Kysymyksiä sähkömiehille

Mittarissa lukee pelkästään L2 ja L3, eli L1 pimeänä. Kiitos vinkeistä.

Vikavirtasuojia löysin kaksi, ei ollut kumpikaan lauennut.
 
Mittarissa lukee pelkästään L2 ja L3, eli L1 pimeänä. Kiitos vinkeistä.

Vikavirtasuojia löysin kaksi, ei ollut kumpikaan lauennut.
Sen mukaan sitten L1 puuttuisi. Tosin minullakin puuttui joskus mittarin mukaan yksi vaihe, mutta kaikki sähköt toimivat silti. Kai se yksi vaihe oli sitten pois mittauksesta, mutta eipä niitä kiinnostanut.
 
Mökistä katkesi sähköt kaikki lämpöpattereista ja keittiön pistorasioista. Olohuoneessa ja makuuhuoneessa toimii pistorasiat, mutta lämpöpatterit ei. Pikasulakkeet kaikki ylhäällä ja kokeilin vaihtaa pääsulakkeet, mutta ei muutosta. Vieläkö on jotain mitä helppo itse kokeilla vai sähkömiestä paikalle?
Mittarissa lukee pelkästään L2 ja L3, eli L1 pimeänä. Kiitos vinkeistä.

Vikavirtasuojia löysin kaksi, ei ollut kumpikaan lauennut.
Jos tosiaan lämpöpatterit on otettu samasta vaiheesta kaikki, niin se on uskomattoman paskaa suunnittelua(tai suunnittelematta toteutettu). Ei toki välttämättä mikään käytännön ongelma(vähän riippuen toki patterien määrästä jne), mutta tulevia korjauksia ja parannustöitä miettiessä huomioitava asia.

Hyvän tavan mukainen jako maallikkokäsitykseni mukaan on esimerkiksi pienessä tönössä
L1: Huone 1 1200 W, eteinen 400 W
L2: Huone 2 1000 W, kph 500 W
L3: Keittiö 600 W, LVV 2 kW jne

Eikä suinkaan
L1: 1200 W + 1000W + 600W jne, toki myös vaikka yksivaiheliesi samaan, koska miksei. Menee johdin tohon niin käteensopivasti ja tuli jo katkaistua.
L2: Laitetaan ny vaikka valot hei ja makkarin pistorasiathan menee kätevästi tota samaa narua
L3: Tähän kaikki loput pistorasiat, myös ulkorasian ja pesukoneen ja vaikka mitä

Lämmitys olisi syytä jakaa mahdollisuuksien mukaan tasan, jotta reserviä riittää joka vaiheessa muuhunkin. Jos vaikka kolmivaihetyökaluja käytetään tai mietitään sähköautoilua. Oikein perseeseen asentaen saadaan joka vuodenajalle kiva vinokuorma johonkin suuntaan. Vaikka se voikin toimia, niin jotain pakko-oireita moisesta vähintään saisi.
 
Mittarissa lukee pelkästään L2 ja L3, eli L1 pimeänä. Kiitos vinkeistä.

Vikavirtasuojia löysin kaksi, ei ollut kumpikaan lauennut.
Jos tosiaan lämpöpatterit on otettu samasta vaiheesta kaikki, niin se on uskomattoman paskaa suunnittelua(tai suunnittelematta toteutettu). Ei toki välttämättä mikään käytännön ongelma(vähän riippuen toki patterien määrästä jne), mutta tulevia korjauksia ja parannustöitä miettiessä huomioitava asia.

Suosittelisin kyllä tilaamaan sähkärin paikalle, kunhan nyt saat torppaan kaikki sähköt päälle.

Töissä joskus ~15v sitten seinällä olevaan "kiskoon" pikkuhiljaa tuli kuormaa, vähän sieltä ja vähän täältä. Oli oikeasti kunnon "suunnittelun kukkanen" että kaikki rasiat oli yhden vaiheen takana. Yleensä ne (oletettavasti?) kait kaapeloidaan niin että L1,2,3-rasiota olisi tasaisesti, jolloin kuormakin jakaantuu.
Sähkäri vähän naureskeli kun 35A tulpan kävi vaihtamassa ja kuorma heti 38A. Pari viikkoa siinä kikkailtiin jatkoroikilla, ja tuli sähkärit vetelemään MMJ:tä. Saatiinkin sitten ihan joka pöytään omat syötöt.
 
Jos pn pääsulakkeet vaihdettu ja edelleen L1 pimeenä, niin sitten siellä on menny sulake sähkölaitoksen syötössä, soitto sähköverkkp yhtiölle niin korjaavat.

Tuskin siellä kaikki lämmitys on 1. vaiheessa, todennäköisemmin lämmityksen ohjaus on 1. vaiheen sähköstä, jonka takia lämmitys ei mene päälle kun ei tule ohjausvirtaa.
 
Jos virittelee tuollaiseen lastulevyvetohyllyyn/kaappiin "latauskaapin", niin pitäneekö tuuletus ottaa miten huomioon jos siellä ladataan vain mobiililaitteita, powerbankkeja ja kuulokkeita. Siis ihan vaan tollanen tavan hylly, jonne vetää usb-johdoilla virrat.
Ongelmahan on se, että se on umpinainen kiinni ollessaan, jos ja kun haluaa ladata esim. tablettia poissa silmissä. Vai pitäisikö esim. "takaseinään" (jollain 2mm vanerilevy tms. siellä) poratpa reikiä tms. lämpöjen varalta.
 
No kokeile paljonko se lämpenee tuossa käytössä. Pirullako sitä kukaan voi etukäteen sanoa kun ei ole tietoa siitä sun kaapista tai laitteista.
 
Eipä tollaset akku vekottimet juuri paljoa lämpene. Tv-tason yhdessä osiossa jatkojohto ja siellä kaikki tabletit, powerbankit sun muut. Ei ole ollut ongelmia lämpöjen kanssa. Piti saada pois pöydiltä kun kissa herkuttelee noiden johtojen kanssa. Vahvistimen osalta otinkin sitten takaseinän auki kun se tuottaa ihan toisella tavalla lämpöä.
 
Noin mutuna sanoisin että pääsääntöisesti niissä on vain tuo dc suoja, ja normi a-tyypin vikiksen odotetaan olevan syöttö puolella suojana.

Eihän sellaisessa laturissa olisi mitään järkeä esim. kerrostalon parkissa jossa asukas ei itse pääse vikistä nollaamaan. Sen takia niitä on useita malleja kuten myös lämmitystolppia joissa vikis siinä tolpassa eikä keskuksessa.
 
Miksi roikan (verkkovirran uros-naaras, ulkokäyttö 5m), joka säilytetty pakkasasteisessa kylmä eteisessä, vapauttaa suosiolla(ts.defan uroksen) mutta ei anna liittää siihen CTEK-akkulaturin urosta ennen kuin olen sitä sisällä muutaman minuutin lämmitellyt?

Mielenkiintoista oli tuo heti suosiolla irti, mutta uuden liittäminen sitten kylmänä mahdotonta. Onko näissä jonkinlainen mekaaninen suojalukitus? Eihän mikään muutamassa sekunnissa jäädy, vaikka olisi ollut ulkona (jossa nyt -15c)...
 
Miksi roikan (verkkovirran uros-naaras, ulkokäyttö 5m), joka säilytetty pakkasasteisessa kylmä eteisessä, vapauttaa suosiolla(ts.defan uroksen) mutta ei anna liittää siihen CTEK-akkulaturin urosta ennen kuin olen sitä sisällä muutaman minuutin lämmitellyt?

Mielenkiintoista oli tuo heti suosiolla irti, mutta uuden liittäminen sitten kylmänä mahdotonta. Onko näissä jonkinlainen mekaaninen suojalukitus? Eihän mikään muutamassa sekunnissa jäädy, vaikka olisi ollut ulkona (jossa nyt -15c)...
Ihan arvailuksi menee mutta lämpölaajenemisesta/-kutistumisesta johtuvaa ja toleranssit pistokkeissa hieman tiukat?
 
Ihan arvailuksi menee mutta lämpölaajenemisesta/-kutistumisesta johtuvaa ja toleranssit pistokkeissa hieman tiukat?
Niin... Akkulaturi oli säilytetty huoneenlämmössä pakkauksessaan ja defa oli kiinni siellä kylmässä. Näin se homma etenee... Jatkossa siis joko laturin piuha kylmenemään tai roikka lämpiämään. Olipas yksinkertainen, mutta eipä tullut mieleenkään... :thumbsup:

edit: Muovieristeen ei tarvitsekkaan muuttua, kunhan itse johtimen (oli sitten uros tai naaras) muuttaa lämpömuutoksissa halkaisijaa.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän sellaisessa laturissa olisi mitään järkeä esim. kerrostalon parkissa jossa asukas ei itse pääse vikistä nollaamaan. Sen takia niitä on useita malleja kuten myös lämmitystolppia joissa vikis siinä tolpassa eikä keskuksessa.
No esim Garon perusmalli on sellainen jossa on sisäinen tasavirtavalvonta ja paikka johon voi laittaa a-tyypin vikavirtasuojan, jos se asennetaan juuri esim taloyhtiöön tms.. Tosin on niitä tietysti myös sellaisia joihin tuo vikis on asennettu valmiiksi, mutta tuo perusmalli on hyvä "hyllytuote" kun se käy vähän jokapaikkaan.
 
Onkohan oikein kytketty kun jakorasialta tulee sininen piuha pistorasian p1 liittimeen ja musta p2 liittimeen. Tästä jatkettu seuraavalle rasialle mutta sininen onkin p2 ja musta p1 liittimessä. Alkuperäinen kytkentä kyseessä.
 
Mentiin sähkärin kanssa käymään mökillä ja samalla huomattiin että L1 oli palautunut tauluun. Siirtofirmalle laitettiin sähköpostia ja koitettiin soitella viikko ilman vastausta.
Tulipahan samalla tarkistettua pattereiden sähköt. Sähkärin mukaan pattereiden ohjaus on tuon L1:n takana, muutoin hajautettu muiden taakse.

Kiitos auttaneille!
 
Mitä laki sanoo sähkölaitteiden kosketussuojauksesta? Siis sitä että pääseekö jännitteisiin osiin käsiksi vai ei.
 
Mitä laki sanoo sähkölaitteiden kosketussuojauksesta? Siis sitä että pääseekö jännitteisiin osiin käsiksi vai ei.

En ole sähköammattilainen, mutta yleisellä tasolla sähköturvallisuuslaissa näin:

Screenshot_2021-12-28-11-07-32-095.jpeg



Ja tarkemmin sähköturvallisuudesta annetussa asetuksessa:

Liite
TIETYLLÄ JÄNNITEALUEELLA TOIMIVIEN SÄHKÖLAITTEIDEN OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET

1. Yleiset ehdot

a) Olennaiset seikat, joiden tunteminen ja noudattaminen varmistavat sähkölaitteen turvallisen käytön niissä käyttötarkoituksissa, joita varten se on tehty, on merkittävä sähkölaitteeseen tai, jos tämä ei ole mahdollista, mukana seuraavaan asiakirjaan;

b) Sähkölaite siihen kuuluvine osineen on valmistettava siten, että se voidaan koota ja liittää sähköverkkoon turvallisesti ja oikein;

c) Sähkölaitteen on suunniteltava ja valmistettava siten, että suojaus 2 ja 3 kohdassa lueteltujen vaarojen varalta on varmistettu, kun sähkölaitetta käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti ja huolletaan asianmukaisesti.

2. Suojaus sähkölaitteen aiheuttamien vaarojen varalta

Teknisillä toimenpiteillä on varmistettava sähkölaitteen aiheuttamien vaarojen varalta, että

a) ihmiset ja kotieläimet ovat riittävästi suojattuja ruumiinvammalta tai muulta vahingolta, joka voisi aiheutua suorasta tai välillisestä kosketuksesta;

b) vaaraa aiheuttavia lämpötiloja, valokaaria tai säteilyä ei synny;

c) ihmiset, kotieläimet ja omaisuus ovat riittävästi suojattuja sähkölaitteen aiheuttamien kokemusperäisesti havaittujen, muiden kuin sähköisten vaarojen varalta;

d) eristys on sopiva ennalta arvioitavissa olosuhteissa.

3. Suojaus sellaisilta vaaroilta, jotka voivat aiheutua ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta sähkölaitteeseen

Teknisillä toimenpiteillä on varmistettava sellaisten vaarojen varalta, jotka voivat aiheutua ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta sähkölaitteeseen, että

a) sähkölaite kestää ennakoitavissa olevat mekaaniset rasitukset siten, ettei ihmisille, kotieläimille tai omaisuudelle aiheudu vaaraa;

b) sähkölaite kestää muut kuin mekaaniset vaikutukset odotettavissa olevissa ympäristöolosuhteissa siten, ettei ihmisille, kotieläimille tai omaisuudelle aiheudu vaaraa;

c) sähkölaitteen ennalta arvioitavissa oleva ylikuormittuminen ei aiheuta ihmisille, kotieläimille tai omaisuudelle vaaraa.


 
Mitä laki sanoo sähkölaitteiden kosketussuojauksesta?
Ihan yleisen sivistyksen vuoksi... Lait eivät sano mitään kosketussuojauksesta mutta sähköturvallisuuslain 1135/2016 kohdassa 6 § Sähkölaitteita ja -laitteistoja koskevat yleiset vaatimukset mainitaan mm. seuraavaa:
Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä käyttötarkoituksensa mukaisesti niin, että:
1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa;
2) niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä;
3) niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti.
...
Jatko hieman riippuu minkälaisesta sähköhärvelistä puhutaan, yksittäisestä sähkölaitteesta (esim. UPS-laite) vai sähkölaitteistosta (esim. kotitalouksien kiinteät sähköasennukset). Periaate kuitenkin on, että jos laitteen/laitteiston rakentaja noudattaa valmistuksessa ja testauksessa jotakin tiettyä standardia, niin tällöin sähköturvallisuuslain olennaiset turvallisuusvaatimukset tulevat täytetyksi. Eli jos halutaan tietää tarkemmin miten joku laite olisi suojattava, niin pitäisi tarkemmin tietää minkälaisesta laitteesta on kyse ja minkä standardin mukaan se on valmistettu/testattu. Sähkölaitteistojen osalta standardin SFS 6000-4-41 liitteessä 41A mainitaan seuraavaa:
41A.1 Jännitteisten osien peruseristys
HUOM. Eristyksen tarkoitus on estää jännitteisten osien koskettaminen.
Jännitteiset osat on kokonaan peitettävä eristyksellä, joka voidaan poistaa vain rikkomalla.
Laitteiden eristyksen on täytettävä kyseistä sähkölaitetta koskevan standardin vaatimukset.
41A.2 Suojukset ja kotelointi
HUOM. Suojuksien ja koteloinnin on tarkoitus estää jännitteisen osien koskettaminen.
41A.2.1 Jännitteisten osien on oltava vähintään kotelointiluokan IP2X tai IPXXB mukaisen suojauksen antavan kotelon sisällä tai suojuksen takana.
...
Lisäksi kannattaa huomioida, että kun puhutaan kosketussuojauksesta, niin siihen liittyy olennaisesti myös kotelointiluokitukset ja asennusolosuhteet, johon laite/laitteisto sijoitetaan. Esimerkkinä vaikka laite, joka on kosketussuojaukseltaan "näppisuojattu" (kotelointiluokitus IP20), niin kyseistä laitetta ei saa asentaa ulos, jossa se voi joutua alttiiksi vedelle.

Yleisesti kuitenkin voisi sanoa, että jos nähtävillä (ja mahdollisesti kosketeltavissa) on paljaita jänniteisiä osia, niin turvallisesta laitteesta tuskin voidaan puhua.
 
Onko täällä teollisuuspuolen asentajia/tietäjiä? Mitkä jarrutustavat sopivat reluktanssitahtimoottorille ACS880 taajuusmuuttajan kanssa? Jarrukatkoja ainakin, mutta entäs muut tavat?
 
Lyhyesti kuinka tämä asennetaan? Kyseessä -74 valmistunut rivari.
 

Liitteet

  • IMG_20220104_145705.jpg
    IMG_20220104_145705.jpg
    3,9 MB · Luettu: 229
  • IMG_20220104_145718.jpg
    IMG_20220104_145718.jpg
    3,4 MB · Luettu: 236
  • IMG_20220104_145729.jpg
    IMG_20220104_145729.jpg
    3,7 MB · Luettu: 234
Lyhyesti kuinka tämä asennetaan? Kyseessä -74 valmistunut rivari.
Ei asenneta.

Kattorasian pitää olla maadoittamaton tuossa tapauksessa (eli ei tuota törröttävää tikkua) Sininen on N (nolla) keltaiset on vaihe, jos kruunukytkin, niin kaksi erillistä, mutta voi olla myös niin että tuota toista keltaista pitkin saman kytkimen takaa jatkuu sähkö johonkin muuallekin.
 
Ei asenneta.

Kattorasian pitää olla maadoittamaton tuossa tapauksessa (eli ei tuota törröttävää tikkua) Sininen on N (nolla) keltaiset on vaihe, jos kruunukytkin, niin kaksi erillistä, mutta voi olla myös niin että tuota toista keltaista pitkin saman kytkimen takaa jatkuu sähkö johonkin muuallekin.
Okei eli jos hankin tilalle toisen kappaleen jossa ei ole tuota maadoitusta? Vai otanko suosiolla sähkärin etten saa kynsilleni.
 
Okei eli jos hankin tilalle toisen kappaleen jossa ei ole tuota maadoitusta? Vai otanko suosiolla sähkärin etten saa kynsilleni.
Tuo ei ole maallikolle sallittu tyo eli tietenkin otat sähkärin.

Jos sä tekisit sen itse, sä laitat tietenkin ensin pääkytkimen pois päältä. Sitten laitat siihen maadoittamattomaan kattorasiaan sinisen N merkittyyn ja kummatkin keltaiset L (tai muistaakseni tuossa P1) merkittyyn, jos siellä on se kruunukytkin niin siellä on sitten vaan kaksi vipua josta kummastakin valo syttyy.
 
Tuo ei ole maallikolle sallittu tyo eli tietenkin otat sähkärin.

Jos sä tekisit sen itse, sä laitat tietenkin ensin pääkytkimen pois päältä. Sitten laitat siihen maadoittamattomaan kattorasiaan sinisen N merkittyyn ja kummatkin keltaiset L (tai muistaakseni tuossa P1) merkittyyn, jos siellä on se kruunukytkin niin siellä on sitten vaan kaksi vipua josta kummastakin valo syttyy.

Jos mä olisin sähkömies (mitä en ole) niin aivan ensin kokeilisin sähkökynällä tms. tuleeko noihin molempiin keltaisiin jännite eri aikaan riippuen mahdollisesta kruunukytkimestä. Onko jokin "porrasvalokytkentä" eli ohjataanko tuota useammasta paikasta? Mikähän tuo vihreä johdin on joka on kytketty yhteen keltaisen kanssa? Paha sanoa näin kaukaa.
 
Pukuhuoneen kattovalaisin toimi eilen vielä loistavasti. Nyt aamulla kun meinasin laittoo valot piälle tuas, niin poksahti hehkulamppu pimiäksi. Vaihoin sen led lamppuhun, mutta se poksahti samointein. Samoin toinenkin led lamppu, kun mietin oliko maanantai kappale kyseessä..

Mitähän tuossa vois olla vikana, kun eilen toimi loistavasti, vai voiko monta "maanantai" kappaleen lamppua olla sattununna ny..


Edit. Aukasin lampun, sokeriliitin oli "puhdas" (ei ruskistunut), johdot (ruskea ja sininen) kunnolla kiinni, ja muuteki kunnossa kaikki.. Tais sattua pari kappaletta maanantai kappaleita noit lamppuja vua. :hmm:
 
Viimeksi muokattu:
Ei ihan suoraan sähkärikysymys, mutta jonkinlaista sähkörasiaa haen, ehkä :D

Tarkoituksenani on kiinnittää TV seinälle ja saada johdot piiloon. TV:n alla on pistorasiat ja antennipistoke ja ne jäävät näkyviin.


Miten mä saa vietyä sähköjohdon ja antennipiuhan seinän sisälle? En halua mitään näkyvää kourua, vaan johdot menemään seinän sisällä.

Jotain aurinkopaneelien läpivientirasiaa olen ajatellut ja poistaisi tuosta vedonestot, mutta ei toikaan nyt kovin kaunis ole. Rasian laittaisin pistorasioiden rinnalle samaan tasoon.


Miten tähän ei löydy mitään siistiä ratkaisua vai taasko mä oon tehnyt tästä liian vaikeaa...
Tuosta rasiakalusteesta on olemassa (tai ainakin on ollut) sirompi ja matalampi malli joka saattaisi soveltua, tai sitten ihan vaan sokkolevy ja siihen pienet kolot/reiät johdoille. Eihän tuosta mitään maailman kauneinta saa kyllä tekemälläkään ellei asenna sinne telkkarin taakse omia rasioita.
 
Miten tähän ei löydy mitään siistiä ratkaisua vai taasko mä oon tehnyt tästä liian vaikeaa...

Riippuu seinän rakenteesta. Jos se on jotain koolattua kipsilevyä, niin senkun tekee reiän pari seinään ja vetää vaijerilla uudet johdot alhaalta ylös ja siihen rasiat. Kaikkein siistein siitä tulee tuolla tavalla. Sähkömies osaa tehdä.

Jos se taas on jotain kerrostalon betoniseinää niin sitten on syytä vähän miettiä miten paljon niitä piiloon haluaa... :)
 
Seinä on kipsilevyä ja kyllä mä reiät ja kaapelin vetämiset saan tehtyä. Mutta miten hiivatissa mä saan tuosta näkyville jäävästä osuudesta kauniin, eli alhaalta kaapelien viennistä seinän sisään...
Vähän riippuu mistä kohti meinasit seinän sisään piuhat tökätä. Yksi kohtalaisen siisti vaihtoehto olisi pirun leveä mutta matala kaapelikourun pätkä poikittain tuohon sähkön ja datarasian väliin, johdot kouruun ja kourun pohjasta seinän läpi. Tuolloin johtoja ei juurikaan näkyisi ja jos löytää riittävän leveää kourua niin tuota ei juurikaan nopeasti katsottuna edes huomaa, vaan näyttää yhdeltä sokkolevyltä noiden rasioiden välissä.
 
Seinä on kipsilevyä ja kyllä mä reiät ja kaapelin vetämiset saan tehtyä. Mutta miten hiivatissa mä saan tuosta näkyville jäävästä osuudesta kauniin, eli alhaalta kaapelien viennistä seinän sisään...
Ei kukaan tiedä mikä sinulle on riittävän "kaunis", mutta joku siirtokansi tms.
 
Poraat rasioiden väliin reiän ja toisen sinne TV:n taakse kuten yllä jo ehdotettiin. Sitten laitat siihen 90ast töpselillä olevat jatkojohdot ja päälle peitekannen johon teet vain juuri kaapeleiden mentävän reiän. Tuon siistimmäksi sitä et saa ilman sähkömiestä.

Vaihtoehto B sitten tosiaan on siirtää nuo rasiat sinne TV:n taakse, hieman piuhojen tuloreitistä riippuu mutta jos tulevat vaikka ylhäältä seinää pitkin, tuo siirto maksaa sähkärillä teetettynä satasen-kaksi. Vanhat reiät sitten vaan umpeen joko kitaten tai peitelevyllä.
 
Yhteen paikkaan laitoin alumiinisen kirkkaaksi eloksoidun minikourun (ductel twist 65x31mm), tuli tosi nätti etenkin kun tv:n rungossa oli näkyvissä samaa alumiinin sävyä.
Itselle tein seinäasennuksen ihan vaan liimalistalla mutta en noussut listalla suoraan ylös vaan alas jalkalistan päälle, siitä huoneen nurkkaan ja ylös, lopuksi tv:n kohdalta lyhyt vaakaveto eli listaa ei oikeastaan edes huomaa.

Sähkäri pystyisi varmaankin lisäämään ylimääräisen pistorasian tuohon nykyisten yläpuolelle ja siirtämään tuon antennirasian haluamaasi korkeuteen.
Toivottavasti et osu kaapeliin reikiä poraillessasi ja kiinnität töllön asianmukaisilla kannakkeilla seinään etkä millään halpakaupan kiinanpropuilla.
 
Sähkäri pystyisi varmaankin lisäämään ylimääräisen pistorasian tuohon nykyisten yläpuolPaelle ja siirtämään tuon antennirasian haluamaasi korkeuteen.

@Paris Niin tämä oli se mitä tarkoitin. Sähkäri purkaa kalusteita sen verta että johdot saa vedettyä seinän sisällä ja uudet kalusteet sinne telkun taakse. Ei mitään virityksiä jossa alhaalla on johto pistorasiassa ja menee siitä seinän sisään. Vaihtoehtoisesti joku huoneenkorkuinen tehostelevy seinään ja roilottaa sen toiselle puolelle kanavat johdoille, se on ihan OK.

Tällainen on ollut mielessä omaan olohuoneeseen kun siitä pitää repäistä telkuntakainen seinä auki muutenkin: TV seinälle ilman näkyviä johtoja

Tuohon sopii sitten sellaiset johtoreiän kannet joita pöydissä käytetään.
 
Kysyttävää sähköauton laturista erillistaloon.
Elikkä lämmitystolppaan tulee 3x16a 2.5mm2 mcmk ja olisi ideana siihen vaihdattaa älykäs sähköauton laturi kuormanhallinnalla. Kiinnostaisi tuo abb terra 11kw, kun ei 6.9kw löydy. Ohjeessa kuitenkin lukee, että oltava 20Asulakkeet ja isompi maakaapeli. Riittääköhän tässä tapauksessa, että asetuksista lukitsee 3x10A päälle tai onko suosituksia jollekkin toiselle laturille/ratkaisulle?
 
Kysyttävää sähköauton laturista erillistaloon.
Elikkä lämmitystolppaan tulee 3x16a 2.5mm2 mcmk ja olisi ideana siihen vaihdattaa älykäs sähköauton laturi kuormanhallinnalla. Kiinnostaisi tuo abb terra 11kw, kun ei 6.9kw löydy. Ohjeessa kuitenkin lukee, että oltava 20Asulakkeet ja isompi maakaapeli. Riittääköhän tässä tapauksessa, että asetuksista lukitsee 3x10A päälle tai onko suosituksia jollekkin toiselle laturille/ratkaisulle?

Kyllä tuon noin pitäisi toimia. 20A tarvitaan, sillä 16A sulake on rajoilla ja on pelivaraa kaapelissa. 16A sulake suojaa kuitenkin kaapelia kuten pitääkin, niin 10A rajoitus varmasti riittää siihen, ettei sulake pala piikeissäkään. Ja sinänsä ihan hyvä muutenkin, ettei vedä maksimi rajoilla täyttä tehoa kaapelista, jotta kestää paremmin. 3x10A:lla saa kuitenkin semmoset tehot, että harvon tarvii kotioloissa tehokkaampaa.
 
Eilen meni pääkeskukselta yksi pääsulakkeista. 2011 valmistunut OK-talo ja 3x25A sulakkeet taulussa. Hetken meni sisällä ihmetellessä, miksi osa valoista ja laitteista sammui.

No ulkona pääkeskuksella se sitten selvisi. Onneksi sain naapurilta sulakkeen, kun itsellä ei ollut ja kello oli 22. Viime kesänä hommattu plugari, jota ladattu latauslaitteella 1x16A, joka pääkeskuksessa voimavirtarasiassa. Sauna on 10.5kw, eli kun sauna päällä ja auto latauksessa, lienee ton yhden vaiheen kuormitus liikaa. Tosin kesäkuusta asti toiminut ok. Kuormanhallinta varmaan auttaisi, varsinkin kun sähköauto kiinnostelee ja silloin 11kw olisi tarkoitus ottaa.

Toinen vaihtoehto olisi mennä 3x35A pääsulakkeisiin (no olisi se kuormanhallinta varmaan hyvä silloinkin). Meillä toi pääsulakekoon nosto ei nosta mitään kk-maksuja, eli varmaan kannattaisi harkita.

Keskuksena on Ensto EVNP125.06T vaan onko ton kanssa nyt niin, että tossa on maksimi 3x25A? Eli sulakekoon vaihto tarkoittaisi koko keskuksen vaihtoa?

Osaako tähän joku vastata?

Ja missäköhän hintaluokassa olis sitten koko keskuksen vaihto, jos se olisi tarpeen?
 
Eilen meni pääkeskukselta yksi pääsulakkeista. 2011 valmistunut OK-talo ja 3x25A sulakkeet taulussa. Hetken meni sisällä ihmetellessä, miksi osa valoista ja laitteista sammui.

No ulkona pääkeskuksella se sitten selvisi. Onneksi sain naapurilta sulakkeen, kun itsellä ei ollut ja kello oli 22. Viime kesänä hommattu plugari, jota ladattu latauslaitteella 1x16A, joka pääkeskuksessa voimavirtarasiassa. Sauna on 10.5kw, eli kun sauna päällä ja auto latauksessa, lienee ton yhden vaiheen kuormitus liikaa. Tosin kesäkuusta asti toiminut ok. Kuormanhallinta varmaan auttaisi, varsinkin kun sähköauto kiinnostelee ja silloin 11kw olisi tarkoitus ottaa.

Toinen vaihtoehto olisi mennä 3x35A pääsulakkeisiin (no olisi se kuormanhallinta varmaan hyvä silloinkin). Meillä toi pääsulakekoon nosto ei nosta mitään kk-maksuja, eli varmaan kannattaisi harkita.

Keskuksena on Ensto EVNP125.06T vaan onko ton kanssa nyt niin, että tossa on maksimi 3x25A? Eli sulakekoon vaihto tarkoittaisi koko keskuksen vaihtoa?

Osaako tähän joku vastata?

Ja missäköhän hintaluokassa olis sitten koko keskuksen vaihto, jos se olisi tarpeen?

Kyllä 25A nimellisvirta kertoo, että se on suunniteltu max 25A:n virralle. Kun kiinteistö on mitoitettu 25A:lle, niin syöttökaapeliakin voi joutua kasvattamaan, jos on menty siinä säästämään.

Luulen, että vaikka kuukausimaksu ei nousisi, niin liittymismaksu kasvaa, joten joudut todennäköisesti maksamaan sulakekoon kasvattamisesta kertasumman.

Suosittelen kuormanhallintaa joka tapauksessa, joten ehkä parempi mennä niin päin, että ensin asentaa laturin ja jos teho ei riitä, niin miettii sitten muita ratkaisuja. Kuitenkin saat yöllä ladattua viimeistään auton nopeaa täyteen, kun kulutusta ei ole.
 
3x25A syötöstä saa kuitenkin noin. 17kW, joten kyllä siellä pitäisi potkua olla lataukseen.
 
Keskuksena on Ensto EVNP125.06T vaan onko ton kanssa nyt niin, että tossa on maksimi 3x25A? Eli sulakekoon vaihto tarkoittaisi koko keskuksen vaihtoa?

No en ole sähkömies, mutta niinhän tuo näyttäisi olevan 25A keskus. Sähkösuunnittelija (tai tilaaja, jos on hylänyt ehdotuksen 35A keskuksesta rahansäästön takia) riveleistä kattoon, jos on 35A liittymä on saman hintainen ja silti laitettu 25A keskus...

Niin tai näin mitä mun piti tuosta kuormanhallinnasta sanoa, että minulla on nyt ollut syksystä asti Walle16M latausasema kuormanhallinnalla 3x25A liittymällä ja on kyllä ollut aivan loistava peli. Syksyllä riitti sulakkeissa pelivara täyteen 11 kW lataukseen ja talvella kun suora sähkö lämmittää sekä okt:ta, osaa autotallista ja vielä rantasaunaakin, niin latausteho säätyy nätisti muun kuorman mukana, käytännössä välillä 5-9 kW. Sitten kun vielä riipaisee sähkösaunan päälle, niin latausteho tippuu lähes nollaan (3x25A alkaa todellakin olemaan tiukilla), mutta pääsulakkeet ovat kestäneet no problems.

Toi Walle oli ainoa laturi, jossa kuormanhasllinnan sai toimimaan langattomasti, kun ei huvittanut tilata tontille kaivinkonetta pihaa pilaamaan, että olis saanut modbus-kaapelin autotalliin. Alkukankeuksien jälkeen on toiminut luotettavasti, vaati vaan vähän paremman suuntaavan antennin, kun on tuota matkaa... Ps. Ei maksettu mainos, tarkoitus oli vaan kertoa, että homma rokkaa kyllä 3x25A liittymälläki.
 
Kyllä 25A nimellisvirta kertoo, että se on suunniteltu max 25A:n virralle. Kun kiinteistö on mitoitettu 25A:lle, niin syöttökaapeliakin voi joutua kasvattamaan, jos on menty siinä säästämään.

Luulen, että vaikka kuukausimaksu ei nousisi, niin liittymismaksu kasvaa, joten joudut todennäköisesti maksamaan sulakekoon kasvattamisesta kertasumman.

Suosittelen kuormanhallintaa joka tapauksessa, joten ehkä parempi mennä niin päin, että ensin asentaa laturin ja jos teho ei riitä, niin miettii sitten muita ratkaisuja. Kuitenkin saat yöllä ladattua viimeistään auton nopeaa täyteen, kun kulutusta ei ole.
Totta. 600e näyttäisi olevan 25A-->35A liittymismaksu. No talo itsessään ei juuri vie, kun on kaukolämpö ja kaikki valaisimetkin ledeillä.

Kiuas 10.5kW ja induktioliesi samat 10.5kW (yksi alue ottaa boostilla käsittääkseni 3400W). Kyllähän sauna päällä, auto latauksessa ja pari aluetta liedessä boostilla on liikaa.
Eikös toi kiuas ota 3.7kW per vaihe ja toi auto kanssa 3.7kW, eli vaiheelle tulee 7.4kW? 25A sulake ei tykkää?


No jos kuormantasauksella katkaisee autonlautauksen, kun sauna päällä, niin se riittänee. Millainenkohan homma sähkärille tollainen on? Siis mittauskeskus tuolla autokatoksessa ja siitä otettu voimavirtakaapelilla latauslaitteelle sähköt. Eli kuormanhallinnan voine toteuttaa tossa mittauskeskuksella rajoittamalla vain tota voimavirtapistoketta?
 
3x25A syötöstä saa kuitenkin noin. 17kW, joten kyllä siellä pitäisi potkua olla lataukseen.

Minulla näkyisi sähkölämmitteisessä keskikokoisessa 2000-luvun okt:ssa sähköyhtiön rapsan mukaan talvella olevan kulutus keskinmäärin noin 5-8 kW, jolloin täyssähköllä ilman kuormanhallintaa 11 kW latausteholla mennään aivan rajoille. Saunan kius päälle ja se olikin siinä.

Toki voi kikkailla kuormanpudotuskytkennöillä tms., tai auton voi ajastaa lataamaan yöllä, mutta sitten taas lvv lämmittää, tai sitten voi manuaalisesti yrittää pitää huolen sähkönkulutuksesta, mutta tointaakohan tuota, sen verran vaivaton toi kuormanhallinta on...

Plugarilla varmaan sähkäri voi sopivasti järjestellä vaiheita niin, että homma rokkaa ilman mitään kuormanhallintaa...

Edit: Jaa kysyjällä oli kaukolämpö... Ei kai sit mitään ongelmaa oo ainakaan plugarilla, jos sähkäri käy vähän mittaileen ja järjesteleen...
 
Totta. 600e näyttäisi olevan 25A-->35A liittymismaksu. No talo itsessään ei juuri vie, kun on kaukolämpö ja kaikki valaisimetkin ledeillä.

Kiuas 10.5kW ja induktioliesi samat 10.5kW (yksi alue ottaa boostilla käsittääkseni 3400W). Kyllähän sauna päällä, auto latauksessa ja pari aluetta liedessä boostilla on liikaa.
Eikös toi kiuas ota 3.7kW per vaihe ja toi auto kanssa 3.7kW, eli vaiheelle tulee 7.4kW? 25A sulake ei tykkää?


No jos kuormantasauksella katkaisee autonlautauksen, kun sauna päällä, niin se riittänee. Millainenkohan homma sähkärille tollainen on? Siis mittauskeskus tuolla autokatoksessa ja siitä otettu voimavirtakaapelilla latauslaitteelle sähköt. Eli kuormanhallinnan voine toteuttaa tossa mittauskeskuksella rajoittamalla vain tota voimavirtapistoketta?

Jos kiukaalta ei tule ohjauskaapelia takaisin keskukselle ja jatku vielä sinne ulos mittauskeskukselle, niin on kyllä hankala toteuttaa.

Helpoin ostaa semmoinen latausasema, missä on kuormanhallinta toteutettu erikseen joka vaiheelle virtamuuntajilla. Asema mittaa pääsulakkeiden jokaisen vaiheen kulutusta ja rajoittaa latausta aina, jos talossa on liikaa kulutusta.
 
Oma ratkaisuni vastaavassa tilanteessa oli ihan yksinkertaisesti latausasema, joka tukee ajastusta. Auto latautuu öisin, saunominen ja muu enemmän sähköä kuluttava toiminta tapahtuu päivisin ja iltaisin.

3x25A pääsulakkeet eivät ole olleet edes tiukalla.

Tuntuu ihan överiltä alkaa rakentelemaan dynaamista kuormanhallintaa, jos ainoa sulakkeita koetteleva tilanne on saunan lämmityksen ja auton latauksen tapahtuminen samanaikaisesti.
 
Oma ratkaisuni vastaavassa tilanteessa oli ihan yksinkertaisesti latausasema, joka tukee ajastusta. Auto latautuu öisin, saunominen ja muu enemmän sähköä kuluttava toiminta tapahtuu päivisin ja iltaisin.

3x25A pääsulakkeet eivät ole olleet edes tiukalla.

Tuntuu ihan överiltä alkaa rakentelemaan dynaamista kuormanhallintaa, jos ainoa sulakkeita koetteleva tilanne on saunan lämmityksen ja auton latauksen tapahtuminen samanaikaisesti.
No mulla on nyt tossa kesästä asti ollut toi 11kW tukeva latausasema, eli ei sitä nyt ihan heti kannata alkaa vaihtamaankaan?
Varsinkaan, jos tohon saisi mittauskeskukselle järkevään hintaan kuormanhallinnan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 550
Viestejä
4 511 176
Jäsenet
74 418
Uusin jäsen
Patiw

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom