Kysymyksiä sähkömiehille

Kaveri tuossa joku aika kyseli, että mikähän juttu kun saa jeesuksenaikaisesta valosta näpeilleen, et voiko olla vaarallinen esim. lapsille... No kyllä voi, laitettava kuntoon...

Et käyttäisin itse epämääräiset valaisimet sähkömiehellä modernisoitavina jos ei itsellä riitä taidot, kerrankos siellä rungossa on vaihe kun ei maadoitusta ja joku diytetty kaiutinpiuha nirhautunut poikki.
 
Kaveri tuossa joku aika kyseli, että mikähän juttu kun saa jeesuksenaikaisesta valosta näpeilleen, et voiko olla vaarallinen esim. lapsille... No kyllä voi, laitettava kuntoon...

Et käyttäisin itse epämääräiset valaisimet sähkömiehellä modernisoitavina jos ei itsellä riitä taidot, kerrankos siellä rungossa on vaihe kun ei maadoitusta ja joku diytetty kaiutinpiuha nirhautunut poikki.
Faija aikanaan laittoi olohuoneeseen perintökattokruunun.. kytki kruunukytkimestä toisen vaiheen maadoitukseen, tämäkin selvisi vasta kun vaihdoin lamppua..
 
Terve olen opiskelemassa sähköalaa mutta matikka hieman jännittää niin voisiko joku tarkentaa vähän että kuinka paljon perus sähköasentaja oikeasti töissään tarvitsee matikkaa geometriaa fysiikkaa yms... koulussa tuntuu tarvitsevan aika paljonkin mutta tarvitseeko työelämässä oikeasti myös niin paljon vai onko tärkeintä vaan että osaa ohmin lain ja muut helpot perus laskut ??
 
Ohmin ja tehon lait joskus, perusideahan on että suunnittelija laskee ja asentaja kytkee. Käytännössä on ne perus nyrkkisäännöt joilla mennään, joissa ei hirveästi tarvii laskeskella.
 
Ookei kiitos vastauksesta .ehkä minustakin sitten joskus viellä sähkäri tulee jos ei tarvitse kamalasti haastavia matikan laskuja laskeskella ohmin lait osaan suht hyvin haastavimmilta vaikuttavat vaan koulun matikan laskut ja sähkökaaviot joissa menee miljoona johtoa ja jotain eri numeroita mistä en viellä mitään tajua mutta riköhän ne joskus opi :)
 
Ookei kiitos vastauksesta .ehkä minustakin sitten joskus viellä sähkäri tulee jos ei tarvitse kamalasti haastavia matikan laskuja laskeskella ohmin lait osaan suht hyvin haastavimmilta vaikuttavat vaan koulun matikan laskut ja sähkökaaviot joissa menee miljoona johtoa ja jotain eri numeroita mistä en viellä mitään tajua mutta riköhän ne joskus opi :)
Ne miljoona johtoa käydään vaan yksi kerrallaan läpi, ei niitä kukaan kerralla sisäistä.
 
Terve olen opiskelemassa sähköalaa mutta matikka hieman jännittää niin voisiko joku tarkentaa vähän että kuinka paljon perus sähköasentaja oikeasti töissään tarvitsee matikkaa geometriaa fysiikkaa yms... koulussa tuntuu tarvitsevan aika paljonkin mutta tarvitseeko työelämässä oikeasti myös niin paljon vai onko tärkeintä vaan että osaa ohmin lain ja muut helpot perus laskut ??
Niin kauan kun olet perus rivisähkäri, niin noita ei tarvi laskea. Sitten jos meinaat yrittäjäksi alkaa, niin tarvii jo tietää enemmän, kun noi suunnittelijat suunnittelee kaiken päin persettä isolla rahalla, ja joudut itse miettimään, että miten tämän voi toteuttaa.

Itse toimin vain hituvirtapuolella, mutta melko usein suunnittelija piirtää piirrustukset niin, että on pakko itse laskea kaikki uusiksi, kun ei ole olemassa esimerkiksi jaottimia joissa vaimennus olisi antenniverkossa 0dB joita oli hetki sitten kuviin piirretty.o_O
 
Perussähkäri kun osaa sen verran että saa mukaan oikea määrä kamaa ja jos jossain tarvitaan vähän harvinaisempi kaapeli että osaa mitata tarvittava pituus ,vaikka kaapelireitti menee labyrintin läpi, ja hakea tukusta oikea pituus.

Ohmin lakia ei tarvi oikeasti laskea ikinä perussähkärinä, mutta sen Ohmin lain tarkoituksen tai ilmiön sisäistäminen auttaa kaikenlaisissa vianetsinnöissä. Mutta tämäkään ei aukea valtaosalle rivisähkärille. Kokemuksen kautta joku kokeneempi näyttänyt että näin mitataan ja jos mittari näyttää näin se tarkoittaa että X on paska, ja silläkin pärjää vaikka ei tiedä miksi se mittari näyttää mitä se näyttää.

Itse kun välillä suunnittelen automaatiopuolella, arvostan toki jos joku aivollinen sähkäri miettii mitä tekee samalla kun kytkee, ja heittää paperit mun naamaan kun olen piirtänyt jotain hassua tai hölmöä. Tai vain että tulee kysymään kun ei ymmärrä miten jotain toimii, jos on käytetty joku uusi komponentti eikä ymmärrä mitä se tekee. Tai jos joku kaapelin mitoitus on "MUTU" periaatteella väärä ja tulee kysymään onko tämä nyt oikea.

On myös sellaisia jotka kysymättä kytkevät vaiheet oikosulkuun runkoon jos kerran on niin piirretty. Ne ovat usein nopeampiakin ja saa työn valmiiksi puolet nopeammin kun eivät ajattele liikaa.

Alalle mahtuu molempia.
 
Perussähkärin tärkein työkalu on avautuva suu. Ymmärtää kysyä vanhemmilta asentajilta jos jokin asia mietityttää, eikä tee ominpäin paskaa joka myöhemmin pahimmillaan aiheuttaisi henkilövahinkoja taikka muuta tulipaloja/materiaalivaurioita.

On tuoreitakin tapauksia, missä juuri koulusta päässyt osaa niiiin kaiken, ettei kysy mistään mitään. Jälkikäteen sitten muut korjailee, muuttaa kytkentöjä ja vetelee oikeita kaapeleita.
 
Perussähkärin tärkein työkalu on avautuva suu. Ymmärtää kysyä vanhemmilta asentajilta jos jokin asia mietityttää, eikä tee ominpäin paskaa joka myöhemmin pahimmillaan aiheuttaisi henkilövahinkoja taikka muuta tulipaloja/materiaalivaurioita.
Sama koskee ranettajia. :D
 
Ohmin lakia ei tarvi oikeasti laskea ikinä perussähkärinä, mutta sen Ohmin lain tarkoituksen tai ilmiön sisäistäminen auttaa kaikenlaisissa vianetsinnöissä.
Justiin muutama viikko aitten tarvitsi ohmin lakia.

Tämmönen älylattiatermari joka halusi tietää lämmittimen tehon. Kun hetkeä aiemmin oli mitannut sen resistanssin sen tehon pystyi laskemaan.

Koulussa muistan että niitä kaavoja pyöriteltiin niin että nuo kaikki pystyi laskemaan "kerralla", mutta noin käytännössä laskin ensin virran ja sitten tehon.
 
Justiin muutama viikko aitten tarvitsi ohmin lakia.

Tämmönen älylattiatermari joka halusi tietää lämmittimen tehon. Kun hetkeä aiemmin oli mitannut sen resistanssin sen tehon pystyi laskemaan.

Koulussa muistan että niitä kaavoja pyöriteltiin niin että nuo kaikki pystyi laskemaan "kerralla", mutta noin käytännössä laskin ensin virran ja sitten tehon.

U^2/R --> 52900 jaettuna lämmittimen resistanssilla.
 
ookei eli vähän tarvitsee matikkaa mutta ei kuitenkaan mitään älyttömiä määriä. ja aina voi kysyä kokeneemmalta kaverilta apuja. Tuokin vähän jännittää että muistaako kaavat sitten oikein kun eikös välillä virta lasketa vaan esim jakamalla u ja r mutta joskus ilmeisesti pitää myös kikkailla noiden u toiseen (U^2) eli potenssejen jos oikein muistan nimen . niin lukeekohan se sitten jossain että tämä pitää laskea U^2/R kaavalla ja tämä pelkällä u/r kaavalla? outo kysymys varmaan mutta en ole mikään matikka nero :D
 
ookei eli vähän tarvitsee matikkaa mutta ei kuitenkaan mitään älyttömiä määriä. ja aina voi kysyä kokeneemmalta kaverilta apuja. Tuokin vähän jännittää että muistaako kaavat sitten oikein kun eikös välillä virta lasketa vaan esim jakamalla u ja r mutta joskus ilmeisesti pitää myös kikkailla noiden u toiseen (U^2) eli potenssejen jos oikein muistan nimen . niin lukeekohan se sitten jossain että tämä pitää laskea U^2/R kaavalla ja tämä pelkällä u/r kaavalla? outo kysymys varmaan mutta en ole mikään matikka nero :D
Ei tarvii muistaa kuin ne kolmiot:
U
I R

P
U I

Paljon yksinkertaisempaa laskea kahdella eri laskutoimituksella kuin koittaa muistaa noita potensseja.
 
Okei hyvä homma sitten viellä olisi semmonen kysymys että jos sähköjohto menee vaikka juuri toisesta huoneesta toiseen huoneeseen niin millaisella kaavalla yleensä tarvitsee laskea että kuinka monta metriä sitä johtoa tarvitsee onko se vaan yksinkertaisesti mittamalla rullamitalla seiniä pitkin :D vai pitääkö pyöritellä jotain pintaala lasku kaavoja ja muita vastaavia?
 
Tai puimuri eli P=UI U=RI ja näistähän voi johtaa kaikki loput kaavat sis. potenssikaavat kynällä ja paperilla ilman että tarttee muistaa, kunhan kaavoja osaa auttavasti pyöritellä. Jos ymmärtää tehon, jännitteen ja virran käsitteen niin kyllä noita sit osaa soveltaa itse ilman että tarttee tarkasti muistaa missä tilanteessa mitäkin kaavaa käytetään...

Jos on ongelmia kaavojen pyörittelyssä niin kantsii panostaa vähän aikaa tähän, koska asiat on ihan järkyttävän paljon vaikeampia muuten kun ei pysty soveltamaan. Nämä ei kuitenkaan ole monimutkaisia asioita jos on kunnon opettaja (ja tästähän se on monesti kiinni, että ei ole).
 
Jep, kerto- ja jakolaskuilla pääsee jo pitkälle.

Perusyhtälöt kannattaa hallita. Esim. kun mitataan jotain ja tulos on X volttia, ampeeria, ohmia tai wattia, niin osaa päätellä, että onko tulos järkevä.
 
Okei hyvä homma sitten viellä olisi semmonen kysymys että jos sähköjohto menee vaikka juuri toisesta huoneesta toiseen huoneeseen niin millaisella kaavalla yleensä tarvitsee laskea että kuinka monta metriä sitä johtoa tarvitsee onko se vaan yksinkertaisesti mittamalla rullamitalla seiniä pitkin :D vai pitääkö pyöritellä jotain pintaala lasku kaavoja ja muita vastaavia?
Silmämääräisesti tai askelmitalla, muutama metri ylimääräistä on aina parempi kuin 10cm liian vähän.
 
Tai puimuri eli P=UI U=RI ja näistähän voi johtaa kaikki loput kaavat sis. potenssikaavat kynällä ja paperilla ilman että tarttee muistaa, kunhan kaavoja osaa auttavasti pyöritellä. Jos ymmärtää tehon, jännitteen ja virran käsitteen niin kyllä noita sit osaa soveltaa itse ilman että tarttee tarkasti muistaa missä tilanteessa mitäkin kaavaa käytetään...

Jos on ongelmia kaavojen pyörittelyssä niin kantsii panostaa vähän aikaa tähän, koska asiat on ihan järkyttävän paljon vaikeampia muuten kun ei pysty soveltamaan. Nämä ei kuitenkaan ole monimutkaisia asioita jos on kunnon opettaja (ja tästähän se on monesti kiinni, että ei ole).
Itse en muistanut tuota tuota puimuria, mutta ope kertoi toisen muistisäännön u = i × r eli Ullan isot rinnat. Tämä jäi jostain syystä nuoren asentajan päähän.
 
Jos sieltä eksyy vielä kojeistoasentajaksi, niin tulee sähkölaitoksen silmukkavaatimukset vastaan. Nämähän ei ole samoja, vaan paikallisen yhtiön mukaan.

Laskennallisia kaavoja tuskin tarvitsee ellei hae yksityisyritäjäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Wtf? Eikö sähkärin tarvitse tietää mitään muuntajista, kolmivaihevirtaan liittyvistä laskuista, vaihtovirran tehollisarvoista, moottoreista, loistehosta ja sen kompensoinnista? Kaapelin resistanssikin varmaan olisi hyvä osata määrittää muuten kuin U=RI?

Nuo nyt pikaisesti tuli mieleen. Varmasti paljon muutakin tärkeää olisi ja olisi kai hyvä osata jotakin hituvirran puoleltakin enemmän kuin sama U=RI...

Noh, en kyllä perussähkäreistä edes mitään tiedä. Kai sitä voi piuhaa ilman laskemistakin vedellä. Ehkä.
 
Wtf? Eikö sähkärin tarvitse tietää mitään muuntajista, kolmivaihevirtaan liittyvistä laskuista, vaihtovirran tehollisarvoista, moottoreista, loistehosta ja sen kompensoinnista? Kaapelin resistanssikin varmaan olisi hyvä osata määrittää muuten kuin U=RI?

Nuo nyt pikaisesti tuli mieleen. Varmasti paljon muutakin tärkeää olisi ja olisi kai hyvä osata jotakin hituvirran puoleltakin enemmän kuin sama U=RI...

Noh, en kyllä perussähkäreistä edes mitään tiedä. Kai sitä voi piuhaa ilman laskemistakin vedellä. Ehkä.
Ei perus kiinteistösähköjä vetävän rivimiehen tarvitse käytännössä osata kuin kuvia lukea ja kiskoa kaapelia oikeisiin paikkoihin loukkaamatta itseään. Korjaamo- vika- tai muissa erikoisemmissa sähkötöissä sitten tarvitaankin jo huomattavasti laajempaa osaamista


E: lisätään osaamista vaativiin hommiin vielä laskentaa, mitoitusta, suunittelua ja sähköalan yritystä pyörittävät henkilöt
 
Sähköasentajan ei pitäisi tarvita laskea, tai oikeastaan edes tietää noista mitään, koska sähköinsinöörin olisi noi pitänyt kaikki suunnitella valmiiksi.

Käytännössä tilanne tietysti usein on se että se insinööri ei viitsi tai osaa tehsä työtään ja tuo jää sen asentajan hommaksi huolehtia kuntoon, mutta käytännössä se nuoremman asentajan duuni varsinkin yhtään isommissa firmoissa ei edellytä tuollaisista huolehtimista, ja käytännössä noi lankeaa niille jotka hakeutuvat tuon tyyppiseen asemaan.
 
Wtf? Eikö sähkärin tarvitse tietää mitään muuntajista, kolmivaihevirtaan liittyvistä laskuista, vaihtovirran tehollisarvoista, moottoreista, loistehosta ja sen kompensoinnista? Kaapelin resistanssikin varmaan olisi hyvä osata määrittää muuten kuin U=RI?

Nuo nyt pikaisesti tuli mieleen. Varmasti paljon muutakin tärkeää olisi ja olisi kai hyvä osata jotakin hituvirran puoleltakin enemmän kuin sama U=RI...

Noh, en kyllä perussähkäreistä edes mitään tiedä. Kai sitä voi piuhaa ilman laskemistakin vedellä. Ehkä.
Minä ymmärsin nuo edellä mainitut kaavat esimerkeiksi vaikeustasosta. Eli peruslaskutoimituksilla pärjää pitkälle.

Pitäisi varmaan määritellä mitä perussähkärillä tarkoitetaan, mutta ei asennuskalusteiden tai keskusten ym. kytkemiseen tarvitse osata korkean tason matematiikkaa. Eikä moottorin kytkemistä varten tarvitse osata yhtälöillä kuvata miten magneettikentät moottorissa pyörii. Ne on insinööritason juttuja. Asentajalle on olennaisempaa tietää miten moottorikaapeli kytketään.

Sähköala on niin laaja että kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea. Ja "erikoishommia" on monia, jotka vaativat perehtyneisyyden ja kokemuksen.
 
Sähköasentajan ei pitäisi tarvita laskea, tai oikeastaan edes tietää noista mitään, koska sähköinsinöörin olisi noi pitänyt kaikki suunnitella valmiiksi.

Käytännössä tilanne tietysti usein on se että se insinööri ei viitsi tai osaa tehsä työtään ja tuo jää sen asentajan hommaksi huolehtia kuntoon, mutta käytännössä se nuoremman asentajan duuni varsinkin yhtään isommissa firmoissa ei edellytä tuollaisista huolehtimista, ja käytännössä noi lankeaa niille jotka hakeutuvat tuon tyyppiseen asemaan.
Tuossa kun insinöörejä "kehuttiin" niin kyllä insinöörit välillä joutuvat palvelemaan asentajia ja olemaan lapsenvahteina että asennukset tulee tehtyä oikein. Lisäksi pöytäkirjojen täyttäminen tuntuu olevan monelle asentajalle vaikeaa.:rolleyes:
 
Tuossa kun insinöörejä "kehuttiin" niin kyllä insinöörit välillä joutuvat palvelemaan asentajia ja olemaan lapsenvahteina että asennukset tulee tehtyä oikein. Lisäksi pöytäkirjojen täyttäminen tuntuu olevan monelle asentajalle vaikeaa.:rolleyes:
Omien yli 20v kokemusten mukaan aikalailla fifty/sixty menee tuo suhde insinöörien/suunnittelijoiden ja asentajien välillä, jotkut asentajat osaavat hommansa paremmin kuin saman keikan insinörtit ja suunnittelijat ja välillä taas toisinpäin. Toki itse olen sotkeutunut lähinnä hituvirtapuoleen eli kärkitietoihin ja kaiutinlinjoihin mutta silti. Suunnittelupuolella monesti on ongelmana että suunnittelija ei ymmärrä mitä on suunnittelemassa ja asennuspuolella taas yleensä on ongelmana että suunnittelijan ohjeet ovat epäselviä tai sitten on laiskoja asentajia jotka eivät tee hommia kunnolla tai eivät jaksa noudattaa kuvia.

Ylipäätään on ollut huomattavissa että ammattiylpeys on viimeisen 10v aikana kadonnut johonkin, aiemmin sentään yritettiin parhaansa että saadaan toimiva kokonaisuus mutta nykyään on vähän hälläväliä-asenne, kunhan suunnilleen omat hommat tulee hoidettua.
 
Sähköasentajan ei pitäisi tarvita laskea, tai oikeastaan edes tietää noista mitään, koska sähköinsinöörin olisi noi pitänyt kaikki suunnitella..
Eli perus rane voi hoitaa..Taitaa olla aika diipa daapaa koko sähköasentajan koulutus.

Itse olen mekaniikkapuolen teknikko. Sähköäkin on siinä tullut opiskeltua. Yli 20v ollut sähköalalla töissä. Ei sähköasentajan pätevyyttä. Aikoinaan harjoittelua tehnyt suurjännite puolella. Sen jälkeen suunnittelua sähkömoottoreille (mek.). Nykyään after sales puolella.

Silleen tuntuu hulluta että olen valmistanut ja kytkeny yli 10kV sähkömotteja joskus parikyppisenä harjoittelussa. Nyt ei saisi pistorasiaa vaihtaa. No laki on laki.

Silti tunnustaudun raneksi ainakin osittain.
Pysähdy mieti moneen kertaan mitä olet tekemässä. Jos ei oikein meinaa ymmärtää. Älä tee..

Vielä yksi edit: en silti itselleni mitään lupia myöntäisi, koska kyllähän se sähkö on kiusallisen ilkeätä. Se on hajuton, mauton ja väritön, kuin espoon blues. Ja sattuu silti jos osuu.. :)
 
Viimeksi muokattu:
Eli perus rane voi hoitaa..Taitaa olla aika diipa daapaa koko sähköasentajan koulutus.
Teoriassa kyllä, mutta onhan se nyt silkkaa idiotismia jos yhtään ei ajattele lopputulosta. Jos ihan selkeästi homma muutaman sekunnin päässälaskulla vaikuttaa idioottimaiselta niin kyllähän se kaikkien aikaa ja vitutusta säästää jos menee kyseenalaistamaan selkeitä virheitä. Itse olen sitä koulukuntaa että yritän aina saada toimivan lopputuloksen, oli suunnitelmat kuinka perseestä tahansa. Eli jos suunnitelmassa on pahoja aivopieruja niin heti yhteys ylemmälle taholle että jotain pitäisi tehdä ja jo valmiiksi vähän tapauksesta riippuen voi tehdä asioita oikein, suunnitelmista viis.

Esimerkiksi jos on speksattu 250W vahvistinkanava kaiuttimille ja heti selkeästi kuvia katsomalla näkee että kuorma menee reippaasti yli niin kyllä tuosta minun mielestäni pitää heti informoida suunnittelijaa että korjaa suunnitelmaansa eikä mene tyhmänä kytkemään tuohon linjaan 400W edestä kaiuttimia ja todeta vasta sitten että "ei toimi" ja pahimmassa tapauksessa polttaa sen vahvistimen ylikuorman takia.

edit:
Ja varsinkin kytkennän siisteydesä tuo ammattiylpeys tulee hyvin esiin, toki jonkun kytkennän voi tehdä "nopeasti" tai asiallisesti ja noiden välinen aika on jotain käsittämättömän pientä. Hyvänä esimerkkinä oli yksi isompi projekti jossa oli identtisiä keskuksia useampi, tuli kokeiltua kytkeä 108 johdinta mahdollisimman nopeasti vs asiallisesti ja siististi. Tarkkoja aikoja en nyt muista mutta tuli kellotettua tuo ero ja se ei ollut suuri. Varmaan ajat olivat tyyliin "rytökasa-asennus" 30min ja siististi viimeisen päälle hienosti 40min ja tuossa siistissä versiossa huoltaminen on mukavaa ja nopeaa kun kaikki on siististi ojennuksessa eikä ristiinrastiin-häröpallona. Toki tuosa rytökasassa säästää hetken asennusvaiheessa mutta sitten kun tarvitsee vikoja etsiä tai muuten tehdä mutoksia niin siististi tehtyyn ne on paljon nopeampia.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Minulla 20 vuotta työelämää takana (ei-sähköala) ja voin sanoa että ihan sama, ala kuin ala, niin iso osa toimijoista on täysin kujalla ja pihalla ja tekeevät vahinkoa mitä muut saa korjata. Niistä joilla homma on hallussa osalla on siihen liittyvää koulutusta ja osalla ei (ovat itse pätevöityneet työssä tai harrastuksessa). Että eiköhän se mee näin sähköalallakin, pätevä asentaja pystyy hoitamaan ainakin osin inssin hommia ja paska inssi tekee vain vahinkoa, jota asentaja korjailee...
 
Silleen tuntuu hulluta että olen valmistanut ja kytkeny yli 10kV sähkömotteja joskus parikyppisenä harjoittelussa. Nyt ei saisi pistorasiaa vaihtaa. No laki on laki.
Sähköala on laaja ja asian X osaaminen ei vielä takaa, että osaisit asian Y, vaikka muodolliset pätevyydetkin olisi.

Jos miettii niin jännite-skaalakin on alan hommissa laaja; pienoisjännitteellisistä hituvirtahommista aina 400 kV asennuksiin saakka. Siihen väliin mahtuu todella monenlaista.

Nyt kun sähkäreiden oppimääristä oli keskustelua, niin tuli mieleen. Sukulainen linkkasi oppikirjan minkä ammattilentäjät joutuu opiskelemaan sähköopia. Maallikon silmiin näyttää varsin kovalta setiltä.

Lentokoneissa yllättäen on sähköjärjestelmiä (DC, AC, akkuja, generaattoreita ym.) ja viranomaistahot ovat ilmeisesti halunneet, että ammattilentäjällä olisi käsitys sähköteorian perusteista ja sähköjärjestelmän toiminnasta.

Ei tuossa sinänsä kovin ihmeellisiä asioita ollut esim. lukion käyneelle, mutta melko kattava kirja mielestäni.

Minulla 20 vuotta työelämää takana (ei-sähköala) ja voin sanoa että ihan sama, ala kuin ala, niin iso osa toimijoista on täysin kujalla ja pihalla ja tekeevät vahinkoa mitä muut saa korjata. Niistä joilla homma on hallussa osalla on siihen liittyvää koulutusta ja osalla ei (ovat itse pätevöityneet työssä tai harrastuksessa). Että eiköhän se mee näin sähköalallakin, pätevä asentaja pystyy hoitamaan ainakin osin inssin hommia ja paska inssi tekee vain vahinkoa, jota asentaja korjailee...
Ei se aina ole pelkästään asentaja joka korjailee muiden jälkiä... :vihellys:
 
Viimeksi muokattu:
Sähköasentajan ei pitäisi tarvita laskea, tai oikeastaan edes tietää noista mitään, koska sähköinsinöörin olisi noi pitänyt kaikki suunnitella valmiiksi.

Käytännössä tilanne tietysti usein on se että se insinööri ei viitsi tai osaa tehsä työtään ja tuo jää sen asentajan hommaksi huolehtia kuntoon, mutta käytännössä se nuoremman asentajan duuni varsinkin yhtään isommissa firmoissa ei edellytä tuollaisista huolehtimista, ja käytännössä noi lankeaa niille jotka hakeutuvat tuon tyyppiseen asemaan.

Teoriassa joo ei pitäisi tarvita laskea. Käytännössä voikin olla aika iso kirjo. Sähkösuunnittelu kun ei ole luvanvaraista hommaa, niin sitä voi tehdä kuka vain. Omien kokemuksien mukaan usein suunnitteluun eksyy ne jotka ei osaa niitä oikeita töitä tehdä. Eipä sillä, itsellä takana >10v asentajana, nykyisin teen suunnittelua, sisältää myös sähkösuunnittelua.
 
Teoriassa joo ei pitäisi tarvita laskea. Käytännössä voikin olla aika iso kirjo. Sähkösuunnittelu kun ei ole luvanvaraista hommaa, niin sitä voi tehdä kuka vain. Omien kokemuksien mukaan usein suunnitteluun eksyy ne jotka ei osaa niitä oikeita töitä tehdä. Eipä sillä, itsellä takana >10v asentajana, nykyisin teen suunnittelua, sisältää myös sähkösuunnittelua.
Totta, ei ole luvanvaraista, toisin kuin sähköurakointi. Kuitenkin jos mietitään vaikka suunnittelutoimistoja, niin eivät ne ota porukkaa töihin suoraan kadulta, vaan yleensä vaaditaan koulutusta tai edes vähän työkokemusta asennus- tai suunnittelutehtävistä.

P.S. Mikä on oikea työ?
 
Jos sieltä eksyy vielä kojeistoasentajaksi, niin tulee sähkölaitoksen silmukkavaatimukset vastaan. Nämähän ei ole samoja, vaan paikallisen yhtiön mukaan.

Nyt ei pääse jyvälle että mitä tarkoitat näillä "ähkölaitoksen silmukkavaatimuksilla"?
 
kysymys liittyen näihin sähkärin pätevyys luokkiin!!. kuinka kauan ne on voimassa sähkärillä ja kuuluuko noihin se että pitää välillä käydä uusimassa/päivittämässä ne luokat vaikka ei ois pariin vuoteen alalla??!!.

Tavan sähkärillä ei ole mitään pätevyysluokkia, sähköalan ammattihenkilöksi pääsee sopivan koulutuksen ja työkokemuksen myötä. Tämä ei mene vanhaksi koulutuksen ja kokemuksen myötä pitäisi olla riittävä ymmärrys olla myös tekemättä asioita jos tuntuu ettei osaa esimerkiksi useamman vuoden tauon takia.

Sähköpätevyydet joita tarvitaan sähkötöidenjohtajana tai käytönjohtajana toimimiseen ovat myös elinikäisiä.

Mainitut x vuosien välein uusittavat kortit on perus sähkötyöturvallisuus, työturvallisuus, ea yms. Kortteja jotka eivät ole sinänsä pakollisia mutta usein työnantajat ja tilaajat vaativat tiettyjen korttien löytymistä ns. työlupaan.

Jos kiinnostaa enemmän niin Setin sivuilta löytyy asiasta lisätietoa, kohtuullisen selväsanaisesti.
 
Tavan sähkärillä ei ole mitään pätevyysluokkia, sähköalan ammattihenkilöksi pääsee sopivan koulutuksen ja työkokemuksen myötä. Tämä ei mene vanhaksi koulutuksen ja kokemuksen myötä pitäisi olla riittävä ymmärrys olla myös tekemättä asioita jos tuntuu ettei osaa esimerkiksi useamman vuoden tauon takia.

Sähköpätevyydet joita tarvitaan sähkötöidenjohtajana tai käytönjohtajana toimimiseen ovat myös elinikäisiä.

Mainitut x vuosien välein uusittavat kortit on perus sähkötyöturvallisuus, työturvallisuus, ea yms. Kortteja jotka eivät ole sinänsä pakollisia mutta usein työnantajat ja tilaajat vaativat tiettyjen korttien löytymistä ns. työlupaan.

Jos kiinnostaa enemmän niin Setin sivuilta löytyy asiasta lisätietoa, kohtuullisen selväsanaisesti.
Ja noita kortteja sitten saattaa kertyä ylläpidettäväksi melkoinen kasa, riippuen siitä mitä hommia tekee. Itsellänikin oli aikanaan työturvallisuus, tulityö, ratatyö, ainakin 3 eri asiakasyrityksen oma turvallisuus/koulutuskortti ja taisi olla 1 tai 2 muutakin + tietty Valtti-kortti. Jokaista kun sitten 3-5v välein uusii niin on siinäkin jo hommaa kerrakseen.
 
Terve tuli kertailtua vähän sähköoppia kun on koe tulossa mutta jotenkin en vain luota että osaisin tämmöisen tehtävän laskea oikein niin jos joku jaksaa niin voisiko vähän selostaa että miten esim ylemmän kuvan i1 tai i lasketaan tai alemman kuvan r3 kun jollain kaavalla laskemalla saan aivan eri tuloksen kuin toisella kaavalla laskemalla niin en saa pieneen päähän taottua että millä hemmetin kaavalla tämmönen pitäisi laskea vaikka tiedän itsekkin että tämän yksinkertaisempaa laskua ei varmaan edes ole :D :/
 

Liitteet

  • IMG_20221126_161504.jpg
    IMG_20221126_161504.jpg
    70,3 KB · Luettu: 239
Joka vastuksen yli on 10V jännite. Kokonaisvirran ratkaisussa riittää, että muistaa, että pisteeseen tulevien virtojen summa on sama kuin pisteestä lähtevien.
 
Oliko maadoittamattoman ja maadoitetun pistorasian välillä jotain eroa siinä, kuinka herkästi laitteet vikaantuvat esimerkiksi ukkosella? Täällä 90-luvun talossa ainoastaan olohuoneessa on maadoitetut rasiat. Toimistohuoneessakin, jossa kaikki elektroniikka ja tietokoneet on kytkettynä, menee kaikki maadoittamattomaan rasiaan. Onko tästä jotain käytännön haittaa, että kannattaisi tehdä sähköremonttia? Voiko maadoitetun UPS-jatkojohdon laittaa kiinni maadoittamattomaan rasiaan ja käyttää sitä ns. normaalina jatkojohtona?
 
Oli pistorasia kumpi tahansa, ei sillä ole vaikutusta jännitteeseen mikä sieltä verkosta tulee. Ylijännite ne laitteet tuhoaa. Vikatilanne taas sitten asia erikseen, esim. ”Nollavika”.

Eiköhän siellä keittiössä, kylppärissä ja mahdolliset ulkopistorasiat ole myös maadoitetut. Toivottavasti.

Riippuu laitteista mitä sinulla on eli onko suojamaadoitettuja laitteita vai kaksoiseristettyjä. Suojamaadoitettu laite (esim. pöytäkone) voi vikaantuessaan antaa sormille koska jännite ei pääse suojamaata myöten maihin. Ei välttämättä pakko ole lähteä vetelemään maadoituksia toimistoon. Veikkaan että ainoa laite on tuo pöytäkone joka maadoitettu. Suurin osa laitteista jo eristettyjä että ei maadoituksia sisätiloissa tarvita kotioloissa. Poislukien keittiökoneet yms yms.

Eiköhän sitä UPS johtoa voi käyttää normaalina jatkojohtona mutta sama tilanne toistuu kuin yllä mainitsin mutta parempi on että käytät sitä vain Upsin perästä. (Johdon neliöitä mietin ja mitä kuormia sen perässä kohta on)
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
259 290
Viestejä
4 502 928
Jäsenet
74 378
Uusin jäsen
Shadowman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom