Kysymyksiä sähkömiehille

Kiitos vastauksista.
Sähköt on vuodelta 2011 eli ihan vanhoista ei ole kyse, eikä ole mitään kruunukytkimiä.
Vanha lamppu oli mielestäni kytketty samalla tapaa.
No täytyy vielä tarkistaa noi kytkennät.
 
Kiitos vastauksista.
Sähköt on vuodelta 2011 eli ihan vanhoista ei ole kyse, eikä ole mitään kruunukytkimiä.
Vanha lamppu oli mielestäni kytketty samalla tapaa.
No täytyy vielä tarkistaa noi kytkennät.
Jos siinä on ollut toimivana itselläsi lamppu aikaisemmin, on jotain kytkennässä pielessä.
Jos taas ei ole niin tilanne on hieman toinen. Tuon ikäisessä voisi olettaa olevan kunnossa paitsi jos joku on myöhemmin säätänyt omiaan. Siinä katossa on voinut olla joku kaukosäätimellä ohjattava versio ja sen vuoksi kytkimeltä on vaihdettu johtojen paikkoja jotta saadaan jatkuvasti sähkö. Tai vaihtoehtoisesti itse kattorasialtakin on voitu ottaa jatkuva mutta kytkintä pidän todennäköisempänä. Ja ihan tapetoidessa / maalatessakin käy tällaisia kun irrotetaan koko kytkin ja samalla saadaan johto irti. Se sitten palautetaan mihin palautetaan.

Kun tarkistat niin ota kuva siitä rasiasta niin katsotaan, miltä näyttää.
 
Kiitos vastauksista.
Sähköt on vuodelta 2011 eli ihan vanhoista ei ole kyse, eikä ole mitään kruunukytkimiä.
Vanha lamppu oli mielestäni kytketty samalla tapaa.
No täytyy vielä tarkistaa noi kytkennät.
Jääkö se ledilamppu palamaan täydellä kirkkaudella, vai kenties himmeämpänä? Ettei vaan "laatuledi" hohkaa kapasitiivisestä kytkennästä... Vaihda hehkulamppu tilalle niin ei pala.
 
Ostin ja kytkin lapselle uuden kattolampun. Katossa oli musta,sininen ja kevi. Lampussa taas vain musta ja sininen.
Eli kytkin vaiheen ja nollajohtimen ja suojamaa jäi kytkemättä. Lamppu muovirunkoinen led-lamppu missä muuntaja.
Tähän asti homma on omasta mielestä ok.
Lamppu kuitenkin on kokoajan päällä riippumatta valokatkaisijan asennosta?

Lampun saa toki sammutettua kaukosäätimellä mutta olenko kuitenkin kytkenyt johdot jotenkin väärin?

Mikä lamppu ja mistä ostettu?
 
Jääkö se ledilamppu palamaan täydellä kirkkaudella, vai kenties himmeämpänä? Ettei vaan "laatuledi" hohkaa kapasitiivisestä kytkennästä... Vaihda hehkulamppu tilalle niin ei pala.
Normikirkkaudella palaa, ja ledit on lampussa kiinteänä joten ei voi vaihtaa.
Mikä lamppu ja mistä ostettu?
Saksan Amazonista ostettu led plafondi, en voi linkittää kun tuota mallia ei enää myydä.
 
Jos dataa ja sähköä haluaa samaan kouruun laittaa, niin eristys pitäisi olla kaikissa kaapeleissa sama. Ja se harvoin toteutuu hituvirta kaapeleissa
Jos sinne kouruun laitetaan pelkät johdot, niin noinhan se menee, mutta kyllä sinne kaapelit saa yhdessä laittaa. Eli mainitussa jalkalistakourussa voi vetää ihan luvallisesti MMJ:llä sähkön ja cat6 kaapelilla datapisteen. Irtojohtimilla sähköä ei saa vetää.
 
Olet ihan oikeassa, kyllä siinä kaapeloinnissa ainakin maahan menee väkisin aikaa. Eli ainakin kaivutyöt valmiiksi jos maahan laittaa. Ja kovin syväänhän kaapelia ei ole pakko saada kunhan suojataan muutoin riittävästi. Mukavampi maassa jos sinne mitenkään onnistuu. Mutta ehdottomasti putkeen tuollaisessa kohdassa jossa maaperä on mitä on.

a) Ei välttämättä tarvitse. Jos siellä mökin keskuksessa on sopivasti tilaa niin kyllä ne tarpeelliset voi sinne laittaa
b) Riippuen siitä, laitatko maahan vai ilmaan. Vetäisin joka tapauksessa 5x2,5mm2 kaapelia. Maahan menee MCMK ja ilmaan sitten muuta. MMJ:tä saa MMJK:na kannatinvaijerin kanssa mutta joku paremmin muistava kertonee, kielsikö joku pykälä MMJ+vaijeri+nippusiteet -yhdistelmän. En lähde arvaamaan koska en muista.
c) Uutta asennusta joten vikavirtasuojan perään. Ja muutoinkin tuollaisessa paikassa ehdottomasti paikallaan.
d) Kuva keskuksesta voisi olla ihan paikallaan. Tai jos on vanha tulppasulakekeskus niin jo ilman kuvaakin VVS on käytännössä pakko asentää ulkopuolelle omaan laatikkoonsa. Eli tämän kaltaisia tulee huomioitavaksi.

En laittaisi 10A perään vaan suoraan suosiolla 3x16A. Ei juuri kustannuksia nosta ja saat samalla sinne saunan seinään voimavirtarasian tai ainakin mahdollisuuden sille. Tosin tällöin siellä saunalla onkin sitten oltava välisulake jos valaistusta haluaa johdottaa 3x1,5mm2 kaapelilla. Ja jos 3~ tarvetta ei ole niin jossakin kohden sinne saunalle tulee kuitenkin tarve tehdä puita ja se sähkösirkkeli / halkaisukone onkin enemmän, mitä 10A kestää. Eli jo silläkin vähintään 1x16A. Tosin tottakai voi olla 1/2x16A pistorasioille ja 1x10A valaistukselle jolloin se 1,5mm2 riittää niille siellä saunalla.

Säästää niitä sähkärille maksettavia tunteja kun piirrät (jollei ole valmiina) saunasta pohjakuvan ja merkitset, mihin haluat mitäkin. Läpivientimahdollisuuksia on niitäkin ihan hyvä katsella valmiiksi. Ja jos kyse on jostain hirsirakennuksesta tms johon ei halua johtoja "pitkin seiniä", on hyvä miettiä etukäteen sitäkin puolta.

Ja vaikka sauna onkin kyseessä niin riittävästi pistorasioita. Se yksi kaksiosainen siellä saunatuvan puolella ei nykyään kyllä riitä yhtään mihinkään.

Ihan fiksuja ideoita sinällään jättää "kasvunvaraa" kun nyt kerran sähköjä on vetämässä, mutta tuonkin voinee vetää överiksi ja sitten lopulta kustannukset ovat tuplat sen mitä olisi "perusratkaisulla". Kolmea vaihetta ei tule saunamökissä tarvitsemaan, kiuas on puulla ja sirkkelit, oksasilppurit yms. isommat askarteluvälineet otetaan sitten päämökistä, jos sellaisia koskaan tarvii. Saunamökkiin tarvii siis vain muutaman pistorasian ja kattovalaisimen, joten varmaan vaikka 1x 10A riittäisi, mutta ero 1x 16A lienee niin pieni että lienee sama laittaa sen mukaan.


Keskus on mallia tulppasulake. Jos/kun vikavirtasuojan tarvii, niin se vaatinee jonkinlaisen oman erillisen kotelon. Näyttää vähän että ei ehkä taida saada tuohon nykyiseen keskukseen järkevästi kiinni(kuva alla)?
Mikäli ei saa järkevästi sijoitettua tuohon olemassa olevaan keskukseen, niin onko tuolle jotakin erityisiä vaatimuksia minkälaisen boksin tuohon pitää laittaa ja mitä sinne tarvii saada (VVSn lisäksi) sisälle sopimaan?

Liesi on mökissä poistettu käytöstä, eli siinä olisi valmiina kolme tyhjää 16A paikkaa mistä yhdestä voisi ottaa tuon saunamökin sähkön. Toisesta voisi vetää päämökin päätyyn yhden ulkorasian toisen 16A paikan takaa, mikä tarvinnee oman vikavirtasuojan?


Mökkien välinen "maa" on kivikkoa, jossa saattaa jossakin kohtaa olla 5cm multaa, mutta pääosin pelkkää kiveä. En siihen lähde kyllä mitään kaivamaan, eli johto pitää vetää ilmassa mökkien välille. Mökkien välinen vaijeri ei tarkemmassa tutkiskelussa ollut enää hirveän terhakka, joten se pitää vetää uusi tai sitten tuollainen "itsekantava" kaapeli mökkien välille voisi olla vaihtoehto (vaijerille sinällään ei ole enää mitään muuta tarvetta). Onko tähän jotakin suosituksia mitä kaapelia tuohon pitää käyttää? Joko isekantavana, tai erillisen vaijerin varassa..?

Saanko pykälien puolesta itse vetää johdot mökin sisälle kattoon/seinään pistorasioille, valaisimelle ja kytkimelle, jos sen itse johtojen kytkemisen osuuden jättää ammattilaiselle?

Varmaan tuo pitää erikseen sitten vielä kysyä ja varmistaa siinä sähkömiestä paikalle tilatessa, mutta jos nyt tässä jo (esi-)suunnitteluvaiheessa tietäisi suunnilleen mitä voi ja on järkevää tehdä itse. Eikä tuo varmaan tuhottoman kallis olisi vaikka teettäisi kokonaan ammattilaisella, mutta kun tässä nyt on lomautusten muodossa vapaata aikaa ja intoa askarrella, niin kait tuossa muutaman satasen säästää jos itse pystyy valmistelemaan työläimmät osuudet...


Yllättävän monta muuttujaa näinkin näennäisesti helpossa "projektissa" vaikuttaa olevan. Johtojen veto kattoon & seiniin vaatii kyllä hieman funtsimista että saa järkevästi toteutettua, kun taitaa joutua pinta-asennuksena vetämään ja ihan hirveää sykkyrää ei sinne haluaisi...
 

Liitteet

  • Mökkikeskus.jpg
    Mökkikeskus.jpg
    2,8 MB · Luettu: 111
Jos pistorasialta mitattu vaihtojännite on 234V AC niin mistä tietää paljonko sen resistanssi on?
Voiko sen laskea esimerkiksi kytkemällä 8 ohmin aktiivikaiuttimet pistorasiaan ja mitata näiden välisen AC-Virran?

Pistorasialla ei ole resistanssia, mutta pistorasialta voidaan mitata/laskea verkon prospektiivinen oikosulkuvirta sekä silmukkaimpedanssi.
8ohm kuormaan hukkuu noin 6,8kW pätötehoa 234V jännitteellä (P=U^2 /R) eli ei kannata ainakaan tuota metodia kokeilla.

*Edittiä, kirjoititkin aktiivikaiuttimet.
 
6,8 kW kuulostaa aika hurjalta, pitääkö tuo varmasti paikkansa? Genelecin kaiuttimen nimellisteho on kuitenkin vain 0,04 kW kun nimelliskuormana on 8 ohmia.

Ymmärsin kysymyksesi ensin hieman väärin ja nyt en ymmärrä enää ollenkaan koska en varsinaisesti tiedä mitä olet mittaamassa.
 
Rakennuksen sähkötöiden dokumenteista löytynee oikosulkuvirtojen mittaukset tai laskennat, joista saa selville verkon impedanssin suuruuden.

Millään kaiuttimilla on turha lähteä mittaamaan, jollain isolla ja yksinkertaisella kuormalla kuten lämmitysvastuksella voi saada jonkun karkean arvion kun mittaa jännitteen ilman kuormaa ja kuorma päällä sekä virran. Mutta vähän paikasta riippuen tällaisen mittauksen tarkkuus voi olla ihan roskaa.

Hengellään ei kannata leikkiä, jos pistorasiasta mittaamista suunnittelee.
 
Jos pistorasialta mitattu vaihtojännite on 234V AC niin mistä tietää paljonko sen resistanssi on?
Voiko sen laskea esimerkiksi kytkemällä 8 ohmin aktiivikaiuttimet pistorasiaan ja mitata näiden välisen AC-Virran?

Kysymyksessä ei ole mitään järkeä. Käyttöpisteen silmukkaimpedanssi nähdään mittaamalla oikosulkuvirta asennustesterillä. Mitään kotikutoista menetelmää oikosulkuvirran mittaamiseen ei ole eikä semmoista pidä yrittää keksiä. Eikä tavallisella käyttäjällä ole mitään tarvetta noita asioita edes tietää.

Jos kyseessä on joku ongelma, niin olet hakemassa ihan väärää ratkaisua.
 
Meille tuoreesta kämpästä löytyi 2 tällaista valaisinta seinältä. Kuvassa siis riisuttuna. Alla olevan boksin leveys 18cm jos mittasuhdetta kaipaa.

Mitähän tekniikkaa tässä on ja onko tämä joku niin spesiaali desing-viritys mihin ei maallikko polttimoa vaihda? Ei siis ole nyt tarvetta mutta hyvä olisi ymmärtää tulevaisuutta ajatellen että voi puolisolle päteä :lol:

IMG_20200516_213112.jpg
 
Meille tuoreesta kämpästä löytyi 2 tällaista valaisinta seinältä. Kuvassa siis riisuttuna. Alla olevan boksin leveys 18cm jos mittasuhdetta kaipaa.

Mitähän tekniikkaa tässä on ja onko tämä joku niin spesiaali desing-viritys mihin ei maallikko polttimoa vaihda? Ei siis ole nyt tarvetta mutta hyvä olisi ymmärtää tulevaisuutta ajatellen että voi puolisolle päteä :lol:

IMG_20200516_213112.jpg
Eikö siitä lampusta löydy mitään merkintöjä? Aika erikoiselta näyttää eikä näytä kyllä miltään kovin uudelta.
 
Eikö siitä lampusta löydy mitään merkintöjä? Aika erikoiselta näyttää eikä näytä kyllä miltään kovin uudelta.

Kun nyt lamppu tällä hetkellä toimii niin ei tekisi mieli enempää purkaa. Tuntui ettei polttimon ympäriltä saa ilman vääntöä edes tuota suojakupua irti.

Pirun kirkas on (himmentimet löytyy). Muutenkin on talossa suosittu vähän erikoisempia puolikiinteitä valaisimia jotka sitten saatiin kaupan päälle. Varmaan pitää jossain vaiheessa pyytää sähkäri paikalle päivittämään valaistus.

Edit: tuli tuossa mieleen että ehkä epäselvä ilmaisuni sekoitti hieman. Kämppä on siis meille uusi mutta talo vanha sama koskee varmasti valaisimiakin.
 
Viimeksi muokattu:
Osaisko joku sanoa tähän: varastoon menee kolmevaihde piuha, 10A. Siellä on muutamama lamppu ja valo. Pystyykö siitä haaroittaa 3-vaihe porealtaalle sähköt ja vaihtaa 3×16 A?
 
6,8 kW kuulostaa aika hurjalta, pitääkö tuo varmasti paikkansa? Genelecin kaiuttimen nimellisteho on kuitenkin vain 0,04 kW kun nimelliskuormana on 8 ohmia.
Ei tuolla kaiuttimen nimellisimpedanssilla ole mitään tekemistä sen pistorasian kuormitettavuuden kanssa.

Tosin, olen törmännyt joskus vastaavaan väärinkäsitykseen, kun aikanaan himmennettävän energiansäästölämpun kaveriksi tarvittiin keinokuormaa, joksi laitettiin muistaakseni 10W vastus.

Se että vastus on 10W ei ole sen vastuksen teho, eikä määrää sen vastuksen tehoa, vaan se on suurin teho jonka vastus kestää hajoamatta. Vastuksen tehon määrää sen resistanssi yhdessä jännitteen kanssa, mitä pienempi vastus tai korkampi jännite sen suurempi teho, ja jos teho kasvaa yli vastuksen nimellistehon vastus yleensä palaa poikki.
 
Kaapeli noin 25m ja 2neliäistä

Jos kaapeli on 1,5mm2 poikkipinnaltaan ei ole mahdollista. Jos kaapeli on 2,5mm2 poikkipinnaltaan silloin se saattaa olla mahdollista. Vastaan saattaa tulla oikosulkuvirran riittämättömyys, tuskin on tuolla matkalla kuitenkaan ongelma. Ja toki muu kuormitus syöttävän keskuksen päässä (onko riittävästi kapasiteettia). Useita muuttujia, vaikea näillä lähtötiedoin antaa varmaa vastausta.
 
Jos kaapeli on 1,5mm2 poikkipinnaltaan ei ole mahdollista. Jos kaapeli on 2,5mm2 poikkipinnaltaan silloin se saattaa olla mahdollista. Vastaan saattaa tulla oikosulkuvirran riittämättömyys, tuskin on tuolla matkalla kuitenkaan ongelma. Ja toki muu kuormitus syöttävän keskuksen päässä (onko riittävästi kapasiteettia). Useita muuttujia, vaikea näillä lähtötiedoin antaa varmaa vastausta.

Yks vaihtoehto on viedä uusi kaapeli suojaputkessa jossa kulkee pex vesijohto ulkohanalle, onko tämä sallittua viedä samassa putkessa?
 
Yks vaihtoehto on viedä uusi kaapeli suojaputkessa jossa kulkee pex vesijohto ulkohanalle, onko tämä sallittua viedä samassa putkessa?
Kyllä pexiä saa suojaputkena käyttää, mutta ei sitä enää silloin vesiputkena saa käyttää..

Tuollaista 2mm² johtoa ei oikeastaan ole olemassakaan, eli se on joko 1,5 tai 2,5mm², tuo siis ei ole halkaisija, vaan pinta-ala.

1,5mm² maakaapelissa voi kyllä 16A sulakettakin käyttää, mutta se on inssin laskettava pystytäänkö noin tekemään.
 
Kyllä pexiä saa suojaputkena käyttää, mutta ei sitä enää silloin vesiputkena saa käyttää..

Tuollaista 2mm² johtoa ei oikeastaan ole olemassakaan, eli se on joko 1,5 tai 2,5mm², tuo siis ei ole halkaisija, vaan pinta-ala.

1,5mm² maakaapelissa voi kyllä 16A sulakettakin käyttää, mutta se on inssin laskettava pystytäänkö noin tekemään.

Siis suojaputkena on ihan 50mm halkaisijaltaan olevaa suojaputkea. Putken sisällä menee kirkasta pex15mm vesijohtoa.
 
Tuollaista 2mm² johtoa ei oikeastaan ole olemassakaan, eli se on joko 1,5 tai 2,5mm², tuo siis ei ole halkaisija, vaan pinta-ala.

1,5mm² maakaapelissa voi kyllä 16A sulakettakin käyttää, mutta se on inssin laskettava pystytäänkö noin tekemään.
Tuo jäikin auki vielä, onko kaapeli todellisuudessa mitä kokoa. Sillä selviäisi paljon.

Mutta oletuksena on parempi olettaa, ettei ole mitään mahdollisuutta käyttää olemassa olevan 1,5mm2 kaapelin kanssa 16A sulaketta. Vähimmäisvaatimuksena pitäisi itse asennuksen näkemistä ja vasta sitten edes harkita. Muutoin jää arvailun varmaan, missä ja miten se kaapeli todellisuudessa menee.
Ja toki samalla tulisi katsoa, mitä siellä kaapelin päissä on.

Ja nämä nyt lähinnä jatkoksi omaan viestiisi tuolle alkuperäiselle kysyjälle.
 
Minkälaista on sähköverkkoasentajan duuni? Sen mitä ymmärrän, niin se on ulkotyötä ja aika fyysistä hommaa.
 
Minkälaista on sähköverkkoasentajan duuni? Sen mitä ymmärrän, niin se on ulkotyötä ja aika fyysistä hommaa.
Riippuu kuinkaa pitkälle pätevöidyt. Perushommina se voi olla 400V asennuksia ja pienkorjausta asiakkailla tai asikasliittymiin liittyen, mittarihommia jne. Jos kj-hommia osaa, niin sitten monipuolistuu, kytkentöjä verkolla, pylväissä kiipeilyä, muuntamoilla käyntejä, pakkasta ja aurinkoa, hellettä mitä vain. Vian selvittelyä. Myrskyt osa työtä. Jännitetyöpätevyydellä taas monipuolisuutta. Sitten jos viitsii perehtyä sähköasemahommiin niin taas on lisää ovia auki. Relehommia, vianetsintää kentällä, kytkentöjä, huoltoja. Tässä vain osa.
 
Suosituksia hyvälle piharasialle, jossa 2x pistorasia ilman kelloja (ohjaus tapahtuu talon sisältä wifin/internetin välityksellä sonoff-laitteen kautta). Pistorasioihin pitäisi saada syttymään pieni merkkivalo kun niihin tulee virta.

Mitään vikavirtasuojia ym. Ei tarvitse koska ne on myös sähkökeskuksessa.

En halua mitään halvinta muovirimpulaa, mutta kuitenkin kohtuuhintaista.

Löytyykö valmiina vai pitääkö jotenki osista kasata?
 
Asuntoauton sähköistyksestä.
Onko jotain paragraafia tai pykälää, joka estäisi Flex 3x2,5 ohjauskaapelin käyttämisen asennuskaapelina asuntoauton tai -vaunun 230 voltin sähköasennuksissa?
Pistorasioissa oleva vaihe kun riippuu siitä kumminpäin caravansovittimen schuko laitetaan. Mitään teknistä estettähän ei sille ole, että vaihe kulkee sinisessä johdossa, mutta minä kuitenkin haluaisin käyttää sinisen ja ruskean sijaan mustia johtoja joissa numerot 1 ja 2. KeVi on Flexissäkin KeVi.
 
Asuntoauton sähköistyksestä.
Onko jotain paragraafia tai pykälää, joka estäisi Flex 3x2,5 ohjauskaapelin käyttämisen asennuskaapelina asuntoauton tai -vaunun 230 voltin sähköasennuksissa?
Pistorasioissa oleva vaihe kun riippuu siitä kumminpäin caravansovittimen schuko laitetaan. Mitään teknistä estettähän ei sille ole, että vaihe kulkee sinisessä johdossa, mutta minä kuitenkin haluaisin käyttää sinisen ja ruskean sijaan mustia johtoja joissa numerot 1 ja 2. KeVi on Flexissäkin KeVi.

Ihan kyseiselle jännitteelle speksattua kaapeliahan toi on, joten sen puolesta kyllä. Jos kaapelia ei ole vielä hankittu, niin sitä samaa ölflexiä löytyy myös värillisillä johtimilla.
 
LVI-ketjussa ohjeistettiin kysymään täältä, jospa onnistaisi paremmin.

Remppasin piharakennukseen pienen kuntoiluhuoneen ja nyt pitäisi vielä sähköpatteri hankkia. Noin 9m² tila, eristetty maanvarainen laatta, 100mm villat seinissä ja katossa. Katolle laitan vielä 50mm lisää kun on sopivasti villapaketti valmiina. Joku 750W on varmaan riittävä teho patterille?

Onko kokemuksia/suosituksia jostain tietyistä malleista/valmistajista? Plussaa olisi jos saisi termostaatista säädettyä lämpötilan pudotuksen yöajaksi.
 
LVI-ketjussa ohjeistettiin kysymään täältä, jospa onnistaisi paremmin.

Remppasin piharakennukseen pienen kuntoiluhuoneen ja nyt pitäisi vielä sähköpatteri hankkia. Noin 9m² tila, eristetty maanvarainen laatta, 100mm villat seinissä ja katossa. Katolle laitan vielä 50mm lisää kun on sopivasti villapaketti valmiina. Joku 750W on varmaan riittävä teho patterille?

Onko kokemuksia/suosituksia jostain tietyistä malleista/valmistajista? Plussaa olisi jos saisi termostaatista säädettyä lämpötilan pudotuksen yöajaksi.

Nappaat tommosen sinne Adax
 
LVI-ketjussa olisivat saaneet laskea lämpöhäviöt kun osaavat energialaskennan sähkömiehiä paremmin. Mutta näin hattuvakiolla, riittää tuo, kun siitä kuitenkin tulee 83W/m2.

Enstollahan on jotain hienoa bluetooth-ohjattavia lämmittimiä, joissa on viikko- ja vuorokausikellot. Ei ole kokemusta enkä tiedä mitä maksaa
 
Suosituksia hyvälle piharasialle, jossa 2x pistorasia ilman kelloja (ohjaus tapahtuu talon sisältä wifin/internetin välityksellä sonoff-laitteen kautta). Pistorasioihin pitäisi saada syttymään pieni merkkivalo kun niihin tulee virta.

Mitään vikavirtasuojia ym. Ei tarvitse koska ne on myös sähkökeskuksessa.

En halua mitään halvinta muovirimpulaa, mutta kuitenkin kohtuuhintaista.

Löytyykö valmiina vai pitääkö jotenki osista kasata?
Varsin suuri osa on valmiita tai sitten menee palasista kasaamisen puolelle. Toisaalta, jos karkea ratkaisu käy, voi sinne tyhjään koteloon toki laittaa ihan normin IP44-rasian. Ja ainakin Garon metallisen kotelon saa siedettävään hintaan.
Toisaalta... Riippuen hankintakanavastasi, ei se valmiiksi kalustettu välttämättä hintaa mahdottomasti nosta. Katsot sen mallin, jossa ei ole kelloja.

LVI-ketjussa ohjeistettiin kysymään täältä, jospa onnistaisi paremmin.

Remppasin piharakennukseen pienen kuntoiluhuoneen ja nyt pitäisi vielä sähköpatteri hankkia. Noin 9m² tila, eristetty maanvarainen laatta, 100mm villat seinissä ja katossa. Katolle laitan vielä 50mm lisää kun on sopivasti villapaketti valmiina. Joku 750W on varmaan riittävä teho patterille?

Onko kokemuksia/suosituksia jostain tietyistä malleista/valmistajista? Plussaa olisi jos saisi termostaatista säädettyä lämpötilan pudotuksen yöajaksi.
Jos tarkemmin halutaan laskea, pitäisi tietää, missä tuo kohde on ja ovatko kaikki seinät kylmää ulkoseinää jne. Mutta tässä kohden siihen tuskin on tarvetta. Vuoden -12 ohjeilla Eteläisessä Suomessa mitoitus on:
63 W / m2 jos huonekorkeus ≤ 2,5 m
23 W / m3 jos huonekorkeus > 2,5 m
Eli riittää. Laittaisin kuitenkin suosiolla 1000W (tai vaikka 12xxW) patterin koska hinta ei juurikaan nouse ja saat vähän nopeammin lämpötilankin nousemaan jos haluat normaalisti pitää alempaa lämpötilaa.

Ja edellä jo esitettyjen lisäksi Nobön tekeleistä on ollut ihan hyviä kokemuksia. Löytyy sekä 200 että 400mm korkeana ja termarin voi valita monesta erilaisesta halunsa mukaisesti.
 
Jos tarkemmin halutaan laskea, pitäisi tietää, missä tuo kohde on ja ovatko kaikki seinät kylmää ulkoseinää jne. Mutta tässä kohden siihen tuskin on tarvetta. Vuoden -12 ohjeilla Eteläisessä Suomessa mitoitus on:
63 W / m2 jos huonekorkeus ≤ 2,5 m
23 W / m3 jos huonekorkeus > 2,5 m
Eli riittää. Laittaisin kuitenkin suosiolla 1000W (tai vaikka 12xxW) patterin koska hinta ei juurikaan nouse ja saat vähän nopeammin lämpötilankin nousemaan jos haluat normaalisti pitää alempaa lämpötilaa.

Miulle aikoinaan opetettiin jotta 20W/m3 jos ei ulkoseiniä ja jokaista ulkoseinää kohden 5W lisää.

Mutta täysin samaa mieltä tuosta että 1kW suoraan kun ei se kustannuksia lisää kuin hiukan ostohetkellä. Itse kohteessa lämmityskustannukset on samat oli siellä 750W taikka 1,5kW sitä tehoa.
 
Miulle aikoinaan opetettiin jotta 20W/m3 jos ei ulkoseiniä ja jokaista ulkoseinää kohden 5W lisää.

Mutta täysin samaa mieltä tuosta että 1kW suoraan kun ei se kustannuksia lisää kuin hiukan ostohetkellä. Itse kohteessa lämmityskustannukset on samat oli siellä 750W taikka 1,5kW sitä tehoa.
Olikohan tuolle mainitsemallesi joku oikein todellinen lähde? Jos muistat niin kerro ihmeessä. Nimittäin ihan saman muistan kyllä aikojen takaa mutten mitään lähdettä. Tuo mainitsemani taas tuli ensimmäisenä mieleen joten laitoin sen.

Ja välillä samaa mieltä patterin koosta. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi pitäisi lähes alimitoittaa jos syötön vuoksi ei ole pakko. Monessa toissijaisessa paikassa laskettu ylöspäin seuraavaan kokoon pyöristäen + 250W (tai mikä porras onkaan) on varsin asiallinen tai jos halutaan nopeaa lämmitystä niin kaksi porrasta ylöspäin. Koko kiinteistön laskenta toki erikseen.
 
Kyllä, mieluummin pari numeroa ylitehoinen malli niin on vähän säätövaraa tarpeen mukaan jos vaan syöttö kestää. Ei sitä ole pakko täysillä pitää ja sitten tosiaan saa lyötyä täysille jos tulee tarvis saada äkkiä lämpöä huoneeseen. Muutenkin sähkölaitteet kannattaa mitoittaa vähän yli etteivät joudu ihan rajoilla toimimaan koko aikaa.

Hyvä esimerkki on juuri ja juuri "riittävä" lämmitin jossain harvoin käytävällä mökillä jota saa paahtaa koko ajan täysillä ja ensimmäinen päivä palellaan kun lämmitysteho ei meinaa riittää ja just kun mökki alkaa olla lämmin niin lähdetään kotiin.
 
Kyllä, mieluummin pari numeroa ylitehoinen malli niin on vähän säätövaraa tarpeen mukaan jos vaan syöttö kestää. Ei sitä ole pakko täysillä pitää ja sitten tosiaan saa lyötyä täysille jos tulee tarvis saada äkkiä lämpöä huoneeseen. Muutenkin sähkölaitteet kannattaa mitoittaa vähän yli etteivät joudu ihan rajoilla toimimaan koko aikaa.

Hyvä esimerkki on juuri ja juuri "riittävä" lämmitin jossain harvoin käytävällä mökillä jota saa paahtaa koko ajan täysillä ja ensimmäinen päivä palellaan kun lämmitysteho ei meinaa riittää ja just kun mökki alkaa olla lämmin niin lähdetään kotiin.
Ollaan kyllä todella hyvin samaa mieltä.

Pieni lisäys kuitenkin lähinnä tuohon jälkimmäiseen kappaleeseen. Eli tilannehan ei jää tuohon paleluun vaan sinne mökille kannetaan se halpakaupan kaikkein surkein puhallin lisälämmittimeksi. Siis se, jossa ei ole kunnon termaria eikä mitään muutakaan hyvää. Ja se sama, joka imee siitä ikuisuuden vanhasta pistorasiasta sen pari kilowattia.

Tottakai maksimi on huomioitava mutta kyllä sitä varaa kiinteille on siinä kohden, jos lisälämppärikin menee. Ja monesti siellä mökilläkin on se 3x25A syöttö joten patterit voi suosiolla mitoittaa reilusti. Kiuas on kuitenkin puilla jne.
 
Olikohan tuolle mainitsemallesi joku oikein todellinen lähde? Jos muistat niin kerro ihmeessä. Nimittäin ihan saman muistan kyllä aikojen takaa mutten mitään lähdettä. Tuo mainitsemani taas tuli ensimmäisenä mieleen joten laitoin sen.

Koulun penkillä tuo opetettiin. Taisi se jossain ihan kirjassa olla mutta 20v aikaa niin eipä juuri muista muuta kuin tuon.

Kyllä, mieluummin pari numeroa ylitehoinen malli niin on vähän säätövaraa tarpeen mukaan jos vaan syöttö kestää. Ei sitä ole pakko täysillä pitää ja sitten tosiaan saa lyötyä täysille jos tulee tarvis saada äkkiä lämpöä huoneeseen. Muutenkin sähkölaitteet kannattaa mitoittaa vähän yli etteivät joudu ihan rajoilla toimimaan koko aikaa.

Tommoinen huone lämmitin on kyllä varsin "digitaalinen" kapistus, eli siinä on tasan 2 tilaa. on ja off. Eli ei siinä juurikaan voi valita että käyttäisi vain 3/4 teholla vaan se on täydellä teholla tai sitten pois päältä.
Mitä enemmän ylimitoitettu niin sen vähemmän aikaa se viettää sillä täydellä teholla. Sekin on sitten vähän kaksiteräinen miekka että kumpi on parempi? Lähes jatkuvasti päällä antaa varmaan tasaisemman ja miellyttävämmän lopputuloksen mutta on erittäin hidas sitten jos lähtetään kylmiltään lämmittämään.
Lisäksi lähes kaikille laitteille on myrkkyä lämpösyklit josta seuraa laajenemista ja kutistumista ja aikaa myöten sitten hajoaminen. Eli joku pienempi tehoinen saattaa jopa kestää paremmin kun ei tee niin paljon noita syklejä.
 
Koulun penkillä tuo opetettiin. Taisi se jossain ihan kirjassa olla mutta 20v aikaa niin eipä juuri muista muuta kuin tuon.
Ei tuo oikein pidemmälle kanna. Muistan siis itsekin joskus tulleen vastaan mutten sen paremmin mitään kirjaa tai muutakaan. Mutta varmasti jossain on ollut kun yleisemminkin on samaa kerrottu.

Tommoinen huone lämmitin on kyllä varsin "digitaalinen" kapistus, eli siinä on tasan 2 tilaa. on ja off. Eli ei siinä juurikaan voi valita että käyttäisi vain 3/4 teholla vaan se on täydellä teholla tai sitten pois päältä.
Mitä enemmän ylimitoitettu niin sen vähemmän aikaa se viettää sillä täydellä teholla. Sekin on sitten vähän kaksiteräinen miekka että kumpi on parempi? Lähes jatkuvasti päällä antaa varmaan tasaisemman ja miellyttävämmän lopputuloksen mutta on erittäin hidas sitten jos lähtetään kylmiltään lämmittämään.
Lisäksi lähes kaikille laitteille on myrkkyä lämpösyklit josta seuraa laajenemista ja kutistumista ja aikaa myöten sitten hajoaminen. Eli joku pienempi tehoinen saattaa jopa kestää paremmin kun ei tee niin paljon noita syklejä.
Normaali patteri on juuri, kuten totesit. Päällä tai pois. Mutta näinhän se on missä tahansa tilassa ja ihan normaalikäytössä lämmönalentimen kera voivat olla melko pitkään päällä yhtä mittaa.
Normaalissa asuintilassa en ylimitoittaisi kovin paljoa mutta tuollaisessa harrastetilassa nopea lämpeneminen on monesti se ykkösprioriteetti. En näe estettä laittaa ylimitoitettua. Ja lämpimänä pidossa nykyaikainen termari kytkee lämmitystä kyllä varsin tiheään tahtiin. Eli täysin kylmästä kuumaan ei välttämättä juurikaan lämpötilan ylläpidossa ole. Pari, kolme lämmityssykliä minuutissa ei ole mitenkään erikoinen enää nykyaikana.

Toisaalta se patteri maksaa satasen tai vähän reilun. En juuri miettisi sitä, kestääkö ehkä 10 vai 20 vuotta. Muutoin en ajatustasi kiistä. Onhan varsinkin pitkään lämpimänä olleen laitteen tuho monesti kylmäksi päästäminen ja sen jälkeinen ajatus henkiin saattamisesta.
 
Juu, ei siinä ole järkeä että jos tarve on 1000W lämmittimelle ja laitetaan 10000W lämmitin mutta jos tarve on 1000W lämmitykselle niin joku 1500W tai 1250W on ihan ok. Vähän marginaalia on kiva olla niin ei olla ihan rajoilla ja on vähän säätövaraa. Sen takia mainitsinkin että pari pykälää isompi kuin tarvis että on vähän reserviä mutta ei liikaa. Ja varsinkin tuollaisessa jossa joskus halutaan vähän nopeampaa lämmitystä on ylimitoitus perusteltua. Kestää nuo silti sen 10 vuotta vaikka kuin rääkkäisi.
 
Mitoitusohjeet löytyy ainakin ST-kortista 55.01, amiksen sähköasennustekniikan oppikirjoista ja valmiita laskelmia lämpöhäviöt mukaanlukien näkee paljon jossain ikivanhoissa AMK lopputöissä ja oppimateriaaleissa
Toissijaisissa tiloissa ja mökeissä on oikeastaan ihan sama mitä sinne seinälle heittää kunhan sulakekoko riittää ja lämmittimessä on riittävästi paukkuja terveen järjen rajoissa, huonosti eristetystä mökistä ei saa talviasuttavaa ilman että maksaa itsensä kipeäksi sähkölaskussa ja sisälämpötila seilaa siltikin ulkolämmön mukaan.
Asuinrakennuksissa suora sähkölämmitys on tänä päivänä niin epäseksikäs aihe että nykymääräysten mukaista tietoa (mm. ecodesign-direktiivi) voi olla hankala löytää.
 
Jatkokysymys vielä sähköpattereihin liittyen. Saako seinälle kiinnitettävän pistorasialiitäntäisen sähköpatterin asentaa itse? Jotenkin luulisin että saa, mutta varmistetaan nyt vielä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 251
Viestejä
4 866 189
Jäsenet
78 624
Uusin jäsen
rupureiska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom