Kysymyksiä sähkömiehille

Rangea ei alun alkaenkaan ole edes 400km, en nyt näkisi mahdottomaksi että tulet jostain reissusta, akku kaput ja kotona tarttis käydä ja sitten vielä mennä jonnekin. Jos tuo parin sadan mittarilla onnistuu niin ei mitään järkeä pyytää sähkäriä 2x paikalla, tulo maksaa jo heti huntin. Parisataa on myös summa joka kalliista uudesta autosta katoaa viikoissa eli siihen suhtettuna "halpa" eri asia jos vertaa kahvipakettiin... Jos tuota edes kerran tarvitsee niin muutaman sadan hintaan käytännössä haukkuu kyllä itsensä takas per heti.

Mutta tässä ei nyt (alunperin) ollut tarkoitus keskustella siitä kuka tarttee ja mitä tarttee vaan että miten tuollainen onnistuu.

Teet miten haluat, mutta itse en mieltäisi sitä mahdottomaksi tehdä yhtä ylimääräistä kusitaukoa ja ladata pari minuuttia että on varmasti tarpeeksi rangea, jos se jää siitä 50km matkasta kiinni.

Jos 22kW laturia meinaat laittaa, niin varmistan vain että onhan sulla >35A pääsulakkeet, sekä autona Zoe tai Tesla Model S tai X? Ei heti tule mieleen missä muissa autoissa olisi 22kW AC latausta
Edit: Porschessakin on näköjään 22kW
E2: Ja Smart fortwo
 
Viimeksi muokattu:
Monissa mode 3 latausasemissa, mm. Schneiderin wallboxissa lataustehon puolittavan hetkellisen tehonrajoituksen ja tarvittaessa latauksen viivästyksen saa päälle pelkällä kosketintiedolla. Ihan turhaa mutkistaa asioita ja sotkea mukaan kuormanhallintajärjestelmiä alamittauksineen jos kyse on jostain kiukaan ja yksittäisen latausaseman vuorottelusta ja huipputehon rajoituksesta. Tietty jos syöttävä keskus on sen peran kasaama moduulikotelo ilman mitään kontaktorilogiikkaa niin homma vaatii vähän enemmän työtä, mutta sähkölämmitteisessä talossa jossa keskuksesta löytyy valmis SLY-kytkentä asia on aika selkeä.

Linkin takana Scheiderin tämän vuoden EVlink esite, alussa listattuna noita eri latausasemia ja juttua myös kuormanhallintajärjestelmistä sivulta 49 alkaen jos asiaan perehtyminen jollain välttämättä kiinnostaa.
https://download.schneider-electric.com/files?p_enDocType=Catalog&p_File_Name=COM-POWER-VE-CA3-EN+(web).pdf&p_Doc_Ref=COM-POWER-VE-CA3-EN

Mikäli latausasemalle ei ole jostain syystä mahdollista saada enää ohjauskarvoja, niin ainahan se Pera voi asentaa sinne latausboksin sisään esim. asiakkaan valitseman zigbee-releen jolloin latauksen tehonrajoituksen saa vaikka osaksi joka tekkiläisen langatonta kotiautomaatiojärjestelmää parilla kympillä. Tämä tietty vaatii alussa mainitun tehonrajoituksen ohjausmahdollisuuden asemalta.
 
Mistä sen kosketin tiedon saa laturille jos/kun pääkeskus on autokatoksessa ja alakeskus talossa (keskusten välissä 5napainen kaapeli) ja itse talo tällä hetkellä kuluttaa 99,9% koko kiinteistön sähköstä? Zigbeet alkaa menemään evvk-kategoriaan, mutta tuolla kaiketi saisi kyllä luotua langattoman linkin jos fyysisiä naruja ei kykene väliin lisäämään (mutta tuskin Pera enää osaa tehdä/konffata ja toimiiko nuo 24/7/365/30v?)... Nyt ei ollut sähkölämmitettävä torppakaan vaan maalämpö eli ei ole mitään logiikkaa valmiina yhtään missään kun sellaiselle ei 3x35A tötsyillä ole (ollut) mitään tarvetta (verkkoyhtiö näyttää että liittymän kapasiteetista 1/3 käytetty).

Tota Sniderin esitettä vilkaisin, mutta tuo näyttää ihan hitokseen hi-techiä (PLC mm.) ja monimutkaiselta. GAROn simppeli mittari josta lasketaan muun kiinteistön kulutus ja syötetään loppu kapasiteetista laturille vaikutti äärettömän simppelilä. Helpompaa on kyllä silti hommata polttomoottori auto ja lopettaa ihmettely...
 
Mistä sen kosketin tiedon saa laturille jos/kun pääkeskus on autokatoksessa ja alakeskus talossa (keskusten välissä 5napainen kaapeli) ja itse talo tällä hetkellä kuluttaa 99,9% koko kiinteistön sähköstä?
Yksi vaihtoehto on Accelev latausasema. Se haistelee syöttöjännitteestään minkä verran pääsulakkeilla on kuormaa ja osaa tiputtaa lataustehoa automaattisesti silloin kun kiinteistön kokonaiskuorma uhkaa kasvaa liian suureksi.

Ei ole omaa kokemusta, mutta sen perusteella mitä toiselta foorumilta lueskellut kokemuksia, niin saattaa se jopa oikeasti toimia.

Ainakin teoriassa tuollainen toiminta on ihan mahdollista toteuttaa.
 
Yksi vaihtoehto on Accelev latausasema. Se haistelee syöttöjännitteestään minkä verran pääsulakkeilla on kuormaa ja osaa tiputtaa lataustehoa automaattisesti silloin kun kiinteistön kokonaiskuorma uhkaa kasvaa liian suureksi.

Ei ole omaa kokemusta, mutta sen perusteella mitä toiselta foorumilta lueskellut kokemuksia, niin saattaa se jopa oikeasti toimia.

Ainakin teoriassa tuollainen toiminta on ihan mahdollista toteuttaa.
Ei hemmetissä kyllä pelkän syöttöjännitteen perusteella voi toimia.. tai tietysti jossainmäärin, mutta silloin se kyllä reagoi muihinkin alueen jännitteen vaihteluihin.
 
Ei hemmetissä kyllä pelkän syöttöjännitteen perusteella voi toimia.. tai tietysti jossainmäärin, mutta silloin se kyllä reagoi muihinkin alueen jännitteen vaihteluihin.

Sen täytyisi tietää syöttöjännite talon pääkeskukselle, ja verrata sitä jännitteeseen joka tulee latauslaitteelle.
 
Sen täytyisi tietää syöttöjännite talon pääkeskukselle, ja verrata sitä jännitteeseen joka tulee latauslaitteelle.
No eihän se latausasema kostu tuosta muuta kuin oman jännitteen alenemansa. Jos se pystyy mittaamaan jännitteen pääkeskuksella, niin eikö olisi samantein fiksumpaa mitata virta siellä, jolloin säädön voisi tehdä kunnolla eikä arvalemalla?
 
Mistä sen kosketin tiedon saa laturille jos/kun pääkeskus on autokatoksessa ja alakeskus talossa (keskusten välissä 5napainen kaapeli) ja itse talo tällä hetkellä kuluttaa 99,9% koko kiinteistön sähköstä? Zigbeet alkaa menemään evvk-kategoriaan, mutta tuolla kaiketi saisi kyllä luotua langattoman linkin jos fyysisiä naruja ei kykene väliin lisäämään (mutta tuskin Pera enää osaa tehdä/konffata ja toimiiko nuo 24/7/365/30v?)... Nyt ei ollut sähkölämmitettävä torppakaan vaan maalämpö eli ei ole mitään logiikkaa valmiina yhtään missään kun sellaiselle ei 3x35A tötsyillä ole (ollut) mitään tarvetta (verkkoyhtiö näyttää että liittymän kapasiteetista 1/3 käytetty).

Tota Sniderin esitettä vilkaisin, mutta tuo näyttää ihan hitokseen hi-techiä (PLC mm.) ja monimutkaiselta. GAROn simppeli mittari josta lasketaan muun kiinteistön kulutus ja syötetään loppu kapasiteetista laturille vaikutti äärettömän simppelilä. Helpompaa on kyllä silti hommata polttomoottori auto ja lopettaa ihmettely...

Jos pääkeskus on autotallissa, niin eikö olisi yksinkertaisinta vain mitata talolle menevän kaapelin virtaa ja tipauttaa lataustehoa, kun virta on esim yli 5A? Olettaen että kaikki suuret kulutukset on 3-vaiheisia (sauna, veden lämmitys), ei tuota tarvitsisi edes tehdä vaihekohtaisesti. Tuohan ei mikään suojaus sinänsä olisi, vaan sitä varten on pääsulakkeet.
 
Kerrostalon kylpyhuoneen "mukavuuslämmitys" eli sähköinen lattialämmitys olisi kiva vaihtaa älytermostaattiin jotta voisi ohjata lämmityksen olemaan vain päällä esim. aamuin ja illoin. Tutkin noita vaihtoehtoja, mutta suurin osa näyttää olevan suunniteltu asunnon lattialämmityksen ohjaukseen. Onko esim. tämä mahdollista asentaa nykyisen on off ja termostaatti pyörällä varustetun tilalle?
 
Kerrostalon kylpyhuoneen "mukavuuslämmitys" eli sähköinen lattialämmitys olisi kiva vaihtaa älytermostaattiin jotta voisi ohjata lämmityksen olemaan vain päällä esim. aamuin ja illoin. Tutkin noita vaihtoehtoja, mutta suurin osa näyttää olevan suunniteltu asunnon lattialämmityksen ohjaukseen. Onko esim. tämä mahdollista asentaa nykyisen on off ja termostaatti pyörällä varustetun tilalle?

En täysin ymmärrä mitä tarkoitat tuolla "suunniteltu asunnon lattialämmityksen ohjaukseen" mutta mikäli siellä märkätiloissa on tuollainen perinteinen pyöritettävällä säädöllä oleva vikavirtasuojaamaton lattialämmitystermostaatti niin kyllähän sinne tilalle silloin voi tuollaisen raychemin vaihtaa. Itse en ole noita asentanut, mutta muiden sähkärien juttujen perusteella monipuolisia ja hyviä vehkeitä.
 
Kerrostalon kylpyhuoneen "mukavuuslämmitys" eli sähköinen lattialämmitys olisi kiva vaihtaa älytermostaattiin jotta voisi ohjata lämmityksen olemaan vain päällä esim. aamuin ja illoin. Tutkin noita vaihtoehtoja, mutta suurin osa näyttää olevan suunniteltu asunnon lattialämmityksen ohjaukseen. Onko esim. tämä mahdollista asentaa nykyisen on off ja termostaatti pyörällä varustetun tilalle?
Ei tuossa ole mitään järkeä. Ne mukavuuslämmittiet ovat sen verran pienitehoisia että sen lämmityksen saa aloittaa jo illalla että se olisi aamuksi lämmin. Ylipäätään suomessa lämmön säätäminen vuorokaudenaikojen mukaan on turhaa, ainakin jos ajatuksena on energian säästö, tuo ajatus tulee jostain etelänmaista jossa taloja ei ole eristetty ja jatkuva häviö on merkittävä, jonka takia myös lämmittimen tehot ovat suhteessa paljon suuremmat, joka myös mahdollistaa sen nopeamman lämpenemisen.
 
Ylipäätään suomessa lämmön säätäminen vuorokaudenaikojen mukaan on turhaa, ainakin jos ajatuksena on energian säästö
Saattaahan siinä olla mielessä "itse maksettavan energian säästö". Eli jos on esim. talo jossa on kaukolämpö joka sisältyy yhtiövastikkeeseen ja sitten nuo mukavuuslämmittimet on sähköllä toimivia.

En silti sano että tuota itse maksettavaakaan energiaa saisi säästettyä vuorokaudenajan mukaan säätämällä juuri tuosta hitaudesta johtuen.
 
Saattaahan siinä olla mielessä "itse maksettavan energian säästö". Eli jos on esim. talo jossa on kaukolämpö joka sisältyy yhtiövastikkeeseen ja sitten nuo mukavuuslämmittimet on sähköllä toimivia.

En silti sano että tuota itse maksettavaakaan energiaa saisi säästettyä vuorokaudenajan mukaan säätämällä juuri tuosta hitaudesta johtuen.
Ei se nyt oikeastaan liity siihen kuka sen energian maksaa, tietysti jos sen sammuttaa kokonaan, tai pitää ylipäätään viielämpänä, niin kuluttaahan se vähemmän sähköä, mutta jos sitä yrittää säätää niin että se olisi mukava vain jonain tiettynä vuorokauden aikana ei sähköä säästy tuolla, koska sen säännöllisen syklin sijaan se hehkuttaa ennen sitä mukavuushetkeä 6 tuntia täysillä.
 
Mistä löytyisi erittäin lyhyt (esim. 0,5 m) 1-paikkainen jatkojohto? Telkkarin virtajohto jää aavistuksen tiukalle. En kaipaa monipaikkaista tai pitkää jatkojohtoa, menee liian epäsiistiksi.
 
Ehkä typerä kysymys, mutta hyvä varmistaa, että onko se telkkarin virtajohto kiinteä vai irroitettava?

Nykyisin ne on kaiketi pääosin irroitettavia, joten ehkä helpompi lähteä katsomaan pidempää johtoa sopivalla liittimellä, versus lyhyt jatkojohto väliin...
 
Mistä löytyisi erittäin lyhyt (esim. 0,5 m) 1-paikkainen jatkojohto? Telkkarin virtajohto jää aavistuksen tiukalle. En kaipaa monipaikkaista tai pitkää jatkojohtoa, menee liian epäsiistiksi.
Tuskin tuollaista jatkojohtoa löytyy, kun eihän siinä olisi mitään järkeä semmoista kaupallisesti valmistaa.

Esim. tuossa olisi 1-osainen, mutta 1.5m pitkä. Ylimääräisen johdon saa varmaan piilotettua ja se ei ole liian lyhyt muuhun käyttöön. Voi tulla edullisemmaksi kuin edellä ehdotettu television virtajohto.
 
Mistä löytyisi erittäin lyhyt (esim. 0,5 m) 1-paikkainen jatkojohto? Telkkarin virtajohto jää aavistuksen tiukalle. En kaipaa monipaikkaista tai pitkää jatkojohtoa, menee liian epäsiistiksi.

Vaikka tekaisemalla itse. Tämä kun on niitä harvoja "sähkötöitä" jonka joka rane saa tehdä.
 
Ehkä typerä kysymys, mutta hyvä varmistaa, että onko se telkkarin virtajohto kiinteä vai irroitettava?

Nykyisin ne on kaiketi pääosin irroitettavia, joten ehkä helpompi lähteä katsomaan pidempää johtoa sopivalla liittimellä, versus lyhyt jatkojohto väliin...
Ei ole irroitettava. Töllö ostettu 2017.
Tuskin tuollaista jatkojohtoa löytyy, kun eihän siinä olisi mitään järkeä semmoista kaupallisesti valmistaa.
Tämmöisen löysin, mutta ovat ilmeisesti harvinaisia. Ja 20 cm on melkeinpä liian lyhyt.
 
Tämmöisen löysin, mutta ovat ilmeisesti harvinaisia. Ja 20 cm on melkeinpä liian lyhyt.
Kai sinne taakse mahtuu hieman ylimääräistä johtoa?
3 ja 5 metristä saa paremmin, tuo on ehkä lyhin helposti saatavilla oleva.

Mä olen tehnyt noita täsmäpituisia jatkojohtoja itse. Joka rautakaupasta löytyy tarvikkeet.
Normia maadoitettua kyllä. Mutta eurossa tilanne vähän eri. Tosin en oikein edes näe tarvetta tehdä niitä, yleensä pieni liika pituus melko ohutta narua on kätkettävissä jonnekin.
 
Kai sinne taakse mahtuu hieman ylimääräistä johtoa?
3 ja 5 metristä saa paremmin, tuo on ehkä lyhin helposti saatavilla oleva.


Normia maadoitettua kyllä. Mutta eurossa tilanne vähän eri. Tosin en oikein edes näe tarvetta tehdä niitä, yleensä pieni liika pituus melko ohutta narua on kätkettävissä jonnekin.
Oon myös ostanut joskus jonkun lampunjohdon ja siitä värkännyt jatkojohdon...
 
Normia maadoitettua kyllä. Mutta eurossa tilanne vähän eri. Tosin en oikein edes näe tarvetta tehdä niitä, yleensä pieni liika pituus melko ohutta narua on kätkettävissä jonnekin.

Miksi se tilanne eurojohdossa sen kummempi olisi? Muuten kuin että niitä itse tehtäviä euroroikkapalikoita ei ole siinä paikallisessa puuilossa?
 
Mulla on auto, jonka lohkolämmitin tiputaa lämmitystolpan vikavirtasuojan riippuen töpselin asennosta. Eli toisinpäin se toimii, mutta töpseli 180 astetta käännettynä vikavirtasuoja tippuu joka kerta. On kokeiltu eri tolpilla ja johdoilla. Vika on autossa, se on täysin varmaa. Mun logiikka sanoo, että siellä on oikosulku toisen johtimen ja maadoituksen välissä. Jos se oikosulku kytkeytyy nollan ja maan väliin, niin oletettavasti siitä oikosulusta ei silloin kulje virtaa ja vikavirtasuoja pitäis pysyä ylhäällä. Jos töpselin kääntää ympäri, niin oikosulku onkin vaiheen ja maan välillä. Kun en ole sähköasentaja, niin kyselen vaan vaikuttaako logiikkani järkeenkäyvältä?
 
Mulla on auto, jonka lohkolämmitin tiputaa lämmitystolpan vikavirtasuojan riippuen töpselin asennosta. Eli toisinpäin se toimii, mutta töpseli 180 astetta käännettynä vikavirtasuoja tippuu joka kerta. On kokeiltu eri tolpilla ja johdoilla. Vika on autossa, se on täysin varmaa. Mun logiikka sanoo, että siellä on oikosulku toisen johtimen ja maadoituksen välissä. Jos se oikosulku kytkeytyy nollan ja maan väliin, niin oletettavasti siitä oikosulusta ei silloin kulje virtaa ja vikavirtasuoja pitäis pysyä ylhäällä. Jos töpselin kääntää ympäri, niin oikosulku onkin vaiheen ja maan välillä. Kun en ole sähköasentaja, niin kyselen vaan vaikuttaako logiikkani järkeenkäyvältä?

Ei siinä varmaan oikosulkua ole vaan eristys voi vuotaa auton runkoon. Eikö tuon voi todeta "piipparilla" auton rungon ja lämmityskaapelin/lohkolämmittimen vaihe/nolla -johtimien väliltä?

Minäkään en ole sähköasentaja! :lol:
 
Onkos tolla, esim. plafondien mukana tulevalla "kannalla" jotain oikeaa nimitystä?

Ei oikein tunnu löytyvän, kun yritän hakea niitä. Olisin hakenut pelkästään noita kantoja, esim. eBaysta, joten myös oikea enkku-termi kelpaa mainiosti. Jos löytyisi noita valmiina vielä lisäksi yhdellä tai kahdella E27 kannalla, niin avot.

Ja onko tuolla katossa valmiina olevalla kiinteällä systeemillä jotain nimeä, esim. joku valmiskanta tai pikakanta tms.?
 
Onkos tolla, esim. plafondien mukana tulevalla "kannalla" jotain oikeaa nimitystä?

Ei oikein tunnu löytyvän, kun yritän hakea niitä. Olisin hakenut pelkästään noita kantoja, esim. eBaysta, joten myös oikea enkku-termi kelpaa mainiosti. Jos löytyisi noita valmiina vielä lisäksi yhdellä tai kahdella E27 kannalla, niin avot.

Ja onko tuolla katossa valmiina olevalla kiinteällä systeemillä jotain nimeä, esim. joku valmiskanta tai pikakanta tms.?

Ja mitkä on oikeat taikasanat, millä eBaysta voisi löytyä valaisinpistokkeita noihin edel.viestin kuvan vasemman puolen kantaan (maadoitettuja)?

Ei onnistu itseltä muutaman minuutin haeskelulla. Tiedän, että Suomesta löytyy ~2€/kpl, mutta jos saisi edullisemmin, eikä tarvitsisi lähteä hakemaan kaupasta, kun ei ole kiire.

edit: Löytyykö Suomesta mitään vastaavaa?
Vähän turhan hurja sähkölaite Kiinasta tilattavaksi. Mutta tuollainen olisi helkkarin kätevä. Tarvisin siis simppeleitä 10-30cm pitkiä taipuisia lampunvarsia E27-polttimolle kattoon asennettavaksi kiinteästi tai kuten linkissä suoraan kantaan (mitä veikkaan Suomessa ei saisi myydä).
 
Viimeksi muokattu:

Tuokin on sen 2 metriä, mutta eiköhän sen saa niputettua siististi.

Miks tää on jokaisen keskustelufoorumin ongelma, kun kysytään jotain noinkin yksinkertaista niin tulee 10 näsäviisasta vastausta jotka ei liity asiaan mitenkään ja yhdessä sitten ehdotetaan 0,5 metrin jatkojohdon sijaan 2 metristä :D

Odotan sitä päivää kun joku lyö rahoiksi foorumilla, jossa vaaditaan vahvaa tunnistautumista ja se joka vastaa väärin saa bannit.
 
Miks tää on jokaisen keskustelufoorumin ongelma, kun kysytään jotain noinkin yksinkertaista niin tulee 10 näsäviisasta vastausta jotka ei liity asiaan mitenkään ja yhdessä sitten ehdotetaan 0,5 metrin jatkojohdon sijaan 2 metristä :D

Odotan sitä päivää kun joku lyö rahoiksi foorumilla, jossa vaaditaan vahvaa tunnistautumista ja se joka vastaa väärin saa bannit.
Mikäs noissa vastauksissa oli "näsäviisastelua"? Onko sinulla kenties parempaa ehdotusta kysyjälle tyhjänpäiväisen meta-keskustelun sijaan? ;)
 
Onkos tolla, esim. plafondien mukana tulevalla "kannalla" jotain oikeaa nimitystä?
Valaisimen korotusrengas tai pinta-asennuskehys.
Ei kovinkaan yleisesti käytetty suomessa.

Esim:
Pinta-asennuskehys Hide-a-lite 1202 Multi VALK
 
Eikös telkkariin voisi hommata suoraan sopivan mittaisen johdon jos telkkarin päässä on IEC C7-naaras.
Tsekkaappa: Product Gallery Category Layout
Deltacon tavaraa löytyy monesta paikasta ja tuosta voit poimia sopivan tuotekoodin hinnan googlaamiseen.
Veikkaan että sama tapaus kuin minulla: LG:n OLED:eissä on kiinteä virtajohto, mikä on aivan taunuksesta. Omassa tapauksessa tuli vedettyä sähköjako tv:n ja telineen väliin.
 
Jos tarvitsee hyvin lyhyen tai muuten tarkasti juuri tietyn pituisen jatkojohdon, niin sellainenhan kannattaa lyhentää itse. Yleinen valettu pistotulppa menee silloin tietysti roskiin, mutta eipä se hyväkään koottava tulppa paljon maksa. Yleensä kai kuitenkin viimeisen päälle hyvää ratkaisua tavoitteleva sentään osaa vaikka koota tarvikkeista yhden helkkarin suko-jatkojohdon, eikö? Onhan siitä vaivaa, mutta ei ratkaisevasti enempää kuin foorumipostauksen kirjoittamisesta.
 
Mulla on auto, jonka lohkolämmitin tiputaa lämmitystolpan vikavirtasuojan riippuen töpselin asennosta. Eli toisinpäin se toimii, mutta töpseli 180 astetta käännettynä vikavirtasuoja tippuu joka kerta. On kokeiltu eri tolpilla ja johdoilla. Vika on autossa, se on täysin varmaa. Mun logiikka sanoo, että siellä on oikosulku toisen johtimen ja maadoituksen välissä. Jos se oikosulku kytkeytyy nollan ja maan väliin, niin oletettavasti siitä oikosulusta ei silloin kulje virtaa ja vikavirtasuoja pitäis pysyä ylhäällä. Jos töpselin kääntää ympäri, niin oikosulku onkin vaiheen ja maan välillä. Kun en ole sähköasentaja, niin kyselen vaan vaikuttaako logiikkani järkeenkäyvältä?

En ole sähköasentaja ja kuullostaa järkevältä :D. Yleismittarilla mittaat resistanssin maajohtimeen auton pistokkeesta. Muistelisin omalla kohdalla, että kun vastus alkaa olla 20 kOhmin luokkaa alkoi laukaista vikiksen. Vikis taitaa laueta luokkaa 10 mA virralla, niin siitä voi laskea minkälaisella resistanssilla maihin ei pysy enää päällä. Mutta tuo vastus myös voi muuttua kun on virrat päällä.

Itsellä oli kaapeli rikki ja vettä kaapelissa ja lohkolämppärin ja sisätilalämppärin T-haarassa. Itse lämmitin oli kuitenkin OK. Kostealla kelillä alkoi ensin oireilla. Yksi talvi putsasin T-haaran ja suhkuttelin WD40 tms kosteuden syrjäyttävää niin pärjäsin talven yli. Mutta 1-2 talven jälkeen oireili taas ja vaihdoin johdot lämppärille asti. En usko että on iso työ huollossa. Kaapeli ja T-haara taisi maksaa luokkaa 70e. Uusi lämmitin maksaa sitten enemmän. Sitä ei varmaan muuten pysty diagnosoimaan kuin irroittamalla kaapelin ja mittaamalla resistanssin maahan.
 
Onko väliä cat6 kaapelin laadulla? N. 20m veto reitittimestä koneeseen tulisi tehdä niin tippuuko nopeudet jos ostan halvimman kaapelin?
 
Onko väliä cat6 kaapelin laadulla? N. 20m veto reitittimestä koneeseen tulisi tehdä niin tippuuko nopeudet jos ostan halvimman kaapelin?
Ei kyllä pitäisi tippua. Kyllä nyt kaikkien laatujen pitäisi toimia noilla etäisyyksillä. Cat5e:kin riittää siihen aivan hyvin.
 
Mulla on auto, jonka lohkolämmitin tiputaa lämmitystolpan vikavirtasuojan riippuen töpselin asennosta. Eli toisinpäin se toimii, mutta töpseli 180 astetta käännettynä vikavirtasuoja tippuu joka kerta. On kokeiltu eri tolpilla ja johdoilla. Vika on autossa, se on täysin varmaa. Mun logiikka sanoo, että siellä on oikosulku toisen johtimen ja maadoituksen välissä. Jos se oikosulku kytkeytyy nollan ja maan väliin, niin oletettavasti siitä oikosulusta ei silloin kulje virtaa ja vikavirtasuoja pitäis pysyä ylhäällä. Jos töpselin kääntää ympäri, niin oikosulku onkin vaiheen ja maan välillä. Kun en ole sähköasentaja, niin kyselen vaan vaikuttaako logiikkani järkeenkäyvältä?
Ajatuskulku on suunnillen oikein, tosin se ei ole varsinainen oikosulku, vaan sitä voisi sanoa vaikka vuodoksi. Jos se olisi kunnolla "oikarissa", eli toinen sähköjohtimissa olisi kiinteässä yhteydessä maahan, se vikis laukeaisi silloin kun se on "oikeinpäin" ja toisinpäin laukeaisi lisäksi varsinainen sulake.

Tuollainen vika voi tokeentua ihan ne liittimet putsaamalla. Siis sen töpselin lisäksi myös ne siellä varsinaisen lämmitin vastuksen ja nokassa olevan töpselin väliset liitokset.
 
Ei kyllä pitäisi tippua. Kyllä nyt kaikkien laatujen pitäisi toimia noilla etäisyyksillä. Cat5e:kin riittää siihen aivan hyvin.
Joo, eipä sitä missään normaali kuluttajalaitteissa mitään cat5e:tä korkeampaa vaatimusta edes ole, mutta eihän nuo halvimmat kiinalaisten cat6 kaapelit mitään cat6 kaapelia ole, vaikka siihen niin onkin kirjoitettu.
 
*pois, koska taisin tätä aika pitkälle samaa asiaa tuossa jo edellä kysellä
 
Viimeksi muokattu:
Sopisi tuonne vitutusketjuunkin, mutta laitetaan kuitenkin tähän ketjuun, kun aiheeseen liittyy.

On se nyt v**tu kun sähkärit ei osaa noita merkintöjä tehdä vaan päähän on iskostunut se ideologia että "kyllä minä tiedä mitä täällä on tehty". Vietin hyvän tovin ihmetellessäni asiakkaan luona sähkövikaa oikosulun ja sitä seuranneen pääsulakkeiden palamisen jälkeen. Sähkömittariin ei saatu mitään eloa ja sulake, joka merkinnän mukaan oli ko. liittymän/mittarin pääsulake, poltti jatkuvasti yhden vaiheen sulaketta, vaikkei sen perässä ollut muuta kuin mittari. Ko. mittauskeskuksen vieressä on jakeluluverkkoyhtiön muuntaja vieressä viiden metrin päässä, joten totesin että ei tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin että mittari on syystä x ottanut nokkiinsa oikosulusta (joka noin lähellä muuntajaa on aika miehekäs, todennäköisesti joku 10 kA), niin harvinaiselta kuin se kuulostaakin. Totesin asiakkaalle että ei tässä oikein ole vaihtoehtoa kuin soittaa vikapalveluun että tulevat tarkastamaan mittarin.

En itse ollut tuossa vaiheessa enää paikalla, mutta vika selvisi. Mittari oli ehjä ja ko. liittymän sulakkeet löytyivät ihan toisesta ryhmästä, jossa ei ollut mitään merkintää. Asiakas tiesi sanoa että keskuksen kytkentää oli kuulemma muutettu joskus aiemmin. Verkkoyhtiön asentaja ei kuulemma osannut sanoa oikein juuta ei jaata kun asiakas kyseli että tuleeko tästä "turhasta" käynnistä lasku heiltä. Jos tulee, niin täytyy sanoa asiakkaalle että ehdottaa, josko verkkoyhtiö ja keskusta ropannut sähkäri laittaisivat sen puoliksi kun jälki ja merkinnät on tuota luokkaa. Tuohon alkuperäiseen lähtöön oli vielä kaiken lisäksi jätetty oikkarissa oleva kaapeli kiinni. Ei näin, ei todellakaan näin. Noh, pitää huomenna mennä tekemään merkinnät ja muitakin selvityksiä. Vanha remontissa oleva maalaistalo kyseessä. Asiakas on tuttu, niin olen sen verran hyväsydäminen että ei tuosta tämänpäiväisestä ilkeä täyttä hintaa veloittaa kun muiden töppäyksistä kyse. Ja kun jälkeenpäin mietin kun kävin keskusta päässäni läpi että olisihan minun pitänyt tuo tajuta.

Kun uusi työmaa (päivätöissä) alkaa, niin täsmennän yleensä erikseen asentajille että asia, josta olen erityisen tarkka, on merkintöjen selkeys ja olemassa olo. Tuosta täsmennyksestä huolimatta lähes poikkeuksetta vastaanottotarkastukseen saa kirjailla merkintäpuutteita muiden puutteiden ohella. Piirustukset tuppaa vuosien ja vuosikymmenien saatossa häviämään niin silloin pelastaa paljon se, että merkinnät on kunnossa.

EDIT: Samasta kohteesta löytyi myös keskus, josta oli sulakkeiden pohjakoskettimet poistettu, kun oli sulakkeita suurennettu. Pohjat oli korvattu laittamalla pennin kolikoita sulakekannen pohjalle että sulakkeen sai ottamaan pohjakiskoon kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Kun uusi työmaa (päivätöissä) alkaa, niin täsmennän yleensä erikseen asentajille että asia, josta olen erityisen tarkka, on merkintöjen selkeys ja olemassa olo. Tuosta täsmennyksestä huolimatta lähes poikkeuksetta vastaanottotarkastukseen saa kirjailla merkintäpuutteita muiden puutteiden ohella. Piirustukset tuppaa vuosien ja vuosikymmenien saatossa häviämään niin silloin pelastaa paljon se, että merkinnät on kunnossa.
Miten hiton vaikeaa esim sulakkeiden merkintä oikein on? Niin monessa paikassa olen manaillut kun taulussa lukee vain Pistorasia 16A, Pistorasia 16A, Pistorasia 16A, Valaistus 10A, Valaistus 10A, Valaistus 10A jne. Eikö siihen voisi kirjoittaa vaikka Pistorasia Makuuhuone 16A, Pistorasia Olohuone 16A jne? Tilaa merkintäliuskassa kuitenkin on. Noiden selvittelyyn kuitenkin kuluu jälkeenpäin turhaan tuhottomasti aikaa. Hyvänä esimerkkinä vanhempien kämppä johon olen keräillyt tuota tietoa erilliselle paperilapulle sitä mukaa kun on tullut vastaan jonkun sulakkeen palaessa tms noiden tietoja. Vielä kun pari ryhmää jaksaisi joskus selvittää niin voisi dymottaa oikeat tekstit jokaisen tulppasulakkeen kohdalle kerralla niin ei tarvitsisi enää arpoa...
 
Miten hiton vaikeaa esim sulakkeiden merkintä oikein on? Niin monessa paikassa olen manaillut kun taulussa lukee vain Pistorasia 16A, Pistorasia 16A, Pistorasia 16A, Valaistus 10A, Valaistus 10A, Valaistus 10A jne. Eikö siihen voisi kirjoittaa vaikka Pistorasia Makuuhuone 16A, Pistorasia Olohuone 16A jne? Tilaa merkintäliuskassa kuitenkin on. Noiden selvittelyyn kuitenkin kuluu jälkeenpäin turhaan tuhottomasti aikaa. Hyvänä esimerkkinä vanhempien kämppä johon olen keräillyt tuota tietoa erilliselle paperilapulle sitä mukaa kun on tullut vastaan jonkun sulakkeen palaessa tms noiden tietoja. Vielä kun pari ryhmää jaksaisi joskus selvittää niin voisi dymottaa oikeat tekstit jokaisen tulppasulakkeen kohdalle kerralla niin ei tarvitsisi enää arpoa...
Kerrostaloissa tuntuu olevan 99% tapauksissa vain tuo "Valaistus 10A" merkintä, sillä valmeeksi painetulla lappusella. Asentajille ilmoitetaan että omilla harakanvarpailla ei saa mitään kirjoittaa, ja kun (varsinkin aiemmin) kirjoittimia ei joka jätkällä ole, jäljelle jää vain noi geneeriset laput.

Tosin on nekin parempia kuin blanko taulu, josta ei voi päätellä kuin sulakeen ampeerit, ja niissäkin aina pieni peljo, että joku on omatoimisesti vaihtanut pohjia.
 
Kerrostaloissa tuntuu olevan 99% tapauksissa vain tuo "Valaistus 10A" merkintä, sillä valmeeksi painetulla lappusella. Asentajille ilmoitetaan että omilla harakanvarpailla ei saa mitään kirjoittaa, ja kun (varsinkin aiemmin) kirjoittimia ei joka jätkällä ole, jäljelle jää vain noi geneeriset laput.

Tosin on nekin parempia kuin blanko taulu, josta ei voi päätellä kuin sulakeen ampeerit, ja niissäkin aina pieni peljo, että joku on omatoimisesti vaihtanut pohjia.

Tod.näk. pääkaaviossa olleet geneeriset merkinnät joiden pohjalta keskus on valmistettu. Tullut työmaalle noilla merkinnöillä eikä sähkäriä kiinnosta niitä päivittää.
 
Onko jollain suositella edullista tapaa saada pois (halpojen) LED-valaisimien tuomaa häiriötä? Lähinnä radion ongelmat kiusaavat. Ei tuo varmaan millään ferriiteillä poistune? Vaatinee kunnon emc-suodattimen?
 
Onko jollain suositella edullista tapaa saada pois (halpojen) LED-valaisimien tuomaa häiriötä? Lähinnä radion ongelmat kiusaavat. Ei tuo varmaan millään ferriiteillä poistune? Vaatinee kunnon emc-suodattimen?

Edullisin tapa taitaa olla palauttaa ne paskat takaisin kauppaan koska eivät noudata emc-direktiiviä.
 
Saako uunin kytkentärasiaan kytkeä pistorasiaa? Eli yhdestä vaiheesta ottaa sähköt sille rasialle.

Keittöntasolta löytyy loisteputkivalaisin pistorasioilla joka on 10A perässä ja samassa ryhmässä on myös keittiön valot ja liesituuletin.

Siinä kun aamupalamunia paistellessa liesari imee, kahvi porisee ja leivät käryää paahtimessa niin alkaa 10A olla aika kovilla joten pinta-asennuksena kaipaisin 16A totsin perään rasiaa niin saisi hieman tasattua kuormaa.
 
Saako uunin kytkentärasiaan kytkeä pistorasiaa? Eli yhdestä vaiheesta ottaa sähköt sille rasialle.

Keittöntasolta löytyy loisteputkivalaisin pistorasioilla joka on 10A perässä ja samassa ryhmässä on myös keittiön valot ja liesituuletin.

Siinä kun aamupalamunia paistellessa liesari imee, kahvi porisee ja leivät käryää paahtimessa niin alkaa 10A olla aika kovilla joten pinta-asennuksena kaipaisin 16A totsin perään rasiaa niin saisi hieman tasattua kuormaa.
Kyllähän sieltäkin sähköä löytyy. Rakentamisajankohdasta riippuen voi vaatia vikavirtasuojakytkimen lisäämisen. Suositeltavaa se toki on joka tapauksessa.
 
Kyllähän sieltäkin sähköä löytyy. Rakentamisajankohdasta riippuen voi vaatia vikavirtasuojakytkimen lisäämisen. Suositeltavaa se toki on joka tapauksessa.
Kyllä se vaatii sen vikiksen rakentamisajankohdasta riippumatta, mutta sillä vikiksellä sen pistorasian voi lisätä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 088
Viestejä
4 468 656
Jäsenet
73 894
Uusin jäsen
sampo_af

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom