Kysymyksiä sähkömiehille

Kyllä tuossa vuosikymmenestä riippumatta menee termostaatin idea aika tehokkaasti hukkaan, kun mitataan eri tilan lämpötilaa, kuin mitä termostaatilla ohjattu lämmitin lämmittää.

No siis joo, toki siinä yhdessä tilassa se termostaatti on looginen ja muut sitten seuraa sen tilan päälläoloprosenttia, mutta kuitenkin yhdessä tilassa termostaatilla saa määrätyn lämpötilan ja muissa tiloissa "jonkin lämpötilan"
 
Kysymys auton latausaseman kytkemisestä. Meillä on pistorasia autokatoksessa joka on tarkoitettu auton lämmitykseen. Yksinään 16A sulakkeen ja vikavirran takana. Vikavirrassa taitaa olla kyllä muitakin. Ja 3x2,5 mmj:llä vedetty. Olen tuosta lataillut hybridiä shukolaturilla mutta haluaisin nyt kytkeä latausaseman siihen kiinteästi että saisin turvallisesti maksimi 16A siitä pihalle. Autokatos rakennettu 2011-2012 hujakoilla.

Ladataan vain tuota yksivaiheista hybridiä niin ajatus kytkeä latausasema vain tuota olemassaolevaa pistorasiaa ja sen johtoja hyödyntäen. Laturi Wallbox Pulsar Plus 11kW eli 3-vaihe mutta sen voi kytkeä myös yksivaiheisesti.

Kysymys, saako latausaseman kytkeä kiinteästi pistorasian perään? Pistorasiassa ABB Impressivo tjsm. jossa paikat tupla johdoille. Pistorasian voisi tietysti poistaakin mutta sille voi olla joskus käyttöä niin mielummin pitäisin sen paikallaan kun se siinä jo on.

Pistorasiasta voisi myös ottaa lähdön ns. karavaanipistokkeelle ja kytkeä latausaseman siihen. Mutta tässä tarkoituksessa sekin liitinpari olisi turha.
 
jaripetteri sanoi:
Kysymys auton latausaseman kytkemisestä. Meillä on pistorasia autokatoksessa joka on tarkoitettu auton lämmitykseen. Yksinään 16A sulakkeen ja vikavirran takana. Vikavirrassa taitaa olla kyllä muitakin. Ja 3x2,5 mmj:llä vedetty. Olen tuosta lataillut hybridiä shukolaturilla mutta haluaisin nyt kytkeä latausaseman siihen kiinteästi että saisin turvallisesti maksimi 16A siitä pihalle. Autokatos rakennettu 2011-2012 hujakoilla.

Ladataan vain tuota yksivaiheista hybridiä niin ajatus kytkeä latausasema vain tuota olemassaolevaa pistorasiaa ja sen johtoja hyödyntäen. Laturi Wallbox Pulsar Plus 11kW eli 3-vaihe mutta sen voi kytkeä myös yksivaiheisesti.

Kysymys, saako latausaseman kytkeä kiinteästi pistorasian perään? Pistorasiassa ABB Impressivo tjsm. jossa paikat tupla johdoille. Pistorasian voisi tietysti poistaakin mutta sille voi olla joskus käyttöä niin mielummin pitäisin sen paikallaan kun se siinä jo on.

Pistorasiasta voisi myös ottaa lähdön ns. karavaanipistokkeelle ja kytkeä latausaseman siihen. Mutta tässä tarkoituksessa sekin liitinpari olisi turha.
Napsauta laajentaaksesi...
Mitä tarkoitat "kiinteästi"? Siis, että latausasema on kiinteästi kiinni seinässä ja syöttö tulee pistotulpalla? Ihan normaalia, esim. ilmalämpöpumput monesti on noin. Täysin sallittua.

Jos taas tarkoitit, että ketjutetaan pistorasian liittimiltä MMJ:llä kiinteä syöttö, niin sallittua sekin. Uppopistorasialta pintavedon ottaminen taas ei onnistu. Täytyy olla pintapistorasia.
 
Korjataan sen verran että latausaseman virran ottaminen siitä pistorasiasta pistotulpalla ei ole suositeltua. Johtuen että pistorasian kontaktit eivät kestä pitkäaikaista 16A kuormitusta. Suositeltavin tapa olisi poistaa se pistorasia ja asentaa tilalle se latausasema.
 
Tarkoitin sähköteknisesti kiinteästi eli ettei sitä shukopistoketta ole siinä välissä lämpenemässä. Pistorasian haluaisin kuitenkin säilyttää kuten kirjoitin. Mutta jos tuo pistorasiasta ketjuttaminen on lainkirjan mukaan sallittua niin pyydän tekemään niin.

Upporasia mutta asemasta saa johdon vedettyä seinän sisään niin 20cm veto tuuletusraossa panelin takana on siisti asennus.
 
jaripetteri sanoi:
Tarkoitin sähköteknisesti kiinteästi eli ettei sitä shukopistoketta ole siinä välissä lämpenemässä. Pistorasian haluaisin kuitenkin säilyttää kuten kirjoitin. Mutta jos tuo pistorasiasta ketjuttaminen on lainkirjan mukaan sallittua niin pyydän tekemään niin.

Upporasia mutta asemasta saa johdon vedettyä seinän sisään niin 20cm veto tuuletusraossa panelin takana on siisti asennus.
Napsauta laajentaaksesi...
Saa laittaa, mutta pitää tietysti muistaa että täydellä höngällä ladattaessa se ei kestä enää juurikaan lisäkuormaa siihen pistorasiaan.
 
No jos oikeen haluaa hifistellä niin voisi laittaa taloautomaatioon automatiikan joka pudottaa laturin tehoa jos kuorma vaiheessa alkaa kasvaa liian suureksi. Toki tuo ei taida olla yhtä nopea mitä sulake...

Rasia jää laturin viereen ja voishan siihen tulostaa varoituksen että samassa vaiheessa laturin kanssa käytä harkiten.
 
Saako kiukaan kytkentään käyttää S07RN-F 7x1,5mm kumikaapelia. on 6kw kiuas että 1.5mm johto riittää.
Sitä otetaan siis vain vaiheet ja maadoitus ja suojamaa.
Mitähän eroa sillä on H alkuiseen kaapeliin jota kiuasohjeet sanoo. S kestää/on hyväksytty ainakin olla juomavedessä.
 
Larmatin sanoi:
Saako kiukaan kytkentään käyttää S07RN-F 7x1,5mm kumikaapelia. on 6kw kiuas että 1.5mm johto riittää.
Sitä otetaan siis vain vaiheet ja maadoitus ja suojamaa.
Mitähän eroa sillä on H alkuiseen kaapeliin jota kiuasohjeet sanoo. S kestää/on hyväksytty ainakin olla juomavedessä.
Napsauta laajentaaksesi...

Olen tainnut kerran nähdä ja käyttää kyseistä S-kaapelia ja muistaakseni tuolla on elintarvikekelpoistukset, siitä tuo juomavesimaininta. Ei tuossa taida olla muuta eroa edellisen lisäksi tuohon H-kaapeliin kuin mahdolliset kemikaalikestoisuudet.

Ja kyllä saat käyttää tuota S-kaapelia kiukaan kytkentään.
 
Larmatin sanoi:
Saako kiukaan kytkentään käyttää S07RN-F 7x1,5mm kumikaapelia. on 6kw kiuas että 1.5mm johto riittää.
Sitä otetaan siis vain vaiheet ja maadoitus ja suojamaa.
Mitähän eroa sillä on H alkuiseen kaapeliin jota kiuasohjeet sanoo. S kestää/on hyväksytty ainakin olla juomavedessä.
Napsauta laajentaaksesi...
Jos otat vain vaiheet, nollan ja suojamaan, eikä pudotuksia kytketä, niin miksi 7-kertaista?
 
Ensto-merkkisessä sähkökaapissani (ei varmaan oikea termi, mutta siis se kaappi jossa on taloyhtiölaajakaistan yhteydet ja kaikki sähkötauluun liittyvä) on magneettinen ovi, koska oikea ovi ei mahtunut (edellinen sähkökaappi estäisi avautumisen).

Poistin sen magneettisen oven, jotta katsoisin onko siinä sähköpistokepaikka reitittimelleni - taloyhtiölaajakaista astuu voimaan tällä viikolla.

Vahingossa magneettinen ovi osui laitimmaisen vikavirtasuojan testausnappulaan. Kaikki sähkölaitteet asunnostani sammuivat. Kaikki kytkimet menivät off-asentoon. Laitoin ne on-asentoon, mutta minnekään ei tule sähköjä.

Vaikuttaa että joku pääsulake on palanut. Ennen sulakkeet olivat sähkökaapissa, mutta missäs ne näissä uusissa ovat? Jossain taloyhtiön sähkökaapissa pohjakerroksessa lukkojen takana?

Eli eikö tässä auta muuta kuin ottaa yhteys isännöitsijän toimistoon?

Jääkaapissa parin sadan edestä ruokaa joka menossa pilalle, ja vaikea kokata ilman sähköjä. Huonolla tuurilla kukaan kerkeää paikalle vasta iltapäivällä - tai maanantaina tms...

Kyseessä siis automaattisulakkeet, jotka pitäisi voida "vaihtaa" vain kääntämällä takaisin on-asentoon. Mutta ei vaikuta mihinkään. Missään huoneessa.

Porraskäytävässä on valot eli ei ole kyse siitä että koko kerrostalossa ei toimisi sähköt.

Vikavirtasuoja joka laskeutui off-asentoon ei enää mene on-asentoon. Kyseessä vessan ja eteisen vikavirtasuoja.

Myöskään toista vikavirtasuojaa ei saa enää on-asentoon.

Tilannepäivitys: vikavirtakytkin oli noin 10 kertaa jäykempi kuin automaattisulakekytkimet, ja pääkytkin vielä jäykempi. Nyt kaikki pelaa kuten pitää ja ehdin juoda vasta osan piimistä ja maidoista napaani.
 
Viimeksi muokattu:
Desperado sanoi:
Tilannepäivitys: vikavirtakytkin oli noin 10 kertaa jäykempi kuin automaattisulakekytkimet, ja pääkytkin vielä jäykempi. Nyt kaikki pelaa kuten pitää ja ehdin juoda vasta osan piimistä ja maidoista napaani.
Napsauta laajentaaksesi...
mun mielestä ne on aina aika jäykkiä kääntää kun siellä on se jousi joka painaa ne pois päältä
 
jarp sanoi:
Vanha viesti mut ei tainnut kukaan vastata enää... Noin mä oon tehnyt eli kerryttänyt sähkärille päivän työt. Kyllä sitä vuodessa keksii sähköhommaa. Just asennutin terassille lisää valoja ja liiketunnistimen.

Kun nyt kuitenkin kytket itse, niin ei nyt millään sokeripaloilla ja ei valaisimessakaan välttis ole ketjuttamisen mahdollisuutta. Jos terassin katossa valaisimen alla kojerasia nii sen sisällä kytkennät wagoilla vois toimia, jos ei niin kalvorasia... Lopuksi mittaus et kytkennät on oikein ja et vikis laukeaa asianmukaisesti (jos itse kytkee luvatta niin vähintään vois kuitenkin Fluken jännitetesterin vikavirran testauksella hankkia).

Korjatkaa oikeat sähkärit jos meni väärin...
Napsauta laajentaaksesi...
Virallisestihan tuo ei ole maallikolle sopivaa sähkötyötä. Jokainen toki tekee siinä oman ratkaisunsa. :)
Viestissä puhutaan vikavirrasta, mutta ilmeisestikkin tarkoitetaan oikosulkuvirtaa. Tämän saa mitattua käyttöönottomittarilla. Arvon riittävyys selviää taulukosta katsomalla, kun tiedetään millä suojalla kyseistä ryhmää suojataan. Jos kyseisestä ryhmästä löytyy myös vikavirtasuoja niin senkin arvot saa mittaamalla (laukaisuvirta ja -aika). Itse en ainakaan sen tarkemmin mitenkään mittaile, että menikö asennus oikein (tällaisessa muutostyössä mittaisin suojajohtimen jatkuvuude lampun rungosta (jos suojamaadoittu lamppu) esim. ryhmän pistorasiaan). Työkohteen jännittettömyyden toteaminen on tärkeä suorittaa ennen muutostöitä.
 
algebra sanoi:
Viestissä puhutaan vikavirrasta, mutta ilmeisestikkin tarkoitetaan oikosulkuvirtaa. Tämän saa mitattua käyttöönottomittarilla. Arvon riittävyys selviää taulukosta katsomalla, kun tiedetään millä suojalla kyseistä ryhmää suojataan. Jos kyseisestä ryhmästä löytyy myös vikavirtasuoja niin senkin arvot saa mittaamalla (laukaisuvirta ja -aika). Itse en ainakaan sen tarkemmin mitenkään mittaile, että menikö asennus oikein (tällaisessa muutostyössä mittaisin suojajohtimen jatkuvuude lampun rungosta (jos suojamaadoittu lamppu) esim. ryhmän pistorasiaan). Työkohteen jännittettömyyden toteaminen on tärkeä suorittaa ennen muutostöitä.
Napsauta laajentaaksesi...

No joo itse siis ajattelin maallikko vois mitata tehdyt valaisinkytkennät halvalla Flukella (esim. T150), että jännite löytyy vaiheen ja nollan, sekä vaiheen ja kevin välistä mutta ei nollan ja kevin välistä ja sitten vielä, että mahdollinen vikis laukeaa vaiheen ja kevin välistä, muttei vaiheen ja nollan välistä.

Eihän tää ole mikään oikea käyttöönottomittaus eikä tästä saa mitään numeerista dataa, mutta jos kaikki noi mittaukset "menee läpi", niin eikös itse kytkentöjän pitäisi aika suurella todennäköisyydellä olla oikein, eikä vaihe rungossa tai kevi irti tms.? Oikusulkuvirtojen jne. riittävyyttä ei toki voida todeta eikä oikeaoppisesti tuota suojajohtimen jatkuvuuttakaan, mutta kohtuullisella todennäköisyydellä kuitenkin homma kunnossa (vrt. vaihe rungossa jne.).

Käyttöönottotesteri ois kiva jos ois maallikollakin, joka tekee laittomia kytkentöjä, mutta maksaavat perkeleesti (olisi pitänyt ostaa itselle syksyllä Onnimarkkinoilta kun oli aika hyvään hintaan). Tuollainen jännitetesteri ois kuitenkin suotavaa olla ihan jo jännitteettömyyden toteamiseksi. Toki jos osaa käyttääkkin vielä testeria, niin kuulostaa jo siltä että ois vähän koulutustakin pohjalla :)

Disclaimer: Ym. voi olla paskaa, en oo sähkömies, joten korjatkaa jos on tuubaa.
 
Millä tuonkin sitten testaa että vikis laukeaa vaiheen ja maan väliltä, mutta ei nollaa vasten? Rakentelemalla jostain irtovastuksista keinokuorman?
 
Miksi sitä vikavirtasuojaa ei voi testata niin kuin kuuluukin, vaiheen ja nollan väliltä? Siihenhän se laite on kuitenkin aikoinaan suunniteltu ja tehty, suurinpaan osaan vikavirtasuojia ei edes maata kytketä.
 
Niin ja nyt kun on taas puhe noista vikavirtasuojista, niin kuinka moni testaa kyseiset laitteet suosituksen mukaisesti 6kk:n välein?
 
Chaos sanoi:
Miksi sitä vikavirtasuojaa ei voi testata niin kuin kuuluukin, vaiheen ja nollan väliltä? Siihenhän se laite on kuitenkin aikoinaan suunniteltu ja tehty, suurinpaan osaan vikavirtasuojia ei edes maata kytketä.
Napsauta laajentaaksesi...

Täh? En ole ihan varma ymmärsinkö väärin, mutta eihän kuormaa vaiheen ja nollan väliin laittamalla mitään vikavirtaa aiheudu ja vikis täten ei tietenkään laukea. Muutenhan vikis laukeaisi aina kun mikä tahansa sähkölaite kytketään käyttöön... Suojamaan ja vaiheen välilille laitettu kuorma taasen aiheuttaa vikavirran, eli virtaa vuotaa jonnekin virtapiirin ulkopuolelle, tässä tapauksessa suojamaahan ja sitä kautta ihan fyysisesti maahan, mutta varmaan toimisi konkreettisesti junttaamalla elektrodi maahan ja johtamlla virtaa sinne.

Se, ettei vikiksiin kytketä suojamaata, on irrelevanttia, tai piekemminkin alleviivaa sitä, että vikis ei haistele suojamaahan menevää virtaa ja vikavirta saadaan näin aiheutettua... Se että vikikisen oma testinappi toimii ilman suojamaata johtuu siitä, että kun se nappi on vikiksessä itsessään, niin se nappi pystyy "ohittamaan" vikiksestä virranmittauskelan jonka läpi virta normaalisti kulkee ja täten aiheuttamaan vikikisen mielestä näennäisen vikavirran. Mutta tätä optiotahan ei ole jos mittaillaan jostain lampusta tai pistorasiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Chaos sanoi:
Niin ja nyt kun on taas puhe noista vikavirtasuojista, niin kuinka moni testaa kyseiset laitteet suosituksen mukaisesti 6kk:n välein?
Napsauta laajentaaksesi...
Itselläni lukee vikiksissä että pitäisi testata kerran vuodessa ja niin ihmeellistä kun onkin niin olen jopa testaillut noita koska vaikuttavat vain keittiöön ja kylppäriin eivätkä aiheuta hirveästi turhaa työtä sähköjen katkeamisesta. Samalla nuo kaksi testaa kun pitää muutenkin sellaisen "huoltopäivän" että tarkistelee palovaroittimien toiminnan / vaihtaa niihin paristot ja tekee muita vastaavia toimenpiteitä. Oli muuten todella fiksu homma aikanaan kerätä nuo pikkujutut yhdelle päivälle ja laittaa aina kalenteriin muistutus vuoden päähän, tuleepahan tehtyä. Aiemmin noita pikkujuttuja tuli tehtyä kun muisti, eli yleensä ei muistanut.
 
jarp sanoi:
Täh? En ole ihan varma ymmärsinkö väärin, mutta eihän kuormaa vaiheen ja nollan väliin laittamalla mitään vikavirtaa aiheudu ja vikis täten ei tietenkään laukea. Muutenhan vikis laukeaisi aina kun mikä tahansa sähkölaite kytketään käyttöön... Suojamaan ja vaiheen välilille laitettu kuorma taasen aiheuttaa vikavirran, eli virtaa vuotaa jonnekin virtapiirin ulkopuolelle, tässä tapauksessa suojamaahan ja sitä kautta ihan fyysisesti maahan, mutta varmaan toimisi konkreettisesti junttaamalla elektrodi maahan ja johtamlla virtaa sinne.

Se, ettei vikiksiin kytketä suojamaata, on irrelevanttia, tai piekemminkin alleviivaa sitä, että vikis ei haistele suojamaahan menevää virtaa ja vikavirta saadaan näin aiheutettua... Se että vikikisen oma testinappi toimii ilman suojamaata johtuu siitä, että kun se nappi on vikiksessä itsessään, niin se nappi pystyy "ohittamaan" vikiksestä virranmittauskelan jonka läpi virta normaalisti kulkee ja täten aiheuttamaan vikikisen mielestä näennäisen vikavirran. Mutta tätä optiotahan ei ole jos mittaillaan jostain lampustaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Juu kyllä kyllä, eihän se missään nimessä mistään terveestä kuormasta toimikaan, eikä luonnollisesti pidäkään. Ja joo, kyllä aiheuttaa vikavirran vikavirtasuojaan nähden se vaihe-maa kytkentä. Kaikesta huolimatta ei ole ensimmäinen, eikä viimeinen kerta kun esim. valaistusryhmään ei tule maadoitusta ja vaikka tulisikin, niin kaikesta huolimatta keskuksella ollaan sitten osattu vetää ryhmät ja suojat ristiin. Eli vaihe ryhmästä 1 kaapeliin 1, mutta nolla ryhmän 2 kaapeliin ja toisin päin ja ryhmillä omat vikavirtasuojat.
 
Hyrava sanoi:
Itselläni lukee vikiksissä että pitäisi testata kerran vuodessa ja niin ihmeellistä kun onkin niin olen jopa testaillut noita koska vaikuttavat vain keittiöön ja kylppäriin eivätkä aiheuta hirveästi turhaa työtä sähköjen katkeamisesta. Samalla nuo kaksi testaa kun pitää muutenkin sellaisen "huoltopäivän" että tarkistelee palovaroittimien toiminnan / vaihtaa niihin paristot ja tekee muita vastaavia toimenpiteitä. Oli muuten todella fiksu homma aikanaan kerätä nuo pikkujutut yhdelle päivälle ja laittaa aina kalenteriin muistutus vuoden päähän, tuleepahan tehtyä. Aiemmin noita pikkujuttuja tuli tehtyä kun muisti, eli yleensä ei muistanut.
Napsauta laajentaaksesi...

On todella harvassa ne, jotka noita oikeasti tekee määrävälein, vaikkapa juurikin tuo vuosi, eihän toi 6kk ole kuin suositus.
 
Chaos sanoi:
On todella harvassa ne, jotka noita oikeasti tekee määrävälein, vaikkapa juurikin tuo vuosi, eihän toi 6kk ole kuin suositus.
Napsauta laajentaaksesi...
Niin on, ei kyllä heti tule ketään yksityishenkilöä mieleen joka kotinsa vikiksiä testailisi edes joskus, tosin eipä kaikki tee muutenkaan asunnolleen mitään ennaltaehkäisevää huoltoakaan vaan korjaavat sitten kun joku paikka hajoaa. Sellaisia tiedän sitten enemmänkin jotka soittelevat mulle "mulla ei keittiön valo toimi, mitä mä teen?" -tyylisiä puheluita eivätkä itse osaa tarkistaa sulaketta / vikavirtasuojaa / johdonsuojaa tai edes onko valaisimen polttimo palanut.
 
jarp sanoi:
No vaikka tuolla Flukella, siinähän on keinokuorma napista painamalla.
Napsauta laajentaaksesi...
En näe syytä miksi noin kannattaa tehdä. Saman asian saa testattua kun painaa vikavirtasuojassa olevaa "test" nappia. Jos omat kytkennät yhtään arveluttaa, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Sillä parhaimmillaan säästää henkikullan tai mökin palamisen, toki se maksaa. :)
 
algebra sanoi:
En näe syytä miksi noin kannattaa tehdä. Saman asian saa testattua kun painaa vikavirtasuojassa olevaa "test" nappia. Jos omat kytkennät yhtään arveluttaa, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Sillä parhaimmillaan säästää henkikullan tai mökin palamisen, toki se maksaa. :)
Napsauta laajentaaksesi...

Eikös tuolla havaitse tilanteen, jossa sanotaanko vaikka että jakorasiassa on kytketty vaikkapa jakorasiassa valaisimen kevi nollaan (ja varsinainen kevi on irti tms.)? Tällöin valaisimesta mitattuna löytyy jännite vaiheen ja nollan, sekä vaiheen ja kevin väliltä, mutta ei nollan ja kevin väliltä ja päällisin puolin kaikki ok, mutta vikavirtasuojaus ei toimi täysin, olkoonkin että johdonsuojakytkin toimii? Eli ts. asennus on "nollattu" vahingossa.

Ja kylläkyllä sähkärin tilaa jokainen joka haluaa tehdä asiat oikein, mutta tämä oli siis vastuaksena kirjoitukseen, jossa mahdollisesti aiottiin tehdä itse. Että millaiset mittausket pystyy maallikko suorittamaan ilman asennustesteriä.

Edit: Ja kun sitä vikavirtasuojaa ei ole kuitenkaan tullut testattua säännöllisesti niin kuin pitäisi, niin tälleenhän se tulee.
 
Viimeksi muokattu:
jarp sanoi:
Eikös tuolla havaitse tilanteen, jossa sanotaanko vaikka että jakorasiassa on kytketty vaikkapa jakorasiassa valaisimen kevi nollaan (ja varsinainen kevi on irti tms.)? Tällöin valaisimesta mitattuna löytyy jännite vaiheen ja nollan, sekä vaiheen ja kevin väliltä, mutta ei nollan ja kevin väliltä ja päällisin puolin kaikki ok, mutta vikavirtasuojaus ei toimi täysin, olkoonkin että johdonsuojakytkin toimii? Eli ts. asennus on "nollattu" vahingossa.

Ja kylläkyllä sähkärin tilaa jokainen joka haluaa tehdä asiat oikein, mutta tämä oli siis vastuaksena kirjoitukseen, jossa mahdollisesti aiottiin tehdä itse. Että millaiset mittausket pystyy maallikko suorittamaan ilman asennustesteriä.
Napsauta laajentaaksesi...
Vikavirtakytkin kyllä väärinkytkennän "huomaa" ja laukeaa --> meno- ja paluuvirran summa poikkeaa. Ei kytkentää tarvi tahallaan ns. "väärin" johdottaa ja sillä tavoin testata. On tullut vastaan kytkentöjä, jossa esim. nolla on kytketty PE-johtimeen ja ihmetelty miksi vikavirta ei pysy päällä.

Luin vielä tuota sinun viestiä tarkemmin. Pointtina tuossa sinulla on, että PE-johdin olisi jostain syystä katkennut. Asentaja olisi kytkenyt N- ja PE-johtimen yhteen. Kun joku ottaa esim. valaisimesta kiinni niin silloin virralla on kaksi kulkureittiä: 1. koskettajan kautta maahan 2. suoraan N-johtimen kautta. Jos käyttäjän läpi kulkeva virta on suurempi kuin vikavirran laukaisuvirta niin vikavirta laukeaa (vaikuttaa olosuhteet ja miten koskettaja on eristäytynyt maasta).
 
Viimeksi muokattu:
algebra sanoi:
Vikavirtakytkin kyllä väärinkytkennän "huomaa" ja laukeaa --> meno- ja paluuvirran summa poikkeaa. Ei kytkentää tarvi tahallaan ns. "väärin" johdottaa ja sillä tavoin testata. On tullut vastaan kytkentöjä, jossa esim. nolla on kytketty PE-johtimeen ja ihmetelty miksi vikavirta ei pysy päällä.
Napsauta laajentaaksesi...

Tarkotan tällaista kytkentää (pahoittelen tyylikästä paint-kuvaa :):

kevi.png


En tietenkään tarkoituksella tehtyä väärinkytkentää, vaan ranetusta. Normaalitilanteessa vikis ei tästä laukea, toki ei ole käyttäjälle vaaraakaan. Mut jos nyt tulee joku eksoottinen tilanne, että valaisimen runkoon vuotaisi vaikka 100mA virtaa, joka ei vielä riitä laukaisemaan johdonsuojakytkintä, niin vikiskään ei laukea kun virta vuotaa väärin kytketyn kevin kautta nollaan ja vikiksen näkökulmasta virtojen summa on nolla.
 
jarp sanoi:
Tarkotan tällaista kytkentää (pahoittelen tyylikästä paint-kuvaa :):

kevi.png


En tietenkään tarkoituksella tehtyä väärinkytkentää, vaan ranetusta. Normaalitilanteessa vikis ei tästä laukea, toki ei ole käyttäjälle vaaraakaan. Mut jos nyt tulee joku eksoottinen tilanne, että valaisimen runkoon vuotaisi vaikka 100mA virtaa, joka ei vielä riitä laukaisemaan johdonsuojakytkintä, niin vikiskään ei laukea kun virta vuotaa väärin kytketyn kevin kautta nollaan ja vikiksen näkökulmasta virtojen summa on nolla.
Napsauta laajentaaksesi...
En ensin huomannut pointtiasi ja korjasin tuon jo yllä olevaan vastaukseeni:
" Luin vielä tuota sinun viestiä tarkemmin. Pointtina tuossa sinulla on, että PE-johdin olisi jostain syystä katkennut. Asentaja olisi kytkenyt N- ja PE-johtimen yhteen. Kun joku ottaa esim. valaisimesta kiinni niin silloin virralla on kaksi kulkureittiä: 1. koskettajan kautta maahan 2. suoraan N-johtimen kautta. Jos käyttäjän läpi kulkeva virta on suurempi kuin vikavirran laukaisuvirta niin vikavirta laukeaa (vaikuttaa olosuhteet ja miten koskettaja on eristäytynyt maasta). "

Suojajohtimen jatkuvuustestin idea on saada tällainen vikatilanne kiinni ja siksi tulisi suorittaa.
 
Joskus olen vanhassa asennuksessa törmännyt tuohon kun on vikis lisätty jälkeenpäin. Kevi ei siis olekaan yhtenäinen keskukselta jokaiselle laitteelle ja rasialle, vaan on myös nollauksia.

Periaatteessa tuollaisia ei pitäisi olla, mutta käytännössä voi olla esim alkuperäisenä nollattu yksi rasia jossain perävessassa ja myöhemmin lisätty lisäpistorasia lähelle keskusta ja sille kevi keskukselta asti.
 
Chaos sanoi:
Miksi sitä vikavirtasuojaa ei voi testata niin kuin kuuluukin, vaiheen ja nollan väliltä? Siihenhän se laite on kuitenkin aikoinaan suunniteltu ja tehty, suurinpaan osaan vikavirtasuojia ei edes maata kytketä.
Napsauta laajentaaksesi...

Ajattelepa uudestaan miten se vikavirtasuoja toimii.
 
Chaos sanoi:
Niin?
Napsauta laajentaaksesi...

Vikavirtasuoja vertailee vaihe- ja N-johtimissa kulkevia virtoja ja mikäli ne poikkeavat toisistaan esim. yli tuon 30mA niin vikavirtasuoja toimii.
Vikavirtasuoja testataan johtamalla tuo 30mA virta maahan eli aiheutetaan poikkeama tuohon summavirtaan.
Vaikka vaihe ja nollajohdin oikosuljetaan niin vikavirtasuojan läpi menevä ja palaava summavirta on nolla ja ainakaan teoriassa se ei suoraan oikosulkuun reagoi.

Periaate on sama myös kolmivaiheisilla vikavirtasuojilla.
 
0nanias sanoi:
Vikavirtasuoja vertailee vaihe- ja N-johtimissa kulkevia virtoja ja mikäli ne poikkeavat toisistaan esim. yli tuon 30mA niin vikavirtasuoja toimii.
Vikavirtasuoja testataan johtamalla tuo 30mA virta maahan eli aiheutetaan poikkeama tuohon summavirtaan.
Vaikka vaihe ja nollajohdin oikosuljetaan niin vikavirtasuojan läpi menevä ja palaava summavirta on nolla ja ainakaan teoriassa se ei suoraan oikosulkuun reagoi.

Periaate on sama myös kolmivaiheisilla vikavirtasuojilla.
Napsauta laajentaaksesi...

Kyllä ne vikavirtasuojat testataan ihan sillä nousevalla virralla ilman, että sitä johdetaan maahan.
 
Chaos sanoi:
Kyllä ne vikavirtasuojat testataan ihan sillä nousevalla virralla ilman, että sitä johdetaan maahan.
Napsauta laajentaaksesi...

Äläpä höpötä.

e. Mietippäs itsekin mikä on vikasuojauksen ideana sähkölaitteissa, laite vikaantuu ja ihminen saa sähköiskun eli kytkeytyy osaksi virtapiiriä. Virta kulkee vaihejohtimesta ihmisen läpi maahan tai johtaviin rakenteisiin ja ihminen kuolee. Vikavirtasuoja toimii ennen tätä ja pelastaa lätäkössä roikka kädessä seisovan uunon.

Piirrä vaikka paperille ja mieti mitä kautta se virta voisi mahdollisesti kulkea.
 
Viimeksi muokattu:
Kuva kurssimatskusta, niin ei mene väännöksi (ettei nyt kaikki puhu eri asiasta kaiken lisäksi, yksi vikiksen napista ja toinen sen ulkopuolella tehtävästä testauksesta)...

1671045441689.png
 
jarp sanoi:
No joo itse siis ajattelin maallikko vois mitata tehdyt valaisinkytkennät halvalla Flukella (esim. T150), että jännite löytyy vaiheen ja nollan, sekä vaiheen ja kevin välistä mutta ei nollan ja kevin välistä ja sitten vielä, että mahdollinen vikis laukeaa vaiheen ja kevin välistä, muttei vaiheen ja nollan välistä.

Eihän tää ole mikään oikea käyttöönottomittaus eikä tästä saa mitään numeerista dataa, mutta jos kaikki noi mittaukset "menee läpi", niin eikös itse kytkentöjän pitäisi aika suurella todennäköisyydellä olla oikein, eikä vaihe rungossa tai kevi irti tms.? Oikusulkuvirtojen jne. riittävyyttä ei toki voida todeta eikä oikeaoppisesti tuota suojajohtimen jatkuvuuttakaan, mutta kohtuullisella todennäköisyydellä kuitenkin homma kunnossa (vrt. vaihe rungossa jne.).

Käyttöönottotesteri ois kiva jos ois maallikollakin, joka tekee laittomia kytkentöjä, mutta maksaavat perkeleesti (olisi pitänyt ostaa itselle syksyllä Onnimarkkinoilta kun oli aika hyvään hintaan). Tuollainen jännitetesteri ois kuitenkin suotavaa olla ihan jo jännitteettömyyden toteamiseksi. Toki jos osaa käyttääkkin vielä testeria, niin kuulostaa jo siltä että ois vähän koulutustakin pohjalla :)

Disclaimer: Ym. voi olla paskaa, en oo sähkömies, joten korjatkaa jos on tuubaa.
Napsauta laajentaaksesi...


Eip siellä ollut kuin vanhan ajan sininen ja ruskia johto vua mitkä tulivat ulos. Kevi jäi tässä 3x1,5mmj kaapelissa turhaksi sitte.. Mutta onpa sekin vedetty jakorasialle tulevaisuutta varten.
Wago liittimeillä nuo tul liitettyä jakorasian sisällä, ja siellä varmuuen vuoksi mutkalla olevat kaapelit lisäsuojattu kutistesukilla.

Ja sulake tietenkin veks ollut kun näitä hommia tehty, ja varmistettu liitokset. Nyt näkkeeki jotai takapihalla sentäs.

a19b182c-2a11-4632-9fb8-85a77454cb68.jpg


IMG-20221208-160535.jpg


IMG-20221208-164853.jpg
 
Eräilves sanoi:
Eip siellä ollut kuin vanhan ajan sininen ja ruskia johto vua mitkä tulivat ulos. Kevi jäi tässä 3x1,5mmj kaapelissa turhaksi sitte.. Mutta onpa sekin vedetty jakorasialle tulevaisuutta varten.
Wago liittimeillä nuo tul liitettyä jakorasian sisällä, ja siellä varmuuen vuoksi mutkalla olevat kaapelit lisäsuojattu kutistesukilla.

Ja sulake tietenkin veks ollut kun näitä hommia tehty, ja varmistettu liitokset. Nyt näkkeeki jotai takapihalla sentäs.

a19b182c-2a11-4632-9fb8-85a77454cb68.jpg


IMG-20221208-160535.jpg


IMG-20221208-164853.jpg
Napsauta laajentaaksesi...
Ymmärsinkö oikein, että 1-luokan laitteesta ulos tulevaa PE-johdinta (kevi) ei ole kytketty mihinkään?
Olethan tietoinen, että PE-johtimen kytkemättä jättämisen mahdolliset seuraukset: "Vakavaa, muttei kuitenkaan välitöntä vaaraa aiheutuu, jos esimerkiksi suojamaadoitus tai nollaus puuttuu."

Standardi SFS 6000-8-802 ottaa tähän suoraan kantaa:
"Standardin kohdan 802.543.4 mukaan uuden johto-osan suojamaadoitusjohdin yhdistetään vanhan johdon PEN-johtimeen (nollajohtimeen) lähimmässä kiinteän asennuksen jakorasiassa tai vastaavassa tilassa. Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja- ja nollapiirit saa liittää PENjohtimeen (nollajohtimeen) itse laitteessa tai pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet."

Havainnekuva:
 
algebra sanoi:
Ymmärsinkö oikein, että 1-luokan laitteesta ulos tulevaa PE-johdinta (kevi) ei ole kytketty mihinkään?
Olethan tietoinen, että PE-johtimen kytkemättä jättämisen mahdolliset seuraukset: "Vakavaa, muttei kuitenkaan välitöntä vaaraa aiheutuu, jos esimerkiksi suojamaadoitus tai nollaus puuttuu."

Standardi SFS 6000-8-802 ottaa tähän suoraan kantaa:
"Standardin kohdan 802.543.4 mukaan uuden johto-osan suojamaadoitusjohdin yhdistetään vanhan johdon PEN-johtimeen (nollajohtimeen) lähimmässä kiinteän asennuksen jakorasiassa tai vastaavassa tilassa. Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja- ja nollapiirit saa liittää PENjohtimeen (nollajohtimeen) itse laitteessa tai pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet."

Havainnekuva:
Napsauta laajentaaksesi...


Onhan se valaisimessa kytkettynä, muttei sitä tuolta sisältä tulevissa "alkuperäisissä" johdoissa ole ollenkaan, niin mihkä sen sitten pitäisi kytkeä? Sieltä tuli vain sininen ja ruskea, eli vaihe ja nolla. Eli kytkin vaiheen ja nollan, ja jätin tuon kevin sitten kytkemättä kun sille ei ole mitään paikkaa mihin kytkeä.
On se tuolla johdon sisällä kuitenkin tarvittaessa, kun joskus sitten uusii sähköt..

www.konstsmide.se

Firenze Down Light Matt White

7212
www.konstsmide.se www.konstsmide.se

Tuollainen se valaisin
 
Viimeksi muokattu:
Eräilves sanoi:
Onhan se valaisimessa kytkettynä, muttei sitä tuolta sisältä tulevissa "alkuperäisissä" johdoissa ole ollenkaan, niin mihkä sen sitten pitäisi kytkeä? Sieltä tuli vain sininen ja ruskea, eli vaihe ja nolla. Eli kytkin vaiheen ja nollan, ja jätin tuon kevin sitten kytkemättä kun sille ei ole mitään paikkaa mihin kytkeä.
On se tuolla johdon sisällä kuitenkin tarvittaessa, kun joskus sitten uusii sähköt..

www.konstsmide.se

Firenze Down Light Matt White

7212
www.konstsmide.se www.konstsmide.se

Tuollainen se valaisin
Napsauta laajentaaksesi...

Vikatilanteessa tekemäsi kytkentä on vaarallinen. Sinun pitää tehdä ns. nollaus.
Olet ilmeiseti ketjuttanut useampia valaisia ja PE-johdin (kevi) tulee yhtenäisenä jakorasialle? Tässä tapauksessa nollaus tehdään jakorasialla. Nollauksessa N (sininen) ja PE (kevi) kytketään yhteen. Siitä eteenpäin keskukselle menevä johdin on sitten nimeltään PEN (PE- ja N-johtimet yhdessä).

Käyttämäsi valaisin on juurikin 1-luokan eri suojamaadoitettu laite (katsoin linkkaamaltasi sivulta).
 
Ja sitten kun tehdään nollauksia itse, niin alkaa todennäköisyydet kasvaa, että sattuu jotain. Jossain aihemminhan voi olla kytketty jotain vähän ristiin ja sininen onkin vaihe ja ruskea nolla ja kun nollataan pelkillä väreillä, niin sitten osaa olla vaihe valaisimen rungossa. Eli nyt ois ihan pakko olla mittari jolla kytkennät mitataan...
 
algebra sanoi:
Vikatilanteessa tekemäsi kytkentä on vaarallinen. Sinun pitää tehdä ns. nollaus.
Olet ilmeiseti ketjuttanut useampia valaisia ja PE-johdin (kevi) tulee yhtenäisenä jakorasialle? Tässä tapauksessa nollaus tehdään jakorasialla. Nollauksessa N (sininen) ja PE (kevi) kytketään yhteen. Siitä eteenpäin keskukselle menevä johdin on sitten nimeltään PEN (PE- ja N-johtimet yhdessä).

Käyttämäsi valaisin on juurikin 1-luokan eri suojamaadoitettu laite (katsoin linkkaamastasi sivulta).
Napsauta laajentaaksesi...

Juu, nuo kolme valaisinta on ketjutettuna (jakorasian sisällä yhdistetty wagolla). Noista kahdesta uudemmasta valaisimesta löytyy nyt vain se kevi, tuossa vanhassa lampussa ei sellaista ollutkaan..

Eli nyt kannattaisi nuo kevin johdot kytkeä tuon nollauksen kanssa yhteen. Eli riittääkö kun laittaa vuan suoraan tuohon wagoon kevin kiinni, jossa on nollaus nytten? Mitään muuta muutoksia ei tarvitse tehdä?


Vai onko parempi pitää näin, ettei nollausta tee :hmm:
 
jarp sanoi:
Ja sitten kun tehdään nollauksia itse, niin alkaa todennäköisyydet kasvaa, että sattuu jotain. Jossain aihemminhan voi olla kytketty jotain vähän ristiin ja sininen onkin vaihe ja ruskea nolla ja kun nollataan pelkillä väreillä, niin sitten osaa olla vaihe valaisimen rungossa. Eli nyt ois ihan pakko olla mittari jolla kytkennät mitataan...
Napsauta laajentaaksesi...
Eihän tällaiset valaisinkytkennät ole maallikkotöitä eli niitä tehdessä ottaa tietoisen riskin.
Nollauksen väärin tekemisessä on riskinsä, kuten esimerkiksi tästä uutisesta näkee: Putkimiehen kuolema osoitti: omatekoisissa asennuksissa hengenvaara | Rakennuslehti
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
263 918
Viestejä
4 570 105
Jäsenet
75 331
Uusin jäsen
kolmio_

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom