Kysymyksiä sähkömiehille

Joo kyllä sitä kyllä pyöriteltiin mutta ei mitään merkintöjä missään.
Kokeilin kytkennän mustalla ja ruskealla erikseen niin musta oli kuitenkin vaihe. Ilmeisesti toi oranssi nasta sen "merkki", erikoista.
No kytkin vaihdettu ja valot mökissä.
Kiitokset.
Näyttää 80-luvun kytkimeltä. Silloin tosiaan musta oli kova vaihe ja oranssi nasta tosiaan sen merkki, että siihen liittimeen tulee kytkimelle tuleva vaihe.
 
Illat pimenee ulkona ja liikkeentunnistin ei sytytä valoja päälle pihalla. Kokeilin vaihtaa lampujakin, mutta edelleen ei toimi. Aikaisemmin liikkeentunnistus toimi jo miten sattuu. Saattoi räpsyttää valoja, vaikka pihalla oli liikettä. Onkohan tuo hämärä/liikkeentunnistin vain rikki? Vai onko se vaan nirso led lampuille?
 
Illat pimenee ulkona ja liikkeentunnistin ei sytytä valoja päälle pihalla. Kokeilin vaihtaa lampujakin, mutta edelleen ei toimi. Aikaisemmin liikkeentunnistus toimi jo miten sattuu. Saattoi räpsyttää valoja, vaikka pihalla oli liikettä. Onkohan tuo hämärä/liikkeentunnistin vain rikki? Vai onko se vaan nirso led lampuille?

Yleensä siellä tunnistimen sisällä kytkemässä on pieni rele joka ei valaistuskuorman laadusta hirveästi valita.
Eiköhän se tunnistin ole tullut matkansa päähän ainakin kuvailtujen oireiden perusteella.
 
Perinteiset liiketunnistimet toimivat vain hehkulamppujen kanssa, ja esim energiansäästölamppu saattoi tappaa sen laakista. Nykyään niissä on se rele, kun kun siellä on todennäköisesti jotain erikoisempaa kuormaa perässä aina.
 
Pääasiassa kyllä järeämmät kontaktorit ovat sulkeutuvilla kärjillä. Ja vaihdon ollessa kyseessä en lähtisi itse toteuttamaan missään tapauksessa mitään "katkaisee jos viitsii" vaan ohjaukselle apukärjiltä kontaktorien tilatiedot ja soveltuva varmistus ihan siellä kovalla puolella vielä lisäksi. Toki myös niin, että ohjauksen hajotessa ensisijainen vetää.
Ja se ohjaus saadaan toki apusulakkeen kautta sieltä kontaktorien etupuolelta joten siellä on sähkö aina, jos verkko on ylhäällä.

No "katkaisee jos viitsii" on ehkä vähän liikaa sanottu, mutta kun kontrolleriksi ajattelin jotain ESP8266 WIFI 4 Channels Relay Module ESP-12F Dual Channel 5V Development Board | eBay tyylistä, eli 5 euron ESP8266 kahdella releellä ja kun softaa ei vielä ole ja softan ensimmäinen versio ei yleensä ole se joka jää tuotantoon. En lähtisi siis lyömään päätäni pantiksi että toimii aina, ikuisesti ja virheettömästi. Ideana ajaa looppia joka käy kysymässä riittävän tiheästi että mitä se pörssihinta nyt on ja ehtojen täyttyessä vaihtaa syötön pitäen vaikka sen 300 ms molemmat kytkettynä ja ilmoittaa http-pyynnöllä johonkin missä seuraan systeemiä että nyt tuli vaihdettua. Jos hintatietoa ei saa haettua tai se saatu tieto ei ole missään järkevässä haarukassa niin ilmoittaa toisenlaisella pyynnöllä että ei onnistu nyt arvaaminen, ja pitää releet siinä asennossa missä ne oli. Voisi toki arvata jotain viikonpäivän ja kellonajan perusteella, mutta luultavasti turhaa tehdä liian monimutkaista.

Mutta toinen kontaktorihan kannattaa olla avaava ja toinen sulkeva. Jos ohjaukselta häviää jännite tai järki niin peli on silloin selvä, toinen puoli on kylmä ja toinen virroissa. Esim tuollaiset varmaan on ok, ottaa vaikka 40A niin ei jää siitä kiinni: Moduulikontaktori Schneider Electric Acti 9 iCT

Sopimusteknisesti tuo voikin sitten olla eri asia, sähköverkkoyhtiötä tuo ei todennäköisesti kiinnosta, ne saavat saman korvauksen meni sähkö kumman mittarin kautta tahansa, mutta sähköenergiayhtiö ei välttämättä tykkää, tosin enpä ole koskaan niiden sopimustekstejä lukenut niin että olisin tuollaista skenaariota miettinyt, mutta jos sähkösopparit tekee eri yhtiöiden kanssa, niin ainakin äkkiseltään sun sähkönkäyttö näyttää vain hyvin erikoiselta, ne ei ihan välittömästi pääse jyvälle mitä sä olet siellä säätänyt. Ainakin jos se pörssisähköä myyvä yhtiö asiasta kysyy sille voi väittää kirkkainsilmin käyttävänsä dieselgeneraattoria noina aikoina, huippusähköhintojen aikaan se on hyvällä dieselgenulla perusteltavissa.

Plarasin ehdot (sähkön myynti ja verkkopalvelu) läpi enkä löytänyt mitään tällaiseen kytkentään viittaavaa. Lähin mikä tuli vastaan, on että pitäisi ilmoitella, jos aikoo kytkeä pääsulakekokoon nähden suurta kuormaa usein tai yllättäen. No, minun intressi tietysti on tulkita tuo niin, että eihän se kytkettävä kuorma mitenkään voi olla pääsulakekokoon nähden suuri, koska jos se on siihen nähden suuri niin pääsulake sanoo poks. Korkeintaan se voi olla samanarvoinen :). Ja eihän se kuorma nyt todellisuudessakaan ole poikkeuksia lukuunottamatta kuin max 1-2 kW kerralla. Hellan käyttökin tekee isomman piikin, saati sitten sähkökiuas tai lämmitysvastukset varaajassa.

Lämmitystä neuvottiin ohjaamaan näin, mutta kun lämmitys on pääasiassa lämpöpumpuilla ja puulla enkä haluaisi pumppuja altistaa millekään potentiaalisesti nykivälle syötölle, niin se viive siinä saisi kyllä olla. Ja paras säästöhän syntyy kun kaikki kuorma ohjaus poislukien on kytkennän takana ja sitten alkaa tulla mieleen jo herkempääkin elektroniikkaa, joka voi olla pahoillaan kytkentäviiveestä, vaikka todennäköisesti pumput sitä eivät noteeraisikaan.

Ohessa taiteilijan näkemys, jossa nykyinen on kuten tuossa oikealla puolella (kyllä, toisella puolen kahdennetut 3x25A proput, ehkä korotettu joskus muinoin kun 20A ei ole riittänyt), paitsi että mittareilta menee suoraan syötöt omien puoliensa sulakkeiden kiskoille. Vasemmalla tämän hetkinen näkemys tulevasta. Tuleeko jotain mieleen? Ei tarvitse huomauttaa, että 3. vaihe on tuotu taulussa väärään kiskoon.
taulu.png
 
Viimeksi muokattu:
Plarasin ehdot (sähkön myynti ja verkkopalvelu) läpi enkä löytänyt mitään tällaiseen kytkentään viittaavaa. Lähin mikä tuli vastaan, on että pitäisi ilmoitella, jos aikoo kytkeä pääsulakekokoon nähden suurta kuormaa usein tai yllättäen. No, minun intressi tietysti on tulkita tuo niin, että eihän se kytkettävä kuorma mitenkään voi olla pääsulakekokoon nähden suuri, koska jos se on siihen nähden suuri niin pääsulake sanoo poks. Korkeintaan se voi olla samanarvoinen :).
Tähän tarkennus/varmistus jonka tosin oletkin varmasti ottanut huomioon. Eli 25A pääsulake laukeaa karkeasti 5 sekunnissa jos virta on luokkaa 100A ja puolessa sekunnissa jos virta on luokkaa 200A. Ja yli 25A piikkejä varmasti tulee jos esim. kompressorin moottori käynnistyy ym.
 
Tähän tarkennus/varmistus jonka tosin oletkin varmasti ottanut huomioon. Eli 25A pääsulake laukeaa karkeasti 5 sekunnissa jos virta on luokkaa 100A ja puolessa sekunnissa jos virta on luokkaa 200A. Ja yli 25A piikkejä varmasti tulee jos esim. kompressorin moottori käynnistyy ym.

Niin no tuotahan siinä varmaankin oli tarkoitettu. Myös opin, että pitäisi raportoida jos käyttää kompressoreita tai hitsauskoneita. Kuulun ilmeisesti jo valmiiksi vaikeiden asiakkaiden suurehkoon ryhmään, kun ei ole moinen tullut koskaan edes mieleen. Myös maalämpökoneet oli erikseen mainittu. Luulen, että moni ei tee noita selvityksiä. Samat Energiateollisuus ry:n ehdot on varmaan ~kaikilla verkkoyhtiöillä.
 
Niin no tuotahan siinä varmaankin oli tarkoitettu. Myös opin, että pitäisi raportoida jos käyttää kompressoreita tai hitsauskoneita. Kuulun ilmeisesti jo valmiiksi vaikeiden asiakkaiden suurehkoon ryhmään, kun ei ole moinen tullut koskaan edes mieleen. Myös maalämpökoneet oli erikseen mainittu. Luulen, että moni ei tee noita selvityksiä. Samat Energiateollisuus ry:n ehdot on varmaan ~kaikilla verkkoyhtiöillä.
Juu, luulempa, että tuo on tuolla lähinnä lakiteknisistä syistä tms. Jakeluverkkohan ei ole tosiaan mitoitettu siten, että jos esim. jakelumuuntajan perässä on 10 taloa, niin muuntajan syöttö ja toision jännitteensäätö pääsulakkeiden mukaan siten, että kaikille 3x25A ja kauimmaisellakin riittää jännite vaan mitoitus tulee vuosikulutuksesta lasketulla arviolla. Keskijännitenverkon mitoitus sitten menee enemmänkin siirtohäviöt ym. huomioiden, ja siellä on usein käyttämätöntä kapasiteettia muutama kymmenen prosenttia. Verkon välke tuskin tulee kovin helposti ongelmaksi, ellei olla jossain haja-asutusalueen verkossa jossa maatiloilla napsuu isoja kuormia päälle.
 
3-vaihemoottori pitäs saada käynnissä ollessaan vaihtamaan suuntaa viiveellä, mutta mielellään siten, että moottori kuitenkin pysähdyksistä käynnistettäessä lähtee käyntiin ilman viivettä. Pyörimissuunta valitaan nokkakytkimellä ja suunnanvaihto on toteutettu kahdella kontaktorilla. Käytettävissä olisi kaksi vetohidasteista aikarelettä, joilla viiveen saisi tehtyä kytkemällä aikareleiden kelat (liittimet A1 ja A2) moottorikontaktoreiden rinnalle ja laittamalla aikareleiden sulkeutuvat koskettimet sarjaan moottorikontaktoreiden kanssa. Moottori pitäisi kuitenkin saada pysähdyksistä lähtemään käyntiin viiveettä. En nyt oikein hoksaa, että miten kytkentää pitäisi muuttaa, että se toteutuisi.
 
3-vaihemoottori pitäs saada käynnissä ollessaan vaihtamaan suuntaa viiveellä, mutta mielellään siten, että moottori kuitenkin pysähdyksistä käynnistettäessä lähtee käyntiin ilman viivettä. Pyörimissuunta valitaan nokkakytkimellä ja suunnanvaihto on toteutettu kahdella kontaktorilla. Käytettävissä olisi kaksi vetohidasteista aikarelettä, joilla viiveen saisi tehtyä kytkemällä aikareleiden kelat (liittimet A1 ja A2) moottorikontaktoreiden rinnalle ja laittamalla aikareleiden sulkeutuvat koskettimet sarjaan moottorikontaktoreiden kanssa. Moottori pitäisi kuitenkin saada pysähdyksistä lähtemään käyntiin viiveettä. En nyt oikein hoksaa, että miten kytkentää pitäisi muuttaa, että se toteutuisi.

Molemmille moottorikontaktoreille NC apukoskettimet, joilla liipaistaan toisen suunnan aikarele aina kontaktorin päästäessä?
 
Minkälaisia kokemuksia on huippuimurien, erityiesti vilpe ac-mallien kestävyydestä? Miten kondensaattorin huononemisen voi huomata? Kuluttaako konkkaa enemmän aika vai käyttötunnit? Mietin melkein 20v vanhan käyttämättä olleen huipparin huoltotarvetta. Puhallin tuntuu pyörivän hyvin. Moottori lähtee juuri ja juuri pyörimään 60V minimi(?)jännitteellä. Tulisi liesikuvun yhteyteen, niissä on ilmeisesti usein kylmäkäynnistys korkeammalla jännitteellä.

Olisiko syytä vaihdattaa konkka samalla kun tulee käyttöön? Pystyykö "verkkojännite" kondensaattorin kunnon toteamaan perus paristokäyttöisellä kapasitanssimittarilla vai tarviiko jonkun erikoislaitteen?
 
Konkka kannattaa uusia. Huono konkka aiheuttaa sen että moottori ei enää lähde pyörimään. Ac-konkkaa ei pysty testaamaan tavallisella yleismittarin kapasitanssimittarilla.
 
Onkohan eroa kun mittari on erillinen LCR mittari ja testitaajuuden saa valittua? Voisin tarkistaa manuaalista.
 
Jos haluan vaihtaa vanhaan GR10q-kantaiseen valaisimeen LED-lampun tilalle niin mistä tiedän onko kyseisessä valaisimessa elektroninen- vai magneettinen kuristin? LED-lamppuja myydään näköjään molemmille kuristimille ja pikaisella googletuksella on väliä kumman hommaa.

valaisin.jpg
 
Jos haluan vaihtaa vanhaan GR10q-kantaiseen valaisimeen LED-lampun tilalle niin mistä tiedän onko kyseisessä valaisimessa elektroninen- vai magneettinen kuristin? LED-lamppuja myydään näköjään molemmille kuristimille ja pikaisella googletuksella on väliä kumman hommaa.

valaisin.jpg
Tuossa kuvan valaisimessa on magneettinen kuristin koska siinä näkyy erillinen sytytin (musta sylinteri)
 
On 3 kpl GU10 lamppuja LED jokaisessa kahdessa eri valaisimessa. Jo toistamiseen käy näin, että kun palaa lamppu loppuun, ko. valaisimessa kaikki kolme palaa kerralla loppuun. Miksi ei yksittäin?

Toki yli viiden vuoden kesto 4,99 maksavalle 400 lm ledille on aika hyvä, mutta olettaisi, etteivät ne samaan aikaan palaisi loppuun.

Ovatko ohjelmoituja hajoamaan?
 
Jos haluan vaihtaa vanhaan GR10q-kantaiseen valaisimeen LED-lampun tilalle niin mistä tiedän onko kyseisessä valaisimessa elektroninen- vai magneettinen kuristin? LED-lamppuja myydään näköjään molemmille kuristimille ja pikaisella googletuksella on väliä kumman hommaa.

valaisin.jpg
Näyttää ihan sellaiselta valaisimelta, josta on kivasti pari kertaa se muovinen ei-millään-kiinni oleva kupu pudonnut itsekseen. No, oli tai ei, itse vaihtaisin koko valaisimen, vaikka en sähkömies olekaan. Tai siis niin olen tavannut menetellä. Tämä on selkeämpää ja avaa uusia vaihtoehtoja. Toisaalta se tarkoittaa myös siirtymistä kertakäyttövehkeisiin, mutta toisaalta vanhat loisteputkivalaisimetkaan eivät ole omassa asumishistoriassani olleet mitään juhlaa savupommikondensaattoreineen.
 
  • Tykkää
Reactions: R.M
Näyttää ihan sellaiselta valaisimelta, josta on kivasti pari kertaa se muovinen ei-millään-kiinni oleva kupu pudonnut itsekseen. No, oli tai ei, itse vaihtaisin koko valaisimen, vaikka en sähkömies olekaan. Tai siis niin olen tavannut menetellä. Tämä on selkeämpää ja avaa uusia vaihtoehtoja. Toisaalta se tarkoittaa myös siirtymistä kertakäyttövehkeisiin, mutta toisaalta vanhat loisteputkivalaisimetkaan eivät ole omassa asumishistoriassani olleet mitään juhlaa savupommikondensaattoreineen.
Harmittaa kieltämättä todella paljon, että nykyään miltei kaikki (ainakin kosteiden tilojen valaisimet) on nimenomaan noita kertakäyttövehkeitä integroiduilla ledeillä. Kumma juttu, kun näihin ei ole mitään standardia yleistynyt. Pitääköhän EU:n puuttua asiaan. :)
 
Harmittaa kieltämättä todella paljon, että nykyään miltei kaikki (ainakin kosteiden tilojen valaisimet) on nimenomaan noita kertakäyttövehkeitä integroiduilla ledeillä. Kumma juttu, kun näihin ei ole mitään standardia yleistynyt. Pitääköhän EU:n puuttua asiaan. :)
Toisaalta, sikäli kun kertakäyttövehkeet ovat siedettävän laadukkaita, pidän niitä vähäisempänä piikkinä lihassa kuin näitä entisaikojen(vaikka nyt sitten 80- ja 90-lukujen tyyliä, jota valitettavasti on ihan viime vuosiin saakka myyty enkä tiedä vaikka vieläkin) helvetin rumia, muoviosiltaan käsiin hajoavia ja kondensaattoreita pamauttelevia navettalamppuja. Ei enää koskaan välkkymistä ominaisuutena. Ei hauraiden lasiesineiden kausittaista vaihtoa ja kierrätykseen taluttamista kuin sairasta paskalle. Ei retrofit-sarjoja, jotka maksavat enemmän kuin uusi ledivalaisin ja joiden valinta vaatii enemmän ammattitaitoa kuin kiinteän valaisimen vaihto. Ei käsiin hajoavia avattavia muovisia luukkuja, jotka putoavat suihkuun paljastaen sähkötekniikan ihmeet kosteaan tilaan. Kehityksen kulkiessa tätä vauhtia vaihdan mielelläni koko valaisimen vaikka viiden vuoden välein ennemmin kuin pelaan loisteputkien kanssa ja kiroilen palaneen paskan hajun seassa, kun lamppu pitää kuitenkin paloturvallisuuden takia avata.

Kylläpäs se helpotti. Joo, olen samaa mieltä standardisoinnin eduista tässäkin asiassa, jossain mielessä. Olisihan se hyvin ihanteellista, että aremmatkin maallikot saisivat ihan luvan kanssa vaihtaa vaikka sitten koko valaisimen hyväksyttyyn vakiokantaan tehden vain mekaanisen käyttötoimenpiteen. On silkkaa paskaa, ettei näin ole. Toisaalta viitaten taas siihen tekniseen kehitykseen, paloaikojen pitäisi tällaisessa sovelluksessa olla aika pitkiä. Samoin tunnistimen käytöllä useimmissa paskahuussisovelluksissa pitäisi voida lyhentää paloajat aika optimaalisiksi siten, että tuote kestää hyvin vuosia.
 
Saako kytkentärasiaan menevät johdot olla tällä tavoin "paljaana" vai pitääkö olla suojaputki tai asennuskaapeli? Kuiva sisätila kyseessä.

20210830_114346.jpg
 
Ei saa. Putki päätetään rasiaan, ei sen viereen. Nosta rasiaa ylemmäs ja tee reikä putkelle sen sisälle.
 
Molemmille moottorikontaktoreille NC apukoskettimet, joilla liipaistaan toisen suunnan aikarele aina kontaktorin päästäessä?
Eli aikareleiden (T1, T2) koskettimet sulkeutuvat viiveellä, kun suunta 1 tai 2 saa jännitteen, jolloin ko. suunnan kontaktori vetää viiveellä. Nyt tuossa kuitenkin on viive myös pysähdyksistä käynnistettäessä. Mitenhän piiriä pitäisi muokata? Pitäisikö aikareleen kosketin jotenkin ohittaa?
 
Viimeksi muokattu:
Mistä sait idean asentaa se noin? :D
Ei ollut koolausta takana rasian kiinnitystä varten, jos olisi kohdalle laittanut.

Edit: Ja tuossa kohtaa on itse asiassa kaksi putkea vierekkäin, toinen ei näy kuvassa. Molemmat menevät rasiaan. Ehkä juuri ja juuri molemmat putket peittyisivät saman rasian alle. Siinä on aikaisemmin ollut valaisin peittämässä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ollut koolausta takana rasian kiinnitystä varten, jos olisi kohdalle laittanut.

Edit: Ja tuossa kohtaa on itse asiassa kaksi putkea vierekkäin, toinen ei näy kuvassa. Molemmat menevät rasiaan. Ehkä juuri ja juuri molemmat putket peittyisivät saman rasian alle. Siinä on aikaisemmin ollut valaisin peittämässä.


Ei ihan noin kyllä ole asianmukainen. Isompi rasia tilalle ja molemmat pohjasta läpi tai sitten kaapelin vaippaa nykyisten johtojen ympärille ja ujuttaa putken sisään.
 
Ei ihan noin kyllä ole asianmukainen. Isompi rasia tilalle ja molemmat pohjasta läpi tai sitten kaapelin vaippaa nykyisten johtojen ympärille ja ujuttaa putken sisään.

Ei kai muu kun mahdollinen asuinkumppani kiellä lisäkotelointia mitä esimerkisi näkee listojen päälle asennetuissa pistorasioissa. Tälläisen varmaan askartelee vaikka toisesta rasiasta.
 
Mökillä olisi tarve pintaasenteisille pistorasioille. Löysin varastosta Articin uppomalleja. Onko näille saatavilla jotain asennusrasiaa jotta voisi asentaa pintaan vai ostanko suosiolla pintamalleja?
 

Liitteet

  • IMG_20210830_203211_Greatness.jpg
    IMG_20210830_203211_Greatness.jpg
    2,4 MB · Luettu: 57
Mökillä olisi tarve pintaasenteisille pistorasioille. Löysin varastosta Articin uppomalleja. Onko näille saatavilla jotain asennusrasiaa jotta voisi asentaa pintaan vai ostanko suosiolla pintamalleja?

Melkein helpommalla/halvemmalla pääset ostamalla uudet pintapistorasiat. Artic poistunut markkinoilta, joten ei helpolla enää uusia osia saa. Toki Exxact sarjan tuotteet osin toimivat Articin kanssa.
 
Mökillä olisi tarve pintaasenteisille pistorasioille. Löysin varastosta Articin uppomalleja. Onko näille saatavilla jotain asennusrasiaa jotta voisi asentaa pintaan vai ostanko suosiolla pintamalleja?

Tuota articin vinoa myydään vielä nykyisinkin exxactina.

Tästä kotelo:

Ja kehys:

Säästäähän tuossa melkein puolet uuden kalusteen hinnasta ja saa vanhat tavarat pois jaloista eli ihan itsestä kiinni jos päättää noilla vinoilla tehdä.
Mutta kannattaa ottaa huomioon että pintakotelon kanssa nuo törröttää tosi ulkona seinästä vrt. oikea pintakaluste ja matalaa koteloa ei kannata edes harkita mikäli ketjutat 2,5mm2 kaapelilla.
 
Tuota articin vinoa myydään vielä nykyisinkin exxactina.

Tästä kotelo:

Ja kehys:

Säästäähän tuossa melkein puolet uuden kalusteen hinnasta ja saa vanhat tavarat pois jaloista eli ihan itsestä kiinni jos päättää noilla vinoilla tehdä.
Mutta kannattaa ottaa huomioon että pintakotelon kanssa nuo törröttää tosi ulkona seinästä vrt. oikea pintakaluste ja matalaa koteloa ei kannata edes harkita mikäli ketjutat 2,5mm2 kaapelilla.
Nää nyt on tulossa mökille varastoon,ulkokeittiöön ja vajaan eli sinänsä ulkonäkö on sama miten törröttää...;)

Finparttialla toi rasia melkein vielä puolet halvemmalla
 
Nää nyt on tulossa mökille varastoon,ulkokeittiöön ja vajaan eli sinänsä ulkonäkö on sama miten törröttää...;)

Finparttialla toi rasia melkein vielä puolet halvemmalla
Noihin paikkoihin asentaisin paikkaa näkemättä IP44 pinta pistorasiat eli kostean tilan pistorasiat.
 
Noihin paikkoihin asentaisin paikkaa näkemättä IP44 pinta pistorasiat eli kostean tilan pistorasiat.
Joo osaan tuleekin, mutta esim ulkokeittiössä on myös kuivaa sisätilaa niin sinne ajattelin noita. Hyvä pointti kuitenkin, kiitos.
 
Konkka kannattaa uusia. Huono konkka aiheuttaa sen että moottori ei enää lähde pyörimään. Ac-konkkaa ei pysty testaamaan tavallisella yleismittarin kapasitanssimittarilla.

Kyllä sen käyntikonkan voi mitata tavallisella yleismittarilla, se on siihen ihan riittävä, eli käytännössä menee niinpäin että epäillään konkassa olevan vikaa ja vahvistetaan se sillä kapasitanssimittauksella. Tietenkään se yleismittari ei anna 100% tarkkaa tietoa sen konkan kunnosta, mutta ei sitä toisaalta tarvitsekaan, ei sillä ammuta.

Käytännössä tuo mainittu 20vuotta ei mielestäni ole mikään ongelma, maailmassa on helvetisti konkkia jotka ovat olleet vuosikymmeniä 247 käytössäkin, 20 vuotta käyttämättömyyttä ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos konkka on yleismittarin mukaan speksien sisällä, niin ei muuta kuin kovaa käyttöä, kunnes se muuta ilmaisee.

Nää nyt on tulossa mökille varastoon,ulkokeittiöön ja vajaan eli sinänsä ulkonäkö on sama miten törröttää...;)

Finparttialla toi rasia melkein vielä puolet halvemmalla

Tuo finnparttian purkki on "aito" artic, lienee vanhaa varastoa. Tossa on etuna se ettei tarvii erillistä kehyslevyä.
 
Kyllä sen käyntikonkan voi mitata tavallisella yleismittarilla, se on siihen ihan riittävä, eli käytännössä menee niinpäin että epäillään konkassa olevan vikaa ja vahvistetaan se sillä kapasitanssimittauksella. Tietenkään se yleismittari ei anna 100% tarkkaa tietoa sen konkan kunnosta, mutta ei sitä toisaalta tarvitsekaan, ei sillä ammuta.

Käytännössä tuo mainittu 20vuotta ei mielestäni ole mikään ongelma, maailmassa on helvetisti konkkia jotka ovat olleet vuosikymmeniä 247 käytössäkin, 20 vuotta käyttämättömyyttä ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos konkka on yleismittarin mukaan speksien sisällä, niin ei muuta kuin kovaa käyttöä, kunnes se muuta ilmaisee.

Kun moottori lähtee 60V jännitteellä laiskasti pyörimään, niin mahtaako olla konkka/moottori vielä kunnossa? Käynnistyykö tällaiset ac moottorit tyypillisesti tuolla tavoin matalalla jännitteellä, kun suoritusarvot on 60-230V jännitteille? Liesikuvuissa tosin usein lukee automaattinen käynnistys kovemmalla jännitteellä jolloinka ei ainakaan pitäisi haitata.
 
Tuota articin vinoa myydään vielä nykyisinkin exxactina.

Tästä kotelo:

Luulen että noille riittäisi myös 21mm korkea eli exxactin matala rasia. Näyttää kivemmalta. Olenkohan väärässä?
 
Kun moottori lähtee 60V jännitteellä laiskasti pyörimään, niin mahtaako olla konkka/moottori vielä kunnossa? Käynnistyykö tällaiset ac moottorit tyypillisesti tuolla tavoin matalalla jännitteellä, kun suoritusarvot on 60-230V jännitteille? Liesikuvuissa tosin usein lukee automaattinen käynnistys kovemmalla jännitteellä jolloinka ei ainakaan pitäisi haitata.
Kyllähän tuo nyt johtuu pitkälti siitä mitä siihen moottoriin on kytketty kuormaksi, mutta ei sitä jännitettä kovin paljoa voi tuosta pudottaa kun se ei enää lähde pyörimään vaikka kuormaa ei olisi ollenkaan, eli onhan se loogista että se melko hitaasti lähtee liikkeelle.
 
Osaisiko joku auttaa mitä sarjaa katkaisija on? En pääse tällä hetkellä paikanpäälle aukomaan/ katsomaan tuntomerkkejä. Tuohon sarjaan pitäisi löytää himmennettävä led 6-kytkin.
 

Liitteet

  • IMG-20210901-WA0005.jpg
    IMG-20210901-WA0005.jpg
    68,9 KB · Luettu: 98
Ei nyt juuri tähän ketjuun ehkä kuulu, mutta lähes. Eli kerrostalo ja kyse kaapeli tv antennirasiasta ja sen siirosta. Asuntoon on vedetty uusi antennipistoke varmaankin joskus 2009 aikoihin (en asunut tässä silloin). Seinässä on vielä vanhakin, mutta se ei siis toimi ollenkaan. Uusi toimii, mutta johto on vedetty todella tökerösti ja huonosti. Eli se menee tommosta muovi kourua pitkin jalkalistan päällä pitkän matkan ja parvekkeen oven edestä ym. Muovikouru on irronnut monesta kohtaa ja kaapeli roikkuu ties missä ja pintakin on jo osittain hajalla. (Oli siis tällainen jo kun tähän muutin)

Jossain vaiheessa olisi tarkoitus laittaa tuo hieman paremmin ja samalla jos mahdollista niin siirtää tuota pistokkeen paikkaa. Eli nyt tilanne on se että johto menee tv:n takaa ja jatkaa siitä vielä pitkälle, ja sitten sieltä rasiasta takaisin päin tulee toinen kaapeli tv:lle. Jos mahdollista niin voisin vaan katkaista tuon johdon ja siirtää sen pinta asenteisen rasian tuohon tv:n taakse. Mutta onko näissä antennikaapeleissa jotain joka tämän estää? Kaiken maailman vaimennusta/vahvistusta jne. kun on niin lakkaako netti toimimasta ja tv näkymästä minulla ja kaikilla muillakin talossa jos tuohon kosken, vai toimiiko ihan normaalisti?

Tässä kyseessä ilmeisesti ns. tähtiverkko, eli tuolta minun rasiastani ei kaapeli jatka matkaa enää mihinkään muualle. Mutta aiheuttaako tosiaan kaapelin lyhentäminen jotain ongelmaa verkolle?
 
Ei nyt juuri tähän ketjuun ehkä kuulu, mutta lähes. Eli kerrostalo ja kyse kaapeli tv antennirasiasta ja sen siirosta. Asuntoon on vedetty uusi antennipistoke varmaankin joskus 2009 aikoihin (en asunut tässä silloin). Seinässä on vielä vanhakin, mutta se ei siis toimi ollenkaan. Uusi toimii, mutta johto on vedetty todella tökerösti ja huonosti. Eli se menee tommosta muovi kourua pitkin jalkalistan päällä pitkän matkan ja parvekkeen oven edestä ym. Muovikouru on irronnut monesta kohtaa ja kaapeli roikkuu ties missä ja pintakin on jo osittain hajalla. (Oli siis tällainen jo kun tähän muutin)

Jossain vaiheessa olisi tarkoitus laittaa tuo hieman paremmin ja samalla jos mahdollista niin siirtää tuota pistokkeen paikkaa. Eli nyt tilanne on se että johto menee tv:n takaa ja jatkaa siitä vielä pitkälle, ja sitten sieltä rasiasta takaisin päin tulee toinen kaapeli tv:lle. Jos mahdollista niin voisin vaan katkaista tuon johdon ja siirtää sen pinta asenteisen rasian tuohon tv:n taakse. Mutta onko näissä antennikaapeleissa jotain joka tämän estää? Kaiken maailman vaimennusta/vahvistusta jne. kun on niin lakkaako netti toimimasta ja tv näkymästä minulla ja kaikilla muillakin talossa jos tuohon kosken, vai toimiiko ihan normaalisti?

Tässä kyseessä ilmeisesti ns. tähtiverkko, eli tuolta minun rasiastani ei kaapeli jatka matkaa enää mihinkään muualle. Mutta aiheuttaako tosiaan kaapelin lyhentäminen jotain ongelmaa verkolle?
Ei tuossa sinänsä pitäisi mitään ihmeellistä olla jos varovasti katkaisee (hetkellisen oikosulunkaan katkaisuhetkellä ei pitäisi kyllä mitään aiheuttaa), siirtää saman rasian ja kytkee uudestaan. Tuskin tuossa kovin montaa kymmentä metriä kaapelia välistä lähtee että edes teoriassa pitäisi miettiä vaimennuksia. Tietty tuokin homma taitaisi kuulua taloyhtiölle.
 
Ei tuossa sinänsä pitäisi mitään ihmeellistä olla jos varovasti katkaisee (hetkellisen oikosulunkaan katkaisuhetkellä ei pitäisi kyllä mitään aiheuttaa), siirtää saman rasian ja kytkee uudestaan. Tuskin tuossa kovin montaa kymmentä metriä kaapelia välistä lähtee että edes teoriassa pitäisi miettiä vaimennuksia. Tietty tuokin homma taitaisi kuulua taloyhtiölle.
Varmaan max. 10 metriä lähtisi kaapelia pois. Ja nyt on se tilanne että pois lähtevästä osasta on jossain kohtaa jo tuo valkoinen kumipäällinenkin hajalla jne. Tosiaan varmaan kuuluisi yhtiölle, mutta jos ei tuossa mitään ihmeempää voi sattua niin en muutaman minuutin homman vuoksi viitsisi huoltoonkaan soittaa.
 
Varmaan max. 10 metriä lähtisi kaapelia pois. Ja nyt on se tilanne että pois lähtevästä osasta on jossain kohtaa jo tuo valkoinen kumipäällinenkin hajalla jne. Tosiaan varmaan kuuluisi yhtiölle, mutta jos ei tuossa mitään ihmeempää voi sattua niin en muutaman minuutin homman vuoksi viitsisi huoltoonkaan soittaa.
No jos ei ihan vituiksi tuota onnistu kytkemään siirron jälkeen niin tosiaan ei mitään ihmeellistä voi tapahtua ja on helpompi ja nopeampi tehdä itse kuin odottaa huoltosetää mahdollisesti viikkoja. Muutenkaan tähtiverkkoa ei saa niin herkästi sotkettua kuin vanhan ketjuverkon.
 
Mietin led lamppuihin asentaa tälläsiä releitä, jotta saisin ne automaation piiriin


Saako tollasia lähteä itse asentamaan ja jos saa, onko maallikon mahdollista toteuttaa? Ammattilaiselta ei varmaan montaa minuuttia tollasen asennukseen mene
 
Katselin yhden huoltoaseman luona on tulossa vissiin sähköautojen latauspaikkoja. Mutta minkälaiselle latausteholle tulossa, kun katselin 4x240mm2 kaapeli kelan mukaan?
 
Viimeksi muokattu:
Katselin yhden huoltoaseman luona on tulossa vissiin sähköautojen latauspaikkoja. Mutta minkälaiselle latausteholle tulossa, kun katselin 4x240mm2 kaapeli kelan mukaan?

Nopesti googlettamalla, viisaammat tarkentakoon/korjatkoon, kaapelista ja asennustavasta riippuen tuommonen kestää 300-400A haarukalla kuormitusta. Eli kaitten jotain 360kW-480kW.... Jaa-a, mahtaakohan olla mun laskelmat edes lähellä oikein?!?

Edit: Noh eihän tuollakaan kyllä vielä edes montaa pikalaturia laiteta riviin kun loppuu kaapelista neliöt.
 
Nopesti googlettamalla, viisaammat tarkentakoon/korjatkoon, kaapelista ja asennustavasta riippuen tuommonen kestää 300-400A haarukalla kuormitusta. Eli kaitten jotain 360kW-480kW.... Jaa-a, mahtaakohan olla mun laskelmat edes lähellä oikein?!?

Edit: Noh eihän tuollakaan kyllä vielä edes montaa pikalaturia laiteta riviin kun loppuu kaapelista neliöt.

4 paikkaa ja vaikkei viereisessä kaapelissa ollut tyyppiä, mutta voisin veikata 4x35mm2 kaapelia. Jos eivät sitten ajele max 150kW kahta autoa ja 350kW yhtä autoa. Paksumman kaapelin tyyppi FXQJ/IFSI/MCMK HF EMC 1KV 4X240/120
 
Mietin led lamppuihin asentaa tälläsiä releitä, jotta saisin ne automaation piiriin


Saako tollasia lähteä itse asentamaan ja jos saa, onko maallikon mahdollista toteuttaa? Ammattilaiselta ei varmaan montaa minuuttia tollasen asennukseen mene

Kun kysyt että saako, niin ei saa - ellei kyseessä ole irtovalaisin, jolloin voitaisiin kenties mennä poikkeuksiin, että omaan käyttöön sähköalan harrastustoimintana saa. Niin tai näin, kuten aina, niin jos täytyy kysyä miten joku kytketään tai onko mahdollista maallikon toteuttaa, niin lähtökohtaisesti on huono ajatus yrittää itse (ja tuota harrastustoimintaakin varten pitäisi olla asiaan perehtynyt, eli jos täytyy kysyä, niin ei saa edes harrastustoimintana).
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 518
Viestejä
4 510 020
Jäsenet
74 410
Uusin jäsen
pp78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom