Kysymyksiä sähkömiehille

[djmake]

Pakko nyt kysyä, että millä tutkinnolla ja/tai kokemuksella vastaat? Ihan kaikella kunnioituksella.

Mikä vika tuossa kerrotussa oli? Kyllä, sen valaistuspiirin voi vetää 2,5mm2 aivan sujuvasti ihan oletuksena. Vetojen pituus muutama metri joten oikosulkuvirrat toteutuvat. Tosin ainahan voi edellä jo esitettyyn tapaan "alakeskuksen" ja valaistukselle oma suojansa.

Mutta kun lukee omia kommenttejasi niin kyllä, pakko myös tarkistaa, millä kokemuksella itse vastaat? Asentajan, joka ei koskaan laske tai mieti mitään?

 

[djmake]

Paljon mielekkäämpää luettavaa kuitenkin olisi, jos virhettä tai typeryyttä kommentoisi kertoen, mikä oli väärin ja miksi, ja mikä olisi oikein. Täällä kuten kaikkialla muuallakin ilmenee, että oikeiden sähköasentajienkin keskuudessa on erimielisyyttä eli puutteellisia, virheellisiä ja luovasti tulkittuja käsityksiä määräyksistä ja hyvästä asennustavasta.

Maallikon neuvominen ei ole salaseuramentaliteetin vastakohta. Maallikon neuvominen on sitä, kun lähtee antamaan ohjeita henkilökohtaisesti kädestä pitäen rautalankaa vääntäen. Edes opettaminen tai luennointi ei ole tätä kielteisessä mielessä maallikon neuvomista. Sitä opetusmateriaaliahan on muuallakin tarjolla.

Puhut muuten asiaa!

Kyllä, varsinkin asentajien keskuudessa tulkitaan asioita melko luovastikin. Ja silti varmasti jokainen asentaja kuvittelee olevansa aina oikeassa.

Ja kyllä, omasta mielestäni on parempi neuvoa / sivistää varsinkin yksinkertaisemmissa asioissa. Tosiasia on kuitenkin se, että moni pitelee sähköjä tajuamatta mitään. Fiksummat kysyvät mutta tekevät lähes varmasti. Neuvojen kanssa tekevät vähemmät virheitä tai avaavat silmät ja jättävät muiden tehtäväksi.

Sama silti monessa muussakin. Kaikki mahdollinen speksi saatavissa vain rahaa vastaan ja mainitsemasi salaseura. Ei lopulta palvele oikeastaan ketään.

 

[Trans-Late]

Ja onko laki jotenkin muuttunut kun ittellä on muistikuva että taululta lähtevää syöttöä saa kyllä kasvattaa kaapelin pinta-alaa siis, mutta ei pienentää. Toki ittellä on tiedot lähes 20v takaa, voinu jotain poikkeuksia unohtua.

En toki väittänyt, etteikö poikkipinta-alaa saisi kesken asennuksen suurentaa. Sanoin vain, että ei voida automaattisesti pitää nyrkkisääntönä oikosulkuvirtoja ja kuormitettavuutta, lämpenemistä jne. tietämättä, että 10A = 1,5mm2 ja 16A = 2,5mm.

Joka tapauksessa, huonoa asennustapaa se johdinpoikkipinta-alan suurentaminenkin kesken kaiken on, kun joku nyrkkisääntömies kuitenkin jossain vaiheessa katsoo jostain rasiasta, että "jaa täällähän on 2,5mm2, voin siis vaihtaa sulakkeenkin 16A:han".

 

[MakaZan]

Mikä vika tuossa kerrotussa oli? Kyllä, sen valaistuspiirin voi vetää 2,5mm2 aivan sujuvasti ihan oletuksena. Vetojen pituus muutama metri joten oikosulkuvirrat toteutuvat. Tosin ainahan voi edellä jo esitettyyn tapaan "alakeskuksen" ja valaistukselle oma suojansa.

Mutta kun lukee omia kommenttejasi niin kyllä, pakko myös tarkistaa, millä kokemuksella itse vastaat? Asentajan, joka ei koskaan laske tai mieti mitään?

Voi toki vetää 2,5mm2:lla, ei se kiellettyäkään ole. Siinä ei vaan ole mitään järkeä ja parempiakin ratkaisuja on. 2,5mm2 on moneen valaisimeen jo liian paksua sekä melko kivaa taivutella kytkimelle, että kyllä siihen sähköasentaja keksii paremmatkin keinot.

Ihan S2 luvilla ja sähkötöiden johtajana vastaan (privana voin kertoa tarkemmin). Kerrotko myös millä papruilla itse touhuat ja millätavalla kyseenalaistat vastaukseni? Voin niitä mielelläni perustella lisää ja jos olen väärässä niin opinpahan itsekin lisää. Tällä alalla on turha väittääkään tietävänsä kaikkea.

 

[napsa]

Toinen kysymys: Onko mitään poikkeusta tai tapaa jolla valoasennuksen voisi tehdä noilla 1,5mm kaapeleilla siten että jäisi optio mahdollisesti käyttää 16 ampeerin sulaketta, jos joku jostain syystä keksii jonkun käyttötarkoituksen jossa enemmän virtaa tarvittaisiin? Vai onko ainoa tapa käyttää myös kaikissa valoasennuksissa 2,5mm kaapelia?

Voi toki vetää 2,5mm2:lla, ei se kiellettyäkään ole. Siinä ei vaan ole mitään järkeä ja parempiakin ratkaisuja on. 2,5mm2 on moneen valaisimeen jo liian paksua sekä melko kivaa taivutella kytkimelle, että kyllä siihen sähköasentaja keksii paremmatkin keinot.

Ihan S2 luvilla ja sähkötöiden johtajana vastaan (privana voin kertoa tarkemmin). Kerrotko myös millä papruilla itse touhuat ja millätavalla kyseenalaistat vastaukseni? Voin niitä mielelläni perustella lisää ja jos olen väärässä niin opinpahan itsekin lisää. Tällä alalla on turha väittääkään tietävänsä kaikkea.

Tuota ajattellen ehdotin että se 2.5mm2 kaapeli parempi, mutta ilmeisesti sinä lupinesi/sähkötöiden johtaja, tiedät juuri tästä kohteesta enemmän että riittää varmasti 1.5mm2 kaapeli jos joskus halutaan vaihtaa 16A sulake kyseiseen ryhmään

 

[MakaZan]

Tuota ajattellen ehdotin että se 2.5mm2 kaapeli parempi, mutta ilmeisesti sinä lupinesi/sähkötöiden johtaja, tiedät juuri tästä kohteesta enemmän että riittää varmasti 1.5mm2 kaapeli jos joskus halutaan vaihtaa 16A sulake kyseiseen ryhmään

No samalla periaattellahan vedettäisiin sitten kaikki kaapelit 2,5mm²:lla. Vai pitäiskö laittaa jopa 6mm² tai enemmän? Ihan vaan varmuuden vuoksi...

Ja edelleen, kyllähän siihen käy hyvinkin 2,5mm², mutta on parempiakin ratkaisuja. Ellei nyt ihan jostain leikkimökistä ole kyse jossa on yksi valo ja pistorasia.

 

[JiiPee]

Ihan S2 luvilla ja sähkötöiden johtajana vastaan (privana voin kertoa tarkemmin). Kerrotko myös millä papruilla itse touhuat ja millätavalla kyseenalaistat vastaukseni? Voin niitä mielelläni perustella lisää ja jos olen väärässä niin opinpahan itsekin lisää. Tällä alalla on turha väittääkään tietävänsä kaikkea.

Alahan on tosiaan sellainen että jatkuvasti oppii lisää jos vaan jaksaa opetella. Mielestäni opettaja asian aikoinaan ilmaisi hyvin: "Sähköala on sellainen että teille tulee jossain vaiheessa sellainen tunne että tiedätte paljon ja hetken päästä huomaattekin miten vähän oikeasti tiedätte."

Tämän takia maallikoiden olisi syytä pysyä erossa asennuksista, kun edes kouluja käyneet eivät siitä tiedä läheskään kaikkea.

 

[Pakana]

Alahan on tosiaan sellainen että jatkuvasti oppii lisää jos vaan jaksaa opetella. Mielestäni opettaja asian aikoinaan ilmaisi hyvin: "Sähköala on sellainen että teille tulee jossain vaiheessa sellainen tunne että tiedätte paljon ja hetken päästä huomaattekin miten vähän oikeasti tiedätte."

Tuo pätee kyllä ihan mihin tahansa asiaan, ei sähköala tuon suhteen sen kummempaa poikkeusta tee.

 

[Lucas]

Mikähän on kätevin tapa liittää sähkörasiassa 3-4 kappletta 4-6mm2 monisäikeisiä johtoja yhteen? Kyseessä 12 voltin sähköjärjestelmä.

Ainakaan käytössä olleilla wagoilla, huppuliittimillä tai sokeripaloilla se ei tahdo onnistua millään.

Tähtipisteessä sähkötaulun ja sulakkeiden luona niitä johtoja olen yhdistellyt tämän tyyppisillä kiskoilla:

Nolla- tai maadoituskisko, 2 kpl

Vakiomallisiin sähkökeskuksiin. Käytettäessä kahta vikavirtakytkintä tai tarvittaessa enemmän liitäntämahdollisuuksia.

www.biltema.fi

 

[Hyrava]

Mikähän on kätevin tapa liittää sähkörasiassa 3-4 kappletta 4-6mm2 monisäikeisiä johtoja yhteen? Kyseessä 12 voltin sähköjärjestelmä.

Ainakaan käytössä olleilla wagoilla, huppuliittimillä tai sokeripaloilla se ei tahdo onnistua millään.

Tähtipisteessä sähkötaulun ja sulakkeiden luona niitä johtoja olen yhdistellyt tämän tyyppisillä kiskoilla:

Nolla- tai maadoituskisko, 2 kpl

Vakiomallisiin sähkökeskuksiin. Käytettäessä kahta vikavirtakytkintä tai tarvittaessa enemmän liitäntämahdollisuuksia.

www.biltema.fi

Varmaan joku piippuliitin toimisi, esimerkiksi tämäntyyppinen:

Kytkentäliitin 10mm2 AL 13

40 mm korkea kytkentäliitin, jossa on 5,5 mm leveä liitinaukko ja liitinruuvi M 6 x 16 mm. Liitin on nikkelöityä messinkiä.

www.taloon.com

 

[glhf]

Mikähän on kätevin tapa liittää sähkörasiassa 3-4 kappletta 4-6mm2 monisäikeisiä johtoja yhteen? Kyseessä 12 voltin sähköjärjestelmä.

Ainakaan käytössä olleilla wagoilla, huppuliittimillä tai sokeripaloilla se ei tahdo onnistua millään.

Tähtipisteessä sähkötaulun ja sulakkeiden luona niitä johtoja olen yhdistellyt tämän tyyppisillä kiskoilla:

Nolla- tai maadoituskisko, 2 kpl

Vakiomallisiin sähkökeskuksiin. Käytettäessä kahta vikavirtakytkintä tai tarvittaessa enemmän liitäntämahdollisuuksia.

www.biltema.fi

itse olen käyttänyt wagon 221-615:ta noihin, on kätevin asentaa.

Vipurasialiitin 5-os 6mm2 - WAGO 221-615, 5-OS 0.5-6mm2

Vipu-Wago.kaikille johdintyypeille. 0.5-6.0 mm2 f+s+st.

verkkokauppa.slo.fi

jotkut kaupat myyvät näitä myös irrallisina, google löytää

 

[Hyrava]

itse olen käyttänyt wagon 221-615:ta noihin, on kätevin asentaa.

Vipurasialiitin 5-os 6mm2 - WAGO 221-615, 5-OS 0.5-6mm2

Vipu-Wago.kaikille johdintyypeille. 0.5-6.0 mm2 f+s+st.

verkkokauppa.slo.fi

jotkut kaupat myyvät näitä myös irrallisina, google löytää

Ahaa, noita saa nykyään sellastakin mallia että 6mm² mahtuu. Mä olen käyttänyt noista vaan sitä pienempää niin en edes ehdottanut kutosen kaapelille. Tuohan on ehdottomasti kätevin.

 

[0nanias]

itse olen käyttänyt wagon 221-615:ta noihin, on kätevin asentaa.

Vipurasialiitin 5-os 6mm2 - WAGO 221-615, 5-OS 0.5-6mm2

Vipu-Wago.kaikille johdintyypeille. 0.5-6.0 mm2 f+s+st.

verkkokauppa.slo.fi

jotkut kaupat myyvät näitä myös irrallisina, google löytää

Ja nämä ovat käteviä myös jos on tarve tehdä työkaluttomia liitäntöjä keskusten sisällä korvaamaan vaikkapa juuri noita messinkisiä kiskonpätkiä.
Adapterilla 221-510 saa kiinnitettyä noita 6mm2 malleja din-kiskoon tai ruuveilla keskuksen/kotelon pohjaan.

Asennusadapteri; Sarja 221 - 6 mm²; DIN-35-kiskoasennukseen/ruuviasennukseen; oranssi | Asennusliittimet | Sähköliittimet | tuotteet | WAGO FI

www.wago.com

 

[omenanraato]

Myydäänkö jossain nykyisin tälläisiä pistorasiaan tulevia vikavirtasuojia jotka olis mekaanisia? Menin ostaa elektronisen ja se laukeaa pienestäkin sähkökatkoksesta, niin ei sovellu mun tarkoitukseen, joten pitäs löytää mekaaninen ja näköjään biltema aikanaan myynyt. Nyt en löydä mistään.

 

[ANTI_L]

Myydäänkö jossain nykyisin tälläisiä pistorasiaan tulevia vikavirtasuojia jotka olis mekaanisia? Menin ostaa elektronisen ja se laukeaa pienestäkin sähkökatkoksesta, niin ei sovellu mun tarkoitukseen, joten pitäs löytää mekaaninen ja näköjään biltema aikanaan myynyt. Nyt en löydä mistään.

Taitaa olla useimmissa noissa jatkojohtoversioissa nykyään jälleenkäynnistyssuoja, että ne laukeaa kun virrat katkeaa tai viimeistään kun laittaa takaisin päälle. Tällä pyritään siihen, ettei vahingossa mene uudelleen laite päälle sähkökatkoksen jälkeen.

 

[omenanraato]

Taitaa olla useimmissa noissa jatkojohtoversioissa nykyään jälleenkäynnistyssuoja, että ne laukeaa kun virrat katkeaa tai viimeistään kun laittaa takaisin päälle. Tällä pyritään siihen, ettei vahingossa mene uudelleen laite päälle sähkökatkoksen jälkeen.

Mutta kun nyt ois äärimmäisen tärkeää että menis päälle sähkökatkon jälkeen. Siksi pitäis jostain moinen löytää.

 

[valexi]

Menin ostaa elektronisen ja se laukeaa pienestäkin sähkökatkoksesta, niin ei sovellu mun tarkoitukseen, joten pitäs löytää mekaaninen ja näköjään biltema aikanaan myynyt. Nyt en löydä mistään

Eikös tuo näytä ihan normaalilta DIN kiskoon asennettavalta vikurilta? Vie laite sähkömiehelle ja pyydä avaamaan ja vaihtamaan mekaaninen vikuri, jos et sitä itse osaa tehdä.

Ihan mielenkiinnosta, mihin tuo laite tulee jos sähkökatkoja on häiriöksi asti ja on tärkeää, että katkoksen jälkeen sähköt palautuu?

 

[Persojet]

Myydäänkö jossain nykyisin tälläisiä pistorasiaan tulevia vikavirtasuojia jotka olis mekaanisia? Menin ostaa elektronisen ja se laukeaa pienestäkin sähkökatkoksesta, niin ei sovellu mun tarkoitukseen, joten pitäs löytää mekaaninen ja näköjään biltema aikanaan myynyt. Nyt en löydä mistään.

Varmaan vois joku sähkömies sulle tommosen rakentaakin kun soittelet liikkeitä läpi.

 

[Pakana]

Eikös tuo näytä ihan normaalilta DIN kiskoon asennettavalta vikurilta? Vie laite sähkömiehelle ja pyydä avaamaan ja vaihtamaan mekaaninen vikuri, jos et sitä itse osaa tehdä.

Tuon tyyppistä taisi juurikin etsiä, elikä niitä tavallisia roikassa olevia, jotka resetoituvat jos sähkö katkeaa.

Tuollaisen voi tietysti tehdä din kotelosta ja vikiksestä, en sitten tiedä onko siinä jokin pykälä joka kieltää noiden myymisen vai miksi ne ovat aina niitä itsekseen resetoituvia.

 

[0nanias]

Ei kai siihen muita syitä ole kuin hinta, jos toinen roikanpätkä on puolet isompi ja maksaa satasen niin kuluttaja ottaa poikkeuksetta sen kahden kympin osan jossa elektroninen vikis.

 

[djmake]

Eikös tuo näytä ihan normaalilta DIN kiskoon asennettavalta vikurilta? Vie laite sähkömiehelle ja pyydä avaamaan ja vaihtamaan mekaaninen vikuri, jos et sitä itse osaa tehdä.

Ihan mielenkiinnosta, mihin tuo laite tulee jos sähkökatkoja on häiriöksi asti ja on tärkeää, että katkoksen jälkeen sähköt palautuu?

Siis tuo kuva muistuu mieleen wanhasta ja tarkistus kertoi saman eli käkimatin sivuilta. Luultavasti / mahdollisesti siis todella pitkän ajan takaa. Ei siis auta korjaaminen, koska itse laitetta ei ole.

Mutta itse kysymykseen vastauksena ei oikein ole mitään hyvää tarjota. Vastaavia ei ole tullut vastaan pitkiin aikoihin jos ei itse tee / teetä.
Ja mitä tuohon palautumiseen tulee niin suurimmassa osassa omiakin käyttöjä tuollainen ivokatkon jälkeen jännitteettömäksi jäävä on aivan kelvoton. Moni pettyy pahasti, kun asiaa ei edes kerrota kunnolla siellä laitteen x spekseissä.

 

[jarp]

Pystyykö ns. "peruspalikoilla" rakentamaan ns. "vuorottelukytkennän" kahdelle vesipumpulle, vai meneekö ohjelmoitavan logiikan puolelle? Eli skenaario, (mikro)pumppaamo ottaa vettä lähteestä. Kytkennät on tehty joskus siten, että ensin on pumpun moottorille kontaktori, jota ohjaa pintakytkin (eli normaalitilanteessa kontaktori vetää aina). Kontaktorilta menee vaiheet moottorinsuojakatkaisimelle, josta jatketaan painekytkimelle, josta jatketaan voimavirtapistorasialle, josta piuha moottorille. Joskus historian hämärässä moottori lasahti paskaksi ja joku hankki toisen moottorin ja pumpun ja nyt näitä on vaihdeltu käsin (!) päikseen, vaatii palloventtiilien vääntelemistä, johtojen vaihtelua jne. Eli jätetty puolitiehen, sähköt kahdentamatta ja hitosti käsityötä (jota tietenkään ei kukaan tee, eli toinen pumppu ruostuu jumiin) - varmaan kun ei ole haluttu kutsua sähkäriä...

Anyways, putkari lupasi muuttaa kytkennät siten, että kaksi pumppua voi olla kytkettynä rinnakkain venttiilit auki (eli oma imuputki kakkospumpulle). Hahmottelen ennakkoon, että mitä sähkäri voisi tehdä. Kahdennetaan vaikka ensin kontaktori ja sitä ohjaava pintakytkin, moottorinsuojakatkaisija, ja painekytkin. Nyt järjestelmä olisi täysin kahdennettu, moottorinsuojakytkimistä voitaisiin manuaalisesti vaihdella pumppuja päikseen tai kytkeä ne yhtäaikaa päälle tai pois. Miten homma automatisoidaan? Helpoin olisi varmaan kellokytkin, joka vain napsuttelee kontaktoreja vuoron perään päälle ja pois, vaikkapa kerran päivässä. Mutta onnistuuko kytkentä, jossa toinen pumppu vaihtuu käyttöön silloin, kun toinen pumppu sammuu? Pumpuillehan suositellaan max. n. käynnistystä tunnissa ja nyt taitaa kyllä mennä yli - vuorottelukytkennällä tämän saisdi speksien sisään.

Itsellä menee pasianssi läpi vain jonkinlaisella ohjelmoitavalla logiikalla, joku laskevan reunan tunnistus (vaihtosähköllä tosin taitaa laskeva reuna konseptina olla mieletön, eli pitääkö muuttaa ohjauslogiikka tasasähkölle), joka huomaa, kun painekytkin sammuttaa pumpun ja ohjaa jotain sysäysrelettä tms.? Jos menee näin monimutkaiseksi, niin ei kannata laittaa hajoavaa logiikkaa, toimii tarkoitustaan vasten kun taas on hajoava yksi piste. Laittaa sitten vain kellokytkimen, joka toivottavasti hajotessaan jättää edes jomman kumman pumpun päälle, sekä jonkinlaisen käsinohjauksen, jolla kellon voi ohittaa.

 

[Pakana]

Tuo on nyt kyllä melko hankalaa ajatustenvirtaa luettavaksi, mutta jos haluaa vaihtaa kahden pumpun välillä, niin ei se edellytä muuta kuin vahtokärkistä relettä sinne ohjaukseen, jota ohjataan esim kellolla. Valitsemalla releen jonka päällä on 0 - auto - 1 vipu, sen ohjauksen voi ohittaa ja valita manuaalisesti jompikumpi pumppu.

(E: tosiaan vaihtokärkinen kello toimii tietysti myös)

Ei kai tuolle pumppusysteemi edellytä kahta impuputkea, sen kun kytkee kummankin pumpun samaan putkeen takaiskulla.

 

[juu-zo]

Kyllä tuon pystyy ns kovalla puolella tekemään jos on kellokytkin tupla kärjillä. En osaa suoraan sanoa löytyykö markkinoilta tällaista. Jonkin verran relelogiikkaa vaatii tietysti myös mukaan jne. Jos tässä ei kuitenkaan mitään täyttä redundanssia haeta niin ohjelmoitavan logiikan kanssa tuosta pystyisi osan komponenteista jättämään pois eli pärjäisit sillä yhdellä pintakytkimellä, yhdellä painekytkimellä jne. Jokin siemensin logo tai vastaava ei esimerkiksi ole kauhean kallis ratkaisu tuollaiseen välttämättä.

 

[jarp]

Tuo on nyt kyllä melko hankalaa ajatustenvirtaa luettavaksi, mutta jos haluaa vaihtaa kahden pumpun välillä, niin ei se edellytä muuta kuin vahtokärkistä relettä sinne ohjaukseen, jota ohjataan esim kellolla. Valitsemalla releen jonka päällä on 0 - auto - 1 vipu, sen ohjauksen voi ohittaa ja valita manuaalisesti jompikumpi pumppu.

(E: tosiaan vaihtokärkinen kello toimii tietysti myös)

Ei kai tuolle pumppusysteemi edellytä kahta impuputkea, sen kun kytkee kummankin pumpun samaan putkeen takaiskulla.

No joo tämä varmaan pitäisi piirtää kuvaksi, että aiheesta saisi selvää. Mutta tosiaan kellokytkimellä pasianssi menee läpi just noin kuten kuvaat. Mietin vain, että onnistuuko pumpun automaattinen vuorottelu ilman logiikkaa niin, että joka kerta kun pumppu pysähtyy, vaihtuu käyttöön toinen pumppu. Eli pumput käynnistyisivät vuoron perään. Vaan kun nimenomaan on redundanssi se pointti, niin taitaapi olla niin, että turha hakea ylimonimutkaista ratkaisua.

Joo ei edellytä kahta imuputkea tietty, tässä nimenomaisesa tapauksessa vain on putkarille kaikkein pienitöisintä laittaa kaivoon toinen imuputki.

 

[N1kkel]

Onko kahdentamisesta tai kahden pumpun vuorottelusta ylipäätään niin paljon hyötyä, että se kannattaa?

 

[jarp]

Onko kahdentamisesta tai kahden pumpun vuorottelusta ylipäätään niin paljon hyötyä, että se kannattaa?

Itselleni riittäisi, että on vaan varaosat, että kaiken voi korjata itse, mutta muut kaivon käyttäjät haluavat kahdennuksen siltä varalta ettei allekirjoittanut ole paikalla jos jotain sattuu (eivät osaa itse korjata). Tosiaan kerran hajosi pumppu jouluaattona, niin ymmärtäähän sen..

Joka tapauksessa lähes kaikki osat on jo valmiiksi kahdenkertaisena, niin pienellä työllä saa oikeasti kahdennetuksi.

 

[djmake]

Kyllä tuon pystyy ns kovalla puolella tekemään jos on kellokytkin tupla kärjillä. En osaa suoraan sanoa löytyykö markkinoilta tällaista. Jonkin verran relelogiikkaa vaatii tietysti myös mukaan jne.

Mihin tarvitset tuossa tuplakärjet? Yksi vaihto riittää oikein hyvin ja ihan jo yksi sulkeutuvakin. Ja ainahan voi käyttää välirelettä jos on tarve.

No joo tämä varmaan pitäisi piirtää kuvaksi, että aiheesta saisi selvää. Mutta tosiaan kellokytkimellä pasianssi menee läpi just noin kuten kuvaat. Mietin vain, että onnistuuko pumpun automaattinen vuorottelu ilman logiikkaa niin, että joka kerta kun pumppu pysähtyy, vaihtuu käyttöön toinen pumppu. Eli pumput käynnistyisivät vuoron perään. Vaan kun nimenomaan on redundanssi se pointti, niin taitaapi olla niin, että turha hakea ylimonimutkaista ratkaisua.

Joo ei edellytä kahta imuputkea tietty, tässä nimenomaisesa tapauksessa vain on putkarille kaikkein pienitöisintä laittaa kaivoon toinen imuputki.

En lähtisi laittamaan mitään joka käyttökerran vuorottelua. Jostain vuotaa kuitenkin vettä hieman tms joten käytetään turhaa energiaa vaihdettaessa pumppuja yhtenään.
Mutta on mahdollista, tekee vaikkapa impulssireleellä tuon vaihdon jos tosiaan ehdottomasti tarvitsee sellaisen. Mieluiten kuitenkin ihan kellolla ja vaihto vaikka kerran vuorokauteen. Todella helppo toteuttaa enkä välttämättä näkisi tarpeen kahdentaa oikeastaan mitään osia, pintakytkimen ehkä jos kokee tarpeelliseksi.

Jos softapuoli on jollakin tavalla hanskassa tai saat jonkun kaverin tekemään tuon niin en kyllä laittaisi kellolla. Kellon hinta on sellainen, ettei pikkulogiikka maksa lopulta mahdottomasti enempää. Ja logiikalla saat sitten mahdollisuuksia ns loputtomasti jos vaan valitset version, jossa on pari analogiatuloa. Saat myös sen x käynnistyskertaa tunnissa ja vaihto jos haluat.

Jatkokehityksenä tosiaan logiikan kanssa painelähetin mukaan ja saa lisää mahdollisuuksia valvoa laitteita. Kun vielä lisää virtamittauksen niin valvotkin hyvin pitkälti pumppujen kunnonkin ja jos toinen ei toimi kunnolla, jäädään automaattisesti toiseen ja saadaan vielä hälytkin.

Tärkeintä olisi oikeastaan speksata, mitä lopulta halutaan ja millaisella varmuudella. Seuraavaksi se, miten paljon halutaan rahaa käyttää. Muutamalla satasella syntyy kuitenkin sujuvasti myös nuo paineen ja virran valvonnat laitekulujen osalta. Sähkäriä kun tarvitsee kuitenkin, ei lopulta paljoa vaikuta, laittaako logiikkaa vai kelloa. Antureita ja muuta taas saa viritellä sinne 24DCV puolelle miten haluaa jos kiinnostaa ja osaa.

 

[jarp]

Jos softapuoli on jollakin tavalla hanskassa tai saat jonkun kaverin tekemään tuon niin en kyllä laittaisi kellolla. Kellon hinta on sellainen, ettei pikkulogiikka maksa lopulta mahdottomasti enempää. Ja logiikalla saat sitten mahdollisuuksia ns loputtomasti jos vaan valitset version, jossa on pari analogiatuloa. Saat myös sen x käynnistyskertaa tunnissa ja vaihto jos haluat.

Jatkokehityksenä tosiaan logiikan kanssa painelähetin mukaan ja saa lisää mahdollisuuksia valvoa laitteita. Kun vielä lisää virtamittauksen niin valvotkin hyvin pitkälti pumppujen kunnonkin ja jos toinen ei toimi kunnolla, jäädään automaattisesti toiseen ja saadaan vielä hälytkin.

Näin koodarina ja nyt sähköautomaatiota opiskelevana sormet toki syyhyäisi päästä tekemään logiikalla (eli tarttisi vain sähkärin tekemään luvat vaativat kytkennät, naapuri on putkari eli se homma kunnossa), mutta kuten sanoit vaatimuksista, niin kun niitä aletaan speksaamaan, niin taitaa jäädä logiikka pois. Pumppaamosta tulee siis vedet muutamalle talolle ja vaatimukset on luokkaa, että jos vedet katkeaa ja allekirjoittanut tai naapurin putkari ei ole paikalla selvittämässä vikaa, niin jonkun pitää pystyä tekemään erittäin yksinkertainen vianhaku ja ohittamaan kytkimellä vuorotteluautomatiikka ja käynnistämään toimiva pumppu (tai soittamaan sähkäri tai putkari jos asioita on liian pahasti rikki). Nyt homma tehdään siis käsin palloventtiileitä pyörittelemällä ja moottorin johtoja eestaas puljaamalla. Työlästä ja huono ratkaisu, koska toinen pumppu seisoo ja ruostuu ja noita ristiinvaihtoja pitää tehdä käsin yhtenään ja lopputulos ei tietenkään toimi, kun kenellekään ei tästä makseta.

Koska kaikkia sähköosia on hyllyssä varalla, niin tästä itse ajattelin, että tuollainen automaattinen vuorottelukytkentä auttaisi todella paljon ja jos nyt ei tosiaan logiikkaan mennä, niin vaatisi vain sen kellokytkimen ja pari kytkintä jolla kello ohitetaan ja valitaan pumppu. Ja joo, se taisi olla kuollut ajatus, että pumppu vaihtuisi jokaisen käynnistyksen jälkeen, sehän lisäisi vielä katastrofaalisen vian riskiä kun ensin leikkaisi yksi pumppu kiinni esim. kun jostain syystä pääsee käymään kuivana ja sen jälkeen automaattisesti toinen.

Kaikki noi hienommat valvonnat olisi kivoja (myös vesivuodon voisi jollain kosteusanturilla saada kiinni jne.), mutta käytännössä (homma toiminut yli 20v) näyttäisi siltä, että noi moottorit ja pumput on hyvin luotettavia ja odotettavat viat on pumpun kiinnileikkaaminen (käy ilmi kun vedenpaine häviää) tai pumpun väljistyminen (käy ilmi kun tekee tarkastuskäynnin silloin tällöin ja katsoo miten paineet nousee) tai jonkun sähköosan rikkoontuminen (kontaktori, painekytkin, tämäkin käy ilmi kun paineet häviää).

 

[djmake]

Näin koodarina ja nyt sähköautomaatiota opiskelevana sormet toki syyhyäisi päästä tekemään logiikalla (eli tarttisi vain sähkärin tekemään luvat vaativat kytkennät, naapuri on putkari eli se homma kunnossa), mutta kuten sanoit vaatimuksista, niin kun niitä aletaan speksaamaan, niin taitaa jäädä logiikka pois.

....

Kaikki noi hienommat valvonnat olisi kivoja (myös vesivuodon voisi jollain kosteusanturilla saada kiinni jne.), mutta käytännössä (homma toiminut yli 20v) näyttäisi siltä, että noi moottorit ja pumput on hyvin luotettavia ja odotettavat viat on pumpun kiinnileikkaaminen (käy ilmi kun vedenpaine häviää) tai pumpun väljistyminen (käy ilmi kun tekee tarkastuskäynnin silloin tällöin ja katsoo miten paineet nousee) tai jonkun sähköosan rikkoontuminen (kontaktori, painekytkin, tämäkin käy ilmi kun paineet häviää).

No jos osaamista kuitenkin on ja haluaa sen vaihdon kellolla niin päästään edellä postaamaani, eli se pikkulogiikka voi olla ihan ok vaihtoehto. Alkuunhan sillä ei ole pakko tehdä kuin se kello-ohjaus ja lisäillä sitten.

Nuo kaikki mainitsemasi on lopulta hyvin helppo toteuttaa pienelläkin logiikalla jokseenkin niin, mitä edellä kirjoittelin. Kontaktoreista voi valvoa toimintaa ihan apukärjilläkin ja toki "ohjaus päällä, virtaa ei kulje"-tyyppisesti. Samalla saa indikoinnit ihan tekstinä.

Mutta ilman mitään oikeaa syytä ei toki ole järkevää ihan mahdottomia rakennella. Myös siitä saa omat riskinsä, vaikkakin kohtuupitkää elinikää voi jollain pikkulogiikallakin odottaa olevan.

Edit: Typo pois

 

[Pakana]

Mikään ei tietysti estä toteuttamasta sitä jollain logiikalla, mutta siinä kyllä lisätään hajoamisen todennäköisyyttä ja nostetaan systeemin hintaa.

Näin porakaivollisessa pientaloyhtiössä asuvana, ei nuo vesipumput erityisen herkkiä ole hajoamaan. Tiedän että tuo vesipumppu on 25 toimintavuoden aikana hajonnut kerran, n. 3v vanhana, jolloin porakaivopumppu vaihdettiin pykälää isompaan. Tietysti, se on hankala tilanne sitten kun se todella hajoaa, mutta ei meillä siihen ole ainakaan mitenkään varauduttu (muuten kuin että sukulaisiin on välit kunnossa). Tosin porakaivopumpun kahdentaminen edellyttäisi kai jotain hyvinkin spesiaalia ratkaisua.

 

[stabbulamus]

Ois tarvetta vetojouselle mut lähikaupassa oli vaan semmonen nylon-viritelmä niin en uskaltanut suorilta semmosta ottaa. Mimmonen värkki ois kotihommiin passeli vai ajaako toi nylon asiansa? Aikoinaan oli käytössä semmonen kierrevahvistettu.

 

[Pakana]

Se nylon on "normaalivedossa" parempi kuin teräsvaijeri, ja bonuksena jos sen erehtyy työntämään jännitteeseen, se ei johda sähköä.

Tosin sellaiselle vittumaiselle spiraalille se kyllä menee.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Ois tarvetta vetojouselle mut lähikaupassa oli vaan semmonen nylon-viritelmä niin en uskaltanut suorilta semmosta ottaa. Mimmonen värkki ois kotihommiin passeli vai ajaako toi nylon asiansa? Aikoinaan oli käytössä semmonen kierrevahvistettu.

Ihan ammattikäytössä käytetään noita muovisia eli ei niissä mitään vikaa ole. Kannattaa hankkia semmoinen mikä on pakattu kelan sisään niin ei ole rullalla aina.

 

[Trans-Late]

Ois tarvetta vetojouselle mut lähikaupassa oli vaan semmonen nylon-viritelmä niin en uskaltanut suorilta semmosta ottaa. Mimmonen värkki ois kotihommiin passeli vai ajaako toi nylon asiansa? Aikoinaan oli käytössä semmonen kierrevahvistettu.

Hyviä ne nyloniset on. Liukuu paremmin ja ei tosiaan johda sähköä.

 

[Trans-Late]

Teetin asunnossani kylpyhuoneen kokonaissaneerauksen, ja saneerauksen jälkeen pyykinpesukoneelle asennettu uusi pistorasia ei toiminut. Reklamoin tästä tietysti ja se oli käyty vähin äänin korjaamassa. En tiedä mikä oli vikana. Kaikki kylpyhuoneen sähköt kaikkia johtoja myöten on tietysti uusittu keskukselta asti, joten miten tällainen, että pistorasia ei toimi, voi mennä käyttöönottotarkastuksessa läpi? Laitoin viestiä urakoitsijan sähköurakoitsijan sähkötöidenjohtajalle, että miten tämä on mahdollista ja lähettäisitkö käyttöönottotarkastuspöytäkirjan. Ei vastannut mitään. Eli ilmeisesti koko käyttöönottotarkastusta ei oltu tehty, eikä pöytäkirjaa laadittu, koska kyllä pistorasian toimimattomuus siinä pitäisi ilmetä.

Pöytäkirjaa ei kaikilta asennuksilta vaadita, mutta käyttöönottotarkastus vaaditaan silti kaikilta asennuksilta, niin varsinkin märkätilojen sähköjen uusiminen kokonaisuudessaan on kyllä sen tason homma, että myös käyttöönottotarkastuspöytäkirja pitäisi laatia.

Olenko vittumainen, jos teen Tukesiin ilmoituksen tästä sähköurakoitsijasta ja saako ko. urakoitsija tietää, kuka ilmoituksen on tehnyt?

 

[Supadog]

Ehkä unohtunut vain sulake laittaa / nostaa automaatti / vikavirtasuoja.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Ehkä unohtunut vain sulake laittaa / nostaa automaatti / vikavirtasuoja.

Eiköhän tuon nyt kysyjä osaa katsoa ihan itse.
Todennäköisesti jotain isompaa puutetta ollut jos mittaustuloksia ei olla edes annettu.

 

[tavallinen viikari]

Teetin asunnossani kylpyhuoneen kokonaissaneerauksen, ja saneerauksen jälkeen pyykinpesukoneelle asennettu uusi pistorasia ei toiminut. Reklamoin tästä tietysti ja se oli käyty vähin äänin korjaamassa. En tiedä mikä oli vikana. Kaikki kylpyhuoneen sähköt kaikkia johtoja myöten on tietysti uusittu keskukselta asti, joten miten tällainen, että pistorasia ei toimi, voi mennä käyttöönottotarkastuksessa läpi? Laitoin viestiä urakoitsijan sähköurakoitsijan sähkötöidenjohtajalle, että miten tämä on mahdollista ja lähettäisitkö käyttöönottotarkastuspöytäkirjan. Ei vastannut mitään. Eli ilmeisesti koko käyttöönottotarkastusta ei oltu tehty, eikä pöytäkirjaa laadittu, koska kyllä pistorasian toimimattomuus siinä pitäisi ilmetä.

Pöytäkirjaa ei kaikilta asennuksilta vaadita, mutta käyttöönottotarkastus vaaditaan silti kaikilta asennuksilta, niin varsinkin märkätilojen sähköjen uusiminen kokonaisuudessaan on kyllä sen tason homma, että myös käyttöönottotarkastuspöytäkirja pitäisi laatia.

Olenko vittumainen, jos teen Tukesiin ilmoituksen tästä sähköurakoitsijasta ja saako ko. urakoitsija tietää, kuka ilmoituksen on tehnyt?

Kysymykseesi kaksiosainen vastaus:

1. Jos on epäily että käyttöönottotarkastusta ei ole tehty, tee Tukesiin ilmoitus
2. Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan, että johdotukset, kaapeloinnit, asennukset, komponentit ovat suunnitelman mukaiset ja suojaukset toimivat. Voi olla mahdollista että johdosauoja-automaatti on lauennut testauksen yhteydessä ja jäänyt kuittaamatta takaisin päälle.

 

[Pakana]

Eiköhän tuon nyt kysyjä osaa katsoa ihan itse.

Kokemuksesta voin sanoa, että todennäköisesti ei osaa. Yleisin vika remontin jälkeen sähköissä on lauennut vikavirtasuoja. Vikiksen toimintaperiaate pyritään asukkaalle selvittämään, mutta jos ei nyt ihan pahimmassa slummissa olla, niin ei siellä työaikana ole asukkaat kotona.. Tai no näin korona aikana yleensä kyllä on. Tuon vikiksen jääminen pois päältä niiden mittauksen jälkeen on mullekin helposti sattuva unohdus juuri noissa kylppärirempoissa.

Tosin olen mäkin joskus pari päivää asennuksen jälkeen mennyt takaisin kun pesukoeen rasia ei toiminut. Se rasian sisäinen vikavirtasuoja oli vaan kuollut heti sen asennuksen jälkeen.

Aika paha on kyllä oikeasti tuolla perusteella sanoa että sitä ei ole mitattu ollenkaan.. Mahdollista se tietysti on, noissa kylppärirempoissa on yleensä kuitenkin suhteellisen kiivas tahti, ja viimeisenä asennustöitä tekevää sähkäriä hoputtaa yleensä loppusiivooja.

 

[Trans-Late]

Ehkä unohtunut vain sulake laittaa / nostaa automaatti / vikavirtasuoja.

Eiköhän tuon nyt kysyjä osaa katsoa ihan itse.
Todennäköisesti jotain isompaa puutetta ollut jos mittaustuloksia ei olla edes annettu.

Kokemuksesta voin sanoa, että todennäköisesti ei osaa. Yleisin vika remontin jälkeen sähköissä on lauennut vikavirtasuoja. Vikiksen toimintaperiaate pyritään asukkaalle selvittämään, mutta jos ei nyt ihan pahimmassa slummissa olla, niin ei siellä työaikana ole asukkaat kotona.. Tai no näin korona aikana yleensä kyllä on. Tuon vikiksen jääminen pois päältä niiden mittauksen jälkeen on mullekin helposti sattuva unohdus juuri noissa kylppärirempoissa.

Tosin olen mäkin joskus pari päivää asennuksen jälkeen mennyt takaisin kun pesukoeen rasia ei toiminut. Se rasian sisäinen vikavirtasuoja oli vaan kuollut heti sen asennuksen jälkeen.

Aika paha on kyllä oikeasti tuolla perusteella sanoa että sitä ei ole mitattu ollenkaan.. Mahdollista se tietysti on, noissa kylppärirempoissa on yleensä kuitenkin suhteellisen kiivas tahti, ja viimeisenä asennustöitä tekevää sähkäriä hoputtaa yleensä loppusiivooja.

Kysymykseesi kaksiosainen vastaus:

1. Jos on epäily että käyttöönottotarkastusta ei ole tehty, tee Tukesiin ilmoitus
2. Käyttöönottotarkastuksessa varmistetaan, että johdotukset, kaapeloinnit, asennukset, komponentit ovat suunnitelman mukaiset ja suojaukset toimivat. Voi olla mahdollista että johdosauoja-automaatti on lauennut testauksen yhteydessä ja jäänyt kuittaamatta takaisin päälle.

Niin ja ei. Olen koulutukseltani sähköasentaja, joten ymmärrän kyllä sen verran, ettei nyt ollut sulake tai vikavirta alhaalla. Tottakai menen ensimmäisenä ryhmäkeskukselle katsomaan onko johdonsuoja alhaalla tai vikavirta lauennut. Kyllä tässä oli ryssitty jotain vähän enemmän (en tiedä mitä kun en mene availemaan rasioita kesken muiden tekemien räpellysten ja kun tilaan ammattilaiselta töitä, niin ei ole minun asia muutenkaan). Ja sulakkeiden (johdonsuojakatkaisimien) ja vikavirtasuojien tilan tarkistaminen ja palauttaminen kuuluu yleissivistykseen muutenkin.

 

[Tonnin Seteli]

Ja sulakkeiden (johdonsuojakatkaisimien) ja vikavirtasuojien tilan tarkistaminen ja palauttaminen kuuluu yleissivistykseen muutenkin.

Niin kuuluu, ja yleissivistys on katoava luonnonvara. Jotkut tarvitsevat asentajan tai kaverin jo rasiasta vedetyn pistotulpan diagnosoimiseksi. Joku johdonsuojan löytäminen ja nostaminen on jo vaikeaa ammattiosaamista, ja täyttä magiaa on vikavirtasuojan konsepti.

 

[Hyrava]

Niin kuuluu, ja yleissivistys on katoava luonnonvara. Jotkut tarvitsevat asentajan tai kaverin jo rasiasta vedetyn pistotulpan diagnosoimiseksi. Joku johdonsuojan löytäminen ja nostaminen on jo vaikeaa ammattiosaamista, ja täyttä magiaa on vikavirtasuojan konsepti.

Jep, muutaman kerran on tullut jotain tuttua opastettua puhelimitse kuinka hän löytää sulaketaulun/johdonsuojat asunnosta ja kuinka ne toimii. Melkein kyllä pitäisi peruskoulun opetussuunnitelmaan lisätä joku oppiaine jossa selitettäisiin tuollaiset asiat.

 

[0nanias]

Teetin asunnossani kylpyhuoneen kokonaissaneerauksen, ja saneerauksen jälkeen pyykinpesukoneelle asennettu uusi pistorasia ei toiminut. Reklamoin tästä tietysti ja se oli käyty vähin äänin korjaamassa. En tiedä mikä oli vikana. Kaikki kylpyhuoneen sähköt kaikkia johtoja myöten on tietysti uusittu keskukselta asti, joten miten tällainen, että pistorasia ei toimi, voi mennä käyttöönottotarkastuksessa läpi? Laitoin viestiä urakoitsijan sähköurakoitsijan sähkötöidenjohtajalle, että miten tämä on mahdollista ja lähettäisitkö käyttöönottotarkastuspöytäkirjan. Ei vastannut mitään. Eli ilmeisesti koko käyttöönottotarkastusta ei oltu tehty, eikä pöytäkirjaa laadittu, koska kyllä pistorasian toimimattomuus siinä pitäisi ilmetä.

Pöytäkirjaa ei kaikilta asennuksilta vaadita, mutta käyttöönottotarkastus vaaditaan silti kaikilta asennuksilta, niin varsinkin märkätilojen sähköjen uusiminen kokonaisuudessaan on kyllä sen tason homma, että myös käyttöönottotarkastuspöytäkirja pitäisi laatia.

Olenko vittumainen, jos teen Tukesiin ilmoituksen tästä sähköurakoitsijasta ja saako ko. urakoitsija tietää, kuka ilmoituksen on tehnyt?

Haiskahtaa aika perinteiseltä, mun veikkaus on että asentaja on kytkenyt johtimet kalustusvaiheessa x-liittimiin ja käyttöönottotarkastus mittauksineen ja pöytäkirjoineen on tekemättä.
Tukesilla tuo asia tuskin kiinnostaa ja vaikka kiinnostaisikin niin mitäpä ne asialle voivat.

 

[Trans-Late]

Haiskahtaa aika perinteiseltä, mun veikkaus on että asentaja on kytkenyt johtimet kalustusvaiheessa x-liittimiin ja käyttöönottotarkastus mittauksineen ja pöytäkirjoineen on tekemättä.
Tukesilla tuo asia tuskin kiinnostaa ja vaikka kiinnostaisikin niin mitäpä ne asialle voivat.

Valvova viranomainen ei voi mitään sille, että rekisteröity sähköurakoitsija luovuttaa käyttöönottotarkastamia sähkötöitä eikä pyynnöstäkään toimita pöytäkirjaa? Jos on vahingossa kytkenyt vähän väärin, niin kai se olisi vahingossa voinut kytkeä sitten vaikka L:n PE:liittimeen ja eihän sitäkään olisi kukaan huomannut, kun käyttöönottotarkastusta ei oltu tehty ja Tukes "ei voi mitään", muuta kuin antaa urakoitsijan jatkaa samaan malliin?

 

[tavallinen viikari]

Kyllä Tukes tekee tarkastuksia sähköalan yrityksiin sekä ilmoitusten perusteella ja oman harkintansa mukaan. Kun tarkastuksen kohteeksi joutuu, niin kyllä siinä ainakin jonkin aikaa muistaa pöytäkirjat täytellä ja lisäksi sieltä yleensä tulee ihan mukavasti tehtävälistaakin määräajalla varustettuna.

 

[JiiPee]

Tukesilla tuo asia tuskin kiinnostaa ja vaikka kiinnostaisikin niin mitäpä ne asialle voivat.

Takuulla kiinnostaa ja takuulla myös voi asialle jotain.

Vai kuvitteletko sinä tosiaan että kerran kun luvan on saanut, niin sitä ei voida perua vaan on ns. elinikäinen lupa ja ei haittaa vaikka porsastelisi miten?

 

[0nanias]

Takuulla kiinnostaa ja takuulla myös voi asialle jotain.

Vai kuvitteletko sinä tosiaan että kerran kun luvan on saanut, niin sitä ei voida perua vaan on ns. elinikäinen lupa ja ei haittaa vaikka porsastelisi miten?

Enpä muista koskaan kuulleeni että keneltäkään olisi pätevyyksiä viety, saa toki kertoa jos sellaisia tietää ettei jää ihan essonbaarin jutuiksi.
Ja ilmeisesti täällä luullaan että olen jotenkin tuon urakoitsijan puolella mikä ei pidä paikkaansa, mielestäni tukes vaan sattuu olemaan aika hampaaton tuollaisissa tapauksissa ja piittaamattomuus urakoitsijoiden piirissä on hyvin tavallista.

 

[Trans-Late]

Enpä muista koskaan kuulleeni että keneltäkään olisi pätevyyksiä viety, saa toki kertoa jos sellaisia tietää ettei jää ihan essonbaarin jutuiksi.
Ja ilmeisesti täällä luullaan että olen jotenkin tuon urakoitsijan puolella mikä ei pidä paikkaansa, mielestäni tukes vaan sattuu olemaan aika hampaaton tuollaisissa tapauksissa ja piittaamattomuus urakoitsijoiden piirissä on hyvin tavallista.

En minä tässä ainakaan mitään pätevyyksiä ole yrittämässä saada vietyä, mutta olisihan se hyvä, että jonkinlaisen huomautuksen edes saisi, että tulisi ne asennukset tarkastettua ja pöytäkirjat kirjoitettua jatkossa.

 

[smario]

Ei noista pikkuremonteista suurin osa mitään pöytäkirjoja kirjoittele. Pitäisi kuitenkin mitata että asennukset on kunnossa vaikka pöytäkirjaa ei tehtäisi, tässä tapauksessa ei ilmeisesti jaksettu edes tarkistaa että pistorasiassa olisi jännitettä. Lasku varmasti muistettiin lähettää.