Kysymyksiä sähkömiehille

[jarp]

Oliko sähköukoilla jonkinlaista laitetta, jolla pystyy mittaamaan, onko sähköjohdot seinien sisällä jyrsitty paljaaksi? Meillä on alkanut palamaan yksi sulake parin päivän välein, vaikka takana ei ole yhtään päällä olevaa sähkölaitetta. Tämä ajoittuu about samoilla ajoille, kun hiiret tekivät invaasion taloon. Etteivät vaan perkeleet ole päättäneet jyrsiä sähkökaapelia ja nyt sätkiivät vaiheessa kiinni....

 

[jultsu]

Onko kyseessä siis ihan tulppasulaketaulu josta ”nalli napsahtaa”?

Ettei olisi käynyt samalla tavalla kuin meillä.

 

[jarp]

Onko kyseessä siis ihan tulppasulaketaulu josta ”nalli napsahtaa”?

Ettei olisi käynyt samalla tavalla kuin meillä.

Ei, moderni automaattisulake. Avasin sähkötaulun kannen ja koitin etsiä, että löytyisikö sieltä hiirtä, mutta ei ollut. Jos joku on piuhan jyrsinyt, niin se on seinän sisällä, tai välipohjassa. Ei taida olla sähköjohdot edes putkitettu, että talttahampaille ei ole kovinkaan iso tehtävä jyrsiä tietänsä vaihejohtoon. Toinen vaihtoehto on, että joku valokytkin tms. on hajoamassa ja lyö läpi itsestään tai jotain. Aiemmin taisinkin mainita, että täällä on sähkökalusteet jotenkin rihvelinoloisia, että en ihmettelisi.

Mutta omat mahdollisuudet selvittää sulakkeen napsuminen alkaa olemaan käytetty. Jos yksikään laite tai valo ei ole päällä ja toisaalta päällä ollessaan toimii hyvin, niin siihen taitaa loppua minun mahdolisuudet. Ajattelin että sähköukoilla voisi olla jotain mittareita, jotka osaavat mitata vuotovirtaa jne, että saisi vähän viitettä missäpäin ongelmaa voisi olla.

Edit: Tietty joku sähkölaite (tietokone) voi olla vikaantunut niin, että napsuttelee sulaketta pois päältäkin ollessa, mutta silti toimii. Vähän hankalampi selvittää, kun tosiaan päivien välein vaan napsuu. Pitää ehkä ottaa roikalla sähköt toisen sulakkeen takaa ja katsoa vaihtuuko sulake joka paukkuu.

 

[TCan]

Ei, moderni automaattisulake. Avasin sähkötaulun kannen ja koitin etsiä, että löytyisikö sieltä hiirtä, mutta ei ollut. Jos joku on piuhan jyrsinyt, niin se on seinän sisällä, tai välipohjassa. Ei taida olla sähköjohdot edes putkitettu, että talttahampaille ei ole kovinkaan iso tehtävä jyrsiä tietänsä vaihejohtoon. Toinen vaihtoehto on, että joku valokytkin tms. on hajoamassa ja lyö läpi itsestään tai jotain. Aiemmin taisinkin mainita, että täällä on sähkökalusteet jotenkin rihvelinoloisia, että en ihmettelisi.

Mutta omat mahdollisuudet selvittää sulakkeen napsuminen alkaa olemaan käytetty. Jos yksikään laite tai valo ei ole päällä ja toisaalta päällä ollessaan toimii hyvin, niin siihen taitaa loppua minun mahdolisuudet. Ajattelin että sähköukoilla voisi olla jotain mittareita, jotka osaavat mitata vuotovirtaa jne, että saisi vähän viitettä missäpäin ongelmaa voisi olla.

Edit: Tietty joku sähkölaite (tietokone) voi olla vikaantunut niin, että napsuttelee sulaketta pois päältäkin ollessa, mutta silti toimii. Vähän hankalampi selvittää, kun tosiaan päivien välein vaan napsuu. Pitää ehkä ottaa roikalla sähköt toisen sulakkeen takaa ja katsoa vaihtuuko sulake joka paukkuu.

Äkkistelään tulee mieleen, että ensi alkuun voisi kyseisten ryhmien johdot mitata eristysvastusmittarilla. Mittari mittaa siis 500 voltin mittausjännitteellä johtimien välistä eristystilaa.

 

[humongous]

Jos hiiri on jyrsinyt sähköjohdon kuorta hiukan, onko helpoin tapa vaan eristää se teipillä uudestaan?

Astianpesukone.

 

[JiiPee]

Jos hiiri on jyrsinyt sähköjohdon kuorta hiukan, onko helpoin tapa vaan eristää se teipillä uudestaan?

Astianpesukone.

Jos vain ulkokuorta hiukan niin ettei ruskea, sininen taikka kevi ole näkyvissä niin antaisin vaan olla. Jos taas noi näkyy ja varsinkin jos niitäkin on jo nakerrettu niin kyllä se on silloin johdon uusimisen paikka.

 

[iccb]

Itselläni oli automaattisulake mennyt rikki siten, että napsutteli joskus sulakkeen auki. Uusin sulakkeen ja sen jälkeen on toiminut..
Mitään näkyvää vikaa ei missään ollut..

 

[humongous]

Jos vain ulkokuorta hiukan niin ettei ruskea, sininen taikka kevi ole näkyvissä niin antaisin vaan olla. Jos taas noi näkyy ja varsinkin jos niitäkin on jo nakerrettu niin kyllä se on silloin johdon uusimisen paikka.

Kiitos. Vaikea nähdä tonne koneen taakse paremmin.

Jos kone toimii normaalisti uskaltaako sitä käyttää?

 

[neaa82]

Kyllä mä ensin vaihtaisin jsk:n ja sitten vasta miettisin muuta. Tuskin on johtoja jyrsitty. Ja vaikka ne laitteet ei olisi "päällä" siinä ryhmässä, niin silti voi aiheuttaa vikaa. Onko mitä valaistusta kiinni ryhmässä? Onko kiinteitä muita asennuksia? Onko vikavirtasuojausta ryhmällä ja jos on, niin sekö ei laukea lainkaan?

 

[Kiinteistönhoitaja]

Jos kone toimii normaalisti uskaltaako sitä käyttää?

Käyttääkö muut konetta vai oletko yksin?
Vaikka toimii normaalisti ja tiedät että jotain epämääräistä on tapahtunut niin kannattaisiko laittaa kuntoon, vaihtaa/vaihdattaa vaikka se johto. En jeesustelee, olen itse nälkäsilmä ja yritän päästä mahdollisimman vähällä.
Jos jollekkin muulle sattuu jotain tai palaa koko talo niin ei jää kaivelemaan.

 

[JiiPee]

Kiitos. Vaikea nähdä tonne koneen taakse paremmin.

Jos kone toimii normaalisti uskaltaako sitä käyttää?

No jos ei tosiaan värit näy niin kovaa ajoa vaan. Jos näkyy niin alkaisin miettiä kyllä johdon vaihtoa. Ja jos kuparit näkyy niin ehdottomasti johto vaihtoon.

 

[jarp]

Kyllä mä ensin vaihtaisin jsk:n ja sitten vasta miettisin muuta. Tuskin on johtoja jyrsitty. Ja vaikka ne laitteet ei olisi "päällä" siinä ryhmässä, niin silti voi aiheuttaa vikaa. Onko mitä valaistusta kiinni ryhmässä? Onko kiinteitä muita asennuksia? Onko vikavirtasuojausta ryhmällä ja jos on, niin sekö ei laukea lainkaan?

Ryhmässä on sekä valaisimia, että IT-laitteistoa pistorasioissa. Ei kiinteitä asennuksia. Joka kerta kun sulake on napsunut, ei ole ollut päällä mitään (olen ollut nukkumassa ja herännyt sulakkeen napsahdukseen) - mutta olet oikeassa siinä, että paljon valmiustilassa olevia laitteitahan sulakkeen takan on kiinni. Eikä valitettavasti ole vikavirtasuojaa.

Siirsin nyt tosiaan kaikki laitteet jatkojohdolla toisen sulakkeen taakse, katsotaan alkaako toinen sulake napsumaan ja jos alkaa, niin homma on selvä. On myös mahdollista, että sulakkeen napse liittyy sähkökatkoihin, niitä on täällä viimeaikoina ollut öisin. En tiedä voisiko kaikki laitteet ottaa sähköjen palattua niin paljon virtaa, että 16A C sulake palaisi. Ei kai kuitenkaan mutta sitten taas toisaalta jos sulake vetelee viimeisiään ja liipaisee vähän turhan herkästi...?

 

[Ed!]

Automaattisulakkeissa "liipaisu" ominaisuus monissa. Vaikka kun otetaan kolminapainen sulake niin siinä on kolme yksittäistä automaattia, joista jokaisen palaminen napsauttaa muutkin pois päältä. Eli voi olla joku jousi yms. mennyt huonoksi ja aiheuttaa satunnaisen palamisen. Yleensä kyljessä tarralla peitetty se liipaisin.

 

[neaa82]

Ryhmässä on sekä valaisimia, että IT-laitteistoa pistorasioissa. Ei kiinteitä asennuksia. Joka kerta kun sulake on napsunut, ei ole ollut päällä mitään (olen ollut nukkumassa ja herännyt sulakkeen napsahdukseen) - mutta olet oikeassa siinä, että paljon valmiustilassa olevia laitteitahan sulakkeen takan on kiinni. Eikä valitettavasti ole vikavirtasuojaa.

Siirsin nyt tosiaan kaikki laitteet jatkojohdolla toisen sulakkeen taakse, katsotaan alkaako toinen sulake napsumaan ja jos alkaa, niin homma on selvä. On myös mahdollista, että sulakkeen napse liittyy sähkökatkoihin, niitä on täällä viimeaikoina ollut öisin. En tiedä voisiko kaikki laitteet ottaa sähköjen palattua niin paljon virtaa, että 16A C sulake palaisi. Ei kai kuitenkaan mutta sitten taas toisaalta jos sulake vetelee viimeisiään ja liipaisee vähän turhan herkästi...?

Oliko se alkuperäinen myös 16A? Tuskin on perus valaistusryhmä/ pistorasiaryhmä sitten. Vai oliko se joku keittiön ryhmä? Miten olet muuten saanu varmistettua mitä kaikkea tuon ryhmän perässä on? Joskus sattuu suunnittelusta huolimatta lipsahduksia ryhmityksiin...
Sähköverkon katkoista en usko tuon johtuvan, ellei se jsk ole sökö, mutta tällöinhän se vika on nimenomaan jsk.
Minkä ikäiset asennukset kyseessä? <90?

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Kyllä, juuri noin.

Nyt on lattiatermarit asennettu ja törmäsin ongelmaan, joka toisessa termarissa jatkuu aiemman tavoin, eli lämmitys on käytännössä koko ajan päällä. Termostaatti siis vaihtui, mutta sensorikaapeli on sama. Onko vioittuneen sensorin oire tämänkaltainen, missä lattian lämpötilaa ei kyetä ilmeisesti lukemaan ja tästä syystä termostaatti lämmittää tilaa jatkuvasti?

Mikäli on, niin pitää ujuttaa tuo termarin mukana tullut kaapeli sitten putkeen. Ei näyttänyt kovin veikeältä taskilta. Sensorikaapeli löysä kuin vanhan pojan aisa.

 

[0nanias]

Normikikka on kuoria pari metriä MMJ:tä ja teipata yksi sen langoista anturipiuhaa jäykistämään. 2,5mm2 on aika optimi.
Käytä vanhaa anturipiuhaa verrokkina ja laita sen avulla uuteen piuhaan merkki vaikka teipillä että tiedät kuinka pitkälle putkeen anturin tulisi mennä.
Ja seuraavalla kerralla termaria ostaessa osaakin kiinnittää huomiota myös anturin ja sen johdon laatuun, mitä jäykempi ja liukkampi sen parempi.

Noita sensoreita on useilla eri resistanssiarvoilla ja ne harvoin sopivat ristiin, tosin 1-2 valmistajaa on jotka toimivat melkeinpä millä anturilla tahansa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Tossa Raychemissa saa sen resistanssiarvon määrittää. Laitoin 10:n molempiin, mikä vastaa sitä vanhan termarin sensorin arvoa. Toinen termari toimii kuten pitää, toinen lämmittää koko ajan. Siitä päättelin, että sensorissa oltava vika. Hyvä vinkki tuo mmj. Täytyy repäistä vanha sensori pois ja luikauttaa saman verran takaisin uutta sensoria.

 

[taikamuki]

Tietääkö joku kuvassa olevan datarasian merkkiä? Exxact-kehyksiin sopii mutta tuskin on Schneiderin tai en ainakaan löydä sen mallistosta vastaavaa. Pölyluukkuja mennyt hukkaan jos löytyisi korvaavia.

 

[0nanias]

Tietääkö joku kuvassa olevan datarasian merkkiä? Exxact-kehyksiin sopii mutta tuskin on Schneiderin tai en ainakaan löydä sen mallistosta vastaavaa. Pölyluukkuja mennyt hukkaan jos löytyisi korvaavia.

Näyttäisi olevan sellainen kuin Lanet. Peitelevy - 718TS18EX Rasiarunko suora - 7206948 - Lanet
Tuota tuskin saa ostettua muualta kuin sähkötukuista.

 

[taikamuki]

Näyttäisi olevan sellainen kuin Lanet. Peitelevy - 718TS18EX Rasiarunko suora - 7206948 - Lanet
Tuota tuskin saa ostettua muualta kuin sähkötukuista.

Sehän se näyttää olevan, kiitos, helpottaa jo kummasti kun tietää mitä etsiä.

 

[jarp]

Oliko se alkuperäinen myös 16A? Tuskin on perus valaistusryhmä/ pistorasiaryhmä sitten. Vai oliko se joku keittiön ryhmä? Miten olet muuten saanu varmistettua mitä kaikkea tuon ryhmän perässä on? Joskus sattuu suunnittelusta huolimatta lipsahduksia ryhmityksiin...
Sähköverkon katkoista en usko tuon johtuvan, ellei se jsk ole sökö, mutta tällöinhän se vika on nimenomaan jsk.
Minkä ikäiset asennukset kyseessä? <90?

Ohops piti muuten ihan tarkistaa ja sulakehan olikin 10A. Kaikki vieressä olevat oli 16A, joten viimeksi katsoessani hämäännyin. En nyt tietenkään satavarma voi olla, mutta joskus naksuttelin sulakkeita päälle ja pois aika huolella, jotta sain kartoitettua mitä niiden takana on. Pääosin ovat juuri sitä mitä lappuun on kirjoitettu ainakin vähän mielikuvitusta käyttäen (esim "tähtitaivas" on yhtäkuin koko olohuoneen valaistus). Kiinteät laitteet on kaikki omien sulakkeiden takana mitä olen testaillut. Talo on kohtuullisen uusi eli 2010, mutta sen verran vanha, ettei täällä ole kotiautomaatiota tai muutenkaan mahdottoman paljon kiinteästi asennettua tekniikkaa.

 

[Pakana]

Ei 16A pistorasiaryhmät omakotitaloissa nyt ennenkuulumattomia ole, vaikkei ne valtavirtaa olekaan.

 

[neaa82]

Ohops piti muuten ihan tarkistaa ja sulakehan olikin 10A. Kaikki vieressä olevat oli 16A, joten viimeksi katsoessani hämäännyin. En nyt tietenkään satavarma voi olla, mutta joskus naksuttelin sulakkeita päälle ja pois aika huolella, jotta sain kartoitettua mitä niiden takana on. Pääosin ovat juuri sitä mitä lappuun on kirjoitettu ainakin vähän mielikuvitusta käyttäen (esim "tähtitaivas" on yhtäkuin koko olohuoneen valaistus). Kiinteät laitteet on kaikki omien sulakkeiden takana mitä olen testaillut. Talo on kohtuullisen uusi eli 2010, mutta sen verran vanha, ettei täällä ole kotiautomaatiota tai muutenkaan mahdottoman paljon kiinteästi asennettua tekniikkaa.

No kyllä siellä sitten pitäisi vvsk olla. 2008 keväällä muistaakseni tuli määräys suojata pistorasiaryhmiä. Valaistukselle ei vielä tuolloin. Eli tuskin on johtoja jyrsitty, ensin menisi vvsk ja sitten vasta jsk.

 

[jarp]

No kyllä siellä sitten pitäisi vvsk olla. 2008 keväällä muistaakseni tuli määräys suojata pistorasiaryhmiä. Valaistukselle ei vielä tuolloin. Eli tuskin on johtoja jyrsitty, ensin menisi vvsk ja sitten vasta jsk.

Äh mulla on huono ilta. 2000 rakennettu. VVSK:n takana on vain kylppärit ja ulkopistorasiat...

 

[neaa82]

Ei 16A pistorasiaryhmät omakotitaloissa nyt ennenkuulumattomia ole, vaikkei ne valtavirtaa olekaan.

Siksi kirjoitinkin, että tuskin on "perus" ryhmä/valaistus, koska oli myös tiedossa ettei vvsk ole ja silloin ajattelin olevan vanhempaa peruja jolloin ei nyt hirveästi ole käytetty 16A perus rasiaryhmissä tai varsinkaan valaistyksessa.

 

[Trans-Late]

Ei 16A pistorasiaryhmät omakotitaloissa nyt ennenkuulumattomia ole, vaikkei ne valtavirtaa olekaan.

"Perus"pistorasiaryhmähän nimenomaan on 16A. Jos on sekaryhmä, niin silloin ei olisi valtavirtaa, että se olisi 16A. Toistaalta taas pelkkä 10A pistorasiatyhmä ei sekään olisi valtavirtaa. A) sekaryhmiä tehtiin kun VVSK ei ollut pakollinen, jolloin kuvien tilojen (mh ja oh) pistorasiat ja valaistukset olivat samoissa 10A ryhmissä. B) vaikka VVSK on pakollinen nykyään jo valaistusryhmissäkin, niin silti ei nykyäänkään tehdä sekaryhmiä, koska pistorasiat "pitää" olla 16A ja ei ole järkevää johdotella valaistusta 2,5mm2 johdoilla, eikä muutenkaan ole tarkoituksenmukaista, että valaistuskin pimenee kun VVSK laukeaa pistorasiaan kytketyn laitteen takia.

 

[Pakana]

Koska 10A pistorasiaryhmää ei ole nimenomaan kielletty, ja se on halvempi, niin mitäpä luulet, kumpi on yleisempi toteutustapa, 10A vai 16A ryhmä?

Nykyisellään kun myös valaistus on vikiksen takana on alkanut taas ilmestyä noita sekaryhmiä suunnitelmiin, vaikka se parempi olisikin olla erikseen. Typerimmillään nuo ovat jossain umpikuutio kylppärissä, jossa saa ensin siitä viallisesta föönistä sähköiskun, ja sitten jää pimeään. Mun henkilökohtainen mielipide on että tuo on todennäköisempi vaaranpaikka kuin se että joku saa sähköiskun lamppua vaihtaessa vikavirtasuojaamattomasta valaisimesta, mutta ei mun mielipide paljoa tässä asiassa paina.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Tossa Raychemissa saa sen resistanssiarvon määrittää. Laitoin 10:n molempiin, mikä vastaa sitä vanhan termarin sensorin arvoa. Toinen termari toimii kuten pitää, toinen lämmittää koko ajan. Siitä päättelin, että sensorissa oltava vika. Hyvä vinkki tuo mmj. Täytyy repäistä vanha sensori pois ja luikauttaa saman verran takaisin uutta sensoria.

jatkan tätä. Vaihdoin sensorikaapelin, eikä tuo ollut oikeastaan juttu eikä mikään tehdä. Uusi löysempi kaapeli meni sekin nätisti kerralla perille asti. Uusi kaapeli oli liian pitkä, joten jouduin siitä 10cm nippaisemaan pois. Ehkäpä vaikein homma oli kaapelin kuoriminen, mikä voi vaikuttaa hauskalta, mutta olipa kuitenkin kovapintaista tavaraa. Nyt näyttäisi siltä, että termostaatti toimii normaalisti. Hienoa kun ovat ajatettavia, niin lämmittelee mukavuustekijänä silloin kun käytetään ja toki sitten kuivatellaan samalla kosteita alueita.

 

[Armatt]

Ryhmässä on sekä valaisimia, että IT-laitteistoa pistorasioissa. Ei kiinteitä asennuksia. Joka kerta kun sulake on napsunut, ei ole ollut päällä mitään (olen ollut nukkumassa ja herännyt sulakkeen napsahdukseen) - mutta olet oikeassa siinä, että paljon valmiustilassa olevia laitteitahan sulakkeen takan on kiinni. Eikä valitettavasti ole vikavirtasuojaa.

Siirsin nyt tosiaan kaikki laitteet jatkojohdolla toisen sulakkeen taakse, katsotaan alkaako toinen sulake napsumaan ja jos alkaa, niin homma on selvä. On myös mahdollista, että sulakkeen napse liittyy sähkökatkoihin, niitä on täällä viimeaikoina ollut öisin. En tiedä voisiko kaikki laitteet ottaa sähköjen palattua niin paljon virtaa, että 16A C sulake palaisi. Ei kai kuitenkaan mutta sitten taas toisaalta jos sulake vetelee viimeisiään ja liipaisee vähän turhan herkästi...?

Tästä tuli mieleen äidin jääkaappi. Jääkaapiin paikkaa on siirretty putkituksen jälkeen ja uuteen paikkaan vedettiin piuha pintavetona joka peitettiin puulistalla.

Jääkaappi ei pysynyt päällä. Yleismittarilla mitattuna virta katkeili, mietin löystynyttä jousta ja ostin uuden pistorasian. Pistorasialle tulevan piuhan nolla oli leikattu puoliksi poikki ja mustunut. Onpahan nyt pistorasiakin vaihdettu.

Ongelma ilmeni vasta viiden~ vuoden jälkeen vanhan jääkaapin hajottua ja uusi kerkesi porskuttaa jonkin aikaa.

 

[Trans-Late]

Koska 10A pistorasiaryhmää ei ole nimenomaan kielletty, ja se on halvempi, niin mitäpä luulet, kumpi on yleisempi toteutustapa, 10A vai 16A ryhmä?

En luule, vaan tiedän, että 16A pistorasiaryhmä on 10A pistorasiaryhmää yleisempi toteutustapa. Ei se 1,5mm2 vs. 2,5mm2 säästö niin suuri ole, että sen takia kannattaisi tehdä 10A pistorasiaryhmiä.

 

[Trans-Late]

Kämpässä on katossa useampia kansia, joiden alle tulee sähköt seinäkytkimien takaa. Eli siis valaisimille tarkoitetu. Kansien alla on seuraavaa:

Miten tähän on tarkoitettu kytkettäväksi valaisin? Tässähän ei ole vanhanaikaista koukua, mihin ripustaa valaisinta sokeripalalla kytkien, mutta tähän ei myöskään saa uudenaikaista valaisinpistorasiaa, kun ei ole pulttien reikiä ja noiden muoviin pureutuvien ruuvien jako on liian kapea, eikä ne muutenkaan taida kestää kuormaa. Valaisinpistorasiaa ei saa siististi edes vetämällä sitä puureuuveilla paneliin, koska pistorasia pitäisi asettaa sen verran sivuun, että pieni kaistale jää irvistämään.

Mittasin siis virtakynällä, kaikkiin tällaisiin rasioihin tulee normisti sähköt seinäkytkimiltä. On piiretty sähköpiirustuksiinkin. Onko näissä nyt asentajalta loppunut oikeanlaiset sähkörasiat kesken ja tilalle lyöty vaan jotain ja kansi päälle? Vai ollut tarkoitus kytkeä jotain kiinteitä valaisimia, mutta ostaja nukkaillut ja jäänyt kytkemättä? Muutenkin täällä kämpässä on sähkökalusteet jotain hv roskaa, heiluuvat, pistotulpat ei mene suosiolla rasiaan, valokytkimet rimpuloita jne.. Pitäisi vaihdattaa kaikki mahdollsiet rasiat johonkin ABB Jussiin tms.

Tuohon voisi juntata seinä-DCL:n. DCL seinä,85x85mm Impressivo - AKK6-84 valaisinpistorasia val DCL:n lukitus saattaisi jonkun kevyen valaisimen verran kestää. Tai sitten erillinen koukku viereen.

 

[Moloch]

Vaatehuoneen katossa oli tämän näköinen setti valaisimen asennusta varten peitinkannen alla.



Jos nyt kytkisin tuohon kolminapaisen maadoitetun valaisinkannen tai suoraan kattoon asennettavan valaisimen, niin kytkenkö johdot siten että kelta-vihreä, sininen ja ruskea valaisimen- ja/tai kannen vastaaviin?

Vähän hämää että miksi tuolla on noin monta noita liittimiä? Eli mihin kytketään mikin vai soitanko sähkärin paikalle?

 

[Mikkos]

Vaatehuoneen katossa oli tämän näköinen setti valaisimen asennusta varten peitinkannen alla.



Jos nyt kytkisin tuohon kolminapaisen maadoitetun valaisinkannen tai suoraan kattoon asennettavan valaisimen, niin kytkenkö johdot siten että kelta-vihreä, sininen ja ruskea valaisimen- ja/tai kannen vastaaviin?

Vähän hämää että miksi tuolla on noin monta noita liittimiä? Eli mihin kytketään mikin vai soitanko sähkärin paikalle?

Soitat sähkärin.

 

[TheMeII]

Vaatehuoneen katossa oli tämän näköinen setti valaisimen asennusta varten peitinkannen alla.



Jos nyt kytkisin tuohon kolminapaisen maadoitetun valaisinkannen tai suoraan kattoon asennettavan valaisimen, niin kytkenkö johdot siten että kelta-vihreä, sininen ja ruskea valaisimen- ja/tai kannen vastaaviin?

Vähän hämää että miksi tuolla on noin monta noita liittimiä? Eli mihin kytketään mikin vai soitanko sähkärin paikalle?

Komppaan edellistä että soita sähkäri.

Ja tuo ei oo tarkotettu lampulle vaan on vaan jakamassa johtoja. Tuohon jos laittaa lampun se on aina päällä.

 

[valexi]

Vähän hämää että miksi tuolla on noin monta noita liittimiä? Eli mihin kytketään mikin vai soitanko sähkärin paikalle?

Sulla on tuolla sellainen tilanne, että useampi katkaisin ohjaa valoja. Esim. Tuuletinvalaisin, jossa toisesta naksautetaan tuuletin päälle ja toisella valot ym.

Joten jos sinulla ei ole kykyä selvittää, mikä on nolla, vaihe ja mihin johtoihin tulee kytkimien takaa syöttö, niin ainut vaihtoehto on soittaa sähkäri paikalle.

 

[Moloch]

Soitat sähkärin.

Komppaan edellistä että soita sähkäri.

Ja tuo ei oo tarkotettu lampulle vaan on vaan jakamassa johtoja. Tuohon jos laittaa lampun se on aina päällä.

Sulla on tuolla sellainen tilanne, että useampi katkaisin ohjaa valoja. Esim. Tuuletinvalaisin, jossa toisesta naksautetaan tuuletin päälle ja toisella valot ym.

Joten jos sinulla ei ole kykyä selvittää, mikä on nolla, vaihe ja mihin johtoihin tulee kytkimien takaa syöttö, niin ainut vaihtoehto on soittaa sähkäri paikalle.

Kiitos. Eli kutsun sähkärin.
Oven pielessä on valokytkimiä kaksi, joista toinen sytyttää spottivalot ja toinen ei tee mitään. Siitä ajattelin että tuon kannen alla olisi paikka toiselle valaisimelle.
Mutta parempi jättää siis ammattilaiselle toisen valaisimen asennus.

 

[jarp]

Kokeile virtakynällä (sellaisella patterillisella jolla ei tarvitse koskea kupariin) että ohjaako se toinen kytkin tuolla jotain piuhaa. Jos ohjaa niin sähkäri tekemään kytkenmät, jos ei niin turha kai ees soittaa.

Itsellä oli vastaava, virtakynä kertoi että kytkimen takana oli yksi piuha ja sähkömies varmisti ja asensi piuhat. Asia ei ollut pääteltävissä ilman mittaamista koska sama kytkin ohjasi muitakin valoja.

 

[Zigh]

Mikähän olisi helpoin ja edullisin tapa lähteä päivittämään tällaisia pienloisteputkellisia ulkovaloja nykyaikaan?
Ykkösvaihtoehto olisi jotkut vastaavat uppoasennettavat e27 kannalla olevat valaisimet, jolloin niiden liittäminen kotiautomaatioon hoituisi vain oikeanlaisilla polttimoilla. Tuntuu vaan ettei sellaisia löydy mistään.

Kiinteillä ledeillä varustetut kötöstykset ei oikein nappaa etenkin kun tuon automaation joutuisi sitten vielä erikseen virittämään jollain lisäpalikalla.

Upotusaukon halkaisija näissä on n. 150mm.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Mikähän olisi helpoin ja edullisin tapa lähteä päivittämään tällaisia pienloisteputkellisia ulkovaloja nykyaikaan?
Ykkösvaihtoehto olisi jotkut vastaavat uppoasennettavat e27 kannalla olevat valaisimet, jolloin niiden liittäminen kotiautomaatioon hoituisi vain oikeanlaisilla polttimoilla. Tuntuu vaan ettei sellaisia löydy mistään.

Kiinteillä ledeillä varustetut kötöstykset ei oikein nappaa etenkin kun tuon automaation joutuisi sitten vielä erikseen virittämään jollain lisäpalikalla.

Upotusaukon halkaisija näissä on n. 150mm.

Olin heti kirjottamassa, että onhan noita nyt pilvin pimein mm. bauhausissa, mutta olen tainnut katsoa totaalisen väärin kun viime kerralla valaisimia siellä kävin läpi. Nyt searchilla löysin yhden tuotteen em. liikkeestä e27 kannalla uppoasennettuna:

Ulkovalaisimet | bauhaus.fi

Kova jätkähän vetäisi e27-kannan johtoineen vanhan sisälle. Sitten ostamaan niitä Trådfri tai Hue lamppuja...

 

[JiiPee]

Mikähän olisi helpoin ja edullisin tapa lähteä päivittämään tällaisia pienloisteputkellisia ulkovaloja nykyaikaan?
Ykkösvaihtoehto olisi jotkut vastaavat uppoasennettavat e27 kannalla olevat valaisimet, jolloin niiden liittäminen kotiautomaatioon hoituisi vain oikeanlaisilla polttimoilla. Tuntuu vaan ettei sellaisia löydy mistään.

Kiinteillä ledeillä varustetut kötöstykset ei oikein nappaa etenkin kun tuon automaation joutuisi sitten vielä erikseen virittämään jollain lisäpalikalla.

Upotusaukon halkaisija näissä on n. 150mm.

Eikö noille loislampuille ole korvaavia ledejä olemassa? Kun normaaleille putkimallisille loisteputkivalaisimille löytyy korvaavat ledit niin luulis että noillekin löytyis.

Ainakin G23 kannalle löytyy, en tiedä että mikä toi kanta on tuossa sinun lampussa.

Airam LED sormilamppu G23 5,7W 3000K 460 lm | Motonet Oy

 

[Zigh]

Kova jätkähän vetäisi e27-kannan johtoineen vanhan sisälle. Sitten ostamaan niitä Trådfri tai Hue lamppuja...

Tää on tietty yksi vaihtoehto, ehkä kuitenkin se viimeinen.

Löysin Amazonista tällaisia: https://www.amazon.de/dp/B004LWV4S0/
Laitoin muutaman kokeeksi tilaukseen kun ei nuo nyt ainakaan maksa yhtään mitään (4kpl oli posteineen 20e ). Mitään IP-luokitusta noissa tuskin on, mutta eipä tonne katokseen vettä pääse muuten kuin jos sitä itse sinne letkulla roiskii.

Eikö noille loislampuille ole korvaavia ledejä olemassa? Kun normaaleille putkimallisille loisteputkivalaisimille löytyy korvaavat ledit niin luulis että noillekin löytyis.

Ainakin G23 kannalle löytyy, en tiedä että mikä toi kanta on tuossa sinun lampussa.

Airam LED sormilamppu G23 5,7W 3000K 460 lm | Motonet Oy

Joo, mutta tässä nyt ei oikein ole mitään järkeä. Ainoa ero nykyiseen tilanteeseen olisi parempi syttymisnopeus sekä marginaalinen energian säästö.

Haussa olisi kuitenkin helppo liitettävyys kotiautomaatioon, himmennettävyys ja mahdollisesti vielä värilämpötilan säätö.

 

[pespoit]

12V muuntajan johtoon tuli nirhauma laitteeseen menevän plugin ja mötikän välille. Suht pieni mutta kuparia näkyy toisesta piuhasta. Sähköteippiä ja antaa mennä vaan?

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Tää on tietty yksi vaihtoehto, ehkä kuitenkin se viimeinen.

Löysin Amazonista tällaisia: https://www.amazon.de/dp/B004LWV4S0/
Laitoin muutaman kokeeksi tilaukseen kun ei nuo nyt ainakaan maksa yhtään mitään (4kpl oli posteineen 20e ). Mitään IP-luokitusta noissa tuskin on, mutta eipä tonne katokseen vettä pääse muuten kuin jos sitä itse sinne letkulla roiskii.

Joo, mutta tässä nyt ei oikein ole mitään järkeä. Ainoa ero nykyiseen tilanteeseen olisi parempi syttymisnopeus sekä marginaalinen energian säästö.

Haussa olisi kuitenkin helppo liitettävyys kotiautomaatioon, himmennettävyys ja mahdollisesti vielä värilämpötilan säätö.

Halpahan tuo on. Eiks tosin sama sit olis ollut ostaa täältä Suomesta sisäkäyttöön tarkoitettuja uppoasennettavia valaisimia, kun niitä kuitenkin melkoisesti löytyy?
En kyllä tiedä miten tuollaiset sisäkäytön suojaamattomat viihtyy ulkona esim. pakkasissa ja kosteudessa. voi olla että viihtyykin ihan ok, mutta lähtökohtasesti itse laitan vain sopivan ip-luokan valaisimia kohteisiin.

 

[Zigh]

Halpahan tuo on. Eiks tosin sama sit olis ollut ostaa täältä Suomesta sisäkäyttöön tarkoitettuja uppoasennettavia valaisimia, kun niitä kuitenkin melkoisesti löytyy?

No ei niitäkään hirveästi löydy. Ja usein niissä ei ole kytkennöille mitään suojaa, esim. OZON DLBS-1AV/27-W alasvalo ESL/LED E27 Tossa Paulmanissa on sentään joku boksi jota ehkä voi itse vielä tiivistää (tai pistää kytkennät IP-luokiteltuun rasiaan).

Ilmeisesti valmistajat saa noista kiinteillä ledeillä olevista niin paljon parempaa katetta, ettei pelkkiä runkoja standardi polttimoille viitsi enää kukaan valmistaa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Äh joo. Mun arvo tälle keskustelulle on näköjään tällä hetkellä puhdas nolla. Olis taas pitänyt käydä katsomassa tarjontaa läpi eikä olettaa asioita. Ei siellä niitä uupovalaisimia tosiaan paljoa ole sisäkäyttöönkään tarjolla. Ja jos on, niin toi hinta on Saksasta tilattuna heittämällä parempi kuin täältä tilattuna.

 

[0nanias]

Nopealla vilkaisulla mun kristallipalloni väittäisi että noille valaisimille tuskin tarvitsee olla korkeampi ip-luokitus kuin ipx1.
Ulkotilat eivät automaattisesti tarkoita että valaisimen tarvitsisi olla vesitiivis.

Täältä löytyy suht havainnollinen kuva jossa näkyy myös ulkona sijaitseva katos.

Millainen valaisin sopii ulos?



E: siitä tietysti kannattaa varmistua että materiaalit kestävät uv-säteilyä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Nopealla vilkaisulla mun kristallipalloni väittäisi että noille valaisimille tuskin tarvitsee olla korkeampi ip-luokitus kuin ipx1.
Ulkotilat eivät automaattisesti tarkoita että valaisimen tarvitsisi olla vesitiivis.

Täältä löytyy suht havainnollinen kuva jossa näkyy myös ulkona sijaitseva katos.

Millainen valaisin sopii ulos?



E: siitä tietysti kannattaa varmistua että materiaalit kestävät uv-säteilyä.

Samanlaista materiaali löysin: IP-luokitukset - Valaisin.fi
IP21 pitäisi riittää ulkotiloissa sateelta suojassa oleville valaisimille.

Noissa Saksan lampuissa ei tainnut tosiaan olla mitään ip-luokitusta mainittuna..

 

[Pakana]

Mikähän olisi helpoin ja edullisin tapa lähteä päivittämään tällaisia pienloisteputkellisia ulkovaloja nykyaikaan?
Ykkösvaihtoehto olisi jotkut vastaavat uppoasennettavat e27 kannalla olevat valaisimet, jolloin niiden liittäminen kotiautomaatioon hoituisi vain oikeanlaisilla polttimoilla. Tuntuu vaan ettei sellaisia löydy mistään.

Kiinteillä ledeillä varustetut kötöstykset ei oikein nappaa etenkin kun tuon automaation joutuisi sitten vielä erikseen virittämään jollain lisäpalikalla.

Upotusaukon halkaisija näissä on n. 150mm.

Helpoin ja edullisin tapa on hommata sellainen G24->E27 sovitinkanta tuohon vanhaan valaisimeen, mutta silmällä on paha arvata sopiiko se paketti tuohon.. Ne älylamput on usein vähän kookkaampia kuin perus A60.

 

[Zigh]

Helpoin ja edullisin tapa on hommata sellainen G24->E27 sovitinkanta tuohon vanhaan valaisimeen, mutta silmällä on paha arvata sopiiko se paketti tuohon.. Ne älylamput on usein vähän kookkaampia kuin perus A60.

Ja ballasti pitää ohittaa . Eli ei ehkä kuitenkaan helpoin tapa.

No täytyy tätäkin vaihtoehtoa tutkia kun tuollaisen jossain vaiheessa irroittaa. Yhteensä näitä on siis 10kpl mutta kaikkia en ole välttämättä nyt heti vaihtamassa.

 

[Lars_A]

Electroluxin kiertoilmauunista ei kiertoilma enää toimi, olisiko vastus sökönä?

Vastuksia näyttää saavan varaosana, onkohan iso homma vaihtaa?

Electrolux EKI 54500 taisi olla lieden malli