Kysymyksiä sähkömiehille

[Tonnin Seteli]

Ja koska tämä on "kysymyksiä sähköraneille", niin itse kysymykseenkin voisin heittää sellaisen arvauksen, että tuo yksi johdonsuojakytkin voi olla yksinkertaisesti paska - siis laukaisee alle toleranssien ja muita herkemmin. Voisin veikata että tuollainen saha kuormittaa käynnistyessään enemmän kuin pylväspora per vaihe.

Jos näitä pitää vaihtaa, ainakin omassa tallissa arvostaisin kovasti sitä, että kolmivaiherasialle on kolmivaihesuoja eikä erillisiä. Joku voi vianhakumielessä olla eri mieltä, mutta erinäisiä turvallisuusriskejähän erillisissä johdonsuojissa on - erityisesti tuollaisen yhdistelmärasian syötössä. Siinähän voi joissain tapauksissa schuko jäädä jännitteelliseksi kolmivaihetulpan laitteen kautta, vaikka se yksi suoja onnistuneesti laukeaa.

Edit: Saatoin tulkita hätäisesti ja käsittää ongelman väärin.

Mitään muuta laitetta ei ole päällä samassa piirissä, yksivaihe pistorasiasta toimii edelleen.

Tarkoittaako tämä nyt siis sitä, laukeava johdonsuoja on eri vaiheessa kuin schuko?

Vaiko sitä mitä alunperin ajattelin, eli saha toimii yhä normaalisti eri pistorasiassa?

 

[Hyrava]

Ja koska tämä on "kysymyksiä sähköraneille", niin itse kysymykseenkin voisin heittää sellaisen arvauksen, että tuo yksi johdonsuojakytkin voi olla yksinkertaisesti paska - siis laukaisee alle toleranssien ja muita herkemmin. Voisin veikata että tuollainen saha kuormittaa käynnistyessään enemmän kuin pylväspora per vaihe.

Jos näitä pitää vaihtaa, ainakin omassa tallissa arvostaisin kovasti sitä, että kolmivaiherasialle on kolmivaihesuoja eikä erillisiä. Joku voi vianhakumielessä olla eri mieltä, mutta erinäisiä turvallisuusriskejähän erillisissä johdonsuojissa on - erityisesti tuollaisen yhdistelmärasian syötössä. Siinähän voi joissain tapauksissa schuko jäädä jännitteelliseksi kolmivaihetulpan laitteen kautta, vaikka se yksi suoja onnistuneesti laukeaa.

Samaa veikkaisin, paska johdonsuoja. Tietty onko niillä aikaisemmilla pistorasioilla missä tuota käytetty ollut mahdollisesti erilainen johdonsuoja tai sulake? Tulppasulakkeet tai eri käyrän johdonsuojat kestävät paremmin tuontyyppisien kuormien starttipiikkejä.

 

[V.R]

Minulla on tallissa tällainen metallipyörösaha Metallinkatkaisusaha Evolution Raptor 355

Se on 3 vuotta toiminut täysin ongelmitta kaikista 16A yksivaihepistorasioista. Nyt se on kytkettynä 16A kolmivaihe kombipistorasiaan ja laukaisee yhden vaiheen melkein aina heti kun sahan laittaa päälle. Mitään muuta laitetta ei ole päällä samassa piirissä, yksivaihe pistorasiasta toimii edelleen. Kolmivaihekoneita on vain pylväspora ja se toimii niinkuin aina ennenkin.

Kombipistorasia on vasta lisätty haaroittamalla vanhasta pistorasiasta. Voiko vika olla kytkennöissä vai mikähän tässä on?

Näyttäisi olevan B-tyypin johdonsuojat tuossa voimapistorasian lähdössä. C-tyypin johdonsuojat eivät moottoreiden kanssa laukea yhtä herkästi. C-tyypin johdonsuojat edellyttävät suurempaa oikosulkuvirtaa, joten mittaamatta ei vaihtoa kannata tehdä.

 

[N1kkel]

Minkälaisten suojien takana on ne muut pistorasiat, joissa suojaus ei laukea? Onko kaikki B-käyrän johdonsuojakatkaisijoita?

 

[Catrik]

Edit: Saatoin tulkita hätäisesti ja käsittää ongelman väärin.

Tarkoittaako tämä nyt siis sitä, laukeava johdonsuoja on eri vaiheessa kuin schuko?

Vaiko sitä mitä alunperin ajattelin, eli saha toimii yhä normaalisti eri pistorasiassa?

Kyllä, saha toimii normaalisti eri pistorasioissa.

Testasin nyt useammista pistorasioista, testattu näpäyttämällä saha päälle ja odotettu että terä pysähtyy. Toistettu n. 15 kertaa.

Ylärivillä toisessa valaistussuojassa on yksi pistorasia, 10A B: laukeaa aina ekalla yrityksellä
Voimapistorasia 16A B: laukeaa
PR talli oven pieni 16A B: laukeaa
PR varasto 16A B: toimii
Nimetön 16A B: ei testattu, en tiedä onko edes kytketty mihinkään
PR talli+ulko 16A C: tästä käytetty yleensä, aina toiminut

Aiemmassa käyttöpaikassa oli tulppasulakkeet, en muista että olisi koskaan laukauisssut.

Voisiko tässä kokeilla vaihtaa nosturin ja voimapistorasian suojat päikseen? Nosturi on purettu pois ja sen veto päättyy kytkimeen.

 

[V.R]

Kyllä, saha toimii normaalisti eri pistorasioissa.

Testasin nyt useammista pistorasioista, testattu näpäyttämällä saha päälle ja odotettu että terä pysähtyy. Toistettu n. 15 kertaa.

Ylärivillä toisessa valaistussuojassa on yksi pistorasia, 10A B: laukeaa aina ekalla yrityksellä
Voimapistorasia 16A B: laukeaa
PR talli oven pieni 16A B: laukeaa
PR varasto 16A B: toimii
Nimetön 16A B: ei testattu, en tiedä onko edes kytketty mihinkään
PR talli+ulko 16A C: tästä käytetty yleensä, aina toiminut

Aiemmassa käyttöpaikassa oli tulppasulakkeet, en muista että olisi koskaan laukauisssut.

Voisiko tässä kokeilla vaihtaa nosturin ja voimapistorasian suojat päikseen? Nosturi on purettu pois ja sen veto päättyy kytkimeen.

Johdonsuojien toimintavirroissa sallitaan jonkin verran hajontaa. Jos käynnistysvirta sattuu tuohon B-tyypin toimintavirtakäyrien väliselle alueelle, niin joku yksilö laukeaa ja toinen ei. C-tyypin johdonsuojan vaihtaminen tuohon korjaisi varmastikin tilanteen.

 

[Ypi]

Ja nii kun aiemmin mainittiin, niin jos lähdetään vaihtamaan käyrää B->C, niin pitää tehdä mittaukset, että oikosulkuvirta riittää.

 

[Catrik]

Ja nii kun aiemmin mainittiin, niin jos lähdetään vaihtamaan käyrää B->C, niin pitää tehdä mittaukset, että oikosulkuvirta riittää.

Mitä tuommonen mittaus käytännössä tarkoittaa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Jos johtimet ovat joka tapauksessa kummassakin 2,5mm2. Talliin tulee kaapelit talon sähkökaapista (1974 rakennettu), ja taloon kadun varrella olevasta kaapista jonne pääsee vain sähköyhtiö. Omia pääsulakkeita ei siis ole ollenkaan.

Ja mitä se mittaus + B>C vaihto arviolta maksaisi?

E: kysy ensin, googleta sitten.... Kategoria: Sulake eli tämän perusteella jos ymmärrän oikein niin käyrän vaihdossa ei olisi ongelmaa koska kyseistä johdonsuojakatkaisiaa seuraavana on koko tontille tulevat pääsulakkeet?

 

[Tonnin Seteli]

Ylärivillä toisessa valaistussuojassa on yksi pistorasia, 10A B: laukeaa aina ekalla yrityksellä
Voimapistorasia 16A B: laukeaa
PR talli oven pieni 16A B: laukeaa
PR varasto 16A B: toimii
Nimetön 16A B: ei testattu, en tiedä onko edes kytketty mihinkään
PR talli+ulko 16A C: tästä käytetty yleensä, aina toiminut
Aiemmassa käyttöpaikassa oli tulppasulakkeet, en muista että olisi koskaan laukauisssut.

Voisiko tässä kokeilla vaihtaa nosturin ja voimapistorasian suojat päikseen? Nosturi on purettu pois ja sen veto päättyy kytkimeen.

No tämähän selittäisi kaiken. Kone lienee vaan startissa liian ahne B-käyrän johdonsuojalaitteelle.

Voisi(vaikka ei tietenkään saa) teoriassa kokeilla. Kokeilussa on sellainen monia houkuttava riski, että se jää pysyväksi järjestelyksi mittaamatta, kun vehkeet kerran pelaavat. Johdonsuojaa kun ei saa noin vaan ranettaa hitaammaksi samoin kuin ei saa kylmästi vaihtaa esim. 10A -> 13A, vaikka molemmat muutokset voivat hyvinkin mittaamalla ja laskemalla osoittautua sellaisenaan sallituiksi.

Toisaalta onko tekemäsi tapaustutkimuksen jälkeen enää kokeiltavaa? Voisi myös hommata asentajan paikalle vähän huoltamaan keskusta ja tekemään ne mittaukset.

E: kysy ensin, googleta sitten.... Kategoria: Sulake eli tämän perusteella jos ymmärrän oikein niin käyrän vaihdossa ei olisi ongelmaa koska kyseistä johdonsuojakatkaisiaa seuraavana on koko tontille tulevat pääsulakkeet?

Tällä kai viittaat selektiivisyyteen, mutta ei. Se tarkoittaa vain sitä, että johdonsuojan pitää katkaista piiri ennen kuin pääsulake toimii. Tai siis yleisesti vikapaikasta yläjuoksulle päin katsoen lähimmän suojan toimia ensimmäisenä.

Johdonsuojan tehtävänä on suojata siitä eteenpäin vedettyä virtapiiriä.

 

[N1kkel]

Mitä tuommonen mittaus käytännössä tarkoittaa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Jos johtimet ovat joka tapauksessa kummassakin 2,5mm2.

Asennustesterillä mitataan oikosulkuvirta eli varmistetaan, että johdonsuojakatkaisija toimii oikein. Oikosulkuvirran pitää olla tarpeeksi suuri, että suojalaite katkaisee virtapiirin riittävän nopeasti. Oikosulkuvirtaan vaikuttaa kaapeleiden poikkipinta-alojen lisäksi myös niiden pituudet.

Omia pääsulakkeita ei siis ole ollenkaan.

Oletko ihan varma asiasta?

 

[Tonnin Seteli]

Oikosulkuvirtaan vaikuttaa poikkipinta-alan lisäksi myös kaapeleiden pituus.

Ja liitosten määrä ja laatu. Ilman tätä muuttujaa voisi ranetuksiin suhtautua jonkin verran huolettomammin.

 

[Catrik]

Oletko ihan varma asiasta?

Ainoastaan noin 95% varma. Kissojen tai koirien kanssa ei ole etsitty mutta aika monen miehen voimin reilun vuoden ajan kunnes asiasta kysyttiin sähköyhtiöltä. Olisin mielelläni väärässä koska tuntuu niin pöljältä ratkaisulta.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

16 ampeerin c-tyypin sulakkeen oikosulkuvirran pitää olla 200 ampeeria vähintään mitattaessa, että sitä saa käyttää muuten pitää käyttää b-tyyppiä.

Eiköhän se tunnin työllä hoidu ja mahdolliset matkakulut päälle ja sulakkeen hinta eli ei mistään isoista summista puhuta ja työstä saat verotuksessa kotitalousvähennyksen.

 

[N1kkel]

16 ampeerin c-tyypin sulakkeen oikosulkuvirran pitää olla 200 ampeeria vähintään mitattaessa, että sitä saa käyttää muuten pitää käyttää b-tyyppiä.

Eiköhän se tunnin työllä hoidu ja mahdolliset matkakulut päälle ja sulakkeen hinta eli ei mistään isoista summista puhuta ja työstä saat verotuksessa kotitalousvähennyksen.

Sulake ja johdonsuojakatkaisija eivät ole sama asia.

 

[Ypi]

Johdonsuojan vaihto ei ole sallittua maallikolle, joten joka tapauksessa joutuu sähkömies käymään paikalla ja suorittaa samalla mittaukset.

Suomeksi sanottuna, jos oikosulkuvirta ei riitä oikosulun sattuessa, niin sulake ei laukeakaan halutulla tavalla, jolloin kaapelit kärsii ainakin ja on paloturvallisuusriski. Huonolla tuurilla myös valokaari aiheuttaa vaurioita.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Sulake ja johdonsuojakatkaisija eivät ole sama asia.

Automaattisulake=johdonsuojakatkaisija.

 

[N1kkel]

Automaattisulake=johdonsuojakatkaisija.

Automaattisulake on kansankielinen nimitys, virallinen termi sille on johdonsuojakatkaisija.

Teknisesti sulake ja JSK eivät ole samoja, vaikka niillä onkin samat tehtävät.

 

[jarp]

Aiheeseen liittyen; vaikuttaako oikosulkuvirtavaatimukseen vvsk? Ts. jos oikosulkuvirta ei riitä kuin B10 johdonsuojakatkaisimelle, niin onko mahdollista laittaa C10 vikavirtajohdonsuojakatkaisija?

 

[0nanias]

Aiheeseen liittyen; vaikuttaako oikosulkuvirtavaatimukseen vvsk? Ts. jos oikosulkuvirta ei riitä kuin B10 johdonsuojakatkaisimelle, niin onko mahdollista laittaa C10 vikavirtajohdonsuojakatkaisija?

Jeps, vikavirtasuoja mahdollistaa juurikin tuon.

http://kesko-onninen-pim-resources-production.s3-website-eu-west-1.amazonaws.com/pimdocuments/2221065.pdf

 

[Ypi]

Eikai vikavirtasuoja oikeuta yhtään isompaan sulakkeeseen siirtymistä?

Vikavirtasuoja mittaa hyvin pieniä maavuotoja ja suojaa ihmisen kosketusta jännitteellisiin osiin. Johdonsuoja-automaatti ja sulake taasen suojaa kaapeleita ylikuormitustilassa. Eikai se vikavirtasuojan lisääminen lisää virtapiiriin yhtään enempää oikosulkuvirtaa?

 

[JiiPee]

Ainoastaan noin 95% varma. Kissojen tai koirien kanssa ei ole etsitty mutta aika monen miehen voimin reilun vuoden ajan kunnes asiasta kysyttiin sähköyhtiöltä. Olisin mielelläni väärässä koska tuntuu niin pöljältä ratkaisulta.

Ne pääsulakkeet voivat olla varsin erikoisessakin paikassa. Ilmajohtona jos tulee syöttö, niin ne voi löytyä vaikka jostain vintiltä.

 

[pulatunnus]

Eikai vikavirtasuoja oikeuta yhtään isompaan sulakkeeseen siirtymistä?

Vikavirtasuoja mittaa hyvin pieniä maavuotoja ja suojaa ihmisen kosketusta jännitteellisiin osiin. Johdonsuoja-automaatti ja sulake taasen suojaa kaapeleita ylikuormitustilassa. Eikai se vikavirtasuojan lisääminen lisää virtapiiriin yhtään enempää oikosulkuvirtaa?

Olisko ajatus vähän sama, jos ei vikavirtasuojaa niin se kosketuspintojen suoja on sen sulakkeen/johdonsuojan varassa. Eli sen on oltava tarpeeksi nopea, jotta pinnoilla ei jännite nouse liikaa.

Ne pääsulakkeet voivat olla varsin erikoisessakin paikassa. Ilmajohtona jos tulee syöttö, niin ne voi löytyä vaikka jostain vintiltä.

Näen silmissä jonkin vanhan talo jonn ulakko huonetta tehty.. ja edllisen asukkaan tavaraa jäänyt, + lisäeristettä.

No luulis löytyvän jos mittaritilta lähtee seuraamaan , jos ei maahan mennessä löydy, niin lähitienolta , jos ilma linja niin helpompi jatkaa seuraamista. (no jos pääsulakkeet on paljon kaeumapana, niin yleensä kai se mittarikin siellä).

 

[TCan]

Eikai vikavirtasuoja oikeuta yhtään isompaan sulakkeeseen siirtymistä?

Vikavirtasuoja mittaa hyvin pieniä maavuotoja ja suojaa ihmisen kosketusta jännitteellisiin osiin. Johdonsuoja-automaatti ja sulake taasen suojaa kaapeleita ylikuormitustilassa. Eikai se vikavirtasuojan lisääminen lisää virtapiiriin yhtään enempää oikosulkuvirtaa?

Ei oikeuta isompaan sulakkeeseen siirtymistä, mutta mahdollistaa valitun johdonsuojan käytön vaikka oikosulkuvirta ei riittäisikään. Esimerkkinä: kohteessa B16 johdonsuoja, jolle vaaditaan oikosulkuvirran mitatuksi arvoksi vähintään 100A. Kohteessa mitattu oikosulkuvirran arvoksi 150A ja haluttaisiin vaihtaa C16 johdonsuoja. C16 johdonsuoja vaatii mitatuksi oikosulkuvirran arvoksi 200A. Johdonsuojaa ei siis lähtökohtaisesti voi vaihta, sillä oikosulkuvirran arvo ei ole riittävä. JOS ryhmä on suojattu vikavirtasuojalla voidaan C16 johdonsuoja asentaa, sillä vikavirtasuoja toteuttaa syötön automaattisen poiskytkennän alle 0,4 sekunnissa.

Johdonsuojakatkaisija suojaa johtimia ylikuormitus- ja oikosulkutilanteessa. Johdonsuojakatkaisija suojaa lisäksi ihmistä toteuttamalla syötön automaattisen poiskytkennän alle 0,4 sekunnissa tilanteessa, jossa esimerkiksi vaihejohtimen ja maadoitetun pinnan välille syntyy oikosulku. Oikosulkuvirta-arvon ollessa riittävän suuri katkaisee johdonsuojakatkaisija tai sulake sähkönsyötön alle 0,4 sekunnissa, jolloin kosketusjännite ei ehdi nousta vaarallisen suureksi. Jos piirissä on vikavirtasuoja ei oikosulkuvirralla ole syötön automaattisen poiskytkennän kannalta merkitystä, sillä vikavirtasuoja katkaisee syötön alle 0,4 sekunissa vaikka oikosulkuvirta ei riittäisikään laukaisemaan johdonsuojakatkaisijaa tai sulaketta vaaditussa ajassa. Oikosulkuvirtamittaus ei siis käytännössä liity johtimien suojaukseen lämmön vaikutuksilta oikosulkutilanteessa tai ylikuormitustilanteessa vaan ainoastaan syötön automaattiseen poiskytkentään, joka on suojausmenetelmä sähköiskulta.

Eli lyhyesti vikavirtasuoja ei mahdollista siirtymistä suurempaan sulake/johdonsuojakatkaisijakokoon kuin johtimen kuormitettavuus sallii, mutta vikavirtasuoja mahdollistaa sulakkeen/johdonsuojakatkaisijan käytön vaikka syötön automaattiseen poiskytkentään liittyvä oikosulkuvirta-arvo ei olisi riittävä.

 

[Ypi]

Ei oikeuta isompaan sulakkeeseen siirtymistä, mutta mahdollistaa valitun johdonsuojan käytön vaikka oikosulkuvirta ei riittäisikään. Esimerkkinä: kohteessa B16 johdonsuoja, jolle vaaditaan oikosulkuvirran mitatuksi arvoksi vähintään 100A. Kohteessa mitattu oikosulkuvirran arvoksi 150A ja haluttaisiin vaihtaa C16 johdonsuoja. C16 johdonsuoja vaatii mitatuksi oikosulkuvirran arvoksi 200A. Johdonsuojaa ei siis lähtökohtaisesti voi vaihta, sillä oikosulkuvirran arvo ei ole riittävä. JOS ryhmä on suojattu vikavirtasuojalla voidaan C16 johdonsuoja asentaa, sillä vikavirtasuoja toteuttaa syötön automaattisen poiskytkennän alle 0,4 sekunnissa.

Johdonsuojakatkaisija suojaa johtimia ylikuormitus- ja oikosulkutilanteessa. Johdonsuojakatkaisija suojaa lisäksi ihmistä toteuttamalla syötön automaattisen poiskytkennän alle 0,4 sekunnissa tilanteessa, jossa esimerkiksi vaihejohtimen ja maadoitetun pinnan välille syntyy oikosulku. Oikosulkuvirta-arvon ollessa riittävän suuri katkaisee johdonsuojakatkaisija tai sulake sähkönsyötön alle 0,4 sekunnissa, jolloin kosketusjännite ei ehdi nousta vaarallisen suureksi. Jos piirissä on vikavirtasuoja ei oikosulkuvirralla ole syötön automaattisen poiskytkennän kannalta merkitystä, sillä vikavirtasuoja katkaisee syötön alle 0,4 sekunissa vaikka oikosulkuvirta ei riittäisikään laukaisemaan johdonsuojakatkaisijaa tai sulaketta vaaditussa ajassa. Oikosulkuvirtamittaus ei siis käytännössä liity johtimien suojaukseen lämmön vaikutuksilta oikosulkutilanteessa tai ylikuormitustilanteessa vaan ainoastaan syötön automaattiseen poiskytkentään, joka on suojausmenetelmä sähköiskulta.

Eli lyhyesti vikavirtasuoja ei mahdollista siirtymistä suurempaan sulake/johdonsuojakatkaisijakokoon kuin johtimen kuormitettavuus sallii, mutta vikavirtasuoja mahdollistaa sulakkeen/johdonsuojakatkaisijan käytön vaikka syötön automaattiseen poiskytkentään liittyvä oikosulkuvirta-arvo ei olisi riittävä.

Aina sitä oppii jotain uutta

 

[Sledge]

Neljän asunnon rivitalo. Tulossa putkiremppa. Samalla olisi tarkoitus jos vetäisi kuidut tai ainakin cat7 kaapelit, lämmönjakohuoneesta/teknisestä tilasta joka kämppään. Ne saisi nostettua tuolta putkikuilusta jokaisen asunnon eteiseen. Nuo kaapelien vedot olisi samalla helppo tehdä itse mutta tosiaan tuossa täytyy noudattaa tuota Trafin 65D asetusta. Onko antaa hyviä vinkkejä tuohon toteukseen? Onko tuo kuidun vetäminen "turhaa" jos vetäisi esim 2kpl cat7/asunto?

 

[Copper]

Neljän asunnon rivitalo. Tulossa putkiremppa. Samalla olisi tarkoitus jos vetäisi kuidut tai ainakin cat7 kaapelit, lämmönjakohuoneesta/teknisestä tilasta joka kämppään. Ne saisi nostettua tuolta putkikuilusta jokaisen asunnon eteiseen. Nuo kaapelien vedot olisi samalla helppo tehdä itse mutta tosiaan tuossa täytyy noudattaa tuota Trafin 65D asetusta. Onko antaa hyviä vinkkejä tuohon toteukseen? Onko tuo kuidun vetäminen "turhaa" jos vetäisi esim 2kpl cat7/asunto?

Kuitua, kuitua, kuitua. Kuitu taitaa olla jopa halvempaa metritavarana kuin cat? Päättäminen tietysti maksaa jonkun kympin enemmän. Mutta kuidussa riittää kapaa. Se 10/10, tai 100/100 netti oli aikoinaan ihan "ok". Nyt voi kuulostaa että 10/10Gb on liioittelua, mutta kun hintaan ei kaiketi nyt juurikaan vaikuta (kaapeloinnin osalta), niin kuitua.

 

[Ypi]

Neljän asunnon rivitalo. Tulossa putkiremppa. Samalla olisi tarkoitus jos vetäisi kuidut tai ainakin cat7 kaapelit, lämmönjakohuoneesta/teknisestä tilasta joka kämppään. Ne saisi nostettua tuolta putkikuilusta jokaisen asunnon eteiseen. Nuo kaapelien vedot olisi samalla helppo tehdä itse mutta tosiaan tuossa täytyy noudattaa tuota Trafin 65D asetusta. Onko antaa hyviä vinkkejä tuohon toteukseen? Onko tuo kuidun vetäminen "turhaa" jos vetäisi esim 2kpl cat7/asunto?

Viestintäviraston märäyksessä sanotaan, että pitää vetää neljä optista yksimuotokuitua ja vähintään cat 6 kaapeli, kun kiinteistöön ja rakennukseen rakennetaan uusi tai uudistetaan sisäverkko.

 

[Copper]

Viestintäviraston märäyksessä sanotaan, että pitää vetää neljä optista yksimuotokuitua ja vähintään cat 6 kaapeli, kun kiinteistöön ja rakennukseen rakennetaan uusi tai uudistetaan sisäverkko.

Onko tosiaan noin? Ei sen puoleen, kaveri teki AMK päättötyötä, jossa isoon kiinteistöön vedettiin kilometrikaupalla MM-kuitua. "Haukuin" sen kyllä tyhmäksi kun eivät SM:ää vetäneet.
Ei kait nykyään oikein enään mikään puolla MM? Operaattorit vetää jo mastoihin lyhyetkin vedot SM:llä.

 

[Ypi]

Onko tosiaan noin? Ei sen puoleen, kaveri teki AMK päättötyötä, jossa isoon kiinteistöön vedettiin kilometrikaupalla MM-kuitua. "Haukuin" sen kyllä tyhmäksi kun eivät SM:ää vetäneet.
Ei kait nykyään oikein enään mikään puolla MM? Operaattorit vetää jo mastoihin lyhyetkin vedot SM:llä.

Sanasta sanaan menee 2018 painoksessa:

Optinen aluekaapelointi on toteutettava siten, että jokaista asuinhuoneistoa kohden asennetaan vähintään neljä optista yksimuotokuitua. Lisäksi talojakamosta jokaiseen alijakamoon asennetaan vähintään kuusi optista yksimuotokuitua.

Selvennykseksi, että yhdellä kaapelillahan tuo menee kuitenkin, missä on 4 kuitua.

 

[Ypi]

Neljän asunnon rivitalo. Tulossa putkiremppa. Samalla olisi tarkoitus jos vetäisi kuidut tai ainakin cat7 kaapelit, lämmönjakohuoneesta/teknisestä tilasta joka kämppään. Ne saisi nostettua tuolta putkikuilusta jokaisen asunnon eteiseen. Nuo kaapelien vedot olisi samalla helppo tehdä itse mutta tosiaan tuossa täytyy noudattaa tuota Trafin 65D asetusta. Onko antaa hyviä vinkkejä tuohon toteukseen? Onko tuo kuidun vetäminen "turhaa" jos vetäisi esim 2kpl cat7/asunto?

Ja jos itse alkaa kuitua vetämään, niin kannattaa olla tarkkana, ettei sitä kaapelia runno mitenkään rajusti jyrkillä mutkilla lyttyyn. Ei tarvi kuin kerran taittaa liian kovasti, ni voi mennä kuitu rikki.

 

[Leavre271]

Onko tosiaan noin? Ei sen puoleen, kaveri teki AMK päättötyötä, jossa isoon kiinteistöön vedettiin kilometrikaupalla MM-kuitua. "Haukuin" sen kyllä tyhmäksi kun eivät SM:ää vetäneet.
Ei kait nykyään oikein enään mikään puolla MM? Operaattorit vetää jo mastoihin lyhyetkin vedot SM:llä.

Toivottavasti AMK:n päättötyö ei mennyt läpi, jos siitä on alle 15v aikaa. Tuolla monimuotokuidulla ei enää nykypäivänä ole mitään järkevää käyttötarkoitusta.

 

[Artsi_]

Aihetta sivuuttaen. Jäi reilu kymmenen vuotta sitten sähköasentaja amis kesken armeijan menon takia enkä koskaan palannut jatkamaan. Nuorten kanssa ei huvita tätä tehdä loppuun joten. Sähkö ja automaatio tekniikka inssinä voiko tehdä itse myös sähköasentajan töitä? Tämän saisi monimuotona samalla töiden ohella.

 

[TCan]

Aihetta sivuuttaen. Jäi reilu kymmenen vuotta sitten sähköasentaja amis kesken armeijan menon takia enkä koskaan palannut jatkamaan. Nuorten kanssa ei huvita tätä tehdä loppuun joten. Sähkö ja automaatio tekniikka inssinä voiko tehdä itse myös sähköasentajan töitä? Tämän saisi monimuotona samalla töiden ohella.

Kyllä inssin papereilla voit tehdä myös asentajan töitä itsenäisesti (oletan, että tarkoitat itsenäisellä töiden tekemistä esim. omalla firmalla) MUTTA sinun pitää suorittaa vähintään sähköturvallisuustutkinto 2 ja hakea sähköpätevyys 2. Jos sinulla ei ole asentajan papereita eikä työkokemusta tarvitset inssin papereiden saamisen jälkeen vielä kaksi vuotta "riittävän laaja-alaista" työkokemusta sähköalalta.

Jos taasen tarkoitit "voiko tehdä itse myös sähköasentajan työtä" sitä että työskentelisit jossain sähköasennusalan firmassa asentajana pitäisi sinulla olla valmistumisen jälkeen puolen vuoden työkokemus ennenkuin saat tehdä alan firmassa yksin töitä.

 

[Nuutt1]

Asunnossa on lämpiävät ikkunat, joista yhdessä ei sähkö kulje. Onko katkospaikka jollain mitattavissa, että onko johdossa vai ikkunassa? Johto on ikkunassa kiinteästi asennettuna. Johdon voi ikkunan ulkopuolelta katkaista sellaiselta etäisyydeltä, että sen saa liitettyä uudelleen. Eli jos johto katkaistaan vaikkka 10cm päästä ikkunasta, niin voidaanko jotenkin mitata, että on katkos tällä 10cm matkalla vai vasta ikkunassa?

 

[0nanias]

Asunnossa on lämpiävät ikkunat, joista yhdessä ei sähkö kulje. Onko katkospaikka jollain mitattavissa, että onko johdossa vai ikkunassa? Johto on ikkunassa kiinteästi asennettuna. Johdon voi ikkunan ulkopuolelta katkaista sellaiselta etäisyydeltä, että sen saa liitettyä uudelleen. Eli jos johto katkaistaan vaikkka 10cm päästä ikkunasta, niin voidaanko jotenkin mitata, että on katkos tällä 10cm matkalla vai vasta ikkunassa?

Aika epätodennäköistä että kaapeli olisi vaurioitunut ilman että kaapelia suojaava sulake/johdonsuoja olisi palanut. Eikä sitä kaapelia kannata katkomaan alkaa, kokeilee vaikkapa poolikynällä siitä kaapelin ympäriltä että tuleeko siihen jännite. Melko varmasti ikkunan lämmityselementti (kalvo?) on paskana.

 

[Nuutt1]

Aika epätodennäköistä että kaapeli olisi vaurioitunut ilman että kaapelia suojaava sulake/johdonsuoja olisi palanut. Eikä sitä kaapelia kannata katkomaan alkaa, kokeilee vaikkapa poolikynällä siitä kaapelin ympäriltä että tuleeko siihen jännite. Melko varmasti ikkunan lämmityselementti (kalvo?) on paskana.

Johdon päästä on mitattu, että jossain on katkos. Valmistajan mukaan on hyvin harvinaista, että elementissä olisi vikaa, jos elementti ei ole fyysisesti rikki, vaan vika on lähes aina johdoissa. Kun johdossa (tai elementissä) on jossain kohtaa katkos, niin kynä ei taida toimia? Toisesta ikkunasta vika korjaantui, kun ilmeni karmiruuvin menneen asennusvaiheessa johdon läpi, mutta toisesta ei vielä vikaa ole paikannettu

 

[0nanias]

Johdon päästä on mitattu, että jossain on katkos. Valmistajan mukaan on hyvin harvinaista, että elementissä olisi vikaa, jos elementti ei ole fyysisesti rikki, vaan vika on lähes aina johdoissa. Kun johdossa (tai elementissä) on jossain kohtaa katkos, niin kynä ei taida toimia? Toisesta ikkunasta vika korjaantui, kun ilmeni karmiruuvin menneen asennusvaiheessa johdon läpi, mutta toisesta ei vielä vikaa ole paikannettu

Melkoista asentamista jos noita sattuu useampia samalle työmaalle.
Poolikynällä voi seurata kaapelin/johtimen kylkeä ja sillä näkee kohdan johon jännite etenee. Eli toimii myös vaikka katkos olisi nollajohtimen puolella jos kuorma on ehjä.
Rakenteiden sisässä kaapelia voi seurata myös kaapelitutkalla, eli tällaisella laitteella: Kaapelinhakulaite CEM LA-1012 tai AmazonCommercial Cable detector. : Amazon.de: DIY & Tools
Noita löytyy myös halvempia.

 

[Artsi_]

Kyllä inssin papereilla voit tehdä myös asentajan töitä itsenäisesti (oletan, että tarkoitat itsenäisellä töiden tekemistä esim. omalla firmalla) MUTTA sinun pitää suorittaa vähintään sähköturvallisuustutkinto 2 ja hakea sähköpätevyys 2. Jos sinulla ei ole asentajan papereita eikä työkokemusta tarvitset inssin papereiden saamisen jälkeen vielä kaksi vuotta "riittävän laaja-alaista" työkokemusta sähköalalta.

Jos taasen tarkoitit "voiko tehdä itse myös sähköasentajan työtä" sitä että työskentelisit jossain sähköasennusalan firmassa asentajana pitäisi sinulla olla valmistumisen jälkeen puolen vuoden työkokemus ennenkuin saat tehdä alan firmassa yksin töitä.

Kiitos vastauksesta! Ilmeisesti itsellä järkevin hakea tuohon sähkö ja automaatiotekniikka, toinen vaihtoehto konetekniikka mikä kiinnostaa. Ikää alkaa kohta olemaan sen verran että vähän mietityttää hakea kouluun.

 

[Persojet]

Kiitos vastauksesta! Ilmeisesti itsellä järkevin hakea tuohon sähkö ja automaatiotekniikka, toinen vaihtoehto konetekniikka mikä kiinnostaa. Ikää alkaa kohta olemaan sen verran että vähän mietityttää hakea kouluun.

Sähkö ja automaatio (eli siis on valinnut automaatiotekniikan pääaineen) inssin ohjelmassa saa olla tarkkana, että ne lain vaatimat opintopisteet täyttyy sähköalan ammattihenkilöksi. Jos vetää suoraan sillä mitä tarjotaan, niin ainakin Metropolian tutkinnossa jää vajaaksi ja sähköpätevyydet saamatta, myöskin silloin voidaan ajatella ettet ole pätevä edes sähköasentajaksi kun ammattihenkilön vaatimukset ei täyty. Tämä siitä huolimatta, että tutkinnon nimessä lukee sähkö.

 

[Artsi_]

Sähkö ja automaatio (eli siis on valinnut automaatiotekniikan pääaineen) inssin ohjelmassa saa olla tarkkana, että ne lain vaatimat opintopisteet täyttyy sähköalan ammattihenkilöksi. Jos vetää suoraan sillä mitä tarjotaan, niin ainakin Metropolian tutkinnossa jää vajaaksi ja sähköpätevyydet saamatta, myöskin silloin voidaan ajatella ettet ole pätevä edes sähköasentajaksi kun ammattihenkilön vaatimukset ei täyty. Tämä siitä huolimatta, että tutkinnon nimessä lukee sähkö.

Okei hyvä tietää eli täytyy katsoa tarkkaan. Vähän menee offtopikkina muta kummalla on laajempi mahdollisuus työllistyä erilaisiin hommiin konetekniikka vs sähkö ja automaatiotekniikka. Palkka myös kiinnostaisi, tuntuu että koneinssejä on pilvin pimein. Esim. kummasta on hyötyä enemmän jos hakee vaativampaan operaattori prosessityöhön. Pelkällä perustutkinnolla tai ammatitutkinnolla ei tahdo päästä sellu, paperi tai sahalle.

EDIT: Lähinnä sitä mietin kun en ole kohta kymmeneen vuoteen tehnyt päivätyötä että sopeutuuko siihen miten jos sattuuki että palaa johonkain vuorotyöhön.

 

[Pakana]

Vähän asiaa ihmettelin, kun alkoi kiinnostaa. Miksei tollaiset käy?
https://www.amazon.de/-/en/Ledvance-Daylight-Changing-Dimmable-Compatible/dp/B07MJM8SDS/ref=sr_1_6?crid=DLZZPMWQYW8Q&keywords=hue+12v+bulb&qid=1643810375&sprefix=hue+12v+bulb,aps,106&sr=8-6&th=1

• Compatible Smart Home Systems: Osram Lightify, Philips Hue, Telekom Magenta, Quivicon, Samsung SmartThings, Schwaiger4You and many more

Ja kai noita muitakin on?

Nostan tän vanhan viestin, jos tuollaiset 12V älylamput hommaa, niin huomioikaa että nuo eivät toimi jos siellä on "elektroninen halogeenimuuntaja", eli se mitä noissa aika pitkälti on 2000-luvulla käytetty. Perinteinen muuntaja toimii, kuten todennäköisesti myös led lampuille tarkoitetut 12V tasajännitelähteet. Tosin tuolle ledipowerille tulee sitten käyttötunteja 24/7, johon se todennäköisesti ei ole suunniteltu. Oikeaa muuntajaa ei kiinnosta.

Toivottavasti AMK:n päättötyö ei mennyt läpi, jos siitä on alle 15v aikaa. Tuolla monimuotokuidulla ei enää nykypäivänä ole mitään järkevää käyttötarkoitusta.

No kyllähän se monimuotokuitu toimii, siinä missä yksimuotokuitukin jossain kiinteistön sisäverkossa, eli ei siitä nyt voi sanoa ettei sillä ole mitään järkevää käyttötarkoitusta.

 

[N1kkel]

Aihetta sivuuttaen. Jäi reilu kymmenen vuotta sitten sähköasentaja amis kesken armeijan menon takia enkä koskaan palannut jatkamaan. Nuorten kanssa ei huvita tätä tehdä loppuun joten. Sähkö ja automaatio tekniikka inssinä voiko tehdä itse myös sähköasentajan töitä? Tämän saisi monimuotona samalla töiden ohella.

Jos asennushommat kiinnostaa, niin mikset kävisi sähköalan perustutkintoa monimuotona? Ainakin se mahdollisuus kannattaa selvittää.

Insinöörin papereiden eteen joutuu tekemään jo aika paljon enemmän, tenttien lisäksi on kaikenlaisia ryhmätöitä, raportteja, projekteja ym. En halua lannistaa eli kannattaa se AMK-tutkinto käydä jos siltä tuntuu. Se vaan vaatii oman panostuksensa, varsinkin jos käy samalla töissä.

 

[Nuutt1]

Melkoista asentamista jos noita sattuu useampia samalle työmaalle.
Poolikynällä voi seurata kaapelin/johtimen kylkeä ja sillä näkee kohdan johon jännite etenee. Eli toimii myös vaikka katkos olisi nollajohtimen puolella jos kuorma on ehjä.

Kiitos vastauksista!

Kiire tainnut tulla asentaessa aikanaan ja missään ei ole ainakaan dokumentteja näkynyt, että olisi aikanaan testattu asennuksen jälkeen toiminta. Varsinkin tuo oikosulussa ollut viittaa siihen, että on testaaminen jäänyt välissä, kun tuskin kukaan oli karmiruuvia asennuksen jälkeen enää irroittanut varsinkin, kun sen päälle oli liimattu vielä puutulppa...

Parin rikkinäisen sarjan lisäksi yhdestä oli jätetty asentamatta termostaatti (kaikki muu asennettu, mutta ei mitään millä ikkunoita ohjata) ja toisesta sarjasta oli muuntaja jätetty asentamatta. Huono oli onnistumisprosentti, kun sarjoista 1/5 toimi. Nyt ollaan jo 4/5 tilanteessa ja lasien värit kuulemma on vuosien varrella sen verran vaihtunut, ettei elementtiä kannata ulkonäkösyistä vaihtaa

 

[Artsi_]

Jos asennushommat kiinnostaa, niin mikset kävisi sähköalan perustutkintoa monimuotona? Ainakin se mahdollisuus kannattaa selvittää.

Insinöörin papereiden eteen joutuu tekemään jo aika paljon enemmän, tenttien lisäksi on kaikenlaisia ryhmätöitä, raportteja, projekteja ym. En halua lannistaa eli kannattaa se AMK-tutkinto käydä jos siltä tuntuu. Se vaan vaatii oman panostuksensa, varsinkin jos käy samalla töissä.

Tuota ei koulu ollut monimuotona kovin innokas järjestämään vaan joka päivä kouluun ns. Selviää lähi viikkojen aikana miten käy laitoin postia asiasta. Vielä on mietintä aikaa inssin hommista. Mukavahan se olisi monenlaisia työtehtäviä tehsä jos vain mahdollista.

 

[Hyrava]

Tuota ei koulu ollut monimuotona kovin innokas järjestämään vaan joka päivä kouluun ns. Selviää lähi viikkojen aikana miten käy laitoin postia asiasta. Vielä on mietintä aikaa inssin hommista. Mukavahan se olisi monenlaisia työtehtäviä tehsä jos vain mahdollista.

Sellaisen vinkin annan että vaikka haluaisikin esim esimiestehtäviin / työnjohtoon / vastaavaan niin kannattaa ehdottomasti ainakin hetki olla asentajana eli perusduunarina. Itselläni on kokemusta siitä mitä käy kun joku suoraan vaan rupeaa esimieheksi olematta tuntiakaan duunarina. Sellainen joka ei ole pätkääkään kartalla mitä oikeasti tulee kentällä vastaan onnistuu ryssimään puolet projekteista ihan sillä että olettaa ihan liikaa miten asiat hoituvat. Aiemmin oli pari tyyppiä jotka koordinoivat asentajien hommia ja se, joka oli itse ollut aikanaan duunarina sai laskettua keikat noin 100x paremmin kuin se joka oli suoraan päässyt esimiestehtäviin.

Samaa on muutamat kaverit sanoneet jotka ovat asentajasta esimieheksi ylentyneet, duunarikokemus auttaa ihan pirusti korkeammissa tehtävissä kun on edes jotain kokemusta että kaikki ei mene aina niin kuin elokuvissa. Joka ikisellä työmaalla tulee vähintään joku ylläri vastaan ja jos keikka on laskettu niin että kaikki menee putkeen niin reisillehän se menee.

Eli jos mahdollista niin kannattaa kouluttautua niin että pääsee ainakin näkemään asennushommia, varsinkin jos on vähänkään kiinnostusta niihin.

 

[N1kkel]

Sellaisen vinkin annan että vaikka haluaisikin esim esimiestehtäviin / työnjohtoon / vastaavaan niin kannattaa ehdottomasti ainakin hetki olla asentajana eli perusduunarina. Itselläni on kokemusta siitä mitä käy kun joku suoraan vaan rupeaa esimieheksi olematta tuntiakaan duunarina. Sellainen joka ei ole pätkääkään kartalla mitä oikeasti tulee kentällä vastaan onnistuu ryssimään puolet projekteista ihan sillä että olettaa ihan liikaa miten asiat hoituvat. Aiemmin oli pari tyyppiä jotka koordinoivat asentajien hommia ja se, joka oli itse ollut aikanaan duunarina sai laskettua keikat noin 100x paremmin kuin se joka oli suoraan päässyt esimiestehtäviin.

Samaa on muutamat kaverit sanoneet jotka ovat asentajasta esimieheksi ylentyneet, duunarikokemus auttaa ihan pirusti korkeammissa tehtävissä kun on edes jotain kokemusta että kaikki ei mene aina niin kuin elokuvissa. Joka ikisellä työmaalla tulee vähintään joku ylläri vastaan ja jos keikka on laskettu niin että kaikki menee putkeen niin reisillehän se menee.

Eli jos mahdollista niin kannattaa kouluttautua niin että pääsee ainakin näkemään asennushommia, varsinkin jos on vähänkään kiinnostusta niihin.

Totta, mutta toisaalta työ tekijänsä opettaa ja ei työnjohtajankaan tarvitse heti olla kaikkitietävä ja kaiken osaava.

AMK-opiskelun aikana pystyy helposti työskentelemään palkallisissa harjoitteluissa ainakin 3 x 4 kk ajan, jonka aikana nyt ainakin jotain oppii, jos itse on aktiivinen ja haluaa oppia eikä lähde harjoitteluihin vain lusmuilemaan.

Ei ne asennushommat kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole ja kymmeniä vuosia asennushommia tehneillekin voi sähköalalla tulla uusia asioita eteen aika-ajoin.

 

[irspa]

Totta, mutta toisaalta työ tekijänsä opettaa ja ei työnjohtajankaan tarvitse heti olla kaikkitietävä ja kaiken osaava.

AMK-opiskelun aikana pystyy helposti työskentelemään palkallisissa harjoitteluissa ainakin 3 x 4 kk ajan, jonka aikana nyt ainakin jotain oppii, jos itse on aktiivinen ja haluaa oppia eikä lähde harjoitteluihin vain lusmuilemaan.

Ei ne asennushommat kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole ja kymmeniä vuosia asennushommia tehneillekin voi sähköalalla tulla uusia asioita eteen aika-ajoin.

Tärkeää työnjohtajille/esimiehille mitä nykyiset korkeakoulut entistä enemmän opettavat on pehmeät arvot. Ainoastaan rakennustyömailla voi selvitä ilman sosiaalisia taitoja ja tämä turhan usein näkyy asentajataustaisissa, kun työympäristö muuttuu rakennustyömaalta

Työnjohdolla ja toimihenkilöillä on tärkeää tulla sidosryhmien kanssa hyvin toimeen ja samoilla tavoilla pärjää asentajien kanssa. Heiltä kyllä tulee palaute josta oppia käytännön asioita, hyvä kärkimies on avain moneen.

Amiksen sähkölinjan nuoria osaajia katsoessa nopeasti erottuu ketkä pystyvät kantamaan huolta edes omasta toiminnastaan, kenellä riittää kärkimieheksi/työmaajohtoon ja kenellä mahdollisuuksia pidemmälle.

 

[Algron28]

Mikähän on tuollainen keltaisen rengas abiko liittimen virrankesto? Nopea googletus ei oikein tuottanut tulosta vaan luetteloissa oli aina vaan mittoja, max jännite eikä mainintaa virrankestosta.

 

[Meisseli]

Hatusta vetäisin, että se kestää vähintään yhtä paljon kuin johdin jonka siihen mahtuu puristamaan. Sen virran kestoa ei siis normaalisti tarvitse miettiä lainkaan.

 

[Algron28]

Hatusta vetäisin, että se kestää vähintään yhtä paljon kuin johdin jonka siihen mahtuu puristamaan. Sen virran kestoa ei siis normaalisti tarvitse miettiä lainkaan.

No, hujahtaako 48V DC ja 20A tuosta läpi? Tarkoitus vetää 6mm2 johdolla. Vedon pituushan on relevantti vain vedon jännitehäviöön.