Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tyhmä kysyy, kun ei kotiautomaatioon ole tutustunut. Siis automaatio ohjaa noita polttimoita suoraan? Eikös toi ole halogeenien tapauksessa aika tyhmä ratkaisu?
Halogeeneja kun on usein joku 4-6kpl samassa sarjassa. Eikö olisi kätevämpää ohjata koko sarjaa muuuntajan/ kautta? Vai onko nyt jotain mitä en ymmärrä? Vai eikö tollaisia muuntajia ole olemassa?
Noi HUE polttimot näyttäis myös olevan aika arvokkaita...
Miten eroavat ledinauhojen kontrollerit noista useamman polttimon kontrollereista? Ledinauhoille tuntu olevan noita vaikka kuinka.Automaatiotiollahan voi tavoitella montaa eri asiaa, ei pelkästään on-off... mulla on kaikki kämpän valot älypolttimoita, jotka on ohjelmoitu vain vaihtamaan värilämpötilaa ja kirkkautta kellon mukaan (päivällä päivänvaloa täysillä jne.), operoin niitä kuitenkin kytkimistä, kun en pidä ajatuksesta, että made in china lamput olisi aina virroissa, silloinkin kun olen kotona.
Ei varmaan ihan herkästi, ainakaan ammattilaispiirien ulkopuolelta, löydy mitään 12V järjestelmää, jolla tällainen säätö onnistuisi yhdellä muuntajalla useamalle polttimolle, eli käytännössä jokaista lamppua pitäisi ohjata joka tapauksessa erikseen... Ja sit jos ammattilaiskilkkeitä lötyyy niin voi olla taas hankala saada niitä kuluttajatason automaation piiriin (ja harvassa on ne, joilla löytyy pätäkkää laittaa koko talo ammattilaistason säätöjen taakse).
Ei kai mitenkään jos se on ihan perus 12V kontrolleri jossa ei ole muuta kuin on/off ja himmennys.Miten eroavat ledinauhojen kontrollerit noista useamman polttimon kontrollereista? Ledinauhoille tuntu olevan noita vaikka kuinka.
Vähän asiaa ihmettelin, kun alkoi kiinnostaa. Miksei tollaiset käy?
https://www.amazon.de/-/en/Ledvance-Daylight-Changing-Dimmable-Compatible/dp/B07MJM8SDS/ref=sr_1_6?crid=DLZZPMWQYW8Q&keywords=hue+12v+bulb&qid=1643810375&sprefix=hue+12v+bulb,aps,106&sr=8-6&th=1
- Compatible Smart Home Systems: Osram Lightify, Philips Hue, Telekom Magenta, Quivicon, Samsung SmartThings, Schwaiger4You and many more
Ja kai noita muitakin on?
Hmm.. Nämä on itseasiassa mielenkiintoiset koska olen ymmärtänyt että G4 tai GU4 kannalle ei olisi saatavana äly/zigbee polttimoita mutta mikäli nämä on toimivat se tarkoittaa sitä että ei välttämättä tarvitsisi alkaa GU4 -- GU10 muutoksia tekemään
Jos sen anturin johdon suojaeristys riittää verkkosähkölle niin saa vetää samassa putkessakin. Jos ei riitä niin noinkohan saa mennä edes saman rasian läpiKysymys jakorasioista... Saako lämpötila-anturin johtimen viedä huoneen jakorasian lävitse, jossa luonnollisesti on kytketty huoneen pistorasiat ja valaistus. Anturin johdinta ei katkaista rasiassa ja sille on mahdollista käyttää rasiasta lähtevää omaa putkea.
Tuosta tuli mieleen, kysyjä ei kertonu millaista viestiä, siinä menee. Siis tuli mieleen häiriöt jos menee jonkin valaistus/pistorasia ryhmän kanssa samassa putkessa osan matkaa. (osan ilmeisesti omassa).Jos sen anturin johdon suojaeristys riittää verkkosähkölle niin saa vetää samassa putkessakin. Jos ei riitä niin noinkohan saa mennä edes saman rasian läpi
Termostaatti, siis ihan kovalla sähköllä, vai termostaatti hituvirralla, esim vesikiertoinen lattalämmitys.Kyse on uppoasennusrasiasta. Rasiassa on valmis putkitus tyhjään kojerasiaan ja valmis tyhjä putkitus eteenpäin seuraavaan jakorsiaan. Idea on se, että anturia varten ei tarvitsisi vetää uutta pinta-asennusputkea, vaan voisi hyödyntää jo rakenteen sisällä olevia putkia.Anturi on lattialämmityksen termostaatti. Koitan lisätä kuvan vermeleestä, niin kysymyksestä saa paremman ymmärryksen.
?Alkuperäinen anturikaapeli kestää takuulla verkkojännitteen, koska sehän päättyy aina samaan rasiaan missä on verkkojännite (termostaatin kojerasia).
Ainakin meidän Warmiassa tulee 230V huonetermostaatille.
Kiitos jo annetuista vastauksista. Oletin aluksi väärin, että kyse olisi vain anturista, mutta tuossahan on rele ja ohjaus myös. Johtimen voi valita näköjään itse, joten sen valinnalla voi vaikuttaa johtimen suojaustasoon. Mikä johdin tuohon olisi passeli? 10w ja 24V näyttäis olevan muuttujat.
KLMA:ta käytetään 24V kaapeloinnissa.Koitin tavata kytkentäkaaviota ja tulkitsen, että tarvitsee kolme johdinta? Noissa 0,75 neliön kaapeleissa on ensi katsomalta lähes poikkeuksetta kevi mukana. Boxissa ei ole kuitenkaan paikkaa suojamaalle... 24v ei tarvinne suojamaata? Onko asennuskaapeleita ilman keviä tai onko se hyvien asennustapojen mukaan mahdollsta jättää kytkemättä?
Ketju katkesi kun osa postailuista oli ilman lainauksia.KLMA:ta käytetään 24V kaapeloinnissa.
Kysymys jakorasioista... Saako lämpötila-anturin johtimen viedä huoneen jakorasian lävitse, jossa luonnollisesti on kytketty huoneen pistorasiat ja valaistus. Anturin johdinta ei katkaista rasiassa ja sille on mahdollista käyttää rasiasta lähtevää omaa putkea.
Katoin yhtä klma:ta niin koejännite tehty 1500V:lla.Ketju katkesi kun osa postailuista oli ilman lainauksia.
Alun perin kysyttiin saako vetää random anturin kaapelin jakorasian kautta missä verkkovirta kytkentöjä.
Kerrottiin että saa jos eiristystaso riittää.
Riittääköö random KLMAssa ? vai pitääkö olla joku tietty.
Eikö tässä nyt ole sekoitettu 2 asiaa. Jos kaapelissa kulkee 230V, niin silloin kaapelin pitää kestää 230V jännitettä. Jos taas heikkovirtaa kulkee 230V kaapeleiden lähellä, nii puhutaan enemmänkin häiriönkestoista ja indusoituneista jännitteistä ja siihen klma:lla on foliosuoja. Ei ole suositeltavaa kuljettaa niitä rinnakain pitkiä matkoja, mutta pitää melkeen yrittää lukea onko se täysin kielletykään.
Katoin yhtä klma:ta niin koejännite tehty 1500V:lla.
Eikö tässä nyt ole sekoitettu 2 asiaa. Jos kaapelissa kulkee 230V, niin silloin kaapelin pitää kestää 230V jännitettä. Jos taas heikkovirtaa kulkee 230V kaapeleiden lähellä, nii puhutaan enemmänkin häiriönkestoista ja indusoituneista jännitteistä ja siihen klma:lla on foliosuoja. Ei ole suositeltavaa kuljettaa niitä rinnakain pitkiä matkoja, mutta pitää melkeen yrittää lukea onko se täysin kielletykään.
Asia selvinnyt kiitettävästi. Kiitos kaikille auttaneille. Seuraava ongelma on tosiaan sopiva kaapeli. Häiriöt tuskin ovat ongelma, koska jännite on 24 V ja johtimeen pitäisi indusoitua jo jonkin verran virtaa, jotta se saisi toimilaitteen ohjauksen liikahtamaan. Kaapelina voisi käyttää esim. MMJ 3*1,5 N, mutta se on hankala asentaa. Mikä olisi asennuskaapelin tyyppi, jossa on kolme 0,75 neliöistä monisäikeistä johdinta ilman keviä?
Joku ölflex vois olla tuohon just passeli.
Tämä tuli itsellenikin mieleen, mutta noiden erikoiskaapeleiden hankkiminen voi olla tuskaa jos ei ole tiliä tukkuun.
Gamaflex 10-JZ CY 4X0,75 olisi ulkohalkaisijaltaan 8,3mm eli saattaisi jopa mahtua 20mm putkeen muiden narujen sekaan. Ja löytyisi myös häiriösuojaus.
0414812 GAMAFLEX 10-JZ CY 4X0,75 OHJ.K. R100
Mittaus- ja syöttökaapelina sekä teollisuuden ohjaus- ja valvontakaapelina.www.hedengren.com
Suojaamattomana (Gama 10-OZ) löytyisi sitten vieläkin ohuempana.
Ja jos tarvitsee jatkaa niin liittimiksi tällaisia puristettavia, tällöin liitos saa jäädä vaikka ihan putken sisään. Päälle ohuesti teippiä tai kutistesukka.
?
Miten niin ?
Tyypillistä tuo kai sähkölattialämmitus termareissa joissa se sähkö kiertää sen termatin kautta.
Siis mutuilen että esim vesikiertoisessa on hitujännitteillä huone termareita, tai ohjein purkkissa on verkkovirta eripuolella, jos anturit kaapeloitu sinne asti.
Nyt tarvisi musiikkistudioon apua että menisi ns. kerralla maaliin suojaerotusmuuntajan hankinta.
Minulla on siis Dellin kannettava jonka laturi aiheuttaa tällaisen metelin yhdistettynä maahan. Äänikorttikin sattuu olla sama:
Pärinän voi hävittää esim. kaiuttimista DI-boksin avulla jossa on ground lift -kytkin, mutta vallitsevaa ongelmaa se ei poista. Kun laturi on maissa, esim. toisen laitteen kytkentä kaapelilla äänikorttiin tuo särinän takaisin nauhoituskanavaan.
Ongelma pitäisi siis hävittää sen alkulähteiltä ja tarkoitukseni on hankkia suojaerotusmuuntaja.
Tarkoitus olisi saada järjestelmästä mahdollisimman häiriötön.
- Se suurin metelihän häviää heti kun maa katkaistaan.
-- Mutta ilman maadoitusta toimivissa tietokoneissa esiintyy sitten sellaista korkeataajuista tsirpettä. Tämä ei niin paha mutta pyritään priimaan.
Suojaerotusmuuntajista suurin osa on sellaisia joissa maayhteyttä ei ole ensiö- eikä toisiopuolella.
Sitten löytyi sellaisia joissa maadoitus on alusta loppuun.
En ole täysin tekniikan tasalla miten tuo galvaaninen erottaminen vaikuttaa näihin häiriöihin.
Kysymyksiä:
1. Häviääköhän tuo meteli suojaerotusmuuntajalla jossa maadoitus on kytkettynä ensiö- ja toisiopuoleen? Riittääkö L ja N galvaaninen erotus siihen? Järkeni sanoo että ei.
2. Löytyykö jostain suojaerotusmuuntajia joissa ensiöpuoli ei ole linkissä seinän pistokkeeseen, mutta toisiopuoli on jollain ratkaisulla maadoitettu muuntajan sisälle?
Läppärin muuntaja on 19.5V, 180W joten laskin itse että vaatii n. 200VA erotusmuuntajan.
Pari vaihtoehtoa, budjetti noin satkun:
Ei luultavasti maadoitusta kummassakaan päässä.Breve-Tufvassons PFS250/230/230V Isolation Transformer 230V, 250VA, 9
Portable safety and isolation transformer with European plug and outlet, 230 VAC, IP44, insulation class II, for galvanic isolationwww.welectron.com
Täysi maadoitus.
Nyt tarvisi musiikkistudioon apua että menisi ns. kerralla maaliin suojaerotusmuuntajan hankinta.
Minulla on siis Dellin kannettava jonka laturi aiheuttaa tällaisen metelin yhdistettynä maahan. Äänikorttikin sattuu olla sama:
Pärinän voi hävittää esim. kaiuttimista DI-boksin avulla jossa on ground lift -kytkin, mutta vallitsevaa ongelmaa se ei poista. Kun laturi on maissa, esim. toisen laitteen kytkentä kaapelilla äänikorttiin tuo särinän takaisin nauhoituskanavaan.
Ongelma pitäisi siis hävittää sen alkulähteiltä ja tarkoitukseni on hankkia suojaerotusmuuntaja.
Tarkoitus olisi saada järjestelmästä mahdollisimman häiriötön.
- Se suurin metelihän häviää heti kun maa katkaistaan.
-- Mutta ilman maadoitusta toimivissa tietokoneissa esiintyy sitten sellaista korkeataajuista tsirpettä. Tämä ei niin paha mutta pyritään priimaan.
Suojaerotusmuuntajista suurin osa on sellaisia joissa maayhteyttä ei ole ensiö- eikä toisiopuolella.
Sitten löytyi sellaisia joissa maadoitus on alusta loppuun.
En ole täysin tekniikan tasalla miten tuo galvaaninen erottaminen vaikuttaa näihin häiriöihin.
Kysymyksiä:
1. Häviääköhän tuo meteli suojaerotusmuuntajalla jossa maadoitus on kytkettynä ensiö- ja toisiopuoleen? Riittääkö L ja N galvaaninen erotus siihen? Järkeni sanoo että ei.
2. Löytyykö jostain suojaerotusmuuntajia joissa ensiöpuoli ei ole linkissä seinän pistokkeeseen, mutta toisiopuoli on jollain ratkaisulla maadoitettu muuntajan sisälle?
Läppärin muuntaja on 19.5V, 180W joten laskin itse että vaatii n. 200VA erotusmuuntajan.
Pari vaihtoehtoa, budjetti noin satkun:
Ei luultavasti maadoitusta kummassakaan päässä.Breve-Tufvassons PFS250/230/230V Isolation Transformer 230V, 250VA, 9
Portable safety and isolation transformer with European plug and outlet, 230 VAC, IP44, insulation class II, for galvanic isolationwww.welectron.com
Täysi maadoitus.
Läppäri, hakkuripowerit ja audiolaitteet ovat kyllä sellainen yhdistelmä että noista on joskus ikävä saada kaikkea hurinaa, pärinää ja sirinää pois. Välttämättä tuo erotusmuuntaja ei auta yhtään mitään vaan pitää laittaa galvaaninen erotus kaikkiin äänituloihin ja -lähtöihin koska minkä tahansa kautta voi tulla joku maalenkki, varsinkin jos on epäsymmetrisiä ääniliitäntöjä käytössä (RCA, monoplugi, ...). Symmetristen liitäntöjen käyttäminen auttaa jo melkoisesti mutta joissakin laitteissa ja kaapeleissakin XLR-liittimet saattavat olla väärin kytkettyjä.
Tietty tuon erotusmuuntajan hyötyä voi testata jossain määrin kytkemällä ensin laitteet niin että häiriö esiintyy ja irroittamalla sen jälkeen läppärin laturi. Jos häiriö poistuu niin muuntajasta saattaa olla apua mutta jos häiriölle ei tapahdu mitään niin ainakaan siinä tapauksessa erotusmuuntajakaan tuskin hirveämmin auttaa.
Näin yhtäkkiä näillä tiedoilla ei paljon enempää osaa auttaa kun ei ihan tarkkaan tiedä minkälaisia kytkentöjä on käytössä jne. Kyllä nuo häiriöt yleensä pois saa kun vaan löytää mitä kautta se sieltä ilmaantuu. Tai ainakin noin 10v äänentoistoalan hommissa olleena nuo aina sai pois jos vaan kaapeloinnit ja laitteet olivat sellaisia että se ylipäätään oli mahdollista.
No tuossa tapauksessa erotusmuuntaja virtajohtoon auttaa ainakin jonkun verran mutta silti noihin analogisiin ääniliitäntöihin kannattaa noita galvaanisia erottimia hankkia, noita kun kuitenkin tarvitsee aina välillä jos ja kun menee musisoimaan eri paikkoihin joissa on sekalaisia erilaisia soittimia. DI-boksihan yleensä on käytännössä juuri tuollainen galvaaninen erotin joten sen takia se toimiikin tuossa kaiuttimien välissä.Liityin juuri harrastekimppastudioon vuokralle jossa on olemassaolevaa kalustoa ja kytkentöjä erittäinen sekainen määrä ja täynnä kuvailemiasi liitäntöjä, 20 kanavan analogitiski jne. Olen tuolla viettänyt vasta melko rajallisen ajan.
Häiriö poistuu jos irroittaa muuntajan tai teippaa maadoitukset virtajohdosta, mutta nyt olisi tarkoitus löytää kunnollinen fiksi tähän ongelmaan.
Muut ovat Macbook-kansaa eikä heillä ole noin valtavia ongelmia, ja niissä taitaa olla kaikissa eurolaturit ilman maadoitusta.
Jos teen niin yksinkertaisen kytkennän että on vain läppäri omassa pistorasiassaan, usb-äänikortista omat kaapelit monitoreihin, ongelma esiintyy.
Sitten DI-boksi kaiutinjohtojen väliin ja ground lift päälle, homma OK.
Sitten kytkin inputtiin sähköpianon - meteli tulee taas inputtia pitkin nauhalle. Eikä ole tosiaan mistään pienestä kyse. Eli tosiaan sisääntuloihin tarvisi kans erottimet.
Muuntajan poisto kuviosta - 95% paranee.
On tuolla sitten optistakin tarjolla (ADA8200) mutta tämä vielä tutkimatta.
Yksi vaihtoehto olisi etsiä tuollainen kaksoiseristetty laturi mutta Delliin pitää olla oma laturi tai alkaa rajoittaa prossutehoja. Delliltä ei luultavasti 180w+ laturia löydy 2-napaisena.
Olisikohan USB:hen mahdollista tehdä tuo galvaaninen erotus ja oma virtalähde äänikortille.
No tuossa tapauksessa erotusmuuntaja virtajohtoon auttaa ainakin jonkun verran mutta silti noihin analogisiin ääniliitäntöihin kannattaa noita galvaanisia erottimia hankkia, noita kun kuitenkin tarvitsee aina välillä jos ja kun menee musisoimaan eri paikkoihin joissa on sekalaisia erilaisia soittimia. DI-boksihan yleensä on käytännössä juuri tuollainen galvaaninen erotin joten sen takia se toimiikin tuossa kaiuttimien välissä.
Optinen tietenkin on aina hyvä vaihtoehto jos siihen on mahdollisuus tai jopa ethernetin yli Dantella tai vastaavalla jos pidempää välimatkaa tarvitsee. Yksi tapa jolla saattaa saada ainakin erottimien määrän pienemmäksi on ajaa kaikki mikserin kautta ja mikserin lähdön ja äänikortin tulon välille sitten vaan erotus, mikseri itsessään ei yleensä noista pörise (ellei kyseessä ole joku Behringer ).
2. Löytyykö jostain suojaerotusmuuntajia joissa ensiöpuoli ei ole linkissä seinän pistokkeeseen, mutta toisiopuoli on jollain ratkaisulla maadoitettu muuntajan sisälle?
Läppärin muuntaja on 19.5V, 180W joten laskin itse että vaatii n. 200VA erotusmuuntajan.
Pari vaihtoehtoa, budjetti noin satkun:
Ei luultavasti maadoitusta kummassakaan päässä.Breve-Tufvassons PFS250/230/230V Isolation Transformer 230V, 250VA, 9
Portable safety and isolation transformer with European plug and outlet, 230 VAC, IP44, insulation class II, for galvanic isolationwww.welectron.com
Täysi maadoitus.
Mutta tämä vielä askarruttaa SEM:eistä:
Onko sellaisia suojaerotusmuuntajia joissa toisiopuolella on maadoitus ja se viety jotenkin laitteen sisälle "huijaten" että laitteella olisi todella maadoitus, mutta se on todellisuudessa erotettu ensiöpuolelta.
Siis, ne maalenkkihurinat nimenomaan johtuvat siitä maadoituksesta, tai tarkemmin siis siitä että kytkentä maadoittuu useasta pisteestä ja niiden välillä rupeaa kulkemaan virtaa. Eli jos sen maan tuo sen erotusmuuntajan yli tavalla tai toisella niin se hurina on siellä edelleen.Keskusteluhan lähti hiukan laukalle, toki täysin aiheellista aiheeseen liittyvää! Toki kysymyksen asettelukin oli laaja.
Mutta tämä vielä askarruttaa SEM:eistä:
Onko sellaisia suojaerotusmuuntajia joissa toisiopuolella on maadoitus ja se viety jotenkin laitteen sisälle "huijaten" että laitteella olisi todella maadoitus, mutta se on todellisuudessa erotettu ensiöpuolelta.
Vai onko kaikki periaatteessa samanlaisia, eli ei ollenkaan maayhteyttä.
(Tai sitten täysi maayhteys seinään saakka)
Tämä kysymys siis siksi että maallikon silmin jos laitteessa on maadoitettu töpseli, sen maan on myös tarkoitettu olevan kytketty.
Jälleen jatkaen ummikko ajattelisi että laitteelle voi ehkä tarjota "huijaus"maadoitusta pitkällä töpselillä jolloin johdin itse toimii valemaadoittimena.
Toivottavasti kysymyksestä sai kiinni oleellisen.
En tule löytämään sitä lähdettä enää, mutta jostain luin että tietokoneet joiden on tarkoitus olla maadoitettu voivat kehittää sellaista korkeataajuista chirppiä ilman maadoitusta. Tunnistan tuon kuvailun jollain tavalla aiemmasta elämästä kun asui ennen kämpissä ilman maadoitusta.Minä mistään mitään tiedä (aikani kuluksi kuitenkin lueskelin foorumeilta näistä), mutta mihin sinä tuollaista "huijausmaadotusta" oikein sitten tarvitset, ei varmaankaan se läppäri sitä tarvitse? Eikö tähän kävisi "labratyyppinen" suojaerotusmuuntaja, jossa on nollauokan pistoke tyyliin:
PeakTech 2240 - Isolation Transformer, 230V 50-60Hz 500W
Isolation Transformer, 230V 50-60Hz 500W Under consideration of the high safety requirements in the service centers, schools and industry it is absolutely necessary to use AC power source. This power source is provided with a galvanic separation between primary and secondary voltage for...peaktech-rce.com
Mutta minuakin ihmetyttää, että miksi et laita vaan galvaanista erotinta sinne audiopuolelle...
Toki niitä erottimia voi käyttää siellä audiopuolellakin ja kehotuksestasi voin kokeilla myöhemmin. Mutta pelkäänpä että niitä pitää sitten viljellä ns. vatusti, ja sitä en edes ehtinyt vielä testata miten se muuntaja vaikuttaa siihen 20-kanavaiseen tiskiin. Meneekö sinne se häiriö kanssa ihan töpselin maadoitusta pitkin. No se menee arvailuksi tässä kohtaa. Galvaaniset erottimet vaikuttaa aina myös itse audioon - merkittävyysaste on eri.
Vahvasti samaa mieltä. Ja kun muut laitteet ovat audiolaitteita niin jos ne ovat oikein kytkettyjä eikä niiden sähköjä ole otettu jokaisesta mahdollisesta pistorasiasta ympäri kämppää niin ne ovat yleensä suunniteltu niin että pörinöitä ei synny. Tietty paskasti suunniteltuja laitteitakin on olemassa. Monesti audiolaitteissa käytetään lineaaripowereita jolloin hakkuripowerin tyypillistä pirinää tai vinkunaa ei ole riesana.Etkö alkuperäsessä viestissä kertonut, että sun läppäri aiheuttaa ne hurinat ja muiden ei? Jos siellä ei ole maalenkkiongelmaa muualla, niin miksi tarvitsisit niitä erottimia vatusti? Tarttee katkaista maalenkki vain sun läppärin osalta. No paha sanoa kun koko setuppi on tuntematon tietenkin.
Etkö alkuperäsessä viestissä kertonut, että sun läppäri aiheuttaa ne hurinat ja muiden ei? Jos siellä ei ole maalenkkiongelmaa muualla, niin miksi tarvitsisit niitä erottimia vatusti? Tarttee katkaista maalenkki vain sun läppärin osalta. No paha sanoa kun koko setuppi on tuntematon tietenkin.
Vahvasti samaa mieltä. Ja kun muut laitteet ovat audiolaitteita niin jos ne ovat oikein kytkettyjä eikä niiden sähköjä ole otettu jokaisesta mahdollisesta pistorasiasta ympäri kämppää niin ne ovat yleensä suunniteltu niin että pörinöitä ei synny. Tietty paskasti suunniteltuja laitteitakin on olemassa. Monesti audiolaitteissa käytetään lineaaripowereita jolloin hakkuripowerin tyypillistä pirinää tai vinkunaa ei ole riesana.
Itsellänikin on kotona aikamoinen kasa audio/AV-laitteita, esimerkiksi muutama mikseri, pari dsp:tä, videovaihtimia, vahvistimet jne ja ainoastaan pöytä-pc:n audiojohdoissa on galvaaninen erotus kun se yhteys taitaa olla lähes ainoita epäsymmetrisiä eli balansoimattomia yhteyksiä. Toki tuota (kotiautomaatioonkin liittyvää) järjestelmää ja sen kytkentää on pitänyt vähän miettiä että miten signaalien maadoitukset sun muut on tehty että vältetään maalenkit sun muut häiriön aiheuttajat. Eli ei niitä erottimia joka naruun tarvitse.
Arvostan että sisällytit huomion ettei se varmuudella ole korjaus, joka olisi asiaton kuten sanot. Se on ollut vain teipattuna kiepille aiemmin.Heitä nyt ainakin äkkiä roskiin pylväsporan johto, jos teippi on korjaus eikä jäänne jostain nimilapusta tai kuljetuksesta. Tuollaisia ei saa olla missään.