Kysymyksiä sähkömiehille

[ddude]

Shellyt pitäisi asentaa ohjaamaan maalämpöpumppua.

Shelly Plus 1

www.shelly.cloud

Virtalähteeksi tarvitaan:
Power supply DC 24 – 240V / 12V stabilized

Mistä erotan 12V DC virtalähteistä mikä on reguloitu ja mikä ei?

 

[Grez]

Reguloidusta jännitelähteestä jos mittaat jännitteen ilman kuormaa niin se hyvin lähelle 12V (esim. 11.8 - 12.2 V). Reguloimattomassa tyypillisesti jotain 14-16V.

Tuollehan voi käyttää käyttöjännitteenä myös 230VAC.

 

[HTK12]

Shellyt pitäisi asentaa ohjaamaan maalämpöpumppua.

Shelly Plus 1

www.shelly.cloud

Virtalähteeksi tarvitaan:
Power supply DC 24 – 240V / 12V stabilized

Mistä erotan 12V DC virtalähteistä mikä on reguloitu ja mikä ei?

En nyt ymmärrä miksi sinne pitäisi tasavirtaa laittaa: Power supply AC 110-230V ±10%, 50/60Hz?

 

[Pakana]

En nyt ymmärrä miksi sinne pitäisi tasavirtaa laittaa: Power supply AC 110-230V ±10%, 50/60Hz?

Sen 12vdc saa laittaa itse, tuon 230v pitää ottaa ammattilainen kytkemään.

 

[HTK12]

Sen 12vdc saa laittaa itse, tuon 230v pitää ottaa ammattilainen kytkemään.

No, joo mutta se ollaan laittamassa ohjaamaan maalämpöpumppua, joten eiköhän se kuitenkin vaadi sen sähkömiehen paikalle.

 

[ddude]

No, joo mutta se ollaan laittamassa ohjaamaan maalämpöpumppua, joten eiköhän se kuitenkin vaadi sen sähkömiehen paikalle.

Ohjainkortilla portti ulkoiseen ohjaukseen, en usko että liittimen kytkemiseen tarvitaan sähkömiestä.

 

[ddude]

Reguloidusta jännitelähteestä jos mittaat jännitteen ilman kuormaa niin se hyvin lähelle 12V (esim. 11.8 - 12.2 V). Reguloimattomassa tyypillisesti jotain 14-16V.

Tuollehan voi käyttää käyttöjännitteenä myös 230VAC.

Ajattelin että tilaan virtalähteen TME:ltä niin onko noissa mitään merkintää mistä tietäisi etukäteen onko reguloitu vai ei?

 

[Grez]

Ei näytä olevan suoraan hakuehdoissa tai tuotteen parametritiedoissa, mutta datalehdestä löytyy. Ensimmäinen 12V virtalähde mikä tuli hakuehdoilla vastaan näytti olevan reguloitu päätellen siitä että antojännitteeksi luvataan 11,4 - 12,6 V kuormasta riippumatta.

Nykyisellään taitaa olla niin että kaikki halvat on hakkurivirtalähteitä ja hakkurivirtalähteet tuppaavat olemaan reguloituja.

 

[HTK12]

Ohjainkortilla portti ulkoiseen ohjaukseen, en usko että liittimen kytkemiseen tarvitaan sähkömiestä.

No sitten asia erikseen.

 

[TuBBe]

Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.

 

[Chaos]

Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.

Mulla on muistaakseni tommonen 11kW:n induktiotaso ja siihen erillisuuni päälle, mutta sen luvut ei ole muistissa. Pelkkä taso siis hörppää sen ~16A/vaihe.

 

[Hyrava]

Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.

Nuo tehovaatimukset riippuvat millainen induktioliesi tai uuni on kyseessä ja tarvittava tieto löytyy laitteen tyyppikilvestä ja varmaankin myös manuaalista. Uuni nyt ottaa täysillä varmaan 1,5-2kW ja induktioliesi saattaa viedä vaikkapa 1,2-2,8kW per levy. Speksit otettu googlella parin ensimmäisen lieden speksejä katsomalla. Siitä vaan noiden perusteella laskemaan...

 

[stabbulamus]

Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.

Kahdella vaiheella oleva AEG induktiotaso taisi olla merkattu 7360 watille ja tosiaan riippuu miten monta tasoa käytössä. Pyrolyysiuuni oli 3680 wattia enintään.

 

[Grez]

Lataat autoa 0-7 välillä niin voi käytellä hellaa huoletta 7-24 välillä.

 

[ChatGPT]

Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.

No eipä ole täällä vielä paukkunut pääsulakkeet (3x25A) vaikka joskus on ladattu sähköautoa 3-vaiheesta 16A, eli 11kw teholla ja samaan aikaan keitelty pottuja ja ynnämuita keittiöhommia.

 

[derppi]

Huoneessa on kaksiosainen katkaisija kattovalo(i)lle. Tässä on vedetty led-paneelille ruskea ja sininen johdin, muut ovat käyttämättä ja johdinten päät ovat suojassa sokeripalojen sisällä.

Miten ihmeessä kytkentä tulee tehdä, jos haluaa toisen valaisimen (kaksi johdinta, ei maadoitettu) toisen katkaisijan taakse?

Yleismittari löytyy jos tarvitsee jotain mittailla. Vai onko parempi pyytää sähkäri hoitamaan...?

 

[Kaalip]

Mustaa tulee sähkö katkasijalta. Nolla pitäs sitten saada tosta samasta sinisestä.

 

[derppi]

Mustaa tulee sähkö katkasijalta. Nolla pitäs sitten saada tosta samasta sinisestä.

Kiitokset! Eli sininen on nollajohdin, ruskea ja musta vaihejohtimia ja kelta-vihreä maadoitus?

Mutta mikä ihme on tuo viides johdin, joka menee katon läpivientiin jemmaan? Onko sekin vaihejohdin? Ja jos on, niin mikä sen tarkoitus mahtaa olla, kun seinässä on tosiaan kaksiosainen katkaisija?

 

[Pakana]

Kiitokset! Eli sininen on nollajohdin, ruskea ja musta vaihejohtimia ja kelta-vihreä maadoitus?

Mutta mikä ihme on tuo viides johdin, joka menee katon läpivientiin jemmaan? Onko sekin vaihejohdin? Ja jos on, niin mikä sen tarkoitus mahtaa olla, kun seinässä on tosiaan kaksiosainen katkaisija?

Joo, värit on noin.

Se harmaa on kolmas vaihejohdin, ylimääräinen tuossa tapauksessa. Oikea kaapeli tuohon olisi mmj 4x1,5s, mutta se on kalliimpaa kuin yleisempi mmj 5x1,5s, joten on aika tavallista että käytetään tuota kaapelia jossa on yksi ylimääräiseksi jäävä lanka. Bonuksena ei tarvii raahata mukana yhtä ylimääräistä kaapelikelaa.

 

[JaniW]

Kiitokset! Eli sininen on nollajohdin, ruskea ja musta vaihejohtimia ja kelta-vihreä maadoitus?

Mutta mikä ihme on tuo viides johdin, joka menee katon läpivientiin jemmaan? Onko sekin vaihejohdin? Ja jos on, niin mikä sen tarkoitus mahtaa olla, kun seinässä on tosiaan kaksiosainen katkaisija?

Oletko kenties kurkannut mitä katkaisijaan on kytketty (jos et ole, niin tämä ei ole suora kehoitus niin tekemään)?

Harmaahan voi olla kytkettynä katkaisijan toiseen kytkimeen, tai voi olla olemattakin, sitä kun ei tiedä mitä kyseisen asennuksen tehnyt kaveri on ajatellut ja tehnyt jne jne.

 

[derppi]

Oletko kenties kurkannut mitä katkaisijaan on kytketty (jos et ole, niin tämä ei ole suora kehoitus niin tekemään)?

Harmaahan voi olla kytkettynä katkaisijan toiseen kytkimeen, tai voi olla olemattakin, sitä kun ei tiedä mitä kyseisen asennuksen tehnyt kaveri on ajatellut ja tehnyt jne jne.

Ei ole harmi kyllä tiedossa, miten kytkennät tuolla menevät.

Olisiko huono ajatus selvittää mittaamalla, kumpi vaihe katkaisijaan on kytketty?

 

[Hyrava]

Ei ole harmi kyllä tiedossa, miten kytkennät tuolla menevät.

Olisiko huono ajatus selvittää mittaamalla, kumpi vaihe katkaisijaan on kytketty?

Kyllä tuo sokeripalaan päätelty on lähes 100% todennäköisyydellä kytketty ja irrallaan oleva joka on työnnetty reikään on toisestakin päästä irti. Periaatteessa tuo irrallaan olevakin pitäisi olla edes johonkin päätelty jos oikein hyvää asennustapaa haluaa noudattaa (kaikki, käyttämättömätkin johtimet päätellään edes johonkin) Toki tuon voisi mitatakin jos haluaa varmuuden.

 

[Ogeli]

Olisiko huono ajatus selvittää mittaamalla, kumpi vaihe katkaisijaan on kytketty?

Vaihekynä on varauksin kätevä tapa tarkistaa jännittet (mieluummin kuin sormella katonrajassa)

edit:lisätty varauksin , valon puuttuminen ei aina ole luotettavaa varsinkin kuivissa olosuhteissa.

 

[VR74]

Vaihekynä on kätevä tapa tarkistaa jännittet (mieluummin kuin sormella katonrajassa)

Kuten täällä on aiemminkin sanottu, niin vaihdekynän indikaatio tai sen puute ei sitten ole mitään jumalan sanaa... Mutta käytän sitä kyllä itsekin nopean tilannearvioinnin tekemiseen, mutten luota siihen omalla tai toisten hengellä.

 

[N1kkel]

Vaihekynä on kätevä tapa tarkistaa jännittet (mieluummin kuin sormella katonrajassa)

Tuo ei ole suositeltava.

 

[Ogeli]

Tuo ei ole suositeltava.

No joo mutta jos glim palaa niin sähkö on todennäköisesti paikalla ja jos on kaksi johtoa ja ei luota väreihin niin yleismittari on vähän hankala vaiheen toteamiseen.

 

[Trans-Late]

Tuo ei ole suositeltava.

Jännitteisyyden se näyttää suht luotettavasti. Jännitteettömyyden toteamisessa tuohon ei pidä luottaa.

 

[derppi]

Niin, yleismittarilla meinasin kokeilla. Ajattelin irrottaa mittailun ajaksi paneelista johtimet ja käydä sitten läpi kaikki potentiaaliset vaihejohtimet yksi kerrallaan. Ehkä johtimien päät pitäisi laittaa sokeripaloihin ihan varmuuden vuoksi mittauksen ajaksi. Katkaisijan vääntelyynkin on apuri niin ei tarvitse pomppia edestakaisin.

 

[Chaos]

No joo mutta jos glim palaa niin sähkö on todennäköisesti paikalla ja jos on kaksi johtoa ja ei luota väreihin niin yleismittari on vähän hankala vaiheen toteamiseen.

Kuinka niin yleismittari on hankala vaiheen toteamiseen?

 

[Ogeli]

Kuinka niin yleismittari on hankala vaiheen toteamiseen?

Jos on kaksi johtoa ja maita ei ole lähistöllä? Vai käytänkö yleismittaria poolikynänä?

 

[0nanias]

Niin, yleismittarilla meinasin kokeilla. Ajattelin irrottaa mittailun ajaksi paneelista johtimet ja käydä sitten läpi kaikki potentiaaliset vaihejohtimet yksi kerrallaan. Ehkä johtimien päät pitäisi laittaa sokeripaloihin ihan varmuuden vuoksi mittauksen ajaksi. Katkaisijan vääntelyynkin on apuri niin ei tarvitse pomppia edestakaisin.

Ei ole mitään syytä mennä tökkimään yleismittarilla katossa olevia jännitteisiä johtimia.

Tuosta kuvasta ei oikein ota selvää että mikä helkkarin viritelmä siellä edes on rakenteilla, millä tuo nykyinen valaisin on edes kiinni katossa?
Onteloon tehdyn reiän päällä pitäisi olla jakorasia jossa tehdään haaroitus jos tarkoituksena on haaroittaa se kruunuvalaisimelle tarkoitettu kaapeli kahdelle eri valaisimelle. Valaisimien kattokuppeja ei saa käyttää jakorasiana eikä näkyvillä saa olla noita värillisiä johtimia.
Ja maallikko ei saisi tehdä sähkötöitä etenkään jos ei hommista mitään ymmärrä.

 

[derppi]

Ei ole mitään syytä mennä tökkimään yleismittarilla katossa olevia jännitteisiä johtimia.

Tuosta kuvasta ei oikein ota selvää että mikä helkkarin viritelmä siellä edes on rakenteilla, millä tuo nykyinen valaisin on edes kiinni katossa?
Onteloon tehdyn reiän päällä pitäisi olla jakorasia jossa tehdään haaroitus jos tarkoituksena on haaroittaa se kruunuvalaisimelle tarkoitettu kaapeli kahdelle eri valaisimelle. Valaisimien kattokuppeja ei saa käyttää jakorasiana eikä näkyvillä saa olla noita värillisiä johtimia.
Ja maallikko ei saisi tehdä sähkötöitä etenkään jos ei hommista mitään ymmärrä.

Laitetaanpa pohjustusta:

- Alkujaan vyyhti oli tuon näköinen edellisten asukkaiden jäljiltä, ei ollut kiinni rasiaa.
- Kyseessä on 2006 käyttöönotettu kerrostaloasunto.
- Tällä hetkellä katossa on pinta-asennettu led-paneeli (suora kiinnitys kattoon), johon on kytketty sininen ja ruskea johdin.

STEKin kytkentäohjeilla on menty paneelia kytkettäessä.

Nyt olisi toive saada toisen katkaisijan taakse riippuvalaisin, jolle on jo olemassa erillinen koukku mutta ei rasiaa (proppu katossa ja koukku ruuvattu siihen). Tämä myös edellisten jäljiltä.

Lisäys:

Ilmeisesti kannattaisi siis jättää mittailut tekemättä? Olisin mitannut nolla- ja vaihejohdinparien jännitteen yksi johdinpari kerrallaan (eli sini-musta ja sitten sini-harmaa, koska sini-ruskea jo käytössä).

 

[Chaos]

Jos on kaksi johtoa ja maita ei ole lähistöllä? Vai käytänkö yleismittaria poolikynänä?

Yleismittari, tai ainakin tähän asti kaikki fluket(ja jännitteenkoettimet) mitä ikinä joko töistä tai ostettuna itselle, ovat näyttäneet punaisella piikillä vaiheen 100% oikein. Eli toimii ikäänkuin poolikynänä.
Sitä en tiedä, että onko tätä ominaisuutta muilla merkeillä tai ainakaan kaikilla, mutta 2000-luvun fluket toimii noin yhdenpiikin"mittauksissa".

 

[N1kkel]

Jännitteisyyden se näyttää suht luotettavasti. Jännitteettömyyden toteamisessa tuohon ei pidä luottaa.

Nuo kynät voi näyttää vähän mitä sattuu eikä se ole standardin mukainen tapa jännitteettömyyden toteamiseen.

 

[Tonnin Seteli]

Nuo kynät voi näyttää vähän mitä sattuu eikä se ole standardin mukainen tapa jännitteettömyyden toteamiseen.

Tätähän täällä kaikki toistelevat, ja asian käsittää niin ammattilainen kuin maallikkokin, jos nyt on jollain tasolla teknisesti suuntautunut harrastaja ja täysipäinen. Jännitteellistä johdinta niillä etsitäänkin, kuten myös kaikki toistavat.

 

[0nanias]

Laitetaanpa pohjustusta:

- Alkujaan vyyhti oli tuon näköinen edellisten asukkaiden jäljiltä, ei ollut kiinni rasiaa.
- Kyseessä on 2006 käyttöönotettu kerrostaloasunto.
- Tällä hetkellä katossa on pinta-asennettu led-paneeli (suora kiinnitys kattoon), johon on kytketty sininen ja ruskea johdin.

STEKin kytkentäohjeilla on menty paneelia kytkettäessä.

Nyt olisi toive saada toisen katkaisijan taakse riippuvalaisin, jolle on jo olemassa erillinen koukku mutta ei rasiaa (proppu katossa ja koukku ruuvattu siihen). Tämä myös edellisten jäljiltä.

Lisäys:

Ilmeisesti kannattaisi siis jättää mittailut tekemättä? Olisin mitannut nolla- ja vaihejohdinparien jännitteen yksi johdinpari kerrallaan (eli sini-musta ja sitten sini-harmaa, koska sini-ruskea jo käytössä).

Kaapelin haaroitus tulee tehdä rasiassa. Harmaa johdin ei ole käytössä joten se jää kyseisen rasian sisään liittimeen päätettynä.

 

[Trans-Late]

Nuo kynät voi näyttää vähän mitä sattuu eikä se ole standardin mukainen tapa jännitteettömyyden toteamiseen.

Niinhän minä juuri sanoin, että jännitteettömyyden toteamisessa noihin ei voi luottaa. Mutta kyllä sillä valaisinta asennettaessa sen jännitteisen johtimen löytää.

 

[Ogeli]

Yleismittari, tai ainakin tähän asti kaikki fluket(ja jännitteenkoettimet) mitä ikinä joko töistä tai ostettuna itselle, ovat näyttäneet punaisella piikillä vaiheen 100% oikein. Eli toimii ikäänkuin poolikynänä.

Mulla meni hetki kelatessa mutta olet oikeassa testasin beckmannilla (fluke ei herännyt) pelkällä punaisella vaihe n.30v ja kun ottaa mustan käteen niin n.200v
Vieläköhän uskaltais koittaa analogia mittarilla Ri 20kohm/v?

 

[JiiPee]

No joo mutta jos glim palaa niin sähkö on todennäköisesti paikalla ja jos on kaksi johtoa ja ei luota väreihin niin yleismittari on vähän hankala vaiheen toteamiseen.

No ei kyllä ole vaikeaa. Se ei vaadi mitään muuta kuin jatkoroikan ja maadoitetun rasian ja sitä roikan maaduitusta hyväksikäyttäen tekee mittauksen. Ja jos arveluttaa se maadoitettu rasiakin niin sitten voi sen ensin varmistaa keskuksen kiskosta. Näin olen aina mitannut kun on ollut epäselvää vaikkapa vanhassa kohteessa jossa värit mitä sattuu kun ei niitä jaksa muistaa.

 

[Ogeli]

No ei kyllä ole vaikeaa. Se ei vaadi mitään muuta kuin jatkoroikan ja maadoitetun rasian ja sitä roikan

No joo, tuntuu tuo @Chaos antama vinkki DVM käytöstä poolikynänä toimivan hyvin, en vain aikaisemmin ole tullut ajatelleeksi.

 

[Grez]

pelkällä punaisella vaihe n.30v ja kun ottaa mustan käteen niin n.200v

Suosittelen välttämään tuota toisen ottamista käteen, ainakaan niin että metalliosuus koskee. Ei se mittari ole kuin kerran tarvinnut unohtua virranmittausasentoon niin voi käydä huonosti. Ja varsinkin kun kerran toimii ilmankin.

 

[N1kkel]

Suosittelen välttämään tuota toisen ottamista käteen, ainakaan niin että metalliosuus koskee. Ei se mittari ole kuin kerran tarvinnut unohtua virranmittausasentoon niin voi käydä huonosti. Ja varsinkin kun kerran toimii ilmankin.

Oon kuullut kerrottavan, että myös kaksinapaisesta jännitteenkoettimesta voi saada näpeilleen, jos sen toinen pää on jännitteessä ja toista päätä koskettaa.

 

[Grez]

Niissä on varmaankin isoimpana riskinä se, että ottaa 12V koettimen ja luulee ottaneensa 230V koettimen. Tai sitten jos sattuisi olemaan itse maadoittunut niin vissiin 230V koetinkin voisi tuntua ikävältä? Ehjään sellaiseen ei kuitenkaan pitäisi kai voida kuolla. Mutta yhtä kaikki, fiksumpaa olla koskematta mihinkään metalliosiin kun tekee mittauksia sähköhommissa. Jännitteenkoettimiakin saa pattereilla toimivia, joissa ei tarvitse koskettaa metallisiin osiin.

 

[BongisKhan]

Tilanne: yläkerran tuulikaapissa termostaatti, joka ohjaa tuulikaapin, eteisen ja yläkerran kylppärin lattialämmitystä. Tämä on ns. vitun tyhmää.

Siksipä haluaisin termostaatteja muutenkin uusiessa muuttaa tuon siten, että tuo ohjaa ja lämmittää ainoastaan kylppärin lattialämmitystä. Käsittääkseni tämän pitäisi onnistua jos nuo lämmitykset ovat erillisiä piirejä, mutta ei onnistu jos ne ovat samaa piiriä.

Mielestäni tämän löytämäni sähköpiirroksen perusteella kyseessä on kuitenkin vain yksi piiri, vai onko arvon raati eri mieltä?

 

[Vesiperä]

Tilanne: yläkerran tuulikaapissa termostaatti, joka ohjaa tuulikaapin, eteisen ja yläkerran kylppärin lattialämmitystä. Tämä on ns. vitun tyhmää.

Siksipä haluaisin termostaatteja muutenkin uusiessa muuttaa tuon siten, että tuo ohjaa ja lämmittää ainoastaan kylppärin lattialämmitystä. Käsittääkseni tämän pitäisi onnistua jos nuo lämmitykset ovat erillisiä piirejä, mutta ei onnistu jos ne ovat samaa piiriä.

Mielestäni tämän löytämäni sähköpiirroksen perusteella kyseessä on kuitenkin vain yksi piiri, vai onko arvon raati eri mieltä?

Yhdeksi piiriksihän tuo on piirretty, jota ohjataan tuolla eteisen termostaatilla. Vähän huono ratkaisu toki.

 

[jarp]

Löytyy noita wagon liittimiäkin myös. Sähkäriä ei viitti tilata ihan muutaman lampun takia, kun km korvaus otethaan n. 150km matkalta..

Tai sitten pitäs kerryttää aikalailla nuita sähköhommia oottamaa.

Vanha viesti mut ei tainnut kukaan vastata enää... Noin mä oon tehnyt eli kerryttänyt sähkärille päivän työt. Kyllä sitä vuodessa keksii sähköhommaa. Just asennutin terassille lisää valoja ja liiketunnistimen.

Kun nyt kuitenkin kytket itse, niin ei nyt millään sokeripaloilla ja ei valaisimessakaan välttis ole ketjuttamisen mahdollisuutta. Jos terassin katossa valaisimen alla kojerasia nii sen sisällä kytkennät wagoilla vois toimia, jos ei niin kalvorasia... Lopuksi mittaus et kytkennät on oikein ja et vikis laukeaa asianmukaisesti (jos itse kytkee luvatta niin vähintään vois kuitenkin Fluken jännitetesterin vikavirran testauksella hankkia).

Korjatkaa oikeat sähkärit jos meni väärin...

 

[JiiPee]

Mielestäni tämän löytämäni sähköpiirroksen perusteella kyseessä on kuitenkin vain yksi piiri, vai onko arvon raati eri mieltä?

Kyllä se siltä näyttää että yhdellä kaapelilla on vedetty noi kolme tilaa joka ei tosiaan ole ollenkaan harvinaista. Tulee suhteessa hiton kalliiksi jos jokaiseen pikkutilaan aletaan tunkemaan oma termari,siksi noita pieniä tilkkuja laitetaan yhdellä kaapelilla.

 

[BongisKhan]

Kyllä se siltä näyttää että yhdellä kaapelilla on vedetty noi kolme tilaa joka ei tosiaan ole ollenkaan harvinaista. Tulee suhteessa hiton kalliiksi jos jokaiseen pikkutilaan aletaan tunkemaan oma termari,siksi noita pieniä tilkkuja laitetaan yhdellä kaapelilla.

Tottahan toki. Lähinnä tuossa on tyhmää se, että yleensä kylppäri pidetään vähän lämpimämpänä kuin muut huonetilat, joten on melkoinen aivopieru laittaa se samaan piiriin ja termariin luultavasti kämpän kylmimmän tilan kanssa. Toisaalta kämppä on valmistunut ysärin alkupuolella, jolloin oli aika eri ajattelumaailma monessa jutussa. Silloin varmaan ajateltiin, että kämppää pitää kuitenkin lämmittää joten sama se laittaa nuo tilat samaan piiriin. Itse tähän muutettuani laitoin pari ILPiä, jotka lämmittävät helposti koko talon, joten en ole tarvinnut noista lattialämmityksistä yhtäkään. Olisi kuitenkin ollut ihan kiva tuolla kylppärissä pitää se lattialämmitys pienellä koko ajan, kuten alakerran kylppärissäkin.

Noh, eipä mahda mitään. Laittaa sitten vähän järkevämmän setin kun remppaa tuon kylppärin joskus muutenkin. Siihen asti en kyllä näe mitään järkeä huudattaa tuota lämmitystä kun tuota yläkerran suihkua harvemmin käytetään muutenkaan.

 

[Perkeles]

Tottahan toki. Lähinnä tuossa on tyhmää se, että yleensä kylppäri pidetään vähän lämpimämpänä kuin muut huonetilat, joten on melkoinen aivopieru laittaa se samaan piiriin ja termariin luultavasti kämpän kylmimmän tilan kanssa. Toisaalta kämppä on valmistunut ysärin alkupuolella, jolloin oli aika eri ajattelumaailma monessa jutussa. Silloin varmaan ajateltiin, että kämppää pitää kuitenkin lämmittää joten sama se laittaa nuo tilat samaan piiriin. Itse tähän muutettuani laitoin pari ILPiä, jotka lämmittävän helposti koko talon, joten en ole tarvinnut noista lattialämmityksistä yhtäkään. Olisi kuitenkin ollut ihan kiva tuolla kylppärissä pitää se lattialämmitys pienellä koko ajan, kuten alakerran kylppärissäkin.

Noh, eipä mahda mitään. Laittaa sitten vähän järkevämmän setin kun remppaa tuon kylppärin joskus muutenkin. Siihen asti en kyllä näe mitään järkeä huudattaa tuota lämmitystä kun tuota yläkerran suihkua harvemmin käytetään muutenkaan.

Jos se kaapeli on asennettu niin, että kylppärissä on kaapelia reilusti enemmäs suhteessa neliöihin kuin muualla, niin saadaan samalla kaapelilla se eteinen lämpenemään vähemmän kuin kylppäri.
Ja eiköhän se näin ole tehty, muuten kuullostaisi järjettömältä ratkaisulta.

 

[Tonnin Seteli]

Jos se kaapeli on asennettu niin, että kylppärissä on kaapelia reilusti enemmäs suhteessa neliöihin kuin muualla, niin saadaan samalla kaapelilla se eteinen lämpenemään vähemmän kuin kylppäri.
Ja eiköhän se näin ole tehty, muuten kuullostaisi järjettömältä ratkaisulta.

Näinhän se kaiketi on ajateltu, ja sekin pissii kintuille jos sitä ei-kylppäritilaa lämmitetäänkin lisäksi tai ensisijaisesti muulla kuin lattialämmöllä. Sehän on laajalti 30 vuotta sitten ollut ihan kristalliterapiaan verrattavissa naurettavuudeltaan, että joku hippi laittaisi lattialämmityksellä varustettuun kämppään jonkun ilmastointikoneen puhaltelemaan lehmänhenkäystä. Niin ne ajat muuttuu.