Kysymyksiä sähkömiehille

[MakaZan]

Jaaha. @djmake taas vauhdissa ja nyt alkaa olla jo jotain henkilökohtaista minua vastaan, kun ei toisessa asiassa oltu samaa mieltä ja nyt en voi näköjään kommentoida enää mitään tähän ketjuun @djmaken asenneongelman minua kohtaan takia.

Tehdäänkö @djmake niin, minä laitan sinut estoon ja sinä laitat minut estoon, niin molemmat voimme jatkaa asiallista keskustelua täällä muiden kanssa ilman ongelmaa, että "tuo on automaattisesti väärässä kaikessa".

Olisko aika rauhoittua @Trans-Late ? En jaksanut edes lukea kinasteluanne, mutta tämä kommentti ei tuonut nykyiseen keskusteluun mitään sisältöä.

 

[MakaZan]

Nuo aikasidonnaiset jutut kannattaa kylä tehdä ihan erillisellä kellolla, oli se sitten pistorasiaan laitettava kello tai joku Theben DIN-kiskossa. Yhden "tosiälykkään kaikenosaavan maailman parhaan" ulkovalokeksinnön olen aikanaan kaverille laittanut ja viikon päästä tuli jo soittoa perään että v*ttu kun tää syttyy ja sammuu ihan milloin sattuu. No, kaverin kämppä oli ei voi nyt sanoa että taajamassa mutta ei ihan haja-asutusalueellakaan mutta siellä vähän rajalla kuitenkin ja ilmeisesti verkkojännitteen vaihtelut sekoittivat tuota "maailman älykkäintä ihmelaitetta" sen verran että kello välillä edisti ja välillä jätätti vähän riippuen miten naapurit sähköä käyttivät. Halpiskorjauksena otettiin kaikki älytoiminnot pois päältä ulkovalosta ja laitettiin sille oma pistorasiakello jonka jälkeen ei tarvinnut enää muuta kuin satunnaisen sähkökatkon jälkeen laittaa kelklokytkin aikaan ja kaikki toimi taas niin kuin oli ajateltukin.

Jos puhutaan ihan normaalista ulkovalojen ohjauksesta, niin tod.näk. joo. Itseäni kyllä, näin melko paljon saneerauksia tekevänä, alkoi jopa kiinnostamaan hämis, jossa tuo kello-ohjaus olisi sisäänrakennettuna...

 

[Hyrava]

Paikasta riippuen joo voi olla hyödyllinen tai sitten ei. Mutta koskaan ei ole huono asia tietää markkinoilla olevia laitteita ja niiden ominaisuuksia.

Ja saa kysyä, vastaus tulee ehkä pm tai sitten ei. Aika laaja tontti kuitenkin KJ-puoli mukaan lukien.


Tähän ei ole tarvetta kommentoida muutoin mitään, paitsi kehottaa lukemaan postaukseni.
Teit oletuksia ja arvauksia, jotka kerroin vääriksi. Siinä kaikki. Sama olisi aivan yhtä väärä kenen tahansa postaamana.

Eikä sähköalalla olla automaattisesti väärässä tai oikeassa. Siksi myös itselläni on ihan kotonakin tarpeellinen aineisto, jos on tarpeen tehdä tarkistuksia.


Tuosta olen osin samaa mieltä, osin en.

Verkkojännitteen heilumiseen reagoivat ovat kelvottomia hinnasta riippumatta. Tällaisia toki itsekin kohdannut, sytytät loisteputken ja liiketunnistin reagoi jne.
Aikasidonnaisuudet tottakai mieluusti käyttäjän säädettävissä olevina (ei, se tunnistin ei automaattisesti ole sitä) mutta toisaalta aika moni kiskomallin kellokin on sanalla sanoen karmea käyttää. Siis elektronisista puhuttaessa. Tarvitset melkoisen manuaalin, jotta pärjäät, normaali käyttäjä ei siltikään. Eli se mekaaninen, perinteinen lopulta paras.

Toisaalta taas monessa kohteessa olisi toivottu ominaisuus eo linkin laitteen mukaisesti liikesuuntaan perustuvat tms ominaisuudet. Niitä ei normaalissa käyttötilanteessa tarvitse muuttaa.

Se on sitä ammattitaitoa valita sopiva laite sopivaan paikkaan. Ja se taas laitevalmistajan ammattitaitoa tuottaa laite, jota pystyy oikeasti säätämään lähes mihin tahansa sopivaksi ja jossa ei ole kertomasi mukaisia virhetoimintoja.

Valitettavasti tavallisille kuluttajille tyrkytetään melkoista paskaa suoraan sanoen. Tuo kellon ajassa pysyminenkin on ihme mysteeri, itselläni automaatio lokittaa myös verkkojännitteen taajuuden vaihtelua ja jos sen perusteella säädettäisiin noissa halpiksissakin kelloa niin tarkkuus olisi vähintäänkin riittävä ainakin suomen oloissa, itselläni vuoden keskiarvo on 50.0Hz, minimi 49.8Hz ja maksimi 50.1Hz eli tuosta saa tosiaan kellolle todella tarkan referenssin.

Ei nuo DIN-kiskokellot niin karmeita ole käyttää, ainakaan ne mitä itse olen käyttänyt. Vaatii tietty ekalla kerralla manuaalin lukemisen että ymmärtää kuinka homma toimii mutta ainakin Theben ja Orbis ovat olleet varsin loogisia, tosin Orbisin kellossa on pieni bugi jos se sattuu olemaan FI-kieliasetuksella... Toki tavalliselle tallaajalle helpoin ja selkein on manuaalinen "kynsi ylös/alas" -mallinen kello mutta se ei pysy ajassa sähkökatkon aikana.

Liikesuuntaan reagoivissa jutuissa olen suosiolla käyttänyt kahta ilmaisinta tai kameraa, luotettavuus on tuntunut olevan ainakin omalle kohdalle sattuneilla laitteilla vähintään dekadia parempi.

Sitä minä kyllä edelleen ihmettelen että miten voi joku laite olla niin paska että verkkojännitteen vaihtelu saa aikaiseksi kellon vaeltelun suuntaan tai toiseen? Mitähän aktuaalista v*ttua sen laitteen sunnittelija on oikeasti ajatellut. Mutta onpahan tuokin tullut nähtyä...

 

[djmake]

Jos puhutaan ihan normaalista ulkovalojen ohjauksesta, niin tod.näk. joo. Itseäni kyllä, näin melko paljon saneerauksia tekevänä, alkoi jopa kiinnostamaan hämis, jossa tuo kello-ohjaus olisi sisäänrakennettuna...

Tässä tulee nimenomaisesti se osaaminen esille. Oikea tuote oikeaan paikkaan. Ja saneeerauksissa on tottakai aivan omat haasteensa vs uudiskohteet.

Jos uusit okt:n liiketunnistinta, on ihan perusteltua olla laittamatta jotain erikoisosaamista vaativaa tunnistinta. Mutta jos uusit 50 kerrostalokohdetta, on vastaavasti ihan perustelua huoltomiehen opetella sen tunnistimen ajastaminen siinä, missä jonkin muun kellon. Siis kellon, jonka lisääminen on joissakin tilanteissa helppo ja joissakin toisissa ei todellakaan kannattava.
Muutoinkin saneeratessa, tarve uuden kaapelin vedolle on helposti aivan eri tyylinen harkinnan paikka.

Lopulta se ajastamiseen tms käyttötoimiin kuluva aika ratkaisee paljon. Yksittäisessä kohteessa ei juuri merkitystä jos kymmenessä kohteessa säästetään kymmenen minuuttia pari kertaa vuodessa, on tilanne jo toinen.
Ja kyllä, tämän kaltaisiakin on välillä laskettava. Asiakkaasta riippuen painotetaan hyvinkin erilaisia asioita.

 

[djmake]

Valitettavasti tavallisille kuluttajille tyrkytetään melkoista paskaa suoraan sanoen. Tuo kellon ajassa pysyminenkin on ihme mysteeri, itselläni automaatio lokittaa myös verkkojännitteen taajuuden vaihtelua ja jos sen perusteella säädettäisiin noissa halpiksissakin kelloa niin tarkkuus olisi vähintäänkin riittävä ainakin suomen oloissa, itselläni vuoden keskiarvo on 50.0Hz, minimi 49.8Hz ja maksimi 50.1Hz eli tuosta saa tosiaan kellolle todella tarkan referenssin.

Valitettavasti osa firmoista asentaa sitä paskaa vaikkapa perusteella "tämä oli ennen hyvä".
Mutta normaalisti ei joku kellon pieni poikkeama vaikuta mitään mihinkään. Toisaalta siitä riippumatta on aika kyseenalaista tehdä kelloa, joka heittää merkittävästi edes vuositasolla.

Taajuuden vaihteluun en osaa heti ottaa kantaa mutta vakio tuo tottakai on läpi valtakunnan aivan riittävällä tasolla. Ei siis normaalisti syytä seurata millään tavalla mutta toki tärkeimmät voisi kaivella eri suojalaitteista ulos.

Ei nuo DIN-kiskokellot niin karmeita ole käyttää, ainakaan ne mitä itse olen käyttänyt. Vaatii tietty ekalla kerralla manuaalin lukemisen että ymmärtää kuinka homma toimii mutta ainakin Theben ja Orbis ovat olleet varsin loogisia, tosin Orbisin kellossa on pieni bugi jos se sattuu olemaan FI-kieliasetuksella... Toki tavalliselle tallaajalle helpoin ja selkein on manuaalinen "kynsi ylös/alas" -mallinen kello mutta se ei pysy ajassa sähkökatkon aikana.

Kyllä tuo kynsimalli pysyy sekin ajassa ja todella helppo laittaa uudelleen aikaan. Niiden osalta ei joku vartin heittokaan merkitse mitään. Mutta tosiaan, varakäyntimalleja saa ja ehdottomasti aina sellainen.

Omasta mielestäni taas ovat aika kamalia, laitteesta riippuen. Tosin tottakai syy on pitkästi aina se hukattu manuaali, mutta siitäkin riippumatta. Fiksussa kellossa saisi jonkin perustilan päälle, jossa on vain se jokapäivänen on/off ja kellonajan asetus loputtoman monen ohjelman sijasta jne.

Liikesuuntaan reagoivissa jutuissa olen suosiolla käyttänyt kahta ilmaisinta tai kameraa, luotettavuus on tuntunut olevan ainakin omalle kohdalle sattuneilla laitteilla vähintään dekadia parempi.

Riippuu todella paljon kohteesta. Ja @MakaZan mainitsemat saneeraukset taas oma asiansa. Liikesuunnan tunnistus on kuitekin jo nykyään varsin perusominaisuuksia, joten kyllä sen voi olettaa toimivan. Käytöstä riippuen tottakai mutta monesti se tarve on jokin todella yksinkertainen, kuten ohikulkevan liikenteen poissulkeminen.

Kamera ulkovalojen ohjaukseen tms on taas overkill oikein huolella. Se taas menee jo ohi ketjun aiheen, mitä muuta kameran laitto vaatii. Mutta tottakai, tarjoaa mahdollisuuksia paljon, joskaan ei aivan ilmaiseksi.

Sitä minä kyllä edelleen ihmettelen että miten voi joku laite olla niin paska että verkkojännitteen vaihtelu saa aikaiseksi kellon vaeltelun suuntaan tai toiseen? Mitähän aktuaalista v*ttua sen laitteen sunnittelija on oikeasti ajatellut. Mutta onpahan tuokin tullut nähtyä...

Vaikka se kello olisi sidottu suoraan verkon taajuuteen, ei siitä huolimatta todellakaan merkittävää poikkeamaa tulisi syntyä. Ja koska katkojen varalta varmistus, on laitteessa tottakai oma kide ja niiden tarkkuus on vähintäänkin riittävä.
Eli kyllä, joskus tulee mieleen: Onko tarkoituksella tehty laite, jossa kello ei pysy ajallaan. Muutoin vaikea ymmärtää.

 

[Hyrava]

Ei saatana, koskaan ei pidä mennä asentamaan mitään mikä ei uppoa 5min aikana tavallisen tallaajan kuulaan. Nuo huoltomiehet tuntuvat vaihtuvan useammin kuin minä vaihdan sukkia joten saa koko ajan olla opastamassa järjestelmien käyttöön.

Tässä vuosien varrella on useamankin kerran käynyt niin että hyvä, kiinteistön kuin omat taskunsa tunteva huoltomies on lempattu pois ja tilalle on otettu joku täysin uuvatti joka ei ymmärrä tai tiedä mitään. Yhdessäkin "sokkelokiinteistössä" ennen pystyin turvautumaan wanhaan huoltomieheen ja kysymään "missähän olisi äänentoistokeskus x" ja kyseinen herra opasti silmää räpäyttämättä perille. Nyt kun siellä on joutunut käymään ja huolto on siirretty toiselle firmalle niin huoltomiehellä kestää varmaan tunti-pari että se keksii minne mun pitäisi päästä. No, minähän olen laskuttanut tuntiveloituksella niin eihän mulla mikään kiire ole mutta...

 

[Hyrava]

Kyllä tuo kynsimalli pysyy sekin ajassa ja todella helppo laittaa uudelleen aikaan. Niiden osalta ei joku vartin heittokaan merkitse mitään. Mutta tosiaan, varakäyntimalleja saa ja ehdottomasti aina sellainen.

Omasta mielestäni taas ovat aika kamalia, laitteesta riippuen. Tosin tottakai syy on pitkästi aina se hukattu manuaali, mutta siitäkin riippumatta. Fiksussa kellossa saisi jonkin perustilan päälle, jossa on vain se jokapäivänen on/off ja kellonajan asetus loputtoman monen ohjelman sijasta jne.


Riippuu todella paljon kohteesta. Ja @MakaZan mainitsemat saneeraukset taas oma asiansa. Liikesuunnan tunnistus on kuitekin jo nykyään varsin perusominaisuuksia, joten kyllä sen voi olettaa toimivan. Käytöstä riippuen tottakai mutta monesti se tarve on jokin todella yksinkertainen, kuten ohikulkevan liikenteen poissulkeminen.

Kamera ulkovalojen ohjaukseen tms on taas overkill oikein huolella. Se taas menee jo ohi ketjun aiheen, mitä muuta kameran laitto vaatii. Mutta tottakai, tarjoaa mahdollisuuksia paljon, joskaan ei aivan ilmaiseksi.


Vaikka se kello olisi sidottu suoraan verkon taajuuteen, ei siitä huolimatta todellakaan merkittävää poikkeamaa tulisi syntyä. Ja koska katkojen varalta varmistus, on laitteessa tottakai oma kide ja niiden tarkkuus on vähintäänkin riittävä.
Eli kyllä, joskus tulee mieleen: Onko tarkoituksella tehty laite, jossa kello ei pysy ajallaan. Muutoin vaikea ymmärtää.

Kynsimallihan ei pysy ajassaan sähkökatkon aikana, on tosin helppo laittaa takaisin aikaan.

Pariin vuoteen en ole koskenut noihin tavallisiin liikeilmaisimiin jotka osaavat liikesuunnan tunnistaa, joten en osaa sanoa joko ne toimivat järkevästi. Hyvä on, jos ne viimein osaavat edes jonkinlaisella tarkkuudella tuon tunnistaa, silloin kun itse niihin viimeksi koskin niin tuo toiminto oli lähinnä vitsi. Tottakai jos nuo nykyään toimivat edes yli 50% todennäköisyydellä niin sittenhän niitäkin voi tulevaisuudessa harkita.

Ja nimenomaan tuota itsekin ihmettelin että jos kellon synkka haettaisiin verkkojännitteen taajuudesta niin kellon heitto olisi jotain merkitsemättömän pientä ja vieläpä tasaantuisi ajan saatossa. Itselläni on yksi kelloradio jossa ei ole omaa kidettä tai muuta referenssiä ollenkaan ja kun ei ollut 5v aikana ainoatakaan sähkökatkoa niin sekin oli pysynyt ajassaan NTP-aikaan verrattuna muutaman sekunnin tarkkuudella joka on parin euron halpikselle varsin hyvin.

 

[MakaZan]

No nyt arvon herrat ollaan kyllä eksytty aihepiiristä taas melko kauas

@Ploro Alkuperäiseen kysymykseen edelleenkin vastaisin, että eivät tavan liiketunnistimet ole mihinkään muuttuneet...

 

[djmake]

Kynsimallihan ei pysy ajassaan sähkökatkon aikana, on tosin helppo laittaa takaisin aikaan.

Näistä on kahta versiota, joissakin tosiaan hintaero varakäynnilliseen on aivan olematon. En näe mitään järkeä asentaa muita, kuin varakäynnillisiä.
Ja yllättävän pitkiä varakäyntejä tarjoavat. Ei ole pelkoa muutamien tuntien katkoksen osalta.

Toki se normaali lämppäritolppamalli ei ole varakäynnillä mutta muutoin sellaisia kyllä löytyy.

Pariin vuoteen en ole koskenut noihin tavallisiin liikeilmaisimiin jotka osaavat liikesuunnan tunnistaa, joten en osaa sanoa joko ne toimivat järkevästi. Hyvä on, jos ne viimein osaavat edes jonkinlaisella tarkkuudella tuon tunnistaa, silloin kun itse niihin viimeksi koskin niin tuo toiminto oli lähinnä vitsi. Tottakai jos nuo nykyään toimivat edes yli 50% todennäköisyydellä niin sittenhän niitäkin voi tulevaisuudessa harkita.

Sanovat, että toimisivat. Omat kokemukset ovat myös ties miten pitkältä asiaa mielenkiinnosta demoten. Mutta kuten totesit, 50% on jo ihan hyvä vs sytyttää valot jokaisella ohikulkijalla.

Ja nimenomaan tuota itsekin ihmettelin että jos kellon synkka haettaisiin verkkojännitteen taajuudesta niin kellon heitto olisi jotain merkitsemättömän pientä ja vieläpä tasaantuisi ajan saatossa. Itselläni on yksi kelloradio jossa ei ole omaa kidettä tai muuta referenssiä ollenkaan ja kun ei ollut 5v aikana ainoatakaan sähkökatkoa niin sekin oli pysynyt ajassaan NTP-aikaan verrattuna muutaman sekunnin tarkkuudella joka on parin euron halpikselle varsin hyvin.

Tuo on toki ihan olemassa oleva tieto, paljonko verkon taajuus heittää +- mutta suurihan heitto ei ole. Eli jos laite x heittää merkittävästi, epäilen vahvasti syyn olevan siinä, että on löydetty halvin mahdollinen kide ja toteutettu sillä. Joka toki on aivan normaali tapa, ei verkon taajuutta ole oletuksena käytössä.

Pitäisi oikeastaan katsoa, saanko parista suojareleesta vertailun NTP. Saisi vertailukohtaa, miten sen kellon saa oikeasti pysymään ajallaan jos on halu.

No nyt arvon herrat ollaan kyllä eksytty aihepiiristä taas melko kauas

@Ploro Alkuperäiseen kysymykseen edelleenkin vastaisin, että eivät tavan liiketunnistimet ole mihinkään muuttuneet...

Sähköalalla(kaan) ei lopulta voi eksyä liian pitkälle. Kokonaisuutena todella laaja ala ja monesti muiden puheista voi poimia uusia asioita varsinkin oman tontin ulkopuolelta.

 

[MakaZan]

Sähköalalla(kaan) ei lopulta voi eksyä liian pitkälle. Kokonaisuutena todella laaja ala ja monesti muiden puheista voi poimia uusia asioita varsinkin oman tontin ulkopuolelta.

Kyllä juurikin näin, opin myös itse kelloista tässä jotain uutta.

Mutta aiheeseen "Kysymyksiä sähkömiehelle" nyt taas vähän hairahdettiin. Tavan tallaajaa tuskin kiinnostaa mitenkä se kello tahdistettiin jne.

 

[Hyrava]

Kyllä juurikin näin, opin myös itse kelloista tässä jotain uutta.

Mutta aiheeseen "Kysymyksiä sähkömiehelle" nyt taas vähän hairahdettiin. Tavan tallaajaa tuskin kiinnostaa mitenkä se kello tahdistettiin jne.

No en mä tiedä, toisaalta on ihan hyvä tietää että on paskojakin kellototeutuksia ja on ehkä jotain tarttumapintaa miten voi edes tunnistaa paskan tuotteen. Monestihan asentaja vaan asentaa just sitä mitä on tilattu (halvin variaatio) ja sillä hyvä, sitten kuluttaja manaa kun taas tuli ihan skeidaa.

 

[MakaZan]

No en mä tiedä, toisaalta on ihan hyvä tietää että on paskojakin kellototeutuksia ja on ehkä jotain tarttumapintaa miten voi edes tunnistaa paskan tuotteen. Monestihan asentaja vaan asentaa just sitä mitä on tilattu (halvin variaatio) ja sillä hyvä, sitten kuluttaja manaa kun taas tuli ihan skeidaa.

Kyllä nää tavan tallaajille olevat kellot ovat ihan käypästä tavaraa! Siihen ei tarttumapintaa ole 99%lla kuluttajista eikä edes tarvita. Saatika jos joku asiakas multa alkaa kyselemään ja tivaamaan jotain kellon taajuuksista niin taidan kyllä siinä kohtaa todeta, että tilaa toisen sähkärin. Itsehän mä takuut annan myymilleni tuotteille.

(disclairemina tähän vielä, että ei ne kellot sähkön taajuuden mukaan tahdistu)

 

[djmake]

Kyllä nää tavan tallaajille olevat kellot ovat ihan käypästä tavaraa! Siihen ei tarttumapintaa ole 99%lla kuluttajista eikä edes tarvita.

Valitettavasti niissä 99% on kuitenkin useampi sellainen, joka ei varmuudella käytä palveluitasi ja osa vieläpä haittaa bisneksen tekoa, jos myyt mitä tahansa kuraa.
Eli oli tartuntapintaa tai ei, kyllä noissa pitää olla jokin ammattiylpeys mukana. Asennat katkoksissa aikansa hukkaavia kelloja moneen kohteeseen haja-asutusalueelle tms niin aivan varmasti tulee sanomista. Se kun ihan oikeasti maksaa, jos huoltomies käy säätämässä kohdalleen tuollaisia.

(disclairemina tähän vielä, että ei ne kellot sähkön taajuuden mukaan tahdistu)

Miten niin ei? Toki suurelta osin olet oikessa, mutta siitä huolimatta on olemassa kelloja, jotka pitävät aikansa verkon taajuuden mukaan. Aika toki asetetaan aluksi mutta sen jälkeen kiteen sijasta seurataan verkkoa.
Toki nykyään käytetään pääasiallisesti muita tapoja, mutta jos GPS, NTP tms ei ole ratkaisu, verkon taajuus on yksi mahdollinen tapa pitää eri lokaatioissakin olevien kellojen aika samana (oikeammin virhe asetettuun aikaan verrattuna)

Mutta lopulta taas tullaan sähköalan laajuuteen. Joissakin paikoissa vartti sinne tai tänne on aivan, sama, joissakin taas 1/100s on auttamatta aivan liian epätarkkaa.

Ketjun otsikko saisi silti olla "kysymyksiä sähköalan ammattilaisille" tms. Olisi lähempänä totuutta.

 

[Pakana]

@Ploro Alkuperäiseen kysymykseen edelleenkin vastaisin, että eivät tavan liiketunnistimet ole mihinkään muuttuneet...

Johtuu vähän missä aikaikkunassa tuota ajatellaan, mutta perinteisen IR tunnistimien lisäksi nykyään on markkinoilla halpojakin tutkaan perustuvia liiketunnistimia. Tutkatunnistimen toimintaperiaate eroaa IR:stä siten että ne toimivat myös sellaisten esteiden läpi jotka eivät blokkaa radiotaajuuksia. Tämä on toisinaan hyvä, toisinaan huono asia. Lisäksi olen huomannut että läsnäolotunnistimena nuo tutkat toimivat IR:ää paremmin jos herkkyyden voi säätää tappiin. (Varsinainen läsnäolotunnistin toimii kuitenkin parhaiten läsnäolotunnistimena, jos budjetti ei rajoita.)

IR tunnistimissa pätee kyllä edelleen sama mikä niissä on ollut aina, eli halpojen ja kalliiden tunnistimien ero on ensisjaisesti tunnistuskeilojen määrässä ja tunnistualueen laajuudessa, sen suhteen tilanne ei ole muuttunut.

Monessa tapauksessa halpa tunnistin jossa on kapea tunnistusalue ja vähän keiloja ajaa asiansa erinomaisesti.

 

[idkf]

ABB kytkentäliitin 2.5mm² AL1.12P
Onko tuollaisen kytkentäliittimen käyttö, jossa ruuvi painaa suoraan johtimia sallittu monisäikeisten johtojen kanssa? Oli laitettu tuollaisella kuminen monisäikeinen kytkentäkaapeli kojerasialta, ja muistelisin, että täytyisi olla pääteholkki. Tokihan johdin tuolla oli ihan tukevasti kun iso osa säikeistä jäi ruuvin alle, mutta osa väkisellä painuu "sivulle".

 

[DonX]

Taloon on asennettu nyt ilp makkariin(töpseli sähkö) ja lopuun taloon ivlp järjestelmä. Ainoastaan ivlp ulkoyksiskössä on vikavirtasuoja. Pitäsikö sisäyksiköissä olla vikavirtasuojat ?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Taloon on asennettu nyt ilp makkariin(töpseli sähkö) ja lopuun taloon ivlp järjestelmä. Ainoastaan ivlp ulkoyksiskössä on vikavirtasuoja. Pitäsikö sisäyksiköissä olla vikavirtasuojat ?

Jos se menee pistorasiaan sisällä? niin onko niin vanha asunto ettei siellä ole pistorasiat jo muutenkin vikavirtasuojan takana?

 

[DonX]

Jos se menee pistorasiaan sisällä? niin onko niin vanha asunto ettei siellä ole pistorasiat jo muutenkin vikavirtasuojan takana?

Schuko töpselillä makkarin ilp asennettu.
Ei ole vikavirtasuojia sähkökaapissa, vanhat tulppasulakkeet

 

[0nanias]

ABB kytkentäliitin 2.5mm² AL1.12P
Onko tuollaisen kytkentäliittimen käyttö, jossa ruuvi painaa suoraan johtimia sallittu monisäikeisten johtojen kanssa? Oli laitettu tuollaisella kuminen monisäikeinen kytkentäkaapeli kojerasialta, ja muistelisin, että täytyisi olla pääteholkki. Tokihan johdin tuolla oli ihan tukevasti kun iso osa säikeistä jäi ruuvin alle, mutta osa väkisellä painuu "sivulle".

Liittimissä kuten kaikissa muissakin komponenteissa määräävä dokumentti on valmistajan asennusohje. En tiedä tekeekö ABB enää tuota liitintä, mutta ainakin Enston katalogista vastaava löytyy: AL1.12
Tuolla sivuilla ladattavissa olevassa tuotekortissa ei erikseen vaadita hienosäikeiseltäkään johtimelta pääteholkin käyttöä joten minun käsitykseni mukaan valmistaja on sen tällöin kelpuuttanut kytkettäväksi sellaisenaan.

Järjellä ajateltuna olisi aina hyvä käyttää päätyholkkeja hienosäikeisellä ja itsellänikin on tapana näin tehdä noilla saapasliittimillä kuten myös keskusten kiskojen tuppiloilla ihan vaan hyvän asennustavan vuoksi. Parempi käyttää pari minuuttia siihen kuin vääntää asiasta varmennustarkastuksessa tai valvojan kanssa.

 

[Narghar]

Joo ja hienosäikeisiä kun kytketään ilman holkkia ruuvin alle käy aina se että osa säikeistä myös katkeaa, holkin käyttö on suositeltavaa aina noissa tapauksissa.

 

[Boilers]

Joo ja hienosäikeisiä kun kytketään ilman holkkia ruuvin alle käy aina se että osa säikeistä myös katkeaa, holkin käyttö on suositeltavaa aina noissa tapauksissa.

Taas jousivoimaisia liittimiä itse suosin kytkettävän ilman holkkia.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

ABB kytkentäliitin 2.5mm² AL1.12P
Onko tuollaisen kytkentäliittimen käyttö, jossa ruuvi painaa suoraan johtimia sallittu monisäikeisten johtojen kanssa? Oli laitettu tuollaisella kuminen monisäikeinen kytkentäkaapeli kojerasialta, ja muistelisin, että täytyisi olla pääteholkki. Tokihan johdin tuolla oli ihan tukevasti kun iso osa säikeistä jäi ruuvin alle, mutta osa väkisellä painuu "sivulle".

Oletko varma ettei tuo ole semmoinen missä se ruuvi kiristää semmoista metallin palaa mikä sitten puristuu niiden johtimien päälle samaan tyyliin, kuin riviliittimissä? Noita nimittäin on kahdenlaisia olemassa ja toisessa se ruuvi puristaa ne johtimet suoraan ja toisessa taas on semmoinen metallinpala välissä jolloin se ruuvi ei ole suorassa kontaktissa johtimiin vaan välissä on se metalli.

 

[idkf]

Oletko varma ettei tuo ole semmoinen missä se ruuvi kiristää semmoista metallin palaa mikä sitten puristuu niiden johtimien päälle samaan tyyliin, kuin riviliittimissä? Noita nimittäin on kahdenlaisia olemassa ja toisessa se ruuvi puristaa ne johtimet suoraan ja toisessa taas on semmoinen metallinpala välissä jolloin se ruuvi ei ole suorassa kontaktissa johtimiin vaan välissä on se metalli.

Tuossa ruuvi tuli ilman sitä levyä. Täytyy ostaa esim. vipu Wagoja tai levyllisiä ruuvattavia kun osuu vastaan ja vaihtaa varmuuden vuoksi.

 

[djmake]

Liittimissä kuten kaikissa muissakin komponenteissa määräävä dokumentti on valmistajan asennusohje. En tiedä tekeekö ABB enää tuota liitintä, mutta ainakin Enston katalogista vastaava löytyy: AL1.12

Kyllä tekee ja tuota on juuri tuo linkittämäsi. P on retail-pakattu versio eli niitä valmiiksi pussitettuja, joita tavaratalot tms myyvät. Tukkujen laatikkopakatut ovat ilman P:tä.

Oletko varma ettei tuo ole semmoinen missä se ruuvi kiristää semmoista metallin palaa mikä sitten puristuu niiden johtimien päälle samaan tyyliin, kuin riviliittimissä? Noita nimittäin on kahdenlaisia olemassa ja toisessa se ruuvi puristaa ne johtimet suoraan ja toisessa taas on semmoinen metallinpala välissä jolloin se ruuvi ei ole suorassa kontaktissa johtimiin vaan välissä on se metalli.

Kyllä se on spekseissä mainittu, mistä tyypistä on kyse ja tuon ko. liittimen speksit jo tulivatkin esille.
Mutta siis AL-tyyppinen mallia pelliliuskan kera? Viitsitkö linkittää pari esimerkkiä? Ei nimittäin ole vielä vastaan tullut. Normia sokeripalarimaa sen sijaan tuollaisena saa kyllä.

 

[Copper]

Oletko varma ettei tuo ole semmoinen missä se ruuvi kiristää semmoista metallin palaa mikä sitten puristuu niiden johtimien päälle samaan tyyliin, kuin riviliittimissä? Noita nimittäin on kahdenlaisia olemassa ja toisessa se ruuvi puristaa ne johtimet suoraan ja toisessa taas on semmoinen metallinpala välissä jolloin se ruuvi ei ole suorassa kontaktissa johtimiin vaan välissä on se metalli.

Kyllä se on spekseissä mainittu, mistä tyypistä on kyse ja tuon ko. liittimen speksit jo tulivatkin esille.
Mutta siis AL-tyyppinen mallia pelliliuskan kera? Viitsitkö linkittää pari esimerkkiä? Ei nimittäin ole vielä vastaan tullut. Normia sokeripalarimaa sen sijaan tuollaisena saa kyllä.

Sen sijaan että vain viisastelisit, niin voisit mieluummin antaa niitä korvaavien tuotteiden koodeja?!? Silloin joku pienjännitetöitä tekevä, joka miettii saamaa, voisi saada vastauksen kysymättä.

 

[djmake]

Sen sijaan että vain viisastelisit, niin voisit mieluummin antaa niitä korvaavien tuotteiden koodeja?!? Silloin joku pienjännitetöitä tekevä, joka miettii saamaa, voisi saada vastauksen kysymättä.

Lainasit omaa viestiäni syystä, jota en tiedä. Tarkennatko hieman sen sijaan, että viljelet huuto- ja kysymysmerkkejä.

En voi kertoa AL-tyyppisen, johdonsuojallisen liittimen koodia koska sellaista kysyin myös itse.

Normista liitinrimasta / sokerinpalarimasta / kytkentärimasta ei ollut kyse, mutta jos laajennetaan siihen, googlella "kytkentärima johdonsuojalla"-tyylinen haku auttaa. Läheskään kaikki tarjolla olevat eivät ole mitään varsinaisia merkkituotteita joten myyjät käyttävät niille jotain omia koodejaan. Eikä jonkin tietyn etsiminen edes tuollaisen tuotteen kohdalla ole monesti järkevää.
Jos ehdottomasti tulee saada merkkituote, esimerkiksi Enston KB:tä ja pari esimerkkiä:
Jalallinen Kytkentärima - KB17.12 KB17.12 12-n 1,5f 450V PA VAL - 1933613 - Ensto Kiinteistöt
Jalaton Kytkentärima - KB16.12 KB16.12 12-n 1,5f 450V PA VAL - 1933612 - Ensto Kiinteistöt

 

[Pakana]

Mä en kyllä tuolla piippuliittimellä kytkisi pelkästään monisäikeisiä johtimia, mutta noitahan käytetään yleensä yhdistämään yksisäinenen ja monisäikeinen, laittamalla sen yksisäikeisen ruuvia vasten saa ihan asiallisen liitoksen, se yksisäikeinen toimii silloin "levynä".

 

[cowsky]

Asun talossa, jossa on historiallisista syistä 2 sähköliittymää, eli 2 mittaria. Mittarit on samassa vanhassa tulppasulaketaulussa vierekkäin, yksi puoli keskuksesta kytketty ensimmäisen ja toinen puoli toisen mittarin perään.

Tuli mieleen ajatus: vedätän keskuksen molemmat puolet yhteen ja otan toiseen liittymään kiinteähintaisen ja toiseen liittymään spottihintaisen sähkösopimuksen. Sitten voin vaikka Nordpoolin apia softalla kyttäämällä tietää milloin spottihinta alittaa sen kiinteähintaisen, jolloin softa sanoo releelle, että nyt voit vaihtaa ja sama homma toisin päin kun spottihinta taas nousee kiinteää ylemmäs. Esim. 6000 kw/h vuodessa 3 sentin hintaerolla tekisi jo 180 euron säästön vuodessa miinus siirron perusmaksu 84 euroa = melkein satanen taskuun joka vuosi. Kulutus molemmissa liittymissä yhteensä liikkuu vähän harrastuksista riippuen (eli pitääkö lämmittää tallia) 12000-16000 kw/h/vuosi, 6000 kw/h 3 sentin erolla voisi olla tavoiteltavissa?

Itse kysymykset:
Onko tähän olemassa asennuskriteerit yms säännöt täyttäviä releitä, joissa toinen puoli kytkeytyy ennen kuin toinen katkeaa? Saako tuollaisen releen koteloida keskuksen viereen ja vetää väliin 3 kpl 4x6 kaapelit niin, että keskuksen sisällä ei ole suoraa lankaa mittarin ja sulakkeiden välissä? Jos päästään toteutukseen asti niin ei hätää, otan kyllä urakoitsijan kytkemään, mutta kyselen nyt ensin ja hommaan itse tarvikkeet jos sellaiset löytyy.

Jos ei löydy (kohtuullisen takaisinmaksuajan mahdollistavaan hintaan) niin onko seuraavaksi paras tapa laittaa tavalliset 4P releet katkomaan tai kytkemään linjat mittarien jälkeen ja hoitaa softalla joku 300 millisekuntia(?) kytkennästä viivästetty katkaisu? Nouseeko savu tai tuleeko joku koputtelemaan ovelle, jos molemmat jäävät kytketyiksi? Löysin googlailemalla myös termin juontokytkin, mutta sillä nimellä oikein kukaan ei näytä myyvän mitään ja se vielä tarvitsisi jonkun aktuaattorin vääntämään akselia. Aurinkopuolelle tarkoitettuna löysin automaattisia verkonvaihtokytkimiä, jolloin riittäisi että katkaistaan vain toinen puoli tarpeen mukaan, mutta vain 1x16A asti ja ei-katkeamattomalla kytkennällä. Muita ideoita?

 

[juu-zo]

Asun talossa, jossa on historiallisista syistä 2 sähköliittymää, eli 2 mittaria. Mittarit on samassa vanhassa tulppasulaketaulussa vierekkäin, yksi puoli keskuksesta kytketty ensimmäisen ja toinen puoli toisen mittarin perään.

Tuli mieleen ajatus: vedätän keskuksen molemmat puolet yhteen ja otan toiseen liittymään kiinteähintaisen ja toiseen liittymään spottihintaisen sähkösopimuksen. Sitten voin vaikka Nordpoolin apia softalla kyttäämällä tietää milloin spottihinta alittaa sen kiinteähintaisen, jolloin softa sanoo releelle, että nyt voit vaihtaa ja sama homma toisin päin kun spottihinta taas nousee kiinteää ylemmäs. Esim. 6000 kw/h vuodessa 3 sentin hintaerolla tekisi jo 180 euron säästön vuodessa miinus siirron perusmaksu 84 euroa = melkein satanen taskuun joka vuosi. Kulutus molemmissa liittymissä yhteensä liikkuu vähän harrastuksista riippuen (eli pitääkö lämmittää tallia) 12000-16000 kw/h/vuosi, 6000 kw/h 3 sentin erolla voisi olla tavoiteltavissa?

Itse kysymykset:
Onko tähän olemassa asennuskriteerit yms säännöt täyttäviä releitä, joissa toinen puoli kytkeytyy ennen kuin toinen katkeaa? Saako tuollaisen releen koteloida keskuksen viereen ja vetää väliin 3 kpl 4x6 kaapelit niin, että keskuksen sisällä ei ole suoraa lankaa mittarin ja sulakkeiden välissä? Jos päästään toteutukseen asti niin ei hätää, otan kyllä urakoitsijan kytkemään, mutta kyselen nyt ensin ja hommaan itse tarvikkeet jos sellaiset löytyy.

Jos ei löydy (kohtuullisen takaisinmaksuajan mahdollistavaan hintaan) niin onko seuraavaksi paras tapa laittaa tavalliset 4P releet katkomaan tai kytkemään linjat mittarien jälkeen ja hoitaa softalla joku 300 millisekuntia(?) kytkennästä viivästetty katkaisu? Nouseeko savu tai tuleeko joku koputtelemaan ovelle, jos molemmat jäävät kytketyiksi? Löysin googlailemalla myös termin juontokytkin, mutta sillä nimellä oikein kukaan ei näytä myyvän mitään ja se vielä tarvitsisi jonkun aktuaattorin vääntämään akselia. Aurinkopuolelle tarkoitettuna löysin automaattisia verkonvaihtokytkimiä, jolloin riittäisi että katkaistaan vain toinen puoli tarpeen mukaan, mutta vain 1x16A asti ja ei-katkeamattomalla kytkennällä. Muita ideoita?

Tuleeko sinulle kahdesta liittymästä perusmaksut yms? Lähinnä kysymys siis siksi että saako tällä tavalla kikkailemalla säästöä enemmän kuin kahden liittymän ylläpito maksaa?

 

[cowsky]

Tuleeko sinulle kahdesta liittymästä perusmaksut yms? Lähinnä kysymys siis siksi että saako tällä tavalla kikkailemalla säästöä enemmän kuin kahden liittymän ylläpito maksaa?

Joo, se 84 euroa/vuosi/liittymä on siirron perusmaksu. Jos liittymän laittaa kiinni, mutta ei kokonaan pois, on käyttämättömän liittymän ylläpito silti 42 euroa/vuosi.

 

[irspa]

Joo, se 84 euroa/vuosi/liittymä on siirron perusmaksu. Jos liittymän laittaa kiinni, mutta ei kokonaan pois, on käyttämättömän liittymän ylläpito silti 42 euroa/vuosi.

Sinne ei kuitenkaan taida kahta liittymää tulla? Yksi liittymä jossa kaksi käyttöpaikkaa molemmille käyttöpaikoille oma mittari. Oletko laskelmissa huomioimut pörssisopimusten perusmaksut ja marginaalit?

 

[Hyrava]

Sittenhän tuossa syötön/liittymänvaihdossa kannattaa ottaa huomioon että kaikki sähkölaitteet ei oikein tykkää kun sähköjä katkotaan, esimerkiksi tietokoneet sun muu elektroniikka saattaa seota tai bootata, kaikki pakastimet esimerkiksi eivät mene takaisin päälle sähkökatkon jälkeen automaattisesti, verkkojännitteellä käyvät digikellot jne.

 

[cowsky]

Sinne ei kuitenkaan taida kahta liittymää tulla? Yksi liittymä jossa kaksi käyttöpaikkaa molemmille käyttöpaikoille oma mittari. Oletko laskelmissa huomioimut pörssisopimusten perusmaksut ja marginaalit?

Anteeksi väärät termit, olet oikeassa. Liittymä ja kaksi käyttöpaikkaa. Siirto ja siirron perusmaksut samat molemmille.

Marginaalit ja kuukausimaksut on huomioitu tavoitteessa.

Sittenhän tuossa syötön/liittymänvaihdossa kannattaa ottaa huomioon että kaikki sähkölaitteet ei oikein tykkää kun sähköjä katkotaan, esimerkiksi tietokoneet sun muu elektroniikka saattaa seota tai bootata, kaikki pakastimet esimerkiksi eivät mene takaisin päälle sähkökatkon jälkeen automaattisesti, verkkojännitteellä käyvät digikellot jne.

Juuri siksi rele(id)en pitää kytkeä toinen puoli ennen kuin toinen puoli katkeaa. Tai kontaktorin, tai kytkimen, tai millä ikinä asia nyt saataisiin hoidettua.

 

[djmake]

Asun talossa, jossa on historiallisista syistä 2 sähköliittymää, eli 2 mittaria. Mittarit on samassa vanhassa tulppasulaketaulussa vierekkäin, yksi puoli keskuksesta kytketty ensimmäisen ja toinen puoli toisen mittarin perään.

Tuli mieleen ajatus: vedätän keskuksen molemmat puolet yhteen ja otan toiseen liittymään kiinteähintaisen ja toiseen liittymään spottihintaisen sähkösopimuksen. Sitten voin vaikka Nordpoolin apia softalla kyttäämällä tietää milloin spottihinta alittaa sen kiinteähintaisen, jolloin softa sanoo releelle, että nyt voit vaihtaa ja sama homma toisin päin kun spottihinta taas nousee kiinteää ylemmäs. Esim. 6000 kw/h vuodessa 3 sentin hintaerolla tekisi jo 180 euron säästön vuodessa miinus siirron perusmaksu 84 euroa = melkein satanen taskuun joka vuosi. Kulutus molemmissa liittymissä yhteensä liikkuu vähän harrastuksista riippuen (eli pitääkö lämmittää tallia) 12000-16000 kw/h/vuosi, 6000 kw/h 3 sentin erolla voisi olla tavoiteltavissa?

Itse kysymykset:
Onko tähän olemassa asennuskriteerit yms säännöt täyttäviä releitä, joissa toinen puoli kytkeytyy ennen kuin toinen katkeaa? Saako tuollaisen releen koteloida keskuksen viereen ja vetää väliin 3 kpl 4x6 kaapelit niin, että keskuksen sisällä ei ole suoraa lankaa mittarin ja sulakkeiden välissä? Jos päästään toteutukseen asti niin ei hätää, otan kyllä urakoitsijan kytkemään, mutta kyselen nyt ensin ja hommaan itse tarvikkeet jos sellaiset löytyy.

Jos ei löydy (kohtuullisen takaisinmaksuajan mahdollistavaan hintaan) niin onko seuraavaksi paras tapa laittaa tavalliset 4P releet katkomaan tai kytkemään linjat mittarien jälkeen ja hoitaa softalla joku 300 millisekuntia(?) kytkennästä viivästetty katkaisu? Nouseeko savu tai tuleeko joku koputtelemaan ovelle, jos molemmat jäävät kytketyiksi? Löysin googlailemalla myös termin juontokytkin, mutta sillä nimellä oikein kukaan ei näytä myyvän mitään ja se vielä tarvitsisi jonkun aktuaattorin vääntämään akselia. Aurinkopuolelle tarkoitettuna löysin automaattisia verkonvaihtokytkimiä, jolloin riittäisi että katkaistaan vain toinen puoli tarpeen mukaan, mutta vain 1x16A asti ja ei-katkeamattomalla kytkennällä. Muita ideoita?

Tuollainen ratkaisu maksaa joka tapauksessa rahaa joten voi olla hieman kyseenalaista, saavuttaako sillä millaisen hyödyn. Mutta jos saat laskettua sellaista syntyvän, kannattaa toki miettiä pidemmälle.

@irspa kysyi jo ihan oleellisen asian. Jos tosiaan tullaan yhdellä syöttävällä kaapelilla kiinteistöön, ei tuossa isompaa ongelmaa periaatteessa ole.
Mistään ei nouse savu, jos kaksi saman syöttävän kaapelin perässä olevaa kytkee sieltä mittarin perästä hetkellisesti yhteen. Siis kunhan vaihejärjestys pysyy samana.

Jos taas tuodaan kahdella erillisellä, menee vaikeaksi ja voit lähinnä unohtaa koko asian. Jännite-erokin on jo huono mutta missään tilanteessa et saa syöttää sähköä verkon suuntaan jos tällaista ei ole erikseen sovittu. Silloinkin tarvitset LoM-suojauksen (loss of mains) samaan tapaan kuin mikrotuotannossa. Ongelma siis muodostuisi, jos verkkoyhtiön puolelta putoaa syystä tai toisesta toinen syöttö alas ja oman ratkaisusi takia syötät sinne sähköä.

@Hyrava kommentoi myös ihan asiaa. Eli kyllä se vaihto on käytännössä saatava tehtyä ilman katkosta. Käytännössä tosiaan toisen on kytkeydyttävä ennen toisen katkeamista. Pari tukevaa kontaktoria ja niillähän tuo on tehtävissä. Ei tosin asiaa oikeasti harkitsematta nelinapaista vaan vaiheet. Nollan katkaisuun ei kovin usein syytä ole ja pahimmillaan saat kelluvan nollapisteen ja kasan rikkoutunutta elektroniikkaa.

Lisäyksenä vielä: En nyt heti keksi, mitä sanottavaa verkkoyhtiöllä olisi tuossa kohden, mittauksen jälkeinen verkko on kuitenkin omaasi. Tuo selvisikin jo, että yhdellä kaapelilla joten käytännössä et siis pääse syöttämään verkkoon energiaa joten se ei muodostu ongelmaksi. Mutta joka tapauksessa vaatii tarkan harkinnan, mitä tehdään ja miten.
Varmasti olet myös huomioinut kuorman määrän? Se ei luonnollisesti voi ylittää kummankaan liittymän maksimia.

 

[cowsky]

@Hyrava kommentoi myös ihan asiaa. Eli kyllä se vaihto on käytännössä saatava tehtyä ilman katkosta. Käytännössä tosiaan toisen on kytkeydyttävä ennen toisen katkeamista. Pari tukevaa kontaktoria ja niillähän tuo on tehtävissä. Ei tosin asiaa oikeasti harkitsematta nelinapaista vaan vaiheet. Nollan katkaisuun ei kovin usein syytä ole ja pahimmillaan saat kelluvan nollapisteen ja kasan rikkoutunutta elektroniikkaa.

Lisäyksenä vielä: En nyt heti keksi, mitä sanottavaa verkkoyhtiöllä olisi tuossa kohden, mittauksen jälkeinen verkko on kuitenkin omaasi. Tuo selvisikin jo, että yhdellä kaapelilla joten käytännössä et siis pääse syöttämään verkkoon energiaa joten se ei muodostu ongelmaksi. Mutta joka tapauksessa vaatii tarkan harkinnan, mitä tehdään ja miten.
Varmasti olet myös huomioinut kuorman määrän? Se ei luonnollisesti voi ylittää kummankaan liittymän maksimia.

Kiitos hyvästä infosta. Kuorma ei ole ongelma, kun nytkin kaikki tulee yksien 3x25A pääsulakkeiden kautta.

Tarvitaan siis viereen kotelo mihin sopii kontaktorit ja mikään sääntö ei täydellisesti kiellä sitä, että keskukselta tullaan ulos pelkkien pääsulakkeiden varassa ja ryhmäsulakkeiden syöttö tuodaankin sitten toista narua pitkin takaisin sisään?

e: menee se kyllä ainakin omilla aivoilla ainakin tänään mutkikkaaksi ns. tavallisilla kontaktoreilla. Kaikkihan toimii hyvin niin kauan kun sähköä on, mutta jos se että yhtään missään on sähköä perustuu siihen, että kontaktori vetää, niin miten systeemin saa jaloilleen sähkökatkon jälkeen kun se kontrolleri on ja pysyy pimeänä? Joo, on olemassa kontaktoreita joissa on manuaalinen pakotuskytkin, mutta ei riitä. Vain ei-teknisiä ihmisiä kotona, tai kaikki viikon reissussa pois kotoa. Ei käy. Jos vain löytyisi sellainen joka vaihtaa reittiä kahden navan välillä eikä irrottaisi entistä ennen kuin uusi on kytketty niin kelpaisi. Olisi helpointa ohjata eikä altistaisi kokonaan sähköttömään tilanteeseen.

e2: heureka hetkeä myöhemmin. Kontaktoreitakin on tietysti myös sellaisia, jotka ei sulje vaan avaa. Eli ilman puuttumista molemmat sähköt käytössä, ja sitten kone pudottaa kalliimman pois jos osaa ja pystyy ja viitsii.

 

[djmake]

Kiitos hyvästä infosta. Kuorma ei ole ongelma, kun nytkin kaikki tulee yksien 3x25A pääsulakkeiden kautta.

Siis yhdet pääsulakkeet ja sen perässä kaksi mittaria, joista molemmista maksat erikseen laskut? Kieltämättä varsin outo ratkaisu.
Millaisellahan sopimuksella nuo ovat? Et kuitenkaan saa viedä sähköä kohteesta toiseen joten myös tämän kaltaisia voi tulla eteen.

Mutta toki toisaalta mietittävä asia pois suunnitelmastasi. Jos yhdet sulakkeet, et ylitä keskukselle sallittua virtaa tai muutoinkaan joudu sitä miettimään. Kahdet pääsulakkeet ja käytännössä tuplaisit virran keskuksella. Ei käy, jos keskus ei ole sen mukaan speksattu.

Tarvitaan siis viereen kotelo mihin sopii kontaktorit ja mikään sääntö ei täydellisesti kiellä sitä, että keskukselta tullaan ulos pelkkien pääsulakkeiden varassa ja ryhmäsulakkeiden syöttö tuodaankin sitten toista narua pitkin takaisin sisään?

Käytännössä näin. Ja toki pääsulakkeiden perästä voidaan lähteä alakeskukselle ja siellä taas ei ole pakko olla pääsulakkeita ko. keskukselle. Tuossahan on lähinnä kyse sellaisesta tilanteesta.

e: menee se kyllä ainakin omilla aivoilla ainakin tänään mutkikkaaksi ns. tavallisilla kontaktoreilla. Kaikkihan toimii hyvin niin kauan kun sähköä on, mutta jos se että yhtään missään on sähköä perustuu siihen, että kontaktori vetää, niin miten systeemin saa jaloilleen sähkökatkon jälkeen kun se kontrolleri on ja pysyy pimeänä? Joo, on olemassa kontaktoreita joissa on manuaalinen pakotuskytkin, mutta ei riitä. Vain ei-teknisiä ihmisiä kotona, tai kaikki viikon reissussa pois kotoa. Ei käy. Jos vain löytyisi sellainen joka vaihtaa reittiä kahden navan välillä eikä irrottaisi entistä ennen kuin uusi on kytketty niin kelpaisi. Olisi helpointa ohjata eikä altistaisi kokonaan sähköttömään tilanteeseen.

e2: heureka hetkeä myöhemmin. Kontaktoreitakin on tietysti myös sellaisia, jotka ei sulje vaan avaa. Eli ilman puuttumista molemmat sähköt käytössä, ja sitten kone pudottaa kalliimman pois jos osaa ja pystyy ja viitsii.

Pääasiassa kyllä järeämmät kontaktorit ovat sulkeutuvilla kärjillä. Ja vaihdon ollessa kyseessä en lähtisi itse toteuttamaan missään tapauksessa mitään "katkaisee jos viitsii" vaan ohjaukselle apukärjiltä kontaktorien tilatiedot ja soveltuva varmistus ihan siellä kovalla puolella vielä lisäksi. Toki myös niin, että ohjauksen hajotessa ensisijainen vetää.
Ja se ohjaus saadaan toki apusulakkeen kautta sieltä kontaktorien etupuolelta joten siellä on sähkö aina, jos verkko on ylhäällä.

Mutta kuten todettua, vaatii tosiaan aika tarkkaa harkintaa kaikkineen. Eikä varsinkaan kohdetta näkemättä voi suoraan suoraan sanoa "on ok tehdä, onnistuu helposti". Sikäli epänormaali ratkaisu kyseessä. Katkon kautta vaihdettuna tilanne olisi huomattavasti yksinkertaisempi. Kustannustehokkuuteenkaan en oikein usko.

Heitän huomattavasti simppelimmän idean myös: Jos kohteessa on sähkölämmitystä, vesivaraajaa tms niin vaihda ainoastaan nämä toisesta toiseen. Voit tehdä katkon kautta ja mietittäväksi jää merkittävästi vähemmän asioita. Toki kaikkea et saa siirrettyä mutta jonkinlaisen osan kuitenkin. Kontaktoritkin saa mekaanisesti ristilukittua joten ongelmia ei tulisi myöhemminkään, vaikka mittareille tuotaisiin jostain syystä omat syöttönsä verkkoyhtiön toimesta tms. Ei saisi edes yrittämällä syötettyä sähköä verkon suuntaan.

 

[irspa]

Siis yhdet pääsulakkeet ja sen perässä kaksi mittaria, joista molemmista maksat erikseen laskut? Kieltämättä varsin outo ratkaisu.
Millaisellahan sopimuksella nuo ovat? Et kuitenkaan saa viedä sähköä kohteesta toiseen joten myös tämän kaltaisia voi tulla eteen.

Mutta toki toisaalta mietittävä asia pois suunnitelmastasi. Jos yhdet sulakkeet, et ylitä keskukselle sallittua virtaa tai muutoinkaan joudu sitä miettimään. Kahdet pääsulakkeet ja käytännössä tuplaisit virran keskuksella. Ei käy, jos keskus ei ole sen mukaan speksattu.


Käytännössä näin. Ja toki pääsulakkeiden perästä voidaan lähteä alakeskukselle ja siellä taas ei ole pakko olla pääsulakkeita ko. keskukselle. Tuossahan on lähinnä kyse sellaisesta tilanteesta.


Pääasiassa kyllä järeämmät kontaktorit ovat sulkeutuvilla kärjillä. Ja vaihdon ollessa kyseessä en lähtisi itse toteuttamaan missään tapauksessa mitään "katkaisee jos viitsii" vaan ohjaukselle apukärjiltä kontaktorien tilatiedot ja soveltuva varmistus ihan siellä kovalla puolella vielä lisäksi. Toki myös niin, että ohjauksen hajotessa ensisijainen vetää.
Ja se ohjaus saadaan toki apusulakkeen kautta sieltä kontaktorien etupuolelta joten siellä on sähkö aina, jos verkko on ylhäällä.

Mutta kuten todettua, vaatii tosiaan aika tarkkaa harkintaa kaikkineen. Eikä varsinkaan kohdetta näkemättä voi suoraan suoraan sanoa "on ok tehdä, onnistuu helposti". Sikäli epänormaali ratkaisu kyseessä. Katkon kautta vaihdettuna tilanne olisi huomattavasti yksinkertaisempi. Kustannustehokkuuteenkaan en oikein usko.

Heitän huomattavasti simppelimmän idean myös: Jos kohteessa on sähkölämmitystä, vesivaraajaa tms niin vaihda ainoastaan nämä toisesta toiseen. Voit tehdä katkon kautta ja mietittäväksi jää merkittävästi vähemmän asioita. Toki kaikkea et saa siirrettyä mutta jonkinlaisen osan kuitenkin. Kontaktoritkin saa mekaanisesti ristilukittua joten ongelmia ei tulisi myöhemminkään, vaikka mittareille tuotaisiin jostain syystä omat syöttönsä verkkoyhtiön toimesta tms. Ei saisi edes yrittämällä syötettyä sähköä verkon suuntaan.

Ratkaisu on hyvinkin normaali esimerkiksi vanhemmissa taloissa joiden yläkertaan on tehty erillinen asunto. Molemmille asunnoille omat mittarit, jolloin voivat tehdä omat sopimuksensa. Rakennukseen tullaan yhdellä liittymisjohdolla ja liittymälle on yhdet pääsulakkeet, lisäksi jokaiselle mittarille(=käyttöpaikalle) on oltava omat etusulakkeet. Järjestelmä jossa kahden eri käyttöpaikan sähköt yhdistyvät uudestaan mittarin jälkeen on aivan varmasti sähkölaitoksen puolelta kielletty mahdollisten takasyöttöjen takia esimerkiksi tilanteessa jossa mittaria 2 ollaan vaihtamassa. Ymmärtääkseni haettu ratkaisu on karkeasti alla olevan tapainen.

Jos kohteessa on varaavia lämmityksiä eikö helpompaa olisi tehdä näille ohjaukset, että kulutukset saataisiin halvoille tunneille. Poistaa toisen käyttöpaikan käytöstä, jolloin saat suoraa säästöä sen 84 €/a.

 

[djmake]

Ratkaisu on hyvinkin normaali esimerkiksi vanhemmissa taloissa joiden yläkertaan on tehty erillinen asunto. Molemmille asunnoille omat mittarit, jolloin voivat tehdä omat sopimuksensa. Rakennukseen tullaan yhdellä liittymisjohdolla ja liittymälle on yhdet pääsulakkeet, lisäksi jokaiselle mittarille(=käyttöpaikalle) on oltava omat etusulakkeet. Järjestelmä jossa kahden eri käyttöpaikan sähköt yhdistyvät uudestaan mittarin jälkeen on aivan varmasti sähkölaitoksen puolelta kielletty mahdollisten takasyöttöjen takia esimerkiksi tilanteessa jossa mittaria 2 ollaan vaihtamassa. Ymmärtääkseni haettu ratkaisu on karkeasti alla olevan tapainen.

Jos kohteessa on varaavia lämmityksiä eikö helpompaa olisi tehdä näille ohjaukset, että kulutukset saataisiin halvoille tunneille. Poistaa toisen käyttöpaikan käytöstä, jolloin saat suoraa säästöä sen 84 €/a.

On normaali, jos asuntoja on useita ja toteutus on sitä palveleva.
Jos ei ole, kuten tässä kohdassa ei, on mielestäni aika erikoinen ratkaisu, jos tuollaista ei ole purettu pois jo aikaa sitten. Ja 3x25A on kovin pieni kahden asunnon käyttöön, sen kokoiset pääsulakkeet on kuitenkin mainittu kohteessa olevan. Eli jos kuvasi mukaiset etusulakkeet ovat, ei niistä varsinaisesti ole hyötyä jos pääsulakkeiden kokoa ei nosteta. Muutoinkin liittymistä laskutetaan kuitenkin normaalin minimin, eli 3x25A mukaisesti vaikka todellisuudessa tuossa kohteessa tämä ei toteudu. Eli ei tuo kyllä mikään aivan normaali tapaus ole mutta sopimuksien sisältöä emme toki tiedä.
Mutta kyllä, kuvasi kaltaista ratkaisua joka tapauksessa haettiin.

Tuon kaltaisessa kohteessa en usko yhdenkään sähkärin menevän koskemaan mittariin varmistamatta aika tarkkaan asioita. Tai tekemään muutakaan vastaavaa. Mikään ei takaa sitä, etteikö vuosien varrella mittarien jälkeen olisi vedetty tauluja yhteen sen paremmin miettimättä tai tehty muuta epämääräistä muutosta.
Sen jo totesinkin, ettei jännitteettömään verkkoon päin saa missään tilanteessa syöttää sähköä. Samaten sen, ettei mitään pysyvää yhdistystä saa tehdä / pitää samaan aikaan kytkettynä. Käytännön toteutus ja merkinnät ovatkin toinen asia mutta mittarin osalta riittävän luotettava tapa saada kylmäksi riittää.
Aivan samaan tapaan siellä mittarin takana voi olla se verkkoon tahdistuva aurinkovoimaratkaisu. Mittarin erottaminen verkosta ei siis jälleen takaa mitään vaan tarvitaan muu tapa erottaa se mittari. Eli mittarin vaihdolla on vaikea perustella asioita "ei voi tehdä".

Ei syöttö useammasta pisteesta ja niiden välillä vaihto muutoinkaan ole mikään erikoinen ratkaisu. Siitähän tuossa on kyse. Pois lukien pienemmissä ratkaisuissa vaihto on normaalisti katkon kautta, ei suoraan. Suuremmissa taas on eri vaihtoehtoja. Mutta myöskään siellä mittarin jääminen jännitteettömäksi ei saarekekäytössä ole mikään vaatimus. Vaatimukset tulevat verkkoon syötön ja LoM-suojausten osalta mutta varsinaisesti ei kuulu tähän aiheeseen.

Ja lämmityksien tms ohjausta itsekin tuossa lainaamassasi ehdotin jo ja katkon kautta vaihdettuna. Riippumatta siitä, onko varaavaa vai ei, on vaihto halvempaan paikallaan muun hoitaessa sen lämmityksen ohjauksen. Siihen on kovin vaikea sanoa mitään vetoamatta tuota "kohteesta toiseen sähköä". Joka taas ei lopulta oikein voi tulla kyseeseen tuollaisessa kohteessa. Aivan sama pätee toki tilanteeseen, jossa vaihdetaan katkon kautta koko syöttö.
Käytännössä joka tapauksessa tehtävissä katkon kautta tai ilman. Vaihdon laillisuuden ja vaatimukset varsinkin tahdistettuna (tahdissahan tuossa ollaan koko ajan) määrittelee luonnollisesti verkkoyhtiö.

Huomautan vielä korostaneeni tarkkaa harkintaa asian osalta.

 

[munse]

Hommasin Airamin Faro-valaisimen. Kyseessä on loisteputkivalaisimen kaltainen led-valaisin, joka soveltuu asennettavaksi seinään tai kattoon.

Tarkoitus olisi asentaa valaisin vaatekomeroon. Kuitenkaan suojamaadoitusta tuossa huoneessa ei ole. Itse valaisimessa on suojamaadoitusliitäntä. Onko virheellistä asentaa valaisin ilman suojamaadoitusta?

Valaisimen runko ja muut näkyvät osat ovat polykarbonaattia, joka tietääkseni on eriste. Miksi tuossa edes on maadoitusliitäntä? Suojausluokka on IP65, johtuuko siitä? Kosteaan tilaan en aio siis asentaa.

 

[AimoPamaus]

Laita se , kaikki ok

 

[Pakana]

Asun talossa, jossa on historiallisista syistä 2 sähköliittymää, eli 2 mittaria. Mittarit on samassa vanhassa tulppasulaketaulussa vierekkäin, yksi puoli keskuksesta kytketty ensimmäisen ja toinen puoli toisen mittarin perään.

Tuli mieleen ajatus: vedätän keskuksen molemmat puolet yhteen ja otan toiseen liittymään kiinteähintaisen ja toiseen liittymään spottihintaisen sähkösopimuksen. Sitten voin vaikka Nordpoolin apia softalla kyttäämällä tietää milloin spottihinta alittaa sen kiinteähintaisen, jolloin softa sanoo releelle, että nyt voit vaihtaa ja sama homma toisin päin kun spottihinta taas nousee kiinteää ylemmäs. Esim. 6000 kw/h vuodessa 3 sentin hintaerolla tekisi jo 180 euron säästön vuodessa miinus siirron perusmaksu 84 euroa = melkein satanen taskuun joka vuosi. Kulutus molemmissa liittymissä yhteensä liikkuu vähän harrastuksista riippuen (eli pitääkö lämmittää tallia) 12000-16000 kw/h/vuosi, 6000 kw/h 3 sentin erolla voisi olla tavoiteltavissa?

Itse kysymykset:
Onko tähän olemassa asennuskriteerit yms säännöt täyttäviä releitä, joissa toinen puoli kytkeytyy ennen kuin toinen katkeaa? Saako tuollaisen releen koteloida keskuksen viereen ja vetää väliin 3 kpl 4x6 kaapelit niin, että keskuksen sisällä ei ole suoraa lankaa mittarin ja sulakkeiden välissä? Jos päästään toteutukseen asti niin ei hätää, otan kyllä urakoitsijan kytkemään, mutta kyselen nyt ensin ja hommaan itse tarvikkeet jos sellaiset löytyy.

Jos ei löydy (kohtuullisen takaisinmaksuajan mahdollistavaan hintaan) niin onko seuraavaksi paras tapa laittaa tavalliset 4P releet katkomaan tai kytkemään linjat mittarien jälkeen ja hoitaa softalla joku 300 millisekuntia(?) kytkennästä viivästetty katkaisu? Nouseeko savu tai tuleeko joku koputtelemaan ovelle, jos molemmat jäävät kytketyiksi? Löysin googlailemalla myös termin juontokytkin, mutta sillä nimellä oikein kukaan ei näytä myyvän mitään ja se vielä tarvitsisi jonkun aktuaattorin vääntämään akselia. Aurinkopuolelle tarkoitettuna löysin automaattisia verkonvaihtokytkimiä, jolloin riittäisi että katkaistaan vain toinen puoli tarpeen mukaan, mutta vain 1x16A asti ja ei-katkeamattomalla kytkennällä. Muita ideoita?

Tuo on teknisesti hyvin yksinkertainen toteuttaa, siihen tarvitsee vain kaksi kontaktoria jotka on speksattu vähintään sille 25A virralle, ja yksi apurele jossa on vaihtokärki. Kun tuon kytkee niin että vaihejärjestys pysyy samana, niin jos sähkö katkeaa hetkeksi vaihdossa, katkos ei ole sen pitempi kuin esimerkiksi upseissakaan, ehkä sähkölaite ei noteeraa sitä mitenkään.

Sopimusteknisesti tuo voikin sitten olla eri asia, sähköverkkoyhtiötä tuo ei todennäköisesti kiinnosta, ne saavat saman korvauksen meni sähkö kumman mittarin kautta tahansa, mutta sähköenergiayhtiö ei välttämättä tykkää, tosin enpä ole koskaan niiden sopimustekstejä lukenut niin että olisin tuollaista skenaariota miettinyt, mutta jos sähkösopparit tekee eri yhtiöiden kanssa, niin ainakin äkkiseltään sun sähkönkäyttö näyttää vain hyvin erikoiselta, ne ei ihan välittömästi pääse jyvälle mitä sä olet siellä säätänyt. Ainakin jos se pörssisähköä myyvä yhtiö asiasta kysyy sille voi väittää kirkkainsilmin käyttävänsä dieselgeneraattoria noina aikoina, huippusähköhintojen aikaan se on hyvällä dieselgenulla perusteltavissa.

 

[djmake]

Tuo on teknisesti hyvin yksinkertainen toteuttaa, siihen tarvitsee vain kaksi kontaktoria jotka on speksattu vähintään sille 25A virralle, ja yksi apurele jossa on vaihtokärki. Kun tuon kytkee niin että vaihejärjestys pysyy samana, niin jos sähkö katkeaa hetkeksi vaihdossa, katkos ei ole sen pitempi kuin esimerkiksi upseissakaan, ehkä sähkölaite ei noteeraa sitä mitenkään.

Jos tulkitaan oikein tiukasti, kuten edellä vähän jo joku halusi, ei tuokaan ratkaisu kelpaa. Siis jos nimenomaisesti halutaan katkos.
Riippuu siis kontaktoreista, ja myös siitä, onko AC vai DC keloilla. Veto- ja päästöhidastuksen viiveet ovat eroavat ja jos käytetään apurelettä, myös sen tyyppi vakuttaa.

Esimerkkinä soveltuva (no toki reilu mitoitus) ABB:n AF40-30-00-11
Between Coil De-energization and NC Contact Closing 19 ... 105 ms
Between Coil De-energization and NO Contact Opening 17 ... 100 ms
Between Coil Energization and NC Contact Opening 38 ... 95 ms
Between Coil Energization and NO Contact Closing 42 ... 100 ms

Toki katkos saadaan varmuudella väliin ristilukitsemalla mutta se taas voi kasvaa liian pitkäksi.
Itse toteuttaisin tuollaisen toki mieluiten niin, että kontaktorien kärjet olisivat muutaman sata ms samaan aikaan suljettuina.

Ja vaikka vaikuttaakin pilkun viilaukselta, kontaktorien viiveiden merkitystä joutuu miettimään jopa yllättävän usein.

Sopimusteknisesti tuo voikin sitten olla eri asia

Tästä olemme samaa mieltä ja siksi yhtiöitä tietäen aika turha on arvailla.

 

[Pakana]

Jos tulkitaan oikein tiukasti, kuten edellä vähän jo joku halusi, ei tuokaan ratkaisu kelpaa. Siis jos nimenomaisesti halutaan katkos.
Riippuu siis kontaktoreista, ja myös siitä, onko AC vai DC keloilla. Veto- ja päästöhidastuksen viiveet ovat eroavat ja jos käytetään apurelettä, myös sen tyyppi vakuttaa.

Noilla viiveillä ei ole käytännössä merkitystä kun sen vaihejärjestyksen pitää paikallaan - ja jos vaihejärjestyksen sotkee, sinne on pakko jättää reilu, luokkaa sekunti tai kaksi viivettä uuteen kytkentään. Ei ole mitään erityistä tarvetta saada sinne katkosta, koska ainoa käytännön vaikutus sillä on se että sen hetken ajan kun kummatkin kontaktorit on päällä on kuormitus pudonnut ~puoleen. Kärjen kannalta se on tietysti parempikin niin, kun katkaistava virta on vain puolet normaalista.

Tarkoitin kuitenkin että jos vaikka siellä olisikin pieni katkos, se on käytännössä pituudeltaan max samaa luokkaa kuin upsienkin reagointiajat.

 

[ddude]

Kysytään jos joku osaisi jeesata:
Mökin valokatkaisin fyysisesti rikki ja tarkoitus vaihtaa uuteen.
Mikä johdoista on vaihe? Ruskea vai onko kuvan mustan johdon oranssilla "nappulalla" joku merkitys? Mökki rakennettu 80 luvulla . Ollaan täällä pitkällä saaristossa eli ei please " tilaa sähkäri paikalle kommenttia"

 

[Hyrava]

Kysytään jos joku osaisi jeesata:
Mökin valokatkaisin fyysisesti rikki ja tarkoitus vaihtaa uuteen.
Mikä johdoista on vaihe? Ruskea vai onko kuvan mustan johdon oranssilla "nappulalla" joku merkitys? Mökki rakennettu 80 luvulla . Ollaan täällä pitkällä saaristossa eli ei please " tilaa sähkäri paikalle kommenttia"

Ainakin minun silmään tuo näyttää "kruunukytkimeltä" eli sellaiselta jossa on kaksi kytkintä vierekkäin. Todennäköisesti alhaalta tulee jatkuva vaihe sisään ja ylhäältä molemmille valaisimille erilliset johdot eteenpäin. Tosin, voi olla että tuo sininen ei vain ole kytkettynä mihinkään ja on vaan päätelty tuohon kytkimeen ettei sojota vapaana. Katso sieltä kytkimen merkinnöistä, yleensä tuleva vaihe on merkitty L, lähtevät nuolella ja "tyhjä" liitinpaikka X:llä.

 

[ddude]

Ainakin minun silmään tuo näyttää "kruunukytkimeltä" eli sellaiselta jossa on kaksi kytkintä vierekkäin. Todennäköisesti alhaalta tulee jatkuva vaihe sisään ja ylhäältä molemmille valaisimille erilliset johdot eteenpäin. Tosin, voi olla että tuo sininen ei vain ole kytkettynä mihinkään ja on vaan päätelty tuohon kytkimeen ettei sojota vapaana. Katso sieltä kytkimen merkinnöistä, yleensä tuleva vaihe on merkitty L, lähtevät nuolella ja "tyhjä" liitinpaikka X:llä.

Kiitos vastauksesta.
Kruunukytkin tuo on kyllä, mutta mitään merkintöjä/merkkejä tuossa vanhassa ei ole.

 

[Hyrava]

Kiitos vastauksesta.
Kruunukytkin tuo on kyllä, mutta mitään merkintöjä/merkkejä tuossa vanhassa ei ole.

Monesti ne ovat siellä kytkimen takapuolella ja monissa on jopa kaaviokin kytkimestä.

 

[ddude]

Joo kyllä sitä kyllä pyöriteltiin mutta ei mitään merkintöjä missään.
Kokeilin kytkennän mustalla ja ruskealla erikseen niin musta oli kuitenkin vaihe. Ilmeisesti toi oranssi nasta sen "merkki", erikoista.
No kytkin vaihdettu ja valot mökissä.
Kiitokset.

 

[djmake]

Noilla viiveillä ei ole käytännössä merkitystä kun sen vaihejärjestyksen pitää paikallaan - ja jos vaihejärjestyksen sotkee, sinne on pakko jättää reilu, luokkaa sekunti tai kaksi viivettä uuteen kytkentään. Ei ole mitään erityistä tarvetta saada sinne katkosta, koska ainoa käytännön vaikutus sillä on se että sen hetken ajan kun kummatkin kontaktorit on päällä on kuormitus pudonnut ~puoleen. Kärjen kannalta se on tietysti parempikin niin, kun katkaistava virta on vain puolet normaalista.

Tarkoitin kuitenkin että jos vaikka siellä olisikin pieni katkos, se on käytännössä pituudeltaan max samaa luokkaa kuin upsienkin reagointiajat.

Kyllä sillä aika nopeasti on, jos katko saadaan venymään muutamaan sataan millisekkaan. Tai toisaalta, jos nimenomaisesti halutaan varmistaa se katko.
Mutta ilman katkosta itsekin tuollaisen tottakai toteuttaisin jos selkeää soppariteknistä tms estettä ei ole.

Kärkien kannalta ei oikeastaan ole merkitystä. Riittävä mitoitus ja siinä se. Vaihtaessa kuormitus ei automaattisesti ole kovin suuri vs joku moottorikäyttö jossa kuorma vakio molempiin suuntiin.
Mutta jos tuollaista toteuttaa, ei palvele mitään, jos mitoittaa minimin mukaan kontaktorit.

 

[djmake]

Joo kyllä sitä kyllä pyöriteltiin mutta ei mitään merkintöjä missään.
Kokeilin kytkennän mustalla ja ruskealla erikseen niin musta oli kuitenkin vaihe. Ilmeisesti toi oranssi nasta sen "merkki", erikoista.
No kytkin vaihdettu ja valot mökissä.
Kiitokset.

Eipä ehtinyt tuohon vastata aikaisemmin... Mutta siis oranssilla merkitty syöttö on aivan normaali osassa vanhempia katkaisijoita. Ei niissä sen suuremmin ole muita merkintöjä.
Oranssi sisään ja sen ala / yläpuolella oleva = vasen kytkin kruunussa. Vaihdossa normaalisti 1-kytkimenä käytettävä.

Ja vanha, hyvä tapa oli toteuttaa juuri noin. Musta on suora vaihe, ruskea ohjattu ja jos tarvitaan kolmas, sininen siihen. Toisaalta saman hyvän tavan mukaan tuossa sininen olisi merkitty ruskealla.