- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 457
Miten eroavat ledinauhojen kontrollerit noista useamman polttimon kontrollereista? Ledinauhoille tuntu olevan noita vaikka kuinka.
Kysymyksiä sähkömiehille
- Keskustelun aloittaja penttip
- Aloitettu
LED-nauhoille taitaa mennä kontrollerilta useampi jännite/virta eri värikomponenteille, jolloin kontrollerin on helppo kontrolloida väriä ja kirkkautta ilman, että ledeissä on mitään älyä. 12V halogeeneille taitaa mennä vain yksi jännite (kun niitä ei ole suunniteltu tähän), joten polttimoiden ohjaaminen yhdestä purkista muuten kuin on-off ja kirkkauden säädön osalta ei taida onnistua ilman, että jännitteeseen leivotaan joku signalointi mukaan (jos ei nyt puhuta langattomasti säädettävistä) ja sit lähtikin kustannukset käsistä eikä löydy markettien hyllyltä.
Mutta noi sinun löytämäsi 12V älypolttimothan (langattomasti ohjattavat siis) ratkaisee dilemman...
Mutta noi sinun löytämäsi 12V älypolttimothan (langattomasti ohjattavat siis) ratkaisee dilemman...
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 264
Ei kai mitenkään jos se on ihan perus 12V kontrolleri jossa ei ole muuta kuin on/off ja himmennys.
Ledinauhoissa kuitenkin on usein tuki värilämpötiloille tai RGB, jolloin kontrollerinkin pitää olla vähän eri mallia.
Kyllähän älyvalot maksaa, sillä niihin on upotettu zigbee radio jokaiseen sisälle. Mutta olen huomannut, että hinta tuo myös yleensä jotain hyvääkin. Halvemmilla värkkääminen monesti tuo lopulta vain lisäkustannuksia.
tuolla on kotiautomaatiosta lisää
Kotiautomaatio
Empä ainakaan mistään huomannut tällaista keskustelua. Ajatuksissa olis laittaa kotona laitteita kauko-ohjattavaksi ja tietty se pitää saada puhelimella tehtyä työpaikaltakin käsin. Katsellut tässä Proove/telldust laitteita ja cozify hubia. Nexan vehkeitä jo jonkin verran löytyy, niin kiva jos...
bbs.io-tech.fi
Hmm.. Nämä on itseasiassa mielenkiintoiset koska olen ymmärtänyt että G4 tai GU4 kannalle ei olisi saatavana äly/zigbee polttimoita mutta mikäli nämä on toimivat se tarkoittaa sitä että ei välttämättä tarvitsisi alkaa GU4 -- GU10 muutoksia tekemään
Osta eka yksi kokeiluun ennen kuin tilaat enempää... Ostin itse kokeeksi yhden E27 Osram Smart+ WiFi polttimon ja siinä on niin paskat värit, ettei mitään järkeä. Joku 3000K näyttää ihan ok:lta, mutta 4000-5000K on karseaa, samoin sitten varsinaiset värit. Mutta ei voi yleistää, varmaan jokainen tuote samastakin tuotesarjasta pitää arvioida erikseen ja noihan on muutenkikn zigbee sarjaa, ei wifiä (zigbee on parempi, kun ne taitaa toimia suoraan muissakin zigbee-järjestelmissä, wifi on täysin lukittu järjestelmä ja vaatii vähän enemmän saada toimimaan vaikka home assistantin kanssa).
Edit: Joo tää on väärä ketju sori, jos joku tähän replyää niin varmaan kotiautomaation puolella olisi hyvä...
Kysymys jakorasioista... Saako lämpötila-anturin johtimen viedä huoneen jakorasian lävitse, jossa luonnollisesti on kytketty huoneen pistorasiat ja valaistus. Anturin johdinta ei katkaista rasiassa ja sille on mahdollista käyttää rasiasta lähtevää omaa putkea.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 673
Jos sen anturin johdon suojaeristys riittää verkkosähkölle niin saa vetää samassa putkessakin. Jos ei riitä niin noinkohan saa mennä edes saman rasian läpi
Vastaus vaatinee oikeaa ammattilaista
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 754
Tuosta tuli mieleen, kysyjä ei kertonu millaista viestiä, siinä menee. Siis tuli mieleen häiriöt jos menee jonkin valaistus/pistorasia ryhmän kanssa samassa putkessa osan matkaa. (osan ilmeisesti omassa).
Tosin kysyjä vaikuttaa pohtineen asiaa, joten se varmaan hanskassa.
Edit:
Rivienvälistä voisi arvailla että jakorasiaan tullaan pinnalta, ja siitä mennään omalla putkella, eli kysymys on se tarviiko se putken pää kaivaa esin ja irottaa, vaan voiko kaverin mökissä mennä kannen läpi suoraan putkeen. jos joku ohut kaapeli, niin sen tupla, tripla eritys tuossa tuskin ongelma, ja kun se kipinä tulee joskus säätään sähköjä niin silmällä erottaa että tämä jotain muuta, varsinkin jos ei käytetty "MMJ" "ML" ym sen näköistä.
Kyse on uppoasennusrasiasta. Rasiassa on valmis putkitus tyhjään kojerasiaan ja valmis tyhjä putkitus eteenpäin seuraavaan jakorsiaan. Idea on se, että anturia varten ei tarvitsisi vetää uutta pinta-asennusputkea, vaan voisi hyödyntää jo rakenteen sisällä olevia putkia.Anturi on lattialämmityksen termostaatti. Koitan lisätä kuvan vermeleestä, niin kysymyksestä saa paremman ymmärryksen.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 754
Termostaatti, siis ihan kovalla sähköllä, vai termostaatti hituvirralla, esim vesikiertoinen lattalämmitys.
Vai ihan vastus anturi, tyyliin NTC, PT jossain kiinsteistö automatiikan perässä. Vai joku älytermostaatti jonkin väylän perässä.
No jos aiemmin kerrottu pitää paikkansa niin sillä ei väliä mitä menee, vaan se että kaapeli täyttää vaatimukset, joten ilmeisesti ei ole ongelma
Seuraavaksi tulee mieleen että riittääkää "putkitus"sukitus rasian kohdalla jos riittää, niin pitääkö varmistaa se että sietää kaapelin vedon toista päästä, tai jotain muuta.
0nanias
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 03.09.2018
- Viestejä
- 2 023
Kysyjä varmaan halusi suoria vastauksia eikä arvailuja ja jaarittelua?
Kuten PornReindeer sanoi niin saa mennä olemassaolevia putkituksia myöten mikäli eristystaso riittää.
Samaan hengenvetoon voidaan myös todeta että tässä tapauksessa tämä toteutuu kunhan käytetyään lattialämmitystermostaatin mukana toimitettua anturia sellaisenaan tai asennusohjeen mukaisesti jatkettuna verkkojännitteen kestävällä kaapelilla. Alkuperäinen anturikaapeli kestää takuulla verkkojännitteen, koska sehän päättyy aina samaan rasiaan missä on verkkojännite (termostaatin kojerasia).
Kuten PornReindeer sanoi niin saa mennä olemassaolevia putkituksia myöten mikäli eristystaso riittää.
Samaan hengenvetoon voidaan myös todeta että tässä tapauksessa tämä toteutuu kunhan käytetyään lattialämmitystermostaatin mukana toimitettua anturia sellaisenaan tai asennusohjeen mukaisesti jatkettuna verkkojännitteen kestävällä kaapelilla. Alkuperäinen anturikaapeli kestää takuulla verkkojännitteen, koska sehän päättyy aina samaan rasiaan missä on verkkojännite (termostaatin kojerasia).
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 754
?
Miten niin ?
Tyypillistä tuo kai sähkölattialämmitus termareissa joissa se sähkö kiertää sen termatin kautta.
Siis mutuilen että esim vesikiertoisessa on hitujännitteillä huone termareita, tai ohjein purkkissa on verkkovirta eripuolella, jos anturit kaapeloitu sinne asti.
Tarkennetaan, siis vesikiertoisessa voi myös olla 230v, siinä kuin paristo, 24 ac/DC tai jokin muu, eikä kai estä sähkölämmitteisessäkään olemasta jotain muuta kuin 230v
Kysyjän tapauksessa taisi olla alle 48v.
Viimeksi muokattu:
Kiitos jo annetuista vastauksista. Oletin aluksi väärin, että kyse olisi vain anturista, mutta tuossahan on rele ja ohjaus myös. Johtimen voi valita näköjään itse, joten sen valinnalla voi vaikuttaa johtimen suojaustasoon. Mikä johdin tuohon olisi passeli? 10w ja 24V näyttäis olevan muuttujat.
Liitteet
0nanias
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 03.09.2018
- Viestejä
- 2 023
Jatkon voi tehdä vaikkapa MSO tai MSK -tyyppisellä kaapelilla.
Eli kaapeliksi esim. tätä.
Liitäntäjohto MSO 2x0,75 | Clas Ohlson
www.clasohlson.com
Ja jos tarvitsee jatkaa niin liittimiksi tällaisia puristettavia, tällöin liitos saa jäädä vaikka ihan putken sisään. Päälle ohuesti teippiä tai kutistesukka.
Koitin tavata kytkentäkaaviota ja tulkitsen, että tarvitsee kolme johdinta? Noissa 0,75 neliön kaapeleissa on ensi katsomalta lähes poikkeuksetta kevi mukana. Boxissa ei ole kuitenkaan paikkaa suojamaalle... 24v ei tarvinne suojamaata? Onko asennuskaapeleita ilman keviä tai onko se hyvien asennustapojen mukaan mahdollsta jättää kytkemättä?
KLMA:ta käytetään 24V kaapeloinnissa.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 21 754
Ketju katkesi kun osa postailuista oli ilman lainauksia.
Alun perin kysyttiin saako vetää random anturin kaapelin jakorasian kautta missä verkkovirta kytkentöjä.
Kerrottiin että saa jos eiristystaso riittää.
Riittääköö random KLMAssa ? vai pitääkö olla joku tietty.
Katoin yhtä klma:ta niin koejännite tehty 1500V:lla.
Eikö tässä nyt ole sekoitettu 2 asiaa. Jos kaapelissa kulkee 230V, niin silloin kaapelin pitää kestää 230V jännitettä. Jos taas heikkovirtaa kulkee 230V kaapeleiden lähellä, nii puhutaan enemmänkin häiriönkestoista ja indusoituneista jännitteistä ja siihen klma:lla on foliosuoja. Ei ole suositeltavaa kuljettaa niitä rinnakain pitkiä matkoja, mutta pitää melkeen yrittää lukea onko se täysin kielletykään.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 673
Sinä tulit sekoittamaan häiriönkestoa ja indusointia tähän keskusteluun, sähköturvallisuuden kannalta eristetaso on se ratkaiseva.
0nanias
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 03.09.2018
- Viestejä
- 2 023
Oletuksena on että käytetään vanhan ryhmän putkea jossa on jo olemassaolevia peruseristettyjä johtimia, aika hasardia vetää sinne sekaan klma:ta joka on speksattu 75 voltille, muutenhan se kyllä varmaan toimisi.
Asia selvinnyt kiitettävästi. Kiitos kaikille auttaneille. Seuraava ongelma on tosiaan sopiva kaapeli. Häiriöt tuskin ovat ongelma, koska jännite on 24 V ja johtimeen pitäisi indusoitua jo jonkin verran virtaa, jotta se saisi toimilaitteen ohjauksen liikahtamaan. Kaapelina voisi käyttää esim. MMJ 3*1,5 N, mutta se on hankala asentaa. Mikä olisi asennuskaapelin tyyppi, jossa on kolme 0,75 neliöistä monisäikeistä johdinta ilman keviä?
Joku ölflex vois olla tuohon just passeli.
0nanias
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 03.09.2018
- Viestejä
- 2 023
Tämä tuli itsellenikin mieleen, mutta noiden erikoiskaapeleiden hankkiminen voi olla tuskaa jos ei ole tiliä tukkuun.
Gamaflex 10-JZ CY 4X0,75 olisi ulkohalkaisijaltaan 8,3mm eli saattaisi jopa mahtua 20mm putkeen muiden narujen sekaan. Ja löytyisi myös häiriösuojaus.
0414812 GAMAFLEX 10-JZ CY 4X0,75 OHJ.K. R100
Mittaus- ja syöttökaapelina sekä teollisuuden ohjaus- ja valvontakaapelina.
Suojaamattomana (Gama 10-OZ) löytyisi sitten vieläkin ohuempana.
Tämä tuli itsellenikin mieleen, mutta noiden erikoiskaapeleiden hankkiminen voi olla tuskaa jos ei ole tiliä tukkuun.
Gamaflex 10-JZ CY 4X0,75 olisi ulkohalkaisijaltaan 8,3mm eli saattaisi jopa mahtua 20mm putkeen muiden narujen sekaan. Ja löytyisi myös häiriösuojaus.
0414812 GAMAFLEX 10-JZ CY 4X0,75 OHJ.K. R100
Mittaus- ja syöttökaapelina sekä teollisuuden ohjaus- ja valvontakaapelina.www.hedengren.com
Suojaamattomana (Gama 10-OZ) löytyisi sitten vieläkin ohuempana.
Jos nyt en väärin muista, niin toi ölflex, oisko ollut classic 110 4x0.75 jotain 6-7mm ja jos hieman vielä tinkii poikkipinnasta, eli ottaa 4*0.5, niin muistaakseni karvan alle 6mm.
Tosiaan hinta ja saatavuus näille ns. teollisuuden peruskaapeleille voi olla yksityisille hieman haastavaa, mutta jos ainoastaan ykkösmetrejä niin luulis löytyvän jostain joku firma mistä saa ostettua. Tosin osa SLO:n toimipisteistä harjoittaa myös yksityisille korttikäteiskauppaa.
- Liittynyt
- 21.06.2017
- Viestejä
- 7 362
Ja jos tarvitsee jatkaa niin liittimiksi tällaisia puristettavia, tällöin liitos saa jäädä vaikka ihan putken sisään. Päälle ohuesti teippiä tai kutistesukka.
Parempi käyttää suoraan puristusliittimiä joissa valmiina liimasukka päällä. Ja kun muistaa viewlä sujauttaa 10-15cm liimasukan koko piuhan päälle ja tekee liitokset porrastaen, niin pysyy koko pökäleen koko siedettävänä ja kestää vetoa ihan toisella tapaa kuin noi kovamuovikäntyt jotka saisi lailla kieltää.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 339
Ainakin meidän Warmiassa tulee 230V huonetermostaatille.
Nyt tarvisi musiikkistudioon apua että menisi ns. kerralla maaliin suojaerotusmuuntajan hankinta.
Minulla on siis Dellin kannettava jonka laturi aiheuttaa tällaisen metelin yhdistettynä maahan. Äänikorttikin sattuu olla sama:
Pärinän voi hävittää esim. kaiuttimista DI-boksin avulla jossa on ground lift -kytkin, mutta vallitsevaa ongelmaa se ei poista. Kun laturi on maissa, esim. toisen laitteen kytkentä kaapelilla äänikorttiin tuo särinän takaisin nauhoituskanavaan.
Ongelma pitäisi siis hävittää sen alkulähteiltä ja tarkoitukseni on hankkia suojaerotusmuuntaja.
Tarkoitus olisi saada järjestelmästä mahdollisimman häiriötön.
- Se suurin metelihän häviää heti kun maa katkaistaan.
-- Mutta ilman maadoitusta toimivissa tietokoneissa esiintyy sitten sellaista korkeataajuista tsirpettä. Tämä ei niin paha mutta pyritään priimaan.
Suojaerotusmuuntajista suurin osa on sellaisia joissa maayhteyttä ei ole ensiö- eikä toisiopuolella.
Sitten löytyi sellaisia joissa maadoitus on alusta loppuun.
En ole täysin tekniikan tasalla miten tuo galvaaninen erottaminen vaikuttaa näihin häiriöihin.
Kysymyksiä:
1. Häviääköhän tuo meteli suojaerotusmuuntajalla jossa maadoitus on kytkettynä ensiö- ja toisiopuoleen? Riittääkö L ja N galvaaninen erotus siihen? Järkeni sanoo että ei.
2. Löytyykö jostain suojaerotusmuuntajia joissa ensiöpuoli ei ole linkissä seinän pistokkeeseen, mutta toisiopuoli on jollain ratkaisulla maadoitettu muuntajan sisälle?
Läppärin muuntaja on 19.5V, 180W joten laskin itse että vaatii n. 200VA erotusmuuntajan.
Pari vaihtoehtoa, budjetti noin satkun:
www.welectron.com
Ei luultavasti maadoitusta kummassakaan päässä.
Täysi maadoitus.
Minulla on siis Dellin kannettava jonka laturi aiheuttaa tällaisen metelin yhdistettynä maahan. Äänikorttikin sattuu olla sama:
Pärinän voi hävittää esim. kaiuttimista DI-boksin avulla jossa on ground lift -kytkin, mutta vallitsevaa ongelmaa se ei poista. Kun laturi on maissa, esim. toisen laitteen kytkentä kaapelilla äänikorttiin tuo särinän takaisin nauhoituskanavaan.
Ongelma pitäisi siis hävittää sen alkulähteiltä ja tarkoitukseni on hankkia suojaerotusmuuntaja.
Tarkoitus olisi saada järjestelmästä mahdollisimman häiriötön.
- Se suurin metelihän häviää heti kun maa katkaistaan.
-- Mutta ilman maadoitusta toimivissa tietokoneissa esiintyy sitten sellaista korkeataajuista tsirpettä. Tämä ei niin paha mutta pyritään priimaan.
Suojaerotusmuuntajista suurin osa on sellaisia joissa maayhteyttä ei ole ensiö- eikä toisiopuolella.
Sitten löytyi sellaisia joissa maadoitus on alusta loppuun.
En ole täysin tekniikan tasalla miten tuo galvaaninen erottaminen vaikuttaa näihin häiriöihin.
Kysymyksiä:
1. Häviääköhän tuo meteli suojaerotusmuuntajalla jossa maadoitus on kytkettynä ensiö- ja toisiopuoleen? Riittääkö L ja N galvaaninen erotus siihen? Järkeni sanoo että ei.
2. Löytyykö jostain suojaerotusmuuntajia joissa ensiöpuoli ei ole linkissä seinän pistokkeeseen, mutta toisiopuoli on jollain ratkaisulla maadoitettu muuntajan sisälle?
Läppärin muuntaja on 19.5V, 180W joten laskin itse että vaatii n. 200VA erotusmuuntajan.
Pari vaihtoehtoa, budjetti noin satkun:
Breve-Tufvassons PFS250/230/230V Isolation Transformer 230V, 250VA, 99,00 €
Portable safety and isolation transformer with European plug and outlet, 230 VAC, IP44, insulation class II, for galvanic isolation
Täysi maadoitus.
Nyt tarvisi musiikkistudioon apua että menisi ns. kerralla maaliin suojaerotusmuuntajan hankinta.
Minulla on siis Dellin kannettava jonka laturi aiheuttaa tällaisen metelin yhdistettynä maahan. Äänikorttikin sattuu olla sama:
Pärinän voi hävittää esim. kaiuttimista DI-boksin avulla jossa on ground lift -kytkin, mutta vallitsevaa ongelmaa se ei poista. Kun laturi on maissa, esim. toisen laitteen kytkentä kaapelilla äänikorttiin tuo särinän takaisin nauhoituskanavaan.
Ongelma pitäisi siis hävittää sen alkulähteiltä ja tarkoitukseni on hankkia suojaerotusmuuntaja.
Tarkoitus olisi saada järjestelmästä mahdollisimman häiriötön.
- Se suurin metelihän häviää heti kun maa katkaistaan.
-- Mutta ilman maadoitusta toimivissa tietokoneissa esiintyy sitten sellaista korkeataajuista tsirpettä. Tämä ei niin paha mutta pyritään priimaan.
Suojaerotusmuuntajista suurin osa on sellaisia joissa maayhteyttä ei ole ensiö- eikä toisiopuolella.
Sitten löytyi sellaisia joissa maadoitus on alusta loppuun.
En ole täysin tekniikan tasalla miten tuo galvaaninen erottaminen vaikuttaa näihin häiriöihin.
Kysymyksiä:
1. Häviääköhän tuo meteli suojaerotusmuuntajalla jossa maadoitus on kytkettynä ensiö- ja toisiopuoleen? Riittääkö L ja N galvaaninen erotus siihen? Järkeni sanoo että ei.
2. Löytyykö jostain suojaerotusmuuntajia joissa ensiöpuoli ei ole linkissä seinän pistokkeeseen, mutta toisiopuoli on jollain ratkaisulla maadoitettu muuntajan sisälle?
Läppärin muuntaja on 19.5V, 180W joten laskin itse että vaatii n. 200VA erotusmuuntajan.
Pari vaihtoehtoa, budjetti noin satkun:
Ei luultavasti maadoitusta kummassakaan päässä.Breve-Tufvassons PFS250/230/230V Isolation Transformer 230V, 250VA, 99,00 €
Portable safety and isolation transformer with European plug and outlet, 230 VAC, IP44, insulation class II, for galvanic isolation
Täysi maadoitus.
Läppäri, hakkuripowerit ja audiolaitteet ovat kyllä sellainen yhdistelmä että noista on joskus ikävä saada kaikkea hurinaa, pärinää ja sirinää pois. Välttämättä tuo erotusmuuntaja ei auta yhtään mitään vaan pitää laittaa galvaaninen erotus kaikkiin äänituloihin ja -lähtöihin koska minkä tahansa kautta voi tulla joku maalenkki, varsinkin jos on epäsymmetrisiä ääniliitäntöjä käytössä (RCA, monoplugi, ...). Symmetristen liitäntöjen käyttäminen auttaa jo melkoisesti mutta joissakin laitteissa ja kaapeleissakin XLR-liittimet saattavat olla väärin kytkettyjä.
Tietty tuon erotusmuuntajan hyötyä voi testata jossain määrin kytkemällä ensin laitteet niin että häiriö esiintyy ja irroittamalla sen jälkeen läppärin laturi. Jos häiriö poistuu niin muuntajasta saattaa olla apua mutta jos häiriölle ei tapahdu mitään niin ainakaan siinä tapauksessa erotusmuuntajakaan tuskin hirveämmin auttaa.
Näin yhtäkkiä näillä tiedoilla ei paljon enempää osaa auttaa kun ei ihan tarkkaan tiedä minkälaisia kytkentöjä on käytössä jne. Kyllä nuo häiriöt yleensä pois saa kun vaan löytää mitä kautta se sieltä ilmaantuu. Tai ainakin noin 10v äänentoistoalan hommissa olleena nuo aina sai pois jos vaan kaapeloinnit ja laitteet olivat sellaisia että se ylipäätään oli mahdollista.
Nyt tarvisi musiikkistudioon apua että menisi ns. kerralla maaliin suojaerotusmuuntajan hankinta.
Minulla on siis Dellin kannettava jonka laturi aiheuttaa tällaisen metelin yhdistettynä maahan. Äänikorttikin sattuu olla sama:
Pärinän voi hävittää esim. kaiuttimista DI-boksin avulla jossa on ground lift -kytkin, mutta vallitsevaa ongelmaa se ei poista. Kun laturi on maissa, esim. toisen laitteen kytkentä kaapelilla äänikorttiin tuo särinän takaisin nauhoituskanavaan.
Ongelma pitäisi siis hävittää sen alkulähteiltä ja tarkoitukseni on hankkia suojaerotusmuuntaja.
Tarkoitus olisi saada järjestelmästä mahdollisimman häiriötön.
- Se suurin metelihän häviää heti kun maa katkaistaan.
-- Mutta ilman maadoitusta toimivissa tietokoneissa esiintyy sitten sellaista korkeataajuista tsirpettä. Tämä ei niin paha mutta pyritään priimaan.
Suojaerotusmuuntajista suurin osa on sellaisia joissa maayhteyttä ei ole ensiö- eikä toisiopuolella.
Sitten löytyi sellaisia joissa maadoitus on alusta loppuun.
En ole täysin tekniikan tasalla miten tuo galvaaninen erottaminen vaikuttaa näihin häiriöihin.
Kysymyksiä:
1. Häviääköhän tuo meteli suojaerotusmuuntajalla jossa maadoitus on kytkettynä ensiö- ja toisiopuoleen? Riittääkö L ja N galvaaninen erotus siihen? Järkeni sanoo että ei.
2. Löytyykö jostain suojaerotusmuuntajia joissa ensiöpuoli ei ole linkissä seinän pistokkeeseen, mutta toisiopuoli on jollain ratkaisulla maadoitettu muuntajan sisälle?
Läppärin muuntaja on 19.5V, 180W joten laskin itse että vaatii n. 200VA erotusmuuntajan.
Pari vaihtoehtoa, budjetti noin satkun:
Ei luultavasti maadoitusta kummassakaan päässä.Breve-Tufvassons PFS250/230/230V Isolation Transformer 230V, 250VA, 99,00 €
Portable safety and isolation transformer with European plug and outlet, 230 VAC, IP44, insulation class II, for galvanic isolation
Täysi maadoitus.
Helpoiten kaiketi? Noista häiriöistä pääsee eroon. Että ostaa äänikortin/vahvistimen, jolle tuodaan ääni optisesti. Tai langattomasti, mutta siinäkin on omat haasteensa.
Tai kuten @Hyrava kertoi että maalenkki varmaankin yleisimpiä syitä. Vähän "kuun ja maan asennostakin" tuntuu välillä olevan kiinni.
"Jeesuksen syntymän aikoihin" kun vielä korjailin auto-soittimia ja -vahvistimia. Yleisin takuuvika oli, että "maa" oli palanut RCA-liittimien emolta poikki. Jos/kun huonosti maadoitettu, niin alkoi maadoitus toimia audiokaapeleiden kautta. Samaa itkua tuli "Kaiuttimista tulee vihellystä moottorin kierroksien mukaan" --> Laita maadoitus kuntoon.
Liityin juuri harrastekimppastudioon vuokralle jossa on olemassaolevaa kalustoa ja kytkentöjä erittäinen sekainen määrä ja täynnä kuvailemiasi liitäntöjä, 20 kanavan analogitiski jne. Olen tuolla viettänyt vasta melko rajallisen ajan.
Häiriö poistuu jos irroittaa muuntajan tai teippaa maadoitukset virtajohdosta, mutta nyt olisi tarkoitus löytää kunnollinen fiksi tähän ongelmaan.
Muut ovat Macbook-kansaa eikä heillä ole noin valtavia ongelmia, ja niissä taitaa olla kaikissa eurolaturit ilman maadoitusta.
Jos teen niin yksinkertaisen kytkennän että on vain läppäri omassa pistorasiassaan, usb-äänikortista omat kaapelit monitoreihin, ongelma esiintyy.
Sitten DI-boksi kaiutinjohtojen väliin ja ground lift päälle, homma OK.
Sitten kytkin inputtiin sähköpianon - meteli tulee taas inputtia pitkin nauhalle. Eikä ole tosiaan mistään pienestä kyse. Eli tosiaan sisääntuloihin tarvisi kans erottimet.
Muuntajan poisto kuviosta - 95% paranee.
On tuolla sitten optistakin tarjolla (ADA8200) mutta tämä vielä tutkimatta.
Yksi vaihtoehto olisi etsiä tuollainen kaksoiseristetty laturi mutta Delliin pitää olla oma laturi tai alkaa rajoittaa prossutehoja. Delliltä ei luultavasti 180w+ laturia löydy 2-napaisena.
Olisikohan USB:hen mahdollista tehdä tuo galvaaninen erotus ja oma virtalähde äänikortille.
No tuossa tapauksessa erotusmuuntaja virtajohtoon auttaa ainakin jonkun verran mutta silti noihin analogisiin ääniliitäntöihin kannattaa noita galvaanisia erottimia hankkia, noita kun kuitenkin tarvitsee aina välillä jos ja kun menee musisoimaan eri paikkoihin joissa on sekalaisia erilaisia soittimia. DI-boksihan yleensä on käytännössä juuri tuollainen galvaaninen erotin joten sen takia se toimiikin tuossa kaiuttimien välissä.
Optinen tietenkin on aina hyvä vaihtoehto jos siihen on mahdollisuus tai jopa ethernetin yli Dantella tai vastaavalla jos pidempää välimatkaa tarvitsee. Yksi tapa jolla saattaa saada ainakin erottimien määrän pienemmäksi on ajaa kaikki mikserin kautta ja mikserin lähdön ja äänikortin tulon välille sitten vaan erotus, mikseri itsessään ei yleensä noista pörise (ellei kyseessä ole joku Behringer
).No tuossa tapauksessa erotusmuuntaja virtajohtoon auttaa ainakin jonkun verran mutta silti noihin analogisiin ääniliitäntöihin kannattaa noita galvaanisia erottimia hankkia, noita kun kuitenkin tarvitsee aina välillä jos ja kun menee musisoimaan eri paikkoihin joissa on sekalaisia erilaisia soittimia. DI-boksihan yleensä on käytännössä juuri tuollainen galvaaninen erotin joten sen takia se toimiikin tuossa kaiuttimien välissä.
Optinen tietenkin on aina hyvä vaihtoehto jos siihen on mahdollisuus tai jopa ethernetin yli Dantella tai vastaavalla jos pidempää välimatkaa tarvitsee. Yksi tapa jolla saattaa saada ainakin erottimien määrän pienemmäksi on ajaa kaikki mikserin kautta ja mikserin lähdön ja äänikortin tulon välille sitten vaan erotus, mikseri itsessään ei yleensä noista pörise (ellei kyseessä ole joku Behringer
Keskusteluhan lähti hiukan laukalle, toki täysin aiheellista aiheeseen liittyvää! Toki kysymyksen asettelukin oli laaja.
Mutta tämä vielä askarruttaa SEM:eistä:
Onko sellaisia suojaerotusmuuntajia joissa toisiopuolella on maadoitus ja se viety jotenkin laitteen sisälle "huijaten" että laitteella olisi todella maadoitus, mutta se on todellisuudessa erotettu ensiöpuolelta.
Vai onko kaikki periaatteessa samanlaisia, eli ei ollenkaan maayhteyttä.
(Tai sitten täysi maayhteys seinään saakka)
Tämä kysymys siis siksi että maallikon silmin jos laitteessa on maadoitettu töpseli, sen maan on myös tarkoitettu olevan kytketty.
Jälleen jatkaen ummikko ajattelisi että laitteelle voi ehkä tarjota "huijaus"maadoitusta pitkällä töpselillä jolloin johdin itse toimii valemaadoittimena.
Toivottavasti kysymyksestä sai kiinni oleellisen.
2. Löytyykö jostain suojaerotusmuuntajia joissa ensiöpuoli ei ole linkissä seinän pistokkeeseen, mutta toisiopuoli on jollain ratkaisulla maadoitettu muuntajan sisälle?
Läppärin muuntaja on 19.5V, 180W joten laskin itse että vaatii n. 200VA erotusmuuntajan.
Pari vaihtoehtoa, budjetti noin satkun:
Ei luultavasti maadoitusta kummassakaan päässä.Breve-Tufvassons PFS250/230/230V Isolation Transformer 230V, 250VA, 99,00 €
Portable safety and isolation transformer with European plug and outlet, 230 VAC, IP44, insulation class II, for galvanic isolation
Täysi maadoitus.
Minä mistään mitään tiedä (aikani kuluksi kuitenkin lueskelin foorumeilta näistä), mutta mihin sinä tuollaista "huijausmaadotusta" oikein sitten tarvitset, ei varmaankaan se läppäri sitä tarvitse? Eikö tähän kävisi "labratyyppinen" suojaerotusmuuntaja, jossa on nollauokan pistoke tyyliin:
PeakTech 2240 - Isolation Transformer, 230V 50-60Hz 500W
Isolation Transformer, 230V 50-60Hz 500W Under consideration of the high safety requirements in the service centers, schools and industry it is absolutely necessary to use AC power source. This power source is provided with a galvanic separation between primary and secondary voltage for...
peaktech-rce.com
Mutta minuakin ihmetyttää, että miksi et laita vaan galvaanista erotinta sinne audiopuolelle...
Siis, ne maalenkkihurinat nimenomaan johtuvat siitä maadoituksesta, tai tarkemmin siis siitä että kytkentä maadoittuu useasta pisteestä ja niiden välillä rupeaa kulkemaan virtaa. Eli jos sen maan tuo sen erotusmuuntajan yli tavalla tai toisella niin se hurina on siellä edelleen.
Kun käytetään suojaerotusmuuntajaa niin maadoitusta ei varsinaisesti tarvita (tosin, suojaerotusmuuntajan suojaava vaikutus katoaa ainakin osittain kun muualla kytkennässä on maayhteys) koska erotusmuuntajan perässä oleva laite "kelluu" sähköverkkoon ja ympäristöön nähden. Suojaerotusmuuntajan ulostulon vaihejohtoon voi siis koskea saamatta siitä sähköiskua, tietenkin edellyttäen että se suojaerotusmuuntajan lähtö ei ole kytketty mihinkään muuhun laitteeseen joka on sähköverkossa esimerkiksi RCA-johdon tai vastaavan kautta.
En tule löytämään sitä lähdettä enää, mutta jostain luin että tietokoneet joiden on tarkoitus olla maadoitettu voivat kehittää sellaista korkeataajuista chirppiä ilman maadoitusta. Tunnistan tuon kuvailun jollain tavalla aiemmasta elämästä kun asui ennen kämpissä ilman maadoitusta.Minä mistään mitään tiedä (aikani kuluksi kuitenkin lueskelin foorumeilta näistä), mutta mihin sinä tuollaista "huijausmaadotusta" oikein sitten tarvitset, ei varmaankaan se läppäri sitä tarvitse? Eikö tähän kävisi "labratyyppinen" suojaerotusmuuntaja, jossa on nollauokan pistoke tyyliin:
PeakTech 2240 - Isolation Transformer, 230V 50-60Hz 500W
Isolation Transformer, 230V 50-60Hz 500W Under consideration of the high safety requirements in the service centers, schools and industry it is absolutely necessary to use AC power source. This power source is provided with a galvanic separation between primary and secondary voltage for...
Mutta minuakin ihmetyttää, että miksi et laita vaan galvaanista erotinta sinne audiopuolelle...
Toki niitä erottimia voi käyttää siellä audiopuolellakin ja kehotuksestasi voin kokeilla myöhemmin. Mutta pelkäänpä että niitä pitää sitten viljellä ns. vatusti, ja sitä en edes ehtinyt vielä testata miten se muuntaja vaikuttaa siihen 20-kanavaiseen tiskiin. Meneekö sinne se häiriö kanssa ihan töpselin maadoitusta pitkin. No se menee arvailuksi tässä kohtaa. Galvaaniset erottimet vaikuttaa aina myös itse audioon - merkittävyysaste on eri.
Mulla on nyt vain yksi kuva missä se tiskin nurkka vähän näkyy
Nuo audiopuolen galvaaniset erottelut voi toimia hyvänä lisänä.
Etkö alkuperäsessä viestissä kertonut, että sun läppäri aiheuttaa ne hurinat ja muiden ei? Jos siellä ei ole maalenkkiongelmaa muualla, niin miksi tarvitsisit niitä erottimia vatusti? Tarttee katkaista maalenkki vain sun läppärin osalta. No paha sanoa kun koko setuppi on tuntematon tietenkin.
Vahvasti samaa mieltä. Ja kun muut laitteet ovat audiolaitteita niin jos ne ovat oikein kytkettyjä eikä niiden sähköjä ole otettu jokaisesta mahdollisesta pistorasiasta ympäri kämppää niin ne ovat yleensä suunniteltu niin että pörinöitä ei synny. Tietty paskasti suunniteltuja laitteitakin on olemassa. Monesti audiolaitteissa käytetään lineaaripowereita jolloin hakkuripowerin tyypillistä pirinää tai vinkunaa ei ole riesana.
Itsellänikin on kotona aikamoinen kasa audio/AV-laitteita, esimerkiksi muutama mikseri, pari dsp:tä, videovaihtimia, vahvistimet jne ja ainoastaan pöytä-pc:n audiojohdoissa on galvaaninen erotus kun se yhteys taitaa olla lähes ainoita epäsymmetrisiä eli balansoimattomia yhteyksiä. Toki tuota (kotiautomaatioonkin liittyvää) järjestelmää ja sen kytkentää on pitänyt vähän miettiä että miten signaalien maadoitukset sun muut on tehty että vältetään maalenkit sun muut häiriön aiheuttajat. Eli ei niitä erottimia joka naruun tarvitse.
Kyllä noin sanoin. Onhan tämä ajatustyö kieltämättä aika sekaista menoa kun ymmärryksessä on puutteita.
Testailen vielä tuota audiopuolen eristämistä.
Niistä erottimista vielä, onko tuossa peaktechissä jotain maagista verrattuna noihin mitä esittelin satasen hintaerolla?
Jos on niin tottakai harkitaan.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 1 471
Minulla on tallissa tällainen metallipyörösaha Metallinkatkaisusaha Evolution Raptor 355
Se on 3 vuotta toiminut täysin ongelmitta kaikista 16A yksivaihepistorasioista. Nyt se on kytkettynä 16A kolmivaihe kombipistorasiaan ja laukaisee yhden vaiheen melkein aina heti kun sahan laittaa päälle. Mitään muuta laitetta ei ole päällä samassa piirissä, yksivaihe pistorasiasta toimii edelleen. Kolmivaihekoneita on vain pylväspora ja se toimii niinkuin aina ennenkin.
Kombipistorasia on vasta lisätty haaroittamalla vanhasta pistorasiasta. Voiko vika olla kytkennöissä vai mikähän tässä on?
Se on 3 vuotta toiminut täysin ongelmitta kaikista 16A yksivaihepistorasioista. Nyt se on kytkettynä 16A kolmivaihe kombipistorasiaan ja laukaisee yhden vaiheen melkein aina heti kun sahan laittaa päälle. Mitään muuta laitetta ei ole päällä samassa piirissä, yksivaihe pistorasiasta toimii edelleen. Kolmivaihekoneita on vain pylväspora ja se toimii niinkuin aina ennenkin.
Kombipistorasia on vasta lisätty haaroittamalla vanhasta pistorasiasta. Voiko vika olla kytkennöissä vai mikähän tässä on?
Liitteet
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 647
Heitä nyt ainakin äkkiä roskiin pylväsporan johto, jos teippi on korjaus eikä jäänne jostain nimilapusta tai kuljetuksesta. Tuollaisia ei saa olla missään.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 1 471
Arvostan että sisällytit huomion ettei se varmuudella ole korjaus, joka olisi asiaton kuten sanot. Se on ollut vain teipattuna kiepille aiemmin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 13 647
Ja koska tämä on "kysymyksiä sähköraneille", niin itse kysymykseenkin voisin heittää sellaisen arvauksen, että tuo yksi johdonsuojakytkin voi olla yksinkertaisesti paska - siis laukaisee alle toleranssien ja muita herkemmin. Voisin veikata että tuollainen saha kuormittaa käynnistyessään enemmän kuin pylväspora per vaihe.
Jos näitä pitää vaihtaa, ainakin omassa tallissa arvostaisin kovasti sitä, että kolmivaiherasialle on kolmivaihesuoja eikä erillisiä. Joku voi vianhakumielessä olla eri mieltä, mutta erinäisiä turvallisuusriskejähän erillisissä johdonsuojissa on - erityisesti tuollaisen yhdistelmärasian syötössä. Siinähän voi joissain tapauksissa schuko jäädä jännitteelliseksi kolmivaihetulpan laitteen kautta, vaikka se yksi suoja onnistuneesti laukeaa.
Edit: Saatoin tulkita hätäisesti ja käsittää ongelman väärin.
Vaiko sitä mitä alunperin ajattelin, eli saha toimii yhä normaalisti eri pistorasiassa?
Jos näitä pitää vaihtaa, ainakin omassa tallissa arvostaisin kovasti sitä, että kolmivaiherasialle on kolmivaihesuoja eikä erillisiä. Joku voi vianhakumielessä olla eri mieltä, mutta erinäisiä turvallisuusriskejähän erillisissä johdonsuojissa on - erityisesti tuollaisen yhdistelmärasian syötössä. Siinähän voi joissain tapauksissa schuko jäädä jännitteelliseksi kolmivaihetulpan laitteen kautta, vaikka se yksi suoja onnistuneesti laukeaa.
Edit: Saatoin tulkita hätäisesti ja käsittää ongelman väärin.
Tarkoittaako tämä nyt siis sitä, laukeava johdonsuoja on eri vaiheessa kuin schuko?
Vaiko sitä mitä alunperin ajattelin, eli saha toimii yhä normaalisti eri pistorasiassa?
Viimeksi muokattu:
Samaa veikkaisin, paska johdonsuoja. Tietty onko niillä aikaisemmilla pistorasioilla missä tuota käytetty ollut mahdollisesti erilainen johdonsuoja tai sulake? Tulppasulakkeet tai eri käyrän johdonsuojat kestävät paremmin tuontyyppisien kuormien starttipiikkejä.
Näyttäisi olevan B-tyypin johdonsuojat tuossa voimapistorasian lähdössä. C-tyypin johdonsuojat eivät moottoreiden kanssa laukea yhtä herkästi. C-tyypin johdonsuojat edellyttävät suurempaa oikosulkuvirtaa, joten mittaamatta ei vaihtoa kannata tehdä.
Uutiset
-
Gigantti perustaa Giga Mobiilli -operaattorin
19.5.2025 17:13
-
Katsaus Acerin Computex 2025 -messutarjontaan
19.5.2025 14:42
-
NVIDIAn Computex-keynote keskittyi tekoälyyn ja robotiikkaan
19.5.2025 13:08
-
Uusi artikkeli: Testissä Huawei Watch Fit 4 Pro
19.5.2025 07:19
-
MSI esittelee laajan kattauksen tuotteitaan Computex 2025:ssä
18.5.2025 19:37
