Kysymyksiä sähkömiehille

Puolittain OT: Onko tietoa etäohjattavien pistorasioiden sarjasta, mihin saa väh. 5 tuollaista pientä pistorasiaa, kaikki samalla kaukosäätimellä, ilman mitään tarpeetonta älylaitebrändäystä? Erinomainen plussa olisi, jos yhteen kanavaan voisi ryhmittää useamman pistorasian saman napin alle. Ei tarvitse tulla 5 rasiaa paketissa, mutta niitä pitää voida ostaa lisää samalle kaukosäätimelle.

Tähän malliin:
Löytyikö sopivaa? "Johdoton" sarjan kaukosäätimessä on 4 painiketta ja 4 kanava valintaa, eli saa ohjattua 16 rasiaa samalla kaukosäätimellä.
 
Löytyikö sopivaa? "Johdoton" sarjan kaukosäätimessä on 4 painiketta ja 4 kanava valintaa, eli saa ohjattua 16 rasiaa samalla kaukosäätimellä.

Tosiaan mulla sattui löytymään kaapista Nexan vastaava 16 kohteen kake LYCT-705. Katselen varmaan pikkuhiljaa sopivia rasioita esim. Torista, kun kohdalle osuu. Onneksi ei ole tulipalokiire. Ajatus tässä laittaa Genelecit etäohjattavien rasioiden taakse. Ne kun muistaa virtatilan, kun töpselin vetäisee seinästä. Etukaiuttimet ja takakaiuttimet oman pistorasiansa taakse, ja ne sitten samaan ryhmään yhden napin taakse. Kysyin jo etukäteen Geneltä, että eihän päävirran raakakatkaisu tee niille hallaa takana olevan virtapainikkeen käytön sijaan, mainiten nimen omaan etäohjattavat pistorasiat.
 
Reilu 8 vuotta asunut samassa rivitaloasunnossa ja käytössä on vuodenaikasähkö. Nyt eilen huomasin, että ensimmäistä kertaa yösähköohjaus ei napsahtanutkaan päälle tasan klo 22 kuten aina ennen, vaan lähempänä klo 23:a.
 
Reilu 8 vuotta asunut samassa rivitaloasunnossa ja käytössä on vuodenaikasähkö. Nyt eilen huomasin, että ensimmäistä kertaa yösähköohjaus ei napsahtanutkaan päälle tasan klo 22 kuten aina ennen, vaan lähempänä klo 23:a.
Onko siinä ihan mekaaninen kello? Noissahan on aina heittoa niin ne kannattaa ainakin kerran tai kaksi vuoteen tarkistaa.
 
Reilu 8 vuotta asunut samassa rivitaloasunnossa ja käytössä on vuodenaikasähkö. Nyt eilen huomasin, että ensimmäistä kertaa yösähköohjaus ei napsahtanutkaan päälle tasan klo 22 kuten aina ennen, vaan lähempänä klo 23:a.
Sähkömittarissa tunnin satunnais viive ohjauksen illalla ja aamulla pois ainakin meillä päin. Hinta kyllä vaihtuu tasalta ja loppuu 7.
 
Reilu 8 vuotta asunut samassa rivitaloasunnossa ja käytössä on vuodenaikasähkö. Nyt eilen huomasin, että ensimmäistä kertaa yösähköohjaus ei napsahtanutkaan päälle tasan klo 22 kuten aina ennen, vaan lähempänä klo 23:a.

Ennen etäluettavia mittareita niissä tuppasi olemaan kiinteä asetus vaihtoajalle, mutta harvoin sekään oli tasan 22:00 vaan vähän yli. Sittemmin yleisin asetus on mahtanut olla päivittäin vaihtuva satunnainen minuutti välillä 22:00-23:00, mutta omissa käyttöpaikoissa vaihto silti on tapahtunut 95% ajasta 22:00-22:15 välillä.
 
Ennen etäluettavia mittareita niissä tuppasi olemaan kiinteä asetus vaihtoajalle, mutta harvoin sekään oli tasan 22:00 vaan vähän yli. Sittemmin yleisin asetus on mahtanut olla päivittäin vaihtuva satunnainen minuutti välillä 22:00-23:00, mutta omissa käyttöpaikoissa vaihto silti on tapahtunut 95% ajasta 22:00-22:15 välillä.
Joo tosiaan n. 8 vuotta vaihto on aina ollut tarkalleen klo 22.00. Nyt siirtyi tunnilla yhtäkkiä.
 
Olisko kellään heittää valistuneita arvauksia, että mikä iski mun kylppärin kattovalaisimiin? Pari kappaletta tuollaisia ja asennettu ehkä 6kk sitte. Toimi hienosti vielä tuossa pari tuntia sitten. Sammutin ne toisen oven viereisestä katkaisijasta, menin toiselle ovelle ja ei enää syttynyt kunnolla. Toinen paloi ihan himmeästi, toinen hieman kirkkaammin. Katkaisijaa rämpyttämällä alkoi molemmat palaa yhtä himmeästi. Vilkahtaa kirkkaasti millisekunnin kun kytkee päälle, mutta muuten palaa himmeänä.

Testattu jo käyttää sulake ja vikavirtasuoja pois päältä, mutta ei vaikutusta. Eikä toimi myöskään toisessa huoneessa. Rikkihän ne nyt molemmat tuntuisi olevan, ehkä lähinnä haen kohtalontovereita tai vahvistusta, että onko mulla nyt vain niin paska säkä että molemmat porsi yhtä aikaa? Takuu on voimassa, mutta tämän kokemuksen perusteella ei huvittaisi toisia samanlaisia hakea tilalle.

E: olikin vissiin tämä (vai onko näillä edes mitään eroa? ), ei tuon ainokaisen arvostelun perusteella kyllä oikein hyvää kuvaa saa Kattovalaisin Eglo Frania-S 310 mm IP44
 
Kyllähän se nyt todennäköisempää on että vika on kytkimessä, vaikkei se nyt mahdotonta ole että kummatkin ovat hajonneet/hajonnut valaisin on vienyt kaverin mennessään.
 
Kyllähän se nyt todennäköisempää on että vika on kytkimessä, vaikkei se nyt mahdotonta ole että kummatkin ovat hajonneet/hajonnut valaisin on vienyt kaverin mennessään.
Tämä kävi kyllä mielessä, mutta tilassa on kaksi ovea ja kaksi kytkintä eikä eroa käytöksessä kummallakaan kytkimellä. Plus sitten että toinen valo ei toiminut edes toisessa huoneessa enää, niin rikkihän se on. Ellei tässä tosiaan käynyt niin että kytkin aiheutti hajoamisen, onko nuo integroidut ledit sitten noin hemmetin herkkiä?

Toisaalta tuolla Tokmannin arvosteluissa mainittiin että puolen vuoden aikana oli hajonnut kolme tuollaista, joten ei nuossa laatukaan näytä päätä huimaavan. 5v takuu noilla on, niin kuvittelisin sen jotenkin heijastavan laatuun.
 
Olisko kellään heittää valistuneita arvauksia, että mikä iski mun kylppärin kattovalaisimiin? Pari kappaletta tuollaisia ja asennettu ehkä 6kk sitte. Toimi hienosti vielä tuossa pari tuntia sitten. Sammutin ne toisen oven viereisestä katkaisijasta, menin toiselle ovelle ja ei enää syttynyt kunnolla. Toinen paloi ihan himmeästi, toinen hieman kirkkaammin. Katkaisijaa rämpyttämällä alkoi molemmat palaa yhtä himmeästi. Vilkahtaa kirkkaasti millisekunnin kun kytkee päälle, mutta muuten palaa himmeänä.

Testattu jo käyttää sulake ja vikavirtasuoja pois päältä, mutta ei vaikutusta. Eikä toimi myöskään toisessa huoneessa. Rikkihän ne nyt molemmat tuntuisi olevan, ehkä lähinnä haen kohtalontovereita tai vahvistusta, että onko mulla nyt vain niin paska säkä että molemmat porsi yhtä aikaa? Takuu on voimassa, mutta tämän kokemuksen perusteella ei huvittaisi toisia samanlaisia hakea tilalle.

E: olikin vissiin tämä (vai onko näillä edes mitään eroa? ), ei tuon ainokaisen arvostelun perusteella kyllä oikein hyvää kuvaa saa Kattovalaisin Eglo Frania-S 310 mm IP44
Eiköhän sieltä ole led-driver hajonnut.
 
Olisko kellään heittää valistuneita arvauksia, että mikä iski mun kylppärin kattovalaisimiin? Pari kappaletta tuollaisia ja asennettu ehkä 6kk sitte. Toimi hienosti vielä tuossa pari tuntia sitten. Sammutin ne toisen oven viereisestä katkaisijasta, menin toiselle ovelle ja ei enää syttynyt kunnolla. Toinen paloi ihan himmeästi, toinen hieman kirkkaammin. Katkaisijaa rämpyttämällä alkoi molemmat palaa yhtä himmeästi. Vilkahtaa kirkkaasti millisekunnin kun kytkee päälle, mutta muuten palaa himmeänä.

Testattu jo käyttää sulake ja vikavirtasuoja pois päältä, mutta ei vaikutusta. Eikä toimi myöskään toisessa huoneessa. Rikkihän ne nyt molemmat tuntuisi olevan, ehkä lähinnä haen kohtalontovereita tai vahvistusta, että onko mulla nyt vain niin paska säkä että molemmat porsi yhtä aikaa? Takuu on voimassa, mutta tämän kokemuksen perusteella ei huvittaisi toisia samanlaisia hakea tilalle.

E: olikin vissiin tämä (vai onko näillä edes mitään eroa? ), ei tuon ainokaisen arvostelun perusteella kyllä oikein hyvää kuvaa saa Kattovalaisin Eglo Frania-S 310 mm IP44

Vastaavan näköisiä Egloja ostin joku aika sitten 2kpl ja piti molemmat semmoista ääntä et palautukseen meni molemmat. Ei kyl vakuuttanut merkki.
 
Kävin valaisimien kanssa myymälällä ja yllätys yllätys ei ollut enää saatavilla. Sain sitten hakea hyllystä toisenlaiset tilalle. Airamin "laatua" tällä kertaa, katsotaan ehtiikö näissäkään takuu vanheta.
 
Terve. Tämmöinen vähän erikoisempi kysymys tähän väliin kun tuli hankittua uusi yleismittari ja testattua sitä niin huvikseni testasin minkä laisen jännite lukeman saan kun toisen mittapään kytken (maadoittamattoman) pistorasian nollaan ja toisen pään tietokoneen runkoon no sieltä tuli semmonen lukema kuin 140 volttia mutta rupesin miettimään että mikä aiheuttaa tuollaisen lukeman kun eikö potentiaali eron pitäisi tuossa tilanteessa olla 0v
 
Terve. Tämmöinen vähän erikoisempi kysymys tähän väliin kun tuli hankittua uusi yleismittari ja testattua sitä niin huvikseni testasin minkä laisen jännite lukeman saan kun toisen mittapään kytken (maadoittamattoman) pistorasian nollaan ja toisen pään tietokoneen runkoon no sieltä tuli semmonen lukema kuin 140 volttia mutta rupesin miettimään että mikä aiheuttaa tuollaisen lukeman kun eikö potentiaali eron pitäisi tuossa tilanteessa olla 0v
Jos tietokone on nollaluokan maadoittamattomassa pistorasiassa kuoreen luodaan kahden kondensaattorin avulla häiriösuoja. Herkkä ylesmittari haistaa ton jännitteen, ja se asettuu suunnilleen puoleen verkkojännitteestä.
 
Aika usein tullut kirottua noita ketjutuksia, varsinkin jos kaapelit uppoasennuksena, aiheuttaa omia ongelmia esim jos tarvis sat-antennia tms. liittää samaan kaapelointiin.
Ketjuttaminen jäi 90-luvulle, annetaan sen pysyä siellä.

Jos siellä on ketjutettu verkko, niin viimeiseen ketjutettuun rasiaan on laitettu päätevastus. Ja sitten tuossa on omat ongelmat eli verkko saattaa olla vain ketju600 eli 606MHz asti.
Ja ongelmia tulee lisäämään myöskin tuo se, että Eurodocsis 3.1 tulee vaatimaan 1.3GHz asti antenniverkolta.
 
Porasin kipsilevyn takana olevaan putkitettuun sähköjohtoon tai johtoihin. Tein tarkastusluukun, ja keskellä on kaunis reikä.
Miten sähkömies tuon nopeiten tai parhaiten korjaa?
Teenkö isomman tarkastusluukun tuohon kipsilevyseinään, vai miten tuollainen vika korjataan? Ts.yhdistääkö sähkärijohdon palat toisiinsa jollakin liitoksella, vai miten?
Rakenneilmaisin oli käynnissä, mutta ei sähköjohtojen osalle ja vihkoon meni. Vieressä oli kaapelikouru, niin hölmönä oletin että kaikki johdot on siellä.
Sivukysymys: Meneekö oma hölmöily kotivakuutukseen, kun en tiedä millainen lasku tästä sitten tulee?

1701708394073.png
 
Porasin kipsilevyn takana olevaan putkitettuun sähköjohtoon tai johtoihin. Tein tarkastusluukun, ja keskellä on kaunis reikä.
Miten sähkömies tuon nopeiten tai parhaiten korjaa?
Teenkö isomman tarkastusluukun tuohon kipsilevyseinään, vai miten tuollainen vika korjataan? Ts.yhdistääkö sähkärijohdon palat toisiinsa jollakin liitoksella, vai miten?
Rakenneilmaisin oli käynnissä, mutta ei sähköjohtojen osalle ja vihkoon meni. Vieressä oli kaapelikouru, niin hölmönä oletin että kaikki johdot on siellä.
Sivukysymys: Meneekö oma hölmöily kotivakuutukseen, kun en tiedä millainen lasku tästä sitten tulee?

1701708394073.png
Jos ite korjaisin yhtä johtoa hyvässä putkessa, niin vetäisin vaan uuden sinne ja kytkennät päistä.
 
Porasin kipsilevyn takana olevaan putkitettuun sähköjohtoon tai johtoihin. Tein tarkastusluukun, ja keskellä on kaunis reikä.
Miten sähkömies tuon nopeiten tai parhaiten korjaa?
Teenkö isomman tarkastusluukun tuohon kipsilevyseinään, vai miten tuollainen vika korjataan? Ts.yhdistääkö sähkärijohdon palat toisiinsa jollakin liitoksella, vai miten?
Rakenneilmaisin oli käynnissä, mutta ei sähköjohtojen osalle ja vihkoon meni. Vieressä oli kaapelikouru, niin hölmönä oletin että kaikki johdot on siellä.
Sivukysymys: Meneekö oma hölmöily kotivakuutukseen, kun en tiedä millainen lasku tästä sitten tulee?

1701708394073.png

Kaapeli poikki, parit wagot ja levyä päälle :cool:. No ehkä ne wagot johonkin rasiaan kannattanee suojata.
 
Kaapeli poikki, parit wagot ja levyä päälle :cool:. No ehkä ne wagot johonkin rasiaan kannattanee suojata.
En lähtisi noin tekemään ja säätämään. Eiköhän tässä asennuksessa ole käytetty ml-johtoja, rikkinäiset pois ja uudet tilalle.
On kyllä ollut melkoinen tuuri, että sattunut osumaan just putken keskelle (vaikkakin huono tuuri).
 
Case : rikkinäinen vikavirtapistorasia -> pitäisi vaihtaa uuteen, mutta budjetti tiukka. Olisiko mahdollisuutta päästä halvemmalla jos laittaisi erillisen vikavirtasuojan rasiaan ja mitkä ovat vaihtoehdot?
 
Porasin kipsilevyn takana olevaan putkitettuun sähköjohtoon tai johtoihin. Tein tarkastusluukun, ja keskellä on kaunis reikä.
Miten sähkömies tuon nopeiten tai parhaiten korjaa?
Teenkö isomman tarkastusluukun tuohon kipsilevyseinään, vai miten tuollainen vika korjataan? Ts.yhdistääkö sähkärijohdon palat toisiinsa jollakin liitoksella, vai miten?
Rakenneilmaisin oli käynnissä, mutta ei sähköjohtojen osalle ja vihkoon meni. Vieressä oli kaapelikouru, niin hölmönä oletin että kaikki johdot on siellä.
Sivukysymys: Meneekö oma hölmöily kotivakuutukseen, kun en tiedä millainen lasku tästä sitten tulee?

1701708394073.png

Mitä johtoja tuolla menee? Aika ohkaselta tuon kuvan perusteella vaikuttaa. Alla puhelinpistorasia, RJ45 tms? Tai vaikka IV-koneen ohjauspaneeli?
Puhelinpistorasian tapauksessa ei varmaan kukaan jää kaipaamaan:D
 
Porasin kipsilevyn takana olevaan putkitettuun sähköjohtoon tai johtoihin. Tein tarkastusluukun, ja keskellä on kaunis reikä.
Miten sähkömies tuon nopeiten tai parhaiten korjaa?
Teenkö isomman tarkastusluukun tuohon kipsilevyseinään, vai miten tuollainen vika korjataan? Ts.yhdistääkö sähkärijohdon palat toisiinsa jollakin liitoksella, vai miten?
Rakenneilmaisin oli käynnissä, mutta ei sähköjohtojen osalle ja vihkoon meni. Vieressä oli kaapelikouru, niin hölmönä oletin että kaikki johdot on siellä.
Sivukysymys: Meneekö oma hölmöily kotivakuutukseen, kun en tiedä millainen lasku tästä sitten tulee?

1701708394073.png

95mm pyöreä reikä, johon saa levyseinään tarkoitetun upotetun jakorasian laitettua. Siinä voi tämän kaapelin korjata/vaihtaa. Päälle pyöreä peitekansi.
 
Case : rikkinäinen vikavirtapistorasia -> pitäisi vaihtaa uuteen, mutta budjetti tiukka. Olisiko mahdollisuutta päästä halvemmalla jos laittaisi erillisen vikavirtasuojan rasiaan ja mitkä ovat vaihtoehdot?
Pistä vaikka kuva tilanteesta niin helpompi arvioida.
 
Case : rikkinäinen vikavirtapistorasia -> pitäisi vaihtaa uuteen, mutta budjetti tiukka. Olisiko mahdollisuutta päästä halvemmalla jos laittaisi erillisen vikavirtasuojan rasiaan ja mitkä ovat vaihtoehdot?

Halvinta korjata vastaalla, mutta toki jatkossa edullisempaa kun ovat erilliset.
 
Johtuu vikispistorasiasta. Se protector tjsp pintamallihan sisältää ihan vakion dinkisko vikiksen.
 

Kommentoin tähän eli kirjoittaja meinaa tämän moista rasiaa, jossa vikavirtasuoja erillinen eikä integroitu pistorasiaan. Tässä vikavirtasuoja vaihdettavissa. Todennäköisesti kuitenkin tässä kyseisessä tilanteessa eri malli...

 
Kommentoin tähän eli kirjoittaja meinaa tämän moista rasiaa, jossa vikavirtasuoja erillinen eikä integroitu pistorasiaan. Tässä vikavirtasuoja vaihdettavissa. Todennäköisesti kuitenkin tässä kyseisessä tilanteessa eri malli...

Itse epäilin mutulla vanhan fyysisesti jotenkin hajonneen, kansi halki tai jotain. Ei oikein selviä tuosta alkuperäisestä viestistä mikään näistä seikoista ja siksi pyyhin kuvaa, että olis edes jotain mistä alkaa pohtia tätä.
 
Kommentoin tähän eli kirjoittaja meinaa tämän moista rasiaa, jossa vikavirtasuoja erillinen eikä integroitu pistorasiaan. Tässä vikavirtasuoja vaihdettavissa. Todennäköisesti kuitenkin tässä kyseisessä tilanteessa eri malli...

Joo, tän tyyppisestä vikispistorasiasta voi vaihtaa sen vikilsen jos se hajoaa. Tuosta on olemassa myös toinen, hieman ohuempi malli.
 
Jees, ei ole tollanen. Olen pätevä tekemään sähköasennuksia, mutta kiinteistöpuolen romut ei ole niin tuttuja. Lähinnä mietin vaihtoehtoja, että saisi johokin ap9 yms. Rasiaan vikiksen ja laittaisi sitten ip luokituksen mukaisen rasian vessaan.
 
Jees, ei ole tollanen. Olen pätevä tekemään sähköasennuksia, mutta kiinteistöpuolen romut ei ole niin tuttuja. Lähinnä mietin vaihtoehtoja, että saisi johokin ap9 yms. Rasiaan vikiksen ja laittaisi sitten ip luokituksen mukaisen rasian vessaan.
Varmasti löytyy joku tollanen ratkasu, onhan noita tehty paljonkin vanhoihin kerrostaloasuntoihin missä ei vikistä tulppasulaketauluun saa.
 
Eipä joku gewissin 1os vikispr kovin kallis ole. Eikä epäluotettava.

2 osaisen saa vain pintamallisena
 
Mistä erottaa CEE 16a ja CEE 32e liittimen? Seinässä on liitin ja pitäisi saada selville kumpi se on.
Läpässä pitäisi lukea selkeästi kumpi kyseessä. Yleensä valussa tiedot mutta jos tarrana ja irronnut niin mittaamalla selviää. Sinne pitäisi mahtua joko 61mm tai 70mm korkea pistoke. Mittaus alaosassaoleva haitta mukaanlukien.
 

Liitteet

  • Screenshot 2023-12-10 at 0.48.24.png
    Screenshot 2023-12-10 at 0.48.24.png
    161,9 KB · Luettu: 117
Tämä on vähän pitkä ketju läpi luettavaksi ja haku ei auttanut. Olikohan jossain selitykset merkinnöistä? 16-6h varmaankin tarkoittaa 16a versiota.
 
Tyhmä kysymys: haluaisin vaihtaa keittiön välitilan pistorasiat kauniimpiin, esim. Schneiderin Renovat miellyttäisi silmää. Käykö eri sarjojen rasiat ja kuoret yhteen, ts. selviääkö pelkkien kuorien vaihdolla vai tarvitaanko sähkäriä? Nykyisissä kuorissa lukee ABB ja ovat niitä tylsiä tavallisia neliskanttisia, lieneekö Impressivo-sarjaa sitten.
 
Tyhmä kysymys: haluaisin vaihtaa keittiön välitilan pistorasiat kauniimpiin, esim. Schneiderin Renovat miellyttäisi silmää. Käykö eri sarjojen rasiat ja kuoret yhteen, ts. selviääkö pelkkien kuorien vaihdolla vai tarvitaanko sähkäriä? Nykyisissä kuorissa lukee ABB ja ovat niitä tylsiä tavallisia neliskanttisia, lieneekö Impressivo-sarjaa sitten.
Ei voi pelkkää kuorta vaihtaa vaan koko rasia kuorineen pitää vaihtaa jos nuo renovat haluat.
 
Tyhmä kysymys: haluaisin vaihtaa keittiön välitilan pistorasiat kauniimpiin, esim. Schneiderin Renovat miellyttäisi silmää. Käykö eri sarjojen rasiat ja kuoret yhteen, ts. selviääkö pelkkien kuorien vaihdolla vai tarvitaanko sähkäriä? Nykyisissä kuorissa lukee ABB ja ovat niitä tylsiä tavallisia neliskanttisia, lieneekö Impressivo-sarjaa sitten.

Voit vaihtaa itse pelkät muovit niin pitkään kun uudet muovit ovat tarkoitettu samalle runko-osalle. Tietääkseni kaikki abb sähkökalusteet ovat samalla rungolla, myös busch-jaeger käyttää samoja runkoja ainakin osassa kalusteita.

Abb decento on tuollainen retro tyyppinen, mutta tietääkseni ei löydy 2os pistorasiaa.

Tuo renova ei tosiaan käy abb rungon päälle, koska vihollisfirman tekemä, mutta schneiderilläkin ainakin osa kalusteista on samoilla rungoilla.

1 osainen pistorasia toimii joskus myös eri valmistajien välillä.
 
Viimeksi muokattu:
Voit vaihtaa itse pelkät muovit niin pitkään kun uudet muovita ovat tarkoitettu samalle runko-osalle. Tietääkseni kaikki abb sähkökalusteet ovat samalla rungolla, myös busch-jaeger käyttää samoja runkoja ainakin osassa kalusteita.

Tuo renova ei tosiaan käy abb rungon päälle, koska vihollisfirman tekemä, mutta schneiderilläkin ainakin osa kalusteista on samoilla rungoilla.

1 osainen pistorasia toimii joskus myös eri valmistajien välillä.
Makes sense. Harmi, ettei ABB:lla ole mitään vastaavaa kuin tuo Renova. Muutenkin oudon vähän valmistajat panostavat designiin; samoja halvan näköisiä muovilätkiä ja -laatikoita myydään vuosikymmenestä toiseen, ja ainut "design"-tuote on joku ylihintainen lasikehys. Noi Renovatkin on vain kalpea aavistus esikuvistaan, mutta kivemman ja klassisemman näköiset silti kuin muut bulkkisarjat.
 
Makes sense. Harmi, ettei ABB:lla ole mitään vastaavaa kuin tuo Renova. Muutenkin oudon vähän valmistajat panostavat designiin; samoja halvan näköisiä muovilätkiä ja -laatikoita myydään vuosikymmenestä toiseen, ja ainut "design"-tuote on joku ylihintainen lasikehys. Noi Renovatkin on vain kalpea aavistus esikuvistaan, mutta kivemman ja klassisemman näköiset silti kuin muut bulkkisarjat.
Ninjaeditoin tuonne väliin tuon abb decento sarjan, jossa tosin ei näytä olevan 2 osaista pistorasiaa joita meillä käytetään paljon.
 
Ninjaeditoin tuonne väliin tuon abb decento sarjan, jossa tosin ei näytä olevan 2 osaista pistorasiaa joita meillä käytetään paljon.
Vanhoissa taloissa oli tosi vähän pistorasioita (= vähän sähkölaitteita) ja ne aina yksiosaisia. Sitä kai imitoitu tuossa.
 
Ninjaeditoin tuonne väliin tuon abb decento sarjan, jossa tosin ei näytä olevan 2 osaista pistorasiaa joita meillä käytetään paljon.
Oho, tuohan on hieno ja peräti posliinia kuten kuuluukin! Ei vaan tosiaan ole nähtävästi kaksiosaisena, ja juuri sellaisia itsekin tarvitsisin. Mutta jos olisi vanha remonttikohde niin ehdottomasti laittaisin nuo!
 
Vanhoissa taloissa oli tosi vähän pistorasioita (= vähän sähkölaitteita) ja ne aina yksiosaisia. Sitä kai imitoitu tuossa.
Ei, vaan tällaiset 2 osaiset pistorasiat eivät ole vaan niin yleisiä muualla euroopassa missä sukoa käytetään. On tietysti mahdollista että ne on joissain maissa kielletty.
 
Vanhoissa taloissa oli tosi vähän pistorasioita (= vähän sähkölaitteita) ja ne aina yksiosaisia. Sitä kai imitoitu tuossa.

Ei johdu tuosta vaan siitä että euroopassa ei yleisesti käytetä kaksiosaisia pistorasioita. Ei noita posliinivehkeitä ole alunperin suomen markkinoita silmälläpitäen edes valmistettu koska markkinat ovat niin mitättömät, ABB-nimellä nykyisin tunnettuun yritysryppääseen kuuluu mm. Busch-Jaeger joka suunnittelee ja valmistaa ison osan myös ABB:n nimellä täällä pohjolassa myytävistä sähkökalusteista. Ihan samalla tavoin myös Schneiderillä on esim. Merten ja Enstolla Jung.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 288
Viestejä
4 507 980
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom