Kysymyksiä sähkömiehille

[Mikkos]

Miten helvetin jeesuksen perseessä tällaisen muuntajan harmaa suojakansi irroitetaan?
Oon nyt vittu pyöritelly ja väännelly ja käänny tunnin tota paskaa ja purkanu osiin mutta tota harmaata kantta en vaan saa pois. Miten se toimii?

 

[Kizmo]

Miten helvetin jeesuksen perseessä tällaisen muuntajan harmaa suojakansi irroitetaan?
Oon nyt vittu pyöritelly ja väännelly ja käänny tunnin tota paskaa ja purkanu osiin mutta tota harmaata kantta en vaan saa pois. Miten se toimii?

Kansi painetaan alas, johdot reikiin ja vapautetaan?

 

[Mikkos]

Kansi painetaan alas, johdot reikiin ja vapautetaan?

Ratkes. Rukari holeista sisään ja vääntöä niin että hirvittää ja muovit rutisee ja paukkuu mutta sitten irtos. On siinä jumalauta keksintö. Olisivat laittaneet normaalin kansiruuvin tohon.

 

[Kizmo]

Ratkes. Rukari holeista sisään ja vääntöä niin että hirvittää ja muovit rutisee ja paukkuu mutta sitten irtos. On siinä jumalauta keksintö. Olisivat laittaneet normaalin kansiruuvin tohon.

No jopa on viritelmä

 

[Mikkos]

No jopa on viritelmä

No on. En tajuu mitä virkaa noilla vedonpoistaja hampailla on ku kantta avatessa kaikki rutisee kasaan ja lentelee pitkin kämppää

 

[valexi]

@Mikkos laitatko kuvan siitä avatusta boksista.

 

[Mikkos]

Ajattelin hiukan yrittää säästää asennuskuluissa että on varaa tukea kylän sähköasentajayrittäjää.

Eli mulle menis kahteen huoneeseen asennuskaapelia MMJ 3x1,5S ja ajattelin että sen voisi hommata ite. Asentaja oli tuossa yhdessä huoneessa (joita tulee siis kaksi vastaavaa lisää) käyttänyt Rekan kaapelia, ja kysymys kuuluu että onko noissa käytännössä kuinka paljon eroa minkä merkkistä kaapeli on, kun vaan speksit täsmää? Kaapelit tulee välikattoon sisäkaton päälle, eli ei mihinkään erittäin hankalasti vaihdettaviin paikkoihin.

 

[Gize]

Ajattelin hiukan yrittää säästää asennuskuluissa että on varaa tukea kylän sähköasentajayrittäjää.

Eli mulle menis kahteen huoneeseen asennuskaapelia MMJ 3x1,5S ja ajattelin että sen voisi hommata ite. Asentaja oli tuossa yhdessä huoneessa (joita tulee siis kaksi vastaavaa lisää) käyttänyt Rekan kaapelia, ja kysymys kuuluu että onko noissa käytännössä kuinka paljon eroa minkä merkkistä kaapeli on, kun vaan speksit täsmää? Kaapelit tulee välikattoon sisäkaton päälle, eli ei mihinkään erittäin hankalasti vaihdettaviin paikkoihin.

En ole sähkäri enkä käytännön eroja osaa avata, mutta minulla palkkatöissä olevalle sähkärille (vaihtanut siis toimialaa kun ei ollut töitä pienellä paikkakunnalla) on kelvannut se mitä Tokmannilta hain johonkin supertarjoushintaan (hain muistaakseni 350m, myyjät sano että hae niin paljon kuin löytyy kunhan viet välillä autoon Oli siis rajoitus x kpl/asiakas).

Palkattu sähköurakoitsija kai haluaisi tietysti oman siivun myös tarvikkeista... Ja eihän se väärin ole

 

[Mikkos]

En ole sähkäri enkä käytännön eroja osaa avata, mutta minulla palkkatöissä olevalle sähkärille (vaihtanut siis toimialaa kun ei ollut töitä pienellä paikkakunnalla) on kelvannut se mitä Tokmannilta hain johonkin supertarjoushintaan (hain muistaakseni 350m, myyjät sano että hae niin paljon kuin löytyy kunhan viet välillä autoon Oli siis rajoitus x kpl/asiakas).

Palkattu sähköurakoitsija kai haluaisi tietysti oman siivun myös tarvikkeista... Ja eihän se väärin ole

Joo eihän se väärin oleettä yrittäjäkin välistä vetää, mutta on vaan sen verran suolaista hintaa että pitää jossain tinkiä että se on varaa palkata. PERIAATTEESSA nyt kun on yksi huone tehty niin senkuin vain hommais ite kamat ja kopioiosi kytkennät. Mutta tosiaan haluan tukea paikallista ja ompahan sähkäri tehny hommat.

 

[HiekkaP]

Joo eihän se väärin oleettä yrittäjäkin välistä vetää, mutta on vaan sen verran suolaista hintaa että pitää jossain tinkiä että se on varaa palkata. PERIAATTEESSA nyt kun on yksi huone tehty niin senkuin vain hommais ite kamat ja kopioiosi kytkennät. Mutta tosiaan haluan tukea paikallista ja ompahan sähkäri tehny hommat.

Ihan sama mitä hommat, jotku halvat kaapelit on vaan vähän vittumaisia kuoria, mutta jos pari huonetta niin anna mennä vaan

 

[TeknoR]

Ihan sama mitä hommat, jotku halvat kaapelit on vaan vähän vittumaisia kuoria, mutta jos pari huonetta niin anna mennä vaan

Soopaa. Biltemasta halpis-MMJ:tä vaan rullakaupalla niin hyvä tulee. Ei mitään eroa Drakaan. Yhen autotallin sähköistäny pelkästään Bilteman tuotteilla eikä mitään ongelmia. No ryhmäkeskus taisi olla Clasulta.

Jos naulakiinnikkeitä käyttää niin niitä ei kannata ostaa kuin tunnetuilta merkeiltä. Halvat katkeilee ajan oloon. Ja toinen on ruuvitulpat. Halpiksilla ei tee mitään.

 

[Skøgø]

Homman nimi on sellainen, että muutimme tuossa kuukausi sitten rivitaloon, rakennettu 70-80 luvun vaihteessa. Netti toimii kaapelin kautta. Telialla tapansa mukaan mikään ei toimi, mutta huoltomies myös sanoi, että rasiasta lähtevä (vai oliko se sittenkin saapuva) signaali on heikko ja sanoi, että olisi suotavaa vaihtaa multimediarasiaan. Nyt siis rasiana sellainen missä tv/data samassa ja siinä on haaroitin.
Kysymyshän on, että mikäs olisi fiksu multimediarasia tuohon ja mitä ne desibelit meinaa spekseissä?

 

[HiekkaP]

Soopaa. Biltemasta halpis-MMJ:tä vaan rullakaupalla niin hyvä tulee. Ei mitään eroa Drakaan. Yhen autotallin sähköistäny pelkästään Bilteman tuotteilla eikä mitään ongelmia. No ryhmäkeskus taisi olla Clasulta.

Jos naulakiinnikkeitä käyttää niin niitä ei kannata ostaa kuin tunnetuilta merkeiltä. Halvat katkeilee ajan oloon. Ja toinen on ruuvitulpat. Halpiksilla ei tee mitään.

Siksi sanoinkin että pari huonettahan noilla tekee, mutta en mitään kerrostaloa alkais johdottaa, saattaisi mennä hermot

 

[HiekkaP]

Homman nimi on sellainen, että muutimme tuossa kuukausi sitten rivitaloon, rakennettu 70-80 luvun vaihteessa. Netti toimii kaapelin kautta. Telialla tapansa mukaan mikään ei toimi, mutta huoltomies myös sanoi, että rasiasta lähtevä (vai oliko se sittenkin saapuva) signaali on heikko ja sanoi, että olisi suotavaa vaihtaa multimediarasiaan. Nyt siis rasiana sellainen missä tv/data samassa ja siinä on haaroitin.
Kysymyshän on, että mikäs olisi fiksu multimediarasia tuohon ja mitä ne desibelit meinaa spekseissä?

Ootko ollut yhteydessä operaattorin? Melkein veikkasin, että vika on niitten päässä, mutta saattaahan tuo kojeen vaihto auttaa, näyttää vaan googlettamisella ihan normi antenni/radio kojeelta, niinkuin normaalistikin. 75ohmia on oikea.

Edit. Itellä ei siis mitään käytännön kokemusta tommosesta multimedia rasiasta.

 

[Antti Alien]

Homman nimi on sellainen, että muutimme tuossa kuukausi sitten rivitaloon, rakennettu 70-80 luvun vaihteessa. Netti toimii kaapelin kautta. Telialla tapansa mukaan mikään ei toimi, mutta huoltomies myös sanoi, että rasiasta lähtevä (vai oliko se sittenkin saapuva) signaali on heikko ja sanoi, että olisi suotavaa vaihtaa multimediarasiaan. Nyt siis rasiana sellainen missä tv/data samassa ja siinä on haaroitin.
Kysymyshän on, että mikäs olisi fiksu multimediarasia tuohon ja mitä ne desibelit meinaa spekseissä?

Desibelit tarkoittavat vaimennusta. Rasian vaihtamisesta saattaisi hyötyä sen verran, että vanha rasia saattaa vaimentaa enemmän, ja multimeediorasioissa on F-liitin, jollainen on yleensä kaapelimodeemipurkeissa, jolloin säästyy yhdeltä ylimääräiseltä adapterilta vaimentamassa kaapeleiden välissä.

 

[HiekkaP]

Desibelit tarkoittavat vaimennusta. Rasian vaihtamisesta saattaisi hyötyä sen verran, että vanha rasia saattaa vaimentaa enemmän, ja multimeediorasioissa on F-liitin, jollainen on yleensä kaapelimodeemipurkeissa, jolloin säästyy yhdeltä ylimääräiseltä adapterilta vaimentamassa kaapeleiden välissä.

Kuulostaa järkeenkäyvältä itellä kanssa kaapeli liittymä niin vois huvikseen joskus testata miten käy netin nopeuden kanssa tuolla osalla. Kaikki liitokset tosiaan vaimentaa signaalia.

 

[jarp]

"Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä
10 §

Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:

1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,
"

Oletetaan, että olen tehtävään perehdytetty, kuten laki vaatii. Saanko siis asentaa loisteputkivalaisimen kattoon valaisinpistorasian tilalle ilman, että menee pykälien mukaan väärin? Loisteputkivalaisimiahan ei taida saada johdolla ja pistotulpalla ja jos saa niin jo sellainen lie rumakin. Vai löytyykö jostain muualta pykälä, että kun valaisimen ruuvaa kattoon, niin siitä tulee kiinteä asennus tjsp.?

En itse niin aiheesta jaksaisi stressata, mutta hallitus on sitä mieltä, että ei mitään kytkentöjä joita laki ei salli.

Jatkokysymys; ymmärsinkö oikein, eli vaikka lukisin itseni harrastuksen vuoksi aikuiskoulutuksessa sähköasentajaksi, niin en saa ilman työkokemusta Setiltä kelpoisuustodistusta, jolla saisin tehdä kytkentjä omaan ja lähisukulaisten sähköihin? Ja työkokemustahan ei saa jos vain haluaa harrastella, kun päätyö vie kaiken ajan...

Kiitokset suuret jos joku tietää!

 

[joo22]

"Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä
10 §

Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:

1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,
"

Oletetaan, että olen tehtävään perehdytetty, kuten laki vaatii. Saanko siis asentaa loisteputkivalaisimen kattoon valaisinpistorasian tilalle ilman, että menee pykälien mukaan väärin? Loisteputkivalaisimiahan ei taida saada johdolla ja pistotulpalla ja jos saa niin jo sellainen lie rumakin. Vai löytyykö jostain muualta pykälä, että kun valaisimen ruuvaa kattoon, niin siitä tulee kiinteä asennus tjsp.?

En itse niin aiheesta jaksaisi stressata, mutta hallitus on sitä mieltä, että ei mitään kytkentöjä joita laki ei salli.

Jatkokysymys; ymmärsinkö oikein, eli vaikka lukisin itseni harrastuksen vuoksi aikuiskoulutuksessa sähköasentajaksi, niin en saa ilman työkokemusta Setiltä kelpoisuustodistusta, jolla saisin tehdä kytkentjä omaan ja lähisukulaisten sähköihin? Ja työkokemustahan ei saa jos vain haluaa harrastella, kun päätyö vie kaiken ajan...

Kiitokset suuret jos joku tietää!

Yritin selvittää aikoinaan samaa asiaa, mutta loisteputkivalaisimen tilalla LED-tanko jonka muuntajan johto vedettiin valaisinrasiaan (sininen ja ruskea johto). Eli kuorin muuntajan AC-puolen johdot ja liitin ne valaisinrasiaan niin, että saan seinäkatkaisijasta ledit päälle.

Vastaukset kuten aina täällä "soita sähkäri". Ei tuosta oikein selvää tullut ja tein asennukset itse.

 

[Formica]

Miksi valokytkimeen menee kaksi vaihejohtoa? Kurkkasin himmentimen alle, kun pitäisi vaihtaa se nykyaikana käyttökelposeen kytkimeen. Alla meni kaksi mustaa johtoa samaan koloon ja molemmissa on virtaa kun sulake on paikoillaan. Lampulle lähtevä johto oli ruskea ja lisäksi rasian pohjan läpi kulkee sininen johto jota ei ole katkottu rasiassa. Muuten tämä on selvää, mutta mikä logiikka on kahdessa vaihejohdossa?

 

[Algron28]

Miksi valokytkimeen menee kaksi vaihejohtoa? Kurkkasin himmentimen alle, kun pitäisi vaihtaa se nykyaikana käyttökelposeen kytkimeen. Alla meni kaksi mustaa johtoa samaan koloon ja molemmissa on virtaa kun sulake on paikoillaan. Lampulle lähtevä johto oli ruskea ja lisäksi rasian pohjan läpi kulkee sininen johto jota ei ole katkottu rasiassa. Muuten tämä on selvää, mutta mikä logiikka on kahdessa vaihejohdossa?

Kytkimeltä jatkuu vaihe + ohimenevä nolla todennäköisesti pistorasialle.

 

[Formica]

Kytkimeltä jatkuu vaihe + ohimenevä nolla todennäköisesti pistorasialle.

Aaa-ok, siis se musta on vain katkottu rasiassa ja jatkuu eteenpäin. Tämä selittää kaiken. Minä jo pohdin, että onko sähkäri saanut liksan vaiheen johtometrin mukaan ja veti tuplana.

Seuraavaksi sitten katsotaan kasvaako vielä techbbs:n viestimäärä vai tilastot...

 

[ddude]

Mistä lähtisin etsimään vikaa:
Pesuhuoneen katossa 3 kpl gu10 ledejä.
Niistä keskimmäinen aina lopettaa toimintansa n. 1-2 vkon jälkeen.
Ledit kiinaledejä mutta niitä katossa yli 100 kpl ja vain tuossa yhdessä ei kestä.
Asennukset muuten identtiset pl että noi 3 kpl gu kantoja pesuhuoneessa on jotain IP suojattuja missä on joku vedonpoistosysteemi samassa.

 

[Jebaus]

Onko kannat tarkoitettu halogeeneille? Jos on niin siinä syy. Halogeeni toimii hyvinkin laajalla jännitteellä ja kun siihen tilalle laittaa Ledin, ei se useimmiten kovin pitkään kestä.

Mittaa sieltä kannasta yleismittarilla jännite, ja seuraa vaihteleeko se paljon kun valoja räpsii päälle ja pois vs. muut kannat.

 

[ddude]

Kannat on normi gu10 kantoja mitä oli vuonna 2011.
Silloin ei ainakaan ollut erikseen led tai halogeenikantoja?

Himmennintä ei ole välissä.

 

[David ":DA" Imodium]

92-rakennettu talo. Pistorasiat maadoittamattomia. Laitonta vai ei?

 

[David ":DA" Imodium]

Ihan laillinen. Mielestäni noi maadoitukset alkoi vasta 90-luvulla yleistyä, ja noissa määräyksissäkin on se että rakennusvuosi voi olla vaikka 92, mutta jos rakentaminen on aloitettu aiemmin niin niillä määräyksillä mennään.

Edit: juurikin 90-luvun alussa tulleet pakollisiksi, eli tuskin tuo sun tönösi laiton on. Rakentaminen on aika varmasti aloitettu vanhoilla määräyksillä.

Kiitti! Arvelinkin että tällainen vedenjakajatapaus kyseessä. Yllätti kyllä nähdä mummon talon tekniikkaa muuten tuoreen näköisessä tönössä.

 

[io-techin tuuhein TSi]

Sanokaa nyt joku mikä mun pesuhuoneen lattialämmitystermostaattia vaivaa!
Se on toiminut 4 vuotta hyvin, eli säätö on pelannut kuten kuuluukin, mutta nyt lattia on aina vain haalean lämmin ja vaikka potikasta säätää "hanat kaakkoon", lattian lämpö ei muutu mihinkään.
Se on ikäänkuin jämähtänyt johonkin 2-asennon kohdalle, siinä kuuluu naksahdus ja ledi syttyy punaiseksi, mutta ei vaan lämmitä enempää.
Tuollainen termostaatti kyseessä:

Yleismittari näytti anturin piuhojen väliltä jotain ~50(k?) ohmin luokkaa..
Onko termostaatti vain yksinkertaisesti rikki?
e. anturi menee suojaputkessa lattian valun sisään.

 

[io-techin tuuhein TSi]

Nuo Eberlen termarit on täysiä paskoja. Mittarillahan sen näet katkaiseeko kärki ennen aikojaan, vai mitä tapahtuu.

Mikä olisi sitten hyvä?

 

[io-techin tuuhein TSi]

Enpä varmaksi mene mitään sanomaan. Kestää nuokin oman aikansa.

Kestää juu, 4 vuotta..

 

[JiiPee]

Siksi sanoinkin että pari huonettahan noilla tekee, mutta en mitään kerrostaloa alkais johdottaa, saattaisi mennä hermot

Joo ei kyllä jollain halvalla paskalla naminamilla mitään isompaa projektia kehtaa tehdä. Silloin kun itse vielä noita hommia tein niin kyllä nokialainen oli parhautta. Jokari upposi hyvin ja se suojatäyte lähti murenemalla pois kun taas jossain halvassa paskassa se kuori on niin kovaa että jokari ei oikein meinaa upota ja täyte on sellaista saatanan kuminauhaa että sormet verillä saa repiä sitä pois.
Ja varsinkin kun lämpötila laskee niin joku halpa paska muuttuu sellaiseksi koppanaksi että ei sitä saa kuorittua jokarilla.

 

[Migi06]

TF kaapelit kesäkaapeleita ja mattapinnoitteen myötä piiloon vedettäviä, paska jää helposti kiinni. Termostaatit, esim ensto yleishalpa, mutta ei välttämättä kauhean pitkäikäinen ja perseestä olevat pikaliittimet. Devi:ssä myös ollut laatupoikkeimia takuu aikoina ja eberble taas melkein mukavin ja vanhat olleet kestäviä (uusista ei vielä kauheasti kokemuksia). Termostaattien anturitkin vaihtuneet tikkulankamalliksi ja oikein herkkua laittaa taipuisaan putkeen (eberlessä vielä oikean kokoinen kaapeli), eli vaikea sanoa tehdäänkö näistä niin pitkäikäisiä enään

 

[ddude]

Joku vannoo deviregin toinen raychemin nimeen, kaikki näyttää kuitenkin olevan aika paljon kulutustavaraa.

 

[Nigel]

Mistä tietää, että pitääkö moottori kytkeä kolmioon vai tähteen? Kolmiossa moottori ottaa enemmän virtaa ja tehoa on käytössä enemmän, mutta jännite on pienempi. Perinteisesti sähköverkothan on kytkettyjä tähteen eli pääjännite on 400 V. Voiko tällaiseen verkkoon lyödä kiinni moottorin kolmiokytkentään vai pitääkö väliin laittaa tähti-kolmiomuuntaja tai jotain? Riippuuko moottorin kytkentä siis syöttävästä verkosta?

 

[Ormu]

Mistä tietää, että pitääkö moottori kytkeä kolmioon vai tähteen? Kolmiossa moottori ottaa enemmän virtaa ja tehoa on käytössä enemmän, mutta jännite on pienempi. Perinteisesti sähköverkothan on kytkettyjä tähteen eli pääjännite on 400 V. Voiko tällaiseen verkkoon lyödä kiinni moottorin kolmiokytkentään vai pitääkö väliin laittaa tähti-kolmiomuuntaja tai jotain? Riippuuko moottorin kytkentä siis syöttävästä verkosta?

Moottorin arvokilvessä kerrotaan, miten se tulee kytkeä. Jos ei lue suoraan, niin jännitearvoista voi päätellä.

 

[Nigel]

Moottorin arvokilvessä kerrotaan, miten se tulee kytkeä. Jos ei lue suoraan, niin jännitearvoista voi päätellä.

Eli jos mittaan pääjännitteeksi 400V, niin kytken moottorin tähteen, koska arvokilvessä on tähtisymboli ja jännite 400 V?

Mites on olen ulkomailla, jossa pääjännite tähtiverkossa on 220 V? Kytkenkö moottorini sitten kolmioon, koska kolmiosymbolin kohdalla on jännite 220 V , vaikka syöttävä verkko onkin tähti?

En nyt ole kytkemässä mitään, mutta haluan vaan ymmärtää asian.

 

[Ormu]

Eli jos mittaan pääjännitteeksi 400V, niin kytken moottorin tähteen, koska arvokilvessä on tähtisymboli ja jännite 400 V?

Mites on olen ulkomailla, jossa pääjännite tähtiverkossa on 220 V? Kytkenkö moottorini sitten kolmioon, koska kolmiosymbolin kohdalla on jännite 220 V , vaikka syöttävä verkko onkin tähti?

En nyt ole kytkemässä mitään, mutta haluan vaan ymmärtää asian.

Määrittele "syöttävä verkko on tähti"...

Tavallisessa kolmivaiheverkossa on kolme vaihejohdinta, joiden välinen jännite (sen tehollisarvo) on pääjännite, ja joka vaiheen ja nollajohtimen välinen jännite on vaihejännite (noin 0.58 kertaa pääjännite). Nollajohdinta ei ole pakko olla, ja moottorin voi kytkeä tähteen tai kolmioon riippumatta siitä, onko sitä vai ei.

Jos jostain löytyy kolmivaiheverkko, jossa pääjännite on 220V, niin tuollainen moottori kytkettäisiin siinä kolmioon.

 

[Nigel]

Määrittele "syöttävä verkko on tähti"...

Tavallisessa kolmivaiheverkossa on kolme vaihejohdinta, joiden välinen jännite (sen tehollisarvo) on pääjännite, ja joka vaiheen ja nollajohtimen välinen jännite on vaihejännite (noin 0.58 kertaa pääjännite). Nollajohdinta ei ole pakko olla, ja moottorin voi kytkeä tähteen tai kolmioon riippumatta siitä, onko sitä vai ei.

Jos jostain löytyy kolmivaiheverkko, jossa pääjännite on 220V, niin tuollainen moottori kytkettäisiin siinä kolmioon.

Ok, eli ainoa määrittelevä tekijä on siis pääjännite 3-vaihemoottorista puhuttaessa.

Mutta mites sitten tähti/kolmio-käynnistin toimii? Oletetaan, että verkossa on 400 V -pääjännite. Moottori käynnistetään tähtikytkennällä, jolloin moottorin jännite on sama verkon jännitteen kanssa, mutta sitten kun käynnistysvaihe menee ohi ja käynnistin vaihtaa kytkennän tähdestä kolmioon, niin moottorin pääjännitteen tulisi olla 230 V, mutta verkon jännite on 400 V. Miten tuo voi toimia?

 

[HiekkaP]

Ok, eli ainoa määrittelevä tekijä on siis pääjännite 3-vaihemoottorista puhuttaessa.

Mutta mites sitten tähti/kolmio-käynnistin toimii? Oletetaan, että verkossa on 400 V -pääjännite. Moottori käynnistetään tähtikytkennällä, jolloin moottorin jännite on sama verkon jännitteen kanssa, mutta sitten kun käynnistysvaihe menee ohi ja käynnistin vaihtaa kytkennän tähdestä kolmioon, niin moottorin pääjännitteen tulisi olla 230 V, mutta verkon jännite on 400 V. Miten tuo voi toimia?

Tähti-kolmio käynnistystä käytetään jos moottorin perässä on iso kuorma, joka tarvii paljon voimaa/virtaa käynnistyksessä. Ensin moottori pyörii kolmiossa jonkun aikaa ja vaihtuu tähti kytkennäksi. Ei kyllä jaksa muistaa mitä hyötyä/haittaa tähti kytkennästä on

 

[Nigel]

Tähti-kolmio käynnistystä käytetään jos moottorin perässä on iso kuorma, joka tarvii paljon voimaa/virtaa käynnistyksessä. Ensin moottori pyörii kolmiossa jonkun aikaa ja vaihtuu tähti kytkennäksi. Ei kyllä jaksa muistaa mitä hyötyä/haittaa tähti kytkennästä on

Tähti-kolmiokytkentää käytetään pienentämään moottorin ottamaa käynnistysvirtaa. Korkeampi jännite -> pienempi virta. Tai näin ainakin itse olin kuvitellut...

Mutta en tajua, miksi 400 V pääjännitteeseen voi kytkeä moottorin kolmioon.

 

[Mechanical Man]

Ok, eli ainoa määrittelevä tekijä on siis pääjännite 3-vaihemoottorista puhuttaessa.

Mutta mites sitten tähti/kolmio-käynnistin toimii? Oletetaan, että verkossa on 400 V -pääjännite. Moottori käynnistetään tähtikytkennällä, jolloin moottorin jännite on sama verkon jännitteen kanssa, mutta sitten kun käynnistysvaihe menee ohi ja käynnistin vaihtaa kytkennän tähdestä kolmioon, niin moottorin pääjännitteen tulisi olla 230 V, mutta verkon jännite on 400 V. Miten tuo voi toimia?

Tutustu siihen tähti ja kolmio kytkentään ja niiden eroihin.

 

[Mechanical Man]

Tähti-kolmiokytkentää käytetään pienentämään moottorin ottamaa käynnistysvirtaa. Korkeampi jännite -> pienempi virta. Tai näin ainakin itse olin kuvitellut...

Mutta en tajua, miksi 400 V pääjännitteeseen voi kytkeä moottorin kolmioon.

Ei. Moottorin käämien yli on pienempi jännite tähdessä kuin kolmiossa.

 

[Nigel]

Jooh tajusinkin miten homma menee. Eli syöttävällä verkolla ei ole muuta merkitystä kuin jännite.

Moottorin käämien tähtikytkennässä virta kulkee kahden käämin läpi -> pienempi jännite per käämi -> enemmän resistanssia -> pienempi virta.

Moottorin käämien kolmiokytkennässä virta kulkee vain yhden käämin läpi -> isompi jännite per käämi -> vähemmän resistanssia -> suurempi virta.

Jos siis moottorin tyyppikilvessä lukee kolmio: 230 V, tähti: 400 V, ei sillä oteta kantaa syöttävän verkon kytkentöihin vaan moottorin käämien kytkentään. Eli siis Suomessa tuollaisen moottorin kanssa pitää käyttää tähtikytkentää.

Isompien moottoreiden tyyppikilvissä usein ilmoitetaan jännitteeksi 400/690V, jolloin voidaan käyttää tähti-kolmiokäynnistintä, koska tähtikytkennässä yksittäisen käämin jännite on 230 V ja kolmiokytkentään siirryttäessä jännitteeksi tulee 400 V. Jos tällaisen moottorin kytkee johonkin teollisuusverkkoon, jossa on 690 V pääjännite, niin täytyy käyttää tähtikytkentää.

Olenko ymmärtänyt suurinpiirtein asian?

 

[HiekkaP]

Ei. Moottorin käämien yli on pienempi jännite tähdessä kuin kolmiossa.

Juuri näin. Tähdessä

Jooh tajusinkin miten homma menee. Eli syöttävällä verkolla ei ole muuta merkitystä kuin jännite.

Moottorin käämien tähtikytkennässä virta kulkee kahden käämin läpi -> pienempi jännite per käämi -> enemmän resistanssia -> pienempi virta.

Moottorin käämien kolmiokytkennässä virta kulkee vain yhden käämin läpi -> isompi jännite per käämi -> vähemmän resistanssia -> suurempi virta.

Jos siis moottorin tyyppikilvessä lukee kolmio: 230 V, tähti: 400 V, ei sillä oteta kantaa syöttävän verkon kytkentöihin vaan moottorin käämien kytkentään. Eli siis Suomessa tuollaisen moottorin kanssa pitää käyttää tähtikytkentää.

Isompien moottoreiden tyyppikilvissä usein ilmoitetaan jännitteeksi 400/690V, jolloin voidaan käyttää tähti-kolmiokäynnistintä, koska tähtikytkennässä yksittäisen käämin jännite on 230 V ja kolmiokytkentään siirryttäessä jännitteeksi tulee 400 V. Jos tällaisen moottorin kytkee johonkin teollisuusverkkoon, jossa on 690 V pääjännite, niin täytyy käyttää tähtikytkentää.

Olenko ymmärtänyt suurinpiirtein asian?

Voit kytkeä kolmioon tai tähteen. Tähdessä moottorin käämin yli on 230v jännite ja kolmiossa 400v.

Kannattaa vielä miettiä lämpöreleitä kaveriksi, että ei käämit pala liian isolla kuormalla.

 

[Ormu]

Ok, eli ainoa määrittelevä tekijä on siis pääjännite 3-vaihemoottorista puhuttaessa.

Moottorin kannalta ainoa määrittävä tekijä on moottorin käämijännite. Tähti- tai kolmiokytkentä määrää sen, tuleeko käämijännitteeksi verkon vaihejännite vai pääjännite.

Tähti-kolmio käynnistystä käytetään jos moottorin perässä on iso kuorma, joka tarvii paljon voimaa/virtaa käynnistyksessä. Ensin moottori pyörii kolmiossa jonkun aikaa ja vaihtuu tähti kytkennäksi. Ei kyllä jaksa muistaa mitä hyötyä/haittaa tähti kytkennästä on

Tähti-kolmiokytkentää käytetään pienentämään moottorin ottamaa käynnistysvirtaa. Korkeampi jännite -> pienempi virta. Tai näin ainakin itse olin kuvitellut...

Mutta en tajua, miksi 400 V pääjännitteeseen voi kytkeä moottorin kolmioon.

Moottoria ei ensinnäkään voi ajatella pelkkänä passiivisena resistanssina tai impedanssina.

Tavallisen oikosulkumoottorin jännite-virta-pyörimisnopeus-momenttiriippuvuus on suhteellisen monimutkainen, mutta tuossa on jonkinlainen esimerkki:

 

[Nigel]

Voit kytkeä kolmioon tai tähteen. Tähdessä moottorin käämin yli on 230v jännite ja kolmiossa 400v.

Kannattaa vielä miettiä lämpöreleitä kaveriksi, että ei käämit pala liian isolla kuormalla.

En nyt sitten ihan täysin ymmärtänytkään.

Miksi tyyppikilvessä lukee tähti: 400V ja kolmio: 230V jos kuitenkin voin kytkeä moottorin kolmioon 400V verkolla? Luulin, että kolmio 230V -merkintä tarkoittaa, että yhden käämin yli saa olla max. 230 V jännite.

 

[HiekkaP]

En nyt sitten ihan täysin ymmärtänytkään.

Miksi tyyppikilvessä lukee tähti: 400V ja kolmio: 230V jos kuitenkin voin kytkeä moottorin kolmioon 400V verkolla? Luulin, että kolmio 230V -merkintä tarkoittaa, että yhden käämin yli saa olla max. 230 V jännite.

Kytke miten päin tahansa. Ainut mitä kannattaa siinä kilvessä katsoa on tuo virta arvo. Siihen arvoon viritetään lämpörele, jos semmosta haluaa käyttää

 

[Ormu]

Kytke miten päin tahansa. Ainut mitä kannattaa siinä kilvessä katsoa on tuo virta arvo. Siihen arvoon viritetään lämpörele, jos semmosta haluaa käyttää

Kannattaa kytketä ihan niin kuin moottorin kilvessä sanotaan.

Liian pienellä jännitteellä ("400/690V" moottori tähteen kytkettynä 400/230V verkossa muuten kuin käynnistettäessä) moottori voi esimerkiksi ylikuumentua, jos kuorma on sopiva.

Liian suuri jännite ("230/400V" moottori kolmioon kytkettynä 400/230V verkossa) on eristeille riski, ja käynnistys sillä tavalla voi olla turhan raju.


Lämpörele/moottorinsuojakytkin suojaa toki ylikuumenemiselta.

 

[E.T]

Moottorin käämien tähtikytkennässä virta kulkee kahden käämin läpi -> pienempi jännite per käämi -> enemmän resistanssia -> pienempi virta.

Moottorin käämien kolmiokytkennässä virta kulkee vain yhden käämin läpi -> isompi jännite per käämi -> vähemmän resistanssia -> suurempi virta.

Olenko ymmärtänyt suurinpiirtein asian?

Metsään meni.
Tähtikytkennässä käämiin vaikuttaa vaihejännite, eli se vaiheen ja maan/nollan välinen jännite.
Kolmiokytkennässä käämiin vaikuttaa pääjännite, eli kahden vaiheen välinen jännite.

Ja nämä kaksi jännitettä ovat aina riippuvaiset pelkästään säköverkosta, ei siitä kuinka moottori kytketään siihen.
Käämin ottama virtahan (+sitä kautta teho) taas seuraa siihen vaikuttavaa jännitettä.
Ei impedanssi poikkea siinä resistanssista.


Symmetrisellä kolmivaihekuormalla sitä tähden nollajohdinta ei edes tarvitakaan:
Identtisillä vaihevirroilla eri vaiheiden virrat yksinkertaisesti summautuvat nollaksi käämien yhteenkytkentäpisteessä.
(jossa jännite on sama kuin sähköverkon maa/nolla)

 

[JiiPee]

Tähti-kolmio käynnistystä käytetään jos moottorin perässä on iso kuorma, joka tarvii paljon voimaa/virtaa käynnistyksessä. Ensin moottori pyörii kolmiossa jonkun aikaa ja vaihtuu tähti kytkennäksi. Ei kyllä jaksa muistaa mitä hyötyä/haittaa tähti kytkennästä on

Ei. tähti/kolmiota käytetään sen takia että hiukan isommat moottorit kolmiossa haukkaavat niin suuren virran käynnistyessään että torpan pääsulakkeet ei sitä kestä mutta moottori kun on saatu pyörimään, niin sen jälkeen kolmiossa voidaan ajaa moottoria.
Nuo käynnistysvirrat kolmiossa voivat olla moninkertaisia, tyyliin jopa 7 kertaisesta käynnistysvirrasta puhutaan.

Nykyisin huomattavasti kivuttomampi tapa ajaa moottori käyntiin on taajuusmuunnin jolla saataan moottori käynnistettyä todella nätisti kuormittamatta verkkoa.

 

[E.T]

Tähti-kolmio käynnistystä käytetään jos moottorin perässä on iso kuorma, joka tarvii paljon voimaa/virtaa käynnistyksessä. Ensin moottori pyörii kolmiossa jonkun aikaa ja vaihtuu tähti kytkennäksi. Ei kyllä jaksa muistaa mitä hyötyä/haittaa tähti kytkennästä on

Tähti/kolmio-käynnistyksessä moottori kytketään verkkoon nimenomaan ensin tähteen ja vasta sen jälkeen kolmioon.
Muutenhan sitä jo kutsuttaisiinkin kolmio/tähti-kännistykseksi!

Eikä se nimenomaan toimi sellaisen kuorman kanssa, joka vaatii täydet tehot jo alusta.
Vaan sellaisen kuorman kanssa jonka vastus kasvaa pyörimisnopeuden mukana.
Esimerkkinä vaikkapa joku voimakkaampi puhallin, kuten viljakuivureissa... tai paalikuivureissa.
(paine riittävä kirjaimellisesti työntämään ilmaa heinäpaalien läpi)

Ja taustallahan on oikosulkumoottorin toimintatapa:
Moottorin roottori pyrkii pyörimään samalla nopeudella staattorikäämityksessä kulkevan virran luoman magneettikentän pyörimisen kanssa.
Mitä isompi on ero näiden kahden välillä sen suuremmalla teholla moottori pyrkii kiihdyttämään pyörimisnopeuttaan tuohon tavoitteeseensa.

Ja käämiin vaikuttava jännitehän vaikuttaa siihen kuinka paljon tehoa moottorilla on käytettävissä.
Luonnollisestikin kolmiokytkennän suurempi käämijännite tarkoittaa suurempaa maksimitehoa/vääntöä nopeuden kasvattamiseen. >
Mikä tarkoittaa suuren väännön lisäksi myös suurta virtaa. >
Se taas vaatisi suuremman virran sallivat sulakkeet. >
Jolloin tarvittaisiin sen mukainen kaapelointi, puhumattakaan suuremmasta rasituksesta sähköverkolle.

Tähtikytkennässä käämiin vaikuttava alhaisempi jännite rajoittaa virran ja tehon alhaisemmaksi. >
Käynnistysvirtapiikki jää pienemmäksi. >
Sulakkeille ja kaapeleille riittää pienempi mitoitus, eikä rasita verkkoa niin suurella kuormapiikillä.

Taajuusmuuttaja olisi hienostuneempi tapa käynnistää moottori pehmeästi.
Mutta on tietenkin monimutkaisempi ja kalliimpi.

Mutta mites sitten tähti/kolmio-käynnistin toimii? Oletetaan, että verkossa on 400 V -pääjännite. Moottori käynnistetään tähtikytkennällä, jolloin moottorin jännite on sama verkon jännitteen kanssa, mutta sitten kun käynnistysvaihe menee ohi ja käynnistin vaihtaa kytkennän tähdestä kolmioon, niin moottorin pääjännitteen tulisi olla 230 V, mutta verkon jännite on 400 V. Miten tuo voi toimia?

Ei moottorilla ole mitään "pääjännitettä".
Sillä on jännite (+ virta ja teho) jonka sen käämit kestävät.

Ja tähtikytkennässä moottorin käämijännitteenä on aina sähköverkon vaihejännite.
Kolmiokytkennässä käämijännitteenä on verkon pääjännite.