Kysymyksiä sähkömiehille

Miten tuollainen eläkkeellä oleva sähkömies ja sähkötöiden teko asunto-osakkeessa?

Pitäisi isännöitsijälle ilmoittaa kiukaan vaihto, mutta miten todistaa että ihan ammattimies on, jos ei ole yrittäjänä ollut? Ilmasiksi siis tekisi.
 
Eikai siinä ongelmaa jos mittauspäytäkirjan toimittaa ja asianmukaiset luvat löytyy Tukesin(?) rekisteristä.

Pelkkä sähköalan amis tai vastaava koulutus kun ei anna käsittääkseni valtuuksia tehdä töitä kun yrityksessä jolla asianmukaiset luvat/valvoja/johtaja joka töistä sen vastuun ottaa.
 
Jos on urakointioikeudet niin sitten tosiaan senkun tekee. Mutta jos on eläkkeellä eikä ole koskaan edes ollut itse yrittäjänä vaan oletettavasti jonkun palkkalistoilla, niin silloin tuskin on urakointioikeuksiakaan. Sittenkin homma onnistuu jos tekee itselleen tai lähisukulaiselle ja on hankkinut kelpoisuustodistuksen.

"Sähköasentaja saa tehdä omaan tai lähisukulaisensa hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähköasennustyöt, jos hänellä on ammattitaidostaan henkilöarviointilaitoksen antama kelpoisuustodistus. Lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia, vanhempia ja isovanhempia.

Rakennetulle sähkölaitteistolle on tehtävä aina käyttöönottotarkastus, josta huolehtii asentaja itse. Sen lisäksi asentaja huolehtii siitä, että sähköturvallisuuslain (1135/2016) mukainen Tukesin hyväksymä valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu tarkastuslaitos tekee sähkölaitteistolle varmennustarkastuksen."

Jos nämäkään ehdot eivät täyty, niin sitten homma ei laillisin keinoin onnistu.

Niitä urakointioikeuksin varustettuja yrityksiä/henkilöitä voi katsella tuolta: Tukes Rekisterit - Toiminnanharjoittajat
 
Ei semmoista lamppua olekaan minkä johtoon ei voi askarrella sitä töpseliä.

Ei se ongelma ole se johto vaan se katossa oleva pyöreä ”rasia” johon se töpseli tulee kiinni. Esim. ikeasta löytyy lamppuja joiden kattoa vasten tuleva osa on halkaisijaltaan noin 5mm liian pieni jolloin se rasia ei mahdu lampun sisään, eikä siis lamppua saa tukevasti kattoa vasten kiinni vaan jää vinoon tai heilumaan.
 
Otat peitekannen pois niin saa ihan hyvin.

Ja missä se töpselin vastakappale on kiinni? Siinä peitekannessa. Eli eiköhän se ole yksinkertaisempaa kytkeä tällainen lamppu suoraan sokeripalaan sen sijaan että ostaa sekä töpselin lamppuun jossa sitä ei ole sekä uuden vastakappaleen, ja sitten rupeaa virittelemään niitä.
 
Sen verran tuli nyt itsellekkin uutta tietoa kun tätä asiaa tarkemmin tutkin, että ilmeisesti myös 3 kpl 1-napaisia johdonsuoja-automaatteja kelpaa erotuslaitteiksi, kunhan ne sijaitsevat vierekkäin (tai allekkain) ja on ne merkitty 3-vaiheiseksi ryhmäksi.

Suosituksena ja hyvän asennustavan mukaisena on kumminkin pidetty, että kyseiset syötöt tuodaan keskukselta saakka yksivaiheisena ryhmäjohtona.
Kannattais käyttää jonkinlaista tervettä järkeäkin, jos muka on sähköurakoitsija :) .
Vaikuttaa kyllä syksyllä amiksen aloittaneen pohdiskelulta.

Sähkötöiden johtajalla tulee olla Standardi aina käytettävissä, mutta nyt kannattaa myös hommata esim. Ahorannan kirja Sähkötekniikasta ja kerrata sieltä Vaihtosähkön peruskäsitteet osa 5, niin ymmärtää osan 10, missä kerrataan Kolmivaiheiset vaihtosähköpiirit.
 
No tottakai on. Alunperin ei vaan tullut ilmi että se kupu olisi liian pieni, vaan taisitkin nyt keksiä sen itse. Tottakai sillon on helpompi tehdä sokeripalakytkentä. Tai vaihtaa peitekansi. Kyllä niitä ratkaisuja löytyy.

Ja kyllä se töpseli pysyy siinä ilman peitekanttakin jos laiskottaa.

Koitan vaan avartaa kaikkitietävien sähkömiehien ajatusmaailmaa koska se tuntuu rajoittuvan lähinnä siihen että saako töpselin kiinni johtoon vaan ei. Kuluttajan tarve kuitenkin saada lamppu nätisti kattoon ja myös valo siihen.
 
Ei ole kyllä itselläkään tullut vastaan sellaista kattorasiaa, jossa se töpseli olisi valettuna siihen kanteen. Mahdollisesti joku laatukauppa Bilteman malli? Se kansi vaan välistä pois, tietysti siellä on sitten paljaana se pistotulpan pohja joten ei sormia sinne vaan se valaisimen töpseli ja sitten lampun oma suojakupu paikalleen.

Näissä Ikean ja jyskin laatuvalaisimissa, myös se valaisimen oma kuppi saattaa olla alle 100mm halkaisijaltaan joten sehän ei sitten peitäkkään sitä kojerasiaa kokonaan joka yleensä on sen 100mm :)
 
Hyvin avarrettu, kun lopputulos on se että edelleenkin sen töpselin saa joka lamppuun kiinni ja peitekannen poistamalla se ikean haistapaskavalaisinkin mahtuu paikalleen.

En nyt oikeen ymmärrä mikä sulla tässä on ongelmana kun helppoja ratkaisuja on useampia.

Sä oot kyllä kahden eri foorumin vänkääjä #1. Tai #2, blurriksen jälkeen. Sorry.

Itsehän annoit ymmärtää että töpselin saa aina kiinni lamppuun. Ja kerroin skenaarion milloin se ei ole hyvä ratkaisu. Olet asiasta näköjään itse asiasta samaa mieltä, mutta uutta viestiä vaan tulee ja tulee. Näissä sun ”sainpa viimeisen sanan” viesteissä ei ole muille lukijoille mitään lisäarvoa. Ole hyvä ja lopeta.

Ja tämä olkoon omalta osaltani viimeinen viesti tähän asiaan, vaikka vastaus arvatenkin vielä tulee :kahvi:
 
Se kansi vaan välistä pois, tietysti siellä on sitten paljaana se pistotulpan pohja joten ei sormia sinne vaan se valaisimen töpseli ja sitten lampun oma suojakupu paikalleen.
häh? 60-luvulta asti kattorasia on ollut tämän näköinen pois lukien nyt hetki tulleet enston e-klikit.
ABB VALAISIN PISTORASIA TAVALLINEN KATTO PISTORASIA MAADOITTAMATON - Tuontitukku.fi verkkokauppa
Noissa johtimet tulevat tuohon kanteen kiinni ja se pistorasia on kiinteästi tuossa kannessa, eli jos joudut ottamaan kannen irti niin joudut myös ottamaan johtimet irti ja näitähän et sitten mitenkään yhdistä lampussa olevaan pistotulppaan eli joudut ottamaan sen tulpan pois ja käyttämään joko sokeripalaa tai wagoja yhdistäessä johtimet...

Yleisesti ottaen tuo koko valaistus skene on ihan perseestä, olisi pitänyt standardisoida jo vuosikymmeniä sitten, paras on kun on joku koukku kiinnitteinen valaisin joka on selkeästi tarkoitettu asennettavaksi kattopistorasiaan niin koukussa oleva kiristysvara ei ole riittävä vaan valaisin jää epämääräisesti heilumaan ellet itse tuunaa jotain prikkaa/mutteria filliksi...
 
häh? 60-luvulta asti kattorasia on ollut tämän näköinen pois lukien nyt hetki tulleet enston e-klikit.
ABB VALAISIN PISTORASIA TAVALLINEN KATTO PISTORASIA MAADOITTAMATON - Tuontitukku.fi verkkokauppa
Noissa johtimet tulevat tuohon kanteen kiinni ja se pistorasia on kiinteästi tuossa kannessa, eli jos joudut ottamaan kannen irti niin joudut myös ottamaan johtimet irti ja näitähän et sitten mitenkään yhdistä lampussa olevaan pistotulppaan eli joudut ottamaan sen tulpan pois ja käyttämään joko sokeripalaa tai wagoja yhdistäessä johtimet...
Häh ittelles. Siis tuo kansihan tuossa nimenomaan on ainoa erikseen irtoava osa. Sen kun ottaa irti, niin alla oleva rasiamötikkä kyllä mahtuu sen 100mm kuvun alle piiloon eikä johtimiin tarvitse koskea.
 
Meinasin ruuvata katosta yhden irti ja ottaa videon, mutta eiköhän tämä tullut jo selväksi :)

Eihän tuo nyt varmaan se virallinen tai ainakaan turvallisempi tapa ole asennuksen kannalta, mutta nopeampi ja saa sitten sen kannen taas helposti takaisin jos tarvitsee.

Nimm. Ainakin 50 rasiaa tässä vuosien varrella asennellut, kun muuttohetkellä pitää saada nuo kattorasiat takaisin vuokrakämppiin ja diy-miehet on itse noita asennellut niin että rasian kierteet paskana. 60mm m4 pultteja vaan mukaan niin kyllä se kierre sinne muoviinkin uppoaa.
 
No toimiihan tuo joo, mutta tuskin täyttää kosketussuojaus määräyksiä lampun kuvun kanssa kun kupua ei ko. käyttöön ole suunniteltu eli täysin laiton asennus tuon puolesta sekä lisäksi lamppua kopsauttamalla sopivaan suuntaan sen saanee putoamaan alas koukkuinen päivineen alas...
 
Huom. termi saanee, mutta ainakin ilman painoa se koukku lähtee irti lähes itsekseen ilman sitä peitekantta kun vähänkin hipaisee. Tästä päättelin että se lähtenee irti huonolla tuurilla myös silloin kun siinä on lamppu esim. joku koukkukiinnitteinen plafondi jolloin lamppuun alhaalta päin tuleva osuma kääntänee sitä koukkua (kääntääkö tarpeeksi on eri juttu). Tietysti jos se kupu on laitettu uber-hyvin ja tiukasti kiinni se estänee ko. mahdollisuuden täysin kun koukku ei pääse kääntymään.
 
Siksi se kupu kuuluu työntää sinne kattoon kiinni ja kiristää siitä ruuvista siihen valaisimen johdon ympärille. Ei pääse koukku hyppäämään ja lamppu tippumaan ;)
Jos ei kiristystä ole niin esim nippuside ajaa saman asian eikä sitä kukaan sieltä katonrajasta huomaa.
 
Häh ittelles. Siis tuo kansihan tuossa nimenomaan on ainoa erikseen irtoava osa. Sen kun ottaa irti, niin alla oleva rasiamötikkä kyllä mahtuu sen 100mm kuvun alle piiloon eikä johtimiin tarvitse koskea.
Tuo alla oleva jakorasia on n. 95mm halkaisijaltaan (kannen halkaisija on n. 115mm), joskus timpurit ovat suurpiirteisiä eli 100mm ei aina peitä tehtyä reikää. Siinä on vielä 110mm pitkä "tukipalkki" eli sitäkin joutuisi lyhentämään. Itsellä on valaisin ripustettu koukuun (noissas se on kannen alla ellei ole jo näkyvissä/poistettu) päällä valaisimenkupu, peitekansi näkyy sen alta. Kyllä siihen silmä nopeasti tottuu :-)
 
Suojakansi kuuluu kattopistorasian rakenteeseen, eikä rasia täytä kosketussuojausta ilman sitä.

Valaisimen "suojakupu" ei ole kosketussuojaus, vaan ulkonäön takia. Eikä se täytä kosketussuojaukselle asetettuja vaatimuksia omavalmisteena. (esim. ei ole asennettu kiinteästi)
 
On tämä asennustapa edelleenkin laillista. Edellytyksenä tämän asennustavan käytölle on, että asennuksen on oltava selväpiirteinen ja että keskukselle on selvästi merkitty kysymyksessä olevan kolmivaiheinen ryhmä.

Tässä lainaus:
Standardin SFS 6000 kohdan 521.8.2 mukaan yksivaiheisia vaihtosähköryhmäjohtoja voidaan muodostaa monivaiheisen piirin yhdestä äärijohtimesta ja yhteisestä nollajohtimesta edellyttäen, että piirin järjestelyt säilyvät tunnistettavina.
Tämä monivaiheinen piiri pitää erottaa kohdan 537.2.2 mukaisella erotuslaitteella, joka erottaa kaikki äärijohtimet.

Sen verran tuli nyt itsellekkin uutta tietoa kun tätä asiaa tarkemmin tutkin, että ilmeisesti myös 3 kpl 1-napaisia johdonsuoja-automaatteja kelpaa erotuslaitteiksi, kunhan ne sijaitsevat vierekkäin (tai allekkain) ja on ne merkitty 3-vaiheiseksi ryhmäksi.

Suosituksena ja hyvän asennustavan mukaisena on kumminkin pidetty, että kyseiset syötöt tuodaan keskukselta saakka yksivaiheisena ryhmäjohtona.
No aika selkeästi tuossa sanotaan, että erotuslaitteen pitää erottaa kaikki äärijohtimet. Eli siis joko yksi 3-vaiheinen johdonsuojakatkaisija TAI kolme 1-vaiheista johdonsuojakatkaisijaa, jotka on yhdistetty yhdistyspalalla eli kaikki kolme katkeavat yhtä aikaa. Eli eivät voi sijaita allekkain, koska yhdistyspalalla siis yhdistetään ne katkaisijoiden vivut.

Edit: tai no joo voihan ne olla tavallaan allekkain, jos johdonsuojat on asennettu poikittain pystyriveihin.
 
Miksi katossa oleva lamppu pitäisi olla tukevasti kosketussuojattu? Joku horjahtaa kävellessään ja vahingossa osuu kattovalaisimen suojakupuun?

Standardissa on kohtia missä puhutaan johtimista jotka on ihmisten ja lemmikkien ulottumattomissa, mutta nyt en jaksa selata standardia... joku toinen jos viitsii.

No aika selkeästi tuossa sanotaan, että erotuslaitteen pitää erottaa kaikki äärijohtimet. Eli siis joko yksi 3-vaiheinen johdonsuojakatkaisija TAI kolme 1-vaiheista johdonsuojakatkaisijaa, jotka on yhdistetty yhdistyspalalla eli kaikki kolme katkeavat yhtä aikaa. Eli eivät voi sijaita allekkain, koska yhdistyspalalla siis yhdistetään ne katkaisijoiden vivut.

Edit: tai no joo voihan ne olla tavallaan allekkain, jos johdonsuojat on asennettu poikittain pystyriveihin.

Oletkos nähnyt ryhmäkeskuksia missä ylin rivi on L1, seuraava L2 ja alin L3?

Pitäiskö ryhmäkeskus vaihtaa vanhan malliseen johdonsuojilla varustettuun keskukseen että sais aina L1, L2 ja L3 liitettyä yhteen, jos jokaisella ei ole omaa nollaa :) ? Tai laittaa viereen oma keskus näille?

Kannattaa tosiaankin kerrata Kolmivaiheiset vaihtosähköpiirit oppikirjoista.
 
Vähän tuntuu että keskustelu ajautuu ääripäihin. Osa kommenteista väärää mututietoa ja osa taas sähköteknistä pätemistä josta ei taas hyötyä ole kenellekään.

Eikös tän keskustelun ajatus ole kuitenkin että voi kysyä neuvoa arjen normaaleihin asioihin, ja saada sitä?
 
Oletkos nähnyt ryhmäkeskuksia missä ylin rivi on L1, seuraava L2 ja alin L3?

Pitäiskö ryhmäkeskus vaihtaa vanhan malliseen johdonsuojilla varustettuun keskukseen että sais aina L1, L2 ja L3 liitettyä yhteen, jos jokaisella ei ole omaa nollaa :) ? Tai laittaa viereen oma keskus näille?

Kannattaa tosiaankin kerrata Kolmivaiheiset vaihtosähköpiirit oppikirjoista.
Edit: Olisi kannattanut lukea aikaisemmat viestit ajatuksella. Eli siis tosiaan jos vikavirtasuoja on kolmivaiheinen niin sitten riittää yksivaiheiset johdonsuoja-automaatit. Mutta siis esim. kolmivaiheista valaistusryhmää, jonka ei (ihan vielä) tarvitse olla vikavirtasuojattu, ei voi tehdä kolmella yksittäisellä johdonsuojalla. Pahoittelen sekoilua.
 
Viimeksi muokattu:
Kukaan ei ole sanonut että täyttäisi.

Täh? Mulla on tommoinen nytkin katossa niin että kansi on ruuvattu pois, töpseli siinä pistorasiassa ja valaisimen kupu kosketussuojana.

Se pistorasia toimii ihan normaalisti vaikka siitä ottaa ton muovikuoren pois päältä.

Se on sitten ihan oma asia että kumpi on parempi tapa asentaa valaisin, sokeripala vai tuo.
 
Niin, en sano missään että se täyttäisi standardia noin, mutta se muovikupu on siinä aika tehokkaana kosketussuojana.

Valaisimen kuvut muuten voi myös toimia kosketussuojauksena monenlaisissa asennuksissa, mutta sen varmaan tiesitkin.

Mielestäsi "kysymyksiä sähkömiehille" -ketjuun on soveliasta postailla mahdollisesti tappavia asennustapoja maallikoille?
 
Juu, edelleen kaikesta ei tarvii pahoittaa mieltään. Maallikko on myös kuollut itse rakentamaansa sähköpaimeneen. :smoke:

On tullut sen verta korjattua noita kaltaistesi "kyllä mä tiedän" -tyyppien virityksiä, että mulla on oikeus pahoittaa mieleni jos joku neuvoo tekemään väärin.

Ja yleisin sähköiskun saaja on se, joka on "perinyt" ne "asennukset" edelliseltä omistajalta/vuokralaiselta tms.
 
Uudesta kämpästä löytyy keittiön peitinlista takaa kaksi tuollaista erillistä LED-nauhan pätkää, jotka molemmat menevät tuollaiselle omalle kuvan rasialle. Näyttää menevän kaksi johdinta. Molemmat syttyy ja sammuu samasta tavallisesta seinäkeinukatkaisijasta. Onnistuuko himmentimen asennus johonkin väliin? Varmaan paras olisi kun molemmat toimisivat samalla himmentimellä ja katkaisijan voisi vain vaihtaa kiertokytkimeksi.

https://photos.app.goo.gl/5e97kJrgfwzyf4k32
 
Uudesta kämpästä löytyy keittiön peitinlista takaa kaksi tuollaista erillistä LED-nauhan pätkää, jotka molemmat menevät tuollaiselle omalle kuvan rasialle. Näyttää menevän kaksi johdinta. Molemmat syttyy ja sammuu samasta tavallisesta seinäkeinukatkaisijasta. Onnistuuko himmentimen asennus johonkin väliin? Varmaan paras olisi kun molemmat toimisivat samalla himmentimellä ja katkaisijan voisi vain vaihtaa kiertokytkimeksi.

https://photos.app.goo.gl/5e97kJrgfwzyf4k32
Luultavasti ensimmäisenä joudut hommaamman himmennettävät ledinauhat. yks vaihtoehto olisi pulssiohjata niitä 100kertaa sekunnissa päälle pois saadaksesi himmeämmät sävyt, mutta ledit eivät välttämättä nauti tuosta kohtelusta.
 
Uudesta kämpästä löytyy keittiön peitinlista takaa kaksi tuollaista erillistä LED-nauhan pätkää, jotka molemmat menevät tuollaiselle omalle kuvan rasialle. Näyttää menevän kaksi johdinta. Molemmat syttyy ja sammuu samasta tavallisesta seinäkeinukatkaisijasta. Onnistuuko himmentimen asennus johonkin väliin? Varmaan paras olisi kun molemmat toimisivat samalla himmentimellä ja katkaisijan voisi vain vaihtaa kiertokytkimeksi.

https://photos.app.goo.gl/5e97kJrgfwzyf4k32
LED nauhan himmennys

Tuossa aika hyvin tiivistettynä vaihtoehdot. Hieman hankalaa

Olikos sen nauhan virtalähteen sijainnista/tyypistä tietoa?
 
Selvä. Eli siis en taida tehdä mitään. Koska kyse ei ole omasta asunnosta, niin täällä ei oikein saisi tehdä mitään. Ajattelin kysyä jos olisi ollut helppo pikkujuttu, tyyliin vaihtaa valokatkaisija tms. Kiitoksia.
 
Katossa on tollasia 12v led alasvaloja? Eli tuommosia spotteja. Niissä on nyt tullut tällainen ongelma: Kun valot ovat kauan pois päältä ja seuraavan kerran kun sytyttää niin valot vain välähtävät ja sammuvat. Tekeväät tämmöistä jopa 10minuuttia ennenkuin palavat jatkuvasti. Tässä rämpyttelyn aikana valot ikäänkuin lämpenevät eli ajan kanssa välähdyksen aika pitenee eli valo palaa pidempään mutta sammuu kyllä. Kun valot ovat "lämmenneet" niin sitten syttyy hyvin.

Irroitin katosta nämä spotit ja yritin tihrustaa olisiko paneelien päällä/alla jokin sytytin tai vastaava mutta ei löytynyt. Mikähän näissä valoissa on vikana? 4 lediä siis pötkössään ja polttimoiden vaihto kokeiltu. Huoneen molemmin puolin on katkaisin seinässä.

Mistä lähtisi vikaa etsimään. Kai näille jokin muuntaja jossain on? Onko se hei jossain katkaisimen lähistöllä seinän sisällä
 
Katossa on tollasia 12v led alasvaloja? Eli tuommosia spotteja. Niissä on nyt tullut tällainen ongelma: Kun valot ovat kauan pois päältä ja seuraavan kerran kun sytyttää niin valot vain välähtävät ja sammuvat. Tekeväät tämmöistä jopa 10minuuttia ennenkuin palavat jatkuvasti. Tässä rämpyttelyn aikana valot ikäänkuin lämpenevät eli ajan kanssa välähdyksen aika pitenee eli valo palaa pidempään mutta sammuu kyllä. Kun valot ovat "lämmenneet" niin sitten syttyy hyvin.

Irroitin katosta nämä spotit ja yritin tihrustaa olisiko paneelien päällä/alla jokin sytytin tai vastaava mutta ei löytynyt. Mikähän näissä valoissa on vikana? 4 lediä siis pötkössään ja polttimoiden vaihto kokeiltu. Huoneen molemmin puolin on katkaisin seinässä.

Mistä lähtisi vikaa etsimään. Kai näille jokin muuntaja jossain on? Onko se hei jossain katkaisimen lähistöllä seinän sisällä
Kuulostaa kovasti siltä että valoja syöttävä 12V tehonlähde on kypsynyt. Saattaisi tulla elkoremontilla kuntoon tai sitten sieltä on joku juotos enemmän-vähemmän poikki
 
@Mentos Noista ei kyllä tiedä yhtään mihin se muuntaja on satuttu tunkemaan. Harmittavasti usein se on laitettu sinne katon 'välitilaan' paneelien taakse.
 
Kyllä se muuntaja löytyy kunhan kattelee jotakin loogista paikkaa alakaton sisältä mihin pääsee suht koht helposti käsiksi.
 
Spottien reiästä näkee jotenkuten kameran kun siitä työntää ja pistää valoa. Eli sen muuntajan pitäisi olla kuitenkin siinä välikatossa siinä missä johdot kulkevat. Että ei siis ole mahdollista että se olisi laitettu johonkin seinän sisään siihen valokatkaisijan lähettyville? Onneksi on pitkulainen tila missä valot on jonossa niin on suht koht helppo lähteä etsimään
 
Spottien reiästä näkee jotenkuten kameran kun siitä työntää ja pistää valoa. Eli sen muuntajan pitäisi olla kuitenkin siinä välikatossa siinä missä johdot kulkevat. Että ei siis ole mahdollista että se olisi laitettu johonkin seinän sisään siihen valokatkaisijan lähettyville? Onneksi on pitkulainen tila missä valot on jonossa niin on suht koht helppo lähteä etsimään
Katkaisijan ja ekan välissä tai lähellä keskimmäistä
 
Pahoittelut jo etukäteen monimutkaisesta kysymyksestä ja sekavasta kirjoitusasusta x)

Jotenkin olisi voinut kuvitella, että tästä olisi jo jotain juttua, mutta en löytänyt. Mitä pitää ottaa huomioon saunanvaloja asennettaessa? IP-luokitus vähintään 65? Mutta mites tuo lämmön ym. kestävyys. Onko näistä edes mitään merkintöjä? Samoin kiinnityksen puolesta ei tunnu löytyvän tietoa. Pysyykö esim. tälläset tarra-led-nauhat kiinni saunan seinissä (lattiatasoon asennettuna): LED-nauhat - Energiatehokaat LED-valonauhat sisälle ja ulos - LED-talo.fi
 
Ei pysy tarralla, mutta laita hakasilla tai asenna nauha alumiinilistaan niin pysyy.

Yleensä ohjeena on että saunaan yli metrin korkeudelle asennettavat valot yms pitää olla speksattu 120c+ lämmönkestoon, alle metrissä riittää tuo IPx4.

Noissa halpis ledinauhoissa kannattaa myös huomioida että vaikka nauha itsessään on ip65, liittimet monesti eivät ole.
 
Maallikon kysymys, sähkäri sanoi aikoinaan yhdestä testattavsta kohteesta, että maadoituskaapeli isäm maahan on paksuudeltaan / poikkipinta-alaltaan liian ohutta: Onko tuossa siis tulipalovaara mahdollisessa vikatilanteessa (jolloin siis kulkee virtaa maadoitusjohtimessa?) , sähköisku esim. 230V miinus x määrällä voltteja tai joku muu uhka?
 
Maallikon kysymys, sähkäri sanoi aikoinaan yhdestä testattavsta kohteesta, että maadoituskaapeli isäm maahan on paksuudeltaan / poikkipinta-alaltaan liian ohutta: Onko tuossa siis tulipalovaara mahdollisessa vikatilanteessa (jolloin siis kulkee virtaa maadoitusjohtimessa?) , sähköisku esim. 230V miinus x määrällä voltteja tai joku muu uhka?
Lämpö. Mitä ohuempaa sitä enemmän lämpenee.
 
Pari kesää taaksepäin tapahtui jännät ja taloyhtiön pihalla katuporattiin jotain ja ne otti sähköt meidän talosta. Aina kun sitä poraa käytettiin, niin samalla tahdilla pöytätuulettimen RPM laski kun katupora oli käytössä. Tietokone silti pysyi päällä.
Tää oli kyllä outoa, koska omaan päähäni sopisi, että jos pöytätuuletin ei saa tarpeeksi virtaa ja pitää RPM laskea, niin tietokone olisi sammunut myös, mutta ei.
Tietokone ja pöytätuuletin oli kummatkin kiinni erikseen seinässä. En muista tuliko samasta jatkoroikasta.
Kysyisin, että mitä vittua tapahtui?
 
Pari kesää taaksepäin tapahtui jännät ja taloyhtiön pihalla katuporattiin jotain ja ne otti sähköt meidän talosta. Aina kun sitä poraa käytettiin, niin samalla tahdilla pöytätuulettimen RPM laski kun katupora oli käytössä. Tietokone silti pysyi päällä.
Tää oli kyllä outoa, koska omaan päähäni sopisi, että jos pöytätuuletin ei saa tarpeeksi virtaa ja pitää RPM laskea, niin tietokone olisi sammunut myös, mutta ei.
Tietokone ja pöytätuuletin oli kummatkin kiinni erikseen seinässä. En muista tuliko samasta jatkoroikasta.
Kysyisin, että mitä vittua tapahtui?

Kuormitus nousee, aiheuttaa jännitteen aleneman. Tuo näkyy suoraan 1-v. moottoreissa, jotka hidastuvat sitä mukaa kun jännite putoaa.

Tietokoneesi virtalähde on hakkurivirtalähde, ja niissä on yleensä todella laaja sisääntulojännitealue. Yleensä sama poweri käy 120VAC ja 230VAC verkkoon. Joten tuo sinun powerisi vain kompensoi jännitteenaleneman lisäämällä ottovirtaansa.

Jos jännite olisi laskenut alle 120VAC -10%, niin sitten olisi sammuminen ollut lähempänä.

Omassa G550 powerissa, Voltage: 100 V - 240 V. Eli aika alas saa verkko kyykätä, ennen kuin tuo sammuu.
 
Maallikon kysymys, sähkäri sanoi aikoinaan yhdestä testattavsta kohteesta, että maadoituskaapeli isäm maahan on paksuudeltaan / poikkipinta-alaltaan liian ohutta: Onko tuossa siis tulipalovaara mahdollisessa vikatilanteessa (jolloin siis kulkee virtaa maadoitusjohtimessa?) , sähköisku esim. 230V miinus x määrällä voltteja tai joku muu uhka?


Jos kyse oli sähkökeskuksesta lähtevästä pihalle upotetusta kaapelista, niin sillä ei ole käytännön vikatilanteissa kauheasti merkitystä. Teoreettinen vaikutus talon ukkossuojaukseen sillä voi olla (ja on paljonkin jos johto puuttuu kokonaan). Toinen syy paksuusmääräykselle voi olla sekin, että paksumpi johto kestää kauemmin ennen kuin syöpyy pois.


Jos kyse oli pistorasian tai kiinteän laitteen suojamaadoitusjohtimesta, niin sitten riskejä voi ollakin, mutta tuskinpa sitä olisi tarkoituksella mitoitettu ohuemmaksi kuin muita saman kohteen johtimia.
 
Viimeksi muokattu:
Maallikon kysymys, sähkäri sanoi aikoinaan yhdestä testattavsta kohteesta, että maadoituskaapeli isäm maahan on paksuudeltaan / poikkipinta-alaltaan liian ohutta: Onko tuossa siis tulipalovaara mahdollisessa vikatilanteessa (jolloin siis kulkee virtaa maadoitusjohtimessa?) , sähköisku esim. 230V miinus x määrällä voltteja tai joku muu uhka?

Kosketusjännite ei saa vikatilanteessa nousta liian korkeaksi, eli jos vikatilanteessa metalliseen runkoon tulee jännite, niin tuo jännite ei saa nousta hengenvaaralliselle tasolle. Tämä varmistetaan sillä, että vastus suojajohdon kautta ei ole liian suuri. Suojalaite katkaisee kyllä jossain vaiheessa viallisen piirin, mutta suojalaitteen toiminta-aikana ei asennuksessa saa olla vaarallista kosketusjännitettä. Jos mittauksella on osoitettu, että ryhmän kosketusjännite nousee liian korkeaksi, tulee suojausta parantaa. Joko pienentämällä maadoitusjohtimen vastusta, tai lisäämällä vikavirtasuoja.

Toivottavasti kirjoitettu tarpeeksi selvästi :scross:
 
Kosketusjännite ei saa vikatilanteessa nousta liian korkeaksi, eli jos vikatilanteessa metalliseen runkoon tulee jännite, niin tuo jännite ei saa nousta hengenvaaralliselle tasolle. Tämä varmistetaan sillä, että vastus suojajohdon kautta ei ole liian suuri. Suojalaite katkaisee kyllä jossain vaiheessa viallisen piirin, mutta suojalaitteen toiminta-aikana ei asennuksessa saa olla vaarallista kosketusjännitettä. Jos mittauksella on osoitettu, että ryhmän kosketusjännite nousee liian korkeaksi, tulee suojausta parantaa. Joko pienentämällä maadoitusjohtimen vastusta, tai lisäämällä vikavirtasuoja.

Toivottavasti kirjoitettu tarpeeksi selvästi :scross:

Vikavirtasuojan lisääminen ei poista vaatimuksia suojajohtimille asetetuista vaatimuksista. Suojajohtimille jatkuvuus mitataan aina ja niille täytyy saada hyväksyttävä arvo, yleensä alle 1ohm.
 
Minkäslainen termostaatti tähän kävisi kävisi kun yksi pitäisi uusia?
Äkkiseltään ainakaan samalla tyyppimerkinnällä ei enää löydy.

Kattolämmitys...
 

Liitteet

  • IMG_20171210_124507.jpg
    IMG_20171210_124507.jpg
    4,6 MB · Luettu: 307
Tuommoinen yhdistelmätermostaatti olisi tyrkyllä ylimääräisenä, mutta eikös tuosta jää uupumaan toinen johto kuormalle?
 

Liitteet

  • IMG_20171210_161900.png
    IMG_20171210_161900.png
    37,3 KB · Luettu: 95
Arvataan että vanhassa on pelkästään kuorman vaihe termostaatissa kiinni.
 
Näin minäkin veikkaan. Lisäksi, eikös yhdistelmätermostaatti mittaa myöskin lattian lämpötilaa eli siinä on kaksi anturia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 680
Viestejä
4 495 774
Jäsenet
74 270
Uusin jäsen
Jautio

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom