Kysymyksiä sähkömiehille

Harrastustoimintana saa rakentaa ja korjata omaan käyttöön sähkölaitteita, ei tehdä kiinteitä sähköasennuksia. Maallikolle sallitut sähkötyöt voi jokainen tarkistaa itse sähköturvallisuuslaista.


No lähinnä se että luetaanko tuo jollakin perusteella kiinteäksi asennukseksi vai valaisimeksi, kun yhtä "kiinteästi" tuo peili ja uusi kaappi on parilla ruuvilla asennettu kuin kattovalaisin, mitä tuo kytkennältäänkin näin maallikon silmin vastaa.

Muuttaako se tilannetta jotenkin oleellisesti jos kaapissa ei olisi tuota pistorasiaa?
Muuttaako se tilannetta jotenkin jos asennan samanlaisen irtonaisen kaapin kylpyhuoneen sijaan olohuoneen seinään siinä olevan valaisimen tilalle?

Maallikko ei saa vaihtaa myöskään kiinteästi asennettua valaisinta, joten lain silmissä se on ihan yksi ja sama onko kyseessä pelkkä peilivalo vaiko peilikaappi pistorasialla. Mikäli valaisimessa/kaapissa on joustava liitäntäjohto ja pistotulppa niin saat sen itse ruuvata seinään ja kytkeä pistorasiaan koska sitä ei katsota kiinteäksi asennukseksi.

Kuitenkin ryhmässä on suojalaitteena vikavirtasuoja, joten riski hengen lähtemiselle on kuitenkin melko pieni eikä sieltä tukesista tule mitään erikoisryhmää swattaamaan kylpyhuoneesi sähköasennuksia vaikka itse peilikaapin korvaisitkin toisella.
Olisi kuitenkin hyvä mikäli asennuksen jälkeen vikavirtasuojan toiminnan voisi varmistaa edes esim. jollain schukotesterillä ja pitää mielessä mm. ylivertaisuusvinouma ja se että olet itse vastuussa jos jotain sattuu.
 
Kiitos @0nanias selventävästä vastauksesta...


Tämä oma keissini lienee sitten selvä...

...mutta yleisestiottaen, ei tuolla Tukesin sivuillakaan ole mitenkään erityisen selvästi määritellä mikä luetaan esim kiinteäksi valaisimeksi. Jos ostan plafondin jonka ruuvaan kattorasian päälle neljällä ruuvilla ja kytken johdot sen sokerinpalaan, niin eikö se silloin ihan pykälien mukaan mene oikein tämän ao. listan kolmannen kohdan mukaan?

Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja korjaus- ja asennustöitä:
  • yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko
  • sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
  • sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli "sokeripalalla"
  • kiinteässä asennuksessa "sokeripalan" korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto (ei valaisinpistorasian asennus tai vaihto)
Tuossa ei käsittääkseni mikään ota kantaa siihen miten se valaisin on kattoon kiinnitettynä mekaanisesti, roikkuuko se koukun varassa vai onko se ruuveilla tms kiinni katossa tai seinässä. Kummassakin tapauksessa itse sähköjen kytkentä siihen sokerinpalaan on sama.

En siis varsinaisesti kritisoi saamaani vastausta, lähinnä haluaisin tietää että mikä/missä tuon "kiinteän asennuksen" rajan näin niinkun virallisesti määrittää..?
 
...
Ja vastaus kysymyksen on: et saa kytkeä.
Mutta kuten tuossa onanias sanoi niin omalla vastuulla tehdään jos tehdään ilman asianmukaisia lupia.

Tämä omalla vastuulla tekeminen ei ole peilikaapin yhteydessä helposti todettavissa, että kenen se vastuu lopultakin on. Kaikki kun vaikuttaa toimivan hyvin vuosikausia, kukaan ei saa sähköiskuja, kaikki laitteet toimivat niinkuin pitääkin.
Kaikki toimivat, kun käytössä on kaksoiseristettyjä laitteita kuten partakone, hammasharja, hiustenkuivain etc.

Jonakin päivänä sinne kuitenkin saapuu remonttimies ja hän tarvitsee suojamaadoitettuun koneeseesa sähköä.
Tarkemmin voitte lukea oheisesta Kuolemaan johtanut sähkötapaturma 23.1.2015 onnettomuusraportista.
Olen jo aiemminkin viitannut tähän samaan asiaan.

Peilikaapin pistorasia on yks perkele, siinä väärä kytkentä saattaa asua vuosikausia ja tappaa vasta kun vastuunkantaja ei enää tunnusta :-)
 
Ulkovalon liiketunnististin on päässyt rikkoutumaan 15 vuoden jälkeen. Onko helppo vaihtaa uuteen vai vaatiikoo ammattilaisen?
 
Kiitos @0nanias selventävästä vastauksesta...


Tämä oma keissini lienee sitten selvä...

...mutta yleisestiottaen, ei tuolla Tukesin sivuillakaan ole mitenkään erityisen selvästi määritellä mikä luetaan esim kiinteäksi valaisimeksi. Jos ostan plafondin jonka ruuvaan kattorasian päälle neljällä ruuvilla ja kytken johdot sen sokerinpalaan, niin eikö se silloin ihan pykälien mukaan mene oikein tämän ao. listan kolmannen kohdan mukaan?

Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja korjaus- ja asennustöitä:
  • yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko
  • sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
  • sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli "sokeripalalla"
  • kiinteässä asennuksessa "sokeripalan" korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto (ei valaisinpistorasian asennus tai vaihto)
Tuossa ei käsittääkseni mikään ota kantaa siihen miten se valaisin on kattoon kiinnitettynä mekaanisesti, roikkuuko se koukun varassa vai onko se ruuveilla tms kiinni katossa tai seinässä. Kummassakin tapauksessa itse sähköjen kytkentä siihen sokerinpalaan on sama.

En siis varsinaisesti kritisoi saamaani vastausta, lähinnä haluaisin tietää että mikä/missä tuon "kiinteän asennuksen" rajan näin niinkun virallisesti määrittää..?
Se on käytännössä se pistorasia siellä peilikaapissa, joka tuon viimeistään estää. Sen kanssa kun voi käydä aivan hyvin kuten @HarriH tuossa yllä mainitsi, mikäli kytkennän oikeellisuutta ei osaa asianmukaisesti todentaa (ja se oikeellisuus ei ole "johdot oikein silmämääräisesti", vaan ihan oikeasti koestettuna edes sillä kaksinapaisella koestimella tai sukotesterillä. Pitäisi mielestäni tehdä inhimillisten virheiden ehkäisemiseksi, vaikkei välttämättä käyttöönottomittausta vaadittaisikaan). Peilikaapin sisäinen kytkentäkin kun voi (ainakin periaatteessa) olla tehtaalta lähtien virheellinen, eikä sellaista voida olettaa maallikon ymmärtävän huomioida.

Pelkän sisustusvalaisimen, kuten mainitsemasi plafondin, tapauksessa riskit ovat huomattavasti pienemmät, niin on sitten sallittu maallikollekin liittäminen "sokeripalaan" (olettaen, että tietää mitä tekee, se on myös samaisen pykälän asettama vaatimus). Tämä sisustusvalaisimen valaisinliittimeen kytkeminen on tosiaan maallikolle sallittu poikkeus, vaikka onkin periaatteessa kiinteä sähköasennus ihan kuten mikä tahansa muukin jousi/ruuviliittimellä suoraan johtoon liitetty laite. Edit: ja kuten @0nanias mainitsi, kiinteästi asennettua valaisinta ei maallikko saa itse vaihtaa. Olohuoneen kattoon koukkukiinnityksen sijaan ruuvattu plafondi, joka on kytkennältään täysin samanlainen kuin alkuperäinenkin koukussa roikkunut valaisin, menee nähdäkseni mainittuun poikkeukseen, mutta se ulkovalaisin, vessan peilivalaisin yms jo alun perin kiinteäksi ajateltu ei enää mene. Edit2: @calm vastaa tähän myös tuossa alla, ja asiahan on juuri noin. Menin taas sieltä vaikeamman kautta, joten kiitos calm asian ilmaisemisesta noin ymmärrettävässä muodossa..

Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseesi on täysin yksiselitteinen: ei. (Huom. mahdollisesta passiivis-aggressiivisesta sävystään huolimatta viesti ei ole sellainen :) )

-----------------

@killerm Mitä todennäköisimmin on helppo vaihtaa itsekin, mutta jos tiukasti pykäliä noudatetaan niin joutunet kutsumaan sähkärin (onko ulkovalaisin sisustusvalaisin? :D). Mikäli liiketunnistin on valaisimessa itsessään eikä ohjaa muita kuin tätä yhtä valaisinta, niin vaihtohan on ihan yhtä helppo homma kuin sen olkkarin kattoon ruuvatun valaisimen vaihto: käytännössä kolme johtoa väri väriin, ja se on sitten siinä. Erillinen liiketunnistinkaan ei käytännössä sen vaikeampi ole, mutta siihen et saa maallikkona sitten enää koskeakaan (oli sääntöjen järkevyydestä sitten mitä mieltä tahansa :) ).
 
Viimeksi muokattu:
En siis varsinaisesti kritisoi saamaani vastausta, lähinnä haluaisin tietää että mikä/missä tuon "kiinteän asennuksen" rajan näin niinkun virallisesti määrittää..?

Laite/valaisin, joka liitetään pistotulpalla pistorasiaan ei ole kiinteä asennus. Ainoa perinnepoikkeus siihen on valaisinrasian sokeripalaliitin (ja erityisesti se sen valaisinpuoli).

Kaupoista saa kaikenmaailman plafondeja ja muita valaisimia, joita ei saa asennettua kattoon purkamatta katon valaisinrasiaa. Näitäkään ei saa maallikko asentaa, vaikka kuinka mieli tekisi. Maalikko saa kytkeä vain siihen sokeripalaan/valaisinrasiaan avaamatta kytkentärasiaa.
 
  • Tykkää
Reactions: mti
-----------------

@killerm Mitä todennäköisimmin on helppo vaihtaa itsekin, mutta jos tiukasti pykäliä noudatetaan niin joutunet kutsumaan sähkärin (onko ulkovalaisin sisustusvalaisin? :D). Mikäli liiketunnistin on valaisimessa itsessään eikä ohjaa muita kuin tätä yhtä valaisinta, niin vaihtohan on ihan yhtä helppo homma kuin sen olkkarin kattoon ruuvatun valaisimen vaihto: käytännössä kolme johtoa väri väriin, ja se on sitten siinä. Erillinen liiketunnistinkaan ei käytännössä sen vaikeampi ole, mutta siihen et saa maallikkona sitten enää koskeakaan (oli sääntöjen järkevyydestä sitten mitä mieltä tahansa :) ).

Eli tosiaan kysessä terassin liiketunnistin, joka siis kontrolloi vain yhtä ja ainoata lamppua terassilla. Liiketunnistin taitaa olla erillinen lampusta (tunnistin siis hieman lampun alapuolella), mutta näin ei alanasiantuntija en sano varmaksi. Ton vaihto taitaa olla ammattilaiselta 10 minuutin homma :D. Katsotaan saisiko jonkun tutun tekemään ton jokupäivä...
 
Eli tosiaan kysessä terassin liiketunnistin, joka siis kontrolloi vain yhtä ja ainoata lamppua terassilla. Liiketunnistin taitaa olla erillinen lampusta (tunnistin siis hieman lampun alapuolella), mutta näin ei alanasiantuntija en sano varmaksi. Ton vaihto taitaa olla ammattilaiselta 10 minuutin homma :D. Katsotaan saisiko jonkun tutun tekemään ton jokupäivä...
Eli lienee joku tämmöinen "yhdistelmälaite" Tunnistinvalaisin L 560 S 60W E27 musta. Noihin ei yleensä kannata lähteä vaihtamaan tunnistinta, kun samaan hintaan ja vähemmällä vaivalla ostaa kokonaan uuden valaisimen ja nakkaa sen paikalleen. Erillisellä tunnistimella tarkoitin taas sitten tämmöistä irtokikkulaa, se toki kannattaa vaihtaa sitten sellaisenaan jos vikaantunut on: Liiketunnistin edullisesti netistä | Taloon.com. Edit: linkit ovat vain esimerkinomaisesti tässä, eivätkä suosituksia (saati että välttämättä soveltuisivat asennuspaikkaan).
 
...mutta yleisestiottaen, ei tuolla Tukesin sivuillakaan ole mitenkään erityisen selvästi määritellä mikä luetaan esim kiinteäksi valaisimeksi. Jos ostan plafondin jonka ruuvaan kattorasian päälle neljällä ruuvilla ja kytken johdot sen sokerinpalaan, niin eikö se silloin ihan pykälien mukaan mene oikein tämän ao. listan kolmannen kohdan mukaan?
...
En siis varsinaisesti kritisoi saamaani vastausta, lähinnä haluaisin tietää että mikä/missä tuon "kiinteän asennuksen" rajan näin niinkun virallisesti määrittää..?

Laissa, määräyksissä ja asetuksissa ei ylipäätään kovinkaan usein määritetä pilkuntarkasti asioita, vaan loppuviimeksi oikeus tulkitsee lakia. Luin asioikseni sähköturvallisuuslain, niin vähemmän yllättäen näin myös siinä. Viime kädessä se kiinteä asennus määritellään oikeudessa. Veikkaan että tämä on paras "virallinen" vastaus, minkä saat keltään.

Joka tapauksessa, jos et nyt olisi itse vaihtamassa sitä peilikaappia, vaan katsoisit tilannetta ulkopuolelta, niin mitäpä ITSE olisit tästä asiasta mieltä? Joku on proppaamassa uutta peilikaappia seinään, seinästä tulee vain nippu piuhoja ja ne kytketään jossain kytkentärasiassa jne. Kuulostaako tämä nyt ihan aikuisten oikeasti sisustusvalaisimen kytkennältä tai siihen rinnastettavissa olevalta asialta?

Jos nyt kuitenkin kytket itse sen peilikaapin, niin tiedä ainakin 100% mitä teet ja testaa nyt edes jonkun muunkin mainitsemalla schuko-testerillä, että kaikki on kytketty oikein ja vikis toimii kuten pitääkin (ja ikävä kyllä noita schuko-testereitäkin on kelvottomia, jotka eivät tunnista kaikkia virhekytkentöjä, pitää olla kunnollinen).
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Jos nyt kuitenkin kytket itse sen peilikaapin, niin tiedä ainakin 100% mitä teet ja testaa nyt edes jonkun muunkin mainitsemalla schuko-testerillä, että kaikki on kytketty oikein ja vikis toimii kuten pitääkin (ja ikävä kyllä noita schuko-testereitäkin on kelvottomia, jotka eivät tunnista kaikkia virhekytkentöjä, pitää olla kunnollinen).
Eikä se sukotesterikään auta jos sitä ei osaa tulkita oikein.

Ne ovat äkkiseltään melko kryptisiä ne valojen syttymiset, vaikka se loppujenlopuksi ei niin moinmutkainen olekaan kun sen ohjeen on lukenut ajatuksella läpi. TIetysti jos ei tunne ohjeessa käytettyjä termejä sen lukemisesta ei ole paljoa hyötyä.
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Eikä se sukotesterikään auta jos sitä ei osaa tulkita oikein.

Ne ovat äkkiseltään melko kryptisiä ne valojen syttymiset, vaikka se loppujenlopuksi ei niin moinmutkainen olekaan kun sen ohjeen on lukenut ajatuksella läpi. TIetysti jos ei tunne ohjeessa käytettyjä termejä sen lukemisesta ei ole paljoa hyötyä.
Saati, jos ei tajua olla käpälöimättä sitä peltikaapin runkoa ennen, kuin on varmistettu kytkennän oikeellisuus (mittaus -> ymmärrys -> varmuus). Pahimmillaan se kytkentä onkin sitten väärin, ja tulee kynsille ennen kuin ehtii koko testeriä saamaan lähellekään pistorasiaa.
 
Saakohan sähköturvallisuustutkinto 1 materiaalipakettia mistään edullisemmin, kun sähköinfon yli 600 € hinta paketista on aika kova? :(
 
Saati, jos ei tajua olla käpälöimättä sitä peltikaapin runkoa ennen, kuin on varmistettu kytkennän oikeellisuus (mittaus -> ymmärrys -> varmuus). Pahimmillaan se kytkentä onkin sitten väärin, ja tulee kynsille ennen kuin ehtii koko testeriä saamaan lähellekään pistorasiaa.
Siitä peltikaapista en tiedä, mutta samalla tavalla pulverimaalatun peltirunkoisen tasovalaisimen maadoitetusta rungosta ei tullut sormille, vaikka se oli jännitteinen.
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Joka tapauksessa, jos et nyt olisi itse vaihtamassa sitä peilikaappia, vaan katsoisit tilannetta ulkopuolelta, niin mitäpä ITSE olisit tästä asiasta mieltä? Joku on proppaamassa uutta peilikaappia seinään, seinästä tulee vain nippu piuhoja ja ne kytketään jossain kytkentärasiassa jne. Kuulostaako tämä nyt ihan aikuisten oikeasti sisustusvalaisimen kytkennältä tai siihen rinnastettavissa olevalta asialta?

Niin, tuota proppaustahan ei saa "pykälien mukaan" myöskään itse tehdä sinne kylpyhuoneeseen, vaan vaatii "putkarin", samaten kuin esim astianpesukoneen asennus(korjatkaa toki jos olen väärässä).

Mutta jos nyt otetaan vastaava tilanne, eli:
- alkuperäinen valollinen peilikaappi vaihtuu uuteen, joka menee samoihin kiinnikkeisiin
- talo on uusi(=sähköt tehty hiljattain, joten kytkennät nykyisten standardien mukaiset ja VVS löytyy)
- seinästä ei tule "satunnaista nippua pihoja", vaan puolimetriä MMJtä jossa sininen, ruskea ja kevi johto
- kytkentää ei tehdä "jossain kytkentärasiassa", vaan uudessa kaapissa kiinni olevassa suojatussa kytkentärasiassa
- kytkennät mitä tehdään on että ainoastaan siirretään sininen, ruskea ja kevi vanhasta kytkentärasiasta uuteen kytkentärasiaan

Mielestäni tuo rinnastuu teknisenä suoritteena aika suoraan valaisimen vaihtamiseen...
 
  • Tykkää
Reactions: mti
Siitä peltikaapista en tiedä, mutta samalla tavalla pulverimaalatun peltirunkoisen tasovalaisimen maadoitetusta rungosta ei tullut sormille, vaikka se oli jännitteinen.
Joo näinhän se menee, ei siitä maalin läpi tuommoinen 230 V tavallisesti hyppää (ja kohta joku tulee kertomaan jonkin corner casen, jossa tavanomainen peilikaapin pulverimaali johtaakin sähköä). Epäonnisempi saattaa kynsilleen saada sopivasta peilioven saranan ruuvinkannasta tms, joten siksi boldasin tuon "pahimmillaan" (joo, "vähän" keksimällä keksitty esimerkki). Saa ihan tosi epäonnisesti käydä siinä kohtaa kyllä, mutta maallikoita kun ohjeistetaan niin mieluummin liian varovasti kuin "ei sen niin nuukaa ole" -meiningillä (sinä tai muutkaan tässä nyt keskustelleet ette ole tätä harrastaneetkaan, mutta noin yleisellä tasolla). Sen verran monta mihin sattuu milloin sattuu nojailevaa paperillista sähkäriä tullut nähtyä, että en luota ihmisten osaavan varoa oikeita paikkoja asianmukaisesti (jos eivät kaikki ammattilaisetkaan osaa), joten ajattelin tuoda asian ilmi ajatuksella "hyvä tietää jos ei muuten hoksaa".
 
Joo näinhän se menee, ei siitä maalin läpi tuommoinen 230 V tavallisesti hyppää (ja kohta joku tulee kertomaan jonkin corner casen, jossa tavanomainen peilikaapin pulverimaali johtaakin sähköä). Epäonnisempi saattaa kynsilleen saada sopivasta peilioven saranan ruuvinkannasta tms, joten siksi boldasin tuon "pahimmillaan" (joo, "vähän" keksimällä keksitty esimerkki). Saa ihan tosi epäonnisesti käydä siinä kohtaa kyllä, mutta maallikoita kun ohjeistetaan niin mieluummin liian varovasti kuin "ei sen niin nuukaa ole" -meiningillä (sinä tai muutkaan tässä nyt keskustelleet ette ole tätä harrastaneetkaan, mutta noin yleisellä tasolla). Sen verran monta mihin sattuu milloin sattuu nojailevaa paperillista sähkäriä tullut nähtyä, että en luota ihmisten osaavan varoa oikeita paikkoja asianmukaisesti (jos eivät kaikki ammattilaisetkaan osaa), joten ajattelin tuoda asian ilmi ajatuksella "hyvä tietää jos ei muuten hoksaa".
Juu, eikä sitä pulverimaalia tietenkään ole miksikään sähköneristeeksi tarkoitettu. Totesinpahan vain kun joskus törmäsin tilanteeseen jossa valaisin ja sen pistorasia ei toiminut koska jännitteinen johdin olikin maa.

Tuonkin vian "paikallistin" itseasiassa sillä testboy kynällä jota ei joidenkin mukaan saisi sähkärit käyttää ollenaan. Piti vaan ensin tsekata syttyykö kynä pistorasian luona kun valo ei toimi, samalla sitten huomasin että kynä "syttyy" ihan jokapaikassa.
 
Juu, eikä sitä pulverimaalia tietenkään ole miksikään sähköneristeeksi tarkoitettu. Totesinpahan vain kun joskus törmäsin tilanteeseen jossa valaisin ja sen pistorasia ei toiminut koska jännitteinen johdin olikin maa.

Tuonkin vian "paikallistin" itseasiassa sillä testboy kynällä jota ei joidenkin mukaan saisi sähkärit käyttää ollenaan. Piti vaan ensin tsekata syttyykö kynä pistorasian luona kun valo ei toimi, samalla sitten huomasin että kynä "syttyy" ihan jokapaikassa.
Joo, ja hyvähän se on että tuodaan julki näitä juttuja, ettei jää vain "teoreettiseksi vaaraksi". Toki ainahan se lukijan päätettäväksi sitten jää, mihin haluaa uskoa ja mitä haluaa lopulta tehdä.

Tuo kynähän on mitä mainioin kapine vianhaussa ja sen tyyppisissä toimissa, mutta turvavarusteeksi sitä ei tosiaan todellakaan ole tarkoitettu. Oikein hyvä kapine olla olemassa, kunhan ymmärtää sen rajoitteet ja osaa käyttää oikein.
 
Tuo kynähän on mitä mainioin kapine vianhaussa ja sen tyyppisissä toimissa, mutta turvavarusteeksi sitä ei tosiaan todellakaan ole tarkoitettu. Oikein hyvä kapine olla olemassa, kunhan ymmärtää sen rajoitteet ja osaa käyttää oikein.
Se on semmonen työkalu jota on helppo käyttää väärin, siksi jotkut haluaisi ne kieltää kokonaan, kun "on turvallisuusriski". Yleensä ne innokkaimmin asioita kieltämässä olevat tyypit ei vaan ikinä käytännössä tee mitään kieltämäänsä hommaan liittyvää työtä, vaan ovat puhtaasti teoreettisella tasolla toimivia heppuja.

SIksi noissa erilaisissa koulutusjutuissa herättää aina jonkun tason vitutusta kun se "kouluttaja" ennen kalvosulkeisten alottamista kehuu omalla historallaan, joka useimmiten ei sisällä mitään muuta kuin paskanpuhumista ja tyhjäntoimittamista viimeisten vuosikymmenten aikana. Mitä enemmän vuosikymmeniä tyhjän toimittamista, sen "korkeammassa" asemassa ne on pykälänviilauksessa.
 
Se on semmonen työkalu jota on helppo käyttää väärin, siksi jotkut haluaisi ne kieltää kokonaan, kun "on turvallisuusriski". Yleensä ne innokkaimmin asioita kieltämässä olevat tyypit ei vaan ikinä käytännössä tee mitään kieltämäänsä hommaan liittyvää työtä, vaan ovat puhtaasti teoreettisella tasolla toimivia heppuja.

SIksi noissa erilaisissa koulutusjutuissa herättää aina jonkun tason vitutusta kun se "kouluttaja" ennen kalvosulkeisten alottamista kehuu omalla historallaan, joka useimmiten ei sisällä mitään muuta kuin paskanpuhumista ja tyhjäntoimittamista viimeisten vuosikymmenten aikana. Mitä enemmän vuosikymmeniä tyhjän toimittamista, sen "korkeammassa" asemassa ne on pykälänviilauksessa.
Hehe, tää on niin totta, ja tahtoo vituttaa muakin monesti ehkä vähän tarpeettomastikin. Yksi mieleen jäänyt esimerkki oli eräällä ei-sähköalan kurssilla osallistujana ollut omien sanojensa mukaan sähkötöiden johtaja, joka kivenkovaan väitti, ettei maallikko saa lain mukaan tehdä mitään sellaista sähkötyötä, jossa tarvitaan minkäänlaista työkalua. Tein sitten sen virheen, että menin kysymään mistä pykälästä tämmöinen sääntö löytyy, niin sillä meni kasetti samantien. Enpä jaksanut sitä väittelyä sen enempää, vaan totesin mielessäni kaverin saavan ihan vapaasti kuvitella olevansa mitä on, mulla ei ollut tarvetta koreilla tittelillä (kun oon vaan tyhmä asentajanplanttu, joka ei kuulemma ymmärrä mitään). Harmi vain, että muut kurssilaiset uskoivat tätä "johtajaa", kun sentään tittelinä oli "johtaja", ja johtajahan on aina oikeassa.

Onneksi tällä kertaa kyseinen "tieto" ei ollut varsinaisesti vaarallista, vaan päinvastoin ehkä pelotteli jotakuta olemaan koskematta oikeastaan mihinkään sähköasennuksiin. Että sikäli ymmärrän pointin, jos hän halusikin tuolla tavoin olla "rohkaisematta" maallikkoasennuksiin. Jos kuitenkin oli oikeasti noin pihalla, niin onnea vain hänen alaisuudessaan työskenteleville asentajille.
 
Olen ottanut tavaksi kaikissa asennuksissani kokeilla lopuksi itse sormella maadotusliuskaa, lähteepähän sitten virheen tehyt eikä viaton... :-)
 
Olen ottanut tavaksi kaikissa asennuksissani kokeilla lopuksi itse sormella maadotusliuskaa, lähteepähän sitten virheen tehyt eikä viaton... :)
Mä teen samaa, motivoi mittaamaan ihan eri tavalla kun tietää, että itseä se sitten sattuu :D
 
Hah, ihan sama tapa mullakin. Tietenkin tuo kokeilu tehdään vasta huolellisten mittausten jälkeen, mutta tulee se silti lähes aina tehtyä. :D
 
Siitä peltikaapista en tiedä, mutta samalla tavalla pulverimaalatun peltirunkoisen tasovalaisimen maadoitetusta rungosta ei tullut sormille, vaikka se oli jännitteinen.
Merkitystä on myös sillä, millainen kontakti on maapotentiaaliin. Olettaisin, ettet ollut paljain jaloin kostealla betonilattialla.
 
Kaupoista saa kaikenmaailman plafondeja ja muita valaisimia, joita ei saa asennettua kattoon purkamatta katon valaisinrasiaa. Näitäkään ei saa maallikko asentaa, vaikka kuinka mieli tekisi. Maalikko saa kytkeä vain siihen sokeripalaan/valaisinrasiaan avaamatta kytkentärasiaa.
Tästähän päästään taas siihen, että kaikki tilanteet eivät olekaan samoja. Tulkitsen niin, että tilanteesta riippuen tuon tyyppisen valaisimen saa asentaa maallikkotyönä.

Esimerkiksi itse olen asentanut maallikkotyönä kiinteitä valaisimia kattovalaisinpaikkoihin, joissa ei ollut kattorasiaa ensinkään. Siellä katossa oli siis vain erillinen ripustuskoukku(joka poistettiin korvattaessa riippuvalaisin kiinteällä) ja riviliitin pintavetona tulevassa johdossa. Kytkentärasiaan ei tarvinnut koskea ruuvattavan valaisimen asentamiseksi, lähin rasia kun oli AP6 seinän yläosassa metrien päässä valaisinpisteestä.
 
Niin, tuota proppaustahan ei saa "pykälien mukaan" myöskään itse tehdä sinne kylpyhuoneeseen, vaan vaatii "putkarin", samaten kuin esim astianpesukoneen asennus(korjatkaa toki jos olen väärässä).

LVI-työt ei voittopuolisesti ole luvanvaraisia. As. oy voi tietysti velvoittaa käyttämään päteviä urakoitsijoita ja vakuutusyhtiöt harvemmin korvaavat virheellisiä asennuksia.
 
Mistä lähteä liikkeelle jos halajaa S3- tai S2-lupia?
2000-luvun alussa suoritettu tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajan tutkinto, josta ensimmäinen vuosi oli käytännössä yleissähköä. Virallisesti en ole sähköalan töitä tehnyt ikinä.
Sen verran katselin että työkokemusta vaatii, onko vinkkejä miten sitä saisi hankittua muun alan päivätyön ohessa?
Perusasiat on edelleen hallussa, ja koittanut jonkin verran pysyä kärryillä muuttuvista määräyksistäkin...
 
Pitkällä tähtäimellä voisi olla ihan alan vaihto suunnitelmissa, siksi luvat. Täysipäivänen opiskelu ei vaan tällä hetkellä tule onnistumaan.

AMK:t järjestää noita pätevyystutkintoja ja niihin kannattaa kysyä pääsitkö osallistumaan. Saattaisi tulla halvemmaksi ja voisit ehkä saada materiaalinkin halvalla (tulostettua koulun verkosta). Toki on niitä muuallakin. Sitten se oisi enää työkokemuksesta kiinni.

Jos alan vaihto on mielessä niin kannattaa ehkä rohkeasti vain hakeutua sähköpuolen tehtäviin. Palkasta joutuu alkuun tinkimään jos ei ole näyttöä osaamisesta. Jos on aikaisempaa esimieskomusta niin työnjohtajaksi on mahdollisuus päästä silti. Työnantajat ei juurikaan katsele noita lupia onko niitä vai ei, riittää että yrityksen vastuuhenkilöllä on luvat kunnossa. Pätevyystentin suorittamisen jälkeen kun työkokemus karttuu niin voit nuo luvatkin hankkia. Olikohan viisi vuotta aikaa hakea tarpeeksi työkokemusta ennen kuin menee vanhaksi.

Itse menin koulusta työnjohtajaksi kokeneemman sähkötöiden johtajan alaisuuteen, pätevyystentin suoritin koulussa kun se oli yksi kurssi ja nyt on S2-luvat kun työkokemusta tullut vuosien varrella sen verran.
 
Pitkällä tähtäimellä voisi olla ihan alan vaihto suunnitelmissa, siksi luvat. Täysipäivänen opiskelu ei vaan tällä hetkellä tule onnistumaan.
Sähköpätevyyden saaminen ilman alan työkokemusta ei onnistu ja lisäksi pitää olla voimassa oleva sähköturvallisuustutkinto. Ja eihän niitä pätevyyksiä välttämättä tarvitse, jos työskentelee yrityksessä, jonka sähkötöiden johtajalla on luvat. Vai meinasitko alkaa urakoimaan omissa nimissäsi?
 
Joo, siis sähköurakointia tekevä firma saa palkata aivan kenet tahansa tekemään niitä sähkötöitä. Koko homma on täysin sähkötöiden johtajan vastuulla. Itseasiassa eihän niillä jossain sähköfirmassa töissä olevilla asentajille yleensä mitään henkilökohtaisia pätevyykisä ole.

Merkitystä on myös sillä, millainen kontakti on maapotentiaaliin. Olettaisin, ettet ollut paljain jaloin kostealla betonilattialla.
No hikisin sukin laattalattialla, eli kyllä sen puolesta olisi ollut tilanne kunnossa.
 
Joo, siis sähköurakointia tekevä firma saa palkata aivan kenet tahansa tekemään niitä sähkötöitä. Koko homma on täysin sähkötöiden johtajan vastuulla. Itseasiassa eihän niillä jossain sähköfirmassa töissä olevilla asentajille yleensä mitään henkilökohtaisia pätevyykisä ole.


No hikisin sukin laattalattialla, eli kyllä sen puolesta olisi ollut tilanne kunnossa.

Sähköasennuksia saa tehdä ainoastaan sähköalan ammattihenkilö. Yrityksessä tulee olla nimetty sähkötöiden johtaja jolla on kyseisen työn kattava voimassaoleva sähköpätevyys.

Johtoreittejä jne. rakennustöihin rinnastettavia hommia voi toki puuhailla maallikkokin ja usein nuo luolamiehellekin sopivat hommat ostetaankin alihankintana joltain alhaisemman veloitusluokan tekijältä.

Käytännössä valtaosalla (99,998%) Suomessa asennushommia tekevistä on vähintään se alan ammattitutkinto alla, näistä "6 vuotta alan työkokemusta muttei tutkintoa" kavereista tulee ekana mieleen että työtodistus on helpompi väärentää kuin koulutodistus.
 
Sähköasennuksia saa tehdä ainoastaan sähköalan ammattihenkilö. Yrityksessä tulee olla nimetty sähkötöiden johtaja jolla on kyseisen työn kattava voimassaoleva sähköpätevyys.

Johtoreittejä jne. rakennustöihin rinnastettavia hommia voi toki puuhailla maallikkokin ja usein nuo luolamiehellekin sopivat hommat ostetaankin alihankintana joltain alhaisemman veloitusluokan tekijältä.

Käytännössä valtaosalla (99,998%) Suomessa asennushommia tekevistä on vähintään se alan ammattitutkinto alla, näistä "6 vuotta alan työkokemusta muttei tutkintoa" kavereista tulee ekana mieleen että työtodistus on helpompi väärentää kuin koulutodistus.


No juu ja ei, itsenäisesti sähkötöitä saa tehdä vain ammattihenkilö.
Jos sähköalan töitä saisivat tehdä pelkästään ammattihenkilöt ja ammattihenkilön status vaatii sähköalan perustutkinnon lisäksi vuoden sähköalan työkokemusta niin mistä se työkokemus kertyisi?

Jokaisella työmaalla jolla tehdään sähkötöitä vaaditaan työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, ja tämän tyypin on oltava sähköalan ammattihenkilö.
Opastettu henkilö (esim. opiskelija tai Rakennus OÜ:n Urmas) saa tehdä sähköasennuksia kunhan tekee niitä ammattihenkilön valvonnassa. Vastuu luonnollisesti pysyy sillä työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojalla ja sähkötöiden johtajalla.
 
Millainen temppu olisi vetää keittiön kaapiston alta olevasta uppoasennetusta pistorasiasta johto kaapin sisälle pinta-asennettavalle pistorasialle? Tarvitseeko sisäseinissä kulkevat johdot putkittaa vai riittääkö, että ujuttaa johdon kaapin taustalevyyn tehdystä reiästä vanhalle pistorasialle? Pistorasiaan tulee ledivalojen muuntaja kiinni, joten mistään järjettömistä virroista ei ole kyse (esim. Ikean Trådgri muuntajan nimellisvirta näytää olevan 0.24A).
 
Millainen temppu olisi vetää keittiön kaapiston alta olevasta uppoasennetusta pistorasiasta johto kaapin sisälle pinta-asennettavalle pistorasialle? Tarvitseeko sisäseinissä kulkevat johdot putkittaa vai riittääkö, että ujuttaa johdon kaapin taustalevyyn tehdystä reiästä vanhalle pistorasialle? Pistorasiaan tulee ledivalojen muuntaja kiinni, joten mistään järjettömistä virroista ei ole kyse (esim. Ikean Trådgri muuntajan nimellisvirta näytää olevan 0.24A).
Jos laitat sinne väliseinään vaan _johdot_ niin se pitää putkittaa, mutta MMJ kaapelin saa laittaa sinne sellaisenaan. Ainakin siis jos kyseessä on normaali levyseinä. Kiveen sitäkään ei sellaisenaan saa roilota. Sillä ei sinänsä ole mitään merkitystä millaisia virtoja suunnittelet johtimia pitkin liikuttavasi, se suojalaite (sulake) määrää sen johdotuksen - tai toisinpäin.
 
Jos laitat sinne väliseinään vaan _johdot_ niin se pitää putkittaa, mutta MMJ kaapelin saa laittaa sinne sellaisenaan. Ainakin siis jos kyseessä on normaali levyseinä. Kiveen sitäkään ei sellaisenaan saa roilota. Sillä ei sinänsä ole mitään merkitystä millaisia virtoja suunnittelet johtimia pitkin liikuttavasi, se suojalaite (sulake) määrää sen johdotuksen - tai toisinpäin.
Joo ihan MMJ:llä olisi tarkoitus johdottaa ja taustalla siis normaali levyseinä. Mikä tarkoitus johtojen putkituksella ylipäätään on edes?
 
Joo ihan MMJ:llä olisi tarkoitus johdottaa ja taustalla siis normaali levyseinä. Mikä tarkoitus johtojen putkituksella ylipäätään on edes?
MMJ on kaapeli.

Kaapelissa on useampi johto.

Niitä johtoja (siis yksittäisiä johtimia) ei saa jättää irtonaisena sinne seinän sisään heilumaan, joten pykälä vaatii suojaputken.

Ihan käytännön tasolla se suojaputki tekee niistä johdoista huollettavia, sinne voi vetää uudet johdot, tai lisää johtoja.
 
Näkyy olevan yhden mökkerön vanhat(keskus asennettu kai 80-luvulla mutta ties mitä purkuosia silloinkin jo käytetty) tulppasulakkeiden kannet useimmat hiukan kusenpolttaman näköisiä(sinänsä ehjiä) ja eri paria. Yhdestä tosin on joku nussinut lasinkin ja jättänyt tämän hengenvaarallisen patentin hengaamaan sopivasti hattunaulakon viereen. Kaikki ovat näitä kodin tavallisia pieniä D II -kokoisia. Taidan siis laittaa kaikki 15 uusia kansia. Liekö väliä mitä ja mistä ostaa? En haluaisi vaihtaa tyhmyyksissäni "wanhaa hyvää" uuteen muovikuraan jos se onkin huonompi.

Onko turhaa tai suorastaan typerää korvata osa näistä tulppamallin automaateilla? Ovatko mistään kotoisin? Ajattelin että valaistuksen(sisältää myös pistorasian) ja erillisille pistorasioiden ryhmille ehkä voisi, paitsi "pesukone 16 A" kuulostaa mutullani siltä että saa jatkossakin olla hidas posliini. Ylianalysoinko pahasti? Pieni näperrys ei haittaa mikromanageroivaa tyyppiä, ja ajatuksenahan on ettei ryhmäkeskusremppa ole ihan välittömässä tulevaisuudessa edessä.
 
Onko turhaa tai suorastaan typerää korvata osa näistä tulppamallin automaateilla? Ovatko mistään kotoisin? Ajattelin että valaistuksen(sisältää myös pistorasian) ja erillisille pistorasioiden ryhmille ehkä voisi, paitsi "pesukone 16 A" kuulostaa mutullani siltä että saa jatkossakin olla hidas posliini. Ylianalysoinko pahasti? Pieni näperrys ei haittaa mikromanageroivaa tyyppiä, ja ajatuksenahan on ettei ryhmäkeskusremppa ole ihan välittömässä tulevaisuudessa edessä.

Jos haet käyttömukavuuden parantamista sillä että vaihdat tulppasulakkeet automaatteihin, niin sanoisin että ei ole turhaa
 
Mä en kyllä oikein näe mitään etua siitä "tulppa-automaatista" pelkästään sulakkeen korvaajana. Jos sulake palaa niin usein että siitä on jotain etua, niin käyttö on silloin vääränlaista siihen ryhmään.

Ne automaatit on käteviä jos sitä käyttää samalla jonkinlaisena kytkimenä. Siis jos sulakkeen takana on vaikka vesiautomaatti, tai jokin lämmitin, jolta on tarpeen säännöllisesti kytkeä sähkö pois. Varsinaisena käyttökytkimenä ne ei pidemmänpäälle kestä.
 
Mä en kyllä oikein näe mitään etua siitä "tulppa-automaatista" pelkästään sulakkeen korvaajana. Jos sulake palaa niin usein että siitä on jotain etua, niin käyttö on silloin vääränlaista siihen ryhmään.

Ne automaatit on käteviä jos sitä käyttää samalla jonkinlaisena kytkimenä. Siis jos sulakkeen takana on vaikka vesiautomaatti, tai jokin lämmitin, jolta on tarpeen säännöllisesti kytkeä sähkö pois. Varsinaisena käyttökytkimenä ne ei pidemmänpäälle kestä.

On se automaatti kivempi käyttää vaikka sulake pomppaisi kerran vuosikymmenessä. Tai jos tekee yhdessä huoneessa jotain remppaa ja haluaa sähköt pois, tai vaihtaa hellaa yms. Jos on motivaatiota vaihtaa niin sanoisin että antaa palaa
 
On se automaatti kivempi käyttää vaikka sulake pomppaisi kerran vuosikymmenessä. Tai jos tekee yhdessä huoneessa jotain remppaa ja haluaa sähköt pois, tai vaihtaa hellaa yms. Jos on motivaatiota vaihtaa niin sanoisin että antaa palaa
On tietysti, mutta ei tuo nyt kovin kustannustehokasta ole.

Lisäksi monessa ovellisessa keskuksessa tuo automaatit estää oven sulkemisen kokonaan, mutta tuon nyt pystyy toteamaan ihan silmälläkin.
 
On tietysti, mutta ei tuo nyt kovin kustannustehokasta ole.

Lisäksi monessa ovellisessa keskuksessa tuo automaatit estää oven sulkemisen kokonaan, mutta tuon nyt pystyy toteamaan ihan silmälläkin.

Jos tässä koronan keskellä haluaa jotain tekemistä niin mielestäni ihan hyvä harrasteprojekti
 
Jos tässä koronan keskellä haluaa jotain tekemistä niin mielestäni ihan hyvä harrasteprojekti
En nyt ihan harrasteeksi asti määrittelisi sitä, jos kipaisee kaupasta pari osaa, kiertää vanhat varokekannet pois ja niiden tilalle toisen näköisen propun. Nyt ei siis ollut ideana vaihtaa kiskoasenteisiin johdonsuojiin tai muutenkaan tehdä raneasennuksia(tai edes niitä oikeaoppisia luvattomana maallikkotyönä) keskuksen puolella. Eikä luvallisestikaan, koska tuollainen mooseksenaikainen kaappi menee kokonaisuudessaan vaihtoon sillä hetkellä kun oikea tarve sen muuttamiselle ilmenisi.

Toki se on mukavaa harrastetekemistä lueskella aikanaan hituvirtakoulussa selauksella sivuuttamiaan asioita talosähköistä. Samoin se, että käy vähän nurkkia läpi ja etsii viturallaan olevia juttuja, joista tulee korjaus- ja parannuslistaa.
 
Viimeksi muokattu:
koska tuollainen mooseksenaikainen kaappi menee kokonaisuudessaan vaihtoon sillä hetkellä kun oikea tarve sen muuttamiselle ilmenisi.

Mistä sen tiedät että on mooseksen aikainen kaappi? Se että siellä on tulppasulakkeet ei tarkoita välttämättä että se olisi jotenkin hirmuisen vanha, ja jos se on normaaleilla dinkiskoilla, niin varsinkin jokin upotettava keskus on paljon fiksumpi uusia vain kalusteiltaan, kuin alkaa rakentamaan siihen pintakeskusta tilalle.

E: nuo tuollahan tuo oli että on 80-luvulta.. no vaikea sanoa mitä siellä sitten oikeasti on, se että ne kannet on erilaisia keskenään ei oikein vielä tarkoita mitään.
 
Kylppärin peilikaapin spottivalot lakkasivat toimimasta. Valot välähtää päälle laittaessa, mutta sammuvat sitten heti. Ovat led-valot mallia Philips coreline proset rs120b.

Koska nuo välähtää, eli itse ledit näyttäis toimivan, niin epäilin, että joku muuntaja tmv on levinnyt. Ensin meni toinen valo ja joidenkin viikkojen päästä toinen, eli varmaan se muuntaja on sisäänrakennettu tuohon itse valoon? Vai onko tuollaisissa yleensä joku ulkoinen muuntaja tmv?

Tuo on sokeripalalla kiinni, eli pitäisi saada ilman sähköalan tutkintoa vaihtaa?
 
Kylppärin peilikaapin spottivalot lakkasivat toimimasta. Valot välähtää päälle laittaessa, mutta sammuvat sitten heti. Ovat led-valot mallia Philips coreline proset rs120b.

Koska nuo välähtää, eli itse ledit näyttäis toimivan, niin epäilin, että joku muuntaja tmv on levinnyt. Ensin meni toinen valo ja joidenkin viikkojen päästä toinen, eli varmaan se muuntaja on sisäänrakennettu tuohon itse valoon? Vai onko tuollaisissa yleensä joku ulkoinen muuntaja tmv?

Tuo on sokeripalalla kiinni, eli pitäisi saada ilman sähköalan tutkintoa vaihtaa?
Pikaisella googlehaulla tuolla philipsin valolla tulee 230V valaisin, eli erillistä muuntajaa ei ole.

Mun puolesta voit tulkita pykäliä niin että saat sen itse vaihtaa. Jos vaihdat sen täsmälleen samanlaiseen, niin ei tuossa mun mielestä ole ongelmaa, mutta enhän mä ole se joka asiasta päättää.
 
Joo, kiitos vastauksesta. Ongelma näyttäs nyt olevan se, että ton kyseisen valon valmistus on loppu, mutta täytyy hankkia vastaava uudempi malli.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 245
Viestejä
4 863 072
Jäsenet
78 631
Uusin jäsen
MkR88

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom