Kysymyksiä sähkömiehille

Aikoinaan OK-taloissa ja muissakin käytettiin sähköputkia. Toisin sanoen talo sähköputkitettiin. Näissä sähköputkissa kulki kaikki talon sähköjohdot. Saneeraustilanteessa sähköjohdot oli melko vaivatonta vaihtaa uusiin. Nykyään tietääkseni sähköputkitus on hyvin harvinaista. Seinien sisään tulee vain MMJ:t. Saneeraus on tällöin miltei mahdotonta purkamatta rakenteita.
Seurasin aikoinaan erään 1920-luvun arvotalon sähköjen uusimista. Vanhat pikitekstiilieristeiset johdot vaihdettiin moderneihin muovieristeisiin johtotoihin. Kokotalon sähkösaneeraus oli ohi melko nopeasti, koska uudet johdot saatiin sähköputkiin vanhojen avulla vetämällä sisään.
Kysymys:
Onko olemassa jokin laki tai määräys, jossa määrätään uusimaan nämä pikijohdot ja muukin jopa 1920-luvun sähköistys? Luulisi, että nämä pikijohdot ovat palovaarallisia; samoin vanhat sähkötaulut yms.
 
Ok. Löysin koneelta tuon alkuperäisen kuvan jossa rasia ns. väliaikaisesti kiinni. Tuo on siis fixattu tuosta ja laatoitus vaihdettu + johto vedetty asianmukaisesti kiinnikkeillä kuvan ottamisen jälkeen. Pahoittelen huonoa kuvaa, mutta johto siis lähtee tuosta rasiasta ylöspäin ja kaapin alaosan mukaisesti vasemmalle.

Eli rasian takana on normi sininen ja ruskea valaisinjohto joka tulee 20cm päässä oikealla olevan katkaisimen päästä. Koska rasian kohdalla oli 80-luvun putkivalaisin, johdotus piti vetää siitä kauemmaksi ja leditangot tulivat kaapiston pohjaan.

1223.jpg
 
Aikoinaan OK-taloissa ja muissakin käytettiin sähköputkia. Toisin sanoen talo sähköputkitettiin. Näissä sähköputkissa kulki kaikki talon sähköjohdot. Saneeraustilanteessa sähköjohdot oli melko vaivatonta vaihtaa uusiin. Nykyään tietääkseni sähköputkitus on hyvin harvinaista. Seinien sisään tulee vain MMJ:t. Saneeraus on tällöin miltei mahdotonta purkamatta rakenteita.

Mulla on nytkin työn alla yksi uusi OK-talo johon putkitan kaikki sähkövedot. Hyödyt listasitkin tuossa :) Harvinaista tää on koska halutaan nipistää viimeisetkin kulut pois sähkötöistä, jotka taas ovat muutenkin vain murto-osan suhteessa koko talon rakentamiseen.. Järjen käyttö ei ole välttämättä suosituin harrastus.

Kysymys:
Onko olemassa jokin laki tai määräys, jossa määrätään uusimaan nämä pikijohdot ja muukin jopa 1920-luvun sähköistys? Luulisi, että nämä pikijohdot ovat palovaarallisia; samoin vanhat sähkötaulut yms.

Mikään ei vaadi uusimaan mitään niin pitkään kun kaikki toimii. Ja kyllä noi kaikki on ihan aikapommeja. Niitä lähdetään vaihtamaan yleensä kun tulee jotain pienempää vikaa, ja sitä tutkiessa suositellaan erittäin vahvasti että nyt uusiksi ennenku palaa kaikki.
 
Sähkötöitä koskee seuraavat lait ja asetukset:
  • Sähköturvallisuuslaki (410/1996)
  • Sähköturvallisuusasetus (498/1996)
  • Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999)
  • Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996)
  • Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996)
  • Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1466/2007)
Lisäksi löytyy nippu erilaisia standardeja. Eli toisin sanoen aika rajusti säännelty ala. Normaalit sähkötyöt eivät ole mitenkään vaikeita ja normaalilla järjellä varustettu
ihminen saa ne pistorasiat ja lamput kytkettyä. Jotkut jaksaa hokea ettei vakuutus korvaa mutta vitustako se vakuutustarkastaja tietää kuka ne sähköt on asentanut.
Muistaa että se sähköisku saattaa tappaa niin eiköhän normaali ihminen saa sen pistorasian tai lampun asennettua.
 
Ok. Löysin koneelta tuon alkuperäisen kuvan jossa rasia ns. väliaikaisesti kiinni. Tuo on siis fixattu tuosta ja laatoitus vaihdettu + johto vedetty asianmukaisesti kiinnikkeillä kuvan ottamisen jälkeen. Pahoittelen huonoa kuvaa, mutta johto siis lähtee tuosta rasiasta ylöspäin ja kaapin alaosan mukaisesti vasemmalle.

Eli rasian takana on normi sininen ja ruskea valaisinjohto joka tulee 20cm päässä oikealla olevan katkaisimen päästä. Koska rasian kohdalla oli 80-luvun putkivalaisin, johdotus piti vetää siitä kauemmaksi ja leditangot tulivat kaapiston pohjaan.

Jos kaikki on sun mielestä tehty hyvin ja valotkin toimii, niin ei mulla ole siihen mitään sanottavaa. Kyseessä on kuitenkin ammattisähkömiehen hommat, eli sanomista voi teoriassa tulla. Todennäköisyys sille pitää arvioida itse. En suosittele kenellekään omatoimisia sähkötöitä ;)
 
Normaalit sähkötyöt eivät ole mitenkään vaikeita ja normaalilla järjellä varustettu
ihminen saa ne pistorasiat ja lamput kytkettyä.
Tässä kyllä yliarvioit kovasti perustason kansalaisen ymmärryksen sähköstä tai mistään siihen liittyvästä.
 
Tässä nyt ei ollutkaan kyse mistään perustason kansalaisesta vaan normaalijärjellä varustetusta ihmisestä.

Tuut ekana linkittään tänne kaikki relevantit pykälät. Mainitsit myös standardit ja että rajusti säännelty ala. Ja sitten väität että normaalit sähkötyöt eivät oo vaikeita ja että niistä selviää normaalijärjellä. Sun pitäis tulla meille töihin! Olisit suorilta kovin asentaja.
 
Tuut ekana linkittään tänne kaikki relevantit pykälät. Mainitsit myös standardit ja että rajusti säännelty ala. Ja sitten väität että normaalit sähkötyöt eivät oo vaikeita ja että niistä selviää normaalijärjellä. Sun pitäis tulla meille töihin! Olisit suorilta kovin asentaja.

Täällähän on sähkömiehellä kasetti solmussa kun oma ala ei olekaan mitään salatiedettä.
Mutta olkoonpa tämä tässä.
 
Sähkötöitä koskee seuraavat lait ja asetukset:
  • Sähköturvallisuuslaki (410/1996)
  • Sähköturvallisuusasetus (498/1996)
  • Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1193/1999)
  • Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996)
  • Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996)
  • Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1466/2007)
Lisäksi löytyy nippu erilaisia standardeja. Eli toisin sanoen aika rajusti säännelty ala. Normaalit sähkötyöt eivät ole mitenkään vaikeita ja normaalilla järjellä varustettu
ihminen saa ne pistorasiat ja lamput kytkettyä. Jotkut jaksaa hokea ettei vakuutus korvaa mutta vitustako se vakuutustarkastaja tietää kuka ne sähköt on asentanut.
Muistaa että se sähköisku saattaa tappaa niin eiköhän normaali ihminen saa sen pistorasian tai lampun asennettua.

Jos on vaikka todettu että tulipalo alkanut tästä ja tästä sähköasennuksesta, niin kyllä se tarkastaja alkaa kysellä laskua ja tarkastuspöytäkirjaa. Ja jos ei sellaisia ole niin...
 
Heh. Se että joku itse nettiopiskellut hermanni luulee osaavansa asentaa sähköä ei meinaa sitä että oikeasti osaisi.

Veikkaan että jäis sullakin aika monta asiaa huomioimatta asennuspuuhissa. :smoke:

Veikkaan että oon tehnyt kauemmin asennushommia kuin sinä.

Jos on vaikka todettu että tulipalo alkanut tästä ja tästä sähköasennuksesta, niin kyllä se tarkastaja alkaa kysellä laskua ja tarkastuspöytäkirjaa. Ja jos ei sellaisia ole niin...

Onko sulla tarkastuspöytäkirja sun neukkukuutios sähköistä? Uusia asennuksia lukuunottamatta voi olla aika vaikeeta löytää niitä tarkastuspöytäkirjoja. Ennen vuotta 95 (voin muistaa vuoden väärin) eivät
kaikki edes saaneet tarkastuspöytäkirjaa koska paikallinen sähköyhtiö suoritti sähköasennusten varmennustarkastuksen. Pöytäkirjoja säilytettiin sähkölaitoksen arkistossa. Nämä arkistot on tuhottu
aikoja sitten.

Olen edelleenkin sitä mieltä että normaalijärjellä varustettu ihminen pystyy kytkemään ne kolme johdinta siihen pistorasiaan tai lamppuun.
 
Olen edelleenkin sitä mieltä että normaalijärjellä varustettu ihminen pystyy kytkemään ne kolme johdinta siihen pistorasiaan tai lamppuun.
Tästä sähköasentajana olen samaa mieltä, mutta miten se kaapeli sitten on vedetty sinne rasialle asti menee maallikolla useimmiten väärin.
 
Onko sulla tarkastuspöytäkirja sun neukkukuutios sähköistä? Uusia asennuksia lukuunottamatta voi olla aika vaikeeta löytää niitä tarkastuspöytäkirjoja. Ennen vuotta 95 (voin muistaa vuoden väärin) eivät
kaikki edes saaneet tarkastuspöytäkirjaa koska paikallinen sähköyhtiö suoritti sähköasennusten varmennustarkastuksen. Pöytäkirjoja säilytettiin sähkölaitoksen arkistossa. Nämä arkistot on tuhottu
aikoja sitten.

Olen edelleenkin sitä mieltä että normaalijärjellä varustettu ihminen pystyy kytkemään ne kolme johdinta siihen pistorasiaan tai lamppuun.

Sitähän mä tässä hain että kun teet niitä DIY-asennuksia niin kyllä ne vakuutustarkastajat hoksaa että nämä ei alkuperäisia asennuksia tosiaan ole. Sitten kun on löysät housussa niin on turha enää rimpuilla.
 
Sitähän mä tässä hain että kun teet niitä DIY-asennuksia niin kyllä ne vakuutustarkastajat hoksaa että nämä ei alkuperäisia asennuksia tosiaan ole. Sitten kun on löysät housussa niin on turha enää rimpuilla.
Ei rakennusvalvontaa taida vielä nykyäänkään pientaloissa kiinnostaa edes sähkösuunnitelmat, kunhan joku suotuu tekemään käyttöönottopöytäkirjan. Noista pöytäkirjoista taas ei taida käydä ilmi mitään muuta kuin ryhmien määrä. Toki jos ryhmiä on tullut lisää, voi laittomista asennuksista jäädä kiinni.

Sitä en sitten tiedä mitä vastuukysymyksissä taphtuu, jos mittaupöytäkirjaan on merkattu että asennukset on suorittanut toinen asentaja, eikä saada mistään tietoon kuka tuo toinen asentaja on ollut. Näin on esimerkiksi omassa talossa, ei mitään käsitystä kuka sähköt on tehnyt, mutta mittauspöytäkirja on.
 
Ei varmasti kaikkia sähkötöitä maallikko pysty tekemään, mutta jonkun pistorasian laiton normaali ihminen kyllä pystyisi tekemään halutessaan. Ei nyt kumminkaan kauheasti kummempi homma kun vaikka valaisimen liittäminen sokeripalaan joka kuitenkin on ihan sallittua puuhaa keneltä vaan. Ei toki saa itse tehdä, mutta ei se sitä tarkoita että se olisi jotain rakettitiedettä. Toki sitten paperitöiden teko asennuksista jne. on tietenkin aivan eri juttu. Jos minulta joku pistorasia hajoaisi jostan syytä niin varmaan laittaisin kumminkin itse uuden tilalle, koska sähkömiehiä tuskin kauheasti tuommoinen homma kiinnostaa ja jos jotakuta kiinnostaa niin lasku on satoja euroja muutaman minuutin työstä.
 
Ammattilaisille kysymys, mites jos 25-vuotiaaseen taloon ei löydy minkäänlaisia sähkösuunnitelmaa saati mittauspöytäkirjaa, kolmas omistaja. Tunnistimella pitää arvuutella, jos laittaa vaikka peilin vessaan.Jos sähkön takia jotain vahinkoa sattuu, niin mitä sanoo vakuutusyhtiö, kun muutama omakin asennus löytyy?
 
Ammattilaisille kysymys, mites jos 25-vuotiaaseen taloon ei löydy minkäänlaisia sähkösuunnitelmaa saati mittauspöytäkirjaa, kolmas omistaja. Tunnistimella pitää arvuutella, jos laittaa vaikka peilin vessaan.Jos sähkön takia jotain vahinkoa sattuu, niin mitä sanoo vakuutusyhtiö, kun muutama omakin asennus löytyy?

Maallikon vastaus:
Onko talon lopputarkastus siis tekemättä, eli sillä ei periaatteessa ole voimassaolevaa rakennuslupaa? Jos rakennuslupa on OK, en olisi hirveän huolissani. Vai onko talo kenties "päivitetty" ihan eri näköiseksi jonkun remontin yhteydessä, eikä ole tehty lupien kanssa?

Toki mitään vahinkotapausta ei voi etukäteen arvioida, mutta uskaltaisin väittää, että niin kauan kuin onnettomuus ei johdu sinun omista virityksistä, tuskin tulisi ongelmia. Noinkin vanhassa talossa on mahdoton selvittää jälkikäteen kuka sähköt on tehnyt. Ja tietysti tarve selvityksellekin syntyy vasta, jos kyseessä on selvästi virheestä aiheutunut vahinko. Väittäisin, että aika suuri osa sähköpaloista (jotka muuten harvinaisen harvoin aiheutuu kiinteistä asennuksista) ei ole varsinaisia virheellisiä asennuksia, vaan esimerkiksi oikein tehtyjen liitosten löystymisiä, rotan syömiä piuhoja jne., joista ei edes asentaja ole vastuussa.
 
Tätä ketjua seuranneena on hieman outoa että SP3 tuntuu puuttuvan valtaosalta. Omassa toimenkuvassa (mummeleitten kälyisten läppäreiden korjaamisesta räkkipalvelimien asentamiseen) melkein jokaisella kollegalla on vähintään perus-piuhapeten paperit ja SFS 6002 luettuna...
 
Eipä ole kolmosen papereita itelläkään vaikka päivittäin olen töissä sähkön kanssa tekemisissä.
 
Siis se että on sähköasentaja ei vielä tarkoita sitä että se saisi itekseen tehdä asennustöitä. Suomessa on pilvinpimein asentajia kenellä ei itelläkään ole mitään asennusoikeuksia mutta yrityksessä on ainakin paperilla nimetty sähkötöiden johtaja, jolla on sitten se S1/S2 pätevyys ja sillä on vastuu niistä kavereista sekä niiden asennuksista.

Ja mä kyllä tiedän useammankin yrityksen missä sähkötöiden johtaja todellakin on vain nimetty paperilla ja se ei edes ole yrityksessä töissä ja eikä siis luonnollisesti ikinä edes käy työmaalla katsomassa mitä kaverit touhuavat. Ja tällä tavalla on kyhätty ihan kouluja ja kerrostalojakin pystyyn.

Mutta kunhan halvalla saadaan se sähköurakka. Kyllä tilaajakin vois vähän oikeasti katella mitä firmoja otetaan hommia tekemään että niillä on asiat kondiksessa eikä vaan sitä halvinta hintaa.
 
Todennäköisesti ystäväsi ei tehnyt termostaatin vaihtoa normaalilla liinetoiminnalla jossa kannattuvuutta on mietitty. Jos alat laskemaan kustannuksia mitä hinnan takana on niin ne ovat mm.
-Asentajan palkka 18e/h + sosiaalikustannukset 12e/h eli yht. n.30e/h
- hukkatunnit keikkatöistä
- kate työnjohdon ja laskutuksen kustannuksiin
-huoltoautokustannukset
-koulutukset
-tavoite kate pakollisten kulujen jälkeen

Noin um kustannuksia kattoo tai tekee empiirisiä tutkimuksia yrityksiin niin perusteet löytyy hintoihin. Ja toki tossa casessa myös tuolla on vaikutusta että työ on noin mitätön. Ei noi tunnin hommat mitään kultakaivoksia ole.

Tämä. Itse tein asennusliikkeen palveluksessa töitä viimeksi n. 7 vuotta sitten ja jo silloin tuntitaksamme oli n. 55e/h. Viimevuosina, kun on ollut avustamassa remonttikohteissa satunnaisesti, on putki- ja kirvesmiesten firmojen veloitukset ollu suunnilleen 65-70e/h. Äkkiä tulee kylppärirempallekin 10-20k hintaa.
 
Pari kyssäriä kattolampun kytkemisestä -83 rakennetun kerrostalohuoneiston keittiön kattoon, kyseessä on 2.6m korkea tila, parkettilattia ja kunnolla kevi-piuhalla maadoitetut pistorasiat, mutta kattoon ei tule maadoitusta vain vaihe ja nolla piuha.

Onko mielestänne kyseessä virheellinen asennus (tuttu eläkkeellä oleva sähkömies sanoo näin, ja itse myös pidän suurena riskinä metallirunkoisen lampun kanssa vikatilanteessa saada sähköisku, esim. pöydällä olevasta leivänpaahtimesta polttimoa vaihdettaessa)?

Aikaisemmin ollut käytössä sähköturvallinen kaksoiseristetty roikkuva lamppu, mutta nyt on ostettuna maadoitusta kaipaava metallirunkoinen plafondilamppu. Onko turvallisin vaihtoehto nykyjohdoilla siis nollata asennus, eli haaroitan wago-liittimellä nollan piuhan plafondilampun sokeripalan maadoitukseen ja nollaan (nollauksen riskit tiedän kyllä, ja valaisimen sokeripalassa ei ole tilaa kahdelle piuhalle, koitin kyllä sitäkin)?

Jos se jotakuta kiinnostaa, niin kyseessä on perintönä saatu huoneisto kalusteineen, johon hetki sitten muutin. Sähkäriä en kuitenkaan viitsisi tilata vetämään oikeaoppisesti kevi piuhaa keskukselle asti, huoneiston sähköt kun on tarkoitus rahatilanteen salliessa uusia kokonaan.
 
Juu, kyllä yleismittarin käyttö on tuttua ja tarkoitus mittaamalla varmistaa värit, plus että katkaisija varmasti katkoo vaihe piuhaa eikä nollaa.

Aina sitä ei kuitenkaan muista polttimon palaessa katkaisijaa kääntää oikeaan asentoon (lamppu kun ei pala kummassakaan asennossa), että taidanpa tuon kuitenkin nollata, vedetään se kevi sinne sitten kun kämpän muutkin sähköt uusitaan. Ja mielestäni on parempi kun sulake palaa vikatilanteessa, tietää silloin valaisimen olevan vaihtokunnossa, saamatta ensin sähköiskua.
 
Hauska juttu, miten sähköpuoli meni muituilusääntöspedeilyksi. Onko putkarit muka näin paljon fiksumpia?
 
Jaa-a, kyllä niitä lvi-asennuksiakin maallikot päin persettä tekee, jotkut taas kysyy ohjeita ja tekee oikein, toiset taas opastettunakin päin persettä. kaiken sorttisisa ihmisiä riittää, joka alalla.
 
Sarjassamme todella typeriä kysymyksiä:
Mitä nuo 2000-lukulaisen kerrostaloasunnon seinissä ja katoissa olevat pyöreät peitelätkät ovat? Voiko sellaisen paikalle asennuttaa pistorasian?

Pohdin parempaa sijoituspaikkaa wlan-purkille, jonnekin riittävän korkealle... :think:
 
Varmaan rakennusvaiheessa ollut joku suunnitelma mitä niihin koje/jakorasioihin pitäisi laittaa, mutta sitten päätetty että jätetäänkin vain pois ja tyhjät lätkät päälle. Tai putkitukset ollut paskana niin lätkästy ne tyhjät kannet päälle. "Ei kukaan huomaa" :smoke:

Eli voi olla että onnistuu jotain sinne viritellä. Tai sitten ei.
 
Joo siis ylhäällä levyseinissä ja alaslasketuissa katoissa noita meillä on. Eli ei ilmeisesti voi hyödyntää mitenkään?
 
Ennen kuin tilaan sähkömiestä paikalle, niin pystynkö jostakin itse päättelemään, onko tuollainen katonrajan rasia käyttökelpoinen pistorasian asentamiseksi? Miten tuollainen lätkä lähtee murjomatta irti?
 
Ennen kuin tilaan sähkömiestä paikalle, niin pystynkö jostakin itse päättelemään, onko tuollainen katonrajan rasia käyttökelpoinen pistorasian asentamiseksi? Miten tuollainen lätkä lähtee murjomatta irti?
Onko siinä pieni ura talttapäämeisselille? Tai kaksi ruuvia peittävää pikkulätkää?
Edit, kuva
90134.160x0_200x250.jpg
 
Tämmönen johtosykkyrä sieltä paljastui. Tämä siis n. 20-30 cm katonrajasta. Alapuolella samassa linjassa sijaitsee valokatkaisija. Olis kiva jos tuosta saisi virran yhdelle lisäpistorasialle tuonne ylös jotenkin siististi, niin saisi kirjahyllyn päälle laitettua reitittimen.
 
Puhut asiaa. Sain työhön toki "kaverialennuksen", joten veloitus oli varmaankin alle todellisten kustannusten. Ystävällä ei ole alaisia. Kyseessä on siis yhden henkilön yritys. Muistaakseni vielä toiminimellä.

Ei kait sillä pitäis mitään merkitystä hintaan olla, onko yrityksessä "alaisia" vaiko ei?
 
Ei kait sillä pitäis mitään merkitystä hintaan olla, onko yrityksessä "alaisia" vaiko ei?
On sillä sikäli merkitystä, että heistä tietääkseni menee kuluja, vaikka eivät olisi työmaalla; kuten työntekijän tapaturmavakuutus.
 
Kyllä se kysyntä ja tarjonta mikä sen hinnan määrittelee, eikä mikään älytön aivopieru että onko työntekijöitä ja kuinka monta.
 
Kyllä se kysyntä ja tarjonta mikä sen hinnan määrittelee, eikä mikään älytön aivopieru että onko työntekijöitä ja kuinka monta.
Ei liity enää aiheeseen mitenkään, mutta totta helvetissä se työntekijöiden määrä vaikuttaa laskutushintaan. Tai ehkä tarkemmin sanottuna työntekijöiden tyyppi. Eli jos kaikki tekee vain työtä josta voidaan laskuttaa niin ei vaikuta, mutta sitten jos on sihteeriä tai palkanlaskijaa niin alkaa vaikuttamaan.
 
On sillä sikäli merkitystä, että heistä tietääkseni menee kuluja, vaikka eivät olisi työmaalla; kuten työntekijän tapaturmavakuutus.

No tietysti jos on alaisia eikä teetä niillä töitä....mutta ei kait noin hullua työnantajaa ole, joka pitää miehiä palkkalistoilla mutta ei teetä niillä töitä?

Ei liity enää aiheeseen mitenkään, mutta totta helvetissä se työntekijöiden määrä vaikuttaa laskutushintaan. Tai ehkä tarkemmin sanottuna työntekijöiden tyyppi. Eli jos kaikki tekee vain työtä josta voidaan laskuttaa niin ei vaikuta, mutta sitten jos on sihteeriä tai palkanlaskijaa niin alkaa vaikuttamaan.

Korkeintaan laskevasti. Joka firmassahan se pitää palkanlaskenta tai "sihteeri" (=monitoimiadministraattori) olla. Tavalla tai toisella.

Jos on varaa pitää omaa henkilökuntaa tohon hommaan, niin silloin kustannukset laskevat.
 
Mun pointti oli siis se että jos sun firmalla ei ole kilpailijoita tai niitä on vain hyvin vähän niin tottakai sä voit pitää hinnat pilvissä riippumatta siitä onko sulla vain yhden miehen firma, tai 100 henkeä työllistävä firma.

Se että on pieni yritys ei ole itsessään vielä yhtään mikään syy tehdä hommia halvalla.
 
Hei, perustakaa oma topikki tolle. Vaikkapa "yritysten piilokulut". Tänhetkinen keskustelu ei palvele topikin otsikkoa. Terveisin topikkiin eksynyt sivustaseuraaja.
 
Onko mitään säädöksiä siitä, saako sähkölaitteen (rakennusvalaisin) johtoa jatkaa? Sähkäri tulisi siis sen tekemään ja asentamaan, mutta etten turhaan soittelisi ja kysyisi.
 
Onko mitään säädöksiä siitä, saako sähkölaitteen (rakennusvalaisin) johtoa jatkaa? Sähkäri tulisi siis sen tekemään ja asentamaan, mutta etten turhaan soittelisi ja kysyisi.

Jos laite on pistotulpalla, saat tehdä sen jatkamisen ihan itsekkin: laita jatkoroikka johdon perään.
 
Jos se on pistotulppaliitäntäinen ja koet homman osaavasi, niin saat vaihtaa itsekin koko johdon sopivan pituiseen.

Ja saa tietysti myös tommosen johdon varassa roikkuvan sisustusvalaisimenkin piuhan itse vaihtaa sopivan pituiseksi.
 
Onko mitään säädöksiä siitä, saako sähkölaitteen (rakennusvalaisin) johtoa jatkaa? Sähkäri tulisi siis sen tekemään ja asentamaan, mutta etten turhaan soittelisi ja kysyisi.
Sähköturvallisuuslaki on hyvä lähtökohta, kun säädöksiä kysyit:
Edellä 55 §:ssä säädetyistä vaatimuksista voidaan lisäksi poiketa seuraavissa maallikkotöissä:

1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotus ja kiinnitys, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt sekä näihin rinnastettavat työt;
Sauce:
Sähköturvallisuuslaki 1135/2016 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Laitejohdon saa tehdä/korjata itse.
Welmari sanoi:
Ois siistimpää, jos johto menisi siististi seinällä eikä jatkojohtoja olisi hirveästi.
Ensin mainitsit laitteen ja nyt johto onkin jo seinällä. Puhummeko siis laitteesta vai laitteistosta?
 
Ois siistimpää, jos johto menisi siististi seinällä eikä jatkojohtoja olisi hirveästi.

No siinä tapauksessa tilaa sähkömies paikalle. Hän vetaisee rasian lähemmäs rakennusvalaisintasi ja saamme tuon kieltämättä rakennuksilla pahasti silmään sattuvan epäkohdan korjattua.
 
Nopee kyssäri sähkömiehille:
Pitäisi kattokaiuttimet saada propattua kerrostalon kattoon, missähän kohtaa mahdollisesti sähkötykset siellä kulkevat?
Ettei tule porattua sähköjohtoon..... :btooth:
 
Nopee kyssäri sähkömiehille:
Pitäisi kattokaiuttimet saada propattua kerrostalon kattoon, missähän kohtaa mahdollisesti sähkötykset siellä kulkevat?
Ettei tule porattua sähköjohtoon..... :btooth:
Harvemmin ne johdot siellä katossa kulkee, seinissä kylläkin...:think:
Rakennustarvikeliikkeissä tms. myydään kännykän kokoisia laitteita jotka ilmoittavat/näyttävät johtojen viennin betoninkin läpi... ;)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 650
Viestejä
4 494 727
Jäsenet
74 265
Uusin jäsen
Oranta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom