Kysymyksiä sähkömiehille

Kun tavasin tuota esitettä oikein ajatuksella niin omakotitalon kohdalla "Laitteiden konfigurointi tehdään GLBDC-latausasemasta DIP-kytkimillä." eli tuohan viittaa manuaalisesti rajoitettuun tehoon, miksi kuvassa on silti khw-mittari?

Eli pitää vissiin vaan ottaa puhelin kauniiseen käteen ja soittaa myyjälle...
Ainakin niissä garon perusmalleissa se tyhmä tehonrajoitus tehdään dipkytkimillä, mutta ei siihen sinänsä teknistä estettä ole miksei myös sitä älykkäästi säätyvää laturia voisi dipeillä konffata, ainakin asentajan kannalta kätevin vaihtoehto.

Sen muuhun kulutukseen perustuvan säädön tuo garo tekee oman virranmittauslaitteensa avulla, ei sähköyhtiön mittaria lukemalla. Hitaat pääsulakkeet kestävät hetkelliset ylikuormitukset, joten ei tuo lataustehon säätö muun kuorman ilmestyessä ole mikään erityinen ongelma.
 
Jos tekee tuota hehkulampulla, niin siellä on jotain vialla, jos kyseessä on (halpa) led lamppu, niin tuo on melko yleistä, ja johtuu siitä kapasitiivisesta reaktiosta. Jotkin halisledit alkavat välähtelemään säännöllisen epäsäännöllisesti saman ilmiön takia. Myös kytkimessä oleva merkkivalo saa jotkut ledlamput hermostumaan saman tyyppisesti.

Merkkivaloja ei ole, mutta ledilamppu kyllä kyseessä. Kyseinen lamppu ei ollut halpa, mutta vanha kyllä :D Varmaan sama vika sitten kuin nykyisissä halpislampuissa. Joku lisävastus siellä kaiketi täytyisi sitten olla
 
Jos tekee tuota hehkulampulla, niin siellä on jotain vialla, jos kyseessä on (halpa) led lamppu, niin tuo on melko yleistä, ja johtuu siitä kapasitiivisesta reaktiosta. Jotkin halisledit alkavat välähtelemään säännöllisen epäsäännöllisesti saman ilmiön takia. Myös kytkimessä oleva merkkivalo saa jotkut ledlamput hermostumaan saman tyyppisesti.
Mulla on mökillä Tokmannin halpis led-valonheitin Motonetin kauko-ohjattavan pistorasian perässä. Aiemmin valonheitin jäi palamaan kun pistorasia oli off-asennossa. Hyvin himmeästi paloi mutta sen verran että pimeässä huomasi. Ilmeisesti tällaisesta ilmiöstä kyse. Loppui kun siirsin ohjattavan pistorasian toiseen pistorasiaan.
 
Merkkivaloja ei ole, mutta ledilamppu kyllä kyseessä. Kyseinen lamppu ei ollut halpa, mutta vanha kyllä :D Varmaan sama vika sitten kuin nykyisissä halpislampuissa. Joku lisävastus siellä kaiketi täytyisi sitten olla
Mulla on mökillä Tokmannin halpis led-valonheitin Motonetin kauko-ohjattavan pistorasian perässä. Aiemmin valonheitin jäi palamaan kun pistorasia oli off-asennossa. Hyvin himmeästi paloi mutta sen verran että pimeässä huomasi. Ilmeisesti tällaisesta ilmiöstä kyse. Loppui kun siirsin ohjattavan pistorasian toiseen pistorasiaan.
Hehkuminen lakkaa kun pistokkeen kääntää 180 astetta. Luulen, että sama ongelma tuon @HengaHox ledlampun kanssa, riittää kun vaihtaa sokeripalassa tms. johdot ristiin, niin hehkuminen lakkaa.
 
Esim: tämmöinen laturi: Latausasema Garo - GLBDCM-T222FC
tuosta kun lukee kuvauksen niin näkee tuon kuormanhallinnan periaatteen. Itseä vain epäilyttää että näinköhän tuo toimii tilanteessa jossa 1 kuorma kytkemällä saadaan pääsulakkeet laukeamaan ellei muu kuorma (lue laturi) jousta perässä riittävän nopeasti. Eli kysymys ehkä pitäisi asetella että kykeneekö kwh-mittari antamaan tarpeeksi tarkkaa tietoa ja latausasema reagoimaan siihen nopeammin kuin pääsulakkeet/automaatit antavat periksi? Jos ei kykene niin mitä optioita b:n tekemiseksi on jos talon ja katoksen välissä ei ole kuin 5xN mm^2 kaapeli? Sekä tarvitseeko näitä itse edes miettiä, osaako jokainen Pera Ky nämä asiat, vai käykö kenties niin että jos soitat väärälle Peralla niin saat huonon kokonaisuuden kun taas toinen Pera olisi osannut tehdä asian oikein?

Yöllä tapahtuva lataus ei ole ongelma, 22kw:llä saa tunnissa ~100km ajomatkaa ja jos tulet kotiin niin että akku on täysin kaput ja jonnekin pitäisi lähteä per heti niin sitä autoa olisi suotavaa ladata niin paljon kuin letkusta vain irti saadaan. Tämän vuoksi kiinteä 11kw laturi on jo hylätty, sekin riittäisi yö-lataukseen ja kuormia ei tarttisi miettiä, tuolla saat vain painaa sen 2h että pääset edes 100km matkan - ei jatkoon.

edit: tuossa sivulla 6: https://www.rexel.fi/globalassets/esitteet/sahkoauton_lataus_esite_garo_050220.pdf antaisi ymmärtää että tuo heidän oma khw-mittari olisi kyvykäs asian hoitamaan.
edit2: ehkä asiaa voisi lähestyä myös kysymällä laitteen valmistajalta/myyjältä :)
Itse ratkaisin ongelman siten, että käyn pikalaturilla, jos on pakko päästä heti jonnekin. Tulee kuitenkin tavaraa ihan eri tavalla kuin millä tahansa kotilaturilla. Ei kyllä vielä ole tullut tarvetta... Eikä varmaan tulekaan niin kauan kuin täysi akku riittää matkoihin päivän ajaksi. Yöllä sit latailua. Toki onhan tuollainen kuormanseuranta ja säätö hienoa, mut äkkiä tulee hintaa.
 
Hehkuminen lakkaa kun pistokkeen kääntää 180 astetta. Luulen, että sama ongelma tuon @HengaHox ledlampun kanssa, riittää kun vaihtaa sokeripalassa tms. johdot ristiin, niin hehkuminen lakkaa.

On testattu mutta se ei auttanut. Jos kytkin katkaisisi molemmat johdot, eli nollan ja vaiheen, sitten varmaan hehkuminen loppuisi.

Itse ratkaisin ongelman siten, että käyn pikalaturilla, jos on pakko päästä heti jonnekin. Tulee kuitenkin tavaraa ihan eri tavalla kuin millä tahansa kotilaturilla. Ei kyllä vielä ole tullut tarvetta... Eikä varmaan tulekaan niin kauan kuin täysi akku riittää matkoihin päivän ajaksi. Yöllä sit latailua. Toki onhan tuollainen kuormanseuranta ja säätö hienoa, mut äkkiä tulee hintaa.

Itsekin olen autosta säätänyt latauksen 10A kun olen kotona. Ei tarvetta ladata nopeasti. Vielä kun laittaa ajoitetun latauksen niin että lataa yöllä, ei varmasti tule ylikuormaa. Autossa kuitenkin sen verran rangea että pääsee helposti lähimmälle pika/superchargerille, ja siellä ei tarvitse olla kuin 15 minuuttia niin saa yhtä paljon energiaa kuin kotona 6h aikana.

Se tulee paljon halvemmaksi, kuin alkaa asentamaan kuormanhallinta älyä yhden latauslaitteen takia.
 
Itsekin olen autosta säätänyt latauksen 10A kun olen kotona. Ei tarvetta ladata nopeasti. Vielä kun laittaa ajoitetun latauksen niin että lataa yöllä, ei varmasti tule ylikuormaa. Autossa kuitenkin sen verran rangea että pääsee helposti lähimmälle pika/superchargerille, ja siellä ei tarvitse olla kuin 15 minuuttia niin saa yhtä paljon energiaa kuin kotona 6h aikana.

Se tulee paljon halvemmaksi, kuin alkaa asentamaan kuormanhallinta älyä yhden latauslaitteen takia.
Eihän tommonen yks kwh-mittari nyt _niin paljon_ enemmän voi maksaa vai voiko? Itse ajettelin eron niin että siellä pikalaturilla ei ainakaan voi käydä suihkussa tai vaihtaa vaatteita - syöminen nyt jotenkin onnistuu jollain varauksella. Eli onhan siinä nyt eroa jos tulet kotiin ja lataat tunnin/kaks teholla 11kw vs ~20kw (jonka varmaan saa irti jos ei sauno), puhutaan just siitä 50-100km range-erosta joka olettavasti merkitsee sitä että ei erikseen tarvitse lähteä pika-laturille ja kuluttaa menemiseen + lataukseen aikaa yhteensä 15-30min (jos sattuu vapaa laturi ylipäänsä tarpeeksi läheltä löytymään, jos ei löydy niin huonompi flaksi).
 
Eihän tommonen yks kwh-mittari nyt _niin paljon_ enemmän voi maksaa vai voiko? Itse ajettelin eron niin että siellä pikalaturilla ei ainakaan voi käydä suihkussa tai vaihtaa vaatteita - syöminen nyt jotenkin onnistuu jollain varauksella. Eli onhan siinä nyt eroa jos tulet kotiin ja lataat tunnin/kaks teholla 11kw vs ~20kw (jonka varmaan saa irti jos ei sauno), puhutaan just siitä 50-100km range-erosta joka olettavasti merkitsee sitä että ei erikseen tarvitse lähteä pika-laturille ja kuluttaa menemiseen + lataukseen aikaa yhteensä 15-30min (jos sattuu vapaa laturi ylipäänsä tarpeeksi läheltä löytymään, jos ei löydy niin huonompi flaksi).

Asennuksineen voi mennä helposti pari satasta ylimääräistä.

Kaikkihan riippuu siitä että paljonko autossa on rangea ja paljonko ajat päivässä. Itse en päivittäisajossa yli 200km aja, joten mulle riittää pieni latausteho. Reissut erikseen. Jos ajat 600km päivässä, joka päivä, ja välillä käyt kotona lataamassa niin se voi olla sen arvoinen. Itse mietin asiaa keskiverto autoilijan näkövinkkelistä, kun ei muuta tietoa tässä kohtaa ole.
 
On kyllä poikkeuksellinen ajoprofiili jos ei akku täyteen yön aikana riitä seuraavan päivän ajoihin.

Mitä jos ostaisi tavallisen 22kW aseman ja asentaisi sen aluksi 11kW teholla toimivaksi. Jos sitten huomaa, että tuo ei riitä, niin asentelee sitten noita kuormantasauksia ja muuttaa aseman tarjoamaan 22kW.
 
On kyllä poikkeuksellinen ajoprofiili jos ei akku täyteen yön aikana riitä seuraavan päivän ajoihin.

Mitä jos ostaisi tavallisen 22kW aseman ja asentaisi sen aluksi 11kW teholla toimivaksi. Jos sitten huomaa, että tuo ei riitä, niin asentelee sitten noita kuormantasauksia ja muuttaa aseman tarjoamaan 22kW.
Rangea ei alun alkaenkaan ole edes 400km, en nyt näkisi mahdottomaksi että tulet jostain reissusta, akku kaput ja kotona tarttis käydä ja sitten vielä mennä jonnekin. Jos tuo parin sadan mittarilla onnistuu niin ei mitään järkeä pyytää sähkäriä 2x paikalla, tulo maksaa jo heti huntin. Parisataa on myös summa joka kalliista uudesta autosta katoaa viikoissa eli siihen suhtettuna "halpa" eri asia jos vertaa kahvipakettiin... Jos tuota edes kerran tarvitsee niin muutaman sadan hintaan käytännössä haukkuu kyllä itsensä takas per heti.

Mutta tässä ei nyt (alunperin) ollut tarkoitus keskustella siitä kuka tarttee ja mitä tarttee vaan että miten tuollainen onnistuu.
 
Rangea ei alun alkaenkaan ole edes 400km, en nyt näkisi mahdottomaksi että tulet jostain reissusta, akku kaput ja kotona tarttis käydä ja sitten vielä mennä jonnekin. Jos tuo parin sadan mittarilla onnistuu niin ei mitään järkeä pyytää sähkäriä 2x paikalla, tulo maksaa jo heti huntin. Parisataa on myös summa joka kalliista uudesta autosta katoaa viikoissa eli siihen suhtettuna "halpa" eri asia jos vertaa kahvipakettiin... Jos tuota edes kerran tarvitsee niin muutaman sadan hintaan käytännössä haukkuu kyllä itsensä takas per heti.

Mutta tässä ei nyt (alunperin) ollut tarkoitus keskustella siitä kuka tarttee ja mitä tarttee vaan että miten tuollainen onnistuu.

Teet miten haluat, mutta itse en mieltäisi sitä mahdottomaksi tehdä yhtä ylimääräistä kusitaukoa ja ladata pari minuuttia että on varmasti tarpeeksi rangea, jos se jää siitä 50km matkasta kiinni.

Jos 22kW laturia meinaat laittaa, niin varmistan vain että onhan sulla >35A pääsulakkeet, sekä autona Zoe tai Tesla Model S tai X? Ei heti tule mieleen missä muissa autoissa olisi 22kW AC latausta
Edit: Porschessakin on näköjään 22kW
E2: Ja Smart fortwo
 
Viimeksi muokattu:
Monissa mode 3 latausasemissa, mm. Schneiderin wallboxissa lataustehon puolittavan hetkellisen tehonrajoituksen ja tarvittaessa latauksen viivästyksen saa päälle pelkällä kosketintiedolla. Ihan turhaa mutkistaa asioita ja sotkea mukaan kuormanhallintajärjestelmiä alamittauksineen jos kyse on jostain kiukaan ja yksittäisen latausaseman vuorottelusta ja huipputehon rajoituksesta. Tietty jos syöttävä keskus on sen peran kasaama moduulikotelo ilman mitään kontaktorilogiikkaa niin homma vaatii vähän enemmän työtä, mutta sähkölämmitteisessä talossa jossa keskuksesta löytyy valmis SLY-kytkentä asia on aika selkeä.

Linkin takana Scheiderin tämän vuoden EVlink esite, alussa listattuna noita eri latausasemia ja juttua myös kuormanhallintajärjestelmistä sivulta 49 alkaen jos asiaan perehtyminen jollain välttämättä kiinnostaa.
https://download.schneider-electric.com/files?p_enDocType=Catalog&p_File_Name=COM-POWER-VE-CA3-EN+(web).pdf&p_Doc_Ref=COM-POWER-VE-CA3-EN

Mikäli latausasemalle ei ole jostain syystä mahdollista saada enää ohjauskarvoja, niin ainahan se Pera voi asentaa sinne latausboksin sisään esim. asiakkaan valitseman zigbee-releen jolloin latauksen tehonrajoituksen saa vaikka osaksi joka tekkiläisen langatonta kotiautomaatiojärjestelmää parilla kympillä. Tämä tietty vaatii alussa mainitun tehonrajoituksen ohjausmahdollisuuden asemalta.
 
Mistä sen kosketin tiedon saa laturille jos/kun pääkeskus on autokatoksessa ja alakeskus talossa (keskusten välissä 5napainen kaapeli) ja itse talo tällä hetkellä kuluttaa 99,9% koko kiinteistön sähköstä? Zigbeet alkaa menemään evvk-kategoriaan, mutta tuolla kaiketi saisi kyllä luotua langattoman linkin jos fyysisiä naruja ei kykene väliin lisäämään (mutta tuskin Pera enää osaa tehdä/konffata ja toimiiko nuo 24/7/365/30v?)... Nyt ei ollut sähkölämmitettävä torppakaan vaan maalämpö eli ei ole mitään logiikkaa valmiina yhtään missään kun sellaiselle ei 3x35A tötsyillä ole (ollut) mitään tarvetta (verkkoyhtiö näyttää että liittymän kapasiteetista 1/3 käytetty).

Tota Sniderin esitettä vilkaisin, mutta tuo näyttää ihan hitokseen hi-techiä (PLC mm.) ja monimutkaiselta. GAROn simppeli mittari josta lasketaan muun kiinteistön kulutus ja syötetään loppu kapasiteetista laturille vaikutti äärettömän simppelilä. Helpompaa on kyllä silti hommata polttomoottori auto ja lopettaa ihmettely...
 
Mistä sen kosketin tiedon saa laturille jos/kun pääkeskus on autokatoksessa ja alakeskus talossa (keskusten välissä 5napainen kaapeli) ja itse talo tällä hetkellä kuluttaa 99,9% koko kiinteistön sähköstä?
Yksi vaihtoehto on Accelev latausasema. Se haistelee syöttöjännitteestään minkä verran pääsulakkeilla on kuormaa ja osaa tiputtaa lataustehoa automaattisesti silloin kun kiinteistön kokonaiskuorma uhkaa kasvaa liian suureksi.

Ei ole omaa kokemusta, mutta sen perusteella mitä toiselta foorumilta lueskellut kokemuksia, niin saattaa se jopa oikeasti toimia.

Ainakin teoriassa tuollainen toiminta on ihan mahdollista toteuttaa.
 
Yksi vaihtoehto on Accelev latausasema. Se haistelee syöttöjännitteestään minkä verran pääsulakkeilla on kuormaa ja osaa tiputtaa lataustehoa automaattisesti silloin kun kiinteistön kokonaiskuorma uhkaa kasvaa liian suureksi.

Ei ole omaa kokemusta, mutta sen perusteella mitä toiselta foorumilta lueskellut kokemuksia, niin saattaa se jopa oikeasti toimia.

Ainakin teoriassa tuollainen toiminta on ihan mahdollista toteuttaa.
Ei hemmetissä kyllä pelkän syöttöjännitteen perusteella voi toimia.. tai tietysti jossainmäärin, mutta silloin se kyllä reagoi muihinkin alueen jännitteen vaihteluihin.
 
Ei hemmetissä kyllä pelkän syöttöjännitteen perusteella voi toimia.. tai tietysti jossainmäärin, mutta silloin se kyllä reagoi muihinkin alueen jännitteen vaihteluihin.

Sen täytyisi tietää syöttöjännite talon pääkeskukselle, ja verrata sitä jännitteeseen joka tulee latauslaitteelle.
 
Sen täytyisi tietää syöttöjännite talon pääkeskukselle, ja verrata sitä jännitteeseen joka tulee latauslaitteelle.
No eihän se latausasema kostu tuosta muuta kuin oman jännitteen alenemansa. Jos se pystyy mittaamaan jännitteen pääkeskuksella, niin eikö olisi samantein fiksumpaa mitata virta siellä, jolloin säädön voisi tehdä kunnolla eikä arvalemalla?
 
Mistä sen kosketin tiedon saa laturille jos/kun pääkeskus on autokatoksessa ja alakeskus talossa (keskusten välissä 5napainen kaapeli) ja itse talo tällä hetkellä kuluttaa 99,9% koko kiinteistön sähköstä? Zigbeet alkaa menemään evvk-kategoriaan, mutta tuolla kaiketi saisi kyllä luotua langattoman linkin jos fyysisiä naruja ei kykene väliin lisäämään (mutta tuskin Pera enää osaa tehdä/konffata ja toimiiko nuo 24/7/365/30v?)... Nyt ei ollut sähkölämmitettävä torppakaan vaan maalämpö eli ei ole mitään logiikkaa valmiina yhtään missään kun sellaiselle ei 3x35A tötsyillä ole (ollut) mitään tarvetta (verkkoyhtiö näyttää että liittymän kapasiteetista 1/3 käytetty).

Tota Sniderin esitettä vilkaisin, mutta tuo näyttää ihan hitokseen hi-techiä (PLC mm.) ja monimutkaiselta. GAROn simppeli mittari josta lasketaan muun kiinteistön kulutus ja syötetään loppu kapasiteetista laturille vaikutti äärettömän simppelilä. Helpompaa on kyllä silti hommata polttomoottori auto ja lopettaa ihmettely...

Jos pääkeskus on autotallissa, niin eikö olisi yksinkertaisinta vain mitata talolle menevän kaapelin virtaa ja tipauttaa lataustehoa, kun virta on esim yli 5A? Olettaen että kaikki suuret kulutukset on 3-vaiheisia (sauna, veden lämmitys), ei tuota tarvitsisi edes tehdä vaihekohtaisesti. Tuohan ei mikään suojaus sinänsä olisi, vaan sitä varten on pääsulakkeet.
 
Kerrostalon kylpyhuoneen "mukavuuslämmitys" eli sähköinen lattialämmitys olisi kiva vaihtaa älytermostaattiin jotta voisi ohjata lämmityksen olemaan vain päällä esim. aamuin ja illoin. Tutkin noita vaihtoehtoja, mutta suurin osa näyttää olevan suunniteltu asunnon lattialämmityksen ohjaukseen. Onko esim. tämä mahdollista asentaa nykyisen on off ja termostaatti pyörällä varustetun tilalle?
 
Kerrostalon kylpyhuoneen "mukavuuslämmitys" eli sähköinen lattialämmitys olisi kiva vaihtaa älytermostaattiin jotta voisi ohjata lämmityksen olemaan vain päällä esim. aamuin ja illoin. Tutkin noita vaihtoehtoja, mutta suurin osa näyttää olevan suunniteltu asunnon lattialämmityksen ohjaukseen. Onko esim. tämä mahdollista asentaa nykyisen on off ja termostaatti pyörällä varustetun tilalle?

En täysin ymmärrä mitä tarkoitat tuolla "suunniteltu asunnon lattialämmityksen ohjaukseen" mutta mikäli siellä märkätiloissa on tuollainen perinteinen pyöritettävällä säädöllä oleva vikavirtasuojaamaton lattialämmitystermostaatti niin kyllähän sinne tilalle silloin voi tuollaisen raychemin vaihtaa. Itse en ole noita asentanut, mutta muiden sähkärien juttujen perusteella monipuolisia ja hyviä vehkeitä.
 
Kerrostalon kylpyhuoneen "mukavuuslämmitys" eli sähköinen lattialämmitys olisi kiva vaihtaa älytermostaattiin jotta voisi ohjata lämmityksen olemaan vain päällä esim. aamuin ja illoin. Tutkin noita vaihtoehtoja, mutta suurin osa näyttää olevan suunniteltu asunnon lattialämmityksen ohjaukseen. Onko esim. tämä mahdollista asentaa nykyisen on off ja termostaatti pyörällä varustetun tilalle?
Ei tuossa ole mitään järkeä. Ne mukavuuslämmittiet ovat sen verran pienitehoisia että sen lämmityksen saa aloittaa jo illalla että se olisi aamuksi lämmin. Ylipäätään suomessa lämmön säätäminen vuorokaudenaikojen mukaan on turhaa, ainakin jos ajatuksena on energian säästö, tuo ajatus tulee jostain etelänmaista jossa taloja ei ole eristetty ja jatkuva häviö on merkittävä, jonka takia myös lämmittimen tehot ovat suhteessa paljon suuremmat, joka myös mahdollistaa sen nopeamman lämpenemisen.
 
Ylipäätään suomessa lämmön säätäminen vuorokaudenaikojen mukaan on turhaa, ainakin jos ajatuksena on energian säästö
Saattaahan siinä olla mielessä "itse maksettavan energian säästö". Eli jos on esim. talo jossa on kaukolämpö joka sisältyy yhtiövastikkeeseen ja sitten nuo mukavuuslämmittimet on sähköllä toimivia.

En silti sano että tuota itse maksettavaakaan energiaa saisi säästettyä vuorokaudenajan mukaan säätämällä juuri tuosta hitaudesta johtuen.
 
Saattaahan siinä olla mielessä "itse maksettavan energian säästö". Eli jos on esim. talo jossa on kaukolämpö joka sisältyy yhtiövastikkeeseen ja sitten nuo mukavuuslämmittimet on sähköllä toimivia.

En silti sano että tuota itse maksettavaakaan energiaa saisi säästettyä vuorokaudenajan mukaan säätämällä juuri tuosta hitaudesta johtuen.
Ei se nyt oikeastaan liity siihen kuka sen energian maksaa, tietysti jos sen sammuttaa kokonaan, tai pitää ylipäätään viielämpänä, niin kuluttaahan se vähemmän sähköä, mutta jos sitä yrittää säätää niin että se olisi mukava vain jonain tiettynä vuorokauden aikana ei sähköä säästy tuolla, koska sen säännöllisen syklin sijaan se hehkuttaa ennen sitä mukavuushetkeä 6 tuntia täysillä.
 
Mistä löytyisi erittäin lyhyt (esim. 0,5 m) 1-paikkainen jatkojohto? Telkkarin virtajohto jää aavistuksen tiukalle. En kaipaa monipaikkaista tai pitkää jatkojohtoa, menee liian epäsiistiksi.
 
Ehkä typerä kysymys, mutta hyvä varmistaa, että onko se telkkarin virtajohto kiinteä vai irroitettava?

Nykyisin ne on kaiketi pääosin irroitettavia, joten ehkä helpompi lähteä katsomaan pidempää johtoa sopivalla liittimellä, versus lyhyt jatkojohto väliin...
 
Mistä löytyisi erittäin lyhyt (esim. 0,5 m) 1-paikkainen jatkojohto? Telkkarin virtajohto jää aavistuksen tiukalle. En kaipaa monipaikkaista tai pitkää jatkojohtoa, menee liian epäsiistiksi.
Tuskin tuollaista jatkojohtoa löytyy, kun eihän siinä olisi mitään järkeä semmoista kaupallisesti valmistaa.

Esim. tuossa olisi 1-osainen, mutta 1.5m pitkä. Ylimääräisen johdon saa varmaan piilotettua ja se ei ole liian lyhyt muuhun käyttöön. Voi tulla edullisemmaksi kuin edellä ehdotettu television virtajohto.
 
Mistä löytyisi erittäin lyhyt (esim. 0,5 m) 1-paikkainen jatkojohto? Telkkarin virtajohto jää aavistuksen tiukalle. En kaipaa monipaikkaista tai pitkää jatkojohtoa, menee liian epäsiistiksi.

Vaikka tekaisemalla itse. Tämä kun on niitä harvoja "sähkötöitä" jonka joka rane saa tehdä.
 
Ehkä typerä kysymys, mutta hyvä varmistaa, että onko se telkkarin virtajohto kiinteä vai irroitettava?

Nykyisin ne on kaiketi pääosin irroitettavia, joten ehkä helpompi lähteä katsomaan pidempää johtoa sopivalla liittimellä, versus lyhyt jatkojohto väliin...
Ei ole irroitettava. Töllö ostettu 2017.
Tuskin tuollaista jatkojohtoa löytyy, kun eihän siinä olisi mitään järkeä semmoista kaupallisesti valmistaa.
Tämmöisen löysin, mutta ovat ilmeisesti harvinaisia. Ja 20 cm on melkeinpä liian lyhyt.
 
Tämmöisen löysin, mutta ovat ilmeisesti harvinaisia. Ja 20 cm on melkeinpä liian lyhyt.
Kai sinne taakse mahtuu hieman ylimääräistä johtoa?
3 ja 5 metristä saa paremmin, tuo on ehkä lyhin helposti saatavilla oleva.

Mä olen tehnyt noita täsmäpituisia jatkojohtoja itse. Joka rautakaupasta löytyy tarvikkeet.
Normia maadoitettua kyllä. Mutta eurossa tilanne vähän eri. Tosin en oikein edes näe tarvetta tehdä niitä, yleensä pieni liika pituus melko ohutta narua on kätkettävissä jonnekin.
 
Kai sinne taakse mahtuu hieman ylimääräistä johtoa?
3 ja 5 metristä saa paremmin, tuo on ehkä lyhin helposti saatavilla oleva.


Normia maadoitettua kyllä. Mutta eurossa tilanne vähän eri. Tosin en oikein edes näe tarvetta tehdä niitä, yleensä pieni liika pituus melko ohutta narua on kätkettävissä jonnekin.
Oon myös ostanut joskus jonkun lampunjohdon ja siitä värkännyt jatkojohdon...
 
Normia maadoitettua kyllä. Mutta eurossa tilanne vähän eri. Tosin en oikein edes näe tarvetta tehdä niitä, yleensä pieni liika pituus melko ohutta narua on kätkettävissä jonnekin.

Miksi se tilanne eurojohdossa sen kummempi olisi? Muuten kuin että niitä itse tehtäviä euroroikkapalikoita ei ole siinä paikallisessa puuilossa?
 
Mulla on auto, jonka lohkolämmitin tiputaa lämmitystolpan vikavirtasuojan riippuen töpselin asennosta. Eli toisinpäin se toimii, mutta töpseli 180 astetta käännettynä vikavirtasuoja tippuu joka kerta. On kokeiltu eri tolpilla ja johdoilla. Vika on autossa, se on täysin varmaa. Mun logiikka sanoo, että siellä on oikosulku toisen johtimen ja maadoituksen välissä. Jos se oikosulku kytkeytyy nollan ja maan väliin, niin oletettavasti siitä oikosulusta ei silloin kulje virtaa ja vikavirtasuoja pitäis pysyä ylhäällä. Jos töpselin kääntää ympäri, niin oikosulku onkin vaiheen ja maan välillä. Kun en ole sähköasentaja, niin kyselen vaan vaikuttaako logiikkani järkeenkäyvältä?
 
Mulla on auto, jonka lohkolämmitin tiputaa lämmitystolpan vikavirtasuojan riippuen töpselin asennosta. Eli toisinpäin se toimii, mutta töpseli 180 astetta käännettynä vikavirtasuoja tippuu joka kerta. On kokeiltu eri tolpilla ja johdoilla. Vika on autossa, se on täysin varmaa. Mun logiikka sanoo, että siellä on oikosulku toisen johtimen ja maadoituksen välissä. Jos se oikosulku kytkeytyy nollan ja maan väliin, niin oletettavasti siitä oikosulusta ei silloin kulje virtaa ja vikavirtasuoja pitäis pysyä ylhäällä. Jos töpselin kääntää ympäri, niin oikosulku onkin vaiheen ja maan välillä. Kun en ole sähköasentaja, niin kyselen vaan vaikuttaako logiikkani järkeenkäyvältä?

Ei siinä varmaan oikosulkua ole vaan eristys voi vuotaa auton runkoon. Eikö tuon voi todeta "piipparilla" auton rungon ja lämmityskaapelin/lohkolämmittimen vaihe/nolla -johtimien väliltä?

Minäkään en ole sähköasentaja! :lol:
 
Onkos tolla, esim. plafondien mukana tulevalla "kannalla" jotain oikeaa nimitystä?

Ei oikein tunnu löytyvän, kun yritän hakea niitä. Olisin hakenut pelkästään noita kantoja, esim. eBaysta, joten myös oikea enkku-termi kelpaa mainiosti. Jos löytyisi noita valmiina vielä lisäksi yhdellä tai kahdella E27 kannalla, niin avot.

Ja onko tuolla katossa valmiina olevalla kiinteällä systeemillä jotain nimeä, esim. joku valmiskanta tai pikakanta tms.?
 
Onkos tolla, esim. plafondien mukana tulevalla "kannalla" jotain oikeaa nimitystä?

Ei oikein tunnu löytyvän, kun yritän hakea niitä. Olisin hakenut pelkästään noita kantoja, esim. eBaysta, joten myös oikea enkku-termi kelpaa mainiosti. Jos löytyisi noita valmiina vielä lisäksi yhdellä tai kahdella E27 kannalla, niin avot.

Ja onko tuolla katossa valmiina olevalla kiinteällä systeemillä jotain nimeä, esim. joku valmiskanta tai pikakanta tms.?

Ja mitkä on oikeat taikasanat, millä eBaysta voisi löytyä valaisinpistokkeita noihin edel.viestin kuvan vasemman puolen kantaan (maadoitettuja)?

Ei onnistu itseltä muutaman minuutin haeskelulla. Tiedän, että Suomesta löytyy ~2€/kpl, mutta jos saisi edullisemmin, eikä tarvitsisi lähteä hakemaan kaupasta, kun ei ole kiire.

edit: Löytyykö Suomesta mitään vastaavaa?
Vähän turhan hurja sähkölaite Kiinasta tilattavaksi. Mutta tuollainen olisi helkkarin kätevä. Tarvisin siis simppeleitä 10-30cm pitkiä taipuisia lampunvarsia E27-polttimolle kattoon asennettavaksi kiinteästi tai kuten linkissä suoraan kantaan (mitä veikkaan Suomessa ei saisi myydä).
 
Viimeksi muokattu:

Tuokin on sen 2 metriä, mutta eiköhän sen saa niputettua siististi.

Miks tää on jokaisen keskustelufoorumin ongelma, kun kysytään jotain noinkin yksinkertaista niin tulee 10 näsäviisasta vastausta jotka ei liity asiaan mitenkään ja yhdessä sitten ehdotetaan 0,5 metrin jatkojohdon sijaan 2 metristä :D

Odotan sitä päivää kun joku lyö rahoiksi foorumilla, jossa vaaditaan vahvaa tunnistautumista ja se joka vastaa väärin saa bannit.
 
Miks tää on jokaisen keskustelufoorumin ongelma, kun kysytään jotain noinkin yksinkertaista niin tulee 10 näsäviisasta vastausta jotka ei liity asiaan mitenkään ja yhdessä sitten ehdotetaan 0,5 metrin jatkojohdon sijaan 2 metristä :D

Odotan sitä päivää kun joku lyö rahoiksi foorumilla, jossa vaaditaan vahvaa tunnistautumista ja se joka vastaa väärin saa bannit.
Mikäs noissa vastauksissa oli "näsäviisastelua"? Onko sinulla kenties parempaa ehdotusta kysyjälle tyhjänpäiväisen meta-keskustelun sijaan? ;)
 
Onkos tolla, esim. plafondien mukana tulevalla "kannalla" jotain oikeaa nimitystä?
Valaisimen korotusrengas tai pinta-asennuskehys.
Ei kovinkaan yleisesti käytetty suomessa.

Esim:
Pinta-asennuskehys Hide-a-lite 1202 Multi VALK
 
Eikös telkkariin voisi hommata suoraan sopivan mittaisen johdon jos telkkarin päässä on IEC C7-naaras.
Tsekkaappa: Product Gallery Category Layout
Deltacon tavaraa löytyy monesta paikasta ja tuosta voit poimia sopivan tuotekoodin hinnan googlaamiseen.
Veikkaan että sama tapaus kuin minulla: LG:n OLED:eissä on kiinteä virtajohto, mikä on aivan taunuksesta. Omassa tapauksessa tuli vedettyä sähköjako tv:n ja telineen väliin.
 
Jos tarvitsee hyvin lyhyen tai muuten tarkasti juuri tietyn pituisen jatkojohdon, niin sellainenhan kannattaa lyhentää itse. Yleinen valettu pistotulppa menee silloin tietysti roskiin, mutta eipä se hyväkään koottava tulppa paljon maksa. Yleensä kai kuitenkin viimeisen päälle hyvää ratkaisua tavoitteleva sentään osaa vaikka koota tarvikkeista yhden helkkarin suko-jatkojohdon, eikö? Onhan siitä vaivaa, mutta ei ratkaisevasti enempää kuin foorumipostauksen kirjoittamisesta.
 
Mulla on auto, jonka lohkolämmitin tiputaa lämmitystolpan vikavirtasuojan riippuen töpselin asennosta. Eli toisinpäin se toimii, mutta töpseli 180 astetta käännettynä vikavirtasuoja tippuu joka kerta. On kokeiltu eri tolpilla ja johdoilla. Vika on autossa, se on täysin varmaa. Mun logiikka sanoo, että siellä on oikosulku toisen johtimen ja maadoituksen välissä. Jos se oikosulku kytkeytyy nollan ja maan väliin, niin oletettavasti siitä oikosulusta ei silloin kulje virtaa ja vikavirtasuoja pitäis pysyä ylhäällä. Jos töpselin kääntää ympäri, niin oikosulku onkin vaiheen ja maan välillä. Kun en ole sähköasentaja, niin kyselen vaan vaikuttaako logiikkani järkeenkäyvältä?

En ole sähköasentaja ja kuullostaa järkevältä :D. Yleismittarilla mittaat resistanssin maajohtimeen auton pistokkeesta. Muistelisin omalla kohdalla, että kun vastus alkaa olla 20 kOhmin luokkaa alkoi laukaista vikiksen. Vikis taitaa laueta luokkaa 10 mA virralla, niin siitä voi laskea minkälaisella resistanssilla maihin ei pysy enää päällä. Mutta tuo vastus myös voi muuttua kun on virrat päällä.

Itsellä oli kaapeli rikki ja vettä kaapelissa ja lohkolämppärin ja sisätilalämppärin T-haarassa. Itse lämmitin oli kuitenkin OK. Kostealla kelillä alkoi ensin oireilla. Yksi talvi putsasin T-haaran ja suhkuttelin WD40 tms kosteuden syrjäyttävää niin pärjäsin talven yli. Mutta 1-2 talven jälkeen oireili taas ja vaihdoin johdot lämppärille asti. En usko että on iso työ huollossa. Kaapeli ja T-haara taisi maksaa luokkaa 70e. Uusi lämmitin maksaa sitten enemmän. Sitä ei varmaan muuten pysty diagnosoimaan kuin irroittamalla kaapelin ja mittaamalla resistanssin maahan.
 
Onko väliä cat6 kaapelin laadulla? N. 20m veto reitittimestä koneeseen tulisi tehdä niin tippuuko nopeudet jos ostan halvimman kaapelin?
 
Onko väliä cat6 kaapelin laadulla? N. 20m veto reitittimestä koneeseen tulisi tehdä niin tippuuko nopeudet jos ostan halvimman kaapelin?
Ei kyllä pitäisi tippua. Kyllä nyt kaikkien laatujen pitäisi toimia noilla etäisyyksillä. Cat5e:kin riittää siihen aivan hyvin.
 
Mulla on auto, jonka lohkolämmitin tiputaa lämmitystolpan vikavirtasuojan riippuen töpselin asennosta. Eli toisinpäin se toimii, mutta töpseli 180 astetta käännettynä vikavirtasuoja tippuu joka kerta. On kokeiltu eri tolpilla ja johdoilla. Vika on autossa, se on täysin varmaa. Mun logiikka sanoo, että siellä on oikosulku toisen johtimen ja maadoituksen välissä. Jos se oikosulku kytkeytyy nollan ja maan väliin, niin oletettavasti siitä oikosulusta ei silloin kulje virtaa ja vikavirtasuoja pitäis pysyä ylhäällä. Jos töpselin kääntää ympäri, niin oikosulku onkin vaiheen ja maan välillä. Kun en ole sähköasentaja, niin kyselen vaan vaikuttaako logiikkani järkeenkäyvältä?
Ajatuskulku on suunnillen oikein, tosin se ei ole varsinainen oikosulku, vaan sitä voisi sanoa vaikka vuodoksi. Jos se olisi kunnolla "oikarissa", eli toinen sähköjohtimissa olisi kiinteässä yhteydessä maahan, se vikis laukeaisi silloin kun se on "oikeinpäin" ja toisinpäin laukeaisi lisäksi varsinainen sulake.

Tuollainen vika voi tokeentua ihan ne liittimet putsaamalla. Siis sen töpselin lisäksi myös ne siellä varsinaisen lämmitin vastuksen ja nokassa olevan töpselin väliset liitokset.
 
Ei kyllä pitäisi tippua. Kyllä nyt kaikkien laatujen pitäisi toimia noilla etäisyyksillä. Cat5e:kin riittää siihen aivan hyvin.
Joo, eipä sitä missään normaali kuluttajalaitteissa mitään cat5e:tä korkeampaa vaatimusta edes ole, mutta eihän nuo halvimmat kiinalaisten cat6 kaapelit mitään cat6 kaapelia ole, vaikka siihen niin onkin kirjoitettu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 347
Viestejä
4 866 020
Jäsenet
78 645
Uusin jäsen
NR772

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom