Kysymyksiä sähkömiehille

[penttip]

Tartteis vaihtaa pistotulpalla sähköistetyyn sähköpatteriin vähän pitempi virtajohto. Laite on suojaeristetty, virtajohdon kytkentä rasiassa, laiteen nykyinen johto on 2x1mm2. Voiko johdon tilalle laittaa normaalilla schukolla varustetun kolmejohtimisen johdon ja jättää suojamaa kytkemättä, vai onko tämä virhe? Pikaisella vilkaisulla en halpamarketeissa nähnyt tuohon sopivaa samanlaista johtoa, maadoittamattomat on kaikki jotain ohuita euro-lampunjohtoja, jotka ei tähän sovellu.

 

[Snicca]

Tartteis vaihtaa pistotulpalla sähköistetyyn sähköpatteriin vähän pitempi virtajohto. Laite on suojaeristetty, virtajohdon kytkentä rasiassa, laiteen nykyinen johto on 2x1mm2. Voiko johdon tilalle laittaa normaalilla schukolla varustetun kolmejohtimisen johdon ja jättää suojamaa kytkemättä, vai onko tämä virhe? Pikaisella vilkaisulla en halpamarketeissa nähnyt tuohon sopivaa samanlaista johtoa, maadoittamattomat on kaikki jotain ohuita euro-lampunjohtoja, jotka ei tähän sovellu.

Liitosjohto - 1,5m

Ilmeisesti tarkoitat tämmöistä? Halvemmaksi tulee tosiaan jos teet itse tuon vaikka 3x1,5S ja jättää kytkemättä sen maadoituksen. En näe siinä ongelmaa, kun molemmista päistä jättää kytkemättä, jos edellisessäkään ei sitä ole ollut.

 

[penttip]

Liitosjohto - 1,5m

Ilmeisesti tarkoitat tämmöistä? Halvemmaksi tulee tosiaan jos teet itse tuon vaikka 3x1,5S ja jättää kytkemättä sen maadoituksen. En näe siinä ongelmaa, kun molemmista päistä jättää kytkemättä, jos edellisessäkään ei sitä ole ollut.

Alkuperäinen on tosiaan tuollainen, mutta tartvitsisi olla metrin pidempi. Laitan siis normaalin suojamaadoitetulla tulpalla olevan johdon.

Marketeissa näytti olevan vielä vanhoja pyöreitä suojamaadoittamattomia jatkojohtoja - toinen vaihtoehto olisi ottaa tuollaisesta johto ja loveta tulppa, mutta se ei taida olla sen parempi vaihtoehto. Vanhojen laitteiden johtojahan ei tietenkään saa loveta, mutta tässä tapauksessa sekään ei liene olisi suuri virhe, kun laite kuitenkin on suojaeristetty. Normaali shuko on toki siistimpi.

 

[pmatil2]

Liitosjohto polyuretaanikaapeli PUR 5 m 2x1,5 mm² IP44 | Motonet Oy

Väri on tosin raikkaan oranssi, mutta kyllä tollasia löytyy muualtakin. Bauhausissa taisin nähdä kumikaapelilla.

 

[Nigel]

Mikä on suurin sallittu jännitehäviö ulos asennettavalle 6 kW -laitteelle? Kannattaako käyttää 4 mm2 johtoa jos veodn pituus on 50 m vai riittäisikö 2,5 mm2?

 

[skude]

Riippuu kaapelin ympärillä vaikuttavista olosuhteista.
Mm. Läpivientien paksuus, ympäristön lämpötila, muiden kaapeleiden määrä asennusreitillä, oikosulkuvirta jne.
Onko 1-vaihe vai 3-vaihe?

 

[blurris]

Mikä on suurin sallittu jännitehäviö ulos asennettavalle 6 kW -laitteelle? Kannattaako käyttää 4 mm2 johtoa jos veodn pituus on 50 m vai riittäisikö 2,5 mm2?

Tuossapa ohjeet mitenkä lasket sen kuin pro konsanaan: http://www.oamk.fi/~pekkar/kevat_20...on_sahkoverkko/Osa2_Johdon_mitoitus_k2016.pdf

 

[ihottuma]

Kysymys vähän vanhempien sähköjen saralta:

Talossa on ollut 3-vaihe vastus takan sisällä, joka on purettu pois.

Kaikki muut rasiat on 1,5mm2 / 10A yhdessä sarjassa, joka ilmeisesti on aika yleistä vanhemmissa taloissa.

Kuitenkin ulkona roikan päässä ei pyöri mikään yli 1000w laite, vaan polttaa sulakkeen, myös ulkorasiat ovat samassa sarjassa kaiken muun kanssa yhden 10A / 1,5mm2 takana.

Kysymys kuuluukin, että onkos laillista erottaa tuosta 3-vaihe piuhasta (4x2,5mm2) rasioita yhdelle vaiheelle?

Tuo naru ei siis ole missään käytössä tällä hetkellä. Jos ottaa käyttöön, voiko ottaa vaan yhden vaiheen?

Keviä ei ole, taulussakaan, mutta ilmeisesti jakorasiassa saa nollata, mutta saako myös tuollaisella 3- vaihe piuhalla?

 

[skude]

Kyllä sen voi muuhun tarkoitukseen ottaa käyttöön ja jättää turhat vaiheet jakorasiaan. Nollaukset tehdään yleensä siellä pistorasiassa. Onko talon muut pistorasiat nollattu?

Nykyään nollaus tehdään jakorasiassa eikä kojeella. Tossa olisi myös mahdollisuus ottaa yksi vaihe pois käytöstä ja käyttää sitä keskukselta asti suojajohtimena. Toki asianmukaisesti merkattuna. Tällöin myös vikavirtasuojan lisääminen keskukseen olisi mahdollista.

 

[Myrkky]

Kai tämä jotenkin liittyy topikkiin. Tässä nyt useamman illan ihmetellyt mikä pitää pientä pärinää, jossain tässä ihan vieressä. Ääni on kuin pieni kärpänen olisi jossain jumissa. Kännykät, tabletti siirretty toiseen paikkaan, tulostimen johto irti seinästä. Jäljelle jää jalkalamppu. Sellainen typerä hökötys missä kaksi valaisinta. Muista halpapaskoista poiketen tässä on himmennin kummallekin lampulle.

Ei nyt sama mikä kotona, mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan.

Syttyykö laitos tuleen vai mikä sitä vaivaa, tai siis uskaltaako tuota käyttää?

Noista pärinöistä ja kännyköistä, luulin ensin että serrit sekoaa ja värisyttelee jotain itsekseen.

 

[Thug]

Ite vaihtasin ensin ton huoneen sulakkeen kun voi olla viallinen itestään jos ei oo automaattisulakkeet.

 

[Nomber]

Riippuu vähän äänen voimakkuudesta, mutta aika useinhan tommoset himmentimet surisee ja se on ns. normaalia. Jotkut paremmat varmaan ei, mutta harvoin semmoisia kukaan tekee kun parempi tehdä halvalla kiinassa.

 

[Annihilaattori]

Sähkärihommista tulee mieleen hassuja juttuja. Taustaa: 80-luvulla elektroniikka-asentaja. Heikkosähköä jo kakarasta asti. 2000-luvun taitteessa vahvavirtaa. Sähköpätevyys 3 2011.
Sisko ja sen mies teki keittiöremppaa n. kolme vuotta sitten. Kutsuivat minut vetämään sähköjä. Eipä siinä mitään ihmeempiä, vanha rintamamiestalo joten syöttösähköjen kanssa ollaan aina vähän "kintaalla".
Olivat saaneet keittiöfirmalta joka toimitti kaapistot edullisesti, induktioliesitason kaupan päälle. Pyysivät sitten katsomaan minua, että mitä sähköasennuksia tarvitsee. Katsoin takapaneelista että 2*32A+1*24A. Talon päänallit olivat 3*25A. Tuosta käytiin puolen vuoden taistelu, että liesitaso saatiin irroitettua kaupasta pois. Eivät uskoneet minua vaan halusivat paikallisen sähköliikkeen arvioinnin. Paikallinen sähköliike oli minun kannallani.

 

[Myrkky]

Ja sulake aiheuttaa lampussa sirinää? Kyllä se sirinä siellä sulaketaulussa olisi, jos sulakkeessa vikaa on.

Eiköhän vika ole lampun himmentimissä tai muissa paskoiss osissa. Noissa voi löytyä aivan käsittämättömiä sähkäliitoksia. Kannattaa avata, ja tutkia. Palaako valo tasaiseen vai väriseekö se? Kannattaa perinteisellä hehkulampulla testata.

Ihan perinteiset sulakkeet on, ei mitään automaatteja.

Himmennin on suunnilleen korvan korkeudella, ja sieltä se ääni tulee. Parilla ruuvilla näyttää olevan kiinni se takalevy. Perinteistä hehkulamppua tuohon ei saa mitenkään. Kerran vaihtanut polttimon/lampun tuohon ja sekin oli perin vittumaista. Toinen valo ei toimi ollenkaan, sinnekin menee joku ihme poltin.
Itse valohan ei värise ollenkaan.

Riippuu vähän äänen voimakkuudesta, mutta aika useinhan tommoset himmentimet surisee ja se on ns. normaalia. Jotkut paremmat varmaan ei, mutta harvoin semmoisia kukaan tekee kun parempi tehdä halvalla kiinassa.

Ääni on niin hiljainen ettei sitä kuulu, muuten kun ei ole mitään taustahälinää. Jo se että telkkarin avaa ja volut hiljaisella, niin mitään en kuule. bzzz bzz...

Täytyy ruuvailla auki ja katsoa mitä se on syönyt. Tokko tuolle paljoa on tehtävissä.

Hmm, nyt kun käänsin toisesta hantaakista, eli siitä missä ei valo toimi, niin loppui surina.

 

[oestrus taurus]

Pyysivät sitten katsomaan minua, että mitä sähköasennuksia tarvitsee. Katsoin takapaneelista että 2*32A+1*24A. Talon päänallit olivat 3*25A.

Itselläni on tällä hetkellä sama pääte kuin siskollasi. Tarkastin tuon sähkölaskusta.

Onko tämä sopivuuden tarkistaminen tältä pääsulakkeen osalta

A) tosiaan näin helppoa, että "suurimman amppeerin" on täytyttävä (kuten ts. 2x32A>2x25A ilman lisäyksiä)?

B)vai katsotaanko näissä ´"summa" suhteessa "pääsulakkeen summaan"? (esim. kuvitteellinen 2x27A+20A edellä mainitussa sulakepäätteessä, joka tässä tapauksessa (2x27A+20A)/3 olisi 3X24,6A. Tässä tapauksessa uunin jälkeen ei paljoa muita laitteita voisi pistää päälle)?

Jos A, ja siellä on helposti ilman laskinta taulu päätöksille, niin viimeistään sähkölaskun kanssa tämä olisi yhtä helppoa kuin teoreettinen prosessorivaatimusten vertailu olemassa olevaan prosessoriin.

Oma pääni on tähän asti näissä tieteissä sellainen, että tiedän toki että 230/240v on jännite pistorasiassa ja jossain varokkeissani on 16A sulake, lopuissa 10A, joiden kautta vain päätellyt tehon kautta toimuvuudet. Vai pääsulaketaulukin astui nyt esiin... Luullut sen määrittävän rakennusverkoston kokoa (mökki/kartano/teollinen rakennus/tehdas).

 

[oestrus taurus]

Yleisin sulakekoko taloissa on 3*25A. 32A kokoon nostaminen pitäisi onnistua hyvin helposti, mutta lisäamppeerit tuo lisämaksua. Eihän se uuni sitä 32A vie, kuin ääritilanteessa jolloin jokainen levy on täydellä teholla.

Veikkaan, että annihilaattorin tapauksessa on vahingossa joku suurkeittiömalli tullut mukaan. Eihän tuommoista kukaan järkevä asuntoon tarjoa. Tai sitten vahingossa tuli joku malli, joka ei suomen markkinoille ole tarkoitettu. Aikoinaan, kun Gigantti tuli Suomeen, niin sieltä tuli kuulemma vaikka minkälaisilla sähköillä vehkeitä ja taisi jopa muutama tulipalokin olla, kun ei sähkärit sitä tajunnut kytkiessä.

Mutta kylmiltään nollasta käyntiin pistäminen täyttäisi sen täyden tehon tarpeen.

Jos tämä meni peruutukseen, niin oliko tämä alittavan päätesulakekoon kautta "off-off" kytkimeltään? Tämä on sen kautta teoriassa kiinnostavaa...

Älkää unohtako vastata esim. käyttäjä Myrkky:n ja muiden käytännön ongelmista kärsiviin. Tehkää sen jälkeen sitten selväksi tämä teoria osuus.

Tulee varmana teorian kysymyksiä enemmän, koska keskijännitelinjoista on orsiensa vuoksi jo lapsena tarttunut ristiriitaisia mielteitä. Niihin eivät koulut vastanneet ainakaan riittävällä tavalla. Oikeastaan koko sähkön perusteoria tuli itsenäisesti hahmoteltua ymmärtäväksi vasta myöhemmin.

Edit:

Eihän se uuni sitä 32A vie, kuin ääritilanteessa jolloin jokainen levy on täydellä teholla.

Totta totta... Ei pitäisi sotkea oluen kanssa tietämiseen ja varsinkaan luetunymmärtämisen vahvuuksiin ja niistä päätöksen tekemisiin. Pieleen tämäkin nyt meni.

 

[t3rska]

Ainakin osassa induktioissa pystyy rajaamaan asetuksista virrat pääsulakkeen mukaan

 

[Annihilaattori]

Ainakin osassa induktioissa pystyy rajaamaan asetuksista virrat pääsulakkeen mukaan

Tässä kyseisessä tapauksessa ei pystynyt. Juttelin maahantuojan kanssa puhelimessa ja kyselin myös samaa asiaa (Smeg). Oestrukselle vielä; voit pistää minkä tahansa hilavitkuttimen sähköjärjestelmään, mutta jos laite vie vaikka 100A ja sulake on 10A, jo käytännön järki sanoo että aika turhaa touhua.

 

[857 kuittaa]

Mulla on keraaminen liesitaso joka ottaa 20A/rinkula (mitattu) ja mitä isompi asetus valittuna pitenee aika jonka rinkula lämpeää. Rinkuloita on yhteensä 4. Kämpässä on 1x25A pääsulake, mutta sulake kestää kyllä kaksi rinkulaa kerrallaan päällä + muut kämpän sähköt. En tiedä sitten toimiiko tuollainen induktioliesi samalla periaatteella.

 

[lusmux]

On se nykyään aika erikoinen, samoin kuin 40 A. Noita hassuja kokoja löytyy vanhoista asennuksista mutta ei niitä
ole enää ikuisuuksiin laitettu mihinkään.

Eli ei löytynyt vastausta.

En pääsulakkeista tiedä mutta välillä löytyy 32A johdonsuojakatkaisijoita 32A voimavirtapistokkeen perästä. Useimmiten kyllä 25A.

 

[JiiPee]

Riippuu vähän äänen voimakkuudesta, mutta aika useinhan tommoset himmentimet surisee ja se on ns. normaalia. Jotkut paremmat varmaan ei, mutta harvoin semmoisia kukaan tekee kun parempi tehdä halvalla kiinassa.

Jos himmennintä ajetaan väärällä kuormalla niin voi päristä kovasti. Normi hehkulampulle tarkoitetut himmentimet tarvii siis oikeanlaisen kuorman ja monesti niissä on myös minimi kuorma. Eli jos on hehkulamppujen tilalle ruuvannut vaikka halogeenit niin himmentimen minimi kuorma ei välttämättä täyty vaikka onkin kuormana samanlaista.

 

[JiiPee]

Katsoin takapaneelista että 2*32A+1*24A. Talon päänallit olivat 3*25A. Tuosta käytiin puolen vuoden taistelu, että liesitaso saatiin irroitettua kaupasta pois. Eivät uskoneet minua vaan halusivat paikallisen sähköliikkeen arvioinnin. Paikallinen sähköliike oli minun kannallani.

Mikähän ihmeen ammattitason liesi se on oikein ollut? noilla ampeereilla tehontarve 21kW kun tuossa pikaisesti googlettelin niin siemensin inductio liedessä 7400W teho joka kuulostaa ihan normaalilta.

 

[Greenlandi]

Vaihdettiin kylppärissä kaapistot ja samalle meni peilin päällä oleva lamppu uusiksi. Vanha lamppu oli joku ikean malli jossa oli oma katkaisija. Haettiin ikeasta uusi ja laitettiin paikalleen (kai tässäkin olisi pitänyt hälyttää sähkömies paikalle laittamaan piuhat kiinni sokeripalaan), jolloin tajuttiin että katkaisijan olemassaolo olikin aika oleellista ja lamppua ei saanut lainkaan pois päältä. Kylppärin ulkopuolella on 2-osainen katkaisija, eli ilmeisesti kruunukytkin?, joista toisesta syttyy kylppärin kattovalaisin ja toisesta saunan valaisin.

Sähkömiehen hommiksi tämä varmaan menee kun en itse osaa ellei löydy sopivaa katkaisimellista valaisinta tilalle, mutta kysyn nyt kuitenkin mistä kytkennästä tämä virtojen aina päälläolo mahtaa johtua? Saisiko tuon seinäkytkimen vaihdettua 3-osaiseksi, tai kytkettyä piuhoja niin että samaan aikaan syttyy kattolamppu sekä seinällä oleva?

Tällaiset piuhat seinästä tulee, nyt laitettu sokeripalaan piiloon nuo jotka oli valaisimessa kiinni.


Seinäkytkimen piuhat menee näin



Seinäkytkintä totteleva kattovalaisin on kytketty näin, ja näin maallikkoa hämmentää miten saman väriset piuhat käyttäytyy eri tavalla seinä- ja kattovalaisimessa?

 

[JiiPee]

Ei sille mitään jakorasiaa välttämättä ole vaan tulee suoraan syöttö siihen.

Jos tahdot säästää sähkömiehen palkassa niin iske joku langaton valokytkin siihen rasiaan ja ohjain tietysti seinään.

Edit: jaa, jos kattois kuvat kunnolla... Kyllä noille jossain on vielä rasia olemassa.

Jos nyt ihan suosiolla ehdotetaan tilaamaan se kipinä paikalle ettei seuraava tilattava ole ruumisauto. Kyseessä kuitenkin koskeat tilat jossa se että kaikki on asiallisesti tehty korostuu.

 

[valexi]

Ihan mielenkiinnosta kyselen:
Kaverille laitettiin maalämpöpumppu. Talo on rakennettu joskus 80-luvun lopulla ja sähkötauluun ei ole merkitty vaiheita (L1,L2,L3). Kun maalämpöpumppu iskettiin päälle, herjasi se väärää vaihejärjestystä. No johdot uuteen järjestykseen ja sitten kelpasi.

Kiinnostaisi vaan tietää, että mitkä keinot ko. mööpelillä on tietää mikä vaihejärjestys on kytkettynä? Eikö sähkö ole samanlaista vaiheiden välillä?

 

[JiiPee]

Ihan mielenkiinnosta kyselen:
Kaverille laitettiin maalämpöpumppu. Talo on rakennettu joskus 80-luvun lopulla ja sähkötauluun ei ole merkitty vaiheita (L1,L2,L3). Kun maalämpöpumppu iskettiin päälle, herjasi se väärää vaihejärjestystä. No johdot uuteen järjestykseen ja sitten kelpasi.

Kiinnostaisi vaan tietää, että mitkä keinot ko. mööpelillä on tietää mikä vaihejärjestys on kytkettynä? Eikö sähkö ole samanlaista vaiheiden välillä?

2-vaihetta kun vaihtaa paikkaa, niin moottorin pyörimissuunta muuttuu. Ei ole väliä mitkä vaiheet vaihtaa paikkaa. Eli sen pumpun logiikka havaitsi että kierto tai joku pumppu pörrää väärään suuntaan ja ilmoitti asiasta.

 

[vihta]

Vaiheiden välillä on 120 asteen vaihe-ero (kuva wikipediasta)

 

[joo22]

Vaihdettiin kylppärissä kaapistot ja samalle meni peilin päällä oleva lamppu uusiksi. Vanha lamppu oli joku ikean malli jossa oli oma katkaisija. Haettiin ikeasta uusi ja laitettiin paikalleen (kai tässäkin olisi pitänyt hälyttää sähkömies paikalle laittamaan piuhat kiinni sokeripalaan), jolloin tajuttiin että katkaisijan olemassaolo olikin aika oleellista ja lamppua ei saanut lainkaan pois päältä. Kylppärin ulkopuolella on 2-osainen katkaisija, eli ilmeisesti kruunukytkin?, joista toisesta syttyy kylppärin kattovalaisin ja toisesta saunan valaisin.

Sähkömiehen hommiksi tämä varmaan menee kun en itse osaa ellei löydy sopivaa katkaisimellista valaisinta tilalle, mutta kysyn nyt kuitenkin mistä kytkennästä tämä virtojen aina päälläolo mahtaa johtua? Saisiko tuon seinäkytkimen vaihdettua 3-osaiseksi, tai kytkettyä piuhoja niin että samaan aikaan syttyy kattolamppu sekä seinällä oleva?

Tällaiset piuhat seinästä tulee, nyt laitettu sokeripalaan piiloon nuo jotka oli valaisimessa kiinni.

Seinäkytkimen piuhat menee näin



Seinäkytkintä totteleva kattovalaisin on kytketty näin, ja näin maallikkoa hämmentää miten saman väriset piuhat käyttäytyy eri tavalla seinä- ja kattovalaisimessa?

Samantyylinen ratkaisu omassa kämpässä. 2-osainen kytkin kattolamppu/peilikaappi. Sitten erikseen yläpuolella 1-osainen saunalle. Näin ne on tehty joka paikassa mitä olen katsonut.

Saat toki molemmat syttymään yhtäaikaa. Saunalle musta ja sininen, kattoon ja peilikaappiin ruskea sininen. Rasialta saunaan JA molempiin kylppärilamppuihin sininen on yhteinen.

Normaalisti kruunukytkinratkaisuissa 80-luvulla käytetään 3 johdinta kahdelle lampulle. Näistä yksi johdin on yhteinen molemmille kytkennöille.

Eli, oikea ratkaisu on tilata sähkäri joka laittaa seinälle uuden 1-osaisen katkaisimen saunalle ja kytkee nuo 2-osaisen piuhat niin, että kolmella johdolla ohjataan kahta eri valaisinta erikseen.

En ole sähkäri ja tämä perustuu vain omiin havaintoihin.

ps. itse laitoin peilikaapin jossa oli kytkin ja pistorasia kyljessä. Samalla kun vaihdoin leditangot vanhojen tilalle, nypin kaikki johdot sivareilla pois ja jäljelle jäi vain sokeripala josta ledimuuntajalle sininen ja ruskea. Ei tarvinnut sähkäriä vaivata yhden pistorasian takia ja kusenvärinen lamppu vaihtui oikeaan valoon.

 

[HarriH]

Peilikaappien kytkennöissä pitää oikeasti tietää mitä tekee ja osata myös tilata se sähkäri heti kun on vähänkin epäselvä tilanne.
Putkimies kuoli, kun "rane" oli kytkenyt pistorasiallisen peilikaapin, joka oli väärin nollattu, vaihe oli suojamaassa. Kaikki oli toiminut vuosikausia kun käytössä oli vain kaksoiseristettyjä laitteita (hiuskuivaaja, partakone, sähköhammasharja etc) mutta putkimiehen avausrassi olikin suojamaadoitettu...

Kuolemaan johtanut sähkötapaturma 23.1.2015 | | RTL-PALVELUT OY

 

[xana]

Kiinnostaisi tietää, mikä on ollut sähkösuunnittelijalla mielessä, kun asuntoni sähkötaulussa on ylimääräisiä johdonsuojakatkaisijoita, joille ei ole kytketty mitään kuormaa. Ovat POK P103 C10 ja POK P103 C16 mallisia. Ylimääräisiä vikavirtasuojakytkimiä ei sähkötaulussa kuitenkaan ole. Onko tämä nykytrendi?. Muuten sähkötaulussa on 10 kpl GE DMA60 mallisia vikavirtasuojakytkimiä.

 

[joo22]

Peilikaappien kytkennöissä pitää oikeasti tietää mitä tekee ja osata myös tilata se sähkäri heti kun on vähänkin epäselvä tilanne.
Putkimies kuoli, kun "rane" oli kytkenyt pistorasiallisen peilikaapin, joka oli väärin nollattu, vaihe oli suojamaassa. Kaikki oli toiminut vuosikausia kun käytössä oli vain kaksoiseristettyjä laitteita (hiuskuivaaja, partakone, sähköhammasharja etc) mutta putkimiehen avausrassi olikin suojamaadoitettu...

Kuolemaan johtanut sähkötapaturma 23.1.2015 | | RTL-PALVELUT OY

Juuri tuon takia katkaisin sen pistorasian johdot kaapin sisällä. Ei siitä muutenkaan mitään iloa olisi ollut kun muut kaapit lähes kiinni peilissä. Sähkäri ei alle satasella edes pääse pihaan enkä todellakaan maksa tuollaisesta kytkennästä mitään. Riittää kun valot on kytketty päälle.

 

[HarriH]

Miten tämä asia on peilikaappispesifi? Pätee jokaiseen pistorasiaan.

Vanhoissa taloissa oli peili ja sen yläpuolella erillinen valaisin johon tuli vain vaihe ja nolla. Näiden tilalle on sitten vaihdettu pistorasiallinen peilikaappi ihan itse, kuten tuossakin onnettomuustapauksessa. Peilikaapin yhteydessä viallinen kytkentä jää helpommin huomaamatta, kun käytettävät laitteet ovat suojaeristettyjä ja kaappi muovia.
Tavallisessa maadoitetussa pistorasiassa joku kuitenkin koskee siihen rasian maadoitusliuskaan melko heti asennuksen jälkeen, jolloin vika ei jää piiloon vaanimaan.

 

[xana]

Mielessä on ollut vakiokeskus joka on mitoitettu isomman asunnon mukaan.

Outoa että on lyöty noita DMA60:ä noin paljon, luulis että olis päässyt halvemmallakin.

Sinänsä vikavirtasuojakytkimien määrä ei yllätä, kun kylpyhuone, keittiö ja parveke sisältää pistorasiat, mutta makuuhuonetta ja olohuonetta varten niitä ei tarvittaisi. Käytännössä kaikkialla on siis vikavirtasuojakytkimet pistorasioilla.

 

[skude]

Mielessä on ollut vakiokeskus joka on mitoitettu isomman asunnon mukaan.

Outoa että on lyöty noita DMA60:ä noin paljon, luulis että olis päässyt halvemmallakin.

Ei Kait tossa mitään outoa. Hyvä jättää laajennusvaraa tulevaisuuden varalle ja ryhmäkohtaiset vikavirtasuojat ovat koko ajan yleistymään päin koska saadaan mahdollinen vika tilanne rajattua mahdollisimman pieneen osaan. Pieni hinta rakennusvaiheessa mutta käytön aikana mukava homma ettei koko talo mee pimeeksi kun vikavirtasuoja laukeaa.

 

[valexi]

Sinänsä vikavirtasuojakytkimien määrä ei yllätä, kun kylpyhuone, keittiö ja parveke sisältää pistorasiat, mutta makuuhuonetta ja olohuonetta varten niitä ei tarvittaisi. Käytännössä kaikkialla on siis vikavirtasuojakytkimet pistorasioilla.

Mitenkäs vanha rakennus? Sähköala.fi | Vikavirtasuojaus pakolliseksi uusiin pistorasioihin

Oma talo rakennettu vuonna 2012 ja ainoastaan teknisen tilan IV-koneen ja keskuspölynimurin pistorasiat eivät ole VVSK:n takana, kaikki muut ovat vikavirtasuojattu.

 

[penttip]

Mulla on talo rakennettu 2005-2006, ja olisiko juuri säännökset muuttuneet projektin aikana.. Nimittäin alakerrassa ei ole vikavirtasuojauksia normaaleilla pistorasioilla, mutta kaikki yläkerran pistorasiat on vikavirtasuojattu. Tässä rakentaja on pihistellyt maksimit, ja siksi kaikki ulkopistorasiat ja tämä yläkerta on saman vikavirtasuojan takana. Keskukseen olisi kyllä mahtunut vielä ylimääräisiäkin (siellä on nyt siis käytännössä yksi VVSK kaikille suojatuille pistorasioille, ja pari suojaa lattialämmityksille). Tästä seuraa nyt se, että jos erillisessä autotallissa saa vikavirtasuojan paukahtamaan, pimenee samalla koko yläkerta (tuli kokeiltua, kun auton lohkolämppärin vastus hajosi). Minulla myös on jokaisella vaiheella muutama ylimääräinen sulake, eli olisiko joku valmiskeskus.

 

[xana]

Mitenkäs vanha rakennus? Sähköala.fi | Vikavirtasuojaus pakolliseksi uusiin pistorasioihin

Oma talo rakennettu vuonna 2012 ja ainoastaan teknisen tilan IV-koneen ja keskuspölynimurin pistorasiat eivät ole VVSK:n takana, kaikki muut ovat vikavirtasuojattu.

Asuntoni valmistui vuonna 2014.

 

[valexi]

Asuntoni valmistui vuonna 2014.

No sittenhän asia on selvä, VVSK on pakollinen kaikissa pistorasioissa, jotka yleisesti käytössä. Käsittääkseni juuri nuo teknisen tilan kiinteät laitteet saavat olla ilman.

 

[blurris]

Peilikaappien kytkennöissä pitää oikeasti tietää mitä tekee ja osata myös tilata se sähkäri heti kun on vähänkin epäselvä tilanne.
Putkimies kuoli, kun "rane" oli kytkenyt pistorasiallisen peilikaapin, joka oli väärin nollattu, vaihe oli suojamaassa. Kaikki oli toiminut vuosikausia kun käytössä oli vain kaksoiseristettyjä laitteita (hiuskuivaaja, partakone, sähköhammasharja etc) mutta putkimiehen avausrassi olikin suojamaadoitettu...

Kuolemaan johtanut sähkötapaturma 23.1.2015 | | RTL-PALVELUT OY

Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole, peilikaapin kytkentä. Yksinkertaisella testerillä toteaa sekunnissa, että sen pistorasia on OIKEIN kytketty. Ei siihen mitään sähkäriä tarvita.

SUKOTEST 2 sukotesteri Testavit Schuki 1LCD 951044 124761 6436404

Ammattimies kantaa tuollaista aina mukanaan ja tuikkaa sen pistorasiaan ennenkuin laittaa omia vehkeitään sähköihin kiinni.

 

[blurris]

No sittenhän asia on selvä, VVSK on pakollinen kaikissa pistorasioissa, jotka yleisesti käytössä. Käsittääkseni juuri nuo teknisen tilan kiinteät laitteet saavat olla ilman.

Lämmityslaitteet, vakiosti kytketyt talotekniset kojeet kuten varaajat, IV-kojeet, alajakokeskukset jne, ilmalämpöpumput, jääkaapit, pakastimet, saunan kiukaat - siinäpä luetteloa sähköistä joiden EI tarvitse olla VVSK:n takana.

 

[valexi]

Lämmityslaitteet, vakiosti kytketyt talotekniset kojeet kuten varaajat, IV-kojeet, alajakokeskukset jne, ilmalämpöpumput, jääkaapit, pakastimet, saunan kiukaat - siinäpä luetteloa sähköistä joiden EI tarvitse olla VVSK:n takana.

Poislukien sähköinen lattialämmitys.

 

[Gize]

Kolme tälläista 5 x 2,5 mm² voimavirtajohtoa peräkkäin (Jatkojohto 400 V/3-vaihe/16 A - Jatkojohto - Biltema)
ja perään haaroitin (Voimavirtahaaroitin 16A/3 3x16A pistorasiaa | Motonet Oy), minkä verran sinne uskaltaa/voi kytkeä kuormaa ennenkö pitää vetää toinen jatkopiuha jonka perään loput?

Meneekö vielä kolme 5,5kW sähkömoottoria?

 

[TheMeII]

Kolme tälläista 5 x 2,5 mm² voimavirtajohtoa peräkkäin (Jatkojohto 400 V/3-vaihe/16 A - Jatkojohto - Biltema)
ja perään haaroitin (Voimavirtahaaroitin 16A/3 3x16A pistorasiaa | Motonet Oy), minkä verran sinne uskaltaa/voi kytkeä kuormaa ennenkö pitää vetää toinen jatkopiuha jonka perään loput?

Meneekö vielä kolme 5,5kW sähkömoottoria?

Onko tup 5.5kw moottori 1 vaihe vai 3vaihemoottori? Mitä sen amppeeritarve on?

 

[skude]

Onko tup 5.5kw moottori 1 vaihe vai 3vaihemoottori? Mitä sen amppeeritarve on?

Lasketaan:
Teho 5500w / jännite 230V =24A. Eli virrankulutus on 24A. Tällöin kyseessä todennäköisesti 3-vaihe, jolloin virrankulutus 8A per vaihe. Tällöin pitäisi juuri ja juuri riittää 3x16A lähtö kahdelle moottorille. Eli tarve ois vähintään saada kaksi erillistä 3x16A lähtöä.

 

[Gize]

Onko tup 5.5kw moottori 1 vaihe vai 3vaihemoottori? Mitä sen amppeeritarve on?

3vaihe kaikki, tarkkaa amppeeritarvetta en osaa sanoa kun moottoreita on useita, tässä siis on suunnitteilla isompi kokonaisuus. P=U*I niin olisko 11-13A nimellisvirta lähellä

 

[Fenring]

3vaihe kaikki, tarkkaa amppeeritarvetta en osaa sanoa kun moottoreita on useita, tässä siis on suunnitteilla isompi kokonaisuus. P=U*I niin olisko 11-13A nimellisvirta lähellä

I = P (akseliteho) / (n (hyötysuhde) * cos fii * U), tai sitten tyyppikilvestä katsottuna, tai alla ABB:n luettelosta:

IE2 cast iron motors, 1500 r/min
5.5kW M3BP 132SMB 4 3GBP132322-••B 1460rpm In=10,8A Is/In=6,7

Ei taida mennä edes kahta, ellei kyseessä ole kevyesti kuormitetut moottorit. Myös toisen moottorin käynnistäminen toisen ollessa nimelliskuormalla aiheuttaa ongelmia, ellei käynnistimenä ole taajuusmuuttaja tai pehmokäynnistin. Riippuu ihan momentintarpeesta ja siitä käynnistätkö kaikki kerralla?

Huomiona vielä, että yleensä 16A kolmivaihepistorasialla on C-käyrän sulakkeet, mitkä eivät tykkää yli x10 virtapiikeistä. Eli esim. tuo 5,5kW ABB:n motti ottaa nimellismomentilla 72,36A käynnistysvirtapiikin, noita kaksi rinnan niin mennään jo aika lähelle C-käyrän sulakkeen laukaisurajaa.

Riippuu kuormasta.

 

[Gize]

I = P (akseliteho) / (n (hyötysuhde) * cos fii * U), tai sitten tyyppikilvestä katsottuna, tai alla ABB:n luettelosta:

IE2 cast iron motors, 1500 r/min
5.5kW M3BP 132SMB 4 3GBP132322-••B 1460rpm In=10,8A Is/In=6,7

Ei taida mennä edes kahta, ellei kyseessä ole kevyesti kuormitetut moottorit. Myös toisen moottorin käynnistäminen toisen ollessa nimelliskuormalla aiheuttaa ongelmia, ellei käynnistimenä ole taajuusmuuttaja tai pehmokäynnistin. Riippuu ihan momentintarpeesta ja siitä käynnistätkö kaikki kerralla?

Huomiona vielä, että yleensä 16A kolmivaihepistorasialla on C-käyrän sulakkeet, mitkä eivät tykkää yli x10 virtapiikeistä. Eli esim. tuo 5,5kW ABB:n motti ottaa nimellismomentilla 72,36A käynnistysvirtapiikin, noita kaksi rinnan niin mennään jo aika lähelle C-käyrän sulakkeen laukaisurajaa.

Riippuu kuormasta.

Kiitos vastauksesta

Kaikki on tarkoitus käynnistää eri aikaan, ja ilman kuormaa (minimikuormalla). Kuormituksesta kertonee hyvin se, että tuohon riittäisi minimikuormalla joku 1,5-2,2kW moottori.

Nallit kestää kyllä, nyt käynnistellään kahdella tuommoisella johdolla, ensiksi 11kW moottori tähtikolmiokatkaisijalla ja sitten tuo 5,5kW perään, mietin vain kun noita 5,5kw tulee nyt useampia lisää, ettei tarvitsisi jokaiselle vetää omaa roikkaa?

 

[Fenring]

Kiitos vastauksesta

Kaikki on tarkoitus käynnistää eri aikaan, ja ilman kuormaa (minimikuormalla). Kuormituksesta kertonee hyvin se, että tuohon riittäisi minimikuormalla joku 1,5-2,2kW moottori.

Nallit kestää kyllä, nyt käynnistellään kahdella tuommoisella johdolla, ensiksi 11kW moottori tähtikolmiokatkaisijalla ja sitten tuo 5,5kW perään, mietin vain kun noita 5,5kw tulee nyt useampia lisää, ettei tarvitsisi jokaiselle vetää omaa roikkaa?

Tuossa tapauksessa saattaapi riittää, tai sitten ei. Riippuu ihan syöttävästä verkosta, (oikosulkuvirta ja impedanssi) eli kuinka kaukana muuntajasta ja minkälaisella johdolla tuo syöttö noille jatkojohdoille tulee. Jos kohde haja-asutusalueella, tai muuten vain heikon sähköverkon perässä, niin ongelmaksi saattaa tulla jännitteen alenemat pistokkeissa ja kaapeleissa, jolloin moottorit käyvät alijännitteellä. Tämä nostaa virrantarvetta, mikä taas aiheuttaa lisää lämpenemistä ja jännitehäviöitä. Jos jännitteen alenema on +-5% sisällä 400V jännitteestä, niin alijännite ei haittaa, tätä suuremmilla eroilla alkaa tulemaan ongelmia, mutta ei tuo +-5% mikään ehdoton raja ole että moottorit alkavat heti räjähtelemään. Moottori vain ottaa tuon alijännitteen verran enempi virtaa, että se voi tuottaa tarpeeksi vääntöä, pitemmässä juoksussa tämä aiheuttaa lämpenemistä.

IEC 60034 standardin tiimoilta, tässä siis taajuus ei muutu mihinkään:

"The impact on temperature rise caused by voltage and frequency
fluctuation is defined in IEC 60034-1. The standard divides the
combinations into two zones, A and B. Zone A is the combination
of voltage deviation of +/-5 % and frequency deviation of +/-2 %.
Zone B is the combination of voltage deviation of +/-10 % and
frequency deviation of +3/-5 %. This is illustrated in figure below.
Motors are capable of supplying the rated torque in both zones A
and B, but the temperature rise will be higher than at rated voltage
and frequency. Motors can be run in zone B only for a short period
of time."

Mutta koska kuormitus on pieni, niin kannattaa kokeilla. Mutta tällöin kannattaa tarkkailla, ettei johdot ja pistokkeet ala lämpenemään liialti.


Yleisenä huomautuksena sitten, että sähköasennukset on luvanvaraisia hommia ja varoituksia ja pääkallon kuvia jos menet tekemään niitä ilman lupia

 

[Gize]

Tuossa tapauksessa saattaapi riittää, tai sitten ei. Riippuu ihan syöttävästä verkosta, (oikosulkuvirta ja impedanssi) eli kuinka kaukana muuntajasta ja minkälaisella johdolla tuo syöttö noille jatkojohdoille tulee. Jos kohde haja-asutusalueella, tai muuten vain heikon sähköverkon perässä, niin ongelmaksi saattaa tulla jännitteen alenemat pistokkeissa ja kaapeleissa, jolloin moottorit käyvät alijännitteellä. Tämä nostaa virrantarvetta, mikä taas aiheuttaa lisää lämpenemistä ja jännitehäviöitä. Jos jännitteen alenema on +-5% sisällä 400V jännitteestä, niin alijännite ei haittaa, tätä suuremmilla eroilla alkaa tulemaan ongelmia, mutta ei tuo +-5% mikään ehdoton raja ole että moottorit alkavat heti räjähtelemään. Moottori vain ottaa tuon alijännitteen verran enempi virtaa, että se voi tuottaa tarpeeksi vääntöä, pitemmässä juoksussa tämä aiheuttaa lämpenemistä.

Kiitos taas vastauksesta. Kohde on maakaapeloitu (uudiskohde) pari vuotta sitten, syöttö tulee muistaakseni sellaisella kaapelilla että kestää ainakin 3*63A liittymän. Täytyy vielä käydä kattomassa mitä Elenian pojilta jäi piuhaa ylitse Keskukselta on vedetty sitten kakkoskeskukselle 30 metriä Maakaapeli MCMK 4X6/6 K9/500 Draka. Ei pitäisi olla ongelmia? Paljonko tuollaisen 4*6/6 piuhan perään ylipäätään sallisi sitten laittaa kuormaa ennekuin siitä tulee pullonkaula?

Mutta koska kuormitus on pieni, niin kannattaa kokeilla. Mutta tällöin kannattaa tarkkailla, ettei johdot ja pistokkeet ala lämpenemään liialti.

Aina pitää kokeilla Lähinnä tuosta lämpenemisestä ajattelinkin ettei sulateta johtoja, kuinka paljon tuollainen 5*2,5 sitten yleensä sallii?

Yleisenä huomautuksena sitten, että sähköasennukset on luvanvaraisia hommia ja varoituksia ja pääkallon kuvia jos menet tekemään niitä ilman lupia

Juu on tiedossa, en tee itse vaan otan kaverin jolla on luvat Kerran olen kattolamppua kytkiessä ottanut tällin pumpun läpi (kädestä käteen), kiitos vaan kun olin laiska enkä hakenut jännitteenkoetinta, ja kiitos vielä sille joka meni räppäämään toisen katkaisijan päälle (samaa lamppua ohjataan kahdella katkaisijalla) Nyt on opittu ettei kosketa ennenkuin on varmasti jännitteetöntä

 

[Fenring]

Kiitos taas vastauksesta. Kohde on maakaapeloitu (uudiskohde) pari vuotta sitten, syöttö tulee muistaakseni sellaisella kaapelilla että kestää ainakin 3*63A liittymän. Täytyy vielä käydä kattomassa mitä Elenian pojilta jäi piuhaa ylitse Keskukselta on vedetty sitten kakkoskeskukselle 30 metriä Maakaapeli MCMK 4X6/6 K9/500 Draka. Ei pitäisi olla ongelmia? Paljonko tuollaisen 4*6/6 piuhan perään ylipäätään sallisi sitten laittaa kuormaa ennekuin siitä tulee pullonkaula?



Aina pitää kokeilla Lähinnä tuosta lämpenemisestä ajattelinkin ettei sulateta johtoja, kuinka paljon tuollainen 5*2,5 sitten yleensä sallii?



Juu on tiedossa, en tee itse vaan otan kaverin jolla on luvat Kerran olen kattolamppua kytkiessä ottanut tällin pumpun läpi (kädestä käteen), kiitos vaan kun olin laiska enkä hakenut jännitteenkoetinta, ja kiitos vielä sille joka meni räppäämään toisen katkaisijan päälle (samaa lamppua ohjataan kahdella katkaisijalla) Nyt on opittu ettei kosketa ennenkuin on varmasti jännitteetöntä

MCMK 4x6/6 kestänee korjauskertoimista, asennustavasta ja ympäristön lämpötilasta riippuen jotain 27-45A jatkuvaa virtaa.

2,5 kumikaapelille taulukko näytti 21A, mutta tuo on vähän arvaamista, koska materiaali ja ympäristön olosuhteet on tuntemattomia. Mutta kyllä se sen 16A pitää kestää, koska sille se on CE leimankin saanut. Toki tuota kaapelia ei kannata jättää mihinkään lämpimään ympäristöön tai kiepille, koska se aiheuttaa ylimääräistä lämpökuormaa. Jos asennus on tehty oikeaoppisesti, eli tuolla 16A syötöllä on 16A sulake tai johdonsuoja, niin se kyllä suojaa kaapelia jatkuvalta ylikuormitukseltakin. (kunhan ei tosiaan vain lämmitä sitä kaapelia pitämällä sitä kiepillä tai suorassa auringonpaisteessa mustan pellin päällä tms.)

Ongelmana ei tuossa kuitenkaan todennäköisesti ole jatkuvan tilan kuormitus, koska kuormat on pieniä, vaan käynnistyshetki. Jos ensimmäinen moottori on jo pyörimässä, ja sen rinnalle samaan kaapeliin tyrkätään toinen moottori, saattaa tuo jännite hetkellisesti notkahtaa molemmilla moottoreilla sen verran alas, että ongelmia tulee (tai sitten ei). Esim. käynnissä oleva motti pysähtyy, koska ei jaksa enää pyörittää kuormaa tms.

Mutta jos laskin tai exceli pysyy kädessä, niin jännitteenalenemaa on helppo laskea netistä löytyvillä kaavoilla. Tai sitten mittaa vain yleismittarilla jännitettä jatkojohdon päästä samalla kun käynnistää moottoreita. Tähän on aika vaikea antaa mitään kyllä tai ei vastausta, koska se vaatisi kaikkien parametrien tuntemista (sähkölaitoksen verkko, kiinteistön sisäverkko, moottorien momenttikäyrä ja kuormitus yms...)

Nuo suuremmat kytkentäpiikit saattaa myös joskus aiheuttaa ongelmia elektroniikkalaitteille, esim. isomman puhaltimen käynnistäminen aiheuttaa telkkarin sammumisen talossa tms.