Kysymyksiä sähkömiehille

[djmake]

Tai noh, tietty esim. valaisin ja kytkin tulee toki sarjaan. Mutta itse härvelit mitä verkkoon kytketään niin ei kyllä tule heti mieleen että mikä sarjaan tulisi. Paitsi jotkut vanhat joulukuusen valot jotka oli sarjassa ;D

Hah! Sieltähän se poikkeus löytyikin. Ja kasa muita. Samaa sarjaa on kynttelikköä ja vastaavaa ja kun ei muuntajaa / lediä niin sarjassa ovat edelleen.
Eli tässäpä taas mentiin metsään eikä heti osattu "palvella asiakasta" oikealla tavalla. Toisaalta poikkeustapaus mutta kun tuollaisia on joka ainoassa taloudessa ja siellä on sitten se 34V lamppu niin...

Korostuu kyllä silti se, miten tärkeää on kysyä riittävillä tiedoilla sitä asiaa x. Jo aivan perusjutuissa voi mennä metsään jos puhutaan eri asiasta.

Edit: typo pois....

 

[helppo92]

No tämäpä kiva tietää. Täytyy hakea itsellekin S1 tai S2 paperit vaikken sähkötöitä ole tehnytkään valmistumisen jälkeen (v 2007).

Talojen sähköistys on vain yksi osa-alue sähköpuolella. On teollisuutta, liiketiloja, siirtoverkkoa, jakeluverkkoa, sähköasemia ja muuntamoita. Kaikesta ei tarvitse olla kokemusta ja lopulta monilla S1 saaneilla juuri talosähköpuolen työkokemus uupuu.

 

[Chaos]

Talojen sähköistys on vain yksi osa-alue sähköpuolella. On teollisuutta, liiketiloja, siirtoverkkoa, jakeluverkkoa, sähköasemia ja muuntamoita. Kaikesta ei tarvitse olla kokemusta ja lopulta monilla S1 saaneilla juuri talosähköpuolen työkokemus uupuu.

Juuri näin ja aika paljon noiden hankkimista ohjaa työmarkkinat. Harvalla tupasähkärillä on S1 ja toisin päin, varsinkin nämä ns. uudet luvat(~20v). Toki S1 kattaa myös tupasähköt, mutta yleensä noi hommataan varttavasten yli 1kV:n ajatellen, esim. teollisuuskiinteistöt.

 

[calm]

Juu mutta ei se sarjakytkentä ole, kyllä se on rinnan kytkentä edelleen. Jos se olisi sarjakytkentä niin menisi metsään ja pahasti ja lämmitysteho olisi olematon. Master/slave kytkennässä se sama termari vain ohjaa 2 tai useampaa patteria termarin tehorajan puitteissa.

Ei toki tietysti olekaan. Vastaus siis lähinnä siihen, että voi olla semmoisia kytkentöjä, että ei välttämättä voi poistaa yhtä patteria vaikuttamatta muihin.

 

[Tonnin Seteli]

Hah! Sieltähän se poikkeus löytyikin. Ja kasa muita. Samaa sarjaa on kynttelikköä ja vastaavaa ja kun ei muuntajaa / lediä niin sarjassa ovat edelleen.
Eli tässäpä taas mentiin metsään eikä heti osattu "palvella asiakasta" oikealla tavalla. Toisaalta poikkeustapaus mutta kun tuollaisia on joka ainoassa taloudessa ja siellä on sitten se 34V lamppu niin...

Tosin tässähän on myös kyseessä sähkölaitteen sisäinen kytkentä eikä se, että useita kojeita kytkettäisiin sarjaan. Sinänsä se, että yksittäinen hehkulamppu toimii verkkojännitettä alemmalla jännitteellä siksi, että lamput on kytketty sarjaan, ei perustavanlaatuisesti tee pistorasialiitäntäisestä valaisimesta sen ihmeellisempää kuin tilanne, jossa lamppu toimii alemmalla jännitteellä koska käytetään muuntajaa.

 

[Pakana]

Huomasitko sen 90-luvun? Oma oletus tuon ikäisissä on suoraan vaihtoon. Osa tuota aikaa oli aivan mainiota mutta osa silti vielä sitä kuralaatuista, jossa osat happanevat käsiin. Eli kun sen ikuisesti kestäneen putken otat irti, rapisee muutakin mukana. Joku vuosikerta on ollut ilmeisen karmeaa kuraa koska samaa käsiin hajoavaa on tullut vastaan vuosien saatossa aivan liikaa ihan "viitsitkö vaihtaa tuohon putket"-mallilla.
Siis se joku valaisintyyppi, josta jää ensin käteen päädyt kun joutuu niitä taivuttamaan saadakseen "lasin" pois paikoiltaan. Ja putkea irrottaessa jääkin sitten käteen myös ainakin toinen "putken kanta" koska laadukasta muovia.

Joskus nuo tosiaan murenee täysin käsiin, mutta sen kannan mureneminen johtuu melko usein siitä että niitä on paistettu "palaneella" loisteputkella. Sen putken päädyn lämpötila voi nousta hyvän matkaa yli 100°C jos se ei syty, vaan jää vaan hehkumaan, eikä oikein minkään aikakauden muovit tuota kauaa katsele.

 

[Ile_26]

Onko saunassa niin väliä jos se kolmivaihepistokkeen kotelo tulee paneelista läpi siten, kun kiukaan kiinnittää näkyy rasian pyöreää runkoa 10mm? Kumitiiviste on kuitenkin paikallaan.

 

[Pakana]

Jos tarkoitat että se rasian runko näkyy sieltä paneelin ja liitäntäkannen välistä, niin se ei ole kuin visuaalinen haitta, mutta jos se on ihan pistokkeella, niin se on kyllä määräysten vastainen, saunassa ei saa olla pistorasioita, ei yksi- eikä kolmevaiheisia.

 

[Ile_26]

Jos tarkoitat että se rasian runko näkyy sieltä paneelin ja liitäntäkannen välistä, niin se ei ole kuin visuaalinen haitta, mutta jos se on ihan pistokkeella, niin se on kyllä määräysten vastainen, saunassa ei saa olla pistorasioita, ei yksi- eikä kolmevaiheisia.

Liitäntäkannella varustettu, kytkennät rasian sisällä 5kpl ja kansi kumitiivisteineen ruuvattu rasiaan kiinni

 

[ddude]

Saako 230v liitännän tehdä jollain liittimellä ilman rasiaa?

 

[djmake]

Saako 230v liitännän tehdä jollain liittimellä ilman rasiaa?

Annetulla kuvauksella ei.

Eli mitä tarkoitat liitännällä? Kaapelin jatkamista? Millainen kaapeli? Missä olosuhteissa? Ja rasialla tarkoitat normaalia jakorasiaa?
Joissakin tilanteissa on mahdollista jatkaa ilman jakorasiaa.

 

[ddude]

Annetulla kuvauksella ei.

Eli mitä tarkoitat liitännällä? Kaapelin jatkamista? Millainen kaapeli? Missä olosuhteissa? Ja rasialla tarkoitat normaalia jakorasiaa?
Joissakin tilanteissa on mahdollista jatkaa ilman jakorasiaa.

Mun siis pitäisi kiinnittää valaisin syöttöjohtoon. Valaisin sellainen että sen sisällä liitosta ei mahdu vaan liitos jäisi tuon plafondin ja seinän "väliin". Samaten siis jakorasiaa ei mahdu asentamaan. Mietin onko mahdollista tehdä tuohon liitosta ilman rasiaa.

 

[silmakka]

Voiko MMJ:tä vetää uudiskohteessa kattotuolin ja eristevillan väliin niin että puhallusvilla tulee johdon päälle?

 

[glhf]

Mun siis pitäisi kiinnittää valaisin syöttöjohtoon. Valaisin sellainen että sen sisällä liitosta ei mahdu vaan liitos jäisi tuon plafondin ja seinän "väliin". Samaten siis jakorasiaa ei mahdu asentamaan. Mietin onko mahdollista tehdä tuohon liitosta ilman rasiaa.

Wagot, sokeripala? Käytetään ihan yleisesti valaisimien asennuksessa.

Voiko MMJ:tä vetää uudiskohteessa kattotuolin ja eristevillan väliin niin että puhallusvilla tulee johdon päälle?

Ei. Yhteys sähkäriin. :|

 

[Erkkimerkki]

Mun siis pitäisi kiinnittää valaisin syöttöjohtoon. Valaisin sellainen että sen sisällä liitosta ei mahdu vaan liitos jäisi tuon plafondin ja seinän "väliin". Samaten siis jakorasiaa ei mahdu asentamaan. Mietin onko mahdollista tehdä tuohon liitosta ilman rasiaa.

Liitos ei voi olla seinän ja valaisimen välissä, vaan seinässä on joko upossa rasia, missä liitos on ja valaisin tulee tähän rasiaan kanneksi, tai sitten valaisin on vaihdettava sellaiseksi, missä liitos on valaisimen sisällä.

 

[ddude]

Liitos ei voi olla seinän ja valaisimen välissä, vaan seinässä on joko upossa rasia, missä liitos on ja valaisin tulee tähän rasiaan kanneksi, tai sitten valaisin on vaihdettava sellaiseksi, missä liitos on valaisimen sisällä.

Pystyn tekemään liitoksen kuten @glhf edellä mainitsi wagoilla tai sokeripalalla mutta johtoa ei voi kiinnittää mihinkään. Liitos siis vähän sama kuin kattolampuissa, jossa liitoskohta peitetään vain suojakuvulla kattoon.

Toinen kysymys kun katsoin tuota @silmakka kysymystä:
Mökillä olisi tarkoistus asentaa sisäkatto ja siihen gu10 (led) spotit.
Eikö syöttöä voi vetää välikatossa villojen välissä pelkällä mmj:llä?
Kotona sähköliike veti samalla tavalla, mutta halogeeniaikana tietty lisäksi peltiset suojat spottien kohdalle.

 

[jumr]

Mikähän voisi olla vikana kun kolmivaiheinen vikavirtasuoja katkoo sähköjä jotenkin kummallisen satunnaisesti. Vikavirtasuoja laukeaa itsekseen myös vaikka sen takana olevat kaikki johdonsuojakatkaisijat olisivat off-asennossa.
Joskus vikavirtasuoja pysyy päällä viikon, joskus se ei suostu jäämään päälle-asentoon lainkaan ja kaikkea tältä väliltä. Vikavirtasuojan takana on muutama pistorasia ja led-kattovaloja.
Vikavirtasuoja itsessään on vaihdettu uuteen.

 

[silmakka]

Ei. Yhteys sähkäriin. :|

Ok, kiitos vastauksesta. Perustelu tietysti lämmittäisi. Selailin Sfs 6000 standardia ja sieltä ei ainakaan aivan yksiselitteistä vastausta löytynyt.

 

[silmakka]

Tuplat sori

 

[Erkkimerkki]

Eikö syöttöä voi vetää välikatossa villojen välissä pelkällä mmj:llä?
Kotona sähköliike veti samalla tavalla, mutta halogeeniaikana tietty lisäksi peltiset suojat spottien kohdalle.

SFS-käsikirja 600-1-1 sivulla 240 on esitetty esimerkkejä asennustavoista.
Kohta nro 3: Monijohdinkaapeli suoraan lämpöeristetyssä seinässä. Lämpöeristettä ei ole kaapelin ja seinän pinnan välillä.
Alaviitteinä ovat a ja c.
a) Seinän sisäpuolen pintarakenteen lämmönläpäisykerroin ei ole pienempi kuin 10 W/m^2*K
c) Kun kaapeli on asennettu pystysuoraan ja ilmanvaihto on rajoitettu, ympäristön lämpötila pystysuoran osuuden yläpäässä voi nousta merkittävästi. Asia on harkittavana.

Eli mikäli et pysty osoittamaan että lämmönläpäisykerroin riittää, et saa eristeeseen sisälle asentaa. Kaikki eristeet johtavat lämpöä alle tuon. Kyse ei ole siitä että kaapeli varsinaisesti kuumenisi, vaan kaapelin pintalämpötila nousee sen verran että kaapelin muovi haurastuu ja saattaa murentua ennen aikojaan. Kyseessä on siis jonkinlainen mahdollinen aikapommi. Se että on firmoja joita ei kiinnosta asia, ei tee siitä hyväksyttyä. Liian iso osa asentajista ajattelee että ei firmaa oo enää olemassa silloin kun riski realisoituu. Todennäköisesti siellä on myös peltisten suojien maadoitukset tekemättä. Mikäli käytetään 230V spotteja, on metalliset asennusrasiat ja suojat standardin mukaan maadoitettava. Toki jos spotit ovat kaksoiseristettyjä niin tilannetta voi tulkita toisinkin, harvoin kuitenkaan ovat.

 

[Erkkimerkki]

Mikähän voisi olla vikana kun kolmivaiheinen vikavirtasuoja katkoo sähköjä jotenkin kummallisen satunnaisesti. Vikavirtasuoja laukeaa itsekseen myös vaikka sen takana olevat kaikki johdonsuojakatkaisijat olisivat off-asennossa.
Joskus vikavirtasuoja pysyy päällä viikon, joskus se ei suostu jäämään päälle-asentoon lainkaan ja kaikkea tältä väliltä. Vikavirtasuojan takana on muutama pistorasia ja led-kattovaloja.
Vikavirtasuoja itsessään on vaihdettu uuteen.

Etsisin vikaa nollan eristysvastuksesta. Riittää jos nolla pääsee maihin, laukeaa vikavirtasuoja. Mahdollisesti jotain kosteutta ryhmään liitetyssä laitteessa/johtimessa.
Vika on helpoin löytää silloin kun vikis ei pysy päällä ollenkaan.

 

[ddude]

SFS-käsikirja 600-1-1 sivulla 240 on esitetty esimerkkejä asennustavoista.
Kohta nro 3: Monijohdinkaapeli suoraan lämpöeristetyssä seinässä. Lämpöeristettä ei ole kaapelin ja seinän pinnan välillä.
Alaviitteinä ovat a ja c.
a) Seinän sisäpuolen pintarakenteen lämmönläpäisykerroin ei ole pienempi kuin 10 W/m^2*K
c) Kun kaapeli on asennettu pystysuoraan ja ilmanvaihto on rajoitettu, ympäristön lämpötila pystysuoran osuuden yläpäässä voi nousta merkittävästi. Asia on harkittavana.

Eli mikäli et pysty osoittamaan että lämmönläpäisykerroin riittää, et saa eristeeseen sisälle asentaa. Kaikki eristeet johtavat lämpöä alle tuon. Kyse ei ole siitä että kaapeli varsinaisesti kuumenisi, vaan kaapelin pintalämpötila nousee sen verran että kaapelin muovi haurastuu ja saattaa murentua ennen aikojaan. Kyseessä on siis jonkinlainen mahdollinen aikapommi. Se että on firmoja joita ei kiinnosta asia, ei tee siitä hyväksyttyä. Liian iso osa asentajista ajattelee että ei firmaa oo enää olemassa silloin kun riski realisoituu. Todennäköisesti siellä on myös peltisten suojien maadoitukset tekemättä. Mikäli käytetään 230V spotteja, on metalliset asennusrasiat ja suojat standardin mukaan maadoitettava. Toki jos spotit ovat kaksoiseristettyjä niin tilannetta voi tulkita toisinkin, harvoin kuitenkaan ovat.

Ok, kiitoksia.
Tulkitaanko asiaa eritavalla jos kaapelin vetää sitten tuolla välikaton runkopalkkeihin kiinnitettynä.
Tuollon mmj ei varsinaisesti mene villojen välissä?
Jos tuokaan ei ole sallittu mikä on sitten järkevin tapa vetää syötöt?

 

[silmakka]

SFS-käsikirja 600-1-1 sivulla 240 on esitetty esimerkkejä asennustavoista.
Kohta nro 3: Monijohdinkaapeli suoraan lämpöeristetyssä seinässä. Lämpöeristettä ei ole kaapelin ja seinän pinnan välillä.
Alaviitteinä ovat a ja c.
a) Seinän sisäpuolen pintarakenteen lämmönläpäisykerroin ei ole pienempi kuin 10 W/m^2*K
c) Kun kaapeli on asennettu pystysuoraan ja ilmanvaihto on rajoitettu, ympäristön lämpötila pystysuoran osuuden yläpäässä voi nousta merkittävästi. Asia on harkittavana.

Eli mikäli et pysty osoittamaan että lämmönläpäisykerroin riittää, et saa eristeeseen sisälle asentaa. Kaikki eristeet johtavat lämpöä alle tuon. Kyse ei ole siitä että kaapeli varsinaisesti kuumenisi, vaan kaapelin pintalämpötila nousee sen verran että kaapelin muovi haurastuu ja saattaa murentua ennen aikojaan. Kyseessä on siis jonkinlainen mahdollinen aikapommi. Se että on firmoja joita ei kiinnosta asia, ei tee siitä hyväksyttyä. Liian iso osa asentajista ajattelee että ei firmaa oo enää olemassa silloin kun riski realisoituu. Todennäköisesti siellä on myös peltisten suojien maadoitukset tekemättä. Mikäli käytetään 230V spotteja, on metalliset asennusrasiat ja suojat standardin mukaan maadoitettava. Toki jos spotit ovat kaksoiseristettyjä niin tilannetta voi tulkita toisinkin, harvoin kuitenkaan ovat.

Hiusten halkomista mutta miten muuten tuo välikaton eristeet eroaa esim. ulkoseinien eristeistä. Eikös näissä kuitenkin esimerkiksi MMJ kaapeli vedetä eristettä hipoen höyrynsulun ja eristeen välissä ?

 

[Erkkimerkki]

Eristeen ja seinän/levyn minkä tahansa kiinteämmän (lue lämpöä johtavamman) rajapinnassa saa vetää. Eristeen sisällä, jolloin villaa on kaapelin molemmilla puolilla, ei saa vetää.

 

[JiiPee]

Ok, kiitoksia.
Tulkitaanko asiaa eritavalla jos kaapelin vetää sitten tuolla välikaton runkopalkkeihin kiinnitettynä.
Tuollon mmj ei varsinaisesti mene villojen välissä?
Jos tuokaan ei ole sallittu mikä on sitten järkevin tapa vetää syötöt?

Jooh sinne palkkeihin kiinni ja niihin kohtiin josta mennään villan läpitte lerppa tai putki ja sitten kun vielä muistaa tulpata ne putken päät, niistä tulee meinaan kovilla pakkasilla kivasti vettä jos jättää tulppaamatta.
Ja jos oikein nohia on niin teippaa vielä ne kohdat missä muovi on puhkaisu mutta tuota tuskin monikaan tekee.

 

[ddude]

Jooh sinne palkkeihin kiinni ja niihin kohtiin josta mennään villan läpitte lerppa tai putki ja sitten kun vielä muistaa tulpata ne putken päät, niistä tulee meinaan kovilla pakkasilla kivasti vettä jos jättää tulppaamatta.
Ja jos oikein nohia on niin teippaa vielä ne kohdat missä muovi on puhkaisu mutta tuota tuskin monikaan tekee.

Toi on välikatto, eli tila joka kokonaan plussan puolella aina. Villa menossa väliin vain äänieristeeksi.

 

[JiiPee]

Toi on välikatto, eli tila joka kokonaan plussan puolella aina. Villa menossa väliin vain äänieristeeksi.

No kunhan ei mistään haudata villan sekaan niin bueno.

 

[djmake]

Mikähän voisi olla vikana kun kolmivaiheinen vikavirtasuoja katkoo sähköjä jotenkin kummallisen satunnaisesti. Vikavirtasuoja laukeaa itsekseen myös vaikka sen takana olevat kaikki johdonsuojakatkaisijat olisivat off-asennossa.
Joskus vikavirtasuoja pysyy päällä viikon, joskus se ei suostu jäämään päälle-asentoon lainkaan ja kaikkea tältä väliltä. Vikavirtasuojan takana on muutama pistorasia ja led-kattovaloja.
Vikavirtasuoja itsessään on vaihdettu uuteen.

Jos kerran vaihto uuteen on jo tehty, niin sitä on vaikea perua. Ensimmäisenä toimenpiteenä ei kuitenkaan kannattaisi siihen lähteä.

Tuo satunnaisuus ei selvästi kohdistu mihinkään tiettyyn ajanhetkeen tai toimenpiteeseen? Johdonsuojat pois päältäkin tapahtuva laukeaminen viittaisi nollien sekoamiseen keskuksessa eli vvs:n nollan perässä on jotain, joka sinne ei kuulu. Jokin keskuksessa oleva kontaktori nolla väärään paikkaan kytkettynä voisi olla ihan otollinen ongelmien aiheuttaja.
Tosin toki ne nollat voi sotkea muuallakin kuin keskuksessa. Yksi otollinen paikka on katon jakorasia jos sen kautta kulkee sekä vvs:n takaa tuleva että muu sähkö ja valaisinta asentaessa on käytetty väärää nollaa. Tosin jossakin tällaisessa tapauksessa ve vvs:n laukeaminen liittyisi helposti suoraan omiin toimenpiteisiin ja yhteyden olisi luultavammin huomioinut.

Etsisin vikaa nollan eristysvastuksesta. Riittää jos nolla pääsee maihin, laukeaa vikavirtasuoja. Mahdollisesti jotain kosteutta ryhmään liitetyssä laitteessa/johtimessa.

Kun sen vvs:n kerrottiin laukeavan myös sen takana olevien johdonsuojien ollessa pois päältä, ei siellä nollassakaan silloin oikein kytketyssä kulje mitään, joka vuotaisi maihin. Jos johdonsuojat pois päältä -kokeilua ei olisi tehty niin maihin vuotaminen olisi toki yksi mahdollisuus.

 

[Trans-Late]

Liitos ei voi olla seinän ja valaisimen välissä, vaan seinässä on joko upossa rasia, missä liitos on ja valaisin tulee tähän rasiaan kanneksi, tai sitten valaisin on vaihdettava sellaiseksi, missä liitos on valaisimen sisällä.

Voi olla vain reikä seinässä josta tulee johdot ja erillinen koukku, niin vähän pakko se liitos on tehdä siinä valaisimen peitekuvussa. Sama asiahan se on vaikka siinä olisi liitäntäkansi, niin silloinkin liitos jää kannen ja valaisimen väliin ihan normaalisti.

 

[Pakana]

Voiko samaan valaisinryhmään liittää uusia valaisimia, vai tuleeko näissä jokin tehonrajoitus vastaan, tai jakautuuko 230 VAC jännite eri valaimien välillä, jolloin kaikki valaisimet palavat himmeämpänä? Tarkoitus olisi lyödä jakorasia nykyisen valopisteen paikalla, ja jatkaa siitä johdot rinnakkaisena kolmelle uudelle valopisteelle, jotka pinta-asennetaan välikattoon. Ryhmäkeskuksella 10A sulakkeet, ja näiden perässä on ainoastaan nykyinen valopiste.

Esim. tuollaisia komponentteja olisi tarkoitus asentaa 3 kpl välikattoon: Valaisinpistorasia - AKK13 AKK13, 1-luokka, pinta HF - 1152512 - ABB Smart Buildings

Nykyisen valopisteen tilalle seuraava komponentti: Vaihtokansi IP 20: AK13 | ABB

Kyllähän noita valaisinrasioita voi aika kevyin mielin lisäillä, varsinkin nykyään kun valaisimien ottamat virrat ovat huomattavasti pienentyneet. Periaatteessa tuossa se jännite laskee kuorman kasvaessa, mutta tuo on kyllä täysin laskennallinen, jota ei käytännössä edes oikein voi mitata, saatikka aistinvaraisesti havaita.

 

[Eramaankettu]

Menee melko hiustenhalkomiseksi En sitten tiedä miten laskit johtojen tuottamat häviöt, mutta https://www.theseus.fi/bitstream/ha...Ella-Lehtinen-2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y tossa jotain matskua aiheesta ja löytyy kohdasta 4.2
Valaisimille useimmiten (uusille LED valaisimille) syöttöjännitteen tulee olla tyyliin 200-250VAC hyvin useasti, joten tuon 10A (ilmoittamasi sulakekuorma) alla et saa aiheutettua jännitteenalenemaa, joka tiputtaisi edes teoriassa jännitteen niin alas, että se voisi vaikuttaa jtoain. Hehkulamput ovat eri juttu, jossa esim joku oikosulku (vaikka kompura) voi näkyä eritavalla väreilynä.

 

[glhf]

Kysymys DC-puolelta joka ei ole niin tuttu. Mulla on 24V akkujärjestelmä ja 2000W (4000W piikkiteho) invertteriä olen asentamassa. Kaapelit jotka tulivat invertterin mukana, olivat aika heppoisat (olisikhan 10 tai 16mm2) ja liian lyhyet (n 50 cm).

Invertteri tulee kumminkin reilun kolmen metrin päähän akuista, joten tarvitsen pidemmät kaapelit. Valmiina olisi 24mm2 kaapelia pari kappaletta (rakennettu 4x 6mm2 kuparikaapeleista..) ja 150A sulake.

Kysymyksenä:
- riittääkö kaapelin paksuus tuolle maksimikuormalle? laskin että häviö olisi n. 2,5% eli pitäisi olla ok sen puolesta
- onko kaapelin paksuus riittävä 150a sulakkeelle? ts. onko riskiä että kaapelit kuumenevat liikaa mahd. ongelmatilanteessa ennen kun sulake kerkeää poksahtaa?
- muita huomioita?

 

[Copper]

Kysymys DC-puolelta joka ei ole niin tuttu. Mulla on 24V akkujärjestelmä ja 2000W (4000W piikkiteho) invertteriä olen asentamassa. Kaapelit jotka tulivat invertterin mukana, olivat aika heppoisat (olisikhan 10 tai 16mm2) ja liian lyhyet (n 50 cm).

Invertteri tulee kumminkin reilun kolmen metrin päähän akuista, joten tarvitsen pidemmät kaapelit. Valmiina olisi 24mm2 kaapelia pari kappaletta (rakennettu 4x 6mm2 kuparikaapeleista..) ja 150A sulake.

Kysymyksenä:
- riittääkö kaapelin paksuus tuolle maksimikuormalle? laskin että häviö olisi n. 2,5% eli pitäisi olla ok sen puolesta
- onko kaapelin paksuus riittävä 150a sulakkeelle? ts. onko riskiä että kaapelit kuumenevat liikaa mahd. ongelmatilanteessa ennen kun sulake kerkeää poksahtaa?
- muita huomioita?

Victronin 24V/1600VA invertterissä oli 25mm2 1,5m kaapelit tehtaalla asennettuna. Manuaalissa maininta että yli 1,5m alle 3m pitäis käyttää jo 50mm2 kaapelia. Mutta netti on täynnä laskureita, semmoseen kun syötät tiedot niin ei tarvi itse arpoa.

 

[janne]

Keittön pari riippuvaloa (led) välähää ihan pikaisesti kun jääkaapin kompura hörähtää päälle. Taitavat olla saman sulakkeen takana. Tosin ihan joka kerta tuota ei tapahdu mikä vähän ihmetyttää. Eipä tuo sinänsä mitään haittaa, mutta mietin onko olemassa jotain häiriösuotimia tms jolla tuon saisi loppumaan? Vai onko kyseessä joku oikea vika?

 

[Kvarkki]

Mites nämä maahan tulevien suojaputkien luokitukset menee, onko tämä Bilteman rööri ihan sekundaa (pihamaahan)?

Kaapelinsuojaputki, sileä sisäpinta, Ø 50 mm, 25 m

Halogeeniton, joustava kaksoisseinämäputki, jonka ulkopinta on aallotettu ja sisäpinta sileä. Sisältää vetolangan. Käytetään maahan upotettavien sähkökaapele...

www.biltema.fi

Lähinnä siis rupesin tuota "750 N" lukemaa katselemaan. Starkin vastaavassa putkessa esim. on ihan tuttu SN8 (Kaapelinsuojaputki 50 mm 50 m vetonarulla | STARKin verkkokauppa).

Sinällään kysymys on lähinnä teoreettinen, kun Bilteman 30 e/25m tavaraa ei näytä löytyvän enää kuin yhdestä liikkeestä ja tuo Starkin 50 m rulla on jo tätä uutta versiota halvempaa. Bilteman edellisen rullan onneksi käytin paikkoihin, jossa asialla ei ole merkitystä.

 

[Pakana]

Kuvittelisi että tuo Bilteman 750N tarkoittaa sitä että putki kestää suoraan päälleen tuon 75kg painon, kun tuossa virallisessa standardissa se paino jaetaan tasaisesti neliön alalle.

Ei tuo 750N mun mielestä erityisen heikolta kuulosta.

 

[Svesnon]

Mites nämä maahan tulevien suojaputkien luokitukset menee, onko tämä Bilteman rööri ihan sekundaa (pihamaahan)?

Kaapelinsuojaputki, sileä sisäpinta, Ø 50 mm, 25 m

Halogeeniton, joustava kaksoisseinämäputki, jonka ulkopinta on aallotettu ja sisäpinta sileä. Sisältää vetolangan. Käytetään maahan upotettavien sähkökaapele...

www.biltema.fi

Lähinnä siis rupesin tuota "750 N" lukemaa katselemaan. Starkin vastaavassa putkessa esim. on ihan tuttu SN8 (Kaapelinsuojaputki 50 mm 50 m vetonarulla | STARKin verkkokauppa).

Sinällään kysymys on lähinnä teoreettinen, kun Bilteman 30 e/25m tavaraa ei näytä löytyvän enää kuin yhdestä liikkeestä ja tuo Starkin 50 m rulla on jo tätä uutta versiota halvempaa. Bilteman edellisen rullan onneksi käytin paikkoihin, jossa asialla ei ole merkitystä.

Kuvittelisi että tuo Bilteman 750N tarkoittaa sitä että putki kestää suoraan päälleen tuon 75kg painon, kun tuossa virallisessa standardissa se paino jaetaan tasaisesti neliön alalle.

Ei tuo 750N mun mielestä erityisen heikolta kuulosta.

Kuvittelisin että olisi ihan ok nurmikon ja yms alla. Ajotien alle en laittaisi.

Kaapelinsuojaputki Meltex TEL B Ø50 mm x 50 m keltainen vetolangalla

Vetolangalla varustettu taipuisa kaapelinsuojaputki sähkö-, tele- ja valokaapeleiden suojaukseen. Taipuisaan Meltex kaapeliputkeen on valmiiksi sujutettu 0,8 mm rautalanka. Rautalanka kestää nylonnarua paremmin kaapeleiden vetopainoa, ja sidonnan pettämisriski kaapelivedon aikana on pienempi.

www.taloon.com

Tuossa näyttäisi olevan SN8 putkea vastaavalla metrihinnalla.

 

[Ormu]

Keittön pari riippuvaloa (led) välähää ihan pikaisesti kun jääkaapin kompura hörähtää päälle. Taitavat olla saman sulakkeen takana. Tosin ihan joka kerta tuota ei tapahdu mikä vähän ihmetyttää. Eipä tuo sinänsä mitään haittaa, mutta mietin onko olemassa jotain häiriösuotimia tms jolla tuon saisi loppumaan? Vai onko kyseessä joku oikea vika?

Todennäköisin syy on, että jännite dippaa jääkaapin käynnistyessä (suuren käynnistysvirran takia) sen verran paljon, että lamput välähtävät. Joku ledilamppu voi olla vähemmän herkkä jännitteen heittelylle kuin toinen. Joku (moderni ja kallis) jääkaappi saattaa käynnistyä sivistyneemmin tai sitten ei. Varmempi ratkaisu voi olla, jos sähköasentaja vaihtaa lamput eri vaiheeseen kuin missä jääkaapin pistorasia on. Jos siis välkähtely on häiritsevää.

e: Tosin jos ne lamput ovat saman johdon perässä kuin jääkaapin pistorasia kuten arvelit, silloin tuo vaiheesta toiseen siirtäminen tai muu johdotuksilla kikkailu voi vaatia huomattavan määrän työtä. En tiedä, onko tuollaisia järjestelyjä tehty käytännössä. Silloin saattaa auttaa sekin, että niille tuodaan oma johto jostain muualta kuin jääkaapin pistorasialta, mutta sekin vaatii työtä.

 

[Kvarkki]

Kuvittelisin että olisi ihan ok nurmikon ja yms alla. Ajotien alle en laittaisi.

Kaapelinsuojaputki Meltex TEL B Ø50 mm x 50 m keltainen vetolangalla

Vetolangalla varustettu taipuisa kaapelinsuojaputki sähkö-, tele- ja valokaapeleiden suojaukseen. Taipuisaan Meltex kaapeliputkeen on valmiiksi sujutettu 0,8 mm rautalanka. Rautalanka kestää nylonnarua paremmin kaapeleiden vetopainoa, ja sidonnan pettämisriski kaapelivedon aikana on pienempi.

www.taloon.com

Tuossa näyttäisi olevan SN8 putkea vastaavalla metrihinnalla.

Joo, ajotien/pihan kohdalla tuli itselle tämä kestävyys mieleen, varsinkin kun Bilteman viemäriputket ovat vähän mitä sattuu kuraa. Alkoi vaan haiskahtamaan tuo ihan oma 750 N luokitus ja ilman pinta-alan ilmoitusta, niin mietin, että onko se kuitenkin joku virallinen standardi Arvelin vastauksen olevan ei, koska googlella ei tärpännyt. Äkkiseltään laskeskeltuna 8 kN/m^2 tarkoittaisi yhdelle putkelle 400 N/m kuormaa, ei kyllä pienintäkään hajua miten tuollainen kuormitustesti tehdään (20 metrin pätkää vierekkäin ja 800 kg levy päälle?).

Linkkaamani Starkin putki on myös SN8 ja muutaman euron taloon.comia halvempi (varsinkin tinkauksen jälkeen, 5-10 % luulis ainakin lähtevän vielä tuosta hinnasta).

e: Pipelifen pdf:stä löytyi teksti 750 N/5 cm perustuen standardiin SFS-EN 61386-1, sähköasennusputket. SN8 löytynee jostain muusta standardista, SFS-EN 61386-24? Joka tapauksessa näyttänee siltä, että Biltema myy taas vähän sinnepäin teksteillä tavaraa, SFS-EN 61386-1 ei kuulu maahan.

 

[Larmatin]

Mulla on beam keskusyksikkö pölyimurissa ja käynnistys on piuhat yhteen(ohjaus/hituvirta) No putkisto on Allaway jonka startti nappi on vain painonappi jolla imuri ei lähde tulille.
Mulla oli edellisessä letkussa on/off katkaisin mutta nyt tilasin uuden letkun ja aattelin että saisinko modattu niin että on allawayn painonapilla saisi ohjattu on/off signaalia.
jonkun trankkukytkennnän voisi siihen tehdä ja ottaa vaikka kännykkälaturista siihen virta tai 9v patterista.
Onko ehdotuksi miten tekisi tuon ohjaustyypin vaihdoksen vai laitanko uuteenkin letkuun on/off napin.

 

[Ponsu]

Saako ryhmäkeskukseen lisätä itse lisää johdonsuojakatkaisimia, mikäli se ei ole vielä kytkettynä? Vai täytyykö olla sähkäri? Hommasin keskuksen, johon olisi tarkoitus pari lisätä, että saa riittämään.

Toinen kyssäri: tarviiko ILP vikavirtasuojatun kytkimen? Uuni ja lämminvesivaraaja taitaa mennä ilman vikavirtasuojausta?

 

[Griffin]

Keittön pari riippuvaloa (led) välähää ihan pikaisesti kun jääkaapin kompura hörähtää päälle. Taitavat olla saman sulakkeen takana. Tosin ihan joka kerta tuota ei tapahdu mikä vähän ihmetyttää. Eipä tuo sinänsä mitään haittaa, mutta mietin onko olemassa jotain häiriösuotimia tms jolla tuon saisi loppumaan? Vai onko kyseessä joku oikea vika?

Jos ne on tietynlaisen himmentimen takana, niin voi johtua himmentimestä. Muutoin sanoisin, että käytä siellä sähkömies mittaamassa 0-johdinten kunto ja oikosulkuvirta ko pistorasiasta, jossain voi olla huono kontakti, joka voi aiheuttaa joskus sitten esim tulipalon tai laitevaurioita.

 

[JiiPee]

Jos ne on tietynlaisen himmentimen takana, niin voi johtua himmentimestä. Muutoin sanoisin, että käytä siellä sähkömies mittaamassa 0-johdinten kunto ja oikosulkuvirta ko pistorasiasta, jossain voi olla huono kontakti, joka voi aiheuttaa joskus sitten esim tulipalon tai laitevaurioita.

Tai on vain pitkän linjan päässä jossain maaseudulla jossa tuollainen pikku vilkkuminen on ihan normipäivä.

 

[V.R]

Saako ryhmäkeskukseen lisätä itse lisää johdonsuojakatkaisimia, mikäli se ei ole vielä kytkettynä? Vai täytyykö olla sähkäri? Hommasin keskuksen, johon olisi tarkoitus pari lisätä, että saa riittämään.

Toinen kyssäri: tarviiko ILP vikavirtasuojatun kytkimen? Uuni ja lämminvesivaraaja taitaa mennä ilman vikavirtasuojausta?

230V kytkentöjen tekeminen keskuksessa ei ole lähtökohtaisesti maallikoille sallittua työtä. Toki jos sähkärille tämä järjestely sopii, ja hän tarkastaa/mittaa/ottaa vastuun kytkennöistä niin miksipä ei. Muutaman johdonsuojan kiinni laittamisessa tosin sähkärilläkään ei pitäisi kovin montaa minuuttia mennä, jos hän kuitenkin kytkee keskuksen.

Pääsääntöisesti pistorasioita sisältävät ryhmät pitää suojata vikavirtasuojakytkimellä ja tiettyä kiinteästi/puolikiinteästi kytkettyä laitetta sisältävät ryhmät ei. Tässä on kylläkin aika monta poikkeusta riippuen mm. onko kyseessä uudiskohde vai saneeraus, mikä on laitteen asennusympäristö, vaatiiko valmistaja ohjeissaan vikavirtasuojakytkimen käyttöä, onko laite niin kriittinen, että vikavirtasuojakytkimen toimiminen aiheuttaisi suurta haittaa jne..

 

[Ponsu]

230V kytkentöjen tekeminen keskuksessa ei ole lähtökohtaisesti maallikoille sallittua työtä. Toki jos sähkärille tämä järjestely sopii, ja hän tarkastaa/mittaa/ottaa vastuun kytkennöistä niin miksipä ei. Muutaman johdonsuojan kiinni laittamisessa tosin sähkärilläkään ei pitäisi kovin montaa minuuttia mennä, jos hän kuitenkin kytkee keskuksen.

Pääsääntöisesti pistorasioita sisältävät ryhmät pitää suojata vikavirtasuojakytkimellä ja tiettyä kiinteästi/puolikiinteästi kytkettyä laitetta sisältävät ryhmät ei. Tässä on kylläkin aika monta poikkeusta riippuen mm. onko kyseessä uudiskohde vai saneeraus, mikä on laitteen asennusympäristö, vaatiiko valmistaja ohjeissaan vikavirtasuojakytkimen käyttöä, onko laite niin kriittinen, että vikavirtasuojakytkimen toimiminen aiheuttaisi suurta haittaa jne..

Juu, voi olla parempi että sähkäri laittaa ”taulun täyteen” samalla kun käy kytkemässä. Vaikka sähkärille kyllä kävi se, että johdotan itse.

Vanha kohde, johon kaikki sähköön liittyvä tulee olemaan uutta.

 

[Pakana]

Harva sähkäri on kovin mustasukkainen siitä kaapelinvetohommasta. Ei sen kaapelin veto niin ihmeellistä ole, kun vaan sähkärin ja sen kaapelia vetävän hepun välillä on yhteisymmärrys mitä ja miten siellä niitä vedetään.

Toinen kyssäri: tarviiko ILP vikavirtasuojatun kytkimen? Uuni ja lämminvesivaraaja taitaa mennä ilman vikavirtasuojausta?

Jos ILP valmistaja ei vaadi, niin voi olla ilman vikistä, mutta silloin se on kytkettävä kiinteästi/puolikiinteästi. Pistorasialiitäntä vaatii lähtökohtaisesti vikiksen, mutta jos siinä on sopivasti hollilla jo ennestään rasia ei sille tarvitse pykälien puitteissa tehdä mitään.

 

[Ponsu]

Harva sähkäri on kovin mustasukkainen siitä kaapelinvetohommasta. Ei sen kaapelin veto niin ihmeellistä ole, kun vaan sähkärin ja sen kaapelia vetävän hepun välillä on yhteisymmärrys mitä ja miten siellä niitä vedetään.

Joo, lähinnä varmaan jos ei ole sitä hommaa kauheasti, niin aika hyvin tuossa saa kulumaan aikaa/laskutettua tehdystä työstä.

 

[irspa]

230V kytkentöjen tekeminen keskuksessa ei ole lähtökohtaisesti maallikoille sallittua työtä. Toki jos sähkärille tämä järjestely sopii, ja hän tarkastaa/mittaa/ottaa vastuun kytkennöistä niin miksipä ei. Muutaman johdonsuojan kiinni laittamisessa tosin sähkärilläkään ei pitäisi kovin montaa minuuttia mennä, jos hän kuitenkin kytkee keskuksen.

Pääsääntöisesti pistorasioita sisältävät ryhmät pitää suojata vikavirtasuojakytkimellä ja tiettyä kiinteästi/puolikiinteästi kytkettyä laitetta sisältävät ryhmät ei. Tässä on kylläkin aika monta poikkeusta riippuen mm. onko kyseessä uudiskohde vai saneeraus, mikä on laitteen asennusympäristö, vaatiiko valmistaja ohjeissaan vikavirtasuojakytkimen käyttöä, onko laite niin kriittinen, että vikavirtasuojakytkimen toimiminen aiheuttaisi suurta haittaa jne..

Viestistä saa kuvan että kyseessä olisi johdonsuojien lisääminen uuteen keskukseen varauksiin, sähkärin tullessa keskus olisi kytkemistä vaille valmis. Kaikki kytkennät jäävät sähkärin tehtäväksi eikä tästä pitäisi sanomista tulla.

 

[Ponsu]

Viestistä saa kuvan että kyseessä olisi johdonsuojien lisääminen uuteen keskukseen varauksiin, sähkärin tullessa keskus olisi kytkemistä vaille valmis. Kaikki kytkennät jäävät sähkärin tehtäväksi eikä tästä pitäisi sanomista tulla.

Kyllä, juuri näin!

Johdonsuojakatkaisijat

new.abb.com

Linkissä olevien palikoiden lisääminen ”jonon jatkoksi”. Eipä tuossa varmaan kauaa sähkärillä mene kun noi laittaa, että ei mun nyt pakko noita ole siihen saada.

 

[Huliwali]

Pitäisi siirtää pistorasia. Onko väliä minkä "paksuisella" kaapelilla teen jatkon? Tallista löytyisi sopiva pätkä 3x1,5 kaapelia. Nykyisen kaapelin paksuudesta ei tietoa.