Kysymyksiä sähkömiehille

Kyllä se vaatii sen vikiksen rakentamisajankohdasta riippumatta, mutta sillä vikiksellä sen pistorasian voi lisätä.
Ennen 2008 rakennettujen talojen pistorasiaryhmiä ei ole tarvinnut suojata vikavirtasuojalla. Pienissä muutos-/laajennustöissä riittää yleensä alkuperäisen asennusajankohdan vaatimusten noudattaminen.
 
Ennen 2008 rakennettujen talojen pistorasiaryhmiä ei ole tarvinnut suojata vikavirtasuojalla. Pienissä muutos-/laajennustöissä riittää yleensä alkuperäisen asennusajankohdan vaatimusten noudattaminen.

Tässä tapauksessa käyttötarkoitus muuttuu, joten näkisin että vikavirtasuoja olisi pakollinen kuten Pakana jo mainitsikin.


Itse varmaan vaan vaihtaisin sulakkeen/johdonsuojan siltä nykyiseltä pistorasiaryhmältä 10A-->13A oikosulkuvirran niin salliessa ja katsoisin että riittääkö se.
 
Edullisin tapa taitaa olla palauttaa ne paskat takaisin kauppaan koska eivät noudata emc-direktiiviä.

Niin, jotain tällaista vastausta vähän odottelinkin, eri asia sitten taas on vastasiko se yhtään mihinkään.
Palauttaminen kun ei tule kyseeseen niin selvittelen toista kautta.
 
Ennen 2008 rakennettujen talojen pistorasiaryhmiä ei ole tarvinnut suojata vikavirtasuojalla. Pienissä muutos-/laajennustöissä riittää yleensä alkuperäisen asennusajankohdan vaatimusten noudattaminen.
Tässä tapauksessa käyttötarkoitus muuttuu, joten näkisin että vikavirtasuoja olisi pakollinen kuten Pakana jo mainitsikin.


Itse varmaan vaan vaihtaisin sulakkeen/johdonsuojan siltä nykyiseltä pistorasiaryhmältä 10A-->13A oikosulkuvirran niin salliessa ja katsoisin että riittääkö se.

Joo vvsk:n laitto ei ole ongelma, ajattelin suorittaa pinta-asennuksena uunin taakse erillisen vvsk:n tai sitten esim. ABB:n rasia pinta-asennuskoteloon jossa vikuri sisäänrakennettuna.

Lähinnä juuri mietin, että onko siitä kiinteän laitteen kytkentärasiasta sallittua lainata yhtä vaihetta. Tuosta "ennen 2008 rakennettua" määräyksestä olin tietoinen, mutta muuten on nykymääräykset aika pimennossa kun 2000-luvun alkupuoliskolla vuoden verran peruskurssia käynyt vain ennen kuin suuntauduin elektroniikkaan päin.

Tuo 10A -> 13A B-käyräisen vaihtaminen kävi mielessä, mutta onko tuo millään tasolla sallittua? Onko Suomessa 13A edes käytössä? Muistanko aivan väärin, että Ruotsissa tai Norjassa 1,5mm2 MMJ:lle oli 13A käytössä myös rakenteissa olevissa asennuksissa?
 
Viimeksi muokattu:
Tuo 10A -> 13A B-käyräisen vaihtaminen kävi mielessä, mutta onko tuo millään tasolla sallittua? Onko Suomessa 13A edes käytössä? Muistanko aivan väärin, että Ruotsissa tai Norjassa 1,5mm2 MMJ:lle oli 13A käytössä myös rakenteissa olevissa asennuksissa?

B-käyräinen voi olla käyttötarkoitukseesi liian nopea.
Ei noita 13A suojia yleisesti käytetä, mutta eipä se sitä käyttämistä estä. Ihan yhtä laillinen ratkaisu kuin se 10A suojakin olettaen että kaapelin taulukon mukainen kuormitettavuus ei ylity ja oikosulkuvirta riittää.
Vaadittu oikosulkuvirran arvo C-käyräiselle 13A johdonsuojalle on 162,5A ja uskoisin että sieltä ryhmän epäedullisimmasta pisteestä irtoaa tuo ihan helposti mutta tämä tulisi todeta mittaamalla ammattilaisen toimesta.
 
Garo GC RCBO C16 vikavirtasuoja: Testinappulaa painettaessa vvs laukeaa. Katkaisinta nostamalla ei jää ylös, vaan pitää käsin painaa vielä aivan alas ja sieltä ylös. Onko normaali toiminta?
 
Garo GC RCBO C16 vikavirtasuoja: Testinappulaa painettaessa vvs laukeaa. Katkaisinta nostamalla ei jää ylös, vaan pitää käsin painaa vielä aivan alas ja sieltä ylös. Onko normaali toiminta?
Ei ole normaalia, mutta toisaalta ei ennenkuulumatontakaan. Voi olla ihan vaan vähän vinossa se VVS, niin että kansi vähän vääntää sitä runkoa jolloin se vipu ei pääse aivan vapaasti liikkumaan.. tai sitten vaan jotain muuta paskaa siellä. Itse turvalaite kyllä toimii vivusta riippumatta.
 
Ei ole normaalia, mutta toisaalta ei ennenkuulumatontakaan. Voi olla ihan vaan vähän vinossa se VVS, niin että kansi vähän vääntää sitä runkoa jolloin se vipu ei pääse aivan vapaasti liikkumaan.. tai sitten vaan jotain muuta paskaa siellä. Itse turvalaite kyllä toimii vivusta riippumatta.
Kyseessä taloyhtiön uudet GARO-lämmitystolpat. Kaikissa toimii samalla tavalla. Ei ole mitään mikä voisi estää kytkimen liikkeen. Voiko joku kytkentävirhe aiheuttaa tuollaisen? Vai voiko kaikki 12kpl vikiksiä olla viallisesta erästä?


Eikös tuo ole vikavirtasuojakytkimen ja johdonsuojakatkaisijan yhdistelmä? Voiko olla sellaisen ominaisuus? Edit: Tällaisen keskustelun löysin: Problem with Garo RCD.
 
Viimeksi muokattu:
Kyseessä taloyhtiön uudet GARO-lämmitystolpat. Kaikissa toimii samalla tavalla. Ei ole mitään mikä voisi estää kytkimen liikkeen. Voiko joku kytkentävirhe aiheuttaa tuollaisen? Vai voiko kaikki 12kpl vikiksiä olla viallisesta erästä?


Eikös tuo ole vikavirtasuojakytkimen ja johdonsuojakatkaisijan yhdistelmä? Voiko olla sellaisen ominaisuus? Edit: Tällaisen keskustelun löysin: Problem with Garo RCD.
Joo, tuo on "vikavirtajohdonsuojakatkaisija", eli ajaa kahta virkaa. Kytkentävirhe ei vaikuta tuon vivun toimintaan, kai nuo vaan ovat paskoja ja siksi se vipu ei putoa alas asti, mutta jos se kuitenkin siitä testipainikkeesta laukeaa, niin kyllä se silloin sähköisesti vaikuttaisi oikein toimivan.

Joskus hemmetin kauan sitten nuo yhdistelmälaitteet toimivat ihan suunnitellusti niin että johdonsuojan vipu ei pudonnut alas kun testi laukaisi vikiksen, mutta niissä se vipu ei liikkunut mihinkään siinä testissä, vaan se piti käsin käyttää ala-asennossa.
 
Kyseessä taloyhtiön uudet GARO-lämmitystolpat. Kaikissa toimii samalla tavalla. Ei ole mitään mikä voisi estää kytkimen liikkeen. Voiko joku kytkentävirhe aiheuttaa tuollaisen? Vai voiko kaikki 12kpl vikiksiä olla viallisesta erästä?


Eikös tuo ole vikavirtasuojakytkimen ja johdonsuojakatkaisijan yhdistelmä? Voiko olla sellaisen ominaisuus? Edit: Tällaisen keskustelun löysin: Problem with Garo RCD.

EI ole kyse kytkentävirheestä. On noita tullut vastaan useita vuosien varrella, sekä uusia, että vanhoja, kaikilla kombinaatioilla. Ehkä vahnuus, ehkä lika, ehkä huono laatu tai sitten toiminto noin tarkoituksella, ei voi tietää, mutta kaikki on kyllä toimineet.
 
Kyseessä taloyhtiön uudet GARO-lämmitystolpat. Kaikissa toimii samalla tavalla. Ei ole mitään mikä voisi estää kytkimen liikkeen. Voiko joku kytkentävirhe aiheuttaa tuollaisen? Vai voiko kaikki 12kpl vikiksiä olla viallisesta erästä?

Eiköhän nyt kyseessä ole ihan ominaisuus jos kaikki toimii samalviisiin.
 
Sisäkäyttöön olevissa tunnistinvalaisimissa on radar tunnistin, onko mahdollista että tämä ottaa valon päälle esim toisesta huoneesta?

Infrapunatunnistin ottaisi vain samasta huoneesta?
 
Sisäkäyttöön olevissa tunnistinvalaisimissa on radar tunnistin, onko mahdollista että tämä ottaa valon päälle esim toisesta huoneesta?

Infrapunatunnistin ottaisi vain samasta huoneesta?
Itsellä ainakin ottaa radar tyyppinen tunnistin sisäoven läpi jos on säädetty liian herkälle. Sopivalla säädöllä ei ota.
 
Sisäkäyttöön olevissa tunnistinvalaisimissa on radar tunnistin, onko mahdollista että tämä ottaa valon päälle esim toisesta huoneesta?

Infrapunatunnistin ottaisi vain samasta huoneesta?
Infrapuna ottaa vain näkyvillä olevasta liikkeestä.
Itsellä ainakin ottaa radar tyyppinen tunnistin sisäoven läpi jos on säädetty liian herkälle. Sopivalla säädöllä ei ota.
Todennäköisesti kyseessä mikroaaltoilmaisin.
 
Miten voisi selvittää lattialämmityskaapelin tehon eli watit? Kylppärin lattialämmityksen älytermostaatissa on kulutuksen seuranta valikossa, mutta sinne asetuksiin pitäisi syöttää teho. Pystyykö sitä selvittämään mitenkään yleismittarilla?
 
Miten voisi selvittää lattialämmityskaapelin tehon eli watit? Kylppärin lattialämmityksen älytermostaatissa on kulutuksen seuranta valikossa, mutta sinne asetuksiin pitäisi syöttää teho. Pystyykö sitä selvittämään mitenkään yleismittarilla?

Suurimmassa osassa kaapeleita homma hoituu mittaamalla kaapelin resistanssi ja laskemalla siitä teho ohmin lain avulla. P=U^2/R
 
Miten voisi selvittää lattialämmityskaapelin tehon eli watit? Kylppärin lattialämmityksen älytermostaatissa on kulutuksen seuranta valikossa, mutta sinne asetuksiin pitäisi syöttää teho. Pystyykö sitä selvittämään mitenkään yleismittarilla?

Sähköyhtiön kulutusseurantapalvelustakin tehon näkee, jos saa pariksi tunniksi muun kulutuksen vakioiutua. Pane yhdeksi kellotunniksi lämmitys täysille ja toiseksi kellotunniksi lämmitys pois ja pidä muut kulutuslaitteet vakiona sen aikaa ja sitten katso kulutusdatasta tuntien erotus.
 
Jos se yleismittari on käsillä, niin helpoin tapa on mitata sen lämmityskaapelin vastus ja laskea siitä.
Eli 230/(mitattu vastusarvo ohmeina)x230 = (teho watteina).
 
Kertokaapa arvailuja mitä tapahtui.

Tein mökillä saunaremonttia ja saunalle menee yksi maakaapeli. Otin sulakkeen irti ja varmistin vielä että valot eivät pala varastossa eikä saunassa. Otin saunan valaisimen irti seinästä koskematta mihinkään kytkentöihin.

Menin laittamaan sulakkeen paikoilleen ja kas kummaa sähköt eivät palanneet.

Vaihdoin sulakkeen, ei auttanut. Sähkömies ehti nopeasti käymään ja totesi, että sulaketaulu on kunnossa ja virta lähtee eteenpäin. Totesi yhdestä pistorasiasta ja saunan valaisimesta ettei virtaa tule.

Mökin muut sähköt toimivat kaikki. Varasto siis erillinen rakennus.

Eli mitä kummaa tapahtui?
 
Eli mitä kummaa tapahtui?
Syöttö tuli siihen irrottamallesi lampulle josta se oli ketjutettu eteenpäin ja nyt ketju on poikki?

No kaipa tuon olisi irrottaessa huomannut, mutta ei tule parempaakaan heti mieleen eikä lähtötiedoissa tätä suoraan poiskaan suljettu.
 
Kertokaapa arvailuja mitä tapahtui.

Tein mökillä saunaremonttia ja saunalle menee yksi maakaapeli. Otin sulakkeen irti ja varmistin vielä että valot eivät pala varastossa eikä saunassa. Otin saunan valaisimen irti seinästä koskematta mihinkään kytkentöihin.

Menin laittamaan sulakkeen paikoilleen ja kas kummaa sähköt eivät palanneet.

Vaihdoin sulakkeen, ei auttanut. Sähkömies ehti nopeasti käymään ja totesi, että sulaketaulu on kunnossa ja virta lähtee eteenpäin. Totesi yhdestä pistorasiasta ja saunan valaisimesta ettei virtaa tule.

Mökin muut sähköt toimivat kaikki. Varasto siis erillinen rakennus.

Eli mitä kummaa tapahtui?

Paha sanoa... esimerkiksi jossain muualla kuin sulaketaulun luona on erillinen näihin sähköttömiin pisteisiin vaikuttava vikavirtasuoja, joka on lauennut kun olet irrottanut valaisinta.
 
Syöttö tuli siihen irrottamallesi lampulle josta se oli ketjutettu eteenpäin ja nyt ketju on poikki?

No kaipa tuon olisi irrottaessa huomannut, mutta ei tule parempaakaan heti mieleen eikä lähtötiedoissa tätä suoraan poiskaan suljettu.
Irroitin valaisimen siis vain seinästä, en koskenut lampun virransyöttöön. Lamppuun tuli sininen ja ruskea johto.
 
Joku lienee ruuvannut kiinnitysruuvin johdon läpi ja kun otti ruuvin pois, niin sähkökin lakkas. Todennäköisempää kuitenkin, että ne kytkennät jotenkin löystynyt lampun päässä kun sitä väänsit irti.
 
Mikäs on paras liitin tällaisen monisäikeisella langalla varustetun GU10 kannan liittämisessä 1,5MMJ:hin? Ihan perinteinen sokeripala?

gu10-kanta-kaapeleilla-halogeenilampuille.jpg
 

Tommoset on käteviä monisäikeisen johdon kanssa. Sokeripala on huono, pitäs ainakin puristaa holkki sinne monisäikeisen päähän ettei se ruuvi katko säikeitä.
 

Tommoset on käteviä monisäikeisen johdon kanssa. Sokeripala on huono, pitäs ainakin puristaa holkki sinne monisäikeisen päähän ettei se ruuvi katko säikeitä.
Sokeripaloja on myös semmoisia mihin käy monisäikeinen suoraan. Sama toimintatapa, kuin vipuwagossa, mutta ruuvarilla toimiva eli ruuvi ei suoraan tule johtimeen vaan ruuvi painaa semmoista metallilevyä.
 
Sokeripaloja on myös semmoisia mihin käy monisäikeinen suoraan.
Totta. En vaan jaksanu alkaa siitä erikseen tarinoimaan ja voidaan veikata, että sellaisella joka joutuu tuota kytkentäasiaa erikseen kysymään, ei kyllä sellaista sokeripalaa ole käytössään. Jos kuitenkin on, niin voihan sitä sitten käyttää.
 
13A sulake mulle uutena juttuna lähtee tulille ensikesää varten, parvekkeen pistorasia on 1,5mm piuhan päässä ja 10A takana puhisee lämpöpumppu ACna. Muutaman kerran vuodessa superhelteillä se ei vaan jaksa ja automaattisulakkeet paukkuu. Ensi kesänä kokeillaan 13A, saa Virosta 3€.
 
Tunnistustehtävä:

Kodinhoitohuoneen valokatkaisin temppuillut jo jonkin aikaa ja syy näyttäisi olevan jäykistyneessä mekaniikassa seinään upotetussa osassa. Varaosaa siis huutaa, mutta mikäs hemmetti tämä merkki/malli mahtaa olla? Ensin epäilin kyseessä olevan ABB Jussi sarjalaisen, mutta painikkeesta löytyvällä sarjanumerolla 2508-212-E, löytyi täysin tuntematon merkki Busch Jaeger.

Mistä sopiva korvaava kytkin tälle?


takaa.jpgupotus.jpg
 
Sattumalta huomasin, että eräs kattovalaisinpistorasia oli maadoitettua tyyppiä, mutta maadoitusjohtoa ei oltu kytketty. Keltavihreä maadoitusjohto löytyi kyllä jakorasiasta, mutta johto oli taitettu sivuun ja pää teipattu sähköteipillä.

Aika vaarallista. Mikähän tässä on mahdollisesti ollut syynä? Voinko testata maadoitusjohdon toimivuuden turvallisesti ja kytkeä sen pistorasiaan mikäli toimii? Ja jos ei toimi, niin sitten vaan maadoittamaton pistorasia tilalle?

Kyseessä 90-luvun omakotitalo.
 
Viimeksi muokattu:
Tunnistustehtävä:

Kodinhoitohuoneen valokatkaisin temppuillut jo jonkin aikaa ja syy näyttäisi olevan jäykistyneessä mekaniikassa seinään upotetussa osassa. Varaosaa siis huutaa, mutta mikäs hemmetti tämä merkki/malli mahtaa olla? Ensin epäilin kyseessä olevan ABB Jussi sarjalaisen, mutta painikkeesta löytyvällä sarjanumerolla 2508-212-E, löytyi täysin tuntematon merkki Busch Jaeger.

Mistä sopiva korvaava kytkin tälle?


takaa.jpgupotus.jpg
Mielestäni näyttää juurikin ABB Jussilta peitelevyn muotojen perusteella ja itse kytkimen ulkonäön perusteella.
 
Tunnistustehtävä:

Kodinhoitohuoneen valokatkaisin temppuillut jo jonkin aikaa ja syy näyttäisi olevan jäykistyneessä mekaniikassa seinään upotetussa osassa. Varaosaa siis huutaa, mutta mikäs hemmetti tämä merkki/malli mahtaa olla? Ensin epäilin kyseessä olevan ABB Jussi sarjalaisen, mutta painikkeesta löytyvällä sarjanumerolla 2508-212-E, löytyi täysin tuntematon merkki Busch Jaeger.

Mistä sopiva korvaava kytkin tälle?


takaa.jpgupotus.jpg
Busch Jaeger on ABB:n omistama. Varmaan valmistavat myös ABB:n brändillä myytäviä malleja. Kyllä tuo ihan perus Jussi on.
 
Busch-jäger noi jussi ja impressivokytkimet, himmentimet ja yksiosaiset pistorasiat on aina tehnyt. Kaksoispistorasia taitaa olla alunperin Enston tekemä. Esim jos haluaa vaikka jotain suoraan kalustesarjaan sopivia zigbee ohjaimia, niin ebaysta metsästämään busch-jaegerin kalusteita.

13A sulake mulle uutena juttuna lähtee tulille ensikesää varten, parvekkeen pistorasia on 1,5mm piuhan päässä ja 10A takana puhisee lämpöpumppu ACna. Muutaman kerran vuodessa superhelteillä se ei vaan jaksa ja automaattisulakkeet paukkuu. Ensi kesänä kokeillaan 13A, saa Virosta 3€.

Jos tiedät mitä teet, niin eipä tuossa mitään, mutta kuumat kelit ja kaapeleiden ylikuormittaminen ei ole välttämättä mikään kuningas ajatus. Mä kokeilisin ennemmin jotain hitaampaa käyrää.
 
Ainakaan Jussi 6 toi ei ole, kuvassa ei näy kunnolla, mutta tuossa painikkeessa on tuollaiset metallikielekeet (jouset)? Osaisko joku vinkata mikä Jussi malli tämä tarkalleen ottaen on, että osaisin oikeanlaisen ostaa.

EDIT: Vai olisiko sittenkin Jussi 6 JL (Painonappi vaihto Jussi (6) JL +)?
 
Viimeksi muokattu:
Ainakaan Jussi 6 toi ei ole, kuvassa ei näy kunnolla, mutta tuossa painikkeessa on tuollaiset metallikielekeet (jouset)? Osaisko joku vinkata mikä Jussi malli tämä tarkalleen ottaen on, että osaisin oikeanlaisen ostaa.

EDIT: Vai olisiko sittenkin Jussi 6 JL (Painonappi vaihto Jussi (6) JL +)?
No onko se painonappi vai kytkin? Ohjaataanko ko. huoneen valoja jostain muualtakin kuin tuolla kytkimellä? Ota se irti ja ota kuva takapuolelta. Näyttää noiden nuolten peruusteella eniten 7-kytkimeltä.
 
No onko se painonappi vai kytkin? Ohjaataanko ko. huoneen valoja jostain muualtakin kuin tuolla kytkimellä? Ota se irti ja ota kuva takapuolelta. Näyttää noiden nuolten peruusteella eniten 7-kytkimeltä.

Hyvä kysymys. Painonapilla ymmärtäisin, että se painuisi sisään, kun käyttää. Kyseessä on kuitenkin keinukytkin (?), eli ns. normaali valokatkaisin. Termistö vähän hukassa, mutta ao. kuva (otettu laittamani linkin sivulta) ainakin näyttää keinukytkimeltä, vaikka se oli painonapin yhteydessä?

1606299484539.png


Kuva takaa (106 / 7, voisiko viitata Jussi 7:aa?):

takaa.jpg

Ja tässä eilen ostamani Jussi 6 (vasemmalla olevat osat vs. oikealla miltä tämä rikkinäinen näyttää). Otin hyllystä Jussi 6:n, koska se näytti silmään samalta (VIRHE). Edes peitelevy ei ole yhteensopiva.

osat.jpg
 
Hyvä kysymys. Painonapilla ymmärtäisin, että se painuisi sisään, kun käyttää. Kyseessä on kuitenkin keinukytkin (?), eli ns. normaali valokatkaisin. Termistö vähän hukassa, mutta ao. kuva (otettu laittamani linkin sivulta) ainakin näyttää keinukytkimeltä, vaikka se oli painonapin yhteydessä?

1606299484539.png


Kuva takaa (106 / 7, voisiko viitata Jussi 7:aa?):

takaa.jpg

Ja tässä eilen ostamani Jussi 6 (vasemmalla olevat osat vs. oikealla miltä tämä rikkinäinen näyttää). Otin hyllystä Jussi 6:n, koska se näytti silmään samalta (VIRHE). Edes peitelevy ei ole yhteensopiva.

osat.jpg
Ohjataanko sitä valoa useammasta kuin yhdestä pisteestä?
 
Kahdesta eri katkaisimesta voi ohjailla noita valoja.
6-kytkin on silloin oikea. 7-kytkintä käytetään kun halutaan ohjaus kolmesta tai useammasta pisteestä mutta silloinkin päissä pitää olla 6-kytkimet. En tiedä kuka ja miksi tuon seiskan tuonne joku on räpeltänyt. Vaihda se siihen kutoseen minkä ostit.
 
6-kytkin on silloin oikea. 7-kytkintä käytetään kun halutaan ohjaus kolmesta tai useammasta pisteestä mutta silloinkin päissä pitää olla 6-kytkimet. En tiedä kuka ja miksi tuon seiskan tuonne joku on räpeltänyt. Vaihda se siihen kutoseen minkä ostit.

Ok, kiitokset vaivannäöstä! Joudun siis katkaisimen lisäksi hommaamaan uuden peitelevyn.
 
Tuo on tosiaan 7 kytkin, mutta kun sinne ei tule kuin 3 johdinta niin 6 kytkin toimii yhtälailla. 7 kytkimen voi kytkeä myös 6 tai 1 kytkimeksi.

Nuo keskiö ja peitelevyt menevät kyllä noissa ristiin, ne ovat mekaanisesta samanlaisia vaikka sähköisesti toimivatkin erilailla.

Tänään jos kävelee kauppaan, niin saa todennäköisesti sieltä pykälää uudemman version tuosta kytkimestä, mutta mekaanisesti se on yhteensopiva tuon vahnan kanssa, eli jos sulla on ennestään ehjät ja siistit muovit, voit ostaa vaikka vaan pelkän kytkinrungon.
 
Lattialämmitys jota ei ole käytetty moneen vuoteen. Enston "perinteinen" termari jossa kierrettävä nuppi lämpötilan säätöön ja punainen/vihreä ledi.

Ajattelin että testaan pitkästä aikaa, niin syttyi ensin vihreä valo, naksahti, muuttui punaiseksi ja sitten sammui. Yritin muutaman kerran päälle ja pois niin teki saman, kunnes pimeni kokonaan eikä leditkään enää vilku.

On oman vikavirtasuojan päässä joka ei laukea. Pystyykö tämän perusteella tekemään arvauksia, onko ihan vaan termostaatti vaihtokunnossa vai jotain muuta?
 
Kuulostaisi vähän että se elektroniikkapuoli ei ole enää vedossa. Todennäköisesti uudella termarilla tokenee.
 
Onko kellään kokemuksia sähköauton latauslaitteen asentamisesta sähkölämmitteiseen omakotitaloon?
Talossa on varaava sähkölämmitys ja sähkökiuas. Lämmitykseen käytetään yösähköä ja pääsulakkeet ovat kokoa 25A.
Riittääkö 3x25A liittymä latauslaitteelle talvella lämmityskauden aikaan? Autoa ladattaisiin pääasiassa yöaikaan kun myös lämmitys on päällä.
 
Onko kellään kokemuksia sähköauton latauslaitteen asentamisesta sähkölämmitteiseen omakotitaloon?
Talossa on varaava sähkölämmitys ja sähkökiuas. Lämmitykseen käytetään yösähköä ja pääsulakkeet ovat kokoa 25A.
Riittääkö 3x25A liittymä latauslaitteelle talvella lämmityskauden aikaan? Autoa ladattaisiin pääasiassa yöaikaan kun myös lämmitys on päällä.
On mahdollista, mutta pääsulakkeen kestäminen pitää varmistaa, koska sen polttaminen on ihan käytännössä mahdollista.

Tehonrajoituksen voi tehdä joko lataukseen tai lämmitykseen, käytännössä ehkä enemmin lataukseen, vaikka se varsinkin varaanvan lämmityksen kanssa onkin mahdolliste tehdä lämmitykseen ilman merkittävää asunnon jäähtymisriskiä, tosin jos yölataus on estänyt lämmitystä, silloin päiväajan sähkönkulutus lisääntyy. Jos se automaattinen tehonrajoitus on latauksessa, mutta tarvii ihan ehdottomasti saada akku täyteen, niin siksi ajaksi sammuttamalla osan lämmityksestä menee lataus automaattisesti isommalle.

Tuolla 3x25A pääsulakkeella ei kuitenkaan täyttä 22kW latausta voi saada.
 
Tuota latauksen dynaamista tehonrajoitusta olen miettinyt. Esimerkiksi Garon latausasemiin sellainen näkyy olevan saatavilla.
Keskukseen tulisi energiamittari, josta parikaapeliyhteys latausasemalle. Sähköisen lattialämmityksen termostaatithan kytkee lämmityksen yön aikana välillä pois päältä, jolloin lataus nopeutuu, mutta mietityttää lataisiko siltikään riittävästi.


1606676915835.png
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 269
Viestejä
4 503 043
Jäsenet
74 377
Uusin jäsen
JohanP

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom