Kysymyksiä sähkömiehille

Huomasin eilen ettei hellan levy lämpene kunnolla. Ei saanut edes pientä määrää vettä keitettyä järjellisessä ajassa.
Mikähän mahtaa olla syy? Kyseessä on ihan "perinteinen" sähköhella.
Sinänsä yksi toimimaton levy ei haittaa, lähinnä mietityttää että onko laitteen käyttö turvallista?

Jokaisessa levyssä on useampi vastus ja niitä eri tavalla kytkemällä saadaan niitä eri tehoja siitä ulos. 6 asennossa kaikki vastukset on rinnan kun taas 1 asennossa kaikki on sarjassa, joten jos levy ei lämpene 1 asennossa ollenkaan, niin voidaan päätellä että yksi vastuksista on poikki.

Eipä siitä sinäänsä mitään vaaraa ole.
 

Onko tässä joku temppu joiden tulppien irrotukseen mitä en tajua? Meisselillä ja 5kg lekalla saa hakata että lähtee irti.

Ja onko noissa holkkitiivisteille tarkoitetuissa perus jakorasioissa joku muukin mysteeri mitä en tajua kun niitä ei tunnu löytyvän mistään? Kivijalkaliikkeistä en löytäny mistään muualta ku Biltemasta, ja eihän sekään menny nappiin koska tuo olikin PG16 eikä M16. M16 holkki ei tiivisty, PG16:ssa on liian iso reikä johdolle ja PG11 holkkeja ei löydy mistään.
Rasioita ei löydy, vai ei löydy irtoholkkeja? Vai tarkoititko sitä, että monessa rasiassa on se kumilutku siinä? Ainakin niitä irtoholkkeja on "joka" kaupassa, motonet/puuilo jne, mutta ne on monessa paikassa jollakin eri nimellä kyllä (usein löytyy "holkkitiiviste" nimellä), eli nettikaupasta ei välttämättä löydä, mutta fyysisesti sähköhyllystä kyllä löytyy.
 
Rasioita ei löydy, vai ei löydy irtoholkkeja? Vai tarkoititko sitä, että monessa rasiassa on se kumilutku siinä? Ainakin niitä irtoholkkeja on "joka" kaupassa, motonet/puuilo jne, mutta ne on monessa paikassa jollakin eri nimellä kyllä (usein löytyy "holkkitiiviste" nimellä), eli nettikaupasta ei välttämättä löydä, mutta fyysisesti sähköhyllystä kyllä löytyy.
PG11 holkkeja ei löydy mistään, eikä tuon kokoluokan kytkentärasioita (pl. biltema) mitkä ainakaan speksien puolesta olisi yhteensopivia holkkien kanssa.

Vedin nyt askelporalla ne reiät auki M20 holkeille, ei sekään kovin hyvä ratkaisu koska jos ei osu täysin keskelle niin ei tule samankeskeinen tiivistepinta.
 
Huomasin eilen ettei hellan levy lämpene kunnolla. Ei saanut edes pientä määrää vettä keitettyä järjellisessä ajassa.
Mikähän mahtaa olla syy? Kyseessä on ihan "perinteinen" sähköhella.
Sinänsä yksi toimimaton levy ei haittaa, lähinnä mietityttää että onko laitteen käyttö turvallista?

Jos sähkökeskuksessa lieden syötössä on johdonsuojakatkaisijat, niin kannattaa kokeilla sellaista, että käyttää ne kaikki pois päältä ja sitten pistää takaisin päälle. Täällä kävi vähän tuonkaltainen tilanne, että uunista lakkasi sisävalo toimimasta. Lampun vaihtaminen ei auttanut ja koska liesi oli jo melko vanha ja yksi levyistä ei ollut toiminut vuosiin, niin ajateltiin uusia koko vekotin. Sähkömies tuli kytkemään uutta laitetta ja siinä sitten ennen vaihtoa kokeiltiin jotain, jonka takia oltiin laitettu kaikki kolme johdonsuojatkaisijaa pois päältä ja sitten takaisin, niin hoplaa: uunissa syttyi valo! Ilmeisesti yksi johdonsuojakatkaisijoista oli lauennut mutta tämä ei ollut saanut kaikkia muita johdonsuojia tippumaan alas (kaikkien kolmen johdonsuojien vipuset oli yhdistetty yhteisellä "tangolla" yhteen). Eli yksi vaiheista oli tullut alas, vaikka kaikki johdonsuojat näyttivät olevan päällä.

Mutta voihan se olla, että joku vastus on sieltä poikki.
 
Jokaisessa levyssä on useampi vastus ja niitä eri tavalla kytkemällä saadaan niitä eri tehoja siitä ulos. 6 asennossa kaikki vastukset on rinnan kun taas 1 asennossa kaikki on sarjassa, joten jos levy ei lämpene 1 asennossa ollenkaan, niin voidaan päätellä että yksi vastuksista on poikki.

Eipä siitä sinäänsä mitään vaaraa ole.
Ei pysynyt kylmänä kun testasin asentoa 1.


Jos sähkökeskuksessa lieden syötössä on johdonsuojakatkaisijat, niin kannattaa kokeilla sellaista, että käyttää ne kaikki pois päältä ja sitten pistää takaisin päälle. Täällä kävi vähän tuonkaltainen tilanne, että uunista lakkasi sisävalo toimimasta. Lampun vaihtaminen ei auttanut ja koska liesi oli jo melko vanha ja yksi levyistä ei ollut toiminut vuosiin, niin ajateltiin uusia koko vekotin. Sähkömies tuli kytkemään uutta laitetta ja siinä sitten ennen vaihtoa kokeiltiin jotain, jonka takia oltiin laitettu kaikki kolme johdonsuojatkaisijaa pois päältä ja sitten takaisin, niin hoplaa: uunissa syttyi valo! Ilmeisesti yksi johdonsuojakatkaisijoista oli lauennut mutta tämä ei ollut saanut kaikkia muita johdonsuojia tippumaan alas (kaikkien kolmen johdonsuojien vipuset oli yhdistetty yhteisellä "tangolla" yhteen). Eli yksi vaiheista oli tullut alas, vaikka kaikki johdonsuojat näyttivät olevan päällä.

Mutta voihan se olla, että joku vastus on sieltä poikki.

Ei ole kyllä mitään tuollaisia. Pelkkä sulaketaulu, jossa sulakkeet ja pääkytkin.
 
Ilmeisesti yksi johdonsuojakatkaisijoista oli lauennut mutta tämä ei ollut saanut kaikkia muita johdonsuojia tippumaan alas (kaikkien kolmen johdonsuojien vipuset oli yhdistetty yhteisellä "tangolla" yhteen). Eli yksi vaiheista oli tullut alas, vaikka kaikki johdonsuojat näyttivät olevan päällä.
Vaikka johdonsuoja jäisi lauetessa jostain syystä fyysisesti ylös, se on silti lauennut. katkaisu tapahtuu siellä sisällä. Sen takia ei onnistu esim. kovan käynnistyspiikin ottavan laitteen käynnistyksessä se, että kaveri pitää esim. sirkkeliä käynnistettäessä johdonsuojaa ylhäällä, ettei se laukeaisi käynnistyspiikistä. Se laukeaa silti, vaikka vipua pidetään pakolla ylhäällä.

Kolmivaihejohdonsuojassa kaikki vaiheet katkeaa, jos yksi vaihe laukeaa. Se on sen idea. Harvoin noita kyllä lieden kanssa käytetään tai kotitalouksissa ylipäätään, kun ei niissä ole aitoja kolmivaihelaitteita (yleensä), jossa yhden vaiheen laukeaminen aiheuttaisi laitteelle kahdella vaiheella käydessä mahdollisesti rikkoontumisen. Käy juuri vain niin, että lieden kaikki levyt ei lämpene, mahdollisesti sisävalo tai kello toimi. Ja kiukaassa sama; yksi vastus vain ei toimi, mutta mitään ei hajoa. Lähinnä moottorikäytöissä noita käytetään, joissa kaikki vaiheet pitää katketa, jos yksi vaihe laukeaa, kun se moottori voi kahdella vaiheella sanoa poks.
 
Shellyt pitäisi asentaa ohjaamaan maalämpöpumppua.

Virtalähteeksi tarvitaan:
Power supply DC 24 – 240V / 12V stabilized

Mistä erotan 12V DC virtalähteistä mikä on reguloitu ja mikä ei?
 
Reguloidusta jännitelähteestä jos mittaat jännitteen ilman kuormaa niin se hyvin lähelle 12V (esim. 11.8 - 12.2 V). Reguloimattomassa tyypillisesti jotain 14-16V.

Tuollehan voi käyttää käyttöjännitteenä myös 230VAC.
 
Shellyt pitäisi asentaa ohjaamaan maalämpöpumppua.

Virtalähteeksi tarvitaan:
Power supply DC 24 – 240V / 12V stabilized

Mistä erotan 12V DC virtalähteistä mikä on reguloitu ja mikä ei?

En nyt ymmärrä miksi sinne pitäisi tasavirtaa laittaa: Power supply AC 110-230V ±10%, 50/60Hz?
 
No, joo mutta se ollaan laittamassa ohjaamaan maalämpöpumppua, joten eiköhän se kuitenkin vaadi sen sähkömiehen paikalle.
Ohjainkortilla portti ulkoiseen ohjaukseen, en usko että liittimen kytkemiseen tarvitaan sähkömiestä.
 
Reguloidusta jännitelähteestä jos mittaat jännitteen ilman kuormaa niin se hyvin lähelle 12V (esim. 11.8 - 12.2 V). Reguloimattomassa tyypillisesti jotain 14-16V.

Tuollehan voi käyttää käyttöjännitteenä myös 230VAC.
Ajattelin että tilaan virtalähteen TME:ltä niin onko noissa mitään merkintää mistä tietäisi etukäteen onko reguloitu vai ei?
 
Ei näytä olevan suoraan hakuehdoissa tai tuotteen parametritiedoissa, mutta datalehdestä löytyy. Ensimmäinen 12V virtalähde mikä tuli hakuehdoilla vastaan näytti olevan reguloitu päätellen siitä että antojännitteeksi luvataan 11,4 - 12,6 V kuormasta riippumatta.

Nykyisellään taitaa olla niin että kaikki halvat on hakkurivirtalähteitä ja hakkurivirtalähteet tuppaavat olemaan reguloituja.
 
Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.
 
Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.

Mulla on muistaakseni tommonen 11kW:n induktiotaso ja siihen erillisuuni päälle, mutta sen luvut ei ole muistissa. Pelkkä taso siis hörppää sen ~16A/vaihe.
 
Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.
Nuo tehovaatimukset riippuvat millainen induktioliesi tai uuni on kyseessä ja tarvittava tieto löytyy laitteen tyyppikilvestä ja varmaankin myös manuaalista. Uuni nyt ottaa täysillä varmaan 1,5-2kW ja induktioliesi saattaa viedä vaikkapa 1,2-2,8kW per levy. Speksit otettu googlella parin ensimmäisen lieden speksejä katsomalla. Siitä vaan noiden perusteella laskemaan...
 
Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.

Kahdella vaiheella oleva AEG induktiotaso taisi olla merkattu 7360 watille ja tosiaan riippuu miten monta tasoa käytössä. Pyrolyysiuuni oli 3680 wattia enintään.
 
Lataat autoa 0-7 välillä niin voi käytellä hellaa huoletta 7-24 välillä.
 
Osaako kukaan heittää päästään paljonko induktioliesi tai uuni voi worst case tarvita ampeereja kun ovat päällä? Sähköauton 3-vaihe 10a latauksen ja 25a pääsulakkeitteni puolesta kyselen että uskaltaakohan tässä kuinka paljon normaalia arkea pyörittää, pelottaa laittaa edea valoja päälle sisällä kohta. Kiuas vie 6.8kw niin sitä en lyö ainakaan samaan aikaan päälle.
No eipä ole täällä vielä paukkunut pääsulakkeet (3x25A) vaikka joskus on ladattu sähköautoa 3-vaiheesta 16A, eli 11kw teholla ja samaan aikaan keitelty pottuja ja ynnämuita keittiöhommia.
 
Huoneessa on kaksiosainen katkaisija kattovalo(i)lle. Tässä on vedetty led-paneelille ruskea ja sininen johdin, muut ovat käyttämättä ja johdinten päät ovat suojassa sokeripalojen sisällä.

Miten ihmeessä kytkentä tulee tehdä, jos haluaa toisen valaisimen (kaksi johdinta, ei maadoitettu) toisen katkaisijan taakse? :dead:

Yleismittari löytyy jos tarvitsee jotain mittailla. Vai onko parempi pyytää sähkäri hoitamaan...?

20211006_064818.jpg
 
Mustaa tulee sähkö katkasijalta. Nolla pitäs sitten saada tosta samasta sinisestä.

Kiitokset! Eli sininen on nollajohdin, ruskea ja musta vaihejohtimia ja kelta-vihreä maadoitus?

Mutta mikä ihme on tuo viides johdin, joka menee katon läpivientiin jemmaan? Onko sekin vaihejohdin? Ja jos on, niin mikä sen tarkoitus mahtaa olla, kun seinässä on tosiaan kaksiosainen katkaisija? :think:
 
Kiitokset! Eli sininen on nollajohdin, ruskea ja musta vaihejohtimia ja kelta-vihreä maadoitus?

Mutta mikä ihme on tuo viides johdin, joka menee katon läpivientiin jemmaan? Onko sekin vaihejohdin? Ja jos on, niin mikä sen tarkoitus mahtaa olla, kun seinässä on tosiaan kaksiosainen katkaisija? :think:
Joo, värit on noin.

Se harmaa on kolmas vaihejohdin, ylimääräinen tuossa tapauksessa. Oikea kaapeli tuohon olisi mmj 4x1,5s, mutta se on kalliimpaa kuin yleisempi mmj 5x1,5s, joten on aika tavallista että käytetään tuota kaapelia jossa on yksi ylimääräiseksi jäävä lanka. Bonuksena ei tarvii raahata mukana yhtä ylimääräistä kaapelikelaa.
 
Kiitokset! Eli sininen on nollajohdin, ruskea ja musta vaihejohtimia ja kelta-vihreä maadoitus?

Mutta mikä ihme on tuo viides johdin, joka menee katon läpivientiin jemmaan? Onko sekin vaihejohdin? Ja jos on, niin mikä sen tarkoitus mahtaa olla, kun seinässä on tosiaan kaksiosainen katkaisija? :think:
Oletko kenties kurkannut mitä katkaisijaan on kytketty (jos et ole, niin tämä ei ole suora kehoitus niin tekemään)?

Harmaahan voi olla kytkettynä katkaisijan toiseen kytkimeen, tai voi olla olemattakin, sitä kun ei tiedä mitä kyseisen asennuksen tehnyt kaveri on ajatellut ja tehnyt jne jne. :)
 
Oletko kenties kurkannut mitä katkaisijaan on kytketty (jos et ole, niin tämä ei ole suora kehoitus niin tekemään)?

Harmaahan voi olla kytkettynä katkaisijan toiseen kytkimeen, tai voi olla olemattakin, sitä kun ei tiedä mitä kyseisen asennuksen tehnyt kaveri on ajatellut ja tehnyt jne jne. :)

Ei ole harmi kyllä tiedossa, miten kytkennät tuolla menevät.

Olisiko huono ajatus selvittää mittaamalla, kumpi vaihe katkaisijaan on kytketty?
 
Ei ole harmi kyllä tiedossa, miten kytkennät tuolla menevät.

Olisiko huono ajatus selvittää mittaamalla, kumpi vaihe katkaisijaan on kytketty?
Kyllä tuo sokeripalaan päätelty on lähes 100% todennäköisyydellä kytketty ja irrallaan oleva joka on työnnetty reikään on toisestakin päästä irti. Periaatteessa tuo irrallaan olevakin pitäisi olla edes johonkin päätelty jos oikein hyvää asennustapaa haluaa noudattaa (kaikki, käyttämättömätkin johtimet päätellään edes johonkin) Toki tuon voisi mitatakin jos haluaa varmuuden.
 
Olisiko huono ajatus selvittää mittaamalla, kumpi vaihe katkaisijaan on kytketty?
Vaihekynä on varauksin kätevä tapa tarkistaa jännittet (mieluummin kuin sormella katonrajassa)

edit:lisätty varauksin , valon puuttuminen ei aina ole luotettavaa varsinkin kuivissa olosuhteissa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, yleismittarilla meinasin kokeilla. Ajattelin irrottaa mittailun ajaksi paneelista johtimet ja käydä sitten läpi kaikki potentiaaliset vaihejohtimet yksi kerrallaan. Ehkä johtimien päät pitäisi laittaa sokeripaloihin ihan varmuuden vuoksi mittauksen ajaksi. Katkaisijan vääntelyynkin on apuri niin ei tarvitse pomppia edestakaisin.
 
Niin, yleismittarilla meinasin kokeilla. Ajattelin irrottaa mittailun ajaksi paneelista johtimet ja käydä sitten läpi kaikki potentiaaliset vaihejohtimet yksi kerrallaan. Ehkä johtimien päät pitäisi laittaa sokeripaloihin ihan varmuuden vuoksi mittauksen ajaksi. Katkaisijan vääntelyynkin on apuri niin ei tarvitse pomppia edestakaisin.

Ei ole mitään syytä mennä tökkimään yleismittarilla katossa olevia jännitteisiä johtimia.

Tuosta kuvasta ei oikein ota selvää että mikä helkkarin viritelmä siellä edes on rakenteilla, millä tuo nykyinen valaisin on edes kiinni katossa?
Onteloon tehdyn reiän päällä pitäisi olla jakorasia jossa tehdään haaroitus jos tarkoituksena on haaroittaa se kruunuvalaisimelle tarkoitettu kaapeli kahdelle eri valaisimelle. Valaisimien kattokuppeja ei saa käyttää jakorasiana eikä näkyvillä saa olla noita värillisiä johtimia.
Ja maallikko ei saisi tehdä sähkötöitä etenkään jos ei hommista mitään ymmärrä.
 
Ei ole mitään syytä mennä tökkimään yleismittarilla katossa olevia jännitteisiä johtimia.

Tuosta kuvasta ei oikein ota selvää että mikä helkkarin viritelmä siellä edes on rakenteilla, millä tuo nykyinen valaisin on edes kiinni katossa?
Onteloon tehdyn reiän päällä pitäisi olla jakorasia jossa tehdään haaroitus jos tarkoituksena on haaroittaa se kruunuvalaisimelle tarkoitettu kaapeli kahdelle eri valaisimelle. Valaisimien kattokuppeja ei saa käyttää jakorasiana eikä näkyvillä saa olla noita värillisiä johtimia.
Ja maallikko ei saisi tehdä sähkötöitä etenkään jos ei hommista mitään ymmärrä.

Laitetaanpa pohjustusta:

- Alkujaan vyyhti oli tuon näköinen edellisten asukkaiden jäljiltä, ei ollut kiinni rasiaa.
- Kyseessä on 2006 käyttöönotettu kerrostaloasunto.
- Tällä hetkellä katossa on pinta-asennettu led-paneeli (suora kiinnitys kattoon), johon on kytketty sininen ja ruskea johdin.

STEKin kytkentäohjeilla on menty paneelia kytkettäessä.

Nyt olisi toive saada toisen katkaisijan taakse riippuvalaisin, jolle on jo olemassa erillinen koukku mutta ei rasiaa (proppu katossa ja koukku ruuvattu siihen). Tämä myös edellisten jäljiltä.

Lisäys:

Ilmeisesti kannattaisi siis jättää mittailut tekemättä? Olisin mitannut nolla- ja vaihejohdinparien jännitteen yksi johdinpari kerrallaan (eli sini-musta ja sitten sini-harmaa, koska sini-ruskea jo käytössä).
 
Jos on kaksi johtoa ja maita ei ole lähistöllä? Vai käytänkö yleismittaria poolikynänä?

Yleismittari, tai ainakin tähän asti kaikki fluket(ja jännitteenkoettimet) mitä ikinä joko töistä tai ostettuna itselle, ovat näyttäneet punaisella piikillä vaiheen 100% oikein. Eli toimii ikäänkuin poolikynänä.
Sitä en tiedä, että onko tätä ominaisuutta muilla merkeillä tai ainakaan kaikilla, mutta 2000-luvun fluket toimii noin yhdenpiikin"mittauksissa".
 
Nuo kynät voi näyttää vähän mitä sattuu eikä se ole standardin mukainen tapa jännitteettömyyden toteamiseen.
Tätähän täällä kaikki toistelevat, ja asian käsittää niin ammattilainen kuin maallikkokin, jos nyt on jollain tasolla teknisesti suuntautunut harrastaja ja täysipäinen. Jännitteellistä johdinta niillä etsitäänkin, kuten myös kaikki toistavat.
 
Laitetaanpa pohjustusta:

- Alkujaan vyyhti oli tuon näköinen edellisten asukkaiden jäljiltä, ei ollut kiinni rasiaa.
- Kyseessä on 2006 käyttöönotettu kerrostaloasunto.
- Tällä hetkellä katossa on pinta-asennettu led-paneeli (suora kiinnitys kattoon), johon on kytketty sininen ja ruskea johdin.

STEKin kytkentäohjeilla on menty paneelia kytkettäessä.

Nyt olisi toive saada toisen katkaisijan taakse riippuvalaisin, jolle on jo olemassa erillinen koukku mutta ei rasiaa (proppu katossa ja koukku ruuvattu siihen). Tämä myös edellisten jäljiltä.

Lisäys:

Ilmeisesti kannattaisi siis jättää mittailut tekemättä? Olisin mitannut nolla- ja vaihejohdinparien jännitteen yksi johdinpari kerrallaan (eli sini-musta ja sitten sini-harmaa, koska sini-ruskea jo käytössä).

Kaapelin haaroitus tulee tehdä rasiassa. Harmaa johdin ei ole käytössä joten se jää kyseisen rasian sisään liittimeen päätettynä.
 
Nuo kynät voi näyttää vähän mitä sattuu eikä se ole standardin mukainen tapa jännitteettömyyden toteamiseen.
Niinhän minä juuri sanoin, että jännitteettömyyden toteamisessa noihin ei voi luottaa. Mutta kyllä sillä valaisinta asennettaessa sen jännitteisen johtimen löytää.
 
Yleismittari, tai ainakin tähän asti kaikki fluket(ja jännitteenkoettimet) mitä ikinä joko töistä tai ostettuna itselle, ovat näyttäneet punaisella piikillä vaiheen 100% oikein. Eli toimii ikäänkuin poolikynänä.
Mulla meni hetki kelatessa mutta olet oikeassa testasin beckmannilla (fluke ei herännyt) pelkällä punaisella vaihe n.30v ja kun ottaa mustan käteen niin n.200v
Vieläköhän uskaltais koittaa analogia mittarilla Ri 20kohm/v? ;)
 
No joo mutta jos glim palaa niin sähkö on todennäköisesti paikalla ja jos on kaksi johtoa ja ei luota väreihin niin yleismittari on vähän hankala vaiheen toteamiseen.

No ei kyllä ole vaikeaa. Se ei vaadi mitään muuta kuin jatkoroikan ja maadoitetun rasian ja sitä roikan maaduitusta hyväksikäyttäen tekee mittauksen. Ja jos arveluttaa se maadoitettu rasiakin niin sitten voi sen ensin varmistaa keskuksen kiskosta. Näin olen aina mitannut kun on ollut epäselvää vaikkapa vanhassa kohteessa jossa värit mitä sattuu kun ei niitä jaksa muistaa.
 
pelkällä punaisella vaihe n.30v ja kun ottaa mustan käteen niin n.200v
Suosittelen välttämään tuota toisen ottamista käteen, ainakaan niin että metalliosuus koskee. Ei se mittari ole kuin kerran tarvinnut unohtua virranmittausasentoon niin voi käydä huonosti. Ja varsinkin kun kerran toimii ilmankin.
 
Suosittelen välttämään tuota toisen ottamista käteen, ainakaan niin että metalliosuus koskee. Ei se mittari ole kuin kerran tarvinnut unohtua virranmittausasentoon niin voi käydä huonosti. Ja varsinkin kun kerran toimii ilmankin.
Oon kuullut kerrottavan, että myös kaksinapaisesta jännitteenkoettimesta voi saada näpeilleen, jos sen toinen pää on jännitteessä ja toista päätä koskettaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 293
Viestejä
4 503 088
Jäsenet
74 378
Uusin jäsen
Shadowman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom