12 V jännite ei riitä. Vakiovirtalähde pitää virran vakiona ja jännite on sitten mikä on. Vakiojännitelähde pitää jännitteen vakiona ja virta on mitä on.
Kysymyksiä sähkömiehille
- Keskustelun aloittaja penttip
- Aloitettu
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 339
Ok. Mutta eikö sähkölaitteet ole tarkkoja kuinka isoa jännitettä niihin syötetään? Eikö liian suuri jännite juuri riko vehkeitä? Millä jännitteellä sitten nuo SLOn sarjan ledit toimivat? Vai ovatko ledit tarkkoja jännitteestä ollenkaan?
Tuolta nyt löytyi tuollainen joka ilmeisesti sopii tuohon sarjaan... LED Vakiovirtalähde 18W, 350mA
Ja tuolta löytyi infoa mutta ei sielläkään selitetä sen tarkemmin Miten valitset sopivan vakiovirtalähteen valaisimeesi - Arrant-Light Blog
Viimeksi muokattu:
Jep. Teoriassa 3 W / 0,350 A = 8,6 V ja kuusi kappaletta sarjassa eli vaatisivat jännitelähteeltä 6 x 8,6 V = 51,6 V eli 12 V ei tosiaan ole tarpeeksi.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 339
Tuo pyöreä sarjan mukana tullut virtalähde näyttäisi antavan "No Load: 38 VDC" ja "Load: DC350mA 3-31,5V 0-9W" , mitä tuo nyt sitten ikinä tarkoittaakin.
Kaikki mitä on mittaria ennen on sähköyhtiön omaisuutta et niihin et saa itse mennä koskemaan.
- Liittynyt
- 11.11.2016
- Viestejä
- 2 187
Pääkytkin on ennen mittaria, ja ei ole sähkölaitoksen omaisuutta.
Kyllä ne monesti on... kannattaa katsoa sähköyhtiön sopimusehdot läpi.
Tuo nyt oli vaan karkea laskuesimerkki, että miksi 12 V ei riitä. Varmaan eroa tuli siksi, että tuo 3 W lieneekin LEDin maksimi tehonkesto ja todellinen kulutus jotain 1-2 W.
Minä mistään mitään tiedä, mutta kokeillaan, korjatkaa tietävämmät, jos meni väärin... Pääasiassahan se taitaa olla liian iso virta, joka sähkölaitteita rikkoo. Jännite ei itsessään mahdottoman pahoja tee (kunhan ei lyö läpi), kun taas virta aiheuttaa lämpöhäviöitä ja lämpö kirjaimellisesti käräyttää komponentit. Mutta koska jännite ja virta kulkevat käsi kädessä (U=RI, eli jännite on vastus kertaa virta), niin liian iso jännite aiheuttaa liian ison virran, joka käräyttää komponentit.
Ledeillä taidetaan käyttää usein vakiovirtalähteitä, koska superkirkkaiden ledien tapauksessa pienetkin jännitteenvaihtelut aiheuttaa suuren vaihtelun virrassa, eli pienikin ylijännite voi aiheuttaa niin suuren ylivirran, että ledit kärähtää. Varmaan lopputulos olisi toimiva myös hyvin reguloidulla vakiojännitelähteellä, jonka parametrit on sopivasti valittu, mutta selkeintä käyttää speksien mukaista lähdettä.
Edit: Niin ja vakiovirtalähteellä taitaa saavuttaa myös sen, että ledejä voi kytkeä virtapiiriin vapaavalintaisen määrän? Vakiojännitelähteellä ei voisi.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 339
Lediähän tosiaan ohjataan virralla. Ideaalinen ledi voisi toimia esim. 150mA:lla 3 Voltilla, 1A:lla 3Voltilla ja 100 A:lla (sen pikosekunnin) 3 Voltilla, niin jännitteellä ei tietenkään voi ohjata. Reaalimaailman ledit ei ihan noin jyrkällä käyrällä mene (johan johtimissakin on resistanssia), mutta kun myös lämpötila ja laatuvaihtelut vaikuttaa asiaan, niin jännite ei ole realistinen vaihtoehto ohjaamiseen. Yleensä "ledit", jotka on tarkoitettu käytettäväksi tietyllä jännitteellä (esim. 12V) sisältävä etuvastuksen, eli ledin kanssa sarjassa olevan vastuksen joka rajoittaa virran sopivaksi.
Jeps paitsi tarpeeksi monta sarjeenkytkettyä tarpeeksi matalatehoista lediä, niin näitä taitaa pystyä ohjaamaan jännitteellä ilman etuvastustakin? Superkirkkaissa taas jo tosiaan pelkästään lämpötilan vaihtelut heiluttaisi virtaa aivan liian paljon, että homma toimisi järkevästi.
Kysellään nyt helppoja ja tyhmiä tänne väliin.. Kylppärin katossa on 6 kpl upotettuja valaisimia, kaikki saman katkasimen takana. Ajattelin että jos edes osan saisi vaihdettua ledeiksi mutta en nyt pääse tästä pidemmälle.. Rautalangoista vaan kääntäen ja polttimo irti? Vai onko näitä tätä kautta tarkoitus vaihtaa? Ja onnistuukohan vaihto ledeiksi vai onko sudenkuoppia matkassa (virtalähteen minimiteho?)?
Liitteet
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 339
Painat/puristat sisäänpäin renkaan päistä niin tuo rengas tulee pois ja voit vaihtaa polttimon. Saattaa olla vähän jumittunut tuo poltin tuohon runkoon mutta irtoaa kyllä.
Itse vaihdoin kolme halogenipolttimoa 3W ledeiksi (GU 6.5) ja hyvin pelaa.
Niin ja tietenkin vaihdat kaikki kerralla (muuten hölmön näköistä).
Kiitos ohjeesta, sain polttimon irti. Alta paljastui GU5.3/12V/35W. Sitten pitää vain löytää hyvä korvike led-maailmasta.
Entisessä kylppärissä ei valot enää syttynyt kun vaihdoin kaikki polttimot ledeiksi (johtuen virtalähteen minimitehovaatimuksesta(?)) niin siksi oli tuo aiempi kommenttini. Ilmeisesti tämä selviää vain kokeilemalla jos ei sähkömiestä halua vaivata tai avata kattoa sen enempää.
Siellä on muuntaja pujotettu jostain lampun reiästä eli ei tartte purkaa kattoa. Eli etsit oikean reiän, pujotat muuntajan ulos, vaihdat sen (et kerro kenellekään) sopivaan ja pistät takas.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 339
Joo sillähän se selviää. Ei siinä yleensä kalliita vahinkoja tule jos jotain sitten rikkoontuukin. Oli muuten mullakin noita GU 5.3 eikä GU 6.5
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 032
Johtuu kyllä aika pitkälti komponentista onko se herkkä virralle vai jännitteelle.
Esim tietokoneen osat toimitetaan yleensä antistaattisessa pussissa siksi koska ovat erittäin herkkiä jännitteelle, ja tavallinen banaanipussikin muodostaa staattista sähköä sen verran että sen jännite riittää hajottamaan emolevyn, vaikkei mitään merkittävää virtaa olekaan. Pätee myös toisinpäin, eli jotkin komponentit voivat kestää varsinkin hetkittäisenä valtaviakin virtoja.
Pääsääntöisesti* erilaiset led lamput ovat yleensä nimenomaan vakiovirtaohjattuja, myös nämä vakiojännitelähteellä toimivat (poislukien led nauhat - joka nyt ei oikeastaan olekaan lamppu). Vakiojännitelähteeseen on helppo lisätä vapaavalintainen määrä lamppuja, niitä vaan lisätään rinnakain, kunnes teholähteen virranantokyky saavutetaan.
Vakiovirtalähteeseen voi laittaa useamman ledin sarjaan, mutta käytännössä määrä on hyvinkin rajattu, koska jokaisen ledin lisääminen nostaa aina jännitettä 3-5V, eikä niitä loppujen lopuksi kovin pitkää ketjua voi laittaa, kun saavutetaan jo raja jonka jälkeen niitä ei enää lasketa pienoisjännitteiksi. Periaatteessa valaisimen sisällä voi olla ledketju jonka jännite on vaikka 300Volttia virran pysytellessä vaikka siinä 350mA:ssa, mutta nuo on aseteltu eristeisen materiaalin taakse suojaan kosketuksilta. Vakiovirta kuitenkin siksi että led tuottaa tietyn valomäärän tietyllä virralla, ja yksilöstä riippuen jännite jolla virta "otetaan" vaihtelee.
*Joo, on olemassa erilaisia halpisledlamppuja jotka ei ole vakiovirtaohjattuja, mutta pääsääntöisesti vakiovirtaohjaus.
Olen tilaamassa autokatokseen latauslaitetta esimerkiksi ABL SURSUM EMH1 joka toimii 11kw maksimiteholla.
ABL Sursum eMH1 -latauslaite - Latauslaitteet.fi
Koska autokatos on rakennusvaiheessa on minulla mahdollisuus välttää ns ruma pintaveto paneloinnin päällä kaapelille, kysynkin nyt että minkälainen kaapeli minun tulee asentaa sähkökeskuksen ja tulevan latauslaitteen välille? Ymmärrykseni mukaan tämä on "MCMK" kaapelia, riittääkö esim MCMK 4x2,5+2,5? Vai pitääkö olla järeämpi? Ao. kaapeliin ei tule muita kytkentöjä kuin latauslaite.
Maakaapeli MCMK 4x2,5+2,5
Tiedostan toki että sähköasennus on luvanvaraista toimintaa ja kytkennät tuleekin tekemään sähkömies (ei vielä tilattu), haluaisin nyt vain varmistaa kaapelin tyypin että itse voin putkittaa oikean kaapelin autokatoksen runkoon ennen panelointia jolloin asennus on esteettisesti siisti.
ABL Sursum eMH1 -latauslaite - Latauslaitteet.fi
Koska autokatos on rakennusvaiheessa on minulla mahdollisuus välttää ns ruma pintaveto paneloinnin päällä kaapelille, kysynkin nyt että minkälainen kaapeli minun tulee asentaa sähkökeskuksen ja tulevan latauslaitteen välille? Ymmärrykseni mukaan tämä on "MCMK" kaapelia, riittääkö esim MCMK 4x2,5+2,5? Vai pitääkö olla järeämpi? Ao. kaapeliin ei tule muita kytkentöjä kuin latauslaite.
Maakaapeli MCMK 4x2,5+2,5
Tiedostan toki että sähköasennus on luvanvaraista toimintaa ja kytkennät tuleekin tekemään sähkömies (ei vielä tilattu), haluaisin nyt vain varmistaa kaapelin tyypin että itse voin putkittaa oikean kaapelin autokatoksen runkoon ennen panelointia jolloin asennus on esteettisesti siisti.
- Liittynyt
- 11.11.2016
- Viestejä
- 2 187
Kunnan omistamassa kiinteistössä on sähkökiukaalla varustetut saunat. Saunan kattoon on asennettu 230 V valaisimet, joiden syöttö tulee pinta-asennetulla MMJ-kaapelilla.
Eikös näissä pidä käyttää lämpösuojattuja kaapeleita, ja asentaa valaisimet vähintään 1 metrin etäisyydelle kiukaasta. Näin ollen ei taida olla ihan lailliset asennukset?
Eikös näissä pidä käyttää lämpösuojattuja kaapeleita, ja asentaa valaisimet vähintään 1 metrin etäisyydelle kiukaasta. Näin ollen ei taida olla ihan lailliset asennukset?
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 522
Saa saunassa käyttää mmj max metrin korkeudella. Sitä korkeammalla pitää käyttää 170-astetta kestävää piuhaa. 0,5m etäisyydellä kiukaasta ei saa olla muita sähkölaitteita asennettuna paitsi kiukaan omat sähkölaitteet.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 173
Saas:n "3W" ledien watin on ns. hattiwatteja. Valmistajan edustajan kanssa juttelin joskus sähkömessuilla ja ihmiset ei kuulemma osta 1W ledejä ja heidän ledit vastaa kiinalaisten 3W ledejä...
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 339
Tilasin LED Vakiovirtalähde 18W, 350mA ja hyvin näyttäisi pelittävän. Oli nopea toimitus tuossa kaupassa. Taidanpa hankkia uudet ledinauhat keittiökaappien alle tuolta.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 834
Onko kellään tullut vastaan sellaista että vanhassa asuinrakennuksessa hehkuu lamppu vaikka kytkin on sammutettu? Riittää että lampulle tulee esim. nollajohto joka on suoraan sähkökeskuksessa kiinni, ja sitten toisella puolella on 30cm johdonpätkä joka on ilmassa kiinni. Eli lampulle tulee vain yhdeltä puolelta sähköverkosta johto, ja toisella puolella vain "antenni" kiinni.
Johdot täytyy kuitenkin olla samassa kaapelissa/nipussa eli sama MMJ johto esimerkiksi. Kokeilin laittaa kokonaan eri kaapeleilla niin silloin ei lamppu hehkunut.
Eli jostain se kehittää potentiaalieron, mutta mistä?
Ohessa havainnollistava kuva:
Johdot täytyy kuitenkin olla samassa kaapelissa/nipussa eli sama MMJ johto esimerkiksi. Kokeilin laittaa kokonaan eri kaapeleilla niin silloin ei lamppu hehkunut.
Eli jostain se kehittää potentiaalieron, mutta mistä?
Ohessa havainnollistava kuva:
Liitteet
Minkä väliltä mittasit tuon 68 volttia?
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 834
Lampun kannasta eli N ja L johtojen väliltä.
Kaksi rinnakkain olevaan johdinta on kondensaattori. Kondensaattori on vaihtovirralle vähän kuin vastus. Yleismittarin sisäinen resistanssi voi olla kymmeniä megaohmeja. Eli jos mittaa kannalta ja mittari on 10Mohm ja johtojen muodostama kondensaattori 50Hz taajuudella efektiivisesti 4Mohm, niin silloinhan yleismittarin yli vaikuttaa 230V * 4MOhm / (10Mohm+4MOhm) = 65V jännite.
Mittasitko jännitteen valaisimen kattorasialle tulevien nolla- ja vaihejohtimien väliltä kytkimen ollessa auki vai testasitko tuolla 30 cm johdon pätkällä, joka on roikkuu ilmassa?
Kysymys sähköauton latauksesta. Osassa latausasemista on markkinontimatskun mukaan "dynaaminen kuormantunnistus" (ja useampi asema kuvauksen pohjalta yhdistetään toisiinsa pari/tms-kaapelilla eli linkittyvät toisiinsa), joka käsittääkseni ottaa ohjaustiedon khw-mittarin pulssilähdöstä. Onko tämmöinen himmeli tarkoitettu tyyliin taloyhtiöön eikä omakotitaloon jossa isohko kuorma (kiuas) voi ryhmähtää päälle kerralla ja tarvitsee suhteessa suuren tehon vai onko kwh:n pulssilähtö ja latausaseman äly tarpeeksi nopea pudottamaan aseman kuormaa tuossakin tapauksessa? Taloyhtiössähän tilanne on eri kun 100 asemaa tai 100 kiuasta ei ikinä hyppää kerralla kaikki päälle? Tuon dynaamisen rajoituksen lisäksi asemissa on sitten kiinteitä dip-kytkin pohjaisia kovia rajoja joilla tehoa voi kiinteästi rajata.
3x35A tötsyt, siirtoyhtiö näyttää että ~1/3 kapasiteetista käytössä (ei mitään hajua miten laskevat). "22khw" laturille rajoitettuna olisi tarvetta - 11khw liian kesy (ja sehän menisi suorilta), kämpässä maalämpö ja sähkökiuas, muuten "normikäyttöä". Pääkeskus autokatoksessa, jonne latausasemakin tulisi, talossa oma keskus. Tällä tietoa välissä ei ole vapaita karvoja jotta esim. kiukaalle voisi askarrella kuormanpudotuksen ja jos tyhjiä putkia ei ole (onko putkia ollenkaan) eikä olemassa olevaan saa vedettyä lisää niin karvojen lisäys on keskusten välille on "mahdotonta" jos olemassa olevaa infraa ei pääse hyödyntämään (ehkä Pera (kts alta) silti saattaisi tietää jonkun keinon).
Latausasemia myydään pakettina (sis. asennus jonka osuus suht kova ~500e), mutta tuollaista ei kannattane ottaa kun itse aseman asennustyö on mallia "laite seinälle, 1m johtoa pääkeskukseen ja 4 TC-kiinnikettä kaapeliin, johdonsuojat (ja vvsk)" ja hinta ei siis sisällä mitään älynrakentamista systeemiin, josta olettavasti rokotetaan aika reilusti kun tuollaisen kiinteän asennuksenkin hinta jo 500e...
Ymmärtääkö random Peran Sähkö Ky (sori jos tämmöinen on oikeasti olemassa-fiktiivinen firma siis tässä tapauksessa) noiden latausasemien ja niiden mahdollisuuksien päälle vai onko tässä itse ensin selvitettävä että mitä todellisia mahdollisuuksia kuormanohjaukseen on, valita asema ja sitten soittamaan Pera paikalle ja kertoa mitä tarttis tehdä ja Pera laskee tarjouksen tarvittavine osineen (mm. tuo valittu asema, kwh-mittari, ...)? Käsittääkseni mahdollisuudet on about seuraavat:
a) kwh-mittari pohjainen on riittävän nopea -> helppo ja kätevä, ei tartte edes miettiä muita vaihtoehtoja
b) kuormanohjaus-lanka pitäisi saada keskusten välille
c) asukas itse toimii kiukaan kuorman ohjaajana
a:ssa saisi latausaseman koko tehon käyttöön, b:ssä joutunee rajoittamaan asemaa dipeillä siten että arpoo kämpän piikkikulutuksen ilman kiuasta, c sama kuin b mutta vastuu asukkaalla itsellään (tässä tapauksessa aseman kytkentä Peralta kaiketi parin tunnin homma, jolloin senkin saa paljon halvemmalla kuin tuollaisen "kiinteän" paketin)...
3x35A tötsyt, siirtoyhtiö näyttää että ~1/3 kapasiteetista käytössä (ei mitään hajua miten laskevat). "22khw" laturille rajoitettuna olisi tarvetta - 11khw liian kesy (ja sehän menisi suorilta), kämpässä maalämpö ja sähkökiuas, muuten "normikäyttöä". Pääkeskus autokatoksessa, jonne latausasemakin tulisi, talossa oma keskus. Tällä tietoa välissä ei ole vapaita karvoja jotta esim. kiukaalle voisi askarrella kuormanpudotuksen ja jos tyhjiä putkia ei ole (onko putkia ollenkaan) eikä olemassa olevaan saa vedettyä lisää niin karvojen lisäys on keskusten välille on "mahdotonta" jos olemassa olevaa infraa ei pääse hyödyntämään (ehkä Pera (kts alta) silti saattaisi tietää jonkun keinon).
Latausasemia myydään pakettina (sis. asennus jonka osuus suht kova ~500e), mutta tuollaista ei kannattane ottaa kun itse aseman asennustyö on mallia "laite seinälle, 1m johtoa pääkeskukseen ja 4 TC-kiinnikettä kaapeliin, johdonsuojat (ja vvsk)" ja hinta ei siis sisällä mitään älynrakentamista systeemiin, josta olettavasti rokotetaan aika reilusti kun tuollaisen kiinteän asennuksenkin hinta jo 500e...
Ymmärtääkö random Peran Sähkö Ky (sori jos tämmöinen on oikeasti olemassa-fiktiivinen firma siis tässä tapauksessa) noiden latausasemien ja niiden mahdollisuuksien päälle vai onko tässä itse ensin selvitettävä että mitä todellisia mahdollisuuksia kuormanohjaukseen on, valita asema ja sitten soittamaan Pera paikalle ja kertoa mitä tarttis tehdä ja Pera laskee tarjouksen tarvittavine osineen (mm. tuo valittu asema, kwh-mittari, ...)? Käsittääkseni mahdollisuudet on about seuraavat:
a) kwh-mittari pohjainen on riittävän nopea -> helppo ja kätevä, ei tartte edes miettiä muita vaihtoehtoja
b) kuormanohjaus-lanka pitäisi saada keskusten välille
c) asukas itse toimii kiukaan kuorman ohjaajana
a:ssa saisi latausaseman koko tehon käyttöön, b:ssä joutunee rajoittamaan asemaa dipeillä siten että arpoo kämpän piikkikulutuksen ilman kiuasta, c sama kuin b mutta vastuu asukkaalla itsellään (tässä tapauksessa aseman kytkentä Peralta kaiketi parin tunnin homma, jolloin senkin saa paljon halvemmalla kuin tuollaisen "kiinteän" paketin)...
Kysymys sähköauton latauksesta. Osassa latausasemista on markkinontimatskun mukaan "dynaaminen kuormantunnistus" (ja useampi asema kuvauksen pohjalta yhdistetään toisiinsa pari/tms-kaapelilla eli linkittyvät toisiinsa), joka käsittääkseni ottaa ohjaustiedon khw-mittarin pulssilähdöstä. Onko tämmöinen himmeli tarkoitettu tyyliin taloyhtiöön eikä omakotitaloon jossa isohko kuorma (kiuas) voi ryhmähtää päälle kerralla ja tarvitsee suhteessa suuren tehon vai onko kwh:n pulssilähtö ja latausaseman äly tarpeeksi nopea pudottamaan aseman kuormaa tuossakin tapauksessa? Taloyhtiössähän tilanne on eri kun 100 asemaa tai 100 kiuasta ei ikinä hyppää kerralla kaikki päälle? Tuon dynaamisen rajoituksen lisäksi asemissa on sitten kiinteitä dip-kytkin pohjaisia kovia rajoja joilla tehoa voi kiinteästi rajata.
3x35A tötsyt, siirtoyhtiö näyttää että ~1/3 kapasiteetista käytössä (ei mitään hajua miten laskevat). "22khw" laturille rajoitettuna olisi tarvetta - 11khw liian kesy (ja sehän menisi suorilta), kämpässä maalämpö ja sähkökiuas, muuten "normikäyttöä". Pääkeskus autokatoksessa, jonne latausasemakin tulisi, talossa oma keskus. Tällä tietoa välissä ei ole vapaita karvoja jotta esim. kiukaalle voisi askarrella kuormanpudotuksen ja jos tyhjiä putkia ei ole (onko putkia ollenkaan) eikä olemassa olevaan saa vedettyä lisää niin karvojen lisäys on keskusten välille on "mahdotonta" jos olemassa olevaa infraa ei pääse hyödyntämään (ehkä Pera (kts alta) silti saattaisi tietää jonkun keinon).
Latausasemia myydään pakettina (sis. asennus jonka osuus suht kova ~500e), mutta tuollaista ei kannattane ottaa kun itse aseman asennustyö on mallia "laite seinälle, 1m johtoa pääkeskukseen ja 4 TC-kiinnikettä kaapeliin, johdonsuojat (ja vvsk)" ja hinta ei siis sisällä mitään älynrakentamista systeemiin, josta olettavasti rokotetaan aika reilusti kun tuollaisen kiinteän asennuksenkin hinta jo 500e...
Ymmärtääkö random Peran Sähkö Ky (sori jos tämmöinen on oikeasti olemassa-fiktiivinen firma siis tässä tapauksessa) noiden latausasemien ja niiden mahdollisuuksien päälle vai onko tässä itse ensin selvitettävä että mitä todellisia mahdollisuuksia kuormanohjaukseen on, valita asema ja sitten soittamaan Pera paikalle ja kertoa mitä tarttis tehdä ja Pera laskee tarjouksen tarvittavine osineen (mm. tuo valittu asema, kwh-mittari, ...)? Käsittääkseni mahdollisuudet on about seuraavat:
a) kwh-mittari pohjainen on riittävän nopea -> helppo ja kätevä, ei tartte edes miettiä muita vaihtoehtoja
b) kuormanohjaus-lanka pitäisi saada keskusten välille
c) asukas itse toimii kiukaan kuorman ohjaajana
a:ssa saisi latausaseman koko tehon käyttöön, b:ssä joutunee rajoittamaan asemaa dipeillä siten että arpoo kämpän piikkikulutuksen ilman kiuasta, c sama kuin b mutta vastuu asukkaalla itsellään (tässä tapauksessa aseman kytkentä Peralta kaiketi parin tunnin homma, jolloin senkin saa paljon halvemmalla kuin tuollaisen "kiinteän" paketin)...
Ei mitään tarkkaa tietoa/ymmärrystä, mutta eiköhän se random Peran Sähkö Ky osaa kytkeä sen latausaseman siten, että kiuas ja laturi ei toimi yhtäaikaa (kontaktori väliin). Näin meillä oli kotona aikoinaan. Suora sähkölämmitys ja kun kiukaan käänti päälle niin kontaktorilla sammutettiin lämmitys.
Luetaan ensikerralla koko postaus, totta hitossa se sen osaa kytkeä - siitä ei ole mitään epäselvyyttä, voisin luvata osata jopa itsekin sen tehdä. Tässä tapauksessa vaan puuttuu koko ohjausmahdollisuus kontaktorille eli tällä hetkellä "tekemätön" paikka ja toisaalta jos tuo kwh-mittaripohjainen toimii niin kiuas voi olla samaan aikaan päällä, auto vaan latautuisi silloin vähän hitaammin.
Ja sitten kun kerran tuntuu olevan tuota tietoa ja kokemusta. Niin ota pää pois perseestä ja toteuta itse.
Vaikka ei ohjausta nyt olisikkaan niin sen saa kyllä SPK:lla tehtyä (jos saunan sulakkeet on samassa) NC-releellä, joka sitten vaihtaa asentoaan kun kiuas laitetaan päälle (haistaa ämpärit). Sähkönumeroa en ala ettimään.
Kuten ensimmäisestä viestistä kävi ilmi niin tietoa tähän ei ole (ja sun ensimmäisen viestin perusteella ei sullakaan), niin siksi sitä täällä kysellään että onko Perallakaan vai onko tuo lataustouhu vielä "liian uutta" että Pera tietäisi noiden aseminen hienouksista...
Pääkeskuksessa on siis katoksen sähköt (eli pari lamppua ja pistorasiaa ja pienen varaston lämmitys) kuten kirjoitin, loput sähköt on talon keskuksessa. Ei taida SPK:lla onnistua (en toki tiennyt tämmöisenkään olemassa olosta - ja sekin kävi ilmi jo ekasta postista jossa b-kohdan ratkaisuvaihtoehtoja kyselin) koska eihän tuo tiedä hörähtääkö siellä maalämpö ja sen mahdolliset apuvastukset, induktiotaso vai kiuas kaapelin päässä?
a-metodi on siis hakusessa jos sen tekeminen vaan onnistuu, saat saunoa kuin haluat ja auto taas saa sähköä aina niin paljon kuin on kapasiteettia. b jos a ei luonaa niin c:lläkin tulee tiukan paikan tullen toimeen vaikka se onkin kaukana hyvästä. Tietysti voi olla myös joku 'd' tapakin.
No jos nyt unohdetaan täysin tämä suunsoittaminen ja annetaan sitten jotain ehdotuksia (vähän ehkä MacGyver ratkaisuja).
Josko siellä SPK:lla haistelis silti kokonaisvirtaa, ja ohjaa sen mukaan kontaktorilla laturia.
Tai ehkä "halvin" ratkaisu laittaa laturi kellon perään. 02-06 yöllä lataa jo aika "mukavasti" tommosella 22kW-laturilla.
Edit: Mikä se on laturi mitä olet ajatellut? Siinähän saattaa olla älyä enemmän kuin meillä yhdessä
Josko siellä SPK:lla haistelis silti kokonaisvirtaa, ja ohjaa sen mukaan kontaktorilla laturia.
Tai ehkä "halvin" ratkaisu laittaa laturi kellon perään. 02-06 yöllä lataa jo aika "mukavasti" tommosella 22kW-laturilla.
Edit: Mikä se on laturi mitä olet ajatellut? Siinähän saattaa olla älyä enemmän kuin meillä yhdessä
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 834
Molemmissa tapauksissa sama tulos. Kunhan siis ovat saman kuoren sisällä. Jos laitan kokonaan erillisen johdonpätkän L puolelle, niin ilmiötä ei esiinny.
Kai se on uskottava että joku kapasitiivinen ilmiö on kyseessä
Esim: tämmöinen laturi: Latausasema Garo - GLBDCM-T222FC
tuosta kun lukee kuvauksen niin näkee tuon kuormanhallinnan periaatteen. Itseä vain epäilyttää että näinköhän tuo toimii tilanteessa jossa 1 kuorma kytkemällä saadaan pääsulakkeet laukeamaan ellei muu kuorma (lue laturi) jousta perässä riittävän nopeasti. Eli kysymys ehkä pitäisi asetella että kykeneekö kwh-mittari antamaan tarpeeksi tarkkaa tietoa ja latausasema reagoimaan siihen nopeammin kuin pääsulakkeet/automaatit antavat periksi? Jos ei kykene niin mitä optioita b:n tekemiseksi on jos talon ja katoksen välissä ei ole kuin 5xN mm^2 kaapeli? Sekä tarvitseeko näitä itse edes miettiä, osaako jokainen Pera Ky nämä asiat, vai käykö kenties niin että jos soitat väärälle Peralla niin saat huonon kokonaisuuden kun taas toinen Pera olisi osannut tehdä asian oikein?
Yöllä tapahtuva lataus ei ole ongelma, 22kw:llä saa tunnissa ~100km ajomatkaa ja jos tulet kotiin niin että akku on täysin kaput ja jonnekin pitäisi lähteä per heti niin sitä autoa olisi suotavaa ladata niin paljon kuin letkusta vain irti saadaan. Tämän vuoksi kiinteä 11kw laturi on jo hylätty, sekin riittäisi yö-lataukseen ja kuormia ei tarttisi miettiä, tuolla saat vain painaa sen 2h että pääset edes 100km matkan - ei jatkoon.
edit: tuossa sivulla 6: https://www.rexel.fi/globalassets/esitteet/sahkoauton_lataus_esite_garo_050220.pdf antaisi ymmärtää että tuo heidän oma khw-mittari olisi kyvykäs asian hoitamaan.
edit2: ehkä asiaa voisi lähestyä myös kysymällä laitteen valmistajalta/myyjältä
tuosta kun lukee kuvauksen niin näkee tuon kuormanhallinnan periaatteen. Itseä vain epäilyttää että näinköhän tuo toimii tilanteessa jossa 1 kuorma kytkemällä saadaan pääsulakkeet laukeamaan ellei muu kuorma (lue laturi) jousta perässä riittävän nopeasti. Eli kysymys ehkä pitäisi asetella että kykeneekö kwh-mittari antamaan tarpeeksi tarkkaa tietoa ja latausasema reagoimaan siihen nopeammin kuin pääsulakkeet/automaatit antavat periksi? Jos ei kykene niin mitä optioita b:n tekemiseksi on jos talon ja katoksen välissä ei ole kuin 5xN mm^2 kaapeli? Sekä tarvitseeko näitä itse edes miettiä, osaako jokainen Pera Ky nämä asiat, vai käykö kenties niin että jos soitat väärälle Peralla niin saat huonon kokonaisuuden kun taas toinen Pera olisi osannut tehdä asian oikein?
Yöllä tapahtuva lataus ei ole ongelma, 22kw:llä saa tunnissa ~100km ajomatkaa ja jos tulet kotiin niin että akku on täysin kaput ja jonnekin pitäisi lähteä per heti niin sitä autoa olisi suotavaa ladata niin paljon kuin letkusta vain irti saadaan. Tämän vuoksi kiinteä 11kw laturi on jo hylätty, sekin riittäisi yö-lataukseen ja kuormia ei tarttisi miettiä, tuolla saat vain painaa sen 2h että pääset edes 100km matkan - ei jatkoon.
edit: tuossa sivulla 6: https://www.rexel.fi/globalassets/esitteet/sahkoauton_lataus_esite_garo_050220.pdf antaisi ymmärtää että tuo heidän oma khw-mittari olisi kyvykäs asian hoitamaan.
edit2: ehkä asiaa voisi lähestyä myös kysymällä laitteen valmistajalta/myyjältä
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 834
Esim: tämmöinen laturi: Latausasema Garo - GLBDCM-T222FC
tuosta kun lukee kuvauksen niin näkee tuon kuormanhallinnan periaatteen. Itseä vain epäilyttää että näinköhän tuo toimii tilanteessa jossa 1 kuorma kytkemällä saadaan pääsulakkeet laukeamaan ellei muu kuorma (lue laturi) jousta perässä riittävän nopeasti. Eli kysymys ehkä pitäisi asetella että kykeneekö kwh-mittari antamaan tarpeeksi tarkkaa tietoa ja latausasema reagoimaan siihen nopeammin kuin pääsulakkeet/automaatit antavat periksi? Jos ei kykene niin mitä optioita b:n tekemiseksi on jos talon ja katoksen välissä ei ole kuin 5xN mm^2 kaapeli? Sekä tarvitseeko näitä itse edes miettiä, osaako jokainen Pera Ky nämä asiat, vai käykö kenties niin että jos soitat väärälle Peralla niin saat huonon kokonaisuuden kun taas toinen Pera olisi osannut tehdä asian oikein?
Yöllä tapahtuva lataus ei ole ongelma, 22kw:llä saa tunnissa ~100km ajomatkaa ja jos tulet kotiin niin että akku on täysin kaput ja jonnekin pitäisi lähteä per heti niin sitä autoa olisi suotavaa ladata niin paljon kuin letkusta vain irti saadaan. Tämän vuoksi kiinteä 11kw laturi on jo hylätty, sekin riittäisi yö-lataukseen ja kuormia ei tarttisi miettiä, tuolla saat vain painaa sen 2h että pääset edes 100km matkan - ei jatkoon.
edit: tuossa sivulla 6: https://www.rexel.fi/globalassets/esitteet/sahkoauton_lataus_esite_garo_050220.pdf antaisi ymmärtää että tuo heidän oma khw-mittari olisi kyvykäs asian hoitamaan.
edit2: ehkä asiaa voisi lähestyä myös kysymällä laitteen valmistajalta/myyjältä
Garon omat palikat se vaatii. Ei siinä mitään ihmeellistä. Latauslaitteisiin erikoistuneet firmat osaa kyllä homman hoitaa
Kun tavasin tuota esitettä oikein ajatuksella niin omakotitalon kohdalla "Laitteiden konfigurointi tehdään GLBDC-latausasemasta DIP-kytkimillä." eli tuohan viittaa manuaalisesti rajoitettuun tehoon, miksi kuvassa on silti khw-mittari?
Eli pitää vissiin vaan ottaa puhelin kauniiseen käteen ja soittaa myyjälle...
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 032
Jos tekee tuota hehkulampulla, niin siellä on jotain vialla, jos kyseessä on (halpa) led lamppu, niin tuo on melko yleistä, ja johtuu siitä kapasitiivisesta reaktiosta. Jotkin halisledit alkavat välähtelemään säännöllisen epäsäännöllisesti saman ilmiön takia. Myös kytkimessä oleva merkkivalo saa jotkut ledlamput hermostumaan saman tyyppisesti.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 8 032
Ainakin niissä garon perusmalleissa se tyhmä tehonrajoitus tehdään dipkytkimillä, mutta ei siihen sinänsä teknistä estettä ole miksei myös sitä älykkäästi säätyvää laturia voisi dipeillä konffata, ainakin asentajan kannalta kätevin vaihtoehto.
Sen muuhun kulutukseen perustuvan säädön tuo garo tekee oman virranmittauslaitteensa avulla, ei sähköyhtiön mittaria lukemalla. Hitaat pääsulakkeet kestävät hetkelliset ylikuormitukset, joten ei tuo lataustehon säätö muun kuorman ilmestyessä ole mikään erityinen ongelma.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 834
Merkkivaloja ei ole, mutta ledilamppu kyllä kyseessä. Kyseinen lamppu ei ollut halpa, mutta vanha kyllä
Varmaan sama vika sitten kuin nykyisissä halpislampuissa. Joku lisävastus siellä kaiketi täytyisi sitten olla
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 705
Mulla on mökillä Tokmannin halpis led-valonheitin Motonetin kauko-ohjattavan pistorasian perässä. Aiemmin valonheitin jäi palamaan kun pistorasia oli off-asennossa. Hyvin himmeästi paloi mutta sen verran että pimeässä huomasi. Ilmeisesti tällaisesta ilmiöstä kyse. Loppui kun siirsin ohjattavan pistorasian toiseen pistorasiaan.
Merkkivaloja ei ole, mutta ledilamppu kyllä kyseessä. Kyseinen lamppu ei ollut halpa, mutta vanha kyllä
Hehkuminen lakkaa kun pistokkeen kääntää 180 astetta. Luulen, että sama ongelma tuon @HengaHox ledlampun kanssa, riittää kun vaihtaa sokeripalassa tms. johdot ristiin, niin hehkuminen lakkaa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 760
Itse ratkaisin ongelman siten, että käyn pikalaturilla, jos on pakko päästä heti jonnekin. Tulee kuitenkin tavaraa ihan eri tavalla kuin millä tahansa kotilaturilla. Ei kyllä vielä ole tullut tarvetta... Eikä varmaan tulekaan niin kauan kuin täysi akku riittää matkoihin päivän ajaksi. Yöllä sit latailua. Toki onhan tuollainen kuormanseuranta ja säätö hienoa, mut äkkiä tulee hintaa.Esim: tämmöinen laturi: Latausasema Garo - GLBDCM-T222FC
tuosta kun lukee kuvauksen niin näkee tuon kuormanhallinnan periaatteen. Itseä vain epäilyttää että näinköhän tuo toimii tilanteessa jossa 1 kuorma kytkemällä saadaan pääsulakkeet laukeamaan ellei muu kuorma (lue laturi) jousta perässä riittävän nopeasti. Eli kysymys ehkä pitäisi asetella että kykeneekö kwh-mittari antamaan tarpeeksi tarkkaa tietoa ja latausasema reagoimaan siihen nopeammin kuin pääsulakkeet/automaatit antavat periksi? Jos ei kykene niin mitä optioita b:n tekemiseksi on jos talon ja katoksen välissä ei ole kuin 5xN mm^2 kaapeli? Sekä tarvitseeko näitä itse edes miettiä, osaako jokainen Pera Ky nämä asiat, vai käykö kenties niin että jos soitat väärälle Peralla niin saat huonon kokonaisuuden kun taas toinen Pera olisi osannut tehdä asian oikein?
Yöllä tapahtuva lataus ei ole ongelma, 22kw:llä saa tunnissa ~100km ajomatkaa ja jos tulet kotiin niin että akku on täysin kaput ja jonnekin pitäisi lähteä per heti niin sitä autoa olisi suotavaa ladata niin paljon kuin letkusta vain irti saadaan. Tämän vuoksi kiinteä 11kw laturi on jo hylätty, sekin riittäisi yö-lataukseen ja kuormia ei tarttisi miettiä, tuolla saat vain painaa sen 2h että pääset edes 100km matkan - ei jatkoon.
edit: tuossa sivulla 6: https://www.rexel.fi/globalassets/esitteet/sahkoauton_lataus_esite_garo_050220.pdf antaisi ymmärtää että tuo heidän oma khw-mittari olisi kyvykäs asian hoitamaan.
edit2: ehkä asiaa voisi lähestyä myös kysymällä laitteen valmistajalta/myyjältä
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 834
On testattu mutta se ei auttanut. Jos kytkin katkaisisi molemmat johdot, eli nollan ja vaiheen, sitten varmaan hehkuminen loppuisi.
Itsekin olen autosta säätänyt latauksen 10A kun olen kotona. Ei tarvetta ladata nopeasti. Vielä kun laittaa ajoitetun latauksen niin että lataa yöllä, ei varmasti tule ylikuormaa. Autossa kuitenkin sen verran rangea että pääsee helposti lähimmälle pika/superchargerille, ja siellä ei tarvitse olla kuin 15 minuuttia niin saa yhtä paljon energiaa kuin kotona 6h aikana.
Se tulee paljon halvemmaksi, kuin alkaa asentamaan kuormanhallinta älyä yhden latauslaitteen takia.
Eihän tommonen yks kwh-mittari nyt _niin paljon_ enemmän voi maksaa vai voiko? Itse ajettelin eron niin että siellä pikalaturilla ei ainakaan voi käydä suihkussa tai vaihtaa vaatteita - syöminen nyt jotenkin onnistuu jollain varauksella. Eli onhan siinä nyt eroa jos tulet kotiin ja lataat tunnin/kaks teholla 11kw vs ~20kw (jonka varmaan saa irti jos ei sauno), puhutaan just siitä 50-100km range-erosta joka olettavasti merkitsee sitä että ei erikseen tarvitse lähteä pika-laturille ja kuluttaa menemiseen + lataukseen aikaa yhteensä 15-30min (jos sattuu vapaa laturi ylipäänsä tarpeeksi läheltä löytymään, jos ei löydy niin huonompi flaksi).
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 834
Asennuksineen voi mennä helposti pari satasta ylimääräistä.
Kaikkihan riippuu siitä että paljonko autossa on rangea ja paljonko ajat päivässä. Itse en päivittäisajossa yli 200km aja, joten mulle riittää pieni latausteho. Reissut erikseen. Jos ajat 600km päivässä, joka päivä, ja välillä käyt kotona lataamassa niin se voi olla sen arvoinen. Itse mietin asiaa keskiverto autoilijan näkövinkkelistä, kun ei muuta tietoa tässä kohtaa ole.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 119
On kyllä poikkeuksellinen ajoprofiili jos ei akku täyteen yön aikana riitä seuraavan päivän ajoihin.
Mitä jos ostaisi tavallisen 22kW aseman ja asentaisi sen aluksi 11kW teholla toimivaksi. Jos sitten huomaa, että tuo ei riitä, niin asentelee sitten noita kuormantasauksia ja muuttaa aseman tarjoamaan 22kW.
Mitä jos ostaisi tavallisen 22kW aseman ja asentaisi sen aluksi 11kW teholla toimivaksi. Jos sitten huomaa, että tuo ei riitä, niin asentelee sitten noita kuormantasauksia ja muuttaa aseman tarjoamaan 22kW.
Rangea ei alun alkaenkaan ole edes 400km, en nyt näkisi mahdottomaksi että tulet jostain reissusta, akku kaput ja kotona tarttis käydä ja sitten vielä mennä jonnekin. Jos tuo parin sadan mittarilla onnistuu niin ei mitään järkeä pyytää sähkäriä 2x paikalla, tulo maksaa jo heti huntin. Parisataa on myös summa joka kalliista uudesta autosta katoaa viikoissa eli siihen suhtettuna "halpa" eri asia jos vertaa kahvipakettiin... Jos tuota edes kerran tarvitsee niin muutaman sadan hintaan käytännössä haukkuu kyllä itsensä takas per heti.
Mutta tässä ei nyt (alunperin) ollut tarkoitus keskustella siitä kuka tarttee ja mitä tarttee vaan että miten tuollainen onnistuu.
- Liittynyt
- 10.11.2018
- Viestejä
- 1 834
Teet miten haluat, mutta itse en mieltäisi sitä mahdottomaksi tehdä yhtä ylimääräistä kusitaukoa ja ladata pari minuuttia että on varmasti tarpeeksi rangea, jos se jää siitä 50km matkasta kiinni.
Jos 22kW laturia meinaat laittaa, niin varmistan vain että onhan sulla >35A pääsulakkeet, sekä autona Zoe tai Tesla Model S tai X? Ei heti tule mieleen missä muissa autoissa olisi 22kW AC latausta
Edit: Porschessakin on näköjään 22kW
E2: Ja Smart fortwo
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
Dell ja Ventiva esittelivät passiivisella ICE-jäähdytyksellä varustettua kannettavaa
10.1.2025 14:46
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (2/2025)
10.1.2025 13:02
-
Huippuylikellottaja Splave lähtee mukaan komponenttimarkkinoille Enermaxin ja G.Skillin tukemana
10.1.2025 05:04
-
Asus julkaisi joukon uusia AIO-coolereita sekä päivitti NUC-malliston vuoteen 2025
10.1.2025 04:38
-
Yhdysvaltoihin markkinoitaan laajentava Endorfy mukana CES-messuilla
9.1.2025 18:41
Uutisia lyhyesti
-
-
NVIDIA julkisti "joka kodin supertietokoneen" Project DIGITS:n
- Kaotik
- Vastauksia: 35
-
