Kysymyksiä sähkömiehille

Jos nyt kuitenkin kytket itse sen peilikaapin, niin tiedä ainakin 100% mitä teet ja testaa nyt edes jonkun muunkin mainitsemalla schuko-testerillä, että kaikki on kytketty oikein ja vikis toimii kuten pitääkin (ja ikävä kyllä noita schuko-testereitäkin on kelvottomia, jotka eivät tunnista kaikkia virhekytkentöjä, pitää olla kunnollinen).
Eikä se sukotesterikään auta jos sitä ei osaa tulkita oikein.

Ne ovat äkkiseltään melko kryptisiä ne valojen syttymiset, vaikka se loppujenlopuksi ei niin moinmutkainen olekaan kun sen ohjeen on lukenut ajatuksella läpi. TIetysti jos ei tunne ohjeessa käytettyjä termejä sen lukemisesta ei ole paljoa hyötyä.
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Eikä se sukotesterikään auta jos sitä ei osaa tulkita oikein.

Ne ovat äkkiseltään melko kryptisiä ne valojen syttymiset, vaikka se loppujenlopuksi ei niin moinmutkainen olekaan kun sen ohjeen on lukenut ajatuksella läpi. TIetysti jos ei tunne ohjeessa käytettyjä termejä sen lukemisesta ei ole paljoa hyötyä.
Saati, jos ei tajua olla käpälöimättä sitä peltikaapin runkoa ennen, kuin on varmistettu kytkennän oikeellisuus (mittaus -> ymmärrys -> varmuus). Pahimmillaan se kytkentä onkin sitten väärin, ja tulee kynsille ennen kuin ehtii koko testeriä saamaan lähellekään pistorasiaa.
 
Saakohan sähköturvallisuustutkinto 1 materiaalipakettia mistään edullisemmin, kun sähköinfon yli 600 € hinta paketista on aika kova? :(
 
Saati, jos ei tajua olla käpälöimättä sitä peltikaapin runkoa ennen, kuin on varmistettu kytkennän oikeellisuus (mittaus -> ymmärrys -> varmuus). Pahimmillaan se kytkentä onkin sitten väärin, ja tulee kynsille ennen kuin ehtii koko testeriä saamaan lähellekään pistorasiaa.
Siitä peltikaapista en tiedä, mutta samalla tavalla pulverimaalatun peltirunkoisen tasovalaisimen maadoitetusta rungosta ei tullut sormille, vaikka se oli jännitteinen.
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Joka tapauksessa, jos et nyt olisi itse vaihtamassa sitä peilikaappia, vaan katsoisit tilannetta ulkopuolelta, niin mitäpä ITSE olisit tästä asiasta mieltä? Joku on proppaamassa uutta peilikaappia seinään, seinästä tulee vain nippu piuhoja ja ne kytketään jossain kytkentärasiassa jne. Kuulostaako tämä nyt ihan aikuisten oikeasti sisustusvalaisimen kytkennältä tai siihen rinnastettavissa olevalta asialta?

Niin, tuota proppaustahan ei saa "pykälien mukaan" myöskään itse tehdä sinne kylpyhuoneeseen, vaan vaatii "putkarin", samaten kuin esim astianpesukoneen asennus(korjatkaa toki jos olen väärässä).

Mutta jos nyt otetaan vastaava tilanne, eli:
- alkuperäinen valollinen peilikaappi vaihtuu uuteen, joka menee samoihin kiinnikkeisiin
- talo on uusi(=sähköt tehty hiljattain, joten kytkennät nykyisten standardien mukaiset ja VVS löytyy)
- seinästä ei tule "satunnaista nippua pihoja", vaan puolimetriä MMJtä jossa sininen, ruskea ja kevi johto
- kytkentää ei tehdä "jossain kytkentärasiassa", vaan uudessa kaapissa kiinni olevassa suojatussa kytkentärasiassa
- kytkennät mitä tehdään on että ainoastaan siirretään sininen, ruskea ja kevi vanhasta kytkentärasiasta uuteen kytkentärasiaan

Mielestäni tuo rinnastuu teknisenä suoritteena aika suoraan valaisimen vaihtamiseen...
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Siitä peltikaapista en tiedä, mutta samalla tavalla pulverimaalatun peltirunkoisen tasovalaisimen maadoitetusta rungosta ei tullut sormille, vaikka se oli jännitteinen.
Joo näinhän se menee, ei siitä maalin läpi tuommoinen 230 V tavallisesti hyppää (ja kohta joku tulee kertomaan jonkin corner casen, jossa tavanomainen peilikaapin pulverimaali johtaakin sähköä). Epäonnisempi saattaa kynsilleen saada sopivasta peilioven saranan ruuvinkannasta tms, joten siksi boldasin tuon "pahimmillaan" (joo, "vähän" keksimällä keksitty esimerkki). Saa ihan tosi epäonnisesti käydä siinä kohtaa kyllä, mutta maallikoita kun ohjeistetaan niin mieluummin liian varovasti kuin "ei sen niin nuukaa ole" -meiningillä (sinä tai muutkaan tässä nyt keskustelleet ette ole tätä harrastaneetkaan, mutta noin yleisellä tasolla). Sen verran monta mihin sattuu milloin sattuu nojailevaa paperillista sähkäriä tullut nähtyä, että en luota ihmisten osaavan varoa oikeita paikkoja asianmukaisesti (jos eivät kaikki ammattilaisetkaan osaa), joten ajattelin tuoda asian ilmi ajatuksella "hyvä tietää jos ei muuten hoksaa".
 
Joo näinhän se menee, ei siitä maalin läpi tuommoinen 230 V tavallisesti hyppää (ja kohta joku tulee kertomaan jonkin corner casen, jossa tavanomainen peilikaapin pulverimaali johtaakin sähköä). Epäonnisempi saattaa kynsilleen saada sopivasta peilioven saranan ruuvinkannasta tms, joten siksi boldasin tuon "pahimmillaan" (joo, "vähän" keksimällä keksitty esimerkki). Saa ihan tosi epäonnisesti käydä siinä kohtaa kyllä, mutta maallikoita kun ohjeistetaan niin mieluummin liian varovasti kuin "ei sen niin nuukaa ole" -meiningillä (sinä tai muutkaan tässä nyt keskustelleet ette ole tätä harrastaneetkaan, mutta noin yleisellä tasolla). Sen verran monta mihin sattuu milloin sattuu nojailevaa paperillista sähkäriä tullut nähtyä, että en luota ihmisten osaavan varoa oikeita paikkoja asianmukaisesti (jos eivät kaikki ammattilaisetkaan osaa), joten ajattelin tuoda asian ilmi ajatuksella "hyvä tietää jos ei muuten hoksaa".
Juu, eikä sitä pulverimaalia tietenkään ole miksikään sähköneristeeksi tarkoitettu. Totesinpahan vain kun joskus törmäsin tilanteeseen jossa valaisin ja sen pistorasia ei toiminut koska jännitteinen johdin olikin maa.

Tuonkin vian "paikallistin" itseasiassa sillä testboy kynällä jota ei joidenkin mukaan saisi sähkärit käyttää ollenaan. Piti vaan ensin tsekata syttyykö kynä pistorasian luona kun valo ei toimi, samalla sitten huomasin että kynä "syttyy" ihan jokapaikassa.
 
Juu, eikä sitä pulverimaalia tietenkään ole miksikään sähköneristeeksi tarkoitettu. Totesinpahan vain kun joskus törmäsin tilanteeseen jossa valaisin ja sen pistorasia ei toiminut koska jännitteinen johdin olikin maa.

Tuonkin vian "paikallistin" itseasiassa sillä testboy kynällä jota ei joidenkin mukaan saisi sähkärit käyttää ollenaan. Piti vaan ensin tsekata syttyykö kynä pistorasian luona kun valo ei toimi, samalla sitten huomasin että kynä "syttyy" ihan jokapaikassa.
Joo, ja hyvähän se on että tuodaan julki näitä juttuja, ettei jää vain "teoreettiseksi vaaraksi". Toki ainahan se lukijan päätettäväksi sitten jää, mihin haluaa uskoa ja mitä haluaa lopulta tehdä.

Tuo kynähän on mitä mainioin kapine vianhaussa ja sen tyyppisissä toimissa, mutta turvavarusteeksi sitä ei tosiaan todellakaan ole tarkoitettu. Oikein hyvä kapine olla olemassa, kunhan ymmärtää sen rajoitteet ja osaa käyttää oikein.
 
Tuo kynähän on mitä mainioin kapine vianhaussa ja sen tyyppisissä toimissa, mutta turvavarusteeksi sitä ei tosiaan todellakaan ole tarkoitettu. Oikein hyvä kapine olla olemassa, kunhan ymmärtää sen rajoitteet ja osaa käyttää oikein.
Se on semmonen työkalu jota on helppo käyttää väärin, siksi jotkut haluaisi ne kieltää kokonaan, kun "on turvallisuusriski". Yleensä ne innokkaimmin asioita kieltämässä olevat tyypit ei vaan ikinä käytännössä tee mitään kieltämäänsä hommaan liittyvää työtä, vaan ovat puhtaasti teoreettisella tasolla toimivia heppuja.

SIksi noissa erilaisissa koulutusjutuissa herättää aina jonkun tason vitutusta kun se "kouluttaja" ennen kalvosulkeisten alottamista kehuu omalla historallaan, joka useimmiten ei sisällä mitään muuta kuin paskanpuhumista ja tyhjäntoimittamista viimeisten vuosikymmenten aikana. Mitä enemmän vuosikymmeniä tyhjän toimittamista, sen "korkeammassa" asemassa ne on pykälänviilauksessa.
 
Se on semmonen työkalu jota on helppo käyttää väärin, siksi jotkut haluaisi ne kieltää kokonaan, kun "on turvallisuusriski". Yleensä ne innokkaimmin asioita kieltämässä olevat tyypit ei vaan ikinä käytännössä tee mitään kieltämäänsä hommaan liittyvää työtä, vaan ovat puhtaasti teoreettisella tasolla toimivia heppuja.

SIksi noissa erilaisissa koulutusjutuissa herättää aina jonkun tason vitutusta kun se "kouluttaja" ennen kalvosulkeisten alottamista kehuu omalla historallaan, joka useimmiten ei sisällä mitään muuta kuin paskanpuhumista ja tyhjäntoimittamista viimeisten vuosikymmenten aikana. Mitä enemmän vuosikymmeniä tyhjän toimittamista, sen "korkeammassa" asemassa ne on pykälänviilauksessa.
Hehe, tää on niin totta, ja tahtoo vituttaa muakin monesti ehkä vähän tarpeettomastikin. Yksi mieleen jäänyt esimerkki oli eräällä ei-sähköalan kurssilla osallistujana ollut omien sanojensa mukaan sähkötöiden johtaja, joka kivenkovaan väitti, ettei maallikko saa lain mukaan tehdä mitään sellaista sähkötyötä, jossa tarvitaan minkäänlaista työkalua. Tein sitten sen virheen, että menin kysymään mistä pykälästä tämmöinen sääntö löytyy, niin sillä meni kasetti samantien. Enpä jaksanut sitä väittelyä sen enempää, vaan totesin mielessäni kaverin saavan ihan vapaasti kuvitella olevansa mitä on, mulla ei ollut tarvetta koreilla tittelillä (kun oon vaan tyhmä asentajanplanttu, joka ei kuulemma ymmärrä mitään). Harmi vain, että muut kurssilaiset uskoivat tätä "johtajaa", kun sentään tittelinä oli "johtaja", ja johtajahan on aina oikeassa.

Onneksi tällä kertaa kyseinen "tieto" ei ollut varsinaisesti vaarallista, vaan päinvastoin ehkä pelotteli jotakuta olemaan koskematta oikeastaan mihinkään sähköasennuksiin. Että sikäli ymmärrän pointin, jos hän halusikin tuolla tavoin olla "rohkaisematta" maallikkoasennuksiin. Jos kuitenkin oli oikeasti noin pihalla, niin onnea vain hänen alaisuudessaan työskenteleville asentajille.
 
Olen ottanut tavaksi kaikissa asennuksissani kokeilla lopuksi itse sormella maadotusliuskaa, lähteepähän sitten virheen tehyt eikä viaton... :-)
 
Olen ottanut tavaksi kaikissa asennuksissani kokeilla lopuksi itse sormella maadotusliuskaa, lähteepähän sitten virheen tehyt eikä viaton... :)
Mä teen samaa, motivoi mittaamaan ihan eri tavalla kun tietää, että itseä se sitten sattuu :D
 
Hah, ihan sama tapa mullakin. Tietenkin tuo kokeilu tehdään vasta huolellisten mittausten jälkeen, mutta tulee se silti lähes aina tehtyä. :D
 
Siitä peltikaapista en tiedä, mutta samalla tavalla pulverimaalatun peltirunkoisen tasovalaisimen maadoitetusta rungosta ei tullut sormille, vaikka se oli jännitteinen.
Merkitystä on myös sillä, millainen kontakti on maapotentiaaliin. Olettaisin, ettet ollut paljain jaloin kostealla betonilattialla.
 
Kaupoista saa kaikenmaailman plafondeja ja muita valaisimia, joita ei saa asennettua kattoon purkamatta katon valaisinrasiaa. Näitäkään ei saa maallikko asentaa, vaikka kuinka mieli tekisi. Maalikko saa kytkeä vain siihen sokeripalaan/valaisinrasiaan avaamatta kytkentärasiaa.
Tästähän päästään taas siihen, että kaikki tilanteet eivät olekaan samoja. Tulkitsen niin, että tilanteesta riippuen tuon tyyppisen valaisimen saa asentaa maallikkotyönä.

Esimerkiksi itse olen asentanut maallikkotyönä kiinteitä valaisimia kattovalaisinpaikkoihin, joissa ei ollut kattorasiaa ensinkään. Siellä katossa oli siis vain erillinen ripustuskoukku(joka poistettiin korvattaessa riippuvalaisin kiinteällä) ja riviliitin pintavetona tulevassa johdossa. Kytkentärasiaan ei tarvinnut koskea ruuvattavan valaisimen asentamiseksi, lähin rasia kun oli AP6 seinän yläosassa metrien päässä valaisinpisteestä.
 
Niin, tuota proppaustahan ei saa "pykälien mukaan" myöskään itse tehdä sinne kylpyhuoneeseen, vaan vaatii "putkarin", samaten kuin esim astianpesukoneen asennus(korjatkaa toki jos olen väärässä).

LVI-työt ei voittopuolisesti ole luvanvaraisia. As. oy voi tietysti velvoittaa käyttämään päteviä urakoitsijoita ja vakuutusyhtiöt harvemmin korvaavat virheellisiä asennuksia.
 
Mistä lähteä liikkeelle jos halajaa S3- tai S2-lupia?
2000-luvun alussa suoritettu tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajan tutkinto, josta ensimmäinen vuosi oli käytännössä yleissähköä. Virallisesti en ole sähköalan töitä tehnyt ikinä.
Sen verran katselin että työkokemusta vaatii, onko vinkkejä miten sitä saisi hankittua muun alan päivätyön ohessa?
Perusasiat on edelleen hallussa, ja koittanut jonkin verran pysyä kärryillä muuttuvista määräyksistäkin...
 
Pitkällä tähtäimellä voisi olla ihan alan vaihto suunnitelmissa, siksi luvat. Täysipäivänen opiskelu ei vaan tällä hetkellä tule onnistumaan.

AMK:t järjestää noita pätevyystutkintoja ja niihin kannattaa kysyä pääsitkö osallistumaan. Saattaisi tulla halvemmaksi ja voisit ehkä saada materiaalinkin halvalla (tulostettua koulun verkosta). Toki on niitä muuallakin. Sitten se oisi enää työkokemuksesta kiinni.

Jos alan vaihto on mielessä niin kannattaa ehkä rohkeasti vain hakeutua sähköpuolen tehtäviin. Palkasta joutuu alkuun tinkimään jos ei ole näyttöä osaamisesta. Jos on aikaisempaa esimieskomusta niin työnjohtajaksi on mahdollisuus päästä silti. Työnantajat ei juurikaan katsele noita lupia onko niitä vai ei, riittää että yrityksen vastuuhenkilöllä on luvat kunnossa. Pätevyystentin suorittamisen jälkeen kun työkokemus karttuu niin voit nuo luvatkin hankkia. Olikohan viisi vuotta aikaa hakea tarpeeksi työkokemusta ennen kuin menee vanhaksi.

Itse menin koulusta työnjohtajaksi kokeneemman sähkötöiden johtajan alaisuuteen, pätevyystentin suoritin koulussa kun se oli yksi kurssi ja nyt on S2-luvat kun työkokemusta tullut vuosien varrella sen verran.
 
Pitkällä tähtäimellä voisi olla ihan alan vaihto suunnitelmissa, siksi luvat. Täysipäivänen opiskelu ei vaan tällä hetkellä tule onnistumaan.
Sähköpätevyyden saaminen ilman alan työkokemusta ei onnistu ja lisäksi pitää olla voimassa oleva sähköturvallisuustutkinto. Ja eihän niitä pätevyyksiä välttämättä tarvitse, jos työskentelee yrityksessä, jonka sähkötöiden johtajalla on luvat. Vai meinasitko alkaa urakoimaan omissa nimissäsi?
 
Joo, siis sähköurakointia tekevä firma saa palkata aivan kenet tahansa tekemään niitä sähkötöitä. Koko homma on täysin sähkötöiden johtajan vastuulla. Itseasiassa eihän niillä jossain sähköfirmassa töissä olevilla asentajille yleensä mitään henkilökohtaisia pätevyykisä ole.

Merkitystä on myös sillä, millainen kontakti on maapotentiaaliin. Olettaisin, ettet ollut paljain jaloin kostealla betonilattialla.
No hikisin sukin laattalattialla, eli kyllä sen puolesta olisi ollut tilanne kunnossa.
 
Joo, siis sähköurakointia tekevä firma saa palkata aivan kenet tahansa tekemään niitä sähkötöitä. Koko homma on täysin sähkötöiden johtajan vastuulla. Itseasiassa eihän niillä jossain sähköfirmassa töissä olevilla asentajille yleensä mitään henkilökohtaisia pätevyykisä ole.


No hikisin sukin laattalattialla, eli kyllä sen puolesta olisi ollut tilanne kunnossa.

Sähköasennuksia saa tehdä ainoastaan sähköalan ammattihenkilö. Yrityksessä tulee olla nimetty sähkötöiden johtaja jolla on kyseisen työn kattava voimassaoleva sähköpätevyys.

Johtoreittejä jne. rakennustöihin rinnastettavia hommia voi toki puuhailla maallikkokin ja usein nuo luolamiehellekin sopivat hommat ostetaankin alihankintana joltain alhaisemman veloitusluokan tekijältä.

Käytännössä valtaosalla (99,998%) Suomessa asennushommia tekevistä on vähintään se alan ammattitutkinto alla, näistä "6 vuotta alan työkokemusta muttei tutkintoa" kavereista tulee ekana mieleen että työtodistus on helpompi väärentää kuin koulutodistus.
 
Sähköasennuksia saa tehdä ainoastaan sähköalan ammattihenkilö. Yrityksessä tulee olla nimetty sähkötöiden johtaja jolla on kyseisen työn kattava voimassaoleva sähköpätevyys.

Johtoreittejä jne. rakennustöihin rinnastettavia hommia voi toki puuhailla maallikkokin ja usein nuo luolamiehellekin sopivat hommat ostetaankin alihankintana joltain alhaisemman veloitusluokan tekijältä.

Käytännössä valtaosalla (99,998%) Suomessa asennushommia tekevistä on vähintään se alan ammattitutkinto alla, näistä "6 vuotta alan työkokemusta muttei tutkintoa" kavereista tulee ekana mieleen että työtodistus on helpompi väärentää kuin koulutodistus.


No juu ja ei, itsenäisesti sähkötöitä saa tehdä vain ammattihenkilö.
Jos sähköalan töitä saisivat tehdä pelkästään ammattihenkilöt ja ammattihenkilön status vaatii sähköalan perustutkinnon lisäksi vuoden sähköalan työkokemusta niin mistä se työkokemus kertyisi?

Jokaisella työmaalla jolla tehdään sähkötöitä vaaditaan työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, ja tämän tyypin on oltava sähköalan ammattihenkilö.
Opastettu henkilö (esim. opiskelija tai Rakennus OÜ:n Urmas) saa tehdä sähköasennuksia kunhan tekee niitä ammattihenkilön valvonnassa. Vastuu luonnollisesti pysyy sillä työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojalla ja sähkötöiden johtajalla.
 
Millainen temppu olisi vetää keittiön kaapiston alta olevasta uppoasennetusta pistorasiasta johto kaapin sisälle pinta-asennettavalle pistorasialle? Tarvitseeko sisäseinissä kulkevat johdot putkittaa vai riittääkö, että ujuttaa johdon kaapin taustalevyyn tehdystä reiästä vanhalle pistorasialle? Pistorasiaan tulee ledivalojen muuntaja kiinni, joten mistään järjettömistä virroista ei ole kyse (esim. Ikean Trådgri muuntajan nimellisvirta näytää olevan 0.24A).
 
Millainen temppu olisi vetää keittiön kaapiston alta olevasta uppoasennetusta pistorasiasta johto kaapin sisälle pinta-asennettavalle pistorasialle? Tarvitseeko sisäseinissä kulkevat johdot putkittaa vai riittääkö, että ujuttaa johdon kaapin taustalevyyn tehdystä reiästä vanhalle pistorasialle? Pistorasiaan tulee ledivalojen muuntaja kiinni, joten mistään järjettömistä virroista ei ole kyse (esim. Ikean Trådgri muuntajan nimellisvirta näytää olevan 0.24A).
Jos laitat sinne väliseinään vaan _johdot_ niin se pitää putkittaa, mutta MMJ kaapelin saa laittaa sinne sellaisenaan. Ainakin siis jos kyseessä on normaali levyseinä. Kiveen sitäkään ei sellaisenaan saa roilota. Sillä ei sinänsä ole mitään merkitystä millaisia virtoja suunnittelet johtimia pitkin liikuttavasi, se suojalaite (sulake) määrää sen johdotuksen - tai toisinpäin.
 
Jos laitat sinne väliseinään vaan _johdot_ niin se pitää putkittaa, mutta MMJ kaapelin saa laittaa sinne sellaisenaan. Ainakin siis jos kyseessä on normaali levyseinä. Kiveen sitäkään ei sellaisenaan saa roilota. Sillä ei sinänsä ole mitään merkitystä millaisia virtoja suunnittelet johtimia pitkin liikuttavasi, se suojalaite (sulake) määrää sen johdotuksen - tai toisinpäin.
Joo ihan MMJ:llä olisi tarkoitus johdottaa ja taustalla siis normaali levyseinä. Mikä tarkoitus johtojen putkituksella ylipäätään on edes?
 
Joo ihan MMJ:llä olisi tarkoitus johdottaa ja taustalla siis normaali levyseinä. Mikä tarkoitus johtojen putkituksella ylipäätään on edes?
MMJ on kaapeli.

Kaapelissa on useampi johto.

Niitä johtoja (siis yksittäisiä johtimia) ei saa jättää irtonaisena sinne seinän sisään heilumaan, joten pykälä vaatii suojaputken.

Ihan käytännön tasolla se suojaputki tekee niistä johdoista huollettavia, sinne voi vetää uudet johdot, tai lisää johtoja.
 
Näkyy olevan yhden mökkerön vanhat(keskus asennettu kai 80-luvulla mutta ties mitä purkuosia silloinkin jo käytetty) tulppasulakkeiden kannet useimmat hiukan kusenpolttaman näköisiä(sinänsä ehjiä) ja eri paria. Yhdestä tosin on joku nussinut lasinkin ja jättänyt tämän hengenvaarallisen patentin hengaamaan sopivasti hattunaulakon viereen. Kaikki ovat näitä kodin tavallisia pieniä D II -kokoisia. Taidan siis laittaa kaikki 15 uusia kansia. Liekö väliä mitä ja mistä ostaa? En haluaisi vaihtaa tyhmyyksissäni "wanhaa hyvää" uuteen muovikuraan jos se onkin huonompi.

Onko turhaa tai suorastaan typerää korvata osa näistä tulppamallin automaateilla? Ovatko mistään kotoisin? Ajattelin että valaistuksen(sisältää myös pistorasian) ja erillisille pistorasioiden ryhmille ehkä voisi, paitsi "pesukone 16 A" kuulostaa mutullani siltä että saa jatkossakin olla hidas posliini. Ylianalysoinko pahasti? Pieni näperrys ei haittaa mikromanageroivaa tyyppiä, ja ajatuksenahan on ettei ryhmäkeskusremppa ole ihan välittömässä tulevaisuudessa edessä.
 
Onko turhaa tai suorastaan typerää korvata osa näistä tulppamallin automaateilla? Ovatko mistään kotoisin? Ajattelin että valaistuksen(sisältää myös pistorasian) ja erillisille pistorasioiden ryhmille ehkä voisi, paitsi "pesukone 16 A" kuulostaa mutullani siltä että saa jatkossakin olla hidas posliini. Ylianalysoinko pahasti? Pieni näperrys ei haittaa mikromanageroivaa tyyppiä, ja ajatuksenahan on ettei ryhmäkeskusremppa ole ihan välittömässä tulevaisuudessa edessä.

Jos haet käyttömukavuuden parantamista sillä että vaihdat tulppasulakkeet automaatteihin, niin sanoisin että ei ole turhaa
 
Mä en kyllä oikein näe mitään etua siitä "tulppa-automaatista" pelkästään sulakkeen korvaajana. Jos sulake palaa niin usein että siitä on jotain etua, niin käyttö on silloin vääränlaista siihen ryhmään.

Ne automaatit on käteviä jos sitä käyttää samalla jonkinlaisena kytkimenä. Siis jos sulakkeen takana on vaikka vesiautomaatti, tai jokin lämmitin, jolta on tarpeen säännöllisesti kytkeä sähkö pois. Varsinaisena käyttökytkimenä ne ei pidemmänpäälle kestä.
 
Mä en kyllä oikein näe mitään etua siitä "tulppa-automaatista" pelkästään sulakkeen korvaajana. Jos sulake palaa niin usein että siitä on jotain etua, niin käyttö on silloin vääränlaista siihen ryhmään.

Ne automaatit on käteviä jos sitä käyttää samalla jonkinlaisena kytkimenä. Siis jos sulakkeen takana on vaikka vesiautomaatti, tai jokin lämmitin, jolta on tarpeen säännöllisesti kytkeä sähkö pois. Varsinaisena käyttökytkimenä ne ei pidemmänpäälle kestä.

On se automaatti kivempi käyttää vaikka sulake pomppaisi kerran vuosikymmenessä. Tai jos tekee yhdessä huoneessa jotain remppaa ja haluaa sähköt pois, tai vaihtaa hellaa yms. Jos on motivaatiota vaihtaa niin sanoisin että antaa palaa
 
On se automaatti kivempi käyttää vaikka sulake pomppaisi kerran vuosikymmenessä. Tai jos tekee yhdessä huoneessa jotain remppaa ja haluaa sähköt pois, tai vaihtaa hellaa yms. Jos on motivaatiota vaihtaa niin sanoisin että antaa palaa
On tietysti, mutta ei tuo nyt kovin kustannustehokasta ole.

Lisäksi monessa ovellisessa keskuksessa tuo automaatit estää oven sulkemisen kokonaan, mutta tuon nyt pystyy toteamaan ihan silmälläkin.
 
On tietysti, mutta ei tuo nyt kovin kustannustehokasta ole.

Lisäksi monessa ovellisessa keskuksessa tuo automaatit estää oven sulkemisen kokonaan, mutta tuon nyt pystyy toteamaan ihan silmälläkin.

Jos tässä koronan keskellä haluaa jotain tekemistä niin mielestäni ihan hyvä harrasteprojekti
 
Jos tässä koronan keskellä haluaa jotain tekemistä niin mielestäni ihan hyvä harrasteprojekti
En nyt ihan harrasteeksi asti määrittelisi sitä, jos kipaisee kaupasta pari osaa, kiertää vanhat varokekannet pois ja niiden tilalle toisen näköisen propun. Nyt ei siis ollut ideana vaihtaa kiskoasenteisiin johdonsuojiin tai muutenkaan tehdä raneasennuksia(tai edes niitä oikeaoppisia luvattomana maallikkotyönä) keskuksen puolella. Eikä luvallisestikaan, koska tuollainen mooseksenaikainen kaappi menee kokonaisuudessaan vaihtoon sillä hetkellä kun oikea tarve sen muuttamiselle ilmenisi.

Toki se on mukavaa harrastetekemistä lueskella aikanaan hituvirtakoulussa selauksella sivuuttamiaan asioita talosähköistä. Samoin se, että käy vähän nurkkia läpi ja etsii viturallaan olevia juttuja, joista tulee korjaus- ja parannuslistaa.
 
Viimeksi muokattu:
koska tuollainen mooseksenaikainen kaappi menee kokonaisuudessaan vaihtoon sillä hetkellä kun oikea tarve sen muuttamiselle ilmenisi.

Mistä sen tiedät että on mooseksen aikainen kaappi? Se että siellä on tulppasulakkeet ei tarkoita välttämättä että se olisi jotenkin hirmuisen vanha, ja jos se on normaaleilla dinkiskoilla, niin varsinkin jokin upotettava keskus on paljon fiksumpi uusia vain kalusteiltaan, kuin alkaa rakentamaan siihen pintakeskusta tilalle.

E: nuo tuollahan tuo oli että on 80-luvulta.. no vaikea sanoa mitä siellä sitten oikeasti on, se että ne kannet on erilaisia keskenään ei oikein vielä tarkoita mitään.
 
Kylppärin peilikaapin spottivalot lakkasivat toimimasta. Valot välähtää päälle laittaessa, mutta sammuvat sitten heti. Ovat led-valot mallia Philips coreline proset rs120b.

Koska nuo välähtää, eli itse ledit näyttäis toimivan, niin epäilin, että joku muuntaja tmv on levinnyt. Ensin meni toinen valo ja joidenkin viikkojen päästä toinen, eli varmaan se muuntaja on sisäänrakennettu tuohon itse valoon? Vai onko tuollaisissa yleensä joku ulkoinen muuntaja tmv?

Tuo on sokeripalalla kiinni, eli pitäisi saada ilman sähköalan tutkintoa vaihtaa?
 
Kylppärin peilikaapin spottivalot lakkasivat toimimasta. Valot välähtää päälle laittaessa, mutta sammuvat sitten heti. Ovat led-valot mallia Philips coreline proset rs120b.

Koska nuo välähtää, eli itse ledit näyttäis toimivan, niin epäilin, että joku muuntaja tmv on levinnyt. Ensin meni toinen valo ja joidenkin viikkojen päästä toinen, eli varmaan se muuntaja on sisäänrakennettu tuohon itse valoon? Vai onko tuollaisissa yleensä joku ulkoinen muuntaja tmv?

Tuo on sokeripalalla kiinni, eli pitäisi saada ilman sähköalan tutkintoa vaihtaa?
Pikaisella googlehaulla tuolla philipsin valolla tulee 230V valaisin, eli erillistä muuntajaa ei ole.

Mun puolesta voit tulkita pykäliä niin että saat sen itse vaihtaa. Jos vaihdat sen täsmälleen samanlaiseen, niin ei tuossa mun mielestä ole ongelmaa, mutta enhän mä ole se joka asiasta päättää.
 
Joo, kiitos vastauksesta. Ongelma näyttäs nyt olevan se, että ton kyseisen valon valmistus on loppu, mutta täytyy hankkia vastaava uudempi malli.
 
Onkos vanhat kuusenvalot joissa ei muuntajaa mitenkä turvalliset? Siis ne jotka sammutetaan pyörittämällä polttimosta...
 
Onkos vanhat kuusenvalot joissa ei muuntajaa mitenkä turvalliset? Siis ne jotka sammutetaan pyörittämällä polttimosta...
Niiden turvallisuus perustuu siihen että sähkö on muovieristeen takana. Periaatteessa todella vaaralliset, käytännössä.. No onhan noita ollut jo yli 100 vuoden ajan käytössä, huomattaavsti turvallisemmat kuin oikeat kynttilät, jotka ne korvasi.

Jos täksi jouluksi joku olisi ensimmäistä kertaa keksinyt tuoda markkinoille joulukuusen valot jossa on vaan useampi lamppu sarjassa suoraan verkkojännitteessä, niin ei mitään mahdollisuutta olisi saada niitä myyntiin.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Niiden turvallisuus perustuu siihen että sähkö on muovieristeen takana. Periaatteessa todella vaaralliset, käytännössä.. No onhan noita ollut jo yli 100 vuoden ajan käytössä, huomattaavsti turvallisemmat kuin oikeat kynttilät, jotka ne korvasi.

Jos täksi jouluksi joku olisi ensimmäistä kertaa keksinyt tuoda markkinoille joulukuusen valot jossa on vaan useampi lamppu sarjassa suoraan verkkojännitteessä, niin ei mitään mahdollisuutta olisi saada niitä myyntiin.
Ja eriste voi vaurioitua, kun niitä kymmeniä vuosia vanhoja umpisolmussa olevia kuusen valoja taivutellaan niiden selvittämiseksi.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Ja eriste voi vaurioitua, kun niitä kymmeniä vuosia vanhoja umpisolmussa olevia kuusen valoja taivutellaan niiden selvittämiseksi.
Joo, jos ne ei ole ehjät, ei pidä käyttää.

Tuohan se lienee suurin syy miksi kaikki sähköturvallisuuskin täytyy vetää niin pitkälle. Se että joku ei tajua sitä että rikkinäisen sähkölaitteen käyttäminen on vaarallista.
 
Onkos vanhat kuusenvalot joissa ei muuntajaa mitenkä turvalliset? Siis ne jotka sammutetaan pyörittämällä polttimosta...

No ensinnäkin niitä ei kuulu sammutella pyörittämällä polttimosta. Mulla on edelleen käytössä 50 vuotta vanhat. Viimeisen 30 vuoden aikana oon vaihtanut 1-2 poltinta. Pitänee valittaa valmistajalle kun koko ajan joutuu vaihtamaan... :giggle:
 
Pahin juttuhan noissa valoissa on se, että vikatilanteessa käyttäjä kytkee itsensä sarjaan kuorman (tai ainakin osan siitä) kanssa jolloin sulake ei edes pala koska virta jää niin pieneksi.
Mutta virta on silti riittävän iso että ote ei irtoa eikä saa huudettua apua...

Vikavirtasuojan taakse itse laittaisin nuo. Jos ei muuta ole saatavilla niin edes tällainen siihen pistorasiaan. Harju vikavirtasuoja IP44
 
Mistä sen tiedät että on mooseksen aikainen kaappi? Se että siellä on tulppasulakkeet ei tarkoita välttämättä että se olisi jotenkin hirmuisen vanha, ja jos se on normaaleilla dinkiskoilla, niin varsinkin jokin upotettava keskus on paljon fiksumpi uusia vain kalusteiltaan, kuin alkaa rakentamaan siihen pintakeskusta tilalle.

E: nuo tuollahan tuo oli että on 80-luvulta.. no vaikea sanoa mitä siellä sitten oikeasti on, se että ne kannet on erilaisia keskenään ei oikein vielä tarkoita mitään.
Siitä siis tiesin, että perimätiedon mukaan alunperinkin ko. huoneiston sähköistykseen on käytetty kierrätyskaappia tai vähintäänkin new old stockkia jonkun sähköfirman laarin pohjalta, ja vanhanaikaiselta se näyttää 80-luvun asennukseksi. Nyt paikan päällä asiaa ratsattuani kyseessä on Sähkövaruste Oy EPS 07.09. Ihan saatanan ruma peltilaatikko. Keskus on jo valmiiksi pinta-asennettuna ja saa ollakin.

Sekalaiset kannet eivät tosiaan välttämättä tarkoita muuta kuin sitä, että on muutenkin käytetty miljoonalaatikon osia ja luultavasti otettu lisää(kaikki 15) sulakkeita käyttöön ennen tai jälkeen kaapin muuttoa tähän sen nykyiseen osoitteeseen.

Mutta joo, eipä tässä ensi vaiheeseen isompaa epäselvyyttä ole, sikäli kun nuo Motonet/Tokmanni/Kärkkäinen random halpikset tulppa-automaatit eivät ole mikään tunnettu riesa tai vaaran paikka. Laitan pari semmoista.
 
Viimeksi muokattu:
Mistä sen tiedät että on mooseksen aikainen kaappi? Se että siellä on tulppasulakkeet ei tarkoita välttämättä että se olisi jotenkin hirmuisen vanha, ja jos se on normaaleilla dinkiskoilla, niin varsinkin jokin upotettava keskus on paljon fiksumpi uusia vain kalusteiltaan, kuin alkaa rakentamaan siihen pintakeskusta tilalle.

E: nuo tuollahan tuo oli että on 80-luvulta.. no vaikea sanoa mitä siellä sitten oikeasti on, se että ne kannet on erilaisia keskenään ei oikein vielä tarkoita mitään.
Vaikka tulppasulakekeskus olisi DIN-kiskoilla, niin eihän se tarkoita, että valmiin tyyppikeskuksen rakennetta saa lähteä olennaisesti muuttamaan. Se on tyyppihyväksytty niillä kalusteilla, millä se on tehtaalla kalustettu eli tässä tapauksessa niillä din-kiinnitteisillä tulppasulakepesillä ja esimerkiksi jäähtyvyysasiat voi tulla kyseeseen, jos keskuksen kaikki kalusteet lähdetään uusimaan esimerkiksi johdonsuojakatkaisimiksi ja vikavirtasuojakytkimiksi ja keskukselle pitäisi hakea silloin uusi tyyppihyväksyntä, ja jokainen voi kuvitella minkälainen prosessi se on (=käytännössä mahdoton). Kyllä se ainoa oikea tapa olisi uusia se koko keskus nykyaikaiseksi ja kyllähän niitäkin saa uppoasenteisina.
 
Valokatkaisijan siirto seinän toiselle puolelle?
Miten onnistuu valokatkaisijan siirto gyproc seinän toiselle puolelle samaan kohtaan?
Ymmärrän perusteet että rasiaterällä reiät ja rasia paikalleen ja johdot kiinni.
Miten tuollainen rasiapohja on kiinni, tai missä, ei taida pysyä pelkässä gyprocissa?
Eli onnistuuko mahdollisesti noista rasiarei´istä vai pitäneekö purkaa seinää enemmänkin?
 
Valokatkaisijan siirto seinän toiselle puolelle?
Miten onnistuu valokatkaisijan siirto gyproc seinän toiselle puolelle samaan kohtaan?
Ymmärrän perusteet että rasiaterällä reiät ja rasia paikalleen ja johdot kiinni.
Miten tuollainen rasiapohja on kiinni, tai missä, ei taida pysyä pelkässä gyprocissa?
Eli onnistuuko mahdollisesti noista rasiarei´istä vai pitäneekö purkaa seinää enemmänkin?

Kyllä nuo pysyy ja löytyy useilta valmistajilta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 297
Viestejä
4 503 845
Jäsenet
74 379
Uusin jäsen
Antonsilt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom