Pääasiassa kyllä järeämmät kontaktorit ovat sulkeutuvilla kärjillä. Ja vaihdon ollessa kyseessä en lähtisi itse toteuttamaan missään tapauksessa mitään "katkaisee jos viitsii" vaan ohjaukselle apukärjiltä kontaktorien tilatiedot ja soveltuva varmistus ihan siellä kovalla puolella vielä lisäksi. Toki myös niin, että ohjauksen hajotessa ensisijainen vetää.
Ja se ohjaus saadaan toki apusulakkeen kautta sieltä kontaktorien etupuolelta joten siellä on sähkö aina, jos verkko on ylhäällä.
No "katkaisee jos viitsii" on ehkä vähän liikaa sanottu, mutta kun kontrolleriksi ajattelin jotain
ESP8266 WIFI 4 Channels Relay Module ESP-12F Dual Channel 5V Development Board | eBay tyylistä, eli 5 euron ESP8266 kahdella releellä ja kun softaa ei vielä ole ja softan ensimmäinen versio ei yleensä ole se joka jää tuotantoon. En lähtisi siis lyömään päätäni pantiksi että toimii aina, ikuisesti ja virheettömästi. Ideana ajaa looppia joka käy kysymässä riittävän tiheästi että mitä se pörssihinta nyt on ja ehtojen täyttyessä vaihtaa syötön pitäen vaikka sen 300 ms molemmat kytkettynä ja ilmoittaa http-pyynnöllä johonkin missä seuraan systeemiä että nyt tuli vaihdettua. Jos hintatietoa ei saa haettua tai se saatu tieto ei ole missään järkevässä haarukassa niin ilmoittaa toisenlaisella pyynnöllä että ei onnistu nyt arvaaminen, ja pitää releet siinä asennossa missä ne oli. Voisi toki arvata jotain viikonpäivän ja kellonajan perusteella, mutta luultavasti turhaa tehdä liian monimutkaista.
Mutta toinen kontaktorihan kannattaa olla avaava ja toinen sulkeva. Jos ohjaukselta häviää jännite tai järki niin peli on silloin selvä, toinen puoli on kylmä ja toinen virroissa. Esim tuollaiset varmaan on ok, ottaa vaikka 40A niin ei jää siitä kiinni:
Moduulikontaktori Schneider Electric Acti 9 iCT
Sopimusteknisesti tuo voikin sitten olla eri asia, sähköverkkoyhtiötä tuo ei todennäköisesti kiinnosta, ne saavat saman korvauksen meni sähkö kumman mittarin kautta tahansa, mutta sähköenergiayhtiö ei välttämättä tykkää, tosin enpä ole koskaan niiden sopimustekstejä lukenut niin että olisin tuollaista skenaariota miettinyt, mutta jos sähkösopparit tekee eri yhtiöiden kanssa, niin ainakin äkkiseltään sun sähkönkäyttö näyttää vain hyvin erikoiselta, ne ei ihan välittömästi pääse jyvälle mitä sä olet siellä säätänyt. Ainakin jos se pörssisähköä myyvä yhtiö asiasta kysyy sille voi väittää kirkkainsilmin käyttävänsä dieselgeneraattoria noina aikoina, huippusähköhintojen aikaan se on hyvällä dieselgenulla perusteltavissa.
Plarasin ehdot (sähkön myynti ja verkkopalvelu) läpi enkä löytänyt mitään tällaiseen kytkentään viittaavaa. Lähin mikä tuli vastaan, on että pitäisi ilmoitella, jos aikoo kytkeä pääsulakekokoon nähden suurta kuormaa usein tai yllättäen. No, minun intressi tietysti on tulkita tuo niin, että eihän se kytkettävä kuorma mitenkään voi olla pääsulakekokoon nähden suuri, koska jos se on siihen nähden suuri niin pääsulake sanoo poks. Korkeintaan se voi olla samanarvoinen
. Ja eihän se kuorma nyt todellisuudessakaan ole poikkeuksia lukuunottamatta kuin max 1-2 kW kerralla. Hellan käyttökin tekee isomman piikin, saati sitten sähkökiuas tai lämmitysvastukset varaajassa.
Lämmitystä neuvottiin ohjaamaan näin, mutta kun lämmitys on pääasiassa lämpöpumpuilla ja puulla enkä haluaisi pumppuja altistaa millekään potentiaalisesti nykivälle syötölle, niin se viive siinä saisi kyllä olla. Ja paras säästöhän syntyy kun kaikki kuorma ohjaus poislukien on kytkennän takana ja sitten alkaa tulla mieleen jo herkempääkin elektroniikkaa, joka voi olla pahoillaan kytkentäviiveestä, vaikka todennäköisesti pumput sitä eivät noteeraisikaan.
Ohessa taiteilijan näkemys, jossa nykyinen on kuten tuossa oikealla puolella (kyllä, toisella puolen kahdennetut 3x25A proput, ehkä korotettu joskus muinoin kun 20A ei ole riittänyt), paitsi että mittareilta menee suoraan syötöt omien puoliensa sulakkeiden kiskoille. Vasemmalla tämän hetkinen näkemys tulevasta. Tuleeko jotain mieleen? Ei tarvitse huomauttaa, että 3. vaihe on tuotu taulussa väärään kiskoon.