Kysymyksiä sähkömiehille

Itse olen tehnyt hyvinkin identtisen näköisen haaroittimen kun piti yhteen ahtaaseen paikkaan saada pari eurotulpalla olevaa laitetta. Ainoa ero oikeastaan on että tuo itse haaroituspalikka johdon välissä on vähän laadukkaamman näköinen. Noita haaroituspalikoita ja euro-naarasliittimiä myydään ihan suomessakin niin ei kai tuollaisen itse tekeminen niin kovin rikollista voi olla? :D
 
Itse olen tehnyt hyvinkin identtisen näköisen haaroittimen kun piti yhteen ahtaaseen paikkaan saada pari eurotulpalla olevaa laitetta. Ainoa ero oikeastaan on että tuo itse haaroituspalikka johdon välissä on vähän laadukkaamman näköinen. Noita haaroituspalikoita ja euro-naarasliittimiä myydään ihan suomessakin niin ei kai tuollaisen itse tekeminen niin kovin rikollista voi olla? :D

Vaatii täysprofiilitulpan kuten jo aiemmin kirjoitin. Saat toki laitettua europistokkeen vaikka keskusta syöttämään mutta ei se tee asennuksesta laillista.
 
Itse olen tehnyt hyvinkin identtisen näköisen haaroittimen kun piti yhteen ahtaaseen paikkaan saada pari eurotulpalla olevaa laitetta. Ainoa ero oikeastaan on että tuo itse haaroituspalikka johdon välissä on vähän laadukkaamman näköinen. Noita haaroituspalikoita ja euro-naarasliittimiä myydään ihan suomessakin niin ei kai tuollaisen itse tekeminen niin kovin rikollista voi olla? :D
Mä kyllä tarkoitin, että olikohan kysyjällä tarkoitettu tuollaista linkin piuhaan. En sitä, että ”täältä sitä saa.”
 
Euroliittimen max virta on 2,5A, eli sen euroliitintä käyttävän laitteenkaan virta ei saa olla isompi. Tuollaisella haaroittimella voisi laittaa 2x2,5A eli 5A kuorman eurotöpseliin joka on kielletty.

Käytännössä seinässä olevan eurorasian kanssa tuossa ei olisi ongelmaa, mutta sellaisessa eurojatkoroikassa voi tulla, siksi nuo on kielletty kokonaan.
 
Mikä nuo oikein kieltää, ymmärtääkseni IEC 60884-1 (ja 60884-2-2) jonka alle (kuluttajaluokan) monipaikkaiset jatkojohdot ("jatkopistorasiat") kuuluvat jaottelee ne ns. isompien linjojen mukaan. Eli esim. onko i) kiinteä vai ei (fixed / portable socket-outlet / plug), ii) tehdasasenteinen vai uudelleenjohdotettava/jälkiasenteinen (non-rewireable / rewireable) ja iii) I vai II-luokan pistoke / pistorasia. Ei siis lainkaan pistokkeen tai -rasian fyysisen muodon tai mittojen mukaan (eli schuko, euro, vai jotain siltä väliltä).

2,5 A nimellisvirralle ei ole merkitty koestusvirtoja, mutta en kyllä löytänyt viitettä, että ne olisi silti kategorisesti kielletty. Sen sijaan Suomessa on kielletty, tai ainakin ollut kiellettynä, esimerkiksi II-luokan laitteiden uudelleenjohdotettavat pistotulpat; esimerkiksi juuri europistoke, mutta aivan yhtä lailla maadoittamaton schuko (täytyy siis olla tehdasvalmisteinen, esimerkiksi ruuvikiristeinen jälkiasennettava ei käy). Onko sitten vastaava SFS 5610 ahdistunut noista pienistä nimellisvirroista, siihen minulla ei ole pääsyä?

Tämän lisäksi pistorasioiden merkittyä virtakestoa ei ymmärtääkseni summata mitenkään (eli tämän sijaan on standardoitu kriteerit johdotuksen tyypille, pinta-alalle, kontaktin tyyppille ja sallitulle lämpötilan nousulle jne.) ja kun kun empiirisesti katsoo normaalia n kpl (n >= 3) schukojatkista niin kaikissa rasioissa on 16 A / 250V tyyppimerkintä, eli maksimi virta minkä em. standardi sallii. Pistotulppaan merkittyä arvoa ei saa yksittäinen rasia ylittää, se on totta.
 
Euroliittimen max virta on 2,5A, eli sen euroliitintä käyttävän laitteenkaan virta ei saa olla isompi. Tuollaisella haaroittimella voisi laittaa 2x2,5A eli 5A kuorman eurotöpseliin joka on kielletty.

Käytännössä seinässä olevan eurorasian kanssa tuossa ei olisi ongelmaa, mutta sellaisessa eurojatkoroikassa voi tulla, siksi nuo on kielletty kokonaan.
Vaikka siinä ei olekaan kysymys eurotulpasta, niin jenkeissähän ilmeisesti alamittaiset paskat jatkoroikat ovat jonkinasteinen ongelma. Ymmärrän hyvin ettei eurojatkoista haluta samanlaista, vaikka toki moinen olisi yleensä aiotussa käyttökohteessaan harmiton.
Sen sijaan Suomessa on kielletty, tai ainakin ollut kiellettynä, esimerkiksi II-luokan laitteiden uudelleenjohdotettavat pistotulpat; esimerkiksi juuri europistoke, mutta aivan yhtä lailla maadoittamaton schuko (täytyy siis olla tehdasvalmisteinen, esimerkiksi ruuvikiristeinen jälkiasennettava ei käy).
Tätä taas en oikein mitenkään päin käsitä. Ensinnäkin koottava eurotulppahan ei oikein mitenkään päin ole mikään riski - siis ihan vaan laitteen tulppaa vaihtaessa, ja ainakin vähäisempi vaara kuin schukon vaihto. Eri juttu tietysti kun pahimmat pölvästit tekisivät niistä hienoja kahdeksan schukon jatkojohtoja, mutta sitäkään tämä tuotepuute ei estä - pystyyhän kokonaisesta valetun eurotulpan johdostakin tekemään vaikka minkä palopommin kun kytkee toiseen päähän sen naaraspalan.

Ja sitten se täyskokoinen II-tulppa. Miksi ei, kun kuitenkin sen saa korvata maadoitetulla vastaavalla koottavalla jossa jätetään suojakosketin tietenkin kytkemättä. Jos jossain pölynimurissa asiaa perustellaankin mekaanisin syin(ja silti korjataan jossain joka päivä ruuvattavalla schukolla), niin entäs ne kaikki muut vehkeet? Niitähän on myös hyvin pienitehoisia. Mitä saavutetaan sillä, että korjatussa on hämmentävästi eri näköinen tulppa?
 
Tämän lisäksi pistorasioiden merkittyä virtakestoa ei ymmärtääkseni summata mitenkään (eli tämän sijaan on standardoitu kriteerit johdotuksen tyypille, pinta-alalle, kontaktin tyyppille ja sallitulle lämpötilan nousulle jne.) ja kun kun empiirisesti katsoo normaalia n kpl (n >= 3) schukojatkista niin kaikissa rasioissa on 16 A / 250V tyyppimerkintä, eli maksimi virta minkä em. standardi sallii. Pistotulppaan merkittyä arvoa ei saa yksittäinen rasia ylittää, se on totta.
Tuossa euro roikassa on se perusongelma että se on mitoitettu max 2,5A, mutta johdonsuoja voi olla 16A, joten se virta töytyy rajoittaa siellä kulutuspäässä.

Briteillähän on sama tilanne oman töpselinsä kanssa, kun sulake voi olla 32A, joten keksivät että töpseliin pitää laittaa oma sulakkeensa, joka on sinänsä hieno systeemi, mutta niinhän sinnekin kiinalaiset tunkee paskaa jossa sulaketta ei ole ollenkaan.
 
Ja sitten se täyskokoinen II-tulppa. Miksi ei, kun kuitenkin sen saa korvata maadoitetulla vastaavalla koottavalla jossa jätetään suojakosketin tietenkin kytkemättä.

Eiköhän syy ole siinä, että jos noita olisi koottavina saatavilla, niin kuitenkin tulisi se asiaa tuntematon loppukäyttäjä ja laittaisi niitä paikkoihin, joissa pitää olla maadoitus. Toisinpäinhän tätä ongelmaa ei ole.
 
Onko olemassa seinälle asennettavaa puhaltimella varustettua lämmitintä, joka sopisi kosteisiin tiloihin? Eli joku tän kaltainen:


Mutta sellainen, ettei tartte pelätä koko talon kärähtämistä? Toi Nedis on IP22 ja kai sen virallisesti saa astentaa kylppäriin X metrin päähän suihkusta, mutta jotenkin epäilyttää laitteen kestävyys kun kunnolla kylvetään ja mm. kuumaa vesihöyryä nousee katon rajaa?

Tausta on se, että kylppärissä on termostaattiohjattu lattialämmitys, mutta pakkasilla ei toimi lainkaan. Lämpöhäviöt seinien läpi lisääntyvä pakkasella ja kylppärin lämnpötila laskee nopeasti, vaikka lattialaatta onkin säädetyssä lämmössä. Joutuu kokoajan ruuvaamaan termostaattia. Lisäksi ongelma on se, että sama lattialämmitys lämmittää myös saunaa, joka taasen on pelkkää sisäseinää, niin lopputuloksena on, että saunassa on 30C lämmintä ja kylppärissä 18C. Eli joku erillinen lämmitin kylppäriin ois hyvä juttu, puhallinlämmitimessä oli vaan ajatus, että voisi säästää sähköä nostamalla nopeahkosti lämpötilaa vain suihkuttelun ajaksi. Toki kiinteäasenteinen öljylämmitin tai esim pyyhekuivain ois kanssa ratkaisu.
 
Onko olemassa seinälle asennettavaa puhaltimella varustettua lämmitintä, joka sopisi kosteisiin tiloihin? Eli joku tän kaltainen:


Mutta sellainen, ettei tartte pelätä koko talon kärähtämistä? Toi Nedis on IP22 ja kai sen virallisesti saa astentaa kylppäriin X metrin päähän suihkusta, mutta jotenkin epäilyttää laitteen kestävyys kun kunnolla kylvetään ja mm. kuumaa vesihöyryä nousee katon rajaa?

Tausta on se, että kylppärissä on termostaattiohjattu lattialämmitys, mutta pakkasilla ei toimi lainkaan. Lämpöhäviöt seinien läpi lisääntyvä pakkasella ja kylppärin lämnpötila laskee nopeasti, vaikka lattialaatta onkin säädetyssä lämmössä. Joutuu kokoajan ruuvaamaan termostaattia. Lisäksi ongelma on se, että sama lattialämmitys lämmittää myös saunaa, joka taasen on pelkkää sisäseinää, niin lopputuloksena on, että saunassa on 30C lämmintä ja kylppärissä 18C. Eli joku erillinen lämmitin kylppäriin ois hyvä juttu, puhallinlämmitimessä oli vaan ajatus, että voisi säästää sähköä nostamalla nopeahkosti lämpötilaa vain suihkuttelun ajaksi. Toki kiinteäasenteinen öljylämmitin tai esim pyyhekuivain ois kanssa ratkaisu.

Kuvittelisi että kylpyhuoneeseen suunniteltu laite kestäisi kylpyhuoneessa ihan hyvin. Parempaa IP luokituksen omaavaa laitetta tuskin tulet kuitenkaan löytämään koska suuremmalla luokituksella ei lämmin ilma pysty poistumaan laitteesta koska se on niin tiiviisti suojattu eikä voi näin toimia puhaltimena.

Onko termostaatti kylpyhuoneen puolella? Näin ei toki pitäisi olla. Mutta jos sattuu olemaan niin hanki siihen yhdistelmätermari joka mittaa myös huoneilmaa lattialämmön lisäksi.
 
Kuvittelisi että kylpyhuoneeseen suunniteltu laite kestäisi kylpyhuoneessa ihan hyvin. Parempaa IP luokituksen omaavaa laitetta tuskin tulet kuitenkaan löytämään koska suuremmalla luokituksella ei lämmin ilma pysty poistumaan laitteesta koska se on niin tiiviisti suojattu eikä voi näin toimia puhaltimena.

Mjoo, ehkä oon turhan paranoidi, kun ahdistaa kaikki ping pong china laitteet, jotka on tekemisissä sähkön ja kosteuden kanssa :) Ehkä tuo toimisi ihan ok ja worst casena vain kärähtää, eikä sytytä paloa.

Onko termostaatti kylpyhuoneen puolella? Näin ei toki pitäisi olla. Mutta jos sattuu olemaan niin hanki siihen yhdistelmätermari joka mittaa myös huoneilmaa lattialämmön lisäksi.

Termostaatti on sähkötaulussa, anturi käsitykseni mukaan lattialaatassa. Eli lattialaatta kyllä pysyy about halutussa lämpötilassa, mutta ei osaa kompensoida kun lämpötila ulkona laskee. Kai tuonne sähkötauluun olisi mahdollista vaihtaa joku vähän älykkäämpi termostaatti, joka pystyisi kompensoimaan lämmitystä ulkoilman mukaan, mutta erillinen lämmitin voisi olla parempi noista muista syistä.

Edit: Toi Nedis on haukuttu maan rakoon, mutta AEG:ltä löytyy hyvät arvostelut saaneita vastaava lämmitin, joka on lisäksi IP24...
 
Viimeksi muokattu:
Kaksi kysymystä:

- Saako valaisinpistotulppaa jatkaa sokeripalan avulla, jotta johto riittäisi valaisimelle saakka. Siis "lampun sokeripalala - johto - sokeripala - valaisinpistotulppa" viritelmä. Vai joutuuko rakentamaan uuden pitkäjohtoisen pistotulpan?

- Saako valaisimen pistotulpan tai rikkkinäisen sokeripalan tilalle vaihtaa uuden sokeripalan. Alla olevan linkin mukaan sokeripalaanei saisi koskea.

 
Kaksi kysymystä:

- Saako valaisinpistotulppaa jatkaa sokeripalan avulla, jotta johto riittäisi valaisimelle saakka. Siis "lampun sokeripalala - johto - sokeripala - valaisinpistotulppa" viritelmä. Vai joutuuko rakentamaan uuden pitkäjohtoisen pistotulpan?

- Saako valaisimen pistotulpan tai rikkkinäisen sokeripalan tilalle vaihtaa uuden sokeripalan. Alla olevan linkin mukaan sokeripalaanei saisi koskea.

Tämä ei nyt oikeastaan vastaa kysymykseesi luvallisuudesta, mutta itse poistaisin tulpat ja sokeripalat ja kytkisin valaisimen suoraan johtoihin näillä:

MFG_222-413K194-4045.jpg


Vaikea tuossa on tehdä mitään niin fataalia virhettä, että seuraukset olisivat sulakkeen poksahtamista pahempia.

Epäilen, että on sähkötyö, joka vaatisi ammattilaisen jotta menisi by-the-book.
 
Tämä ei nyt oikeastaan vastaa kysymykseesi luvallisuudesta, mutta itse poistaisin tulpat ja sokeripalat ja kytkisin valaisimen suoraan johtoihin näillä:

MFG_222-413K194-4045.jpg


Vaikea tuossa on tehdä mitään niin fataalia virhettä, että seuraukset olisivat sulakkeen poksahtamista pahempia.

Epäilen, että on sähkötyö, joka vaatisi ammattilaisen jotta menisi by-the-book.
Toimiiko tuo monisäikeisellä johdolla?
 
Tämä ei nyt oikeastaan vastaa kysymykseesi luvallisuudesta, mutta itse poistaisin tulpat ja sokeripalat ja kytkisin valaisimen suoraan johtoihin näillä:

MFG_222-413K194-4045.jpg


Vaikea tuossa on tehdä mitään niin fataalia virhettä, että seuraukset olisivat sulakkeen poksahtamista pahempia.

Epäilen, että on sähkötyö, joka vaatisi ammattilaisen jotta menisi by-the-book.

Noi "normaalit" wagot ja wagon kaltaiset on jotenkin fyysisesti hankalia sisustusvalaisinta tms. kytkettäessä kun liitoksesta ei tule "suora" kuten sokeripalalla ja kai joku voi epähuomiossa kytkeä tuohon yhteen wagoon tyylikkäästi nollan vaiheen ja kevin ja kytkeä vielä sähkötkin päälle. No sulakehan siinä palaa. Mut eiks nää ole "siistimpiä":


En tiedä onko sallittuja käyttää ja maallikolle ei varmastikaan, itse oon 3D tulostinhimmeleitä kuten tulostinkaapin valoja näillä tehnyt (ei kiinteä asennus, menee harrastus-poikkeuksen alle)...

Edit: Sit on vielä tällaisia:


Edit2: Kertokaa jos Wagolla on samanlaisia, en ole löytänyt kuin yhdelle johtimelle tarkoitettuja suoria. Finbullet ei herätä luottamusta, vaikka tokikin valmistettu jonkun toisen toimesta.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä ei nyt oikeastaan vastaa kysymykseesi luvallisuudesta, mutta itse poistaisin tulpat ja sokeripalat ja kytkisin valaisimen suoraan johtoihin näillä:

MFG_222-413K194-4045.jpg


Vaikea tuossa on tehdä mitään niin fataalia virhettä, että seuraukset olisivat sulakkeen poksahtamista pahempia.

Epäilen, että on sähkötyö, joka vaatisi ammattilaisen jotta menisi by-the-book.

Talossa kiinteät valaisinpistorasiat katossa, joten tuollainen varsinaisesti hyödytä mitään kun lampun johto ei yllä pistorasiaan.

Ps.
Tuollainen sähkärin asentamassa ledinauhassa aiheuttaa jatkuvasti kosketushäiriötä. En tiedä mikä tai kenen vika, mutta ei hirveästi intoa vaihdella itsellä noita toimivien sokeripalojen tilalle.
 
Ps.
Tuollainen sähkärin asentamassa ledinauhassa aiheuttaa jatkuvasti kosketushäiriötä. En tiedä mikä tai kenen vika, mutta ei hirveästi intoa vaihdella itsellä noita toimivien sokeripalojen tilalle.
Tuossa ei paljon muuta mahdollisuutta ole kuin että ei ole kuorittu tarpeeksi ja linkku kantaa eristeen päällä. Kun tuollaiseen vipuwagoon laittaa riittävän pitkälti kuoritun johtimen (11mm?) ja johdin pysyy wagossa niin ei se kyllä pätki. Tietty noita on nykyään jo kiinakopioinakin, niiden laadusta en tiedä mutta luulisi että kiinalainenkin osaa kopioida tuon riittävän luotettavasti.
 
Itseasiassa kiinalaiset kopioivat ensin vipuwagon, sitten modasivat siitä tuon jatkosmallin, jonka wago sitten kopioi kiinalaisilta.

Vastaava on siis wagollakin nykyään, mutta ne ovat niitä uudemmanmallisia kulmikkaita läpinäkyviä. Tosin myyvät nuo yksiosaisena ja palikan jolla noita saa liitettyä vierekkäin toisiinsa kiinni.

 
Viimeksi muokattu:
Kaksi kysymystä:

- Saako valaisinpistotulppaa jatkaa sokeripalan avulla, jotta johto riittäisi valaisimelle saakka. Siis "lampun sokeripalala - johto - sokeripala - valaisinpistotulppa" viritelmä. Vai joutuuko rakentamaan uuden pitkäjohtoisen pistotulpan?

- Saako valaisimen pistotulpan tai rikkkinäisen sokeripalan tilalle vaihtaa uuden sokeripalan. Alla olevan linkin mukaan sokeripalaanei saisi koskea.

Juu ja ei. Parempi ettei tee mitään jatkoja vaan vetää uudet piuhat lampulta rasialle tai siihen sokeripalalle. Hienosäikeisille aina holkkeja, ruuvikiristys vääntää sieltä kaapelilta aina jonkun säikeen solmuun tai rullalle.
 
Itseasiassa kiinalaiset kopioivat ensin vipuwagon, sitten modasivat siitä tuon jatkosmallin, jonka wago sitten kopioi kiinalaisilta.

Vastaava on siis wagollakin nykyään, mutta ne ovat niitä uudemmanmallisia kulmikkaita läpinäkyviä. Tosin myyvät nuo yksiosaisena ja palikan jolla noita saa liitettyä vierekkäin toisiinsa kiinni.

Siinä kiinalaisessa jatkosmallissa ei taida riittää eristysvälit, joku tubettaja sitä kiinaihmettä joskus ihmetteli ja mittaili materiaalivahvuuksia sun muita ominaisuuksia siitä ja totesi että ei ole vaatimusten mukainen (ei kelpaa 230VAC kytkentöihin). Toivottavasti nuo esim Finnbulletin mallit ovat parempia.
 
Aiheesta puheenollen, 11.11 teki mieli tilata kiinasta joku tuhannen "wagon" lajitelma mitäänsanomattomalla pikkurahalla. Sitten muistin miksi muutenkin lopetin kiinatilaukset lähes täysin. Mihinkään mitä ne lupaa ei voi luottaa. Rahat varmasti saa lopulta takasin, eli ei siinä mitään. En vaan saisi mielenrauhaa kun pelkäisi koska kärähtää :confused2:

Tilasin amazonista. Säästöä jopa finbullettien hintaan ja aika reilusti. Sellanen parin euron jokari-kopio tuli kyllä tilattua kiinan pojilta "thank u my friend" :thumbsup:
 
Tervehdys, sähköhenkilöt ja -insinöörit. Olen vaihdattamassa himmenninkytkimen 1-kytkimeen, koska älylamput eivät tykkää olla himmentimen takana vaan välkkyvät toisin kuin kaikkien normaalikytkinten takana. Tietenkin tilaan tähän sähkömiehen, jolla teetän työn kotitalousvähennyksellä. Kyselisin kuitenkin asiasta uteliaana noin teoreettisessa mielessä.

Himmentimeen menee kaksi mustaa johto vaiheen symbolilla merkittyyn reikään (L, ks. kuva) ja ruskea johto valaisimelle lähtevän yhteyden merkillä varustettuun reikään. Lisäksi putkessa menee ohivientinä sininen, joka värikoodin perusteella olisi nollajohto. Maadoitusjohtoa ei putkessa näy.

1-kytkimessä on ainoastaan liitännät L ja 0, joihin molempiin menee 2 reikää. Miten nuo pitäisi kytkeä 1-kytkimeen?

IMG20221120141429.jpg
 
Kyllä se kipinä tietää miten sen 1-kytkimen laittaa mutta jos pidetään tämä teoreettinen linja niin uuden kytkimen runkoa näkemättä sanoisin että molemmat mustat L liittimiin ja ruskea 0 jos ja kun kerta ei muita liittimiä ole. Mittaamalla tämän myös varmistaa.
Harvoin 1-kytkimissä ollut lisäliittimiä mutta en ole hetkeen 1-kytkintä kädessä pitänyt niin tiedä tästä nyt sanoa. Musta ja sininen jatkavat pistorasialle joka oletettavasti siinä kytkimen alapuolella / läheisyydessä on.
 
Viimeksi kun (Enston) 1-kytkimiä hankkinut niin ovat olleet 1/6-kytkimiä, josta löytynyt L-terminaalit, kahdet O-terminaalit (siis ohjaukset/valoille) ja yhdet/kahdet X-terminaalit (jatkamista varten)
 
Kyllä se kipinä tietää miten sen 1-kytkimen laittaa mutta jos pidetään tämä teoreettinen linja niin uuden kytkimen runkoa näkemättä sanoisin että molemmat mustat L liittimiin ja ruskea 0 jos ja kun kerta ei muita liittimiä ole. Mittaamalla tämän myös varmistaa.
Harvoin 1-kytkimissä ollut lisäliittimiä mutta en ole hetkeen 1-kytkintä kädessä pitänyt niin tiedä tästä nyt sanoa. Musta ja sininen jatkavat pistorasialle joka oletettavasti siinä kytkimen alapuolella / läheisyydessä on.
Ei tarvitsekaan olla lisäliittimiä (X), vaan riittää, että on kaksi reikää per napa, kuten onkin. Siinä jo saa sen vaiheen ketjutettua.
 
Ei tarvitsekaan olla lisäliittimiä (X), vaan riittää, että on kaksi reikää per napa, kuten onkin. Siinä jo saa sen vaiheen ketjutettua.

Toki, en sitä sillä ajatellut että lisäliittimiä nyt tarvitaan vaan ajattelin teoreettista mahdollisuutta että kysyjä tekee sen lopulta itse eikä mene sekaisin liittimistä. Omia mietteitä ehkä väärin ilmaistuna.
 
Toki, en sitä sillä ajatellut että lisäliittimiä nyt tarvitaan vaan ajattelin teoreettista mahdollisuutta että kysyjä tekee sen lopulta itse eikä mene sekaisin liittimistä. Omia mietteitä ehkä väärin ilmaistuna.

Ihan realistinen epäilys, kävihän tuo mielessä. Tein jo kuitenkin tilauksen rautakaupan verkkokaupasta, kun en noin pienestä jaksa alkaa tarjouksia pyytämään. Tässä asunnossa on kyllä paikoin niin hämärät johdotukset, että epäilen jonkun TI-miehen olleen asialla, joten paras olla koskematta niihin itse enää.
 
Tuo rasia on kyllä ihan normaalisti johdotettu, eikä siinä ole mitään hämärää.
 
MIllainen ratkaisu lämminvesivaraajan ajastukseen ja plussaa jos pystyy etänä säätämään, mutta ei pakko.
Jäspi 300l varajaa on kytketty yö/päivä vaihto kytkimellä kolmeen vaiheeseen.
Shelly ei ilmeisesti kestä tätä?
Sähkötaulussa on vapanaa kolme 1din paikkaa päällekäin.
 
MIllainen ratkaisu lämminvesivaraajan ajastukseen ja plussaa jos pystyy etänä säätämään, mutta ei pakko.
Jäspi 300l varajaa on kytketty yö/päivä vaihto kytkimellä kolmeen vaiheeseen.
Shelly ei ilmeisesti kestä tätä?
Sähkötaulussa on vapanaa kolme 1din paikkaa päällekäin.
Laita(ta)t shellyn ohjaamaan varaajan kontaktoria, sen se kyllä kestää.
 
MIllainen ratkaisu lämminvesivaraajan ajastukseen ja plussaa jos pystyy etänä säätämään, mutta ei pakko.
Jäspi 300l varajaa on kytketty yö/päivä vaihto kytkimellä kolmeen vaiheeseen.
Shelly ei ilmeisesti kestä tätä?
Sähkötaulussa on vapanaa kolme 1din paikkaa päällekäin.
Minulla on keskuksessa yösähkön apukontaktori, joka käytännössä ohjaa lattialämmitystä ja varaajaa. Kontaktorille tuli sähkömittarilta yösähkön ohjauskarva. Ohjauskarva on irrotettu kontaktorista ja shelly 1 pro laitettu ohjaamaan yösähkön apukontaktoria. Eli yksinkertaisesti ohjataan yösähköä päälle ja pois shellyn avulla, eikä sähkönsiirtoyhtiön signaalilla. Erittäin simppeli kytkentä.

Minulla on myös 2-kanavainen auton lämmityspistorasian digiajastin keskuksessa. Toinen kanava ei ole käytössä, joten silläkin olisi voinut laittaa ajastuksen yösähkön apukontaktorille.
 
Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
20221123_113130.jpg
 
Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
20221123_113130.jpg
Mitataan yleismittarin jatkuvuusmittauksella johdoista lampunkantoihin. Tutkitaan onko laitteen kunto asiallinen. Tarvittaessa johtimet ja/tai kannat uusitaan.

E: Ja tietysti kannan pohjat kytketään vaiheeseen sekä kierteet nollaan. Valaisimen modifionti tarkoittaa ettei se ole enää tehdastekoinen. Sisustusvalaisimia kuitenkin saa rakennella harrastustoimintana omaan käyttöönsä ilman minkään valtakunnan pätevyyttä. Vastuu on valmistajalla eli itse artistilla.

Lisäksi mainittakoon taas välillä etten ole sähkömies enkä varsinkaan pätevä sähkötyön johtaja. Eipä tosin todisteellisesti ole ainakaan moni muukaan käyttäjä. Pseudonyymillä foorumilla voi puhua peräpäästään vaikka mitä.

Ja näköjään vastasin vähän ohi. Johtimia näkyy kolme. Jatkuvuusmittauksella nähdään, onko siinä vaihe, nolla ja suojamaa vai kaksi vaihetta ja nolla ilman suojamaata. Oletan vahvasti jälkimmäistä, jolloin lamppu tulee mielellään kruunukytkettyyn valaisinrasiaan. Näissä on sellainen kolmipiikkinen tulppa. Samoja valaisinpaikkoja on toki myös sokeripalatyylisiä. Valaisimessa on siis oletetusti yksi johdin yhteydessä kaikkiin kierteisiin, yksi vain osaan kannan pohjakoskettimista ja viimeinen niihin muihin pohjiin. Muussa tapauksessa arvaukseni on väärä tai valaisin kytketty nurinkurisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
20221123_113130.jpg
Yleismittarilla syytä aloittaa, jos asutte vanhassa asunnossa jossa 0luokan maadoittamattomat rasiat.

Jos maadoitetut rasiat joka paikassa, niin tuohon valaisimeen pitää lisätä maadoitus.
 
Juu ja ei. Parempi ettei tee mitään jatkoja vaan vetää uudet piuhat lampulta rasialle tai siihen sokeripalalle. Hienosäikeisille aina holkkeja, ruuvikiristys vääntää sieltä kaapelilta aina jonkun säikeen solmuun tai rullalle.
Tein uuden, pitkän töpselipiuhan lampulta yhtenäisenä pistorasiaan saakka.

Isoin ongelma oli löytää metritavarana 3x0.75 kaapelia. Ilmeisesti maadoitetut lamput alkaa olla menneisyyttä, kun 29 kappaa 30:stä myy vain kaksikaapelista piuhaa. Holkkeja ei marketista löytynyt mutta pärjää nykyisillä ledivaloilla ilmankin.


Lampun murtuneen sokeripalan vaihdoin uuteen. Se ehkä tosiaan olisi ollut sähkötyötä, mutta eipä noita kodinkonekorjaajiakaan enää markettien auloissa ole joka olisi sen laillisesti voinut tehdä.
 
Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
20221123_113130.jpg
Johtimiin voi laittaa kiinni myös 1.5 V sormipatterin, ja sitten mitat eri lampunosien jännitteet.
 
Tein uuden, pitkän töpselipiuhan lampulta yhtenäisenä pistorasiaan saakka.

Isoin ongelma oli löytää metritavarana 3x0.75 kaapelia. Ilmeisesti maadoitetut lamput alkaa olla menneisyyttä, kun 29 kappaa 30:stä myy vain kaksikaapelista piuhaa. Holkkeja ei marketista löytynyt mutta pärjää nykyisillä ledivaloilla ilmankin.


Lampun murtuneen sokeripalan vaihdoin uuteen. Se ehkä tosiaan olisi ollut sähkötyötä, mutta eipä noita kodinkonekorjaajiakaan enää markettien auloissa ole joka olisi sen laillisesti voinut tehdä.
Jännä juttu ettei 3x0.75 kaapelia muka löydy mistään, google väittää että K-Rauta, KodinTerra, Prisma, Yleiselektroniikka jne myyvät moista joko metritavarana, muutaman metrin nyyteissä tai kelatavarana, ainakin valkoisena. Tai ainakin MSK 3x0,75 -hakusanalla löytyy noista ja monista muistakin paikoista. Irtona tuota on kyllä varmaan hankala löytää metritavarana mutta muutaman metrin kieppejä kyllä löytyy ainakin täältäpäin lähestulkoon K-marketistakin.
 
Jännä juttu ettei 3x0.75 kaapelia muka löydy mistään, google väittää että K-Rauta, KodinTerra, Prisma, Yleiselektroniikka jne myyvät moista joko metritavarana, muutaman metrin nyyteissä tai kelatavarana, ainakin valkoisena. Tai ainakin MSK 3x0,75 -hakusanalla löytyy noista ja monista muistakin paikoista. Irtona tuota on kyllä varmaan hankala löytää metritavarana mutta muutaman metrin kieppejä kyllä löytyy ainakin täältäpäin lähestulkoon K-marketistakin.
Terrasta löytyi.

Prisma ja K rauta näyttää toki myyvän mutta on poistunut tai poistuva tuote mitä ei todellisuudessa ole kuin tyyliin yhdessä kaupassa koko Suomessa.
 
Itsehän ottaisin tällaisen projektin työn alle vasta kun on se mittari käsillä.
Joo ensi kerralla täytyy muistaa että työkalut on nätissä rivissä edessäni ennen kuin edes harkitsen moisen projektin ajattelua. Ens kerralla et pääse sitten näpäyttään. :thumbsup:
 
Joo ensi kerralla täytyy muistaa että työkalut on nätissä rivissä edessäni ennen kuin edes harkitsen moisen projektin ajattelua. Ens kerralla et pääse sitten näpäyttään. :thumbsup:
Pahoittelen mahdollisesti välittymättä jäänyttä fiilistä viestini takana. En mä siis noin toimisi siksi, että joku saattaisi näpäyttää, vaikka itse en näpäyttänyt ja yleensä vältän sellaista passiivis-aggressiivista vittuilua. Otan ne työkalut esiin, jotta homma sujuisi. :)

E: Lisäksi ajattelin että se valaisin ehkä myös kytketään ja katsotaan sinne kattoon. Siinäkin on syytä olla ainakin mittari.
 
Puolison mummon viimeinen kosto, perintökattokruunu jossa piuhoissa ei minkäänlaisia merkintöjä.

Tuo nyt tarvis kattoon saada, mitenkä kannattaa lähtee lähestyyn ilman että henki lähtee tai talo palaa?
20221123_113130.jpg

En nyt muista varmana että onko läpinäkyvällä suojakuorella varustettua piuhaa olemassa joka täyttää vaatimukset, mutta sen muistan että silloin kun itse olin sähkäriksi opiskelemassa, niin me joitain tuollaisia lamppuja duunattiin koulussa. Niihin jouduttiin vaihtamaan piuhat koska oli vedetty läpinäkyvällä kaiutinjohdolla joka ei täyttänyt voltti vaatimuksia ja samalla niihin lisättiin maadoitus ja lopuksi mitattiin että maadoitus on kaikkiin metalliosiin yhdeydessä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 290
Viestejä
4 502 928
Jäsenet
74 378
Uusin jäsen
Shadowman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom