan velvollisuuksiin kuuluu mm. sähkökeskusten rakennetta koskevan standardisarjan SFS-EN 61439 mukaisten tarkastusten ja testausten suorittaminen ja keskuksen CE-merkintä.

Tietoomme tulleissa tapauksissa laajoissa keskusmuutoksissa on jätetty noudattamatta edellä mainittuja jakokeskusten rakennetta koskevia ohjeita ja vaatimuksia testausten suorittamisen sekä mm. keskuksen arvokilven ja piirustusten osalta.

Sähköturvallisuuden kannalta tulppavarokkeet ja -sulakkeet eivät itsessään yleensä aiheuta vaaraa, eikä niitä siksi tarvitse normaalisti ryhtyä vaihtamaan erillistyönä johdonsuoja-automaateiksi.

Huomion arvoista on, että joissakin tietoon tulleissa tapauksissa vanhan tulppavarokekeskuksen yleensä riskialttein osa, keskuksen pääkytkin, on näinkin massiivisen muutoksen yhteydessä jätetty uusimatta. Jos sähköjärjestelmä halutaan uusia nykyisten standardien mukaiseksi muuttamalla asennukset vikavirtasuojatuksi TN-S-järjestelmäksi, on usein syytä uusia sähkökeskus kokonaan eikä turmella olemassa olevaa keskusta edellä kuvatulla tavalla.

Kehotamme lopettamaan kyseistenlaisten ”viritelmien” rakentamisen.



Kuva 1. Kyseenalainen asennus

Näyttäisihän tuossa uusi pääkytkinkin olevan uuden keskuksen DIN-kiskossa vasemmalla ylhäällä. En nyt itsekään näe tuota mitenkään erityisen räikeän törkeänä asennuksena, kun kannet ja peitelevyt on paikoillaan.

 

[living_death]

60-luvulla rakennettu talo.

Miten johtimet tulisi kytkeä, että tuuletin ja valaisin toimisivat kruunukytkimessä?

Tällä kytkennällä kumpikaan ei toimi.

 

[living_death]

Seinänaapurilla tulee vielä ihan eri värit katosta alas

 

[Algron28]

Ei kait tuohon muuta keinoa ole kuin mittaamalla selvittäminen mikä mikin väri on.

 

[DiZeX]

60-luvulla rakennettu talo.

Miten johtimet tulisi kytkeä, että tuuletin ja valaisin toimisivat kruunukytkimessä?

Tällä kytkennällä kumpikaan ei toimi.

Mä sanoisin että laita sininen siniseen, keltavihreää (maa) ei kytketä, musta mustaan ja ruskea harmaaseen.

Jos tämänkään jälkeen ei toimi nii sit mittaamalla oikeat johdot. Kuitenkin kun vanhoista taloista on kyse, niin väri väriin kytkemisen jälkeenkään en luottaisi siihen, et tuuletinvalaisimen rungossa ei olisi jännitettä.... Mittausta kehiin.

 

[JiiPee]

60-luvulla rakennettu talo.

Miten johtimet tulisi kytkeä, että tuuletin ja valaisin toimisivat kruunukytkimessä?

Tällä kytkennällä kumpikaan ei toimi.

Olen lähes varma että tuolla kytkennällä rungossa on vaihe. Kuten tuossa sanottiin niin sininen siniseen, musta mustaan ja ruskea harmaaseen voisi olla se oikea jolla itsekin lähtisin liikkeelle.

 

[MG-42]

60-luvulla rakennettu talo.

Miten johtimet tulisi kytkeä, että tuuletin ja valaisin toimisivat kruunukytkimessä?

Tällä kytkennällä kumpikaan ei toimi.

Kuten todettu, niin tämä on pakko todeta mittaamalla.

Sininen johdin ei sovi noihin vanhoihin väreihin -> nollajohtimen väri nykyään, niin olisiko asennettu myöhemmin? Harmaa oli nolla tuohon aikaan. Keltainen oli vaihejohtimen väri ja punainen suojamaa, MUTTA punanaista johdinta sai käyttää vaihejohtimena, jos kohteessa ei tarvittu suojamaata, (Wago-liittimeen menevät). Musta sopii vaihejohtimeksi.

Ei nyt auta asiaasi, mutta noissa saa olla tarkkana ja ilman mittaria ei.

Edit: Typo

 

[living_death]

Kiitos avusta.

Nyt kattotuulettimen johdot on oikein, mutta myös kruunukytkimen sisällä olevat johdot oli kytketty väärin.

Jostain syystä tuuletin ei enää pyöri (oudosti hajonnut muutossa 1½ kerrosta alemmaksi kannettaessa), mutta valot kuitenkin syttyvät.

Tuulettimen valaisinosan sisällä on 9-napainen liitin ja siitä oli irronnut yksi johto, mutta sen tunkeminen takaisin reikään ei auttanut.

Pitää ottaa vielä irti ja katsoa jäikö siihen kontaktihäiriö.

 

[dot1q]

@living_death onko irronnut johdin 1-lanka mallinen? Josko olis se lanka murtunut , ja "irronnut" sen takia. Nyt pesässä on irronnut pätkä pitämässä leukoja auki/estämässä johtimen uudelleen kiinnitystä.

 

[living_death]

@living_death onko irronnut johdin 1-lanka mallinen? Josko olis se lanka murtunut , ja "irronnut" sen takia. Nyt pesässä on irronnut pätkä pitämässä leukoja auki/estämässä johtimen uudelleen kiinnitystä.

Purin äsken sen valaisinosan ja mittasin irronneen vihreän johdon yleismittarin piipparilla ja siinä ei ollut kontaktihäiriötä.

Täytyy varmaan alkaa metsästämään ennen kesähelteitä uutta ropellia kattoon.

 

[Ploro]

Onkohan kenellekkään tullut vastaan 220V LED alasvaloja jotka voisi asentaa kojerasiaan? Nopeasti ei googlella löytynyt kuin niitä klipsuilla olevia tai 12V versioita.

 

[tonizzio]

Pihalla olisi tarvetta max 4,4 kW laitteille kesän ajaksi. Sisältä sähköpääkeskuksen luota kellarista löytyy voimapistorasia jossa 3x16A, ei vikavirtasuojaa. Voiko tuolta sisältä vetää jatkojohdolla sähköt ulos ja haaroittaa ennen laitteita voimapistorasia->3x schuko haaroittimella?

 

[Griffin]

Pihalla olisi tarvetta max 4,4 kW laitteille kesän ajaksi. Sisältä sähköpääkeskuksen luota kellarista löytyy voimapistorasia jossa 3x16A, ei vikavirtasuojaa. Voiko tuolta sisältä vetää jatkojohdolla sähköt ulos ja haaroittaa ennen laitteita voimapistorasia->3x schuko haaroittimella?

Tottakait voi. Tuohan on täysin väliaikainen juttu.

 

[tonizzio]

Tottakait voi. Tuohan on täysin väliaikainen juttu.

Tarkennukseksi vielä, että eivät varsinaisesti ole väliaikaisia, laitteet ovat pysyviä (lämpöpumppu ja allaslaite), mutta sähkökytkennät olisi vain kesäisin. Jatkokaapelilla saisi toteutettua nuo todella helposti verrattuna kiinteisiin sähköasennuksiin verrattuna. Vikavirtasuojan tarpeellisuus askarruttaa.

 

[Griffin]

Tarkennukseksi vielä, että eivät varsinaisesti ole väliaikaisia, laitteet ovat pysyviä (lämpöpumppu ja allaslaite), mutta sähkökytkennät olisi vain kesäisin. Jatkokaapelilla saisi toteutettua nuo todella helposti verrattuna kiinteisiin sähköasennuksiin verrattuna. Vikavirtasuojan tarpeellisuus askarruttaa.

No, jos epäilet, että laitteesi jne ovat niin hazardeja, että vikavirta on todellakin syytä olla, niin osta 3-vaiheroikan päähän tämä:

Työmaakeskus Malmbergs pinottava vikavirtasuojalla 16A

Työmaakeskus Malmbergs pinottava vikavirtasuojalla 16A

www.taloon.com

 

[Satelite]

No, jos epäilet, että laitteesi jne ovat niin hazardeja, että vikavirta on todellakin syytä olla, niin osta 3-vaiheroikan päähän tämä:

Työmaakeskus Malmbergs pinottava vikavirtasuojalla 16A

Työmaakeskus Malmbergs pinottava vikavirtasuojalla 16A

www.taloon.com

Edellä mainittuun käyttöön taitaa olla jopa säädösten vastainen kerta kiinteitä laittteita vaikka käyttö vaan kausittaista.

 

[Griffin]

Edellä mainittuun käyttöön taitaa olla jopa säädösten vastainen kerta kiinteitä laittteita vaikka käyttö vaan kausittaista.

Laittaa laitteen pyörille, niin sitten ei ole kiinteitä, jos se ahdistaa.
Jos nyt on kuitenkin kyse esim ulkoaitan sähköistämisestä, niin vedätä sinne maakaapeli. Eikä joku pikkuinen alakeskus ole kallis tai voihan sähkökeskuksessa olla vapaata tilaa..
Tosin jos vaion vuoden pari meinaat kesäisin käyttää, niin pistä vain roikalla.
Tosin Sähköroikka pitkin pihaa on ihan käytännössä vituttava asia mm ruohoja ajaessa ja saattaa se ottaa osumaa, jos siitä ajellaan yli autolla tai muulla asialla. Lisäksi hiiret ym voivat jyrsiä sitä, jolloin syntyy ainankin oikari.

 

[Satelite]

Laittaa laitteen pyörille, niin sitten ei ole kiinteitä, jos se ahdistaa.
Jos nyt on kuitenkin kyse esim ulkoaitan sähköistämisestä, niin vedätä sinne maakaapeli. Eikä joku pikkuinen alakeskus ole kallis tai voihan sähkökeskuksessa olla vapaata tilaa..
Tosin jos vaion vuoden pari meinaat kesäisin käyttää, niin pistä vain roikalla.
Tosin Sähköroikka pitkin pihaa on ihan käytännössä vituttava asia mm ruohoja ajaessa ja saattaa se ottaa osumaa, jos siitä ajellaan yli autolla tai muulla asialla. Lisäksi hiiret ym voivat jyrsiä sitä, jolloin syntyy ainankin oikari.

Johan tuossa edellä mainittiin että laitteet on pysyviä. Tulipalo jos käy mokoman viritelmän vuoksi niin voi sanoa vakuutuskorvauksille hei hei.

 

[tonizzio]

Johan tuossa edellä mainittiin että laitteet on pysyviä. Tulipalo jos käy mokoman viritelmän vuoksi niin voi sanoa vakuutuskorvauksille hei hei.

Roikka jäisi kyllä suht.turvalliseen paikkaan, saisin terassin alta vedettyä, mutta taidan varmuuden vuoksi maakaapelin laittaa ja tarvittavat muutokset sähköpääkeskukseen ja sen yhteyteen vikavirtasuojat.

 

[Satelite]

Roikka jäisi kyllä suht.turvalliseen paikkaan, saisin terassin alta vedettyä, mutta taidan varmuuden vuoksi maakaapelin laittaa ja tarvittavat muutokset sähköpääkeskukseen ja sen yhteyteen vikavirtasuojat.

Sitten vielä asianmukaiset mittaukset ja dokumentointi. Kaapelin paksuuttakaan ei välttämättä tiedä ennenkuin tietää muunmuassa oikosulkuvirran, asennustavan ja nallien virran. Myös sulakkeen mitoitus ja käyrän valinta tarvii mittailua. Ei riitä pelkkä oletus.

 

[noreth]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44 ja muut tehokkaat termostaatit edullisesti verkkokaupasta. Taloon.com - suurenmoinen suomalainen rautakauppa netissä vuodesta 2004.

www.taloon.com

 

[Satelite]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44 ja muut tehokkaat termostaatit edullisesti verkkokaupasta. Taloon.com - suurenmoinen suomalainen rautakauppa netissä vuodesta 2004.

www.taloon.com

Itse laittaisin erillisen pistorasian ja B tyypin vikavirran koska virtapiirissä tulee olemaan myös tasajännite. Litium-akuissa ei ole ihan pieni tulipalon riski vaan suuri jotka myös sitten palaa oikeasti räjähdysmäisesti. Noiden linkkien mukainen asennus on sitten ihan alan ammattilaisen tehtäviä sähkötöitä. Vakutuusyhtiöltä myös ekana tarkistaisin mitä ovat edes mieltä saako tilassa heidän mielestään suorittaa akkujen latausta.

 

[Griffin]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44 ja muut tehokkaat termostaatit edullisesti verkkokaupasta. Taloon.com - suurenmoinen suomalainen rautakauppa netissä vuodesta 2004.

www.taloon.com

Jos se akku kosahtaa tulille, niin alueelle suunnattu sprinklerijärjestelmä, jos tilassa on viemäri. Vikavirtasuoja auttaa vain verkkopuolen vikohin, rajoitetusti.

Muutenkin tilan järjestely siten, että ko paikassa saa roihuta kunnon nuotio ja palohälytin olisivat hyvät olla olemassa (siis jollekin puhelimeen hälyttävä ja kunnon sireeni).

 

[Algron28]

Meidän 50 asunnon taloyhtiössä alkaa sähköpyörät ja -potkikset yleistyä. Pyöräkellariin pitäisi asentaa latauspaikka.

Akuissa on pieni tulipalon riski. Paikka on betonilattia (itse asiassa pommisuoja) ja vieressä on poistoilmaventtiili, joka pienet käryt veisi ulos. Vikavirtasuoja on varmaan syytä olla.
Sähkön laskutus on varmaan niin kallis toteuttaa, että ei kannata näin pieneen kulutukseen. Tai ehkä sitten käyttäjät maksavat kerran vuodessa arvionsa mukaan.

Mitähän muuta pitäisi olla, että käyttö olisi varmasti turvallista? Tuollaista olen miettinyt (1 tai 2 kpl)

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44

Kaksoispistorasia vikavirtasuojalla Etherma Double Safety 16 A IP44 ja muut tehokkaat termostaatit edullisesti verkkokaupasta. Taloon.com - suurenmoinen suomalainen rautakauppa netissä vuodesta 2004.

www.taloon.com

Itsehän en ole juuri sähköpyöriin/potkulautoihin tutustunut mutta eikös noissa yleensä ole irroitettavat akut. Jotenkin itsellä tulee mieleen että käyttäjä ottakoon akun mukaan ja ladatkoon huoneistossaan jossa valvonnan alla. Muuten tuosta talonyhtiön laskuun lataamisesta tulee ennemmin tai myöhemmin riitaa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei valistakaas taas tyhmää. Ja lisähuomiona, en ole itse tekemässä mitään sähkökytkentöjä
Taloon tulee 3 x 25, ja siitä jaettu eteenpäin sähkö päätaululle ja sieltä vielä parille ryhmäkeskukselle (jos termit meni oikein)
Onko tuolta 3 x 25:sta sähkärin mahdollisuus ottaa helposti sähköä esim. sähköauton latauspistettä varten ja mitä hankintoja tuo tarkoittaa. Uutta ryhmäkeskusta ilmeisesti vai miten tuo yleensä toteutetaan?

 

[Griffin]

Itsehän en ole juuri sähköpyöriin/potkulautoihin tutustunut mutta eikös noissa yleensä ole irroitettavat akut. Jotenkin itsellä tulee mieleen että käyttäjä ottakoon akun mukaan ja ladatkoon huoneistossaan jossa valvonnan alla. Muuten tuosta talonyhtiön laskuun lataamisesta tulee ennemmin tai myöhemmin riitaa.

Jokaiselle tarvitsijalle tagi
ja akku johonkin palonkestävään koppaan, josta savupiippu ulos ja ilmanvaihto.
Koppaan lukko siten, että kun lataus kytkeytyy, niin lukko menee päälle.

Eli kun haluaa latauksen, niin akku lataustelineeseen, telineen luukku kiinni ja tagilla aktivointi, jolloin järjestelmä ottaa ylös, kuka halusi latauksen ja lataa sitten akkua tietyn MAX ajan.

Latauksen pysäytys painikkeella ja tilaan kameravalvonta, josta näkee, jos joku nyysii akun tai vaihtaa sinne oman akun tilalle, ennen ajan umpeutumista.
-----------------
Tai perinteinen:
Seinään lappu, johon omalle kohdalle aina ruksi, kun lataa ja tilaan kameravalvonta kuvaamaan taulua ja sen käyttäjää, jos joku yrittää laskutusta naapurille..

Laturin aktivointi tietyksi ajaksi painonapilla ja siihen nollattava laskuri, jolloin voi verrata latauskertojen ja ruksien määrää.. Jos epäilyttää..

 

[noreth]

Kiitos kaikille kommenteista.

Laskutuksesta, niin meillä on pesula ja kuivaushuone ilmaisia, joten eiköhän tämäkin mene samalla.
Minulla on pyörässä irroitettava akku ja potkiksessa kiinteä, molempia löytyy.

Palovaara on tosiaan se, joka eniten mietityttää. Viemäriä ei tilassa ole ja vesipisteelle on 10 m. Toinen vaihto sijainnille voisi olla roskakatos, siellä on katos ja seinissä yläosa auki. Tosin pakkasilla ei kai ole suotavaa latailla. Tätä pitää vielä pohtia.