Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sen mukaan sitten L1 puuttuisi. Tosin minullakin puuttui joskus mittarin mukaan yksi vaihe, mutta kaikki sähköt toimivat silti. Kai se yksi vaihe oli sitten pois mittauksesta, mutta eipä niitä kiinnostanut.Mittarissa lukee pelkästään L2 ja L3, eli L1 pimeänä. Kiitos vinkeistä.
Vikavirtasuojia löysin kaksi, ei ollut kumpikaan lauennut.
Mökistä katkesi sähköt kaikki lämpöpattereista ja keittiön pistorasioista. Olohuoneessa ja makuuhuoneessa toimii pistorasiat, mutta lämpöpatterit ei. Pikasulakkeet kaikki ylhäällä ja kokeilin vaihtaa pääsulakkeet, mutta ei muutosta. Vieläkö on jotain mitä helppo itse kokeilla vai sähkömiestä paikalle?
Jos tosiaan lämpöpatterit on otettu samasta vaiheesta kaikki, niin se on uskomattoman paskaa suunnittelua(tai suunnittelematta toteutettu). Ei toki välttämättä mikään käytännön ongelma(vähän riippuen toki patterien määrästä jne), mutta tulevia korjauksia ja parannustöitä miettiessä huomioitava asia.Mittarissa lukee pelkästään L2 ja L3, eli L1 pimeänä. Kiitos vinkeistä.
Vikavirtasuojia löysin kaksi, ei ollut kumpikaan lauennut.
Mittarissa lukee pelkästään L2 ja L3, eli L1 pimeänä. Kiitos vinkeistä.
Vikavirtasuojia löysin kaksi, ei ollut kumpikaan lauennut.
Jos tosiaan lämpöpatterit on otettu samasta vaiheesta kaikki, niin se on uskomattoman paskaa suunnittelua(tai suunnittelematta toteutettu). Ei toki välttämättä mikään käytännön ongelma(vähän riippuen toki patterien määrästä jne), mutta tulevia korjauksia ja parannustöitä miettiessä huomioitava asia.
Tai vika voi olla myös esim. liittymiskaapelissa...Jos pn pääsulakkeet vaihdettu ja edelleen L1 pimeenä, niin sitten siellä on menny sulake sähkölaitoksen syötössä, soitto sähköverkkp yhtiölle niin korjaavat.
Noin mutuna sanoisin että pääsääntöisesti niissä on vain tuo dc suoja, ja normi a-tyypin vikiksen odotetaan olevan syöttö puolella suojana.
Ihan arvailuksi menee mutta lämpölaajenemisesta/-kutistumisesta johtuvaa ja toleranssit pistokkeissa hieman tiukat?Miksi roikan (verkkovirran uros-naaras, ulkokäyttö 5m), joka säilytetty pakkasasteisessa kylmä eteisessä, vapauttaa suosiolla(ts.defan uroksen) mutta ei anna liittää siihen CTEK-akkulaturin urosta ennen kuin olen sitä sisällä muutaman minuutin lämmitellyt?
Mielenkiintoista oli tuo heti suosiolla irti, mutta uuden liittäminen sitten kylmänä mahdotonta. Onko näissä jonkinlainen mekaaninen suojalukitus? Eihän mikään muutamassa sekunnissa jäädy, vaikka olisi ollut ulkona (jossa nyt -15c)...
Niin... Akkulaturi oli säilytetty huoneenlämmössä pakkauksessaan ja defa oli kiinni siellä kylmässä. Näin se homma etenee... Jatkossa siis joko laturin piuha kylmenemään tai roikka lämpiämään. Olipas yksinkertainen, mutta eipä tullut mieleenkään...Ihan arvailuksi menee mutta lämpölaajenemisesta/-kutistumisesta johtuvaa ja toleranssit pistokkeissa hieman tiukat?
No esim Garon perusmalli on sellainen jossa on sisäinen tasavirtavalvonta ja paikka johon voi laittaa a-tyypin vikavirtasuojan, jos se asennetaan juuri esim taloyhtiöön tms.. Tosin on niitä tietysti myös sellaisia joihin tuo vikis on asennettu valmiiksi, mutta tuo perusmalli on hyvä "hyllytuote" kun se käy vähän jokapaikkaan.Eihän sellaisessa laturissa olisi mitään järkeä esim. kerrostalon parkissa jossa asukas ei itse pääse vikistä nollaamaan. Sen takia niitä on useita malleja kuten myös lämmitystolppia joissa vikis siinä tolpassa eikä keskuksessa.
Mitä laki sanoo sähkölaitteiden kosketussuojauksesta? Siis sitä että pääseekö jännitteisiin osiin käsiksi vai ei.
Ihan yleisen sivistyksen vuoksi... Lait eivät sano mitään kosketussuojauksesta mutta sähköturvallisuuslain 1135/2016 kohdassa 6 § Sähkölaitteita ja -laitteistoja koskevat yleiset vaatimukset mainitaan mm. seuraavaa:Mitä laki sanoo sähkölaitteiden kosketussuojauksesta?
Jatko hieman riippuu minkälaisesta sähköhärvelistä puhutaan, yksittäisestä sähkölaitteesta (esim. UPS-laite) vai sähkölaitteistosta (esim. kotitalouksien kiinteät sähköasennukset). Periaate kuitenkin on, että jos laitteen/laitteiston rakentaja noudattaa valmistuksessa ja testauksessa jotakin tiettyä standardia, niin tällöin sähköturvallisuuslain olennaiset turvallisuusvaatimukset tulevat täytetyksi. Eli jos halutaan tietää tarkemmin miten joku laite olisi suojattava, niin pitäisi tarkemmin tietää minkälaisesta laitteesta on kyse ja minkä standardin mukaan se on valmistettu/testattu. Sähkölaitteistojen osalta standardin SFS 6000-4-41 liitteessä 41A mainitaan seuraavaa:Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä käyttötarkoituksensa mukaisesti niin, että:
1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa;
2) niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä;
3) niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti.
...
Lisäksi kannattaa huomioida, että kun puhutaan kosketussuojauksesta, niin siihen liittyy olennaisesti myös kotelointiluokitukset ja asennusolosuhteet, johon laite/laitteisto sijoitetaan. Esimerkkinä vaikka laite, joka on kosketussuojaukseltaan "näppisuojattu" (kotelointiluokitus IP20), niin kyseistä laitetta ei saa asentaa ulos, jossa se voi joutua alttiiksi vedelle.41A.1 Jännitteisten osien peruseristys
HUOM. Eristyksen tarkoitus on estää jännitteisten osien koskettaminen.
Jännitteiset osat on kokonaan peitettävä eristyksellä, joka voidaan poistaa vain rikkomalla.
Laitteiden eristyksen on täytettävä kyseistä sähkölaitetta koskevan standardin vaatimukset.
41A.2 Suojukset ja kotelointi
HUOM. Suojuksien ja koteloinnin on tarkoitus estää jännitteisen osien koskettaminen.
41A.2.1 Jännitteisten osien on oltava vähintään kotelointiluokan IP2X tai IPXXB mukaisen suojauksen antavan kotelon sisällä tai suojuksen takana.
...
Ei asenneta.Lyhyesti kuinka tämä asennetaan? Kyseessä -74 valmistunut rivari.
Okei eli jos hankin tilalle toisen kappaleen jossa ei ole tuota maadoitusta? Vai otanko suosiolla sähkärin etten saa kynsilleni.Ei asenneta.
Kattorasian pitää olla maadoittamaton tuossa tapauksessa (eli ei tuota törröttävää tikkua) Sininen on N (nolla) keltaiset on vaihe, jos kruunukytkin, niin kaksi erillistä, mutta voi olla myös niin että tuota toista keltaista pitkin saman kytkimen takaa jatkuu sähkö johonkin muuallekin.
Tuo ei ole maallikolle sallittu tyo eli tietenkin otat sähkärin.Okei eli jos hankin tilalle toisen kappaleen jossa ei ole tuota maadoitusta? Vai otanko suosiolla sähkärin etten saa kynsilleni.
Tuo ei ole maallikolle sallittu tyo eli tietenkin otat sähkärin.
Jos sä tekisit sen itse, sä laitat tietenkin ensin pääkytkimen pois päältä. Sitten laitat siihen maadoittamattomaan kattorasiaan sinisen N merkittyyn ja kummatkin keltaiset L (tai muistaakseni tuossa P1) merkittyyn, jos siellä on se kruunukytkin niin siellä on sitten vaan kaksi vipua josta kummastakin valo syttyy.
Mikähän tuo vihreä johdin on joka on kytketty yhteen keltaisen kanssa? Paha sanoa näin kaukaa.
Tuosta rasiakalusteesta on olemassa (tai ainakin on ollut) sirompi ja matalampi malli joka saattaisi soveltua, tai sitten ihan vaan sokkolevy ja siihen pienet kolot/reiät johdoille. Eihän tuosta mitään maailman kauneinta saa kyllä tekemälläkään ellei asenna sinne telkkarin taakse omia rasioita.Ei ihan suoraan sähkärikysymys, mutta jonkinlaista sähkörasiaa haen, ehkä
Tarkoituksenani on kiinnittää TV seinälle ja saada johdot piiloon. TV:n alla on pistorasiat ja antennipistoke ja ne jäävät näkyviin.
Miten mä saa vietyä sähköjohdon ja antennipiuhan seinän sisälle? En halua mitään näkyvää kourua, vaan johdot menemään seinän sisällä.
Jotain aurinkopaneelien läpivientirasiaa olen ajatellut ja poistaisi tuosta vedonestot, mutta ei toikaan nyt kovin kaunis ole. Rasian laittaisin pistorasioiden rinnalle samaan tasoon.
Miten tähän ei löydy mitään siistiä ratkaisua vai taasko mä oon tehnyt tästä liian vaikeaa...
Miten tähän ei löydy mitään siistiä ratkaisua vai taasko mä oon tehnyt tästä liian vaikeaa...
Laita siihen joku tuommoinen tai vastaava Sähköjohdon läpivienti Grip Ø60mm valkoinenSeinä on kipsilevyä ja kyllä mä reiät ja kaapelin vetämiset saan tehtyä. Mutta miten hiivatissa mä saan tuosta näkyville jäävästä osuudesta kauniin, eli alhaalta kaapelien viennistä seinän sisään...
Vähän riippuu mistä kohti meinasit seinän sisään piuhat tökätä. Yksi kohtalaisen siisti vaihtoehto olisi pirun leveä mutta matala kaapelikourun pätkä poikittain tuohon sähkön ja datarasian väliin, johdot kouruun ja kourun pohjasta seinän läpi. Tuolloin johtoja ei juurikaan näkyisi ja jos löytää riittävän leveää kourua niin tuota ei juurikaan nopeasti katsottuna edes huomaa, vaan näyttää yhdeltä sokkolevyltä noiden rasioiden välissä.Seinä on kipsilevyä ja kyllä mä reiät ja kaapelin vetämiset saan tehtyä. Mutta miten hiivatissa mä saan tuosta näkyville jäävästä osuudesta kauniin, eli alhaalta kaapelien viennistä seinän sisään...
Ei kukaan tiedä mikä sinulle on riittävän "kaunis", mutta joku siirtokansi tms.Seinä on kipsilevyä ja kyllä mä reiät ja kaapelin vetämiset saan tehtyä. Mutta miten hiivatissa mä saan tuosta näkyville jäävästä osuudesta kauniin, eli alhaalta kaapelien viennistä seinän sisään...
Sähkäri pystyisi varmaankin lisäämään ylimääräisen pistorasian tuohon nykyisten yläpuolPaelle ja siirtämään tuon antennirasian haluamaasi korkeuteen.
Kysyttävää sähköauton laturista erillistaloon.
Elikkä lämmitystolppaan tulee 3x16a 2.5mm2 mcmk ja olisi ideana siihen vaihdattaa älykäs sähköauton laturi kuormanhallinnalla. Kiinnostaisi tuo abb terra 11kw, kun ei 6.9kw löydy. Ohjeessa kuitenkin lukee, että oltava 20Asulakkeet ja isompi maakaapeli. Riittääköhän tässä tapauksessa, että asetuksista lukitsee 3x10A päälle tai onko suosituksia jollekkin toiselle laturille/ratkaisulle?
Eilen meni pääkeskukselta yksi pääsulakkeista. 2011 valmistunut OK-talo ja 3x25A sulakkeet taulussa. Hetken meni sisällä ihmetellessä, miksi osa valoista ja laitteista sammui.
No ulkona pääkeskuksella se sitten selvisi. Onneksi sain naapurilta sulakkeen, kun itsellä ei ollut ja kello oli 22. Viime kesänä hommattu plugari, jota ladattu latauslaitteella 1x16A, joka pääkeskuksessa voimavirtarasiassa. Sauna on 10.5kw, eli kun sauna päällä ja auto latauksessa, lienee ton yhden vaiheen kuormitus liikaa. Tosin kesäkuusta asti toiminut ok. Kuormanhallinta varmaan auttaisi, varsinkin kun sähköauto kiinnostelee ja silloin 11kw olisi tarkoitus ottaa.
Toinen vaihtoehto olisi mennä 3x35A pääsulakkeisiin (no olisi se kuormanhallinta varmaan hyvä silloinkin). Meillä toi pääsulakekoon nosto ei nosta mitään kk-maksuja, eli varmaan kannattaisi harkita.
Keskuksena on Ensto EVNP125.06T vaan onko ton kanssa nyt niin, että tossa on maksimi 3x25A? Eli sulakekoon vaihto tarkoittaisi koko keskuksen vaihtoa?
Osaako tähän joku vastata?
Ja missäköhän hintaluokassa olis sitten koko keskuksen vaihto, jos se olisi tarpeen?
Keskuksena on Ensto EVNP125.06T vaan onko ton kanssa nyt niin, että tossa on maksimi 3x25A? Eli sulakekoon vaihto tarkoittaisi koko keskuksen vaihtoa?
Totta. 600e näyttäisi olevan 25A-->35A liittymismaksu. No talo itsessään ei juuri vie, kun on kaukolämpö ja kaikki valaisimetkin ledeillä.Kyllä 25A nimellisvirta kertoo, että se on suunniteltu max 25A:n virralle. Kun kiinteistö on mitoitettu 25A:lle, niin syöttökaapeliakin voi joutua kasvattamaan, jos on menty siinä säästämään.
Luulen, että vaikka kuukausimaksu ei nousisi, niin liittymismaksu kasvaa, joten joudut todennäköisesti maksamaan sulakekoon kasvattamisesta kertasumman.
Suosittelen kuormanhallintaa joka tapauksessa, joten ehkä parempi mennä niin päin, että ensin asentaa laturin ja jos teho ei riitä, niin miettii sitten muita ratkaisuja. Kuitenkin saat yöllä ladattua viimeistään auton nopeaa täyteen, kun kulutusta ei ole.
3x25A syötöstä saa kuitenkin noin. 17kW, joten kyllä siellä pitäisi potkua olla lataukseen.
Totta. 600e näyttäisi olevan 25A-->35A liittymismaksu. No talo itsessään ei juuri vie, kun on kaukolämpö ja kaikki valaisimetkin ledeillä.
Kiuas 10.5kW ja induktioliesi samat 10.5kW (yksi alue ottaa boostilla käsittääkseni 3400W). Kyllähän sauna päällä, auto latauksessa ja pari aluetta liedessä boostilla on liikaa.
Eikös toi kiuas ota 3.7kW per vaihe ja toi auto kanssa 3.7kW, eli vaiheelle tulee 7.4kW? 25A sulake ei tykkää?
No jos kuormantasauksella katkaisee autonlautauksen, kun sauna päällä, niin se riittänee. Millainenkohan homma sähkärille tollainen on? Siis mittauskeskus tuolla autokatoksessa ja siitä otettu voimavirtakaapelilla latauslaitteelle sähköt. Eli kuormanhallinnan voine toteuttaa tossa mittauskeskuksella rajoittamalla vain tota voimavirtapistoketta?
No mulla on nyt tossa kesästä asti ollut toi 11kW tukeva latausasema, eli ei sitä nyt ihan heti kannata alkaa vaihtamaankaan?Oma ratkaisuni vastaavassa tilanteessa oli ihan yksinkertaisesti latausasema, joka tukee ajastusta. Auto latautuu öisin, saunominen ja muu enemmän sähköä kuluttava toiminta tapahtuu päivisin ja iltaisin.
3x25A pääsulakkeet eivät ole olleet edes tiukalla.
Tuntuu ihan överiltä alkaa rakentelemaan dynaamista kuormanhallintaa, jos ainoa sulakkeita koetteleva tilanne on saunan lämmityksen ja auton latauksen tapahtuminen samanaikaisesti.