Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Huomasin eilen ettei hellan levy lämpene kunnolla. Ei saanut edes pientä määrää vettä keitettyä järjellisessä ajassa.
Mikähän mahtaa olla syy? Kyseessä on ihan "perinteinen" sähköhella.
Sinänsä yksi toimimaton levy ei haittaa, lähinnä mietityttää että onko laitteen käyttö turvallista?
Ei pysynyt kylmänä kun testasin asentoa 1.Jokaisessa levyssä on useampi vastus ja niitä eri tavalla kytkemällä saadaan niitä eri tehoja siitä ulos. 6 asennossa kaikki vastukset on rinnan kun taas 1 asennossa kaikki on sarjassa, joten jos levy ei lämpene 1 asennossa ollenkaan, niin voidaan päätellä että yksi vastuksista on poikki.
Eipä siitä sinäänsä mitään vaaraa ole.
Jos sähkökeskuksessa lieden syötössä on johdonsuojakatkaisijat, niin kannattaa kokeilla sellaista, että käyttää ne kaikki pois päältä ja sitten pistää takaisin päälle. Täällä kävi vähän tuonkaltainen tilanne, että uunista lakkasi sisävalo toimimasta. Lampun vaihtaminen ei auttanut ja koska liesi oli jo melko vanha ja yksi levyistä ei ollut toiminut vuosiin, niin ajateltiin uusia koko vekotin. Sähkömies tuli kytkemään uutta laitetta ja siinä sitten ennen vaihtoa kokeiltiin jotain, jonka takia oltiin laitettu kaikki kolme johdonsuojatkaisijaa pois päältä ja sitten takaisin, niin hoplaa: uunissa syttyi valo! Ilmeisesti yksi johdonsuojakatkaisijoista oli lauennut mutta tämä ei ollut saanut kaikkia muita johdonsuojia tippumaan alas (kaikkien kolmen johdonsuojien vipuset oli yhdistetty yhteisellä "tangolla" yhteen). Eli yksi vaiheista oli tullut alas, vaikka kaikki johdonsuojat näyttivät olevan päällä.
Mutta voihan se olla, että joku vastus on sieltä poikki.
Vaikka johdonsuoja jäisi lauetessa jostain syystä fyysisesti ylös, se on silti lauennut. katkaisu tapahtuu siellä sisällä. Sen takia ei onnistu esim. kovan käynnistyspiikin ottavan laitteen käynnistyksessä se, että kaveri pitää esim. sirkkeliä käynnistettäessä johdonsuojaa ylhäällä, ettei se laukeaisi käynnistyspiikistä. Se laukeaa silti, vaikka vipua pidetään pakolla ylhäällä.Ilmeisesti yksi johdonsuojakatkaisijoista oli lauennut mutta tämä ei ollut saanut kaikkia muita johdonsuojia tippumaan alas (kaikkien kolmen johdonsuojien vipuset oli yhdistetty yhteisellä "tangolla" yhteen). Eli yksi vaiheista oli tullut alas, vaikka kaikki johdonsuojat näyttivät olevan päällä.
Shellyt pitäisi asentaa ohjaamaan maalämpöpumppua.
Shelly Plus 1
www.shelly.cloud
Virtalähteeksi tarvitaan:
Power supply DC 24 – 240V / 12V stabilized
Mistä erotan 12V DC virtalähteistä mikä on reguloitu ja mikä ei?
Sen 12vdc saa laittaa itse, tuon 230v pitää ottaa ammattilainen kytkemään.En nyt ymmärrä miksi sinne pitäisi tasavirtaa laittaa: Power supply AC 110-230V ±10%, 50/60Hz?
Sen 12vdc saa laittaa itse, tuon 230v pitää ottaa ammattilainen kytkemään.
Ohjainkortilla portti ulkoiseen ohjaukseen, en usko että liittimen kytkemiseen tarvitaan sähkömiestä.No, joo mutta se ollaan laittamassa ohjaamaan maalämpöpumppua, joten eiköhän se kuitenkin vaadi sen sähkömiehen paikalle.
Ajattelin että tilaan virtalähteen TME:ltä niin onko noissa mitään merkintää mistä tietäisi etukäteen onko reguloitu vai ei?Reguloidusta jännitelähteestä jos mittaat jännitteen ilman kuormaa niin se hyvin lähelle 12V (esim. 11.8 - 12.2 V). Reguloimattomassa tyypillisesti jotain 14-16V.
Tuollehan voi käyttää käyttöjännitteenä myös 230VAC.
Ohjainkortilla portti ulkoiseen ohjaukseen, en usko että liittimen kytkemiseen tarvitaan sähkömiestä.
Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.
Nuo tehovaatimukset riippuvat millainen induktioliesi tai uuni on kyseessä ja tarvittava tieto löytyy laitteen tyyppikilvestä ja varmaankin myös manuaalista. Uuni nyt ottaa täysillä varmaan 1,5-2kW ja induktioliesi saattaa viedä vaikkapa 1,2-2,8kW per levy. Speksit otettu googlella parin ensimmäisen lieden speksejä katsomalla. Siitä vaan noiden perusteella laskemaan...Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.
Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.
No eipä ole täällä vielä paukkunut pääsulakkeet (3x25A) vaikka joskus on ladattu sähköautoa 3-vaiheesta 16A, eli 11kw teholla ja samaan aikaan keitelty pottuja ja ynnämuita keittiöhommia.Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.
Mustaa tulee sähkö katkasijalta. Nolla pitäs sitten saada tosta samasta sinisestä.
Joo, värit on noin.Kiitokset! Eli sininen on nollajohdin, ruskea ja musta vaihejohtimia ja kelta-vihreä maadoitus?
Mutta mikä ihme on tuo viides johdin, joka menee katon läpivientiin jemmaan? Onko sekin vaihejohdin? Ja jos on, niin mikä sen tarkoitus mahtaa olla, kun seinässä on tosiaan kaksiosainen katkaisija?![]()
Oletko kenties kurkannut mitä katkaisijaan on kytketty (jos et ole, niin tämä ei ole suora kehoitus niin tekemään)?Kiitokset! Eli sininen on nollajohdin, ruskea ja musta vaihejohtimia ja kelta-vihreä maadoitus?
Mutta mikä ihme on tuo viides johdin, joka menee katon läpivientiin jemmaan? Onko sekin vaihejohdin? Ja jos on, niin mikä sen tarkoitus mahtaa olla, kun seinässä on tosiaan kaksiosainen katkaisija?![]()
Oletko kenties kurkannut mitä katkaisijaan on kytketty (jos et ole, niin tämä ei ole suora kehoitus niin tekemään)?
Harmaahan voi olla kytkettynä katkaisijan toiseen kytkimeen, tai voi olla olemattakin, sitä kun ei tiedä mitä kyseisen asennuksen tehnyt kaveri on ajatellut ja tehnyt jne jne.![]()
Kyllä tuo sokeripalaan päätelty on lähes 100% todennäköisyydellä kytketty ja irrallaan oleva joka on työnnetty reikään on toisestakin päästä irti. Periaatteessa tuo irrallaan olevakin pitäisi olla edes johonkin päätelty jos oikein hyvää asennustapaa haluaa noudattaa (kaikki, käyttämättömätkin johtimet päätellään edes johonkin) Toki tuon voisi mitatakin jos haluaa varmuuden.Ei ole harmi kyllä tiedossa, miten kytkennät tuolla menevät.
Olisiko huono ajatus selvittää mittaamalla, kumpi vaihe katkaisijaan on kytketty?
Vaihekynä on varauksin kätevä tapa tarkistaa jännittet (mieluummin kuin sormella katonrajassa)Olisiko huono ajatus selvittää mittaamalla, kumpi vaihe katkaisijaan on kytketty?
Kuten täällä on aiemminkin sanottu, niin vaihdekynän indikaatio tai sen puute ei sitten ole mitään jumalan sanaa... Mutta käytän sitä kyllä itsekin nopean tilannearvioinnin tekemiseen, mutten luota siihen omalla tai toisten hengellä.Vaihekynä on kätevä tapa tarkistaa jännittet (mieluummin kuin sormella katonrajassa)
Tuo ei ole suositeltava.Vaihekynä on kätevä tapa tarkistaa jännittet (mieluummin kuin sormella katonrajassa)
No joo mutta jos glim palaa niin sähkö on todennäköisesti paikalla ja jos on kaksi johtoa ja ei luota väreihin niin yleismittari on vähän hankala vaiheen toteamiseen.Tuo ei ole suositeltava.
Jännitteisyyden se näyttää suht luotettavasti. Jännitteettömyyden toteamisessa tuohon ei pidä luottaa.Tuo ei ole suositeltava.
No joo mutta jos glim palaa niin sähkö on todennäköisesti paikalla ja jos on kaksi johtoa ja ei luota väreihin niin yleismittari on vähän hankala vaiheen toteamiseen.
Jos on kaksi johtoa ja maita ei ole lähistöllä? Vai käytänkö yleismittaria poolikynänä?Kuinka niin yleismittari on hankala vaiheen toteamiseen?
Niin, yleismittarilla meinasin kokeilla. Ajattelin irrottaa mittailun ajaksi paneelista johtimet ja käydä sitten läpi kaikki potentiaaliset vaihejohtimet yksi kerrallaan. Ehkä johtimien päät pitäisi laittaa sokeripaloihin ihan varmuuden vuoksi mittauksen ajaksi. Katkaisijan vääntelyynkin on apuri niin ei tarvitse pomppia edestakaisin.
Ei ole mitään syytä mennä tökkimään yleismittarilla katossa olevia jännitteisiä johtimia.
Tuosta kuvasta ei oikein ota selvää että mikä helkkarin viritelmä siellä edes on rakenteilla, millä tuo nykyinen valaisin on edes kiinni katossa?
Onteloon tehdyn reiän päällä pitäisi olla jakorasia jossa tehdään haaroitus jos tarkoituksena on haaroittaa se kruunuvalaisimelle tarkoitettu kaapeli kahdelle eri valaisimelle. Valaisimien kattokuppeja ei saa käyttää jakorasiana eikä näkyvillä saa olla noita värillisiä johtimia.
Ja maallikko ei saisi tehdä sähkötöitä etenkään jos ei hommista mitään ymmärrä.
Jos on kaksi johtoa ja maita ei ole lähistöllä? Vai käytänkö yleismittaria poolikynänä?
Nuo kynät voi näyttää vähän mitä sattuu eikä se ole standardin mukainen tapa jännitteettömyyden toteamiseen.Jännitteisyyden se näyttää suht luotettavasti. Jännitteettömyyden toteamisessa tuohon ei pidä luottaa.
Tätähän täällä kaikki toistelevat, ja asian käsittää niin ammattilainen kuin maallikkokin, jos nyt on jollain tasolla teknisesti suuntautunut harrastaja ja täysipäinen. Jännitteellistä johdinta niillä etsitäänkin, kuten myös kaikki toistavat.Nuo kynät voi näyttää vähän mitä sattuu eikä se ole standardin mukainen tapa jännitteettömyyden toteamiseen.
Laitetaanpa pohjustusta:
- Alkujaan vyyhti oli tuon näköinen edellisten asukkaiden jäljiltä, ei ollut kiinni rasiaa.
- Kyseessä on 2006 käyttöönotettu kerrostaloasunto.
- Tällä hetkellä katossa on pinta-asennettu led-paneeli (suora kiinnitys kattoon), johon on kytketty sininen ja ruskea johdin.
STEKin kytkentäohjeilla on menty paneelia kytkettäessä.
Nyt olisi toive saada toisen katkaisijan taakse riippuvalaisin, jolle on jo olemassa erillinen koukku mutta ei rasiaa (proppu katossa ja koukku ruuvattu siihen). Tämä myös edellisten jäljiltä.
Lisäys:
Ilmeisesti kannattaisi siis jättää mittailut tekemättä? Olisin mitannut nolla- ja vaihejohdinparien jännitteen yksi johdinpari kerrallaan (eli sini-musta ja sitten sini-harmaa, koska sini-ruskea jo käytössä).
Niinhän minä juuri sanoin, että jännitteettömyyden toteamisessa noihin ei voi luottaa. Mutta kyllä sillä valaisinta asennettaessa sen jännitteisen johtimen löytää.Nuo kynät voi näyttää vähän mitä sattuu eikä se ole standardin mukainen tapa jännitteettömyyden toteamiseen.
Mulla meni hetki kelatessa mutta olet oikeassa testasin beckmannilla (fluke ei herännyt) pelkällä punaisella vaihe n.30v ja kun ottaa mustan käteen niin n.200vYleismittari, tai ainakin tähän asti kaikki fluket(ja jännitteenkoettimet) mitä ikinä joko töistä tai ostettuna itselle, ovat näyttäneet punaisella piikillä vaiheen 100% oikein. Eli toimii ikäänkuin poolikynänä.
No joo mutta jos glim palaa niin sähkö on todennäköisesti paikalla ja jos on kaksi johtoa ja ei luota väreihin niin yleismittari on vähän hankala vaiheen toteamiseen.
No joo, tuntuu tuo @Chaos antama vinkki DVM käytöstä poolikynänä toimivan hyvin, en vain aikaisemmin ole tullut ajatelleeksi.No ei kyllä ole vaikeaa. Se ei vaadi mitään muuta kuin jatkoroikan ja maadoitetun rasian ja sitä roikan
Suosittelen välttämään tuota toisen ottamista käteen, ainakaan niin että metalliosuus koskee. Ei se mittari ole kuin kerran tarvinnut unohtua virranmittausasentoon niin voi käydä huonosti. Ja varsinkin kun kerran toimii ilmankin.pelkällä punaisella vaihe n.30v ja kun ottaa mustan käteen niin n.200v
Oon kuullut kerrottavan, että myös kaksinapaisesta jännitteenkoettimesta voi saada näpeilleen, jos sen toinen pää on jännitteessä ja toista päätä koskettaa.Suosittelen välttämään tuota toisen ottamista käteen, ainakaan niin että metalliosuus koskee. Ei se mittari ole kuin kerran tarvinnut unohtua virranmittausasentoon niin voi käydä huonosti. Ja varsinkin kun kerran toimii ilmankin.
Yhdeksi piiriksihän tuo on piirretty, jota ohjataan tuolla eteisen termostaatilla. Vähän huono ratkaisu toki.Tilanne: yläkerran tuulikaapissa termostaatti, joka ohjaa tuulikaapin, eteisen ja yläkerran kylppärin lattialämmitystä. Tämä on ns. vitun tyhmää.
Siksipä haluaisin termostaatteja muutenkin uusiessa muuttaa tuon siten, että tuo ohjaa ja lämmittää ainoastaan kylppärin lattialämmitystä. Käsittääkseni tämän pitäisi onnistua jos nuo lämmitykset ovat erillisiä piirejä, mutta ei onnistu jos ne ovat samaa piiriä.
Mielestäni tämän löytämäni sähköpiirroksen perusteella kyseessä on kuitenkin vain yksi piiri, vai onko arvon raati eri mieltä?
![]()