Kysymyksiä sähkömiehille

Generaattorin hankinnassa kannattaa huomata 100 kVA "viranomaisraja". Yli 100 kVA voimalaitoksen pitää rekisteröityä Tullille sähköverovelvolliseksi ja verottajalle pitää antaa vuosiveroilmoitus. Jos vuosituotanto on alle 800 000 kWh, niin sähköveroja ei kuitenkaan peritä.
Tuossa asiasta vähän lisää Pientuotannon verotus helpottuu

Ja tämähän koskee ainoastaan niitä talouksia/toimijoita, jotka on liitetty tavalla tai toisella valtakunnanverkkoon.
 
Jahas, uutta tietoa, kaikkea ne näköjään koittaa valvoakin :D Vaikka valexilla kyllä hyvä pointti mikä siinä varmaan on takana :tup:

Kuinkahan välttämätöntä tuo homma sitten on, hankalaksi kyllä menee kun tuskin vanhoissa genuissa mitään kWh mittareita on, ja nekin tietysti maksaa hopeeta? :(
Tuonne ostamaasi keskukseenhan se mittaus tulee, eikä genulle. Näyttää olevan epäsuoralle mittaukselle johdotkin olemassa, virtamuuntajat vain puuttuu. Onniselta näyttää saavan epäsuoraa mittaria 300e pintaan ja yksi vaihtoehto olisi kysellä sähkölaitokselta käytettyä mittaria "alamittaukseksi" johonkin.
 
Tuonne ostamaasi keskukseenhan se mittaus tulee, eikä genulle. Näyttää olevan epäsuoralle mittaukselle johdotkin olemassa, virtamuuntajat vain puuttuu. Onniselta näyttää saavan epäsuoraa mittaria 300e pintaan ja yksi vaihtoehto olisi kysellä sähkölaitokselta käytettyä mittaria "alamittaukseksi" johonkin.

Milläs ne sitten sitä valvoo paljonko generaattori jauhaa tuon kaapin ohitse? :D

Ja tämähän koskee ainoastaan niitä talouksia/toimijoita, jotka on liitetty tavalla tai toisella valtakunnanverkkoon.

Onhan tämä varmasti fakta, en löytänyt ainakaan tuosta aiemmin linkatusta jutusta tähän asiaan mitään selkoa?
 
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260

2 § (21.12.2007/1306)
Tässä laissa tarkoitetaan:
...
5 a) sähköntuottajalla sitä, joka tuottaa sähköä muuten kuin 1 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;


Ja siellä mainitut tapaukset:

Lakia ei sovelleta sähköön, joka tuotetaan aluksessa, junassa, autossa tai muussa kuljetusvälineessä sen omiin tarpeisiin, eikä sähköön, joka tuotetaan enintään 100 kilovolttiampeerin nimellistehoisessa generaattorissa tai useiden sähköntuotantolaitteistojen (generaattoreiden) muodostamassa enintään 100 kilovolttiampeerin nimellistehoisessa voimalaitoksessa. Tällaisesta voimalaitoksesta sähköverkkoon siirrettyyn sähköön sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä. (24.4.2015/501)

Jotenka niin hassulta kuin se tuntuukin, vaikuttaa ilmoitusvelvollisuus tosiaan olevan kenellä tahansa joka käyttelee yli 100kVA genua, jollei sitä ole pultattu jotakin kulkuneuvoa liikuttamaan. Valtakunnanverkkoon liittymisellä ei näytä olevan merkitystä, paitsi sikäli että pienempitehoisellekin rapsahtaa velvoitteet päälle jos liitytään verkkoon.

Vai jäikös nyt joku kohta huomaamatta? :confused:
 
Eiköhän tuon rajan alittamisen osoittamiseen riitä käyttötuntimittarikin, jos 100kVA laitos pyörisi 24/7, niin silloin oltaisiin vuositasolla tuossa ilmoitusrajalla (8760h * 100kVA). 200kVA laitoksen pitäisi vastaavasti puolet ajasta pyöriä sekä vain työajalla pyörivän laitoksen teho voi olla 400kVA. Jos noista jää selvästi, niin uskon että se riittää viranomaisellekin.
Viimevuosina on tullut havaittua veroviranomaistoiminnassa yllättävästi myös järjenkäyttöä :-)
 
Viimevuosina on tullut havaittua veroviranomaistoiminnassa yllättävästi myös järjenkäyttöä :)

Vihdoinkin edistystä :D

Laki näköjään kuitenkin koskee myös tuossa minun tapauksessa siis, voisinkin kysellä riittäisikö generaattorissa oleva tuntimittari vuositasoseurannalle :tup: Saahan tässä kaikenlaista lomaketta muutenkin täytellä kokoajan niin sama kai se on vielä yksi lisää :D

Jossei sitten @Chaos kaiva jostain lakipykälää tai muuta jonka @Meisseli (kiitos vaan lakitekstistä) missasi :)
 
Vihdoinkin edistystä :D

Laki näköjään kuitenkin koskee myös tuossa minun tapauksessa siis, voisinkin kysellä riittäisikö generaattorissa oleva tuntimittari vuositasoseurannalle :tup: Saahan tässä kaikenlaista lomaketta muutenkin täytellä kokoajan niin sama kai se on vielä yksi lisää :D

Jossei sitten @Chaos kaiva jostain lakipykälää tai muuta jonka @Meisseli (kiitos vaan lakitekstistä) missasi :)

Oliks sulla se joku entinen huoltis tms. harrastetila projektina, jos muistan oikein? Tuota erikoisempaa sähköhommaa kun katsoo.
 
Oliks sulla se joku entinen huoltis tms. harrastetila projektina, jos muistan oikein? Tuota erikoisempaa sähköhommaa kun katsoo.

Ei ole eikä ole ollut, sekoitat varmaan johonkin muuhun? Isälläni oli kyllä huoltamoita aikoinaan mutta ei liity tähän mitenkään, ja isäkin menehtynyt jo aikoja sitten.
 
Ei ole eikä ole ollut, sekoitat varmaan johonkin muuhun? Isälläni oli kyllä huoltamoita aikoinaan mutta ei liity tähän mitenkään, ja isäkin menehtynyt jo aikoja sitten.

Juu sekoitan johonkin toiseen joka hankki tai oli hankkimassa vanhaa kiinteistöä, missä ei ole sähköjä. Vanhempaa juttua tällä palstalla enkä muistanut kuka oli kyseessä.
 
Juu sekoitan johonkin toiseen joka hankki tai oli hankkimassa vanhaa kiinteistöä, missä ei ole sähköjä. Vanhempaa juttua tällä palstalla enkä muistanut kuka oli kyseessä.

Ei mitään, mutta miten nuo mun sähköhommat oli niin erikoisia, virran tarve vai mistä tuli mieleen? :)
 
Vihdoinkin edistystä :D

Laki näköjään kuitenkin koskee myös tuossa minun tapauksessa siis, voisinkin kysellä riittäisikö generaattorissa oleva tuntimittari vuositasoseurannalle :tup: Saahan tässä kaikenlaista lomaketta muutenkin täytellä kokoajan niin sama kai se on vielä yksi lisää :D

Jossei sitten @Chaos kaiva jostain lakipykälää tai muuta jonka @Meisseli (kiitos vaan lakitekstistä) missasi :)

Joo, kyllähän se näköjään näin on, että kaikki yli 100kVA:n laitokset/laitteistot on(olisi) rekisteröitävä. Se, että kuinka sitä käytännössä valvotaan on taas toinen juttu.

MUTU: Oletetaan, että käyttöösi tuleva laitteisto tulee täysin sähköttömälle kiinteistölle(ei sähköliittymää), niin ketään ei kiinnosta kuinka paljon kyseistä laitostasi pyörität ja kuinka paljon energiaa sillä tuotat, kun se tulee omaan käyttöön ja kaikki muut mahdolliset luvat on kunnossa(esim. rakennus- ja ympäristölupa).
 
Ei mitään, mutta miten nuo mun sähköhommat oli niin erikoisia, virran tarve vai mistä tuli mieleen? :)

No tuota työmaakeskusta (vai mikä se nyt oli) ihmettelin, ei ihan tavallista - ja tuskin läppärin lataamiseen tuollaista tarvitset:)
 
No tuota työmaakeskusta (vai mikä se nyt oli) ihmettelin, ei ihan tavallista - ja tuskin läppärin lataamiseen tuollaista tarvitset:)
Itellä mielessä jonku sahan pyörittäminen noilla virroilla :D
 
Itellä mielessä jonku sahan pyörittäminen noilla virroilla :D

Mä ajattelin tosiaan alkuun kokonaisen isohkon kiinteistön sähköistämistä, mutta mitäpä mä näistä tiedän.o_O

Mjoo... sain itteni kauppaan tänään ja ostin 25A sulakkeita, pitää tässä joku päivä katsoa ettei mitään oleellista ole kesken, ja päävirrat pois, sulake vaihtoon ja sitten taas säätö päälle.
 
Itellä mielessä jonku sahan pyörittäminen noilla virroilla :D

No ei se nyt hirveän kaukaakaan liippaa :D Vaikka sahasta ei kyllä ole kysymys, katsoo nyt kun saan rojut pyörimään jos vaikka kuvan nappaisi :)

Offtopic: olin joskus nuorena sahalla palovahtina hommissa, oli aika mielenkiintoista hommaa yksi rupeama kun jätkät hitsasi purunpolttouunia sisältä, ja sielläkin piti olla vartiossa ettei pala...paikassa jossa normaalisti poltetaan purua, mutta nyt tietysti huollon ajaksi poltto keskeytetty :D No tietysti, sahalla sen pitääkin olla vähän turhan tarkkaa, koska pikku lipsusta voi koitua iso haitta.
 
Tarvitsenko sähkömiehen?

Eli ulkona on seinässä pari ulkovalaisinta. Sähköjohto tulee jakorasiaan ja jakorasiasta lähtee piuhat seinässä olevaan ulkovalaisimeen. Toinen valaisin on samalla tavalla kytketty. Haluaisin laittaa pari ulkovalaisinta lisää tuohon seinustalle.

Jakorasian sisällä ulkovalaisimen kytkentä on toteutettu wago rasialiittimin. Saanko itse jatkaa tuota sähköjohtoa tuosta jakorasialta seinustaa pitkin näille uusille ulkovalaisimille? Eli laittaisin tuosta alkup. jakorasialta johdon menemään seinää pitkin toiselle jakorasialle johon kytkisin ulkovalaisimen ja siitä taas eteenpäin.
 
Tarvitsenko sähkömiehen?

Eli ulkona on seinässä pari ulkovalaisinta. Sähköjohto tulee jakorasiaan ja jakorasiasta lähtee piuhat seinässä olevaan ulkovalaisimeen. Toinen valaisin on samalla tavalla kytketty. Haluaisin laittaa pari ulkovalaisinta lisää tuohon seinustalle.

Jakorasian sisällä ulkovalaisimen kytkentä on toteutettu wago rasialiittimin. Saanko itse jatkaa tuota sähköjohtoa tuosta jakorasialta seinustaa pitkin näille uusille ulkovalaisimille? Eli laittaisin tuosta alkup. jakorasialta johdon menemään seinää pitkin toiselle jakorasialle johon kytkisin ulkovalaisimen ja siitä taas eteenpäin.

STEK - Mitä sähkötöitä saa tehdä tavallinen sähkönkäyttäjä?

Jos valaisimen mukana tulee kiinteä kytkentäjohto, sen saa kytkeä sokeripalaan. Mutta jos vedät seinälle MMJ:tä tai vastaavaa, niin luvanvaraiseksi menee.

Tai toki saat johdot ja rasiat asennella, mutta et kytkeä sähköihin, siihen tarvitset luvat omaavan sähkärin.
 
Tarvitsenko sähkömiehen?

Eli ulkona on seinässä pari ulkovalaisinta. Sähköjohto tulee jakorasiaan ja jakorasiasta lähtee piuhat seinässä olevaan ulkovalaisimeen. Toinen valaisin on samalla tavalla kytketty. Haluaisin laittaa pari ulkovalaisinta lisää tuohon seinustalle.

Jakorasian sisällä ulkovalaisimen kytkentä on toteutettu wago rasialiittimin. Saanko itse jatkaa tuota sähköjohtoa tuosta jakorasialta seinustaa pitkin näille uusille ulkovalaisimille? Eli laittaisin tuosta alkup. jakorasialta johdon menemään seinää pitkin toiselle jakorasialle johon kytkisin ulkovalaisimen ja siitä taas eteenpäin.

Lain mukaan kyllä.
 
STEK - Mitä sähkötöitä saa tehdä tavallinen sähkönkäyttäjä?

Tuo kuulostaa kyllä kiinteältä sähköasennukselta, joten on luvanvaraista työtä. Jos valaisimen mukana tulee kiinteä kytkentäjohto, sen saa kytkeä sokeripalaan, mutta jos vedät seinälle MMJ:tä tai vastaavaa, niin luvanvaraiseksi menee.

Ok, no jatkokysymys tähän:

Voinko tehdä kaiken tämän edellämainitun valmiiksi poislukien kytkennät jakorasiassa? Soittaisin vain sähkömiehen sitten kytkemään nuo johdot siellä rasiassa vai pitääkö sähkömiehen tehdä kaikki?
 
Ok, no jatkokysymys tähän:

Voinko tehdä kaiken tämän edellämainitun valmiiksi poislukien kytkennät jakorasiassa? Soittaisin vain sähkömiehen sitten kytkemään nuo johdot siellä rasiassa vai pitääkö sähkömiehen tehdä kaikki?

Toki, voit tehdä vaikka kaiken valmiiksi, ja sitten sähkäri kytkee tuon asennuksen sähköihin, ja ottaa samalla vastuun sinun asennuksista. Jos on tuttu sähkäri, niin se varmaan onnistuu, mutta tuntematon tuskin ottaa ilmaiseksi vastuuta muiden tekemisistä.
 
Ok. Eihän tuo rakettitiedettä ole mutta lain mukaan jos mennään niin mennään sitten.
 
Olenko ymmärtänyt väärin että jos asennetaan seinien sisään niin tarvii luvat, mutta pintavetona ei tarvitse.
Kaikki kaapelointi (poislukien pienoisjännite) on sähkötyötä. Pinta-asennuksiin on vain helpompi löytää vastuun ottava sähkäri. Laillistahan sekään ei ole. Jos skenaarioidaan voi kaapelissa olla vika (viilto/reikä/yms) jonka sähkäri huomaisi ja joka jää esim kiinnikkeet alle. Tästä syystä esim. varmennustarkastus ei poista lopullista vastuuta sähköasentajalta. Laki on näissä tiukka, kaikkien asentajien/firmojen moraali ei.
 
Kaikki kaapelointi (poislukien pienoisjännite) on sähkötyötä. Pinta-asennuksiin on vain helpompi löytää vastuun ottava sähkäri. Laillistahan sekään ei ole. Jos skenaarioidaan voi kaapelissa olla vika (viilto/reikä/yms) jonka sähkäri huomaisi ja joka jää esim kiinnikkeet alle. Tästä syystä esim. varmennustarkastus ei poista lopullista vastuuta sähköasentajalta. Laki on näissä tiukka, kaikkien asentajien/firmojen moraali ei.

Tarkotin siis sitä että voi vetää johdot seinään jos se tulee pintavetona koska lopputarkistuksessa johdot on näkyvillä. Lopulliset kytkennät/käyttöönoton tekee sitten sähkäri.
 
Hep!

Seinässä on pistorasia + telkkariantenni. About samalle kohtaa olisi tarve saade pistorasia toiselle puolelle seinää. Paljonko tuollaisesta joutuu pulittamaan sähkärille?
Kaiken järjen mukaan tuo homma vie about 5min (asioista mitään tietämättä).
 
Seinässä on pistorasia + telkkariantenni. About samalle kohtaa olisi tarve saade pistorasia toiselle puolelle seinää. Paljonko tuollaisesta joutuu pulittamaan sähkärille?
Kaiken järjen mukaan tuo homma vie about 5min (asioista mitään tietämättä).
Minimilaskutuksen mukaan eli vähintään se tunti + kilometrit ~ 100e (sis. alv).
 
Kaikki kaapelointi (poislukien pienoisjännite) on sähkötyötä. Pinta-asennuksiin on vain helpompi löytää vastuun ottava sähkäri. Laillistahan sekään ei ole. Jos skenaarioidaan voi kaapelissa olla vika (viilto/reikä/yms) jonka sähkäri huomaisi ja joka jää esim kiinnikkeet alle. Tästä syystä esim. varmennustarkastus ei poista lopullista vastuuta sähköasentajalta. Laki on näissä tiukka, kaikkien asentajien/firmojen moraali ei.

Jaa, useamman kymmenen yritykse ja varmaan lähemmäs sadan sähköasentajan kokemuksella, ei ole vielä tullut vastaan sellaista joka nikottelisi jos rakennusurakoitsija on kaapelointeja tehnyt. Päinvastoin monesti jättävätkin kaapeli vyyhdille odottamaan ja pyytävät vetämään "seinän sisään ennen levytystä" niin ei heidän tarvitse sitten paikalle tulla sen takia.

Samoin 90% keittiö saneerauksista kaapeloidaan jos sähköt on tiedossa niin ennen kalusteiden asennusta. Ainoastaan jos on paljon mutupaikkoja ja valoja yms ei ole päätetty niin sitten putkitetaan.

Kyllähän nyt mittauksissa sitten näkyy jos kaapeli on vaurioitunut niin että siitä voi ongelmia rakenteen sisällä tulla. Nämä siis tietysti kuvien/ohjeiden mukaan tehtyjä kaapelointeja joten ymmärrän kyllä että kun perus teeseitse-mies on nykinyt piuhoja ja pyytää sähkärin paikalle kertoakseen miten oli homman ajatellut menevän, niin sähkäri kieltäytyy hommasta.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa, useamman kymmenen yritykse ja varmaan lähemmäs sadan sähköasentajan kokemuksella, ei ole vielä tullut vastaan sellaista joka nikottelisi jos rakennusurakoitsija on kaapelointeja tehnyt. Päinvastoin monesti jättävätkin kaapeli vyyhdille odottamaan ja pyytävät vetämään "seinän sisään ennen levytystä" niin ei heidän tarvitse sitten paikalle tulla sen takia.

Samoin 90% keittiö saneerauksista kaapeloidaan jos sähköt on tiedossa niin ennen kalusteiden asennusta. Ainoastaan jos on paljon mutupaikkoja ja valoja yms ei ole päätetty niin sitten putkitetaan.

Kyllähän nyt mittauksissa sitten näkyy jos kaapeli on vaurioitunut niin että siitä voi ongelmia rakenteen sisällä tulla. Nämä siis tietysti kuvien/ohjeiden mukaan tehtyjä kaapelointeja joten ymmärrän kyllä että kun perus teeseitse-mies on nykinyt piuhoja ja pyytää sähkärin paikalle kertoakseen miten oli homman ajatellut menevän, niin sähkäri kieltäytyy hommasta.


Kerrotko nyt tyhmälle valvojalle/tarkastajalle, että kuinka mitataan oikein kaapeli esim. mmj, missä on kuparin paljastava johdinvaurio? Ja minkälaisella mittalaitteella? Nimimerkillä mmj:n vaihejohtimeen ruuvattu kipsilevyruuvi putkitetussa uppoasennuksessa keskellä kattoa?
 
Se kipsilevyruuvi menee koolaukseen, niin mitenkä saat sen osumaan vaihejohtimeen? Poraileeko joku koolausten läpi katossa putkia vai mitä hemmettiä. :D

Niinpä vaan rempatessa tuli tommonen vastaan, kun joku oli jostain syystä ruuvannut ehkä sen 5-10mm ohi koolauksen suoraan putkeen ja kaapeliin. Koskaan ei kyseisessä kaapelissa/asennuksessa ilmentynyt mitään ongelmaa.
 
Se kipsilevyruuvi menee koolaukseen, niin mitenkä saat sen osumaan vaihejohtimeen? Poraileeko joku koolausten läpi katossa putkia vai mitä hemmettiä. :D
No meinasin myös kysyä miten se piuha on paremmin turvassa jos sen sähkömies on sinne vetänyt vs. Sama kaveri joka sitä seinää levyttää, vai vedetäänkö nämä johdot sinne putkiin vasta sitten kun taloon on muutettu ja taulut yms seinillä ettei vahinkoa käy?
Toisekseen, harvemmin noita putkitetaan nykyään poislukien valut ja varaukset mitä tehdään. Aika velho on jos onnistuu kipsiruuvin ruuvaamaan levyn läpi vapaana kulkevaan mmj:hin...
Myös ne runkotolppien läpiviennit tehdään keskelle juuri siksi että oikeaa ruuvipituutta käyttäessä, se ei sinne johtoon yllä vaikka molemmat puolet levytetään.
Sitä en tiedä, näkyykö tuollainen ruuvi johtimessa-skenaario missään resistanssimittauksessa mutta eipä siitä toisaalta ole kuin teoreettinen haitta etenkään jos vikavirtasuojat on oikein asennettu.
 
Ei varmaan ollut sähkärin vika se.

Juu ei ollut ei, eikä sen sähköasennuksen tehneen maallikon. Itseasiassa ei ollut se levyttäjänkään vika, mutta sitä kenen vika se oli, ei tässä yhteydessä etsitty, vaan ilmoille heitettyä legendaa mittaustavoista ja mittalaitteista, joilla tämmöiset paljastuvat. Jos sellaista ei löydy, niin ei varmaan kannata huudella kaikille ja kaiken tasoisille kotiasentajille, että mittari pelastaa mahdolliset asennusaikaiset virheet ja puutteet. Toki kyseinen ruuvi oli ruuvattu pari-kolme vuotta lopputarkastuksen ja luovutuksen jälkeen ja itse remontti suoritettiin noin viisi vuotta vanhaan taloon, joten kaikille oli selvää, että turha etsiä asukkaita pidemmältä "syyllistä"
 
No kerrotko nyt sitten meille mitä ongelmia tuo johtimeen osuva ruuvi siellä rakenteen sisällä aiheuttaa (se kun tuli jo selväksi että kaapelin vetäjän sähköpätevyydellä ei mitään tekoa asian kanssa ole) niin saadaan postauksellesi jokin muukin arvo kun päteminen?

(Vai takoitinkohan itse tuolla mittauksella sitä että oikosulku/katkennut kaapeli tai muu käytön estävä selvä vika löytyy viimeistään tuossa vaiheessa? )
 
Kuinka monta 0-johtoa pitää vetää yhtä vaihejohtoa kohti tai miltä etäisyydeltä?

Esim jos alakerran ryhmäkeskukselta vedetään yläkertaan huoneeseen n. 10 m päähän 2,5 mm2 johtoja vaikkapa kolmesta eri sulakkeesta eli ryhmästä, (esim. 10 A sulakkeet, valot, lämmitys ja pistorasiat) niin pitääkö vetää kolme keskuksesta kolme nollajohtoa? Miten määritellään nollajohtojen määrä tai jako?
 
Jokaista vetoa varten oma nolla samalla paksuudella, kuin vaihekin on. Yksivaihevehkeet kuormittaa sitä nollaa yhtäpaljon, kuin vaihettakin. :tdown:


Mikäs se tapa on, kun aika usein näkee vedettävän huoneeseen jakorasialle esim. MMJ 5x2,5 -kaapelin, josta on sitten jaettu edelleen huoneen esim. pistorasioille tai valaisimille?

 

Mikäs se tapa on, kun aika usein näkee vedettävän huoneeseen jakorasialle esim. MMJ 5x2,5 -kaapelin, josta on sitten jaettu edelleen huoneen esim. pistorasioille tai valaisimille?

Jos jokainen vaihe johdin on omissa vaiheissaan keskuksella niin riittää yksi nolla johto. Johtuen vaiheitten kulmista.
 
Kun nyt ei vaan sattuisi mitään. Niinkuin täällä onkin jos sanottu, kannattaa oikeasti jättää sähkötyöt ammattilaisille varsinkin jos ei ole edes perusteet hallinnassa. Työn osuudesta saa usein kotitalousvähennyksenkin niin eipä itse tekemällä säästö ole välttämättä kovin suuri.
 
Kiitos vastauksista. Kyllä ite täällä askarrellaan ja jonkinlainen sähköinssikin käy kytkemässä, mutta tiedättehän, että remonteissa aika usein tehdään suunnitelmat jälkikäteen. Ja jossei tiedetä, niin selvitetään, oli TKK:n yksi tärkeä opetus. Ja vakuutusyhtiötä ei pelätä.
 
Mieluummin sitten tihruhrastaa paperille jotain jos on itse kytkemässä. Asentaja joutuu kuitenkin mittaamaan uuden kytkennän ja tarkastaja laittamaan nimen paperiin.
 

Mikäs se tapa on, kun aika usein näkee vedettävän huoneeseen jakorasialle esim. MMJ 5x2,5 -kaapelin, josta on sitten jaettu edelleen huoneen esim. pistorasioille tai valaisimille?
Nykyään pitää vetää kaikille ryhmille oma johto keskukselta asti.
Tai jos vedetään 3-vaihe syöttö esim. keittiön jakorasialle mistä se jaetaan eri pistorasiaryhmille yms., niin pitää käyttää 3-napaista johdonsuoja-automaattia tai etukojetta.

T: Sähköurakoitsija
 
Nykyään pitää vetää kaikille ryhmille oma johto keskukselta asti.
Tai jos vedetään 3-vaihe syöttö esim. keittiön jakorasialle mistä se jaetaan eri pistorasiaryhmille yms., niin pitää käyttää 3-napaista johdonsuoja-automaattia tai etukojetta.

T: Sähköurakoitsija

Eikä pidä. Mikään ei kyseistä asiaa määrää. Toki vikavirtasuoja on 3-vaiheinen, mutta johdonsuojat voivat hyvin olla yksittäisiä.
 
Jos haluaa vakuuttaa muut, niin kannattanee viitata vaikka SFS 6000 -standardin kohtaan jossa tämä vaatimus esitetään. Inspectan tarkastaja voi olla väärässä, siinä kuin kuka tahansa. Tai sen tarkastajan kertoman asian voi ymmärtää väärin, kuka tahansa.

Jos tämmöinen vaatimus kuitenkin on tullut, niin tuolta "kuustonnisesta" sen on löydyttävä.
 
On tämä asennustapa edelleenkin laillista. Edellytyksenä tämän asennustavan käytölle on, että asennuksen on oltava selväpiirteinen ja että keskukselle on selvästi merkitty kysymyksessä olevan kolmivaiheinen ryhmä.

Tässä lainaus:
Standardin SFS 6000 kohdan 521.8.2 mukaan yksivaiheisia vaihtosähköryhmäjohtoja voidaan muodostaa monivaiheisen piirin yhdestä äärijohtimesta ja yhteisestä nollajohtimesta edellyttäen, että piirin järjestelyt säilyvät tunnistettavina.
Tämä monivaiheinen piiri pitää erottaa kohdan 537.2.2 mukaisella erotuslaitteella, joka erottaa kaikki äärijohtimet.

Sen verran tuli nyt itsellekkin uutta tietoa kun tätä asiaa tarkemmin tutkin, että ilmeisesti myös 3 kpl 1-napaisia johdonsuoja-automaatteja kelpaa erotuslaitteiksi, kunhan ne sijaitsevat vierekkäin (tai allekkain) ja on ne merkitty 3-vaiheiseksi ryhmäksi.

Suosituksena ja hyvän asennustavan mukaisena on kumminkin pidetty, että kyseiset syötöt tuodaan keskukselta saakka yksivaiheisena ryhmäjohtona.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 658
Viestejä
4 495 297
Jäsenet
74 267
Uusin jäsen
Midwinter

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom