En osaa sanoa. Johto menee toiseen huoneeseen. Siellä on ennen ollut pesukone ja kuivausrumpu. En usko, että johtuisi valaisimesta. Siellä on vain yksi loisteputkivalaisin.
Kysymyksiä sähkömiehille
- Keskustelun aloittaja penttip
- Aloitettu
Tätä vissiin saa jo kutsua ranetukseksi.
Tässä vaiheessa en kyllä luottaisi tuon talon sähköissä yhtään mihinkään.
Ja kunnon ranetus onkin kun pesukoneelle ja kuivausrummulle on viety vain vaihe ja nolla eikä maadoitusta, sen lisäksi että sokeripalan liitoksessa on ollut huono kontakti joka on sulattanut tuon noin pahasti. Enpä ole ennen noin sulanutta sokeripalaliitintä nähnytkään, yleensä ovat vain hieman ruskistuneet ja muuttaneet muotoaan mutta tuohan on sulanut ihan totaalisesti.
Vaihe ja PEN johdin, joten ei se maadoittamaton ole. Tavanomaista 80-luvun kytkennöissä.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 629
Onhan siinä riskejä, eikä ihan yksinkertaista vastausta ole.
Maadoituksen tuominen 0 luokkaiseen tilaan on riski, se tila ei ole silloin enää olosuhteiltaan nollaluokkainen, mutta kaikki rasiat ovat, eli sen puolesta olisi parasta kytkeä laite 0lk pistorasiaan. Mutta jos tuossa koneessa onkin nyt puolet ulkona, joka ei voi ikinä olla 0lk tila, ei 0lk pistorasiaan kytkeminen ole turvallista.
Eli tuota laitetta ei voi turvallisesti käyttää siellä olohuoneessa jossa 0lk pistorasiat, laita se keittiöön?
Tosin käytännössä tuota voi arvioida tutkimalla laitteen kuorta. Jos siinä ei ole mitään metallipiintaisia osia kosketeltavissa ja maadoitus toimii käytännössä vain laitteen sisäisteb osien maadoituksena sitä voi käyttää 0lk tilassa - tai jos esim vain ulkoyksikössä on metalliosia.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 629
80-luvulla ja siitä taaksepäin, erillinen maadoitusjohdin oli hyvin harvassa, vanhassa värijärjestyksessä ei ole sille edes määritelty omaa väriä, vaan käytetään vaihejohdinta, jos erillinen maajohto vedetään.
Myös se että pesu ja kuivauskone on samassa sulakkeessa on tyypillistä, tosin ensisijaisesti siksi että kuivauskoneet alkoivat vasta kasarin loppupuolella yleistymään. Toki, käytännössä ne kyllä toimivat yhteisen 16A nallin takana.
- Liittynyt
- 13.09.2017
- Viestejä
- 770
Nykyäänhän ne pitäs olla eri sulakkeiden takana vaikka lämpöpumppu malliset kuivausrummut ovat nykyaikaa eivätkä vie niin paljon sähköä kuin suorasähköllä lämpenevä. Niissä voisi jopa nalli laueta jos yhtäaikaa lämmittävät vettä ja vaatteita.
Tuossa laitteessa on ideana, että ulkoyksikkö laitetaan parvekkeelle pörisemään ja letku menee partsin oven raosta. Taitaa vaatia pistokkeiden vaihdon ja se ei varmaan taida ihan helposti onnistua, kun on 70-luvun talo.
Tarkistin tämän. Pesukoneelle ja kuivausrummulle on nykyään eri 10A sulakkeet, joten ainakin jotain on tehty oikein.
Onko enemmän hyötyä, haittaa vai neutraalia katkaista virtakytkimellä varustetussa jatkojohdossa kiinni olevat laitteet (tietokone, näytöt, televisiot, kaiuttimet yms.) pois päältä jatkojohdon kytkimestä, kun laitteet eivät ole käytössä? Usein omassa tilanteessa tämä tarkoittaa virran pois kytkemistä iltaisin yöksi ja aamulla jälleen päälle. Hyödyiksi olen kuullut virransäästön ständbytiloista, mutta tämä pari wattia sinne tänne ei itselle ole tässä se merkitsevä asia. Enemmän kiinnostaa laitteiden toimintaiän pidentäminen ja maksimointi. Olen kuullut joidenkin komponenttien kuten kondensaattorien kulumisesta/kuivumisesta pitkässä juoksussa, mikä saattaisi aiheuttaa laitteen vikaantumisen. Onko tämä todellinen uhka nykypäivänä? Vai onko isompi uhka jokin jännitepiikki tai muu useista virran pois/päälle kytkemisistä? Nyt omaa pakkaa sekoittamaan tuli vielä OLED telkkari, joka tekee standbytilassa olessa paneelin huoltotoimenpiteitä. Nämä kuitenkin eivät kovin pitkiä ole ja tarvittaessa näkyy kyllä kulutusmittarilla, onko jotain käynnissä vai ei. Asun lähellä ison kaupungin keskustaa, jossa uskoisin sähköverkon yleisesti olevan hyvässä kunnossa. Entä suosittelettekö ylimääräisten ylijännitesuojien käyttöä näitä elektroniikkalaitteita varten? Jos näin on niin auttaako esimerkiksi tämänlainen bilteman 10€ vehje (Haaroituspistorasia virtakatkaisijalla ja ylijännitesuojalla) vai tuoko tuo vain placebolohtua?
Oli auttamassa lastani muuttamaan uuteen asuntoon joka rakennettu 2023. Katossa DCL liittimellä valaisinpistorasia. Valaisimet tyypillisellä ikean kaksinapaisella "sokerinpalalla". Laitoin näihin kiinni nämä DCL pistokkeet, mutta jätin suojamaan asentamatta koska valaisimissa tosiaan vaan kaksinapainen kytkentä. Yksikään valaisin ei toimi. Pikasulakkeet on päällä ja testasin vikavirtasuojan joka myös toimi.
Eikö nämä DCL-pistorasiat toimi ilman suojamaata vai jossain muualla mahdollisesti vikaa? Kattovalaisimien paikat näytti käyttämättömiltä koska valaisimien johtojen läpivienti tulppia kannesta ei oltu avattu.
Eikö nämä DCL-pistorasiat toimi ilman suojamaata vai jossain muualla mahdollisesti vikaa? Kattovalaisimien paikat näytti käyttämättömiltä koska valaisimien johtojen läpivienti tulppia kannesta ei oltu avattu.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 629
On niitä maadoittamattomiakin dcl pistokkeita, eli toimii kyllä maakarva irroitettunakin.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 629
Miksei sitä uskaltaisi jatkojohdolla kytkeä?
Lähinnä kun jotkut valmistajat kieltävät jatkojohdon käytön. Tosin tuo on teholtaan sen verran pieni että luulisi ettei väliä.
Tuo kielto lähinnä johtuu siitä että joissakin maissa on jotkut pistäneet suuritehoisia laitteita jonkun totaalisen paukkulankajatkojohdon perään ja siitä on aiheutunut vaaratilanteita. Kyllä tuollaisen voi aika huoletta laittaa jonkun kohtuullisen laadukkaan jatkojohdon perään joka on vähintään tuolle 800W kuormalle tarkoitettu eli lähinnä kaikki Suomessa myytävät maadoitetut jatkoroikat jotka taitavat olla vähintään sen 10/16A kuormalle speksattuja.
Tietty jatkojohtokiellon syynä saattaa olla sekin että jatkoroikkaa kun ei saisi huoneesta toiseen vetää niin kielletään kaikki roikat ettei kukaan vedä roikkaa eri huoneen puolelle.
Ennenkuin kutsun sähkärin paikalle niin seuraavanlainen ongelma mihin kaipailisin näkemyksiä:
Vaatehuoneen LED-kattovalaisin ei toimi kuin silloin tällöin. Valaisin kyllä syttyy mutta ledit palavat himmeällä ja "sykkivät". Välillä valaisin sitten toimii ihan normaalisti kunnes ongelma alkaa uudelleen.
Ensin ajattelin että valaisin olisi vain mennyt rikki, mutta uusikin valaisin teki samaa joten ongelma on jossain kytkennöissä?
Vaatehuoneen LED-kattovalaisin ei toimi kuin silloin tällöin. Valaisin kyllä syttyy mutta ledit palavat himmeällä ja "sykkivät". Välillä valaisin sitten toimii ihan normaalisti kunnes ongelma alkaa uudelleen.
Ensin ajattelin että valaisin olisi vain mennyt rikki, mutta uusikin valaisin teki samaa joten ongelma on jossain kytkennöissä?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 857
Minkälainen valaisin? Onko käytössä himmennin?
Sylvania LB012CF-150C näyttää lukevan valaisimen lediohjaimessa. En löytänyt oikein mitään Googlella. Mutta plafondityyppinen valaisin jossa integroidut ledit.
Ei ole himmennintä käytössä - perus valokatkaisija.
- Liittynyt
- 13.09.2017
- Viestejä
- 770
Eiköhän taida olla ihan viallisia ledi ajureita. Kuulostaa viallisen virtalähteen oireilta joku kondensaattori menossa kaput. Itselläkin on yks kalliimpi ledi mikä välillä päättää välkkyä kunnes lopettaa sen. Jos sähköissä olisi vikaa niin sitten temppuilisi koko talon valot.
Valokytkintä itsekin ensimmäisenä epäilisin, ja heti seuraavana jotain huonoa, löystynyttä liitosta. Valaisimen LED-vakiovirtalähde tuskin on vikana jos heti on alkanut uudellakin valaisimella tekemään samaa. Eri asia olisi jos uusi valaisin olisi esim vuoden ollut käytössä ja olisi ruvennut tekemään samaa mutta ainakin itse käsitin että on heti ruvennut uudella oirehtimaan.
En käyttäisi halpis-jatkojohtojen katkaisijaa elektroniikan pääkatkaisijana. Laitteissa on usein hakkurivirtalähteitä ja niiden pääkonkat ottaa kovan virtapiikin käynnistäessä. Eli jatkojohdon heikko katkaisin saa vastaansa liki oikosulun, vaikkakin lyhyen aikaa.
Kyllä ne katkaisijat hetken voi kestää, mutta niissä ei ole kulumista kestäviä kärkiä, vaan ohueen kupariin on painettu kontaktinyppylät. Virtapiikit polttavat ne aika nopeaan ja vielä kun ei ole puhtaasti resistiivista kuormaa.
2000-luvun alussa rakennetussa talossa on tällaiset "lankapuhelinpistokkeet" joka huoneessa. Pystyisköhän näitä käyttämään jotenkin hyödykseen jos haluais vetää ethernetin joka huoneeseen? En yhtään tiedä mihin toinen pää menee, oletin että tekniseen tilaan mutta en nyt heti näe mihin siellä vois mennä tai minkä näköistä asiaa sieltä edes etsiä.
Jos tällainen on mahollista niin kuinkahan paljon sähkömies kustantaa tai saako/kannattaako näitä itse alkaa ronkkimaan?
Jos tällainen on mahollista niin kuinkahan paljon sähkömies kustantaa tai saako/kannattaako näitä itse alkaa ronkkimaan?
Tuola on keskustelua aiheesta, jotku on vaihtanut kaapelin 100M yhteys syntynee myös puh kaapelilla.
Toki se toinen pää pitää löytää. Joitain luukkuja on bongattu.
no perhana kiitos, heti viimeinen viesti käsittelee samaa aihetta. Jatkan siellä tutkimista!
Mutta ymmärränkö oikein, että tämä kova virtapiikki iskee siihen jatkojohdon kytkimeen ja se ottaa iskun/vaurion tästä, eikä niinkään laitteet, jotka on kytketty jatkojohtoon vai ovatko nuo hakkurivirtalähteet ja pääkonkat itse laitteissa myös vaarassa?
Olisiko suositeltavampaa vaan antaa laitteiden olla sammutettuina tai standby tiloissaaan virroissa kiinni 24/7?
Viimeksi muokattu:
Jos laitteita haluaa irrottaa verkosta, niin jossain se kytkentä on sitten tehtävä. Itse sähkölaite kestää kyllä piikit ja vaikka olisi 24/7 valmiudessa, niin laadukkaat kodin laitteet kestävät helposti +10v tai eliniän.
Jos jatkojohtoa käyttää, niin mä laittaisin ilman katkaisijaa olevan ja seinärasiaan esim. ylijännitesuojan tai jonkun muun liitosrasian.
Sitten liittäisin jatkojohdon pistoketta ylijännitesuojaan. Pistokeen ja ylijännitesuojan kontaktit kuluvat, mutta ne ovat paljon kestävämpiä, kuin kytkimet isolla kuormalla. Ja toisaalta säästää talon kiinteää pistorasiaa.
Laitteiden irrottaminen on mielestäni hyvä keino silloin, kun ketään ei ole hetkeen paikalla tai esim. lomamatka. Saa turvaa, jos jotain rikkoontuu ja ehtii toimia. Joskus olen nähnyt, kun talossa on sähkötaulussa releohjaus, että kaikki tarpeettomat laitteet saa pois.
Jos jatkojohtoa käyttää, niin mä laittaisin ilman katkaisijaa olevan ja seinärasiaan esim. ylijännitesuojan tai jonkun muun liitosrasian.
Sitten liittäisin jatkojohdon pistoketta ylijännitesuojaan. Pistokeen ja ylijännitesuojan kontaktit kuluvat, mutta ne ovat paljon kestävämpiä, kuin kytkimet isolla kuormalla. Ja toisaalta säästää talon kiinteää pistorasiaa.
Laitteiden irrottaminen on mielestäni hyvä keino silloin, kun ketään ei ole hetkeen paikalla tai esim. lomamatka. Saa turvaa, jos jotain rikkoontuu ja ehtii toimia. Joskus olen nähnyt, kun talossa on sähkötaulussa releohjaus, että kaikki tarpeettomat laitteet saa pois.
Riisinkeittimen johtoon tahtoisi räplätä välikytkimen(katkaisijan) niin ei tarvii joka kerta irroittaa se johto pistorasiasta. Kyllähän sen itte osaisi mutta ehkä on parempi jos asennuksen ulkoistaisi jollekin ammattilaiselle. Kysymys on, että ottaako sähkönasennusfirmat niin pientä työtä vastaan? Tuntiveloituksella se varmaankin menee?
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 629
Mitä jos laitat vaan tuollaisen:
Turvakellokytkin, 60 min
Varustettu katkaisimella. Kytkee kahvinkeittimet, silitysraudat yms. automaattisesti pois päältä. Sisäkäyttöön, maadoitettu.
www.biltema.fi
Noita on kyllä digitaalisenakin, eli toimii ihan vaan nappia painamalla, ei tarvii vääntää.
Tai sitten eivät hetkeäkään. Keväällä ostin 6-paikkaisen jatkojohdon kytkimellä, kun mistään lähikaupasta ei ilmankaan saanut. Silloin testasin, että toimiihan tuo jopa ja teippasin katkaisijan valmiiksi päälle. Sitten ehtikin menemään pari kuukautta ennenkuin johto oli pääsemässä tositoimiin ja ... eihän sieltä mitään sähköä läpi tullut. Kytkintä aikansa naksutellen se vähän aina päästi jotain läpi, mutta eihän sellaista voi laittaa käyttöön, jossa tarkoitus on saada sähköä jatkuvasti.
Uudelle kauppakierrokselle ja S-Marketista yllättäen löytyi jotain muuta kuin samaa Airamia, mikä lie ihan noname-merkki olikaan, mutta selvästi fyysisesti erilainen. Se on pysynyt toimivana jo muutaman kuukauden, vaikka siinäkin kytkin on.
- Liittynyt
- 13.09.2017
- Viestejä
- 770
On kyl outoja noi riisikeittimet missä ei ole mitään päälle laitto namiskaa vaan menevät suoraan päälle ja lämpenevät kun iskee seinään. Siinähän on sitte kiva pilata pistorasia kun valokaarea tulee kun irroittaa kuormapäällä töpselin.
Oho. On kyllä Suunnittelun kukkaset ketjun kamaa.
Nimim. En ole ikinä itse käyttänyt, muuta kuin ottanut riisiä tuollaisesta.
Suomessa myytävissä noissa varmaankin on joko vakiona tai sitten ns.nordic versiona tuunattuja. Tämä meidän on suoraan japskista ja vaikka keittää niin täydellisen riisiannoksen niin aina löytyy pientä parannettavaa. Ehkä sielläpäin se on ihan arkea, että laitteet irroitetaan rasiasta käytön jälkeen, siis ihan mutuna vaan arvelisin
- Liittynyt
- 18.03.2025
- Viestejä
- 213
Mites esim.:
Haaroitin kytkimellä 1-os. maadoitettu
Haaroitin kytkimellä 1-os. maadoitettu edulliseen hintaan Tokmannin verkkokaupasta. Toimitus 2–5 arkipäivää. Tutustu ja tilaa!
www.tokmanni.fi
- Liittynyt
- 16.07.2020
- Viestejä
- 2 475
Saattaa olla suoraan seinäpistorasiassa kytkin, muistan tuollaisia nähneeni Japanissa.
Meillä tämä keitin on joko valmistajan tai sitten myyjän toimesta tuunattu EU versioksi(220V) johtoineen. Mutta, huomenna pitää käydä tokmannilta hakee tollainen Pakanan(eli sun) vinkkaama aika-ajastimen. Kuulostaa kätevältä se Airamin ajastin..
Kuvanmukaiset saunaledit hakusessa. Ostin Motonetistä kokeiluksi seuraavat, mutta ledi paloi heti kun kokeilin:
www.motonet.fi
Muuntaja on 12V, joten en tiedä miksei toiminut. Vaatii ilmeisesti vastukset? Näissä vanhoissa ei ainakaan näytä olevan erillistä vastusta.
LED lisälamput saunavalosarjaan 90-00584 messinki 3 kpl | Motonet Oy
3-osainen LED-lisälamppusarja valosarjaan 7031 (messinki). • LED-valaisimen kehys on messingin värinen • 3 kpl 12 VDC 0,25 W LED-valaisimia • Liitäntäjohto 5...
www.motonet.fi
Muuntaja on 12V, joten en tiedä miksei toiminut. Vaatii ilmeisesti vastukset? Näissä vanhoissa ei ainakaan näytä olevan erillistä vastusta.
Piti ihan tutkia omia vastaavia ja perusledi on.
eli etuvastus 12V-3.5V=8.5V/40mA=210ohm tarvitaan.
edit: virta saaolla suurempikin 2.5W/3.5V=n.70mA
Mitähän tuon vanhan ledin sukan sisällä on?
Näyttäisi olevan etuvastus. Siitä en huomannut katsoa. Kiitos.
- Liittynyt
- 12.04.2024
- Viestejä
- 141
Millainen valaisin/kattopistorasia tällaisen lampun alle kuuluu?
Lähtötilanne on siis se, että katossa on tämä ja katon reikä tuota valaisimen mustaa osaa isompi, niin ilman kattorasiaakaan ei voi asentaa.
Lähtötilanne on siis se, että katossa on tämä ja katon reikä tuota valaisimen mustaa osaa isompi, niin ilman kattorasiaakaan ei voi asentaa.
ei kuulu mitään rasiaa, tulee suoraan kiinni siihen upotettuun rasiaan ilman kantta, eli ruuvaat tuon valkoisen pois, ja sen pistokeosan myös ja samoihin ruuvin paikkoihin joissa se kii tulee tuo kiinnitysrauta si kiiMillainen valaisin/kattopistorasia tällaisen lampun alle kuuluu?
Lähtötilanne on siis se, että katossa on tämä
- Liittynyt
- 12.04.2024
- Viestejä
- 141
Jees. Pitänee sitten kai viritellä siirtokansi valaisimen ja rasian väliin, jotta saa katossa olevan reiän piiloon.
Toi lamppu peittää sen kolon si
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 857
Ei kaikki peitä, tai edes käy tuo rauta rasian reikiin. Pieni pohjaiset käy jos katosta tulee pelkkä mmj/putki.
- Liittynyt
- 12.04.2024
- Viestejä
- 141
Juu. Näin tässä tapauksessa.
0nanias
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 03.09.2018
- Viestejä
- 2 149
Kannattaa laittaa tällainen tähtilevy rasian päälle niin valaisimen saa haluamaansa asentoon eikä valaisimen alle jäävä rasia paista sieltä reunoilta.
Tähtiasennuslevy Trio Lightning Ø12 cm
Tähtilevyn avulla saa käännettyä jakorasiaan asennettavan valaisimen haluttuun suuntaan tai asennettua liian pienellä kattokupilla varustetun valaisimen jakorasiassa oleviin reikiin.
www.bauhaus.fi
Noita löytyy myös muista kaupoista ja eri merkkisiä.
Loppuun perus disclaimer että sähkötyöt ovat luvanvaraista toimintaa jne jne...
Uutiset
-
NZXT julkaisi uuden mini-ITX-luokan H2 Flow -kotelon ja C850 SFX -virtalähteen
19.2.2026 08:10
-
Skaalaintekniikat ja natiivirenderöinti suuressa sokkotestissä
19.2.2026 07:56
-
Google julkaisi maltillisesti uudistuneen Pixel 10a -puhelimen
18.2.2026 17:00
-
Tulevista iPhone 18 Pro -malleista vuodettiin teknisiä ominaisuuksia
18.2.2026 16:48
-
Samsung julkaisi uudet Galaxy Book6 -sarjan kannettavat tietokoneet
18.2.2026 15:49
