Kysymyksiä sähkömiehille

[BHN]

Onkos vanhat kuusenvalot joissa ei muuntajaa mitenkä turvalliset? Siis ne jotka sammutetaan pyörittämällä polttimosta...

 

[Pakana]

Onkos vanhat kuusenvalot joissa ei muuntajaa mitenkä turvalliset? Siis ne jotka sammutetaan pyörittämällä polttimosta...

Niiden turvallisuus perustuu siihen että sähkö on muovieristeen takana. Periaatteessa todella vaaralliset, käytännössä.. No onhan noita ollut jo yli 100 vuoden ajan käytössä, huomattaavsti turvallisemmat kuin oikeat kynttilät, jotka ne korvasi.

Jos täksi jouluksi joku olisi ensimmäistä kertaa keksinyt tuoda markkinoille joulukuusen valot jossa on vaan useampi lamppu sarjassa suoraan verkkojännitteessä, niin ei mitään mahdollisuutta olisi saada niitä myyntiin.

 

[N1kkel]

Niiden turvallisuus perustuu siihen että sähkö on muovieristeen takana. Periaatteessa todella vaaralliset, käytännössä.. No onhan noita ollut jo yli 100 vuoden ajan käytössä, huomattaavsti turvallisemmat kuin oikeat kynttilät, jotka ne korvasi.

Jos täksi jouluksi joku olisi ensimmäistä kertaa keksinyt tuoda markkinoille joulukuusen valot jossa on vaan useampi lamppu sarjassa suoraan verkkojännitteessä, niin ei mitään mahdollisuutta olisi saada niitä myyntiin.

Ja eriste voi vaurioitua, kun niitä kymmeniä vuosia vanhoja umpisolmussa olevia kuusen valoja taivutellaan niiden selvittämiseksi.

 

[Pakana]

Ja eriste voi vaurioitua, kun niitä kymmeniä vuosia vanhoja umpisolmussa olevia kuusen valoja taivutellaan niiden selvittämiseksi.

Joo, jos ne ei ole ehjät, ei pidä käyttää.

Tuohan se lienee suurin syy miksi kaikki sähköturvallisuuskin täytyy vetää niin pitkälle. Se että joku ei tajua sitä että rikkinäisen sähkölaitteen käyttäminen on vaarallista.

 

[ramram]

Onkos vanhat kuusenvalot joissa ei muuntajaa mitenkä turvalliset? Siis ne jotka sammutetaan pyörittämällä polttimosta...

No ensinnäkin niitä ei kuulu sammutella pyörittämällä polttimosta. Mulla on edelleen käytössä 50 vuotta vanhat. Viimeisen 30 vuoden aikana oon vaihtanut 1-2 poltinta. Pitänee valittaa valmistajalle kun koko ajan joutuu vaihtamaan...

 

[0nanias]

Pahin juttuhan noissa valoissa on se, että vikatilanteessa käyttäjä kytkee itsensä sarjaan kuorman (tai ainakin osan siitä) kanssa jolloin sulake ei edes pala koska virta jää niin pieneksi.
Mutta virta on silti riittävän iso että ote ei irtoa eikä saa huudettua apua...

Vikavirtasuojan taakse itse laittaisin nuo. Jos ei muuta ole saatavilla niin edes tällainen siihen pistorasiaan. Harju vikavirtasuoja IP44

 

[Tonnin Seteli]

Mistä sen tiedät että on mooseksen aikainen kaappi? Se että siellä on tulppasulakkeet ei tarkoita välttämättä että se olisi jotenkin hirmuisen vanha, ja jos se on normaaleilla dinkiskoilla, niin varsinkin jokin upotettava keskus on paljon fiksumpi uusia vain kalusteiltaan, kuin alkaa rakentamaan siihen pintakeskusta tilalle.

E: nuo tuollahan tuo oli että on 80-luvulta.. no vaikea sanoa mitä siellä sitten oikeasti on, se että ne kannet on erilaisia keskenään ei oikein vielä tarkoita mitään.

Siitä siis tiesin, että perimätiedon mukaan alunperinkin ko. huoneiston sähköistykseen on käytetty kierrätyskaappia tai vähintäänkin new old stockkia jonkun sähköfirman laarin pohjalta, ja vanhanaikaiselta se näyttää 80-luvun asennukseksi. Nyt paikan päällä asiaa ratsattuani kyseessä on Sähkövaruste Oy EPS 07.09. Ihan saatanan ruma peltilaatikko. Keskus on jo valmiiksi pinta-asennettuna ja saa ollakin.

Sekalaiset kannet eivät tosiaan välttämättä tarkoita muuta kuin sitä, että on muutenkin käytetty miljoonalaatikon osia ja luultavasti otettu lisää(kaikki 15) sulakkeita käyttöön ennen tai jälkeen kaapin muuttoa tähän sen nykyiseen osoitteeseen.

Mutta joo, eipä tässä ensi vaiheeseen isompaa epäselvyyttä ole, sikäli kun nuo Motonet/Tokmanni/Kärkkäinen random halpikset tulppa-automaatit eivät ole mikään tunnettu riesa tai vaaran paikka. Laitan pari semmoista.

 

[Trans-Late]

Mistä sen tiedät että on mooseksen aikainen kaappi? Se että siellä on tulppasulakkeet ei tarkoita välttämättä että se olisi jotenkin hirmuisen vanha, ja jos se on normaaleilla dinkiskoilla, niin varsinkin jokin upotettava keskus on paljon fiksumpi uusia vain kalusteiltaan, kuin alkaa rakentamaan siihen pintakeskusta tilalle.

E: nuo tuollahan tuo oli että on 80-luvulta.. no vaikea sanoa mitä siellä sitten oikeasti on, se että ne kannet on erilaisia keskenään ei oikein vielä tarkoita mitään.

Vaikka tulppasulakekeskus olisi DIN-kiskoilla, niin eihän se tarkoita, että valmiin tyyppikeskuksen rakennetta saa lähteä olennaisesti muuttamaan. Se on tyyppihyväksytty niillä kalusteilla, millä se on tehtaalla kalustettu eli tässä tapauksessa niillä din-kiinnitteisillä tulppasulakepesillä ja esimerkiksi jäähtyvyysasiat voi tulla kyseeseen, jos keskuksen kaikki kalusteet lähdetään uusimaan esimerkiksi johdonsuojakatkaisimiksi ja vikavirtasuojakytkimiksi ja keskukselle pitäisi hakea silloin uusi tyyppihyväksyntä, ja jokainen voi kuvitella minkälainen prosessi se on (=käytännössä mahdoton). Kyllä se ainoa oikea tapa olisi uusia se koko keskus nykyaikaiseksi ja kyllähän niitäkin saa uppoasenteisina.

 

[ddude]

Valokatkaisijan siirto seinän toiselle puolelle?
Miten onnistuu valokatkaisijan siirto gyproc seinän toiselle puolelle samaan kohtaan?
Ymmärrän perusteet että rasiaterällä reiät ja rasia paikalleen ja johdot kiinni.
Miten tuollainen rasiapohja on kiinni, tai missä, ei taida pysyä pelkässä gyprocissa?
Eli onnistuuko mahdollisesti noista rasiarei´istä vai pitäneekö purkaa seinää enemmänkin?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Valokatkaisijan siirto seinän toiselle puolelle?
Miten onnistuu valokatkaisijan siirto gyproc seinän toiselle puolelle samaan kohtaan?
Ymmärrän perusteet että rasiaterällä reiät ja rasia paikalleen ja johdot kiinni.
Miten tuollainen rasiapohja on kiinni, tai missä, ei taida pysyä pelkässä gyprocissa?
Eli onnistuuko mahdollisesti noista rasiarei´istä vai pitäneekö purkaa seinää enemmänkin?

ABB AUS15.2P kojerasia levyseinään 70 mm | Motonet Oy

Kojerasiaa AUS15.2 käytetään jälkiasennusrasiana levyrakenteisissa seinissä. Asennusreiän halkaisija 70 mm (rasiapora AT1), korkeus 43 mm • Avataan rasiaan...

www.motonet.fi

Kyllä nuo pysyy ja löytyy useilta valmistajilta.

 

[Pakana]

Vaikka tulppasulakekeskus olisi DIN-kiskoilla, niin eihän se tarkoita, että valmiin tyyppikeskuksen rakennetta saa lähteä olennaisesti muuttamaan. Se on tyyppihyväksytty niillä kalusteilla, millä se on tehtaalla kalustettu eli tässä tapauksessa niillä din-kiinnitteisillä tulppasulakepesillä ja esimerkiksi jäähtyvyysasiat voi tulla kyseeseen, jos keskuksen kaikki kalusteet lähdetään uusimaan esimerkiksi johdonsuojakatkaisimiksi ja vikavirtasuojakytkimiksi ja keskukselle pitäisi hakea silloin uusi tyyppihyväksyntä, ja jokainen voi kuvitella minkälainen prosessi se on (=käytännössä mahdoton). Kyllä se ainoa oikea tapa olisi uusia se koko keskus nykyaikaiseksi ja kyllähän niitäkin saa uppoasenteisina.

öööh... ei.

Onhan se tietysti mahdollista että joskus on tosiaan ollut "tyyppihyväksyttyjä keskuksia", kyllähän tähän maahan kaikkea mahtuu, mutta ei tuollaisia onneksi enää ole. Kaupasta saa valmiiksi koottuja vakiokeskuksia, mutta ei niitä hyväksytetä missään, ja niitä myös saa ihan vapaasti muokata tarpeeseen sopivaksi. Tai koota sen keskuksen kokonaan itse, jos se tuntuu paremmalta ratkaisulta. Sen tyypppihyväksyttäminen kyllä lienee tosiaan käytännössä mahdoton prosessi.

Tietysti keskuksen voi uusia uppoasenteisenakin, mutta käytännössä se on sen verran työlästä (eli kallista) että ensisijainen vaihtoehto on vanhan päälle asennettava pintakeskus, tai jos se ei käy tilan tai esteettisyyden takia, niin vanhan keskuksen uudelleen kalustus. Luonnollisesti se vanha keskus pitää täyttää normit uudelleen kalustettunakin, mutta se jää sen suunnittelijan vastuulle.

 

[Chaos]

öööh... ei.

Onhan se tietysti mahdollista että joskus on tosiaan ollut "tyyppihyväksyttyjä keskuksia", kyllähän tähän maahan kaikkea mahtuu, mutta ei tuollaisia onneksi enää ole. Kaupasta saa valmiiksi koottuja vakiokeskuksia, mutta ei niitä hyväksytetä missään, ja niitä myös saa ihan vapaasti muokata tarpeeseen sopivaksi. Tai koota sen keskuksen kokonaan itse, jos se tuntuu paremmalta ratkaisulta. Sen tyypppihyväksyttäminen kyllä lienee tosiaan käytännössä mahdoton prosessi.

Tietysti keskuksen voi uusia uppoasenteisenakin, mutta käytännössä se on sen verran työlästä (eli kallista) että ensisijainen vaihtoehto on vanhan päälle asennettava pintakeskus, tai jos se ei käy tilan tai esteettisyyden takia, niin vanhan keskuksen uudelleen kalustus. Luonnollisesti se vanha keskus pitää täyttää normit uudelleen kalustettunakin, mutta se jää sen suunnittelijan vastuulle.

"Tyyppihyväksytty", ettei vaan haettu vaatimustenmukaisuusvakuutusta?

 

[Jashka]

Kaksi-nappisella kytkimellä(kruunukytkin?) ohjattavaan kattorasiaan tulee kolme johtoa: kaksi mustaa ja yksi musta jossa päällä keltainen muovi. Jännitekynä väittää, että mustissa on koko ajan virta riippumatta kytkimen asennosta. Keltaiseen ei tule kynän mukaan virtaa. Mitenhän tähän pitäisi lamppu kytkeä, vai onko tuolla rasiassa joku pielessä? Kohteena vanha rintamamiestalo jossa sähköjä rempattu 80-luvulla ja 2000-luvulla. Tässäkin kytkin on uudehko, mutta rasialle tulevat johdot vanhoja.

 

[Malp]

tai ei mitään.

 

[Trans-Late]

öööh... ei.

Onhan se tietysti mahdollista että joskus on tosiaan ollut "tyyppihyväksyttyjä keskuksia", kyllähän tähän maahan kaikkea mahtuu, mutta ei tuollaisia onneksi enää ole. Kaupasta saa valmiiksi koottuja vakiokeskuksia, mutta ei niitä hyväksytetä missään, ja niitä myös saa ihan vapaasti muokata tarpeeseen sopivaksi. Tai koota sen keskuksen kokonaan itse, jos se tuntuu paremmalta ratkaisulta. Sen tyypppihyväksyttäminen kyllä lienee tosiaan käytännössä mahdoton prosessi.

Tietysti keskuksen voi uusia uppoasenteisenakin, mutta käytännössä se on sen verran työlästä (eli kallista) että ensisijainen vaihtoehto on vanhan päälle asennettava pintakeskus, tai jos se ei käy tilan tai esteettisyyden takia, niin vanhan keskuksen uudelleen kalustus. Luonnollisesti se vanha keskus pitää täyttää normit uudelleen kalustettunakin, mutta se jää sen suunnittelijan vastuulle.

Miten vaan, mutta ainakin järki (jota sähköhommissa on myös hyvä käyttää standardien lisäksi) sanoo, ettei alunperin tulppasulakkeille valmistettuun ja niillä kalustettuun keskukseen saisi tuosta noin vain lähteä tumppaamaan 2-3-kertaista määrää johdonsuojakatkaisimia ja vikavirtasuojia. Vaikea nähdä myös kuka sähkäri suostuisi lähteä tuollaista muutosta toteuttamaan, kun se joka tapauksessa vaatii ensin keskuksen purkamisen alkutekijöihinsä, niin että käytännössä runko jää jäljelle, ja sitten lähteä rakentamaan uudelleen sitä kaluste kerrallaan. Kun joka ikinen johto sieltä joudutaan joka tapauksessa irrottamaan ja merkitsemään, niin eipä tuossa ainakaan vähemmällä työllä selviä kuin, että uusisi koko keskuksen valmiiksi kalustetuksi nykyaikaiseksi keskukseksi, oli se nyt sitten pinta tai uppo.

Ja olkoon "tyyppihyväksyntä", nyt sitten vaikka se "vaatimustenmukaisuusvakuutus", jota tuollainen tulppasulakekeskuksesta johdonsuojakatkaisinkeskukseksi muutettu nyt ei taatusti kyllä enää täyttäisi.

EDIT: En nyt löytänyt tähän mitään varmistavaa faktaa, mutta muistelen, että ainakin joskus edes keskusvalmistusta, eli sähkökeskuksen kasaamista tyhjästä kotelosta ja kotelon sisään tulevista keskuskomponenteista, ei saanut tehdä kuka tahansa, joka sähkölaitteita muuten sai kasata, eikä edes sähköpätevyydet omaava sähköasentaja ja keskukselle pitää olla se mainittu vaatimustenmukaisuustodistus ja tuotevastuuvakuutus, joten aika vaikea nähdä, että sellaisia pystyy kukaan antamaan vanhasta tulppasulakekeskuksesta puukotetulle johdonsuojakatkaisin-keskukselle.

 

[jarp]

Mikä on oikea paikka ilmoittaa sähkölinjasta, joka on asennettu niin matalalle, että siitä ylettäisi hyppäämällä ottamaan kiinni? Tai koska ko. linja on ladulla, niin ylettää helposti mukavasti sähköä johtavalla hiilikuitusauvalla huitomaan linjaan. Näyttäisihän nuo piuhat olevan eristettyjä, mutta onkohan siltikään asiallinen asennus... Tämä temppu on onnistunut siten, että pururadalle / hiihtoladulle on asennettu uudet valot ilmajohtimilla, yksi sähkötolppa on mäen päällä ja toinen tolppa mäen alla ja johtimet varsin löysällä eli roikkuvat vielä, niin näinhän siinä sitten käy.

Toinen kyssäri; riittääkö "tavan sähkömiehellä" valtuudet pistää kodin sähköpääkeskusta uuteen uskoon, vai tarvitaanko sähköinssi tms. suunnittelemaan työ ensin (mitään papaereita nykyisistä kytkennöistä sähkötaulun osalta ei ole)? Ajattelin, että seuraavan kerran kun pitää sähkärin jotain täällä ropata, niin josko asennuttaisi vikavirtasuojia pinon. Haluaisin jakaa kodin sähköt muutaman eri vikiksen taakse "vyöhykkeittäin", esim. yläkerta + yläkerran lämmitys, märkätilat ja khh + niiden lämmitys, muut tilat + niiden lämmitys, sekä ulkopistorasiat + ulkorakennukset. Vain yksi vvsk on taulussa tällä hetkellä märkätiloja + ulkorakennuksia varten, joten joutuisi varmaan ihan huolella vetämään johtimia uusiksi sähkötaulusta, lisäksi tilaa ei taulussa ole enää hirveästi, joutuisi ehkä vähän järkevöittämään nykyisten kalusteiden sijainteja.

 

[arthur3.0]

Mikä on oikea paikka ilmoittaa sähkölinjasta, joka on asennettu niin matalalle, että siitä ylettäisi hyppäämällä ottamaan kiinni?

Ko. sähkölinjan omistajalle.

 

[irspa]

Ko. sähkölinjan omistajalle.

Sitä tässä kuka nämä omistaa ilmeisesti etsittiin.

Mikä on oikea paikka ilmoittaa sähkölinjasta, joka on asennettu niin matalalle, että siitä ylettäisi hyppäämällä ottamaan kiinni? Tai koska ko. linja on ladulla, niin ylettää helposti mukavasti sähköä johtavalla hiilikuitusauvalla huitomaan linjaan. Näyttäisihän nuo piuhat olevan eristettyjä, mutta onkohan siltikään asiallinen asennus... Tämä temppu on onnistunut siten, että pururadalle / hiihtoladulle on asennettu uudet valot ilmajohtimilla, yksi sähkötolppa on mäen päällä ja toinen tolppa mäen alla ja johtimet varsin löysällä eli roikkuvat vielä, niin näinhän siinä sitten käy.

Pururatojen valaistukset ovat yleensä kunnan ulkoaluehoito tms., alaisuudessa joten sinne ilmoittaisin.

 

[arthur3.0]

Pururatojen valaistukset ovat yleensä kunnan ulkoaluehoito tms., alaisuudessa joten sinne ilmoittaisin.

Valaisinpylväisiin tuskin asennetaan sähkölinjaa, joten jotenkin luin tuon valaisinlinjan korjaamisen erillisenä asiana. Kunta tai urheilukeskuksen toiminnan pyörittäjä (jos ei olla kunnan pururadalla) tosiaan oikea taho noissa valaisinlinjoissa.

 

[jarp]

En tiedä onko kunnan pururata vai viereisen urheilukeskuksen, joten arvon sähköpostin vastaanottajaksi jonkun kunnalta ja jonkun ko. urheilukeskuksesta, niin jopsa sieltä joku löytyisi. Kiitokset!

En tiedä edes mitä linjoja nuo tarkkaanottaen on, taitaa nimittäin olla sehkä sähköt, että valot noissa pylväissä, ainakin osan matkaa. Pylväiden huipulla näytti menevän ihan tavallisia sähkökaapeleita, sitten pylväiden puoleen väliin oli asennettu valaisimet, joille oli omat sähkökaapelit, jotka nyt sitten roikkuivat niin, että niihin ylettää helposti. Eristettyjä ne näytti olevan, mutta kai siellä se 230V menee, että ehkä niihin ei saisi hyppäämällä siltikään ylettää...

 

[mti]

Mikä on oikea paikka ilmoittaa sähkölinjasta, joka on asennettu niin matalalle, että siitä ylettäisi hyppäämällä ottamaan kiinni?

Kuten yllä todettua, niin kunnan tekninen toimisto, ulkoilualueen pyörittäjä tmv lienee tässä tapauksessa oikea kohde. Mikäli asia ei sitä kautta etene, niin valvova viranomainen näissä on Tukes, jolle voi tehdä ilmoituksen vaikkapa marek-rekisterin kautta (hiihtolatu lienee riittävän lähellä "kuluttajapalvelua", joten katsoisin marekin lomakkeen olevan sovelias ilmoitustapa). Harmikseni en nyt muista noille määriteltyä minimikorkeutta, mutta esim. tämän Tukesin lappusen 4 m ei liene kovinkaan kaukana totuudesta (Sivu 8, "400/1000 voltin riippukierrejohto (AMKA)" [pdf]).

 

[TCan]

Toinen kyssäri; riittääkö "tavan sähkömiehellä" valtuudet pistää kodin sähköpääkeskusta uuteen uskoon, vai tarvitaanko sähköinssi tms. suunnittelemaan työ ensin (mitään papaereita nykyisistä kytkennöistä sähkötaulun osalta ei ole)? Ajattelin, että seuraavan kerran kun pitää sähkärin jotain täällä ropata, niin josko asennuttaisi vikavirtasuojia pinon. Haluaisin jakaa kodin sähköt muutaman eri vikiksen taakse "vyöhykkeittäin", esim. yläkerta + yläkerran lämmitys, märkätilat ja khh + niiden lämmitys, muut tilat + niiden lämmitys, sekä ulkopistorasiat + ulkorakennukset. Vain yksi vvsk on taulussa tällä hetkellä märkätiloja + ulkorakennuksia varten, joten joutuisi varmaan ihan huolella vetämään johtimia uusiksi sähkötaulusta, lisäksi tilaa ei taulussa ole enää hirveästi, joutuisi ehkä vähän järkevöittämään nykyisten kalusteiden sijainteja.

Tavallisella sähköurakoitsijalla riittää "valtuudet" käytännössä kaikkiin sähkötöihin mitä omakotitalon sisällä tehdään. Jos vanhan keskuksen yhteyteen halutaan lisätä vikavirtasuojia vanhoihin ryhmiin täytyy huomioida nykyinen kaapelointi. Jos vanhat maadoitetut pistorasiat ovat tehty "nollaamalla" ilman erillistä suojajohdinta niin tällöin vikavirtasuoja laukeaa aina, ei siis toimi. Käytännössä noin 80 luvulta eteenpäin pääsääntöisesti erillinen suojajohdin löytyy eikä tämä aiheuta ongelmaa.

 

[Pakana]

Miten vaan, mutta ainakin järki (jota sähköhommissa on myös hyvä käyttää standardien lisäksi) sanoo, ettei alunperin tulppasulakkeille valmistettuun ja niillä kalustettuun keskukseen saisi tuosta noin vain lähteä tumppaamaan 2-3-kertaista määrää johdonsuojakatkaisimia ja vikavirtasuojia. Vaikea nähdä myös kuka sähkäri suostuisi lähteä tuollaista muutosta toteuttamaan, kun se joka tapauksessa vaatii ensin keskuksen purkamisen alkutekijöihinsä, niin että käytännössä runko jää jäljelle, ja sitten lähteä rakentamaan uudelleen sitä kaluste kerrallaan. Kun joka ikinen johto sieltä joudutaan joka tapauksessa irrottamaan ja merkitsemään, niin eipä tuossa ainakaan vähemmällä työllä selviä kuin, että uusisi koko keskuksen valmiiksi kalustetuksi nykyaikaiseksi keskukseksi, oli se nyt sitten pinta tai uppo.

Ja olkoon "tyyppihyväksyntä", nyt sitten vaikka se "vaatimustenmukaisuusvakuutus", jota tuollainen tulppasulakekeskuksesta johdonsuojakatkaisinkeskukseksi muutettu nyt ei taatusti kyllä enää täyttäisi.

EDIT: En nyt löytänyt tähän mitään varmistavaa faktaa, mutta muistelen, että ainakin joskus edes keskusvalmistusta, eli sähkökeskuksen kasaamista tyhjästä kotelosta ja kotelon sisään tulevista keskuskomponenteista, ei saanut tehdä kuka tahansa, joka sähkölaitteita muuten sai kasata, eikä edes sähköpätevyydet omaava sähköasentaja ja keskukselle pitää olla se mainittu vaatimustenmukaisuustodistus ja tuotevastuuvakuutus, joten aika vaikea nähdä, että sellaisia pystyy kukaan antamaan vanhasta tulppasulakekeskuksesta puukotetulle johdonsuojakatkaisin-keskukselle.

No tietysti siinä hommassa joku tolkku pitää olla mukana, jonka takia tuo tulppien muuttaminen 3x määräksi jsk:ä ei todennäköisesti ole tolkullista, vaikka se tilanpuolesta sopivan väljään tulppakeskukseen voisikin juuri onnistua.

Tietysti tuo uusi pintakeskus on lähtökohtaisesti se ensisijainen toteutustapa, mutta ei se aina ole järkevää. Ne syöttävät johdot pitää merkitä riippumatta siitä mitä siihen tulee tilalle, ellei niitä uusita kokonaan.. Tosin merkitään ne yleensä siltikin ihan vaan homman helpottamiseksi.

Esimerkkinä vaikka kerrostaloasunnon eteisessä betoniseinään "ei katorajaan" upotettu ryhmis, jos siihen laittaa pintakeskuksen tilalle, niin se rajoittaa joko oven käyttöä, tai siihen törmäillään. Tollaisen keskuksen modaaminen ei ole mitenkään ihmeellinen homma, eikä se ryhmien määrä yleensä myöskään kasva ainakaan merkittävästi. Jos tuohon laittaa uuden uppokeskuksen tilalle, niin jos nyt ei käy aivan mieletön munkki ja jostain löytyy suoraan sopivan kokoinen tilalle, niin sen betoniseinän avaaminen isompaa kaappia varten on ihan helvetillinen duuni, johon ei lähdetä kuin vasta viimeisenä keinona.

TOinen paikka esimerkiksi joku 15m² seinäpintaa syövä iso keskus. Niissä on usein pajon tulppapaikkoja muutenkin tyhjänä, joten yhdeltä alueelta voidaan ne tulppapohjat purkaa pois ja muuttaa se johdonsuojille.. no käytännössä todennäköisesti kuitnekin vikiksille.

Tosin yleisesti ottaen tulppakeskuksia ei _mun mielestä_ ole kovin usein tarpeen vaihtaa johdonsuojille. Se tulppasulake itsessään toimii suojalaitteena varmatoimisemmin kuin johdonsuojakytkin, mutta käytännössä vikavirtasuojauksen lisääminen on se joka aiheuttaa tarpeen heivata ne tulpat - yleensä siis siellä ei ole tilaa niille vikiksille. Jos varatilaa on, niin ei vikavirtasuojakytkimen lisääminen tulppakeskukseen ole kielletty, tai mitenkään muutenkaan "moraalisesti väärin".

 

[janne]

Mökillä on pieni pajaprojekti työn alla ikivanhasta hirsikehikosta. Sisällä on katto eristetty ja vedetty pahvit + koolaukset pintaan. Sähköt olisi nyt hyvä vetää kattopaneelien alla niin ei tarvisi pintaan asentaa. Ja huom, en ole siis mitään itse kytkemässä, mutta panelit oli tarkoitus nyt viikonloppuna löydä eikä sähkäriä tähän hätään mistään saa. Piuhat kai saan kuitenkin vetää itse, josta päästäänki itse kysymykseen. Eli miten nuo oheiset sähköt pitäsi piuhottaa? Jakorasoita ei ole tuohon upeaan paint-suunnitelmaan piirretty, eli niitä lisäiltävä tarpeen mukaan. MMJ:tä (3x2,5 ja 2x1,5) sekä jakorasioita löytyy sopivasti valmiiksi.

Valaistus:
-sisällä kattoon neljä ledispottia.
-pihalle neljä seinävaloa
-molemmille kytkin sisäpuolelle ovenpieleen

Pistorasiat:
-ulos IP44 rasiat kahdelle sivulle
-sisälle kahdelle seinälle rasiaryhmät

Keskus:
- Varmaan joku työpaikkakeskus vai mikä?
Nuo kaikki pistorasiaryhmät saisi varmaan olla oman sulakkeen takana, saattaa tulla hetkellisesti jonkun verran kuormaa. Ja mahdollisesti ainakin yhdelle voimavirtapistokkeelle tarvetta, mutta tämän saisi kai suoraan keskuksesta jos tuollaine työpaikkakeskus.
Syöttö vedetään päämökin keskukselta maakaapelilla joskus keväällä kun maa sulanut.

Spoileri

 

[N1kkel]

Oikeastaan pitäisi kysyä sähkäriltä, että sopiiko että johdotat valmiiksi, sähkäri kun joutuu kuitenkin ottamaan vastuun koko asennuksesta. Tuollaisen pikku pajan sähköistäminen on asentajalle aika triviaali homma.

 

[Trans-Late]

Esimerkkinä vaikka kerrostaloasunnon eteisessä betoniseinään "ei katorajaan" upotettu ryhmis, jos siihen laittaa pintakeskuksen tilalle, niin se rajoittaa joko oven käyttöä, tai siihen törmäillään. Tollaisen keskuksen modaaminen ei ole mitenkään ihmeellinen homma, eikä se ryhmien määrä yleensä myöskään kasva ainakaan merkittävästi. Jos tuohon laittaa uuden uppokeskuksen tilalle, niin jos nyt ei käy aivan mieletön munkki ja jostain löytyy suoraan sopivan kokoinen tilalle, niin sen betoniseinän avaaminen isompaa kaappia varten on ihan helvetillinen duuni, johon ei lähdetä kuin vasta viimeisenä keinona.

Nuo vanhat kerrostaloasuntojen tulppakeskukset ovat yleensä juuri niitä malleja, joissa ei ole din-kiskoa, vaan varokepesät on suoraan siellä keskuksen pohjassa kiinni, eikä edes kantta saa auki ruuvaamatta kaikkia sulakkeita irti. Kerrostalossa kun tehdään sähkösaneeraus niin tilalle ruuvataan juurikin se aukon peittävä pintakeskus, eikä edes harkita mitään vanhan keskuksen modaamista, vaikka se sattuisikin olemaan niillä DIN-mallin varokepesillä.

 

[Pakana]

Nuo vanhat kerrostaloasuntojen tulppakeskukset ovat yleensä juuri niitä malleja, joissa ei ole din-kiskoa, vaan varokepesät on suoraan siellä keskuksen pohjassa kiinni, eikä edes kantta saa auki ruuvaamatta kaikkia sulakkeita irti. Kerrostalossa kun tehdään sähkösaneeraus niin tilalle ruuvataan juurikin se aukon peittävä pintakeskus, eikä edes harkita mitään vanhan keskuksen modaamista, vaikka se sattuisikin olemaan niillä DIN-mallin varokepesillä.

Tietysti tuo pintakeskus on se lähtökohta, mutta jos siihen ei pintakeskusta mahdu, niin kyllä se ensin tutkitaan saako sen vanhan kotelon jotenkin hyödynnettyä. Niitä keskuksia on asennettu esim niin että asunnon sisäovi ei mahdu aukeamaan jos siihen tulee 10cm paksu sähkökaappi. Jos joka asunto olisi noin, niin silloin tilattaisiin uudet keskukset sen vanhan keskuksen upotuskotelon mitoilla, mutta jos siellä vaan joku satunnainen asunto, niin sähkärit sen kaapin modaa.

Johtuu pitkälti rakennusajankohdasta millainen se keskus on, 80-luvulla ne dinkiskoiset kai alkoi yleistymään.

 

[skude]

Rahastahn noi pintakeskukset on yleensä kiinni. Eli helpompaa ja halvempaa lyödä vain pintakeskus vanhan päälle, vaikka monesti voisi olla tilanne, että seinään saisi myös upotetun keskuksen laitettua. Vanhan modaus myös ok. Vanhan keskuksen päivitys johdonsuojakatkaisimille on ok ja ryhmien määriäkin voi huoletta lisätä, mikäli tilaa riittää. Keskuksen nimellisvirta / noususulake kuitenkin määrää sen ettei keskusta voi ylikuormittaa.

 

[puik]

Kysymys matalajännite/heikkovirtajohdon jatkamisesta ulkona. Lämmitysjärjestelmän ulkolämpöanturi (vastusanturi, luokkaa 100kOhm) on vähän huonossa paikassa. Kaapelin läpivienti sisälle on tiivistetty enkä haluaisi vetää uutta kaapelia. Voiko tulla ongelmia kaapelin jatkamisesta? Ensisijaisesti vetäisin kutistesukat kummankin johtimen tinauksen päälle ja lisäksi ulkokaapelin päälle. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin laittaa jakorasia liitospaikkaan. Riittääkö kutistesukat tai pitäiskö laittaa jakorasia?

 

[jarp]

Kysymys matalajännite/heikkovirtajohdon jatkamisesta ulkona. Lämmitysjärjestelmän ulkolämpöanturi (vastusanturi, luokkaa 100kOhm) on vähän huonossa paikassa. Kaapelin läpivienti sisälle on tiivistetty enkä haluaisi vetää uutta kaapelia. Voiko tulla ongelmia kaapelin jatkamisesta? Ensisijaisesti vetäisin kutistesukat kummankin johtimen tinauksen päälle ja lisäksi ulkokaapelin päälle. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin laittaa jakorasia liitospaikkaan. Riittääkö kutistesukat tai pitäiskö laittaa jakorasia?

Kun kerta sähköturvallisuus ei matalan jännitteen takia ole ongelma, niin eikö tuo menene asiallisesti, kun juotat molemmat johtimet, vedät päälle liimalla varustetun kutistesukan ja vielä koko paketin päälle liimalla varustetun kutistesukan? Ei kyllä veden pitäisi päästä sisään. Minulla on aurinkopaneelin kaapeleita tehtynä yksinkertaisella liimakutistesukalla, eikä ole ollut mitään ongelmia.

 

[Eräilves]

enpä tiedä onko oikia paikka mutta..

Verstaan imuri kerää helkutisti staattista sähköä, kun käytän sitä puruimurina + verstaan siivoamiseen (letkussa pysyy puutikutkin pystyssä jopa..). Melkein kokoajan saa säpsähdellä kun koskee johonkin.. olisiko siihen jotain konstia, että saisi loppumaan? Tuosta metallipöntöstä ketjulla lattialle kokeilin, ja tuosta letkusta rautalangalla lattiaan.. mutta ei vaikutusta. (mitä tuli itellä mielee äkkiä kokeilla).

Ei ole maadoitettua versiota tuo johto imurista pistorasialle.

 

[Pakana]

enpä tiedä onko oikia paikka mutta..

Verstaan imuri kerää helkutisti staattista sähköä, kun käytän sitä puruimurina + verstaan siivoamiseen (letkussa pysyy puutikutkin pystyssä jopa..). Melkein kokoajan saa säpsähdellä kun koskee johonkin.. olisiko siihen jotain konstia, että saisi loppumaan? Tuosta metallipöntöstä ketjulla lattialle kokeilin, ja tuosta letkusta rautalangalla lattiaan.. mutta ei vaikutusta. (mitä tuli itellä mielee äkkiä kokeilla).

Ei ole maadoitettua versiota tuo johto imurista pistorasialle.

Ilmankostutin on oikeastaan ainoa joka tehoaa staattiseen sähköön.

 

[Eräilves]

Ilmankostutin on oikeastaan ainoa joka tehoaa staattiseen sähköön.

hmm, siinä kestää vua aika tavalla jos tuollasta ufoxia rupeaa tuol käyttämää.. kuikaha kostiaa pitää olla ettei tota ongelmaa ois?

 

[Chaos]

enpä tiedä onko oikia paikka mutta..

Verstaan imuri kerää helkutisti staattista sähköä, kun käytän sitä puruimurina + verstaan siivoamiseen (letkussa pysyy puutikutkin pystyssä jopa..). Melkein kokoajan saa säpsähdellä kun koskee johonkin.. olisiko siihen jotain konstia, että saisi loppumaan? Tuosta metallipöntöstä ketjulla lattialle kokeilin, ja tuosta letkusta rautalangalla lattiaan.. mutta ei vaikutusta. (mitä tuli itellä mielee äkkiä kokeilla).

Ei ole maadoitettua versiota tuo johto imurista pistorasialle.

Maadoitat tuon imurin rungon erikseen ja hommaat antistaattisen letkun ja homma toimii.

 

[Malp]

Käsisumuttimella imurinvarsi kosteaksi ennen käyttämistä?

 

[Eräilves]

Maadoitat tuon imurin rungon erikseen ja hommaat antistaattisen letkun ja homma toimii.

Mitenkä järkevin mahtas olla? Tuosta säiliöstä tullut laitettua kettingillä maahan, mutta ei sillä vaikutusta. Moottori onkin sitten tuon muovikuoren alla piilossa.

Pitääpä tutkia löytyskö kohtuu hintaa antistaattista letkua (ettei maksa uuden imurin verran).. ja sopivan kokosta

 

[Chaos]

Mitenkä järkevin mahtas olla? Tuosta säiliöstä tullut laitettua kettingillä maahan, mutta ei sillä vaikutusta. Moottori onkin sitten tuon muovikuoren alla piilossa.

Pitääpä tutkia löytyskö kohtuu hintaa antistaattista letkua (ettei maksa uuden imurin verran).. ja sopivan kokosta

Jos löytyy esim. pätkä kaapelia, niin voit kokeilla, että imurin metallirungon ja taustalla näkyvän vesikiertopatterin maalaamattoman metalliosaan, saattaa jopa toimia. Jos pelkästään toi jo auttaa ja toimii, niin sitten vaan katsomaan paikkaa mihin ja miten imurin runkoon saa pätkä kaapelia kiinni, toisen pään saa vaikka klemmarilla tuohon termostaatin viereen kiinni. Tuohon imurin runkoon voit vaikka porata pienen reiän, esim. 4-6mm ja laitat "maadoitus"pultin siihen, tarvittaessa tiivistät läpiviennin ja siihen sitten rengasabikolla kaapeli kiinni.

 

[Eräilves]

Jos löytyy esim. pätkä kaapelia, niin voit kokeilla, että imurin metallirungon ja taustalla näkyvän vesikiertopatterin maalaamattoman metalliosaan, saattaa jopa toimia. Jos pelkästään toi jo auttaa ja toimii, niin sitten vaan katsomaan paikkaa mihin ja miten imurin runkoon saa pätkä kaapelia kiinni, toisen pään saa vaikka klemmarilla tuohon termostaatin viereen kiinni. Tuohon imurin runkoon voit vaikka porata pienen reiän, esim. 4-6mm ja laitat "maadoitus"pultin siihen, tarvittaessa tiivistät läpiviennin ja siihen sitten rengasabikolla kaapeli kiinni.

Kokkeillaas tuota huomenna tuollasia antistaattisia letkuja näyttää olevan myynnissä, oiskohan sellane sitten ton nykysen letkun tilalle hyvä estämää sitä?

 

[munse]

Vartalla on kahdentyyppisiä AA-akkuparistoja: "Value" ja "Power". Molemmat ovat NiMH ja kapasiteetti 2100 mAh.

"Power" on hinnaltaan lähes kaksinkertainen, mikä on kumma sillä speksit ovat periaatteessa samat. Mainosmiesten kikkailua vai onko noissa oikeasti jotain hintaeron selittävää merkityksellistä eroa?

Value:

VARTA Value AA 2100 mAh ladattava akkuparisto 4 kpl | Motonet Oy

VARTA AA 2100 mAh -ladattavat NiMH-akkuparistot erinomaisella hinta-laatu-suhteella! Satoja latauskertoja ilman muistivaikutusta, soveltuu kaikkiin...

www.motonet.fi

Power:

VARTA Recharge Accu Power AA 2100mAh akkuparisto, 4 kpl | Motonet Oy

VARTA Recharge Accu Power -tuotesarja pitkäkestoisella energialla kaikkiin peruslaitteisiin. Ladattuina nämä NiMH-akkuparistot säilyttävät 75 % tehostaan 12...

www.motonet.fi

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Vartalla on kahdentyyppisiä AA-akkuparistoja: "Value" ja "Power". Molemmat ovat NiMH ja kapasiteetti 2100 mAh.

"Power" on hinnaltaan lähes kaksinkertainen, mikä on kumma sillä speksit ovat periaatteessa samat. Mainosmiesten kikkailua vai onko noissa oikeasti jotain hintaeron selittävää merkityksellistä eroa?

Value:

VARTA Value AA 2100 mAh ladattava akkuparisto 4 kpl | Motonet Oy

VARTA AA 2100 mAh -ladattavat NiMH-akkuparistot erinomaisella hinta-laatu-suhteella! Satoja latauskertoja ilman muistivaikutusta, soveltuu kaikkiin...

www.motonet.fi

Power:

VARTA Recharge Accu Power AA 2100mAh akkuparisto, 4 kpl | Motonet Oy

VARTA Recharge Accu Power -tuotesarja pitkäkestoisella energialla kaikkiin peruslaitteisiin. Ladattuina nämä NiMH-akkuparistot säilyttävät 75 % tehostaan 12...

www.motonet.fi

Kalliimmat on lsd-akkuja eli low self discharge. Akkujen lataus säilyy pitkään noissa ja ovat ostettaessa jo valmiiksi ladatut. Ikeasta kannattaa ostaa niitä valkoisia jos lähellä.

 

[jarp]

Vartalla on kahdentyyppisiä AA-akkuparistoja: "Value" ja "Power". Molemmat ovat NiMH ja kapasiteetti 2100 mAh.

"Power" on hinnaltaan lähes kaksinkertainen, mikä on kumma sillä speksit ovat periaatteessa samat. Mainosmiesten kikkailua vai onko noissa oikeasti jotain hintaeron selittävää merkityksellistä eroa?

Value:

VARTA Value AA 2100 mAh ladattava akkuparisto 4 kpl | Motonet Oy

VARTA AA 2100 mAh -ladattavat NiMH-akkuparistot erinomaisella hinta-laatu-suhteella! Satoja latauskertoja ilman muistivaikutusta, soveltuu kaikkiin...

www.motonet.fi

Power:

VARTA Recharge Accu Power AA 2100mAh akkuparisto, 4 kpl | Motonet Oy

VARTA Recharge Accu Power -tuotesarja pitkäkestoisella energialla kaikkiin peruslaitteisiin. Ladattuina nämä NiMH-akkuparistot säilyttävät 75 % tehostaan 12...

www.motonet.fi

"Erittäin matala itsepurkautuminen". Jos en väärin muista, niin "ennen vanhaan" näillä akuilla oli aika suurikin itsepurkautuminen, eli tyhjenivät itsestään nopeasti ja nyt jollain uudella akkukemialla akut pysyvät latingissa vuosia.

 

[Tonnin Seteli]

Tämähän se on. Nykyään ei juuri kannata harkita ostavansa muita kuin "erittäin vähäisesti itsepurkautuvia". Niillä korvaa laajasti alkaleakit kodin paristotarpeissa, toisin kuin vanhan ajan nikkeliakuilla. Toki vanhimmat versiot olivat yleensä kadmiumversioita ja huonotkin NiMH-akut yleistyivät myöhemmin.

Useimmat "ladattavia pattereita" esimerkiksi 90-luvulla kokeilleet muistavat, millaista paskaa se oli. Pienessä RC-autossa, jonka akkukotelo veti AA-kokoa se oli tietysti ainoa vaihtoehto. Alkaleakilla pääsi huonolla teholla kymmenen metriä, minkä jälkeen teho hiipui kokonaan hetkeksi ja seuraavalla yrityksellä lopullisesti. Vaikka olisivat toimineet niin eihän sellaista läjää paristoja olisi kukaan kehdannut tai halunnut ostaa. Telkkarin kaukosäätimessä olisi ollut huono vitsi käyttää niitä NiCd-akkuja, eihän niissä olisi pysynyt varaus kuin viikkoja.

Ai joo, on mulla kysymyskin. Onko olemassa käytännöllisiä litteitä pintaan asennettavia pistorasioita 2,5 A "europistotulpalle"? Lähinnä ajattelen sellaista, jossa pistorasia sojottaa kalusteen reunasta seinää pitkin. Pitäisi lisätä olemassa jo olevaan pistorasia- ja valaisinryhmään yksi rasia, ja siihen ei tarvitsisi muunlaisia pistotulppia sopia, koska siinä nurkassa on vain kevyttä elektroniikkaa. Tällaista ratkaisua mietin siis siksi, että kyseessä on ilman keviä pintakaapeloitu ryhmä vanhassa asunnossa, johtohelvetti telkkaritelineen takana ja ympäristössä saisi pysyä minimissään ja seinä on sellaista mallia, että minkään upottaminen ei houkuttele. Jos ja kun moista tuotetta ei ole, niin siihenhän toki laitetaan tavallinen 0-luokan pistorasia.

Tarkoitan siis tuotetta, joka näyttäisi vähän tältä. Tai siis tämän tuotteen alapuoliskolta.

Pistorasia 1-osainen + 2x europistorasia UPJ 2X valkoinen Exxact

Keskiölevyllinen 3-osainen kombipistorasia peitelevyllä (1-pistorasia + 2x Europistorasia, 16A + 2x2,5 A). Pistorasia c/c 60 mm uppokojerasia-asennuksiin. Exxact-sähkökalustesarja on teknisesti edistyksellinen ja tyylikäs tuotevalikoima sähkö-ja sisustustarpeisiin.

www.taloon.com

Tämähän ei tietenkään käy kahdestakin ilmeisestä syystä, ja on vain viitteenä sille minkä näköistä tarkoitan. Ja jos ei ole niin miksi ei? Moni muukin tarttis just samanlaisen, ne ei vaan vielä tiedä sitä. Mulle rojaltit sitten prkl.

 

[mti]

Ai joo, on mulla kysymyskin. Onko olemassa käytännöllisiä litteitä pintaan asennettavia pistorasioita 2,5 A "europistotulpalle"? Lähinnä ajattelen sellaista, jossa pistorasia sojottaa kalusteen reunasta seinää pitkin. Pitäisi lisätä olemassa jo olevaan pistorasia- ja valaisinryhmään yksi rasia, ja siihen ei tarvitsisi muunlaisia pistotulppia sopia, koska siinä nurkassa on vain kevyttä elektroniikkaa. Tällaista ratkaisua mietin siis siksi, että kyseessä on ilman keviä pintakaapeloitu ryhmä vanhassa asunnossa, johtohelvetti telkkaritelineen takana ja ympäristössä saisi pysyä minimissään ja seinä on sellaista mallia, että minkään upottaminen ei houkuttele. Jos ja kun moista tuotetta ei ole, niin siihenhän toki laitetaan tavallinen 0-luokan pistorasia.

Tarkoitan siis tuotetta, joka näyttäisi vähän tältä. Tai siis tämän tuotteen alapuoliskolta.

Pistorasia 1-osainen + 2x europistorasia UPJ 2X valkoinen Exxact

Keskiölevyllinen 3-osainen kombipistorasia peitelevyllä (1-pistorasia + 2x Europistorasia, 16A + 2x2,5 A). Pistorasia c/c 60 mm uppokojerasia-asennuksiin. Exxact-sähkökalustesarja on teknisesti edistyksellinen ja tyylikäs tuotevalikoima sähkö-ja sisustustarpeisiin.

www.taloon.com

Tämähän ei tietenkään käy kahdestakin ilmeisestä syystä, ja on vain viitteenä sille minkä näköistä tarkoitan. Ja jos ei ole niin miksi ei? Moni muukin tarttis just samanlaisen, ne ei vaan vielä tiedä sitä. Mulle rojaltit sitten prkl.

Vaikkei nyt sinun ongelmaasi suoraan ratkaisekaan, niin monella muulla saattaisi vähän vastaavaan paikkaan riittää ihan tällainen schuko-euro-haaroitinkin: Legrand 4 in 1 haaroitin | Motonet Oy. Etenkin uppoasennettujen pistorasioiden kanssa nuo ovat ihan käteviä lykätä jonnekin hyllyn taakse yms, jonne rasiat kumminkin jäävät.

 

[Tonnin Seteli]

Kiitos kuitenkin ideasta. Tuo on kyllä kätevän mallinen ja taidan käyttää juuri tuota, jos joudun turvautumaan moloon 0-luokan rasiaan.

 

[0nanias]

Joo eipä ole tuollaista kuvatun kaltaista kalustetta olemassa ja tuon Schneiderinkin valmistaminen on ainakin katkolla jos ei jo lopetettu tai näin ainakin käsitin taannoin tukkurin kanssa europistorasioista keskustellessani.
Itse olen toteuttanut medianurkkani sähkönsyötön neljä europlugia vetävällä jatkojohdolla johon vaihdoin pistokkeeksi tällaisen.

 

[Hyrava]

Joo eipä ole tuollaista kuvatun kaltaista kalustetta olemassa ja tuon Schneiderinkin valmistaminen on ainakin katkolla jos ei jo lopetettu tai näin ainakin käsitin taannoin tukkurin kanssa europistorasioista keskustellessani.
Itse olen toteuttanut medianurkkani sähkönsyötön neljä europlugia vetävällä jatkojohdolla johon vaihdoin pistokkeeksi tällaisen.

Mulla on vastaava ratkaisu, sillä erotuksella että euro-jatkojohto on kolmepaikkainen ja vaihdoin siihen pistotulpaksi vähän vastaavan litteän mallin mutta mulla ei ole siinä tuota irroituslenkuraakaan. Tuo irroituslenkki olisi kyllä ollut kiva ylellisyys, nykyistä pistotulppaa ei meinaa millään saada irti pistorasiasta kun ei meinaa saada kunnon otetta. Vinkkinä siis jos joku tuollaisen vastaavan menee tekemään.

 

[Larmatin]

Ajattelin laittaa portaan sulatuksen päälle niin ajastin naksahtaa. No painoin toista ajastinta josta menisi autokatoksen rasiat päälle. no sekin vaan naksahtaa.
Purkasin ajastimet pois ja mittasin että jännitte tulee molempiin ok ja on mulla ihan eri piireissä että ei ole oikeastaan mitään tekemistä toisten kanssa.
Toteamus että molemmat rikki
Ajastin Elko Ne ovat tämmöisiä ajastimia. ikää on 10v että onko niillä tullut molemmilal tunnit täyteen ja 10v takuu rauennut.

Onko noi vaan tommoisia että ei kestä kuin 10v ja sitten hajoo vai mistä voi olla kysymys?

 

[Chaos]

Ajattelin laittaa portaan sulatuksen päälle niin ajastin naksahtaa. No painoin toista ajastinta josta menisi autokatoksen rasiat päälle. no sekin vaan naksahtaa.
Purkasin ajastimet pois ja mittasin että jännitte tulee molempiin ok ja on mulla ihan eri piireissä että ei ole oikeastaan mitään tekemistä toisten kanssa.
Toteamus että molemmat rikki
Ajastin Elko Ne ovat tämmöisiä ajastimia. ikää on 10v että onko niillä tullut molemmilal tunnit täyteen ja 10v takuu rauennut.

Onko noi vaan tommoisia että ei kestä kuin 10v ja sitten hajoo vai mistä voi olla kysymys?

Lähteekö ajastimen koskettimelta sähkö ulos?

 

[Larmatin]

Lähteekö ajastimen koskettimelta sähkö ulos?

Merkkivalo välähtää ja jännitemittari reagoi ihan pikkuisen.
vedin nyt porrassulatuksen karvat yhteen niin sai portaat lämpöiseksi. Otti noin 2.4Amp eli se piiri on kunnossa. noin 600W on lämmityskaapeli.

 

[Chaos]

Merkkivalo välähtää ja jännitemittari reagoi ihan pikkuisen.
vedin nyt porrassulatuksen karvat yhteen niin sai portaat lämpöiseksi. Otti noin 2.4Amp eli se piiri on kunnossa. noin 600W on lämmityskaapeli.

Noissa ei taida olla mitään erillistä sulaketta sisällä kuten jossain himmentimissä ja lattialämpötermostaateissa, joten varmaan tunnit täynnä.