Kysymyksiä sähkömiehille

[Hyrava]

Vituttaa nuo vertaukset urakkamiehien mittauksista jne. Ne jotka tuntee vähänkin kyseisen alan työehtosopimusta tietävät, että mittaukset eivät kuulu urakkaan ja ne tehdään tuntitöinä. Itse ainakin pyrin aina tekemään mittaukset mahdollisimman hyvin, kun niitä tehdään. Sekä on myös kunnia asia luovuttaa työmaa mahdollisimman pienillä puutteilla, koska siitä hyötyvät kaikki!

No jos tilaaja on määritellyt urakkaan "kaapelointi terminoituna JA mitattuna niin mun mielestä on aika selkeä homma että urakka ei ole valmis ennen kuin mittauspöytäkirjat on tehty ja toimitettu tilaajalle. Silti lähes joka keikalla löytyi vikoja eli mittauksia ei ole tehty sopparin mukaan. Itse olen vielä vanhan koulukunnan väkeä ja sen verran on ammattiylpeyttä että homma hoidetaan kun on sovittu (vaikka joskus sovitut asiat on älyttömiä) ja ollaan ennen luovutusta itse varmoja että homma tosiaan on niinkuin on sovittu. Ja jos löytyy virheitä niin ne oikeasti korjataan välittömästi mukisematta koska se on oma moka.

Virheitä ja unohduksia toki aina sattuu isoilla työmailla mutta jos selkeästi näyttää siltä että on itse sen tehnyt niin se korjataan välittömästi ilman mutinoita. Nykyään vaan on tapana viimeiseen asti koittaa sysätä vikaa jonkun muun tontille ja väittää vaan vastaan. Tuo tuli eräällä keikalla eräälle toiselle urakoitsijalle ERITTÄIN kalliiksi kun oli kiire ja meillä oli kaikki juuri niin kuin oli speksattu ja tuo toinen urakoitsija vaan jaksoi väittää että vika on meidän päässä. Kyseinen paikka oli tietty jo luovutettu kun lisätyöstä oli kyse ja ainoa aikaväli diagnosoida ja testata oli keskellä yötä joten tuli ihan kivasti yölisiä sun muita. Lopulta melkein viikon yötöiden jälkeen toinen urakoitsija myönsi virheensä ja sai ihan mukavan kokoisen laskun kaikesta turhasta työstä vaikka jo heti aluksi sanottiin että vika on heidän päässä.

Ja mainitakoon tässä vaiheessa että minä en enää tuossa vaiheessa ollut samalla osastolla vaan olin tuon diagnoosin aikana toisen osaston leivissä ja asiantuntijatittelillä eli tuosta tuli vielä osastojen väliset "miehen vuokrakulut" lisäksi eikä minun asiantuntija-tuntihintakaan niin edullinen ollut Sanotaanko että koko diagnoosin hinta oli viisinumeroinen eikä tainnut ykkönen olla ensimmäinen numero. Jos kyseinen toinen firma olisi heti käynyt itse omat kytkentänsä läpi ja löytänyt itse heti oman SELKEÄN virhekytkentänsä niin olisivat selvinneet isolta laskulta... (tunnen itse tuon toisen urakoitsijan asentaman järjestelmän ja olisin varmaan välittömästi löytänyt tuon vian mutta kun takuuehdot sun muut niin en edes saanut koskea heidän laitteisiinsa, olisi vaan ollut helpompaa jos olisin itse korjannut tuon vian)

 

[djmake]

@Hyrava tuossa oikein hyvin kuvaili sitä, miten pienistä asioista saadaan melkoisesti ongelmia. Ja ihan samaa asiaa, mitä itse tuossa mainitsin automaation osalta. Eli vika voi näkyä kovin erikoisissa paikoissa ja sitä voidaan joutua hakemaan paljon ja kuluja syntyy.

Siitä voidaan olla montaa mieltä, kenen syy lopulta on se, jos asentaja ei hoida hommiaan kunnolla ja se kertaantuu myöhemmin. Mutta ketju ei saa pettää missään kohdassa, varsinkin suuremmissa kohteissa on helposti raskaita seurauksia.

Hyvä kannanotto joka tapauksessa. Helppo olla samaa mieltä.

 

[Fiau]

No tähän on pakko lisätä se että ollaan kaikki ihmisiä ja virheitä tehdään ja sen takia ne mittaukset tehdään, että virheet tulee esille. Kyllä tässä ammatti ylepys on kyseessä!

 

[Hyrava]

Valitettavasti nykyään monilla ei ole tuota ammattiylpeyttä vaan hommat tehdään vähän sinnepäin. Tänään itseasiassa oikein yllätyin kun yksi meidän firman juniori soitteli ja kyseli apua kun asiakas halusi homman pikaisesti korjattua ja kun firmalla ei ollut varaosia niin tajusi soittaa mulle ja itseltäni löytyi juuri se mitä kaivatiin. Kun kaveri tuli multa kotoa hakemaan varaosan niin löin vapun kunniaksi kylkeen tölkin kaljaa ja toivotin hyvää vappua kun tiesin että kaverilla menee ylitöiksi ja silti hoitaa homman kotiin vaikka vappu painaa päälle.

Vaikka kyseinen tapaus ei vielä osaakaan juuri mitään kun on ollut firmassa about kuukauden niin asenne on kohdallaan ja sitä pitää mielestäni kannustaa, jos menee haastavalle vikakeikalle juuri ennen vappua ja osaa etsiä varaosan asiakkaalle vaikka firmalla ei sattunut moista olemaan niin mielestäni tuo osoittaa juuri tuota ammattiylpeyttä että viimeiseen asti koitetaan hoitaa homma kotiin.

Tavallinen tusinaduunari olisi vain todennut "no can do" ja olisi lähtenyt bisselle... Täytyy sanoa että nuo mun kouluttamat kaverit ihan oikeasti näyttää hoitavan hommat kotiin jos se vaan on mahdollista. Tuli kyllä itsellekin helvetin hyvä fiilis kun pääsee toteamaan että koulutus ei ole mennyt hukkaan ja oikeasti jätkät hoitaa hommat maaliin vaikka mä olenkin vaihtanut osastoa enkä tavallaan ole enää mitenkään heidän kanssa enää tekemisissä. Voi kun samaa voisi sanoa erään duunikaverin kouluttamista tapauksista... Niiden kanssa mä en haluaisi olla missään tekemisissä...

 

[jarp]

Jaksaisiko joku vähän opettaa tietämätöntä? Eli minulla on tällä hetkellä omakotitalon sähkötaulussa yksi vikavirtasuojakytkin. Se on kytketty suojaamaan noita punaisella ympyröityjä johdonsuojakatkaisimia, käytännössä kylppäri, vessat ja ulkopistorasiat, sekä yksi ulkorakennus. En tunne terminologiaa, mutta sehän on onnistunut kätevästi kytkemällä joku tuollainen piikkiriman tms. pätkä, ettei ole yksittäisiä johtoja tarvinnut vetää joka paikkaan.



No se minun kysymys on, että miksi tätä yhtä vvsk:ta ei ole kytketty smaantien suojaamaan koko kiskollista? Tuleeko joku käytännön raja vastaan, että tiettyä määrää enempää ei ole hyvä laittaa asioita vvsk:n taakse vai mikä? Ultimatum mikä on tavoitteena, että olen miettinyt että pitäisi parantaa sähköturvallisuutta (kerrankos joku lemmikki syö jatkojohdon tai kakara tekee jotain hullua) ja laitattaa about kaikki sähköt vvsk:n taakse ja tämän toki sähkärin tilaan tekemään, mutta koitan hahmottaa ensin, että miten suuri remontti tämä olisi, kun sulaketaulussa ei ole kovin paljoa tyhjää tilaa. Siinä on kaksi kiskollista johdonsuojakytkimiä, tuossa kuvassa olevassa onkin vvsk, ylempään voisi mahtua toinen, jos siirtelisi muutaman ulkorakennuksille lähtevän johdonsuojakytkimen sulkaetaulun alaosaan, siellä on kyllä hyvin tilaa ja kävisi asentamassa sitten itse ulkorakennuksiin ne vvsk:t (yksi tosiaan on vvsk:n takana, mutta muut eivät, tämäkin outo juttu, ois kiva että olisivat).

Että meneekö puoli päivää, päivä vai kaksi sähkäriltä tähän hommaan. Ja asia kiinnostaa, koska opiskelen just harrastuksen vuoksi sähköalaa, mutta ei ole vielä sähkösuunnitteluun tms. asti päästy ja ihan ei näitä asioita tähänastisilla teoriaopinnoilla voi tietää...

 

[Blacktr00]

Jaksaisiko joku vähän opettaa tietämätöntä? Eli minulla on tällä hetkellä omakotitalon sähkötaulussa yksi vikavirtasuojakytkin. Se on kytketty suojaamaan noita punaisella ympyröityjä johdonsuojakatkaisimia, käytännössä kylppäri, vessat ja ulkopistorasiat, sekä yksi ulkorakennus. En tunne terminologiaa, mutta sehän on onnistunut kätevästi kytkemällä joku tuollainen piikkiriman tms. pätkä, ettei ole yksittäisiä johtoja tarvinnut vetää joka paikkaan.

No se minun kysymys on, että miksi tätä yhtä vvsk:ta ei ole kytketty smaantien suojaamaan koko kiskollista? Tuleeko joku käytännön raja vastaan, että tiettyä määrää enempää ei ole hyvä laittaa asioita vvsk:n taakse vai mikä?

Vikaherkkyys on tärkein syy miksei koko kisko ole saman vvsk:n takana. Mikä tahansa vikatilanne missä tahansa ryhmässä -> kaikki on pimeenä. Ei ole ihan paras juttu. Toissijainen syy on vvsk:n nimellisvirta, mutta asuinrakennuksissa se ei käytännössä koskaan tule rajoittavaksi tekijäksi joten sen voi jättää huomiotta. Syy sille miksi sulla on nyt siellä ne vvsk:n takana mitä on, johtuu sen aikaisista säännöksistä ja mitä vaadittiin vikavirran taakse. Bonuksena vielä se, että ihan kaikkea ei kannata vikavirtasuojata.

Ultimatum mikä on tavoitteena, että olen miettinyt että pitäisi parantaa sähköturvallisuutta (kerrankos joku lemmikki syö jatkojohdon tai kakara tekee jotain hullua) ja laitattaa about kaikki sähköt vvsk:n taakse ja tämän toki sähkärin tilaan tekemään, mutta koitan hahmottaa ensin, että miten suuri remontti tämä olisi, kun sulaketaulussa ei ole kovin paljoa tyhjää tilaa. Siinä on kaksi kiskollista johdonsuojakytkimiä, tuossa kuvassa olevassa onkin vvsk, ylempään voisi mahtua toinen, jos siirtelisi muutaman ulkorakennuksille lähtevän johdonsuojakytkimen sulkaetaulun alaosaan, siellä on kyllä hyvin tilaa ja kävisi asentamassa sitten itse ulkorakennuksiin ne vvsk:t (yksi tosiaan on vvsk:n takana, mutta muut eivät, tämäkin outo juttu, ois kiva että olisivat).

Että meneekö puoli päivää, päivä vai kaksi sähkäriltä tähän hommaan. Ja asia kiinnostaa, koska opiskelen just harrastuksen vuoksi sähköalaa, mutta ei ole vielä sähkösuunnitteluun tms. asti päästy ja ihan ei näitä asioita tähänastisilla teoriaopinnoilla voi tietää...

Mikäli tilaa taulussa ei ole, niin sitä ei ole. Jos haluat vikavirtasuojauksen järkevällä tavalla koko kämppään, niin on lähdettävä siitä että niitä suojia tulee useampia ettei koko torppa kylmene sen lemmikin järsimän jatkojohdon takia. Suojat voi lisätä keskuksen ulkopuolelle omaan koteloonsa. Tarkemmin kohteesta tietämättä sanoisin että jos sopivat kamat pystyy tullessaan ottamaan tukun kautta, niin puolta päivää pidempään ei mene. Tämä siis jos kaikki menee kuin elokuvissa (ei yleensä mene).

 

[Meisseli]

Tuleeko joku käytännön raja vastaan, että tiettyä määrää enempää ei ole hyvä laittaa asioita vvsk:n taakse vai mikä?

On monia laitteita jotka vuotavat pienen määrän virtaa suojamaadoitukseen ihan ominaisuutena. Tässä tulee juuri se ongelma, että jos riittävästi tavaraa on yhden ainoan VVSK:n takana, niin se voi laueta "turhaan". Ja sitten pimenee samalla kertaa lähes koko talo, niin ei ole mukava tilanne.

Varsinaista teknistä estettä ei ole, VVSK kestää kyllä virtaa sen verran, että sen voisi laittaa suojaamaan vaikka tuota koko riviä. Näin ei vaan yleensä tehdä.

Muistelisin yhden työkaverin sanoneen, että laittoi kämppänsä kaiken sähkön tulemaan yhden VVSK:n läpi, ilman ongelmia. Ja nimenomaan tämmöisen 30mA suojan, eikä sellaisen joka sietää isompia vuotovirtoja.

 

[Larppa]

Vituttaa nuo vertaukset urakkamiehien mittauksista jne. Ne jotka tuntee vähänkin kyseisen alan työehtosopimusta tietävät, että mittaukset eivät kuulu urakkaan ja ne tehdään tuntitöinä. Itse ainakin pyrin aina tekemään mittaukset mahdollisimman hyvin, kun niitä tehdään. Sekä on myös kunnia asia luovuttaa työmaa mahdollisimman pienillä puutteilla, koska siitä hyötyvät kaikki!

Tämä on varmaan se kuva mikä jollain riviasentajalla asiasta on. Todellisuudessa vähänkään isommissa rakennushankkeissa urakkasopimuksessa yleensä edellytetään että sähköurakoitsija on tietyn kokonaisuuden asentanut ja suorittanut kaikki käyttöönoton edellyttämät työt ja mittaukset. TES:llä ei tässä kuviossa ole mitään tekemistä.

Jaksaisiko joku vähän opettaa tietämätöntä? Eli minulla on tällä hetkellä omakotitalon sähkötaulussa yksi vikavirtasuojakytkin. Se on kytketty suojaamaan noita punaisella ympyröityjä johdonsuojakatkaisimia, käytännössä kylppäri, vessat ja ulkopistorasiat, sekä yksi ulkorakennus. En tunne terminologiaa, mutta sehän on onnistunut kätevästi kytkemällä joku tuollainen piikkiriman tms. pätkä, ettei ole yksittäisiä johtoja tarvinnut vetää joka paikkaan.

katso liitettä 599671

No se minun kysymys on, että miksi tätä yhtä vvsk:ta ei ole kytketty smaantien suojaamaan koko kiskollista? Tuleeko joku käytännön raja vastaan, että tiettyä määrää enempää ei ole hyvä laittaa asioita vvsk:n taakse vai mikä? Ultimatum mikä on tavoitteena, että olen miettinyt että pitäisi parantaa sähköturvallisuutta (kerrankos joku lemmikki syö jatkojohdon tai kakara tekee jotain hullua) ja laitattaa about kaikki sähköt vvsk:n taakse ja tämän toki sähkärin tilaan tekemään, mutta koitan hahmottaa ensin, että miten suuri remontti tämä olisi, kun sulaketaulussa ei ole kovin paljoa tyhjää tilaa. Siinä on kaksi kiskollista johdonsuojakytkimiä, tuossa kuvassa olevassa onkin vvsk, ylempään voisi mahtua toinen, jos siirtelisi muutaman ulkorakennuksille lähtevän johdonsuojakytkimen sulkaetaulun alaosaan, siellä on kyllä hyvin tilaa ja kävisi asentamassa sitten itse ulkorakennuksiin ne vvsk:t (yksi tosiaan on vvsk:n takana, mutta muut eivät, tämäkin outo juttu, ois kiva että olisivat).

Että meneekö puoli päivää, päivä vai kaksi sähkäriltä tähän hommaan. Ja asia kiinnostaa, koska opiskelen just harrastuksen vuoksi sähköalaa, mutta ei ole vielä sähkösuunnitteluun tms. asti päästy ja ihan ei näitä asioita tähänastisilla teoriaopinnoilla voi tietää...

VIkavirtasuojalla on tietty nimellisvirta joka saattaa ylittyä jos taakse laitetaan kovin monta johdonsuojaa, osin huoneistokeskuksissa tällainen kuvio on melko harvinainen.
Ehkä realistisempi skenaario (ja syy sille ettei kannata kasata liikaa ryhmiä yhdelle vvsk:lle) on se, että riippuen ryhmiin kytkettävistä laitteista tuo 30 mA vuotovirta kasaantuu hiljalleen muutama mA kerrallaan ja vvsk alkaa toimimaan. Lisäksi vianetsintä on hankalampaa kun perään on liitetty valtava määrä ryhmiä.

 

[jarp]

Jeps suuret kiitokset kaikille! Näin vähän ounastelinkin, että ei ole hyvä pistää liikaa rojua yhden vvsk:n taakse, ettei se laukea turhan herkästi normaaleista vikavirroista jne. Ja tää on vallan tärkeä, juttu, kun on sähkölämmitys, niin ei saa tippua lämmitys pois päältä, jos joku pakastin käynnistyessään laukaisee vvsk:n, jonka takana kaikki lämmitys on.

On tuossa sähkötaulussa tyhjää tilaa sen verran, että voisi ehkä laittaa esim. 4 vvsk:ta, mutta siinä onkin sähkärille sitten jumppaa. Maallikon silmin katsellen voisi siirrellä tosiaan kaikkien ulkorakennusten johdonsuojakytkimet sähkötaulun alaosaan, jossa on kokonainen tyhjä kisko, samoin sinne voisi tarvitaessa siirrellä myös lattialämmitysten termostaatit tai tehonpudotuskytkennän ja yösähkön kontaktorit, niin kyllä mahtuu. Eli olin vähän dramaattinen kun sanoin, että ei ole tilaa, tarkoitin, että ei ole noin vaan tilaa, vaan sähkäri joutuu sitten ihan oikeasti järjestelemään asioita uusiksi.

Tutustuin itse ekaa kertaa kakarana 230 volttiin työntämällä haarukan vittumaisesti resonoivaan lämmittimeen, niin motivaatiota on laittattaa vvsk:ta, kun kaikkea typerää voi tapahtua, vaikka itse pistorasiat onkin suojattu ja sähkölaitteet suojaeristettyjä tai maadoitettua...

 

[Blacktr00]

Kyllä toi 2x1.5mmj (tai vastaava) on joissain tapauksissa ihan paikallaan. Esimerkiksi jos on tapaus missä tulee 3x1.5 ryhmäjohto, 2x.1.5 dali väylä ja tästä haaroitetaan/ketjutetaan valaisimille/jakorasiolle johtoja, niin eroittuu nuo yksittäiset dali johdot helpommin, sekä dali-liiketunnistimissa onnistuu vielä vedonpoisto 2x1.5 kaapelilla toisin kuin 3x1.5 kaapelilla. Sitten kun pakkaa sekoitetaan vielä 3~vaiheiseksi jne. Niin riski sekaannuksiin saattaa olla suuri... Työmaa millä tälläkin hetkellä olen on osa kaapelloinneista suunniteltu tehtäväksi 2x1.5 kaapeleilla... Vituttaa nuo vertaukset urakkamiehien mittauksista jne. Ne jotka tuntee vähänkin kyseisen alan työehtosopimusta tietävät, että mittaukset eivät kuulu urakkaan ja ne tehdään tuntitöinä. Itse ainakin pyrin aina tekemään mittaukset mahdollisimman hyvin, kun niitä tehdään. Sekä on myös kunnia asia luovuttaa työmaa mahdollisimman pienillä puutteilla, koska siitä hyötyvät kaikki!

Makuasioita nuo miten tykkää Dalia kaapeloida.. itse vedän Dali-kohteet 5x1,5S kaapelilla. On selkeätä ja helppoa kun on vain yksi kaapelityyppi ja se menee ihan joka paikkaan. Kytkiessäkin voi vetää laput silmillä "väri väriin" ja kaikki menee oikein. Kolmivaiheisessa tietysti voisi tulla ongelma, mutta senkin voi välttää kun vetää sieltä keskukselta oman narun joka ryhmälle! Haittapuolena toki on tuo että eihän se mahdu liiketunnistimiin tai osaan valaisimien kytkentärasioista. Mielestäni pieni ongelma ratkaistavaksi hyötyjen edessä. Itse en laske yhtään lisäarvoa sille että dali-väylä kulkee erillisessä kaapelissa, päin vastoin.

Mittauksista olen samaa mieltä. Kaikki mitä tehdään testataan. Vain toimiva luovutetaan asiakkaalle.

 

[Blacktr00]

On tuossa sähkötaulussa tyhjää tilaa sen verran, että voisi ehkä laittaa esim. 4 vvsk:ta, mutta siinä onkin sähkärille sitten jumppaa. Maallikon silmin katsellen voisi siirrellä tosiaan kaikkien ulkorakennusten johdonsuojakytkimet sähkötaulun alaosaan, jossa on kokonainen tyhjä kisko, samoin sinne voisi tarvitaessa siirrellä myös lattialämmitysten termostaatit tai tehonpudotuskytkennän ja yösähkön kontaktorit, niin kyllä mahtuu. Eli olin vähän dramaattinen kun sanoin, että ei ole tilaa, tarkoitin, että ei ole noin vaan tilaa, vaan sähkäri joutuu sitten ihan oikeasti järjestelemään asioita uusiksi.

Uudelleenjärjestely ei ole ongelma, suurin osa työstä tulee usein siitä että johtimet jää liian lyhyeksi. Jatkaminen onnistuu helposti suht pienellä työmäärällä kunhan siihen on valmistautunut jatkosholkkien ja kutistesukan kanssa. Tietysti mitä useampi jatkos sitä enemmän aikaa lopulta kuluu.

 

[sedf]

Makuasioita nuo miten tykkää Dalia kaapeloida.. itse vedän Dali-kohteet 5x1,5S kaapelilla. On selkeätä ja helppoa kun on vain yksi kaapelityyppi ja se menee ihan joka paikkaan. Kytkiessäkin voi vetää laput silmillä "väri väriin" ja kaikki menee oikein. Kolmivaiheisessa tietysti voisi tulla ongelma, mutta senkin voi välttää kun vetää sieltä keskukselta oman narun joka ryhmälle! Haittapuolena toki on tuo että eihän se mahdu liiketunnistimiin tai osaan valaisimien kytkentärasioista. Mielestäni pieni ongelma ratkaistavaksi hyötyjen edessä. Itse en laske yhtään lisäarvoa sille että dali-väylä kulkee erillisessä kaapelissa, päin vastoin.

Mittauksista olen samaa mieltä. Kaikki mitä tehdään testataan. Vain toimiva luovutetaan asiakkaalle.

Varsinkin, kun Dali-väylän iso hyöty on yhden kaapelin käyttö kaapeloinnissa.

 

[Grazer]

Jaksaisiko joku vähän opettaa tietämätöntä? Eli minulla on tällä hetkellä omakotitalon sähkötaulussa yksi vikavirtasuojakytkin. Se on kytketty suojaamaan noita punaisella ympyröityjä johdonsuojakatkaisimia, käytännössä kylppäri, vessat ja ulkopistorasiat, sekä yksi ulkorakennus. En tunne terminologiaa, mutta sehän on onnistunut kätevästi kytkemällä joku tuollainen piikkiriman tms. pätkä, ettei ole yksittäisiä johtoja tarvinnut vetää joka paikkaan.

katso liitettä 599671

No se minun kysymys on, että miksi tätä yhtä vvsk:ta ei ole kytketty smaantien suojaamaan koko kiskollista? Tuleeko joku käytännön raja vastaan, että tiettyä määrää enempää ei ole hyvä laittaa asioita vvsk:n taakse vai mikä? Ultimatum mikä on tavoitteena, että olen miettinyt että pitäisi parantaa sähköturvallisuutta (kerrankos joku lemmikki syö jatkojohdon tai kakara tekee jotain hullua) ja laitattaa about kaikki sähköt vvsk:n taakse ja tämän toki sähkärin tilaan tekemään, mutta koitan hahmottaa ensin, että miten suuri remontti tämä olisi, kun sulaketaulussa ei ole kovin paljoa tyhjää tilaa. Siinä on kaksi kiskollista johdonsuojakytkimiä, tuossa kuvassa olevassa onkin vvsk, ylempään voisi mahtua toinen, jos siirtelisi muutaman ulkorakennuksille lähtevän johdonsuojakytkimen sulkaetaulun alaosaan, siellä on kyllä hyvin tilaa ja kävisi asentamassa sitten itse ulkorakennuksiin ne vvsk:t (yksi tosiaan on vvsk:n takana, mutta muut eivät, tämäkin outo juttu, ois kiva että olisivat).

Että meneekö puoli päivää, päivä vai kaksi sähkäriltä tähän hommaan. Ja asia kiinnostaa, koska opiskelen just harrastuksen vuoksi sähköalaa, mutta ei ole vielä sähkösuunnitteluun tms. asti päästy ja ihan ei näitä asioita tähänastisilla teoriaopinnoilla voi tietää...

Ylempänä käsiteltiinkin tuo syy, miksi koko rivi ei ole vikavirtasuojan päässä, eli mahdolliset vuotovirrat, jotka yhden vikavirtasuojan tapauksessa voisivat nousta niin suureksi että vikavirtasuoja alkaisia laukoa ilman todellista vikaa.

Tuon kuvan tapauksessa voisit keskusta muokata sen verran, että siirrät tuosta keskeltä nuo jälkeenpäin lisätyt neljä automaattia, jotka eivät ole kiskossa kiinni ja lisäät niiden paikalle tuota vasemman puolen riviä suojaamaan vikavirtasuojan. Virtakisko kannattaa uusia, niin saa siistin lopputuloksen. Tällainen Harju virtakisko 15mod Ylimääräisen pätkän voi sahata pois ja päähän teippaus kosketussuojaksi.
Tuon toki voi tehdä alkuperäisellä kiskolla niinkin, että vikiksen pohjasta johtimet rivin ensimmäisten johdonsuojakatkaisijoiden pohjiin. Automaattien pohjissa on reiät haarukkakiskolle ja lisäksi hahlot johtimille. Molemmat voi kytkeä samaan aikaan ja kiristetään tuolla yhdellä ja samalla ruuvilla.

Kaikki automaatit (varsinkin vanhat 90-luvun) ei välttämättä tuohon haarukkakiskoon sovi. Kannattaa tarkastaa etukäteen. Siemensillä ja AEG:llä on ainakin aikanaan ollut jotain eri mallin kiskoja käytössä.

Vikavirtasuojaa ostaessa kannattaa huomioida, jos virtakiskoa käyttä, että osassa vikiksiä on nolla vasemmassa reunassa, osassa oikeassa. Esim. tuossa kuvan Hagerissa on oikeassa reunassa, tässä Chintissä taas vasemmassa. Chint vikavirtasuoja 4P 30mA A 40A

Tuosta keskusta näköjään joku muokkaillut aiemminkin. Automaatteja lisätty ja tuo vikavirtasuojakin näyttää jälkeenpäin lisätyltä. Yleensä keskusvalmistajat asentaa automaattimäärät kolmella jaollisina, mutta tuossa on vikiksen takana vain viisi automaattia. Ja tuo äärioikealla oleva automaatti on ihan eri sarjaa kuin alkuperäiset.

Itse tein siskolle kämpän keskukseen muutoksia kun taloa remontoidaan muutenkin:

1. Purin kiskolta 3x10A automaatit
2. Siirsin jälkeenpäin lisätyt 3x25A maalämpöpumpun automaatit kiskolle noiden purettujen tilalle, jotta sai siististi ja nuo "hyppylangat" pois.
3. Vaihdoin alkuperäisen vikavirtakentän virtakiskon uuteen ja lisäsin nuo puretut 10A automaatit tuohon vikavirtakenttään
4. Yläkerran 3x10A sulakkeille lisäsin oman vikavirtasuojan. Viivojen piirto vähän heittää, L1-L2-L3 peräkkäiset sulakkeet siis yläkerralle.
5. Lisäsin keskukseen vielä kolmannen vikavirtasuojan
6. Uudella virtakiskolla vikavirtasuojan taakse 6x automaatti



Talosta menee kaikki kaapeloinnit uusiksi niin saa tuon keskuksenkin siististi kytkettyä.

 

[napsa]

No se minun kysymys on, että miksi tätä yhtä vvsk:ta ei ole kytketty smaantien suojaamaan koko kiskollista? Tuleeko joku käytännön raja vastaan, että tiettyä määrää enempää ei ole hyvä laittaa asioita vvsk:n taakse vai mikä? Ultimatum mikä on tavoitteena, että olen miettinyt että pitäisi parantaa sähköturvallisuutta (kerrankos joku lemmikki syö jatkojohdon tai kakara tekee jotain hullua) ja laitattaa about kaikki sähköt vvsk:n taakse ja tämän toki sähkärin tilaan tekemään, mutta koitan hahmottaa ensin, että miten suuri remontti tämä olisi, kun sulaketaulussa ei ole kovin paljoa tyhjää tilaa. Siinä on kaksi kiskollista johdonsuojakytkimiä, tuossa kuvassa olevassa onkin vvsk, ylempään voisi mahtua toinen, jos siirtelisi muutaman ulkorakennuksille lähtevän johdonsuojakytkimen sulkaetaulun alaosaan, siellä on kyllä hyvin tilaa ja kävisi asentamassa sitten itse ulkorakennuksiin ne vvsk:t (yksi tosiaan on vvsk:n takana, mutta muut eivät, tämäkin outo juttu, ois kiva että olisivat).

Että meneekö puoli päivää, päivä vai kaksi sähkäriltä tähän hommaan. Ja asia kiinnostaa, koska opiskelen just harrastuksen vuoksi sähköalaa, mutta ei ole vielä sähkösuunnitteluun tms. asti päästy ja ihan ei näitä asioita tähänastisilla teoriaopinnoilla voi tietää...

Mikäli tilaa taulussa ei ole, niin sitä ei ole. Jos haluat vikavirtasuojauksen järkevällä tavalla koko kämppään, niin on lähdettävä siitä että niitä suojia tulee useampia ettei koko torppa kylmene sen lemmikin järsimän jatkojohdon takia. Suojat voi lisätä keskuksen ulkopuolelle omaan koteloonsa. Tarkemmin kohteesta tietämättä sanoisin että jos sopivat kamat pystyy tullessaan ottamaan tukun kautta, niin puolta päivää pidempään ei mene. Tämä siis jos kaikki menee kuin elokuvissa (ei yleensä mene).

On myös olemassa Vikavirtajohdonsuojakatkaisijoita, missä on molemmat yhdessä, myös yhden moduulin levyisiä, että menee suoraan vanhan tilalle. Jos keskus on täynnä, voi olla siistimpi ja halvempikin ratkaisu. Mutta tosiaan, riippuu aina kohteesta.

 

[jarp]

Tässä joutuu vähän enemmän voimistelemaan piuhojen kanssa, tältä näyttää "yläkerta":



Alakerrassa on pääsulakkeet, sähkömittari ja kaksi lähes tyhjää din-kiskon puolikasta, jonne voisi jotain rojua siirtää, esim noi lattialämmityksen termostaatit ja tosiaan ulkorakennusten johdonsuojakatkaisimet. Ylhäällä taitaa olla pari käyttämätöntä johdonsuojatkaisijaa ja muutama tyhjä paikka (jossa on kyllä piuhat tiellä), niin kyllä kai tohon sähkäri saa tarpeeksi tilaa tehtyä että just saisi kaksi-kolme vvsk:ta lisää. Hätätilanteessa taitaa noita lattialämmityksen termostaattejakin saada yhden moduulin levyisenä.

On myös olemassa Vikavirtajohdonsuojakatkaisijoita, missä on molemmat yhdessä, myös yhden moduulin levyisiä, että menee suoraan vanhan tilalle. Jos keskus on täynnä, voi olla siistimpi ja halvempikin ratkaisu. Mutta tosiaan, riippuu aina kohteesta.

Joskus taisinkin täällä sellaisista kysyä kun innostuin aiheesta. Mutta niiden kauttahan pitäisikin saada sitten nollat vedettyä kanssa. Mutta en tiedä jos haluaisi aivan viimeisen päälle tehdä, niin voisihan sitä laitattaa lämmityksen johdonsuojakatkaisimet tuollaisiksi, niin lämmitys ei voisi pudota pois päältä muiden laitteiden vikaantuessa/vuotaessa virtaa ja toisaalta lämmitys itsessään ei voisi pudota täysin pois päältä (tuolla on 6 johdonsuojakatkaisijaa lämmitykselle).

 

[Grazer]

En itse lähtisi termareita ja kontteja siirtämään mihinkään, vaan jos vikikset haluaa, niin ne sinne alakertaan ja sieltä johtimilla syötöt automaattien kiskoille.

Onko tuo UTU:n tekemä keskus? Rungon rakenne ja automaatit näyttää siltä. Tyyppikilvessä pitäisi olla mallitunnus ja sähkönumero?

 

[jarp]

En itse lähtisi termareita ja kontteja siirtämään mihinkään, vaan jos vikikset haluaa, niin ne sinne alakertaan ja sieltä johtimilla syötöt automaattien kiskoille.

Onko tuo UTU:n tekemä keskus? Rungon rakenne ja automaatit näyttää siltä. Tyyppikilvessä pitäisi olla mallitunnus ja sähkönumero?

Tosiaan onnistuuhan se tietty niinkin, jostain syystä en ajatellut asiaa näin. No yhtä kaikki, sähkäri varmasti osaa ajatella. Ja juu on UTU:n keskus, mallinumero Boxer 3436+SLY 1.2V:



Tuossa sähkömittarin vieressähän on tilaa vakka pässille syöttää, mutta ei ole kiskoja eikä kantta, liekkö tuossa alunperin ollut tila jollekin hemmetin isolle sähkömittarille. Uusissa malleissa tuossakin näyttäisi olevan kiskot ja kansi.

 

[Pakana]

Joskus taisinkin täällä sellaisista kysyä kun innostuin aiheesta. Mutta niiden kauttahan pitäisikin saada sitten nollat vedettyä kanssa. Mutta en tiedä jos haluaisi aivan viimeisen päälle tehdä, niin voisihan sitä laitattaa lämmityksen johdonsuojakatkaisimet tuollaisiksi, niin lämmitys ei voisi pudota pois päältä muiden laitteiden vikaantuessa/vuotaessa virtaa ja toisaalta lämmitys itsessään ei voisi pudota täysin pois päältä (tuolla on 6 johdonsuojakatkaisijaa lämmitykselle).

Pitää sun ne nollat joka tapauksessa saada vedettyä vikiksen kautta, toteutit sä sen millaisella vikiksellä tahansa.

Mä en itse laittiaisi mitään lämmityksiä vikiksen taakse niin pitkään kun mikään ei sitä erikseen vaadi. Vikikset laukeilee toisinaan myös ilman mitään todellista syytä, siis ihan korkeasta ilmankosteudesta tms, ja lämmitysryhmissä sen vikavirran tarve on käytännössä todella pieni, jos itse lämmittimet on asianmukaisesti toteutettu.

 

[Pakana]

katso liitettä 599880

Tuossa sähkömittarin vieressähän on tilaa vakka pässille syöttää, mutta ei ole kiskoja eikä kantta, liekkö tuossa alunperin ollut tila jollekin hemmetin isolle sähkömittarille. Uusissa malleissa tuossakin näyttäisi olevan kiskot ja kansi.

Ennen oli erikseen sähkömittari ja tariffinohjauslaite, siksi siinä on tuo tyhjä paikka vieressä.

 

[0nanias]

On myös olemassa Vikavirtajohdonsuojakatkaisijoita, missä on molemmat yhdessä, myös yhden moduulin levyisiä, että menee suoraan vanhan tilalle. Jos keskus on täynnä, voi olla siistimpi ja halvempikin ratkaisu. Mutta tosiaan, riippuu aina kohteesta.

Elektroniset vikavirtasuojat ovat voimassa olevan standardin mukaan laittomia uusissa asennuksissa. Tästä syystä markkinoilta ei tahdo löytyä myöskään vikavirtasuojattuja termostaatteja koska ecodesignin vaatima äly ja mekaaninen vikavirtasuoja eivät sovi yhteen kojerasiaan.

 

[Pakana]

Elektroniset vikavirtasuojat ovat voimassa olevan standardin mukaan laittomia uusissa asennuksissa. Tästä syystä markkinoilta ei tahdo löytyä myöskään vikavirtasuojattuja termostaatteja koska ecodesignin vaatima äly ja mekaaninen vikavirtasuoja eivät sovi yhteen kojerasiaan.

Eikö niissä pitkissä 1mod vvsjsk:ssa ollut mekaaninen? Ainakin näin mulle selostettiin kun kysyin miksi se on niin iso.

 

[0nanias]

Eikö niissä pitkissä 1mod vvsjsk:ssa ollut mekaaninen? Ainakin näin mulle selostettiin kun kysyin miksi se on niin iso.

En tiedä mitä mallia tarkoitat mutta kuten sanoin niin puhtaasti elektroniset vikavirtasuojat ja yhdistelmäsuojat kuten esim. toisinaan vastaan tuleva ABB DSN201 ovat kiellettyjä kiinteissä asennuksissa.

 

[Pakana]

En tiedä mitä mallia tarkoitat mutta kuten sanoin niin puhtaasti elektroniset vikavirtasuojat ja yhdistelmäsuojat kuten esim. toisinaan vastaan tuleva ABB DSN201 ovat kiellettyjä kiinteissä asennuksissa.

Siis esim tää:

Vikavirtajohdonsuojakatkaisija Redline - 605172 DME100 C10/030 30mA - 3231792 - GE

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Eikö tuo ole mekaaninen.

 

[0nanias]

Siis esim tää:

Vikavirtajohdonsuojakatkaisija Redline - 605172 DME100 C10/030 30mA - 3231792 - GE

Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.

www.sahkonumerot.fi

Eikö tuo ole mekaaninen.

Poistunut valikoimasta eli enpä usko että on määräysten mukainen.
Sähkönumerot.fi listaa tuon jostain syystä ABB:n tuotekatalogiin ja tiedot on muutenkin mitä sattuu, mutta GE:n oma esite sanoo että tuo olisi "E-tyypin" RCBO.

Sama sääntö pätee keskusmuutoksiin kuin kaikkeen muuhunkin sähkölaitteissa, kannattaa pitäytyä tutuissa ja hyviksi todetuissa osissa.
Tätä samaa keskustelua on taidettu käydä jo aiemminkin tässä samaisessa ketjussa.

 

[Pakana]

Poistunut valikoimasta eli enpä usko että on määräysten mukainen.
Sähkönumerot.fi listaa tuon jostain syystä ABB:n tuotekatalogiin ja tiedot on muutenkin mitä sattuu, mutta GE:n oma esite sanoo että tuo olisi "E-tyypin" RCBO.

Sama sääntö pätee keskusmuutoksiin kuin kaikkeen muuhunkin sähkölaitteissa, kannattaa pitäytyä tutuissa ja hyviksi todetuissa osissa.
Tätä samaa keskustelua on taidettu käydä jo aiemminkin tässä samaisessa ketjussa.

Joo, tuo oli vaan eka minkä löysin ja on poistunut jo siksikin että tuo on tuota GE:n vanhaa "mustavalkoista" sarjaa. Mikäköhän piru tuo "E-tyyppi" sitten lienee, jokin GE:n oma mallimerkintänsä, niitä elektronisia vikiksiä on ihan yhtalailla A ja B tyyppejä olemassa.. Itseasiassa sähköautojen latauslaitteiden sisäiset tasavirtasuojathan ovat elektronisia. (kauheeta)

ABB osti GE:n jokin aika sitten, kai ne vähitellen yhdistää nuo kaikki ABB nimen alle.

 

[0nanias]

Joo, tuo oli vaan eka minkä löysin ja on poistunut jo siksikin että tuo on tuota GE:n vanhaa "mustavalkoista" sarjaa. Mikäköhän piru tuo "E-tyyppi" sitten lienee, jokin GE:n oma mallimerkintänsä, niitä elektronisia vikiksiä on ihan yhtalailla A ja B tyyppejä olemassa.. Itseasiassa sähköautojen latauslaitteiden sisäiset tasavirtasuojathan ovat elektronisia. (kauheeta)

ABB osti GE:n jokin aika sitten, kai ne vähitellen yhdistää nuo kaikki ABB nimen alle.

Noh, latauslaitteiden suojausmoduulit ovat omien standardiensa piirissä joten eivät varsinaisesti tähän aihealueeseen kuulu.

ABB:lla näyttäisi olevan joku uusi sarja joka ainakin heidän lupailujensa mukaan täyttää standardin vaatimukset mutta en ole nähnyt tuota yhdenkään tukkurin valikoimassa.
Voi olla että tuo on sitten GE:ltä hankittua teknologiaa?
Ehkäpä tilanne korjaantuu tulevaisuudessa ja saadaan määräysten mukainen, kompakti ja siedettävän hintainen moduulikoje jota voi laittaa noihin keskuksiin joissa ei ole huomioitu tulevaisuuden laajennustarpeita.

DSE201 C16 AC30 - N Blue | ABB

new.abb.com

Tuossa jarpin tapauksessa keskuksiin saisi tilaa poistamalla vanhat kolmivaiheiset vikavirtasuojat ja korvaamalla tarvittavan määrän kolmivaiheryhmiä nelinapaisilla yhdistelmäsuojilla
esim. Vikavirtajohdonsuojakatkaisija DS200 - DS203NC-C16A30 4-napainen C-käyrä 16A 30mA - 3211101 - ABB Smart Buildings

 

[jarp]

Vielä tuli yksi kyssäri vvsk:sta... Eli minulla on torpassa sisällä tosiaan tuo pääkeskus(?) ja siitä lähtee kaapeli autotalliin, jossa on ryhmäkeskus. Pääkeskuksella on vain 3-vaihe johdonsuojakatkaisin ja autotallissa on sitten vvsk., joka suojaa muutamaa pistorasiaa ja ulkopistorasioita. Viimeksi kun sähkömies kävi roppaamassa lisää noita ulkopistorasioita, niin mietittiin, että laitettaisiin koko autotalli yhden ja saman olemassaolevan vvsk:n taakse, mutta en halunnut tätä, koska vikavirran laukaistessa suojan lakkaisi sähköiset nosto-ovet toimimasta ja sisään ei ole normaalia ovea (!), ryhmäkeskus on autotallin sisällä ja nosto-ovien avaaminen ulkoa päin ilman sähköä on törkeän työläs homma. Paha kyllä samalla jäi sitten väkisin ilman vvsk:ta useampi muukin pistorasia, kun olivat samassa ryhmässä ja kovasti paljon mielelläni niillekkin vvsk:n haluaisin, koska harrastelen puuhastelen DIY sähkölaitteiden kanssa (3D-tulostimen esmes) ja olen joutunut käyttämään irrallista vvsk:ta.

Niin, että onkos mitään syytä, miksi autotallista en voisi otattaa pois kokonaan vvsk:ta ja vaihdattaa torppaan tuon 3-vaihde johdonsuojakatkaisimen tuollaiseen juuri linkattuun ABB:n 3-vaihe vikavirtajohdonsuojakatkaisimen? Eli että pääkeskuksessa on vikavirtasuojaus autotallille, vaikka autotallissa on om ryhmäkeskus? Onko tällainen sallittua / järkevää? Autotallissa ei ole normaaloloissa juuri mitään sähkölaitteita kiinni, eli en uskoisi vuotovirtojen laukovan vvsk:ta vaikka sen taakse lisärojua tulisikin, ellei sitten itse maakaapeli vuoda. Ja jos jostain syystä räpsähtää, niin pystyn resetoimaan vvsk:n torpan sisältä ja nosto-ovien ongelma poistuu.

 

[djmake]

Vielä tuli yksi kyssäri vvsk:sta... Eli minulla on torpassa sisällä tosiaan tuo pääkeskus(?) ja siitä lähtee kaapeli autotalliin, jossa on ryhmäkeskus. Pääkeskuksella on vain 3-vaihe johdonsuojakatkaisin ja autotallissa on sitten vvsk., joka suojaa muutamaa pistorasiaa ja ulkopistorasioita. Viimeksi kun sähkömies kävi roppaamassa lisää noita ulkopistorasioita, niin mietittiin, että laitettaisiin koko autotalli yhden ja saman olemassaolevan vvsk:n taakse, mutta en halunnut tätä, koska vikavirran laukaistessa suojan lakkaisi sähköiset nosto-ovet toimimasta ja sisään ei ole normaalia ovea (!), ryhmäkeskus on autotallin sisällä ja nosto-ovien avaaminen ulkoa päin ilman sähköä on törkeän työläs homma. Paha kyllä samalla jäi sitten väkisin ilman vvsk:ta useampi muukin pistorasia, kun olivat samassa ryhmässä ja kovasti paljon mielelläni niillekkin vvsk:n haluaisin, koska harrastelen puuhastelen DIY sähkölaitteiden kanssa (3D-tulostimen esmes) ja olen joutunut käyttämään irrallista vvsk:ta.

Niin, että onkos mitään syytä, miksi autotallista en voisi otattaa pois kokonaan vvsk:ta ja vaihdattaa torppaan tuon 3-vaihde johdonsuojakatkaisimen tuollaiseen juuri linkattuun ABB:n 3-vaihe vikavirtajohdonsuojakatkaisimen? Eli että pääkeskuksessa on vikavirtasuojaus autotallille, vaikka autotallissa on om ryhmäkeskus? Onko tällainen sallittua / järkevää? Autotallissa ei ole normaaloloissa juuri mitään sähkölaitteita kiinni, eli en uskoisi vuotovirtojen laukovan vvsk:ta vaikka sen taakse lisärojua tulisikin, ellei sitten itse maakaapeli vuoda. Ja jos jostain syystä räpsähtää, niin pystyn resetoimaan vvsk:n torpan sisältä ja nosto-ovien ongelma poistuu.

Onpa erikoinen ratkaisu tuon kulkemisen puolesta. Mutta sillähän se on mentävä, uusi ovi ei ihan helposti kuitenkaan synny.

On saattanut esille tulla asennuksen ikä. Mutta jos ikää on harkitsisin kyllä sen oven jättämisen pois vikavirtasuojauksen takaa. Pakkoahan sitä ei ole sinne laittaa, mikäli asennusaikana ei ole vaatimus ollut voimassa eikä nyt laiteta kaikkea uusiksi. Toinen vaihtoehto on suojata se ovi omalla vikavirtasuojalla. Kumpikin vaihtoehto taas vaatii se, ettei siellä pääkeskuksella ole vikavirtasuojausta.

Jos taas pääkeskuksella on yksi yhteinen vvsk tallille, on se ovi poissa pelistä jos joku laite sähköihin ja sattuu laukaisemaan suojan. Sitä suojaahan et takaisin päälle saa ennen kuin se vuotava laite on tallissa pois verkosta. Eli tiedossa on sitä hankalaa oven avaamista. Et ehkä huomioinut tätä vaihtoehtoa miettiessäsi tallin ulkopuolelle siirtämistä?

Laillista esittämäsi on kyllä, jos sellaisen toteutuksen haluat. Mutta kuten edellä, omasta mielestäni maksat turhaan muutoksesta, joka mahdollisesti tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ja oikeastaan itsekin jo totesit, ettet halua yhden taakse kaikkea.

 

[Copper]

Vielä tuli yksi kyssäri vvsk:sta... Eli minulla on torpassa sisällä tosiaan tuo pääkeskus(?) ja siitä lähtee kaapeli autotalliin, jossa on ryhmäkeskus. Pääkeskuksella on vain 3-vaihe johdonsuojakatkaisin ja autotallissa on sitten vvsk., joka suojaa muutamaa pistorasiaa ja ulkopistorasioita. Viimeksi kun sähkömies kävi roppaamassa lisää noita ulkopistorasioita, niin mietittiin, että laitettaisiin koko autotalli yhden ja saman olemassaolevan vvsk:n taakse, mutta en halunnut tätä, koska vikavirran laukaistessa suojan lakkaisi sähköiset nosto-ovet toimimasta ja sisään ei ole normaalia ovea (!), ryhmäkeskus on autotallin sisällä ja nosto-ovien avaaminen ulkoa päin ilman sähköä on törkeän työläs homma. Paha kyllä samalla jäi sitten väkisin ilman vvsk:ta useampi muukin pistorasia, kun olivat samassa ryhmässä ja kovasti paljon mielelläni niillekkin vvsk:n haluaisin, koska harrastelen puuhastelen DIY sähkölaitteiden kanssa (3D-tulostimen esmes) ja olen joutunut käyttämään irrallista vvsk:ta.

Niin, että onkos mitään syytä, miksi autotallista en voisi otattaa pois kokonaan vvsk:ta ja vaihdattaa torppaan tuon 3-vaihde johdonsuojakatkaisimen tuollaiseen juuri linkattuun ABB:n 3-vaihe vikavirtajohdonsuojakatkaisimen? Eli että pääkeskuksessa on vikavirtasuojaus autotallille, vaikka autotallissa on om ryhmäkeskus? Onko tällainen sallittua / järkevää? Autotallissa ei ole normaaloloissa juuri mitään sähkölaitteita kiinni, eli en uskoisi vuotovirtojen laukovan vvsk:ta vaikka sen taakse lisärojua tulisikin, ellei sitten itse maakaapeli vuoda. Ja jos jostain syystä räpsähtää, niin pystyn resetoimaan vvsk:n torpan sisältä ja nosto-ovien ongelma poistuu.

Voihan siellä autotallin RK:lla laittaa kaiken muun VVSK:n taakse ja nosto-ovet vain oman nallin perään.

 

[jarp]

Jos taas pääkeskuksella on yksi yhteinen vvsk tallille, on se ovi poissa pelistä jos joku laite sähköihin ja sattuu laukaisemaan suojan. Sitä suojaahan et takaisin päälle saa ennen kuin se vuotava laite on tallissa pois verkosta. Eli tiedossa on sitä hankalaa oven avaamista. Et ehkä huomioinut tätä vaihtoehtoa miettiessäsi tallin ulkopuolelle siirtämistä?

Kiitos, hyvä pointti, en huomioinut. Ajatuksissa oli vain kosteuden tms. aiheuttama turha laukaisu, mutta ihan totta, jos siellä jotain vikaantuu just passelisti, niin sehän laukoo se suoja kokoajan. Eli tämä nyt ei sitten toimikaan.

Voihan siellä autotallin RK:lla laittaa kaiken muun VVSK:n taakse ja nosto-ovet vain oman nallin perään.

Ja kiitos, tämä on nyt varmaankin se ratkaisu joka on tehtävä. En ihan saanut viimeksi sähkärin puheista selvää, että miksi se ei onnistu triviaalisti, mutta kyllähän se varamsti onnistuu kun maksaa vaan isommasta työstä. Joka tapauksessa olisi tarkoitus asennuttaa uusia pistorasioita ja vedättää uutta kaapelia, niin siinähän ne menee.

Kiitos taasen kaikille!

 

[jarp]

Onpa erikoinen ratkaisu tuon kulkemisen puolesta. Mutta sillähän se on mentävä, uusi ovi ei ihan helposti kuitenkaan synny.

Jeps hieman on erikoinen. Sisäpuolelta pääsee ulos jotensakin järkevästi, siellä on hätänaru joka vapauttaa ovet nostomekanismista ja kahva, jolla ovet saa kiskottua ylös, mutta teoriassa on pieni riski, jos joku onnistuu sulkemaan ovet ollen sisällä, sytyttämään tulipalon, katkaisemaan sähköt ja sit paniikissa olemaan osaamatta avata noita ovia. Tai esimerkiksi sähköautopalohan voi varmaan edetä niin nopeasti, että ovien avaamiselle tuleekin todella kiire. Ulkopuolella saa vapautettua ovet vain avaimella ja kahvaa ei ole, oven pinta sileä, eli todella veemäinen avata. Höttöä tietenkin ne ovet on, että palokuntan toki menee läpi moottorisahalla, tai ehlä pelkällä saappaallakin. Erittäin epätodennäköistä joo on, että mitään sattuu, mutta en itsekään halua sulkea ovia, kun olen sisällä, vaikka se voisi joissain tilanteissa olla hyödyksi.

Alunperinhän autotallin sisällä ei ollut edes painikkeita ovien nostamiseen tai sulkemiseen, toimivat vain kaukosäätimellä. Lisäksi ryhmäkeskus on palotarkastajan määräyksestä jossain palonkestävässä kaapissa, jonka avaaminen vaatii työkaluja. Tämä oli jo niin hazardi homma (ovet alhaalla, sulake napsahtaa tms -> ulos ei pääse), että piti itse asentaa avausnapit... Pitää katsoa jos joku päivä saisi ovenkin tehtyä. Hirsikehikko, ei pitäisi olla mahdoton homma.

Edit: No on joo aivopieru tässäkin Ovet alhaalla ja ei kaukosäädintä mukana oli siis skenaario, jossa ulos ei niin vain pääsekään.

 

[Hyrava]

Alunperinhän autotallin sisällä ei ollut edes painikkeita ovien nostamiseen tai sulkemiseen, toimivat vain kaukosäätimellä. Lisäksi ryhmäkeskus on palotarkastajan määräyksestä jossain palonkestävässä kaapissa, jonka avaaminen vaatii työkaluja. Tämä oli jo niin hazardi homma (ovet alhaalla, sulake napsahtaa tms -> ulos ei pääse), että piti itse asentaa avausnapit... Pitää katsoa jos joku päivä saisi ovenkin tehtyä. Hirsikehikko, ei pitäisi olla mahdoton homma.

Onkos tässäkin aivopieru? Kun sulake napsahtaa niin mitenkäs ne avausnapit toimii ilman sähköä?

Mutta joo, ovelle oma nalli ja loput sitten vvsk:n perään -ratkaisu tulisi itsellenikin ensimmäisenä mieleen.

 

[TheMeII]

Alunperinhän autotallin sisällä ei ollut edes painikkeita ovien nostamiseen tai sulkemiseen, toimivat vain kaukosäätimellä. Lisäksi ryhmäkeskus on palotarkastajan määräyksestä jossain palonkestävässä kaapissa, jonka avaaminen vaatii työkaluja. Tämä oli jo niin hazardi homma (ovet alhaalla, sulake napsahtaa tms -> ulos ei pääse), että piti itse asentaa avausnapit... Pitää katsoa jos joku päivä saisi ovenkin tehtyä. Hirsikehikko, ei pitäisi olla mahdoton homma.

Nykyään jos teet autotallin ei nosto-ovi saa olla ainoa kulkureitti, se on kertaluokkaa tai paria vikaherkempi jumiutumaan kuin saranoitu ovi. toiseksi oveksi kelpaa nosto-ovessa oleva ovi tai sitten erillinen normaali ovi. Tuo nosto-oveen leikattu ovi muistaakseni tuplaa sen yheistelmän hinnan niin monet ei sitä halua siksi.

 

[Pakana]

Nosto-ovessa oleva käyntiovi ei ole mitenkään oletusarvoisesti toimintavarmempi kuin itse nosto-ovi. Sopivasti väljistynyt nosto-ovi saa sen käyntioven lamellit menemään niin ristiin että se jumittaa sen pikkuoven.. Tietysi siitä aikuinen pääsee läpi, jos ei muuten niin karmit kaulassa.

Jeps hieman on erikoinen. Sisäpuolelta pääsee ulos jotensakin järkevästi, siellä on hätänaru joka vapauttaa ovet nostomekanismista ja kahva, jolla ovet saa kiskottua ylös, mutta teoriassa on pieni riski, jos joku onnistuu sulkemaan ovet ollen sisällä, sytyttämään tulipalon, katkaisemaan sähköt ja sit paniikissa olemaan osaamatta avata noita ovia. Tai esimerkiksi sähköautopalohan voi varmaan edetä niin nopeasti, että ovien avaamiselle tuleekin todella kiire. Ulkopuolella saa vapautettua ovet vain avaimella ja kahvaa ei ole, oven pinta sileä, eli todella veemäinen avata. Höttöä tietenkin ne ovet on, että palokuntan toki menee läpi moottorisahalla, tai ehlä pelkällä saappaallakin. Erittäin epätodennäköistä joo on, että mitään sattuu, mutta en itsekään halua sulkea ovia, kun olen sisällä, vaikka se voisi joissain tilanteissa olla hyödyksi.

Ei se hätävapautus mun mielestä mitenkään erityisen epäluotettava systeemi ole.. Se mitä ihminen tekee paniikissa on tietysti oma asiansa, mutta en mä nyt tiedä onko se erityisen tarpeellista ottaa huomioon kaikki mahdolliset yhtäaikaiset virheskenaariotkin, eihän tuo mikään ydinvoimala ole.

Sähköautopalo ei ole erityisen altis nopealle leviämiselle (toisin kuin perinteinen polttoaine), mutta kuten missä tahansa tulipalossa savukaasuja voi muodostua todella nopeasti, mutta jos kyseessä on jonkinlainen harrastetila, sen tulipalon lähde on paljon todennäköisemmin jokin muu kuin auto, todennäköisemmin jokin sähkölaite. Se sähkölaitepalon pitäisi puolestaan mahdollisimman nopeasti aiheuttaa automaattisen virran katkeamisen. Jos sitä lähtee viimeiseen asti turvalliseksi tuota sähkönsyöttöä hieromaan, sillä ovimoottorilla pitäisi olla kokonaan oma sähkönsyöttönsä.. Ja vielä varmuuden vuoksi omalla sähköliittymällään ja varavoimalla.

 

[jarp]

Noo oikeastihan minä haluaisin siihen talliin erillisen käyntioven, kun siellä tulee puuhasteltua kaikenlaista ja nyt pitää joka kerta avata nosto-ovet. Lisäksi ne ovet rullaavat puoliksi valaisimien eteen, joten jos haluaa hyvät valot, niin ovet pitää laskea ja sitten taas nostaa kun haluaa ulos. Emäntä ei ole myötämielinen sille, että vedän moottorisahalla talliin uuden oven, mutta jos sille joku turvallisuusaspekti löytyy, niin asia voisi edetä

Ei siellä tallissa oikeasti ole juuri palonaiheuttajia muita kuin auto (tällä hetkellä polttomoottori). Käytän tallissa kyllä sähkötyökaluja, mutta ne on kaikki irti verkosta normaalisti ja jos työkalut syttyy tuleen käytettäessä, niin siinä on käsisammuttimet heti vieressä. Enemmän sähkölaitteita sähköpalon lähteitä löytyy sitten seinän toiselta puolelta elektroniikkatyötilasta, mutta sinne onkin käynti normaalista ovesta. Mut sen tilan haluaisin suojata vvsk:lla, kun minulla on siellä tosiaan 3D tulostimet ja muut ei niin määräysten mukaiset DIY sähkölaitteet. Nyt tila on suojaamatta sen vuoksi, että sähköt tulee samoista kaapaleista, kuin ne nosto-ovet.

 

[Pakana]

Noo oikeastihan minä haluaisin siihen talliin erillisen käyntioven, kun siellä tulee puuhasteltua kaikenlaista ja nyt pitää joka kerta avata nosto-ovet. Lisäksi ne ovet rullaavat puoliksi valaisimien eteen, joten jos haluaa hyvät valot, niin ovet pitää laskea ja sitten taas nostaa kun haluaa ulos. Emäntä ei ole myötämielinen sille, että vedän moottorisahalla talliin uuden oven, mutta jos sille joku turvallisuusaspekti löytyy, niin asia voisi edetä

Ei siellä tallissa oikeasti ole juuri palonaiheuttajia muita kuin auto (tällä hetkellä polttomoottori). Käytän tallissa kyllä sähkötyökaluja, mutta ne on kaikki irti verkosta normaalisti ja jos työkalut syttyy tuleen käytettäessä, niin siinä on käsisammuttimet heti vieressä. Enemmän sähkölaitteita sähköpalon lähteitä löytyy sitten seinän toiselta puolelta elektroniikkatyötilasta, mutta sinne onkin käynti normaalista ovesta. Mut sen tilan haluaisin suojata vvsk:lla, kun minulla on siellä tosiaan 3D tulostimet ja muut ei niin määräysten mukaiset DIY sähkölaitteet. Nyt tila on suojaamatta sen vuoksi, että sähköt tulee samoista kaapaleista, kuin ne nosto-ovet.

Jos siellä on siis pitorasiat ketjussa, ja ketju menee vielä niin päin että tuo nosto-oven rasia on ennen, voit laittaa siihen ensimmäiseen rasiaan nosto-oven jälkeen vikavirtapistorasian, ja ketjuttaa loput sen perään.

 

[ddude]

Mökillä sähkäri asensi yhden 2-os pintakytkimen lisää.
Harmikseni en tiennyt että Schneiderin Exxactissa oli malli vaihtunut
Nyt pitäisi etsiä vanhanmallinen jostain tori.fi tai jostain.
Onko tuollainen kahden napin kytkin aina: "vitoskytkin" vai voiko olla joku muukin?

 

[Armatt]

Mökillä sähkäri asensi yhden 2-os pintakytkimen lisää.
Harmikseni en tiennyt että Schneiderin Exxactissa oli malli vaihtunut
Nyt pitäisi etsiä vanhanmallinen jostain tori.fi tai jostain.
Onko tuollainen kahden napin kytkin aina: "vitoskytkin" vai voiko olla joku muukin?

Mitä tässä haetaan? Molemmat ohjaavat omia lamppuja, pitäisikö toisella napilla olla vaihtokytkin toiselle napille vai molemmille napeille oma syöttö? Exxactia löyty nopealla haulla 6+6 pohjalla.

 

[ddude]

Mitä tässä haetaan? Molemmat ohjaavat omia lamppuja, pitäisikö toisella napilla olla vaihtokytkin toiselle napille vai molemmille napeille oma syöttö? Exxactia löyty nopealla haulla 6+6 pohjalla.

Molemmat napit ohjaa omia valaisimia.

 

[jarp]

katso liitettä 599880

Aiemmin kyselin vikavirtasuojista, en ole vielä saanut aikaiseksi kutsua sähkömistä sellaista asentamaan, mutta nyt kun tuli kesän ekat ukkoset, niin tuli mieleen, että sähköverkonhaltija on vetänyt viimeisetkin ilmakaapelit maan alle ja voisi ajatella, että enää ei tarvitsisi ukkosella käydä vetämässä töpseleitä irti, jos olisi kunnon ylijännitesuojat, kun suoria iskuja linjoihin ei enää voi tulla.

Eli kyssäri olisi, että eikös tuossa kuvassa näkyvässä sähkökeskuksesa ole pääkytkimen oikealla puolella kolmen moduulin levyinen paikka nimenomaan ylijännitesuojalle, mutta suojaa ei ole asennettu? Kun katselen UTU:n valikoimaan, niin vastaavannäköisiä sähkökeskuksia myydään ylijännitesuojalla ja ne ovat juurikin tuossa pääkytkimen jälkeen ennen mittaria. Eli eikös sellaisen (Hager SPN900 UTU:n valmiiksi kalustetuissa) asennus ole hyvinkin triviaali homma tuohon? Ainut mikä tekee hommasta epätriviaalin on se, että tuo paikka on sinetin takana ja vaatii varmaan sähköverkonhaltijan oman sähkömiehen tekemään homman ja veikkaan, että tuntiveloitus ja kilometrit ei ole ihan yhtä huoket, mitä normaalisti käyttämäni sähkärin...

Ja juu kunnon ukkossuojaus vissiin tarttisi vähän vielä muutakin (karkeasuoja, keskisuoja, hienosuoja?), mutta jos tuossa sähkätaulussa nyt olisi joku suoja ja minulla nyt on jo valmiiksi kaikki herkät laitteet laadukkaiden jatkojohtoylijännitesuojien takana, niin eikös homma olisi jo kuitenkin aika hyvällä tolalla?

 

[smario]

Ei sähkölaitos asenna sitä ylijännitesuojaa, vaan urakoitsija. Urakoitsijan täytyy tuosta ilmoittaa sitten sähkölaitokselle että tulevat tarkastamaan ja sinetöimään uudestaan. Sitä en tiedä ottaako sähkölaitos jotain maksua siitä käynnistä.

 

[Pakana]

Mökillä sähkäri asensi yhden 2-os pintakytkimen lisää.
Harmikseni en tiennyt että Schneiderin Exxactissa oli malli vaihtunut
Nyt pitäisi etsiä vanhanmallinen jostain tori.fi tai jostain.
Onko tuollainen kahden napin kytkin aina: "vitoskytkin" vai voiko olla joku muukin?

Ei exxact ole mihinkään muuttunut.

Joko se mökin seinässä valmiina ollut ei ollut exxactia, tai sähkäri on tuonut jotain muuta kuin exxactia.

Aiemmin kyselin vikavirtasuojista, en ole vielä saanut aikaiseksi kutsua sähkömistä sellaista asentamaan, mutta nyt kun tuli kesän ekat ukkoset, niin tuli mieleen, että sähköverkonhaltija on vetänyt viimeisetkin ilmakaapelit maan alle ja voisi ajatella, että enää ei tarvitsisi ukkosella käydä vetämässä töpseleitä irti, jos olisi kunnon ylijännitesuojat, kun suoria iskuja linjoihin ei enää voi tulla.

Eli kyssäri olisi, että eikös tuossa kuvassa näkyvässä sähkökeskuksesa ole pääkytkimen oikealla puolella kolmen moduulin levyinen paikka nimenomaan ylijännitesuojalle, mutta suojaa ei ole asennettu? Kun katselen UTU:n valikoimaan, niin vastaavannäköisiä sähkökeskuksia myydään ylijännitesuojalla ja ne ovat juurikin tuossa pääkytkimen jälkeen ennen mittaria. Eli eikös sellaisen (Hager SPN900 UTU:n valmiiksi kalustetuissa) asennus ole hyvinkin triviaali homma tuohon? Ainut mikä tekee hommasta epätriviaalin on se, että tuo paikka on sinetin takana ja vaatii varmaan sähköverkonhaltijan oman sähkömiehen tekemään homman ja veikkaan, että tuntiveloitus ja kilometrit ei ole ihan yhtä huoket, mitä normaalisti käyttämäni sähkärin...

Ja juu kunnon ukkossuojaus vissiin tarttisi vähän vielä muutakin (karkeasuoja, keskisuoja, hienosuoja?), mutta jos tuossa sähkätaulussa nyt olisi joku suoja ja minulla nyt on jo valmiiksi kaikki herkät laitteet laadukkaiden jatkojohtoylijännitesuojien takana, niin eikös homma olisi jo kuitenkin aika hyvällä tolalla?

Ylijännitesuoja edellytetään alueilla jossa on ilmakaapelit, siksi noita on valmiina joissain vakiokeskuksissa. Jos asennus on yhtään vanhermpi tuota vaatimusta ei vielä ollut.

Sinänsä sen ylijännitesuojan voi asentaa keskuksessa mihin tahansa, ei sitä ole pakko sinne plommatulle puolelle laittaa.

Käytännössä ne sähkölaitoksen plommit ovat vähän sellaisia psykologisia juttuja, esim viralliset tarkastajat yleensä katkovat aina plommit, eikä sellaisen plommikoneen hankkiminen toisaalta edellytä mitään sen kummempaa "lupaa".

 

[smario]

Ei exxact ole mihinkään muuttunut.

Joko se mökin seinässä valmiina ollut ei ollut exxactia, tai sähkäri on tuonut jotain muuta kuin exxactia.

Huomasin itse just että ainakin Exxactin kuivan tilan pinta 6 kytkin oli uusittu modernimmaksi. Voi olla että se vitoskytkin myöskin uusittu.

 

[Pakana]

Huomasin itse just että ainakin Exxactin kuivan tilan pinta 6 kytkin oli uusittu modernimmaksi. Voi olla että se vitoskytkin myöskin uusittu.

Ei ole.

Exxact sarjaan on hiljattain tullut pintakytkimet, vanha "pintakytkin" koottiin uppokalusteesta ja pinta-asennuskehyksestä.

Joskus näkee Artic sarjan kalusteita merkittynä exxactiksi, joka tietysti on hämmentävää... Tosin schneider on itsekkin hämmentänyt noita edestakaisin, eli on tietysti mahdollista että jossainkohtaa sitä on ollut myös exxact nimellä. Ainakin roiskispistorasiassa on nykyään olemassa kaksi "exxactia" toisen ollessa se jota on myyty 30 vuotta Articina.

 

[ddude]

Ei exxact ole mihinkään muuttunut.

Joko se mökin seinässä valmiina ollut ei ollut exxactia, tai sähkäri on tuonut jotain muuta kuin exxactia.



Ylijännitesuoja edellytetään alueilla jossa on ilmakaapelit, siksi noita on valmiina joissain vakiokeskuksissa. Jos asennus on yhtään vanhermpi tuota vaatimusta ei vielä ollut.

Sinänsä sen ylijännitesuojan voi asentaa keskuksessa mihin tahansa, ei sitä ole pakko sinne plommatulle puolelle laittaa.

Käytännössä ne sähkölaitoksen plommit ovat vähän sellaisia psykologisia juttuja, esim viralliset tarkastajat yleensä katkovat aina plommit, eikä sellaisen plommikoneen hankkiminen toisaalta edellytä mitään sen kummempaa "lupaa".

Häh?
Mulla on tuttu Onnisella niin se vahvisti että on vaihtunut.
Vanhempi malli on lähes samannäköinen kuin Artic ja uusi on sellainen että kytkinten napit peittää ettei kehystä näy juuri ollenkaan.

Edit: Tässä toi uusi malli

Schneider Electric Exxact 1+1+1-kytkin pinta-asennus valkoinen

Valkoinen Schneider Electric Exxact on moderni ja tyylikäs pinta-asennettava 1+1+1-kytkin. Kytkimen takaa luettava kytkentäkaavio auttaa tarkistamaan kytkimen tyypin nopealla vilkaisulla. Mahdollisuus kytkinpaketin ruuvikiinnitykseen. Mahdollista lisätä merkintäikkuna ja impulssijousi.

www.talotarvike.com

 

[Pakana]

Häh?
Mulla on tuttu Onnisella niin se vahvisti että on vaihtunut.
Vanhempi malli on lähes samannäköinen kuin Artic ja uusi on sellainen että kytkinten napit peittää ettei kehystä näy juuri ollenkaan.

Edit: Tässä toi uusi malli

Schneider Electric Exxact 1+1+1-kytkin pinta-asennus valkoinen

Valkoinen Schneider Electric Exxact on moderni ja tyylikäs pinta-asennettava 1+1+1-kytkin. Kytkimen takaa luettava kytkentäkaavio auttaa tarkistamaan kytkimen tyypin nopealla vilkaisulla. Mahdollisuus kytkinpaketin ruuvikiinnitykseen. Mahdollista lisätä merkintäikkuna ja impulssijousi.

www.talotarvike.com

Joo, toi tuli tässä taannoin..

Aiemmin oli sitä articin pintakalustetta, joka ei juurikaan sovi tuohon exxactin muotokieleen.. kai ne sitten myi sitäkin exxactin nimellä.

No enivei, jos sitä vanhempaa haluaa, niin kyllä noita artic kalusteita löytyy vielä varastoista, mutta vähän joutuu tonkimaan.

 

[Hyrava]

Nuo kalustesarjat on kyllä nykyään sellainen sillisalaatti että oksat pois. Samaa palikkaa on myyty useammalla nimellä kuten tuo artic/exxact ja sitten samassa sarjassa saattaa olla eri näköisiä kalusteita ja kaikkea kummaa. Tosin, valikoimaa nykyään tuntuu olevan ihan joka lähtöön, on vaikka minkä näköistä ja väristä ja kaikenlaisilla vaihdettavilla koristeilla jne.

 

[ddude]

Käykö mulle siis "vitoskytkin" kun ideana että kytkimen 2 nappia ohjaa molemmat omaa valaisinta?

 

[0nanias]

Käykö mulle siis "vitoskytkin" kun ideana että kytkimen 2 nappia ohjaa molemmat omaa valaisinta?

Riippuu onko niille valaisimille jossain muualla vastakytkimet eli ohjataanko niitä muista paikoista kuin tuosta yhdestä kytkimestä.
Jos ei niin vitoskytkin käy. Jos kyllä, niin tarvitset 6+6:sen.

 

[ddude]

Riippuu onko niille valaisimille jossain muualla vastakytkimet eli ohjataanko niitä muista paikoista kuin tuosta yhdestä kytkimestä.
Jos ei niin vitoskytkin käy. Jos kyllä, niin tarvitset 6+6:sen.

Joo vain tuo yksi kytkin niille. Kiitos infosta!