Kysymyksiä sähkömiehille

Tuo Sylvania oli ainakin vain avoimeen valaisimeen tarkoitettu. Miten lie nuo muut tuossa listassa.
Saako noita normi kuluttajakaupoista? Näyttää olevan vain näitä 700-800 lumenisia mitä selaisin tutuimpia kauppoja.

Mitenhän tuo Osramin Substitube 720 lumenia (T8 590mm) pärjää 1350 lumenin loisteputkelle kuvullisessa valaisimessa?

Toiseksi onkohan kaikilla merkeillä suorakytkennässä (ilman kuristinta) eroja? Esim. nyt vasta huomasin, että Osram/Ledvance ohjeessa "sytyttimen" paikka (joko se led-oikosulku tai sulake) pitäisi olla lampulle tulevan vaiheen (L) välissä, eikä vasta siinä lampulta lähtevän toiseen lampunkiinnikkeeseen menevän johdon välissä kuten alun perin kuristimen kanssa on.
Onko tuolla väliä oikeasti? Tosiaan joillain muilla se oli ohituksessakin jätetty alkuperäiselle paikalleen. Liekö ne oikosulkupalikat todellisuudessa sittenkin sulakkeita, jolloin tuo Osram/Ledvancen ohje kyllä kuulostaa järkevimmältä.

Osram/Ledvance myös huomautti, että johtojen pitää olla 0.5mm2 vahvuisia tarvittavalla virrankestolla.
Liekö nuo vanhat piuhat edes riittävän vahvuisia?
Nuo loisteputkien lumen arvot kannattaa jakaa kahdella, valoteho noissa heikkeni ensimmäisen tunnin aikana 10% ja (jos muistan oikein) 4000h eliniästä 2500h mentiin n. 400 lumenin teholla.
Tämä siis 58w putkella

Aikanaan teollisuushalleihin vaihtanut noita lediputkia ja yleensä kaverit siellä hallissa jäivät ihmettelemään varjoaan kun läksin
 
Tuo Sylvania oli ainakin vain avoimeen valaisimeen tarkoitettu. Miten lie nuo muut tuossa listassa.
Saako noita normi kuluttajakaupoista? Näyttää olevan vain näitä 700-800 lumenisia mitä selaisin tutuimpia kauppoja.

Mitenhän tuo Osramin Substitube 720 lumenia (T8 590mm) pärjää 1350 lumenin loisteputkelle kuvullisessa valaisimessa?

Toiseksi onkohan kaikilla merkeillä suorakytkennässä (ilman kuristinta) eroja? Esim. nyt vasta huomasin, että Osram/Ledvance ohjeessa "sytyttimen" paikka (joko se led-oikosulku tai sulake) pitäisi olla lampulle tulevan vaiheen (L) välissä, eikä vasta siinä lampulta lähtevän toiseen lampunkiinnikkeeseen menevän johdon välissä kuten alun perin kuristimen kanssa on.
Onko tuolla väliä oikeasti? Tosiaan joillain muilla se oli ohituksessakin jätetty alkuperäiselle paikalleen. Liekö ne oikosulkupalikat todellisuudessa sittenkin sulakkeita, jolloin tuo Osram/Ledvancen ohje kyllä kuulostaa järkevimmältä.

Osram/Ledvance myös huomautti, että johtojen pitää olla 0.5mm2 vahvuisia tarvittavalla virrankestolla.
Liekö nuo vanhat piuhat edes riittävän vahvuisia?
Teknisesti sillä sytytten tilalle tulevalla sulakkeella ei ole merkitystä missä se on,paras paikka olisitietysti siellä ensimmäisenä. Tosin joillain valmistajilöa siellä palikassa ei ole mitään sulaketta, vaan pelkkä lenkki.

Virrat noissa on niin pieniä että käytännössä se johtimen halkaisija ei ole mikään ongelma, todennäköisempi ongelma on haurastunut eriste joka ropisee maahan kun niihin koskee.
 
Teknisesti sillä sytytten tilalle tulevalla sulakkeella ei ole merkitystä missä se on,paras paikka olisitietysti siellä ensimmäisenä.
Niin minustakin tuo paikan vaihto ekaksi tuntuisi järkevimmälle, jos tuossa on muutakin kuin vain lenkki. Mutta kaipa tuo toimii muuttamatta paikkaakin vaikka se olisi sulake mutta se ei kai toimi ihan odotetulla tavalla silloin siinä tilanteessa mitä se sulake tekisi, jos sen tarve tulisi?

Tosin joillain valmistajilöa siellä palikassa ei ole mitään sulaketta, vaan pelkkä lenkki.
Kumminhan tuo on Osramin Substitubeissa? En huommannut mainintaa, että miten se on. Ei myöskään ollut ohjeissa kuvausta, että ei olisi sitä palikkaa lainkaan käytössä.

Virrat noissa on niin pieniä että käytännössä se johtimen halkaisija ei ole mikään ongelma, todennäköisempi ongelma on haurastunut eriste joka ropisee maahan kun niihin koskee.
Mittailin, että tuossa olisi joku 0.75 - 0.8mm jäykkä kupari. Eriste ei ole hauras. Olisko tuo nyt sitä 0.5mm2 johtoa?
Näköjään saa pinnillä irtikin kuristimesta, ei siis tarvisi katkoa mitään.

Rane ehdotti, että kuristimelle menevät kaksi johtoa pistäisi yhteen jollakin tämän tapaisella liittimellä. Antoi tuollaisen havainnollistavan kuvan asiasta.
Minusta tuon voisi tehdä niinkin, että vain se kannalle menevä johto tökättäisiin suoraan valaisimen L-tulon kanssa yhteen, olisi yksi liitos vähemmän.

Tuollainen lampun kanta missä sytyttimen paikka, tuossa kai pitäisi johtojen paikat vaihtaa, jos tuon "led-sytkärin" haluaisi sijaitsevan ennen L-tuloa putkelle eikä sen jälkeen kuten se loisteputken kanssa on.

Pitäisiköhän valaisimen virran tulopuolella oleva konkka poistaa? On 0.1 arvolla, eli ei tulkintani mukaan ole kompensaatiokonkka vaan jokin muu.
 

Liitteet

  • IMG1.jpg
    IMG1.jpg
    92,3 KB · Luettu: 40
  • IMG2.jpg
    IMG2.jpg
    43,2 KB · Luettu: 40
Viimeksi muokattu:
Nuo loisteputkien lumen arvot kannattaa jakaa kahdella, valoteho noissa heikkeni ensimmäisen tunnin aikana 10% ja (jos muistan oikein) 4000h eliniästä 2500h mentiin n. 400 lumenin teholla.
Tämä siis 58w putkella

Kyllähän se sama vaiva on noissa ledi putkissakin. Serkun talliin vuosia sitten laitoin 5kpl 2x22W yleisvalaisimia niin eipä siellä enää samaa tehoa ole mitä uutena. Yksi putkistakin kuoli vajaassa 2v.

Laatueroja toki noissa varmasti on paljonkin. Nää oli sellaisia 40€ kikottimia joissa siis putket mukana.
 
Niin minustakin tuo paikan vaihto ekaksi tuntuisi järkevimmälle, jos tuossa on muutakin kuin vain lenkki. Mutta kaipa tuo toimii muuttamatta paikkaakin vaikka se olisi sulake mutta se ei kai toimi ihan odotetulla tavalla silloin siinä tilanteessa mitä se sulake tekisi, jos sen tarve tulisi?

Muutetaan niitä elektronisella liitäntälaitteellakin olevia loisteputkivalaisimia ledeille ja niissä ei ole sytkää, eikä toisaalta ohjeissa, mitä itse olen löytänyt, vaatimusta sulakkeen lisäämiselle -> sen led "sytyttimen" on pakko olla merkityksetön.

Luin myös Tukesin sivut aiheesta ja näyttäis oleen aika herran haltuun hommaa, ei säädöksiä määräyksia tai standardeja, noudatetaan vaan "muutossarjan" valmistajan ohjeita. Mikä sarja se on jos kytketään jännite vaan olemassaoleviin kantoihin - ehkä sillä viitataan itse putkeen. Sitten kun vaihdetaan eri merkkinen putki niin paperilla varmaan pitäisi sähkärin tehdä "muunnos" uudestaan tjsp...? Niin tai näin Tukesin mukaan siihen valaisimeen pitäisi anyways tehdä uusi tyyppikilpi ja tekijän tiedot jne. Eri asia kuka tekee oikeasti.

Kaikissa led putkissa mitä oon käsissä pitänyt on anyways toisessa päässä jännitteen syöttö ja toisessa joko oikosulku tai sulake, eli toimivat sekä suorakytkennällä, että toisen pään kautta toisen piuhan kierrättämällä. Yhdestä putkestä käräytin sulakkeen, toimii vaan enää suorakytkennällä, toisessa ei ollut sulaketta vaan oikosulku ja silloin tosiaan paukkui...

Sylvanian muutosohjeen luin ajatuksen kanssa, siellä annettiin vaihtoehdoiksi sekä suorakytkentä, että toisen pään kautta kierrätys. Ei vaatimusta mistään sulakkeista.

Ei käy kateeksi sähkäreitä kun asiakkaat odottaa että ois vastaus kuin apteekin hyllyltä näihin konversioihin, kun ei ole Tukseillakaan ja eri valmistajilla eri ohjeet.
 
Muutetaan niitä elektronisella liitäntälaitteellakin olevia loisteputkivalaisimia ledeille ja niissä ei ole sytkää, eikä toisaalta ohjeissa, mitä itse olen löytänyt, vaatimusta sulakkeen lisäämiselle -> sen led "sytyttimen" on pakko olla merkityksetön.
Joo, sitä se ranekin ounasteli. Arveli lisäksi, että kuristimen ohitus irrottamalla piuha siitä ja kytkemällä yhteen mahdollistaisi mielen muuttamisen ja palauttamisen loisteputkivalaisimeksi takaisin. :)

Luin myös Tukesin sivut aiheesta ja näyttäis oleen aika herran haltuun hommaa, ei säädöksiä määräyksia tai standardeja, noudatetaan vaan "muutossarjan" valmistajan ohjeita. Mikä sarja se on jos kytketään jännite vaan olemassaoleviin kantoihin - ehkä sillä viitataan itse putkeen. Sitten kun vaihdetaan eri merkkinen putki niin paperilla varmaan pitäisi sähkärin tehdä "muunnos" uudestaan tjsp...? Niin tai näin Tukesin mukaan siihen valaisimeen pitäisi anyways tehdä uusi tyyppikilpi ja tekijän tiedot jne. Eri asia kuka tekee oikeasti.
Olisi jännä kuulla palstan sähkäreiltä tekeekö ne uudet tyyppikilvet tuossa tilanteessa.

Niin ja repiikö ne kaikki konkat pois tuolta kuristimen lisäksi vai voiko tuon 0.1 arvoilla olevan sokeripalan jättää sinne?
 
Joo, sitä se ranekin ounasteli. Arveli lisäksi, että kuristimen ohitus irrottamalla piuha siitä ja kytkemällä yhteen mahdollistaisi mielen muuttamisen ja palauttamisen loisteputkivalaisimeksi takaisin. :)


Olisi jännä kuulla palstan sähkäreiltä tekeekö ne uudet tyyppikilvet tuossa tilanteessa.

Niin ja repiikö ne kaikki konkat pois tuolta kuristimen lisäksi vai voiko tuon 0.1 arvoilla olevan sokeripalan jättää sinne?
No tuota kytkennän palauttamista loisteputkelle ei kannata paljon miettiä, eikös nuo kaikki loisteputketkin mene myyntikieltoon? Tai taitaa olla nytkin niin että enää saa myydä varastot tyhjiksi ellen ihan väärin muista.

Itse jos olisin sähkäri ja jollekin toiselle tuollaisen muutoksen tekisin, niin repisin kyllä konkat, kuristimet sun muut turhat pois, kytkisin sähkön kiertämään putken molempien päiden kautta ja laittaisin ainakin jonkinlaisen "Muutettu vain LED-käyttöön" -tarran valaisimeen. Tuo että kytkisin tuolla tavalla perustuu siihen että sitten on sama kummin päin putken laittaa eikä ole sitä oikosulkuvaaraa jos laittaa putken väärin päin kuten käy jos vaan kytkee sähköt toiseen päähän putkea.
 
No tuota kytkennän palauttamista loisteputkelle ei kannata paljon miettiä, eikös nuo kaikki loisteputketkin mene myyntikieltoon? Tai taitaa olla nytkin niin että enää saa myydä varastot tyhjiksi ellen ihan väärin muista.
No tuo oli lähinnä ranen ehdotus, jos jostain syystä haluaa muutoksen perua.

Itse jos olisin sähkäri ja jollekin toiselle tuollaisen muutoksen tekisin, niin repisin kyllä konkat, kuristimet sun muut turhat pois, kytkisin sähkön kiertämään putken molempien päiden kautta ja laittaisin ainakin jonkinlaisen "Muutettu vain LED-käyttöön" -tarran valaisimeen. Tuo että kytkisin tuolla tavalla perustuu siihen että sitten on sama kummin päin putken laittaa eikä ole sitä oikosulkuvaaraa jos laittaa putken väärin päin kuten käy jos vaan kytkee sähköt toiseen päähän putkea.
Eli et vain ohittaisi kuristinta iskemällä siihen meneviä johtoja wagolla yhteen ja poistamalla konkat? Poistaisitko kuristimen silloinkin, jos sen poisto edellyttäisi työlästä valaisinkaapin irrotusta seinästä ja purkamista, että hankalassa paikassa olevan kuristimen voisi ruuvata irti?
 
No tuo oli lähinnä ranen ehdotus, jos jostain syystä haluaa muutoksen perua.


Eli et vain ohittaisi kuristinta iskemällä siihen meneviä johtoja wagolla yhteen ja poistamalla konkat? Poistaisitko kuristimen silloinkin, jos sen poisto edellyttäisi työlästä valaisinkaapin irrotusta seinästä ja purkamista, että hankalassa paikassa olevan kuristimen voisi ruuvata irti?
No tietty jos se kuristin sun muut romut ovat jossain älyttömän hankalassa paikassa niin olkoot siellä, silloin pelkkä ohittaminen on ihan ok. Mutta yleensähän nuo ovat kohtalaisen helpossa paikassa olleet kaikissa valaisimissa mihin itse olen koskenut, ei ainakaan tule mieleen yhtäkään missä kuristin olisi ollut jossain jemmassa.
 
No tietty jos se kuristin sun muut romut ovat jossain älyttömän hankalassa paikassa niin olkoot siellä, silloin pelkkä ohittaminen on ihan ok. Mutta yleensähän nuo ovat kohtalaisen helpossa paikassa olleet kaikissa valaisimissa mihin itse olen koskenut, ei ainakaan tule mieleen yhtäkään missä kuristin olisi ollut jossain jemmassa.
Polarian kaapissa on n. 5cm korkeassa tilassa ruuvit yläpuolella. Jollain räikällä jossa ristipää voisi teoriassa onnistua purkamatta koko paskaa ensin mutta silloinkin vähintään ovet pitäisi poistaa, kun tuota ruuvia painaa niin luultavasti runko joustaa sen verran, että lasiovet tippuu alas.
Olisi siis hyväksyttävää irrottaa johdot kuristimelta ja pistää yhteen wagolla?

Mutta kaikki vanhat konkat siis pois kokonaan ml. 0.1 arvon häiriönpoistokonkka (ei siis kompensaatiokonkkaa kuulemma ole tuossa)?
 
Eli et vain ohittaisi kuristinta iskemällä siihen meneviä johtoja wagolla yhteen ja poistamalla konkat? Poistaisitko kuristimen silloinkin, jos sen poisto edellyttäisi työlästä valaisinkaapin irrotusta seinästä ja purkamista, että hankalassa paikassa olevan kuristimen voisi ruuvata irti?

Veikkaan että nopeammin riippii valaisimen tyhjäksi kaikesta rojusta ja kytkee uusiksi, kuin että alkaa piirtelemään tupakkiaskin kanteen kytkentäkaavioita ja miettimään mitä piuhoja mistäkin kohtaa yhteen wagoilla jne...?

Parhaassa tapauksessa voi uudelleenkäyttää vanhat piuhat jos osaa no sopivasti leikata, itse kyllä pätkin aina liian lyhyeksi ja sitten perkeleen kera kannat irti, nitkutat piuhat irti varovasti ja uudet...

Jos ja kun ranetat kuitenkin itse (pakollinen disclaimer: ei saa, ellei sähkäri tarkista kytkentöjä), niin unohda suosiolla ne loisteputket, ruuvaille kaikkki ylimääräiset rojut irti ja kytke ajatuksella uusiksi. Sekä hanki edes kontaktiton jännitteenilmaisin ja katso, ettet ole kytkenyt peilikaapin runkoon jännitettä (disclaimer: ei ole luotettava mittaustapa jne. mutta olisi yksi putkari enemmän hengissä jos eräskin rane ois ees tämän tehnyt).
 
Veikkaan että nopeammin riippii valaisimen tyhjäksi kaikesta rojusta ja kytkee uusiksi, kuin että alkaa piirtelemään tupakkiaskin kanteen kytkentäkaavioita ja miettimään mitä piuhoja mistäkin kohtaa yhteen wagoilla jne...?
Hmm, mutta tuossa kuristimen ohituksessa ei voi mennä väärin kytkentä tulkintani mukaan mitenkään, ainostaan yksi ylimääräinen liitos tulee. Olenkohan ymmärtänyt jotain ihan väärin, jos näin ei olekaan?
 
Hmm, mutta tuossa kuristimen ohituksessa ei voi mennä väärin kytkentä tulkintani mukaan mitenkään, ainostaan yksi ylimääräinen liitos tulee. Olenkohan ymmärtänyt jotain ihan väärin, jos näin ei olekaan?

En väittänyt etteikö noin onnistuisi, en vain tiedä. Piirrä eka kytkentäkaavio nykyisestä kytlennästä ja sit siihen suunnittelemasi muutos ja tämän jälkeen vertaa ohjeiden mukaiseen kytkentäkaavioon, että onko samanlainen ja ettei jännitteitä ole väärissä paikoissa jne. Tässä ajassa sitä kerkeääkin repiä rojut irti ja johdottaa uusiksi.

En oo sähkäri mutta 30v elektroniikka harrastaneena olen huomannut, että päässä rätnätyt kytkennät on useammin väärin kuin oikein, jos niitä ei piirrä, ainakin jos ei ole tehnyt ennen hommaa useita kertoja...

Edit: voi olla että itse mietin 2 putkisen valaisimen kytkentöjä (itsellä ollut vain näitä), jotka on vähän hankalammat, ehkä 1 putkinen on triviaali.

Edit2: No joo kyllähän ton 1-putkisen magneettisen kuristimen loisteputken kytkentä on triviaali nyt kun katson... ei kai sitä voi mokata...
 
Viimeksi muokattu:
Mä en ole riipinyt niitä vanhoja kuristimia/liitäntälaitteita yleensä pois sieltä. Ei ne siellä paljoa paina. Konkan olen kyllä,poistanut.

Joissain valaisimissa ne kuristimet on poppareilla kiinni, joten se irroitus olisi myös melko työlästä.
 
Mä en ole riipinyt niitä vanhoja kuristimia/liitäntälaitteita yleensä pois sieltä. Ei ne siellä paljoa paina. Konkan olen kyllä,poistanut.

Joissain valaisimissa ne kuristimet on poppareilla kiinni, joten se irroitus olisi myös melko työlästä.
Juuri näin. Kuulostaa turhalta työltä, kun ne ei siellä enää virtoja saa kuitenkaan niin mitäpä haittaa olisi.
Oletko johdottanut kokonaan uudelleen, vai pistänyt tuollaisen wago kytkennän vanhoja piuhoja hyödyntäen?
Tuossa polarian kaapissa voisi 5cm lyhentyä piuhat, jos kokonaan uusisi + jäisi tuo yksi wago liitos pois (haittaako se oikeasti mitään?).
 
Edit: voi olla että itse mietin 2 putkisen valaisimen kytkentöjä (itsellä ollut vain näitä), jotka on vähän hankalammat, ehkä 1 putkinen on triviaali.

Edit2: No joo kyllähän ton 1-putkisen magneettisen kuristimen loisteputken kytkentä on triviaali nyt kun katson... ei kai sitä voi mokata...
Näin ranekin sanoi, kun piuhoja katsoi. Pienin virhemahdollisuus tuolla wago kuristimen ohituksella olisi kuin kokonaan uusiksi johdottamalla.
Ainoastaan se "sytkärin" paikka jää "väärälle puolelle" (lue samalle puolelle kuin se oli loisteputken kanssa).
 
Juuri näin. Kuulostaa turhalta työltä, kun ne ei siellä enää virtoja saa kuitenkaan niin mitäpä haittaa olisi.
Oletko johdottanut kokonaan uudelleen, vai pistänyt tuollaisen wago kytkennän vanhoja piuhoja hyödyntäen?
Tuossa polarian kaapissa voisi 5cm lyhentyä piuhat, jos kokonaan uusisi + jäisi tuo yksi wago liitos pois (haittaako se oikeasti mitään?).
Vanhoilla johdoilla, en ole mitään kunnolla paistettuja valaisimia päässyt muuttamaan. Liitokset wagoilla, tai sitten valaisimen omiin liittimiin, siitä riippuen miten ollut helpoin tai selkein.

Jos johdot joutuu uusimaan on aika hyvät mahdollisuudet että saa uusia myös kannat. Loisteputki kuumentaa niitä kantoja, jotka siten haurastuvat, ja niiden johtoliittimet on yleensä ajateltu vain kertaalleen kytkettäväksi.
 
Vanhoilla johdoilla, en ole mitään kunnolla paistettuja valaisimia päässyt muuttamaan. Liitokset wagoilla, tai sitten valaisimen omiin liittimiin, siitä riippuen miten ollut helpoin tai selkein.

Jos johdot joutuu uusimaan on aika hyvät mahdollisuudet että saa uusia myös kannat. Loisteputki kuumentaa niitä kantoja, jotka siten haurastuvat, ja niiden johtoliittimet on yleensä ajateltu vain kertaalleen kytkettäväksi.
OK. Näin se ranekin asian ajatteli, että ei johtoja tarvi uusia, jos ne eivät ole "rapeat". :)

Onko tuollainen 4w (230v) tehoinen poistopuhallin sellainen, joka myös särkee elektronisen muuntajan samassa virtapiirissä?
Jotenkin itsestäni tuntuisi ettei tuollainen nykyaikainen pikkumoottori mitään tuhansien volttien piikkejä heittelisi, ainakaan vanhan loisteputken tasoa. Miten on?
 
Siis tuoko koskee myös GU10 LEDejä? Koska luulisi, että noita asennellaan vähän joka paikkaan eikä kyllä yhdessäkään ostamassani lampussa ole ollut ukaasia varoittamassa loisteputkilampuista saman kytkimen alla.

Ihan yhtä herkkiä ne on kuin muutkin, jos ei herkempiä, kun se liitäntäelektroniikka on tungettu sinne kantaan.
 
Keittiön välitilaan pitäisi yksi pistorasia laittaa. Muut kalusteen mustia exxacteja. Johdot tulevat betoniseinästä välitila lasin läpi 9 cm yläkaappien pohjasta. Aikasemmin oli valaisin pistorasia eli kojerasiaa ei ole.

Ajatuksena olisi laittaa 2-osainen pinta-asennus kojerasia mutta millä tämä kannattaisi kiinnittää Yläkaappien pohjaan sopivan kokoinen kulmarauta ja lisäksi liimamassalla lasiin kiinni olisi yksi idea.

Onko tähän kommenttaja tai parempia ideoita miten tai millä tuotteella kannattaisi toteuttaa? Kulmarasiaa varten pitäisi laittaa kaapin pohjaan fylliä, jotta rasian saisi johtojen päälle
 
Keittiön välitilaan pitäisi yksi pistorasia laittaa. Muut kalusteen mustia exxacteja. Johdot tulevat betoniseinästä välitila lasin läpi 9 cm yläkaappien pohjasta. Aikasemmin oli valaisin pistorasia eli kojerasiaa ei ole.

Ajatuksena olisi laittaa 2-osainen pinta-asennus kojerasia mutta millä tämä kannattaisi kiinnittää Yläkaappien pohjaan sopivan kokoinen kulmarauta ja lisäksi liimamassalla lasiin kiinni olisi yksi idea.

Onko tähän kommenttaja tai parempia ideoita miten tai millä tuotteella kannattaisi toteuttaa? Kulmarasiaa varten pitäisi laittaa kaapin pohjaan fylliä, jotta rasian saisi johtojen päälle
Lista-asennusrasia tuolla kulmaraudalla kaapin pohjaan. Kulmaraudan selkäpuolelelle tuolinjalkahuopa ettei paukuta lasia vasten.
 
Lista-asennusrasia tuolla kulmaraudalla kaapin pohjaan. Kulmaraudan selkäpuolelelle tuolinjalkahuopa ettei paukuta lasia vasten.

Exxactin lista-asennusrasioita ei valitettavasti näytä mustana löytyvän, mutta täytyy katsoa jos katse kestäisi impressivon.

Huopa vinkki hyvä!
 
Ihan yhtä herkkiä ne on kuin muutkin, jos ei herkempiä, kun se liitäntäelektroniikka on tungettu sinne kantaan.
OK. Hyvä tietää.

Tuli hankittua tuollainen Osram Substitube T8 590mm 3000k 720 lumenin putki kokeeksi. Valoteho on suunnilleen sama kuin about 5 vuotta käytetyssä Osramin 1350 lumenin 2700k loisteputkessa. Selvästi kylmempi ja valkoisempi sävy tuossa 3000k ledissä. Ei ihan hirveä mutta kyllä tuossa aika kalpealta näyttää tuon valossa. Valoa saisi kyllä olla enemmänkin, ei tuo paha mutta ei tuo kyllä pakasta vedetylle loisteputkelle pärjäisi.
Toinen mitä ihmettelin, niin ymmärsin, että valoa tulisi led-putkessa aika kapealta alalta mutta en kyllä tuota lampunkannassa pyörittelemällä oikein mitään selvää valoistampaa puolta siitä löytänyt. Vain se n. sentin levyinen "led-nauhan" tausta joka on pimeä, mutta sen jälkeen oli kyllä ihan sama mihin suuntaan se osoittaa, kunhan tuon laittoi taakse?!?!

Pitää vielä etsiskellä, jos löytyisi jotain vielä tehokkaampaa. Onkohan Airamin T8 LEDeissä lainkaan tukea suoralle 230v (käyttö ilman kuristinta) käytölle?En huomannut tuotetiedoissa mitään mainintaa asiasta. Esim. Osram/Ledvancen sivuilta, kun lataa substituben ohjeita, niin siellä on selvästi kaikki vaihtoehdot, myös ilman kuristinta. Tulipa putken mukana tarrakin, että valaisin on vain LED-putkille (tosin englanninkielinen).
Vai onko kaikki kuristimille tarkoitetut LED-putket myös suoralla 230v verkkovirralla toimivia?

EDIT. T8 3000k putkien CRI:stä tuli googletettua ja jostain löysin speksejä missä oli yksityiskohtaisesti tietoja ja mm. CRI-arvon lisäksi mainittu myös R9 (eli punaisen värin toisto) ja se oli kaikissa mitä kävin läpi 0, taisi jossain olla peräti 1. Liekö nuo arvot huumorilla vedetty listaan mutta ei niiden kohdalla ollut pelkkää viiva, että ei olisi tietoa, joten oletan, että olisi mitattu arvo. Tuon ostamani LED-putken perusteella voisi kyllä uskoa, että tuota luokkaa se R9 on, kun vertailen talouden muihin LED-lamppuihin jotka ovat joko CRI 90 tai enemmän ja joissa tuo R9 arvo on vähintään 52. Toki se vaikeuttaa jo lähtökohtaisesti vertailua, että kaikki muut LED-lamput meillä on 2700k ja tuo putki 3000k, joten sekin siitä jo tekee melko kalpean oloisen.

Vielä mietin tuota 230v 4w poistopuhallinta, että tuleeko tuosta samaan virtapiiriin elektronisen muuntajan rikkovaa virtapiikkiä kuristimella varustetun loisteputkivalaisimen tyyliin? Tuntuisi, että noin pienitehoinen moottori ei olisi ongelma? Onhan liesituulettimissakin usein E14 tai spotti led-lamput sisällä, ja niissä sentään puhallinmoottoritehot helposti 100w tai enemmänkin.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä asennuskaapeliksi alaslaskettuun kattoon GU10 (eli 230v) upotettaville 3kpl 8w/230v spottivaloille, jotka saa ketjutettua?

Kelpaako monisäikeinen taipuisa MSK H05VV-F 3x1mm2 vai pitääkö olla paksumpaa tai peräti jäykkää MMJ:tä? Kokonaispituus johdolle ketjutettuna 2-3 metriä. Ohjeessa mainitaan vain 3x2.5mm2, tarkoittaneeko suurinta kaapelipaksuutta mikä mahtuu liittimeen?

Saako nuo laittaa pistotulpalla olevaksi alaslasketun katon sisällä olevaan tavalliseen pistorasiaan (ei siis valaisinpistorasia)? Vai onko syytä kytkeä jakorasialle kiinteänä asennuksena?

Valaisimen ohjeessa myös kuvattu kevin kytkentä mutta sen liitinpaneelissa se ei mene mihinkään valaisimessa (ei edes runkoon). Onko sama kytkeä se silti vai jättää pois ja piuha vain L ja N liittimiin?

Vessan katossa riittänee IP20/23 suojattu valaisin?
 
Viimeksi muokattu:
Jos rakennukseen asennetaan ILP ja ulkoyksikön läheisyydessä on vanha, mutta ehkä pistorasia ilman VVS, eikös tuo ole laillinen käyttää kumikaapeli/pistotulppametodilla vallan hyvin?

Ensimmäistä kertaa tämän elämän aikana tuollainen osui silmään ja ei kyllä jaksa muistaa koulun penkiltä tuohon liittyviä sääntöjä
 
Mikä asennuskaapeliksi alaslaskettuun kattoon GU10 (eli 230v) upotettaville 3kpl 8w/230v spottivaloille, jotka saa ketjutettua?

Kelpaako monisäikeinen taipuisa MSK H05VV-F 3x1mm2 vai pitääkö olla paksumpaa tai peräti jäykkää MMJ:tä? Kokonaispituus johdolle ketjutettuna 2-3 metriä. Ohjeessa mainitaan vain 3x2.5mm2, tarkoittaneeko suurinta kaapelipaksuutta mikä mahtuu liittimeen?
MMJ:tä tällaisiin ehdoteltiin näköjään, kun kaivelin vähän tarkemmin. Aika monessa oli ihan avatava boksi, jonka sisällä vedonpoisto ja jousiliitin kytkentää sekä ketjutusta varten. Olisi vain aika pirullisen jäykkää piuhaa risteilemään uppovalosta toiseen ketjutettuna.
 
Vanha seinävalaisin, joka oli tarkoituksena laittaa seinälle takaisin hukkui remontin aikana.
Seinästä tulee johto jossa on kaksi johdinta. Tuleeko siihen asentaa seinävalaisimia, joihin kytketään 2 johdinta? Eli valaisimet, joissa on paikka myös maadoitusjohdolle on syytä jättää kauppaan?
 
Vanha seinävalaisin, joka oli tarkoituksena laittaa seinälle takaisin hukkui remontin aikana.
Seinästä tulee johto jossa on kaksi johdinta. Tuleeko siihen asentaa seinävalaisimia, joihin kytketään 2 johdinta? Eli valaisimet, joissa on paikka myös maadoitusjohdolle on syytä jättää kauppaan?
Maadoitus vain jätetään kytkemättä.
 
Vanha seinävalaisin, joka oli tarkoituksena laittaa seinälle takaisin hukkui remontin aikana.
Seinästä tulee johto jossa on kaksi johdinta. Tuleeko siihen asentaa seinävalaisimia, joihin kytketään 2 johdinta? Eli valaisimet, joissa on paikka myös maadoitusjohdolle on syytä jättää kauppaan?

En näe muutenkaan mitään syytä asentaa mitään muita kuin kaksoiseristettyjä valaisimia asuintiloihin, mutta noilla pohjatiedoilla hankalaa sanoa yhtään mitään.
Mikä on lattiamateriaali, ovatko huoneen pistorasiat maadoitettuja? Onko valaisimen lähellä maadoitettua sähköpatteria tai muuta johtavaa metallirakennetta?
 
Mitäs kannattaa huomioida kun sähköjä aletaan autokatos/varastoon laittamaan? Ei tule lämminta tilaa. Pistokkeita tarpeeksi, virtaa varata riittävästi, kaapeli kaivaa maahan.
 
Mitäs kannattaa huomioida kun sähköjä aletaan autokatos/varastoon laittamaan? Ei tule lämminta tilaa. Pistokkeita tarpeeksi, virtaa varata riittävästi, kaapeli kaivaa maahan.

Autojen kohdalla valoja ei ainakaan kannata laittaa siihen auton yläpuolelle keskelle auton kattoa vaan auton eteen, taakse ja sivuille (eli kulkuväylille). On nimittäin hiljaa suolesta, jos valot on asennettu suoraan siihen auton yläpuolelle ja pitää jotakin etsiä lattialta tai vaikka vain kurkistaa konepellin alle, kun on pimeä vuodenaika. Siellä auton sivuilla on aina hämärää ja joka kerta saa kaivaa jostain lisävaloa esille. Laittaisin myös pistorasioita auton luona sekä etu- että takapään kohdalle.
 
Mitäs kannattaa huomioida kun sähköjä aletaan autokatos/varastoon laittamaan? Ei tule lämminta tilaa. Pistokkeita tarpeeksi, virtaa varata riittävästi, kaapeli kaivaa maahan.
Tässä vain muutama:

- Pistorasioita riittävästi ja onko tarvetta 3-vaihepistorasialle, tuleeko sähköauton latausta jne. ?

- Minkälaiset valaisimet ja miten niitä halutaan ohjata?

- Pieni keskus/kotelo pistorasia- ja valoryhmien sulakkeita varten, vikavirtasuojakytkin on myös pakollinen

- Kaapelireittiä ja läpivientipaikkoja katsella etukäteen

- Maakaapeli kannattaa asentaa putkeen, koska samalla hoituu sekä kaapelin mekaaninen suojaus että helpompi tehdä tulevaisuudessa muutoksia/lisäyksiä
 
Viimeksi muokattu:
Miten tällaisesta jousiliittimestä vapautetaan kuvassa näkyvän konkan johdot (katkomatta niitä)?
 

Liitteet

  • liitin.jpg
    liitin.jpg
    105,7 KB · Luettu: 156
Kaapeli maaputkeen laitetaan ja samalla jos future proofais ethernet-kaapelilla. Eikös pääkeskuksen automaattisulakkeet aika pitkälti riitä?
 
Miten tällaisesta jousiliittimestä vapautetaan kuvassa näkyvän konkan johdot (katkomatta niitä)?
Tuota konkan puolta ei ole tuossa mallissa tarkoitettu irroitettavaksi, eli ei välttämättä mitenkään. Vain vasemman puolen johdoille on nuo irroitusnapit. Tietty nuo pikkureiät saattavat olla sopivasti vapautusmekanismin kohdalla eli tuurilla siitä ruuvarilla painamalla saattaa irrota tai sitten jos saa pyöriteltyä konkan jalkoja niin saattaa pikkuhiljaa tulla ulospäin.
 
Tuota konkan puolta ei ole tuossa mallissa tarkoitettu irroitettavaksi, eli ei välttämättä mitenkään. Vain vasemman puolen johdoille on nuo irroitusnapit. Tietty nuo pikkureiät saattavat olla sopivasti vapautusmekanismin kohdalla eli tuurilla siitä ruuvarilla painamalla saattaa irrota tai sitten jos saa pyöriteltyä konkan jalkoja niin saattaa pikkuhiljaa tulla ulospäin.
Eikö tuossa kuvassa näy pienet ruuvit vai näenkö ihan harhoja?
 
Miten tällaisesta jousiliittimestä vapautetaan kuvassa näkyvän konkan johdot (katkomatta niitä)?

Painamalla noista pikku testiaukoista esim. jännitteenkoettimen piikillä.

T150.jpg


Pyörittelemällä tai voimalla vetämällä johdin luultavimmin katkeaa tai liitin vaurioituu käyttökelvottomaksi.
 
En näe muutenkaan mitään syytä asentaa mitään muita kuin kaksoiseristettyjä valaisimia asuintiloihin, mutta noilla pohjatiedoilla hankalaa sanoa yhtään mitään.
Mikä on lattiamateriaali, ovatko huoneen pistorasiat maadoitettuja? Onko valaisimen lähellä maadoitettua sähköpatteria tai muuta johtavaa metallirakennetta?

Tuli lopulta hankittua näköjään sattumalta kaksoieristetty valaisin.

Tuli hommattua omakotitalo ja on tavoitteena oppia kaikista järjestelmistä edes vähän. Olisiko jaksamista selittää, että mikä vaikutus kyseisillä asioilla on valaisimen valinnassa? Meidän tilanteessa kyseisessä huoneessa on laattalattia, pistorasiat maadoitettu ja ei sähköpatteria lähistöllä.
 
Tuli lopulta hankittua näköjään sattumalta kaksoieristetty valaisin.

Tuli hommattua omakotitalo ja on tavoitteena oppia kaikista järjestelmistä edes vähän. Olisiko jaksamista selittää, että mikä vaikutus kyseisillä asioilla on valaisimen valinnassa? Meidän tilanteessa kyseisessä huoneessa on laattalattia, pistorasiat maadoitettu ja ei sähköpatteria lähistöllä.

No tuossa tapauksessa lattiapinta on johtava ja mikäli siihen olisi asennettu seinävalaisin jonka maadoitus jätetään kytkemättä niin valaisimen vikaantuessa sillä tavoin että runko tulee jännitteiseksi sen runkoa koskettaessa saa sähköiskun. Maadoituksen ollessa kytketty sulake palaisi ja suojaisi käyttäjää sähköiskulta.

Kaksoiseristetyssä valaisimessa on nimensä mukaisesti kaksi eristävää kerrosta jännitteisten osien päällä joten sähköiskun todennäköisyys on pieni vaikka runko olisikin metallia. Ja ei myöskään tarvitse missään tilanteessa murehtia sitä että valaisimelle ei esim tule maadoitusjohdinta. Myöskään tappavan virhekytkennän mahdollisuutta ei ole eli vaihejohdinta ei ole mahdollista kytkeä maahan.
Eli pelkästään positiivisia puolia vrt maadoitettu tai vanhan ajan maadoittamaton valaisin.
 
Tuota konkan puolta ei ole tuossa mallissa tarkoitettu irroitettavaksi, eli ei välttämättä mitenkään. Vain vasemman puolen johdoille on nuo irroitusnapit. Tietty nuo pikkureiät saattavat olla sopivasti vapautusmekanismin kohdalla eli tuurilla siitä ruuvarilla painamalla saattaa irrota tai sitten jos saa pyöriteltyä konkan jalkoja niin saattaa pikkuhiljaa tulla ulospäin.
Eikö tuossa kuvassa näy pienet ruuvit vai näenkö ihan harhoja?
Painamalla noista pikku testiaukoista esim. jännitteenkoettimen piikillä.

T150.jpg


Pyörittelemällä tai voimalla vetämällä johdin luultavimmin katkeaa tai liitin vaurioituu käyttökelvottomaksi.
Ei liittimestä tosiaan vapautusta konkan johdoille tainnut olla. Siitä päällä olevasta reiästä kyllä näkyy konkan johdot mutta ei siellä mitään vapautinta ole, kokeilin kyllä tuollaisella jännitekoettimen piikillä ja paperiklemmarilla painella sieltä. Tarkemmin katsottuani näemmä tuo johtokin lukittuu liittimessä vasta sen reiän jälkeen, eli ei kai ole vapautettavissa. Nuo konkan puolella olevat muut liittimet ovat sellaisia, että johdon sisäänmenoreiän vieressä on pieni "levike", josta esim. paperiklemmarilla saa vapautettua.

Irroitin nuo konkat sitten voimalla. Yksi lähti ihan reilusti vetämällä pyöritellen sitä mutta muut oli niin ahtaissa paikoissa, että olisi vain repinyt koko liittimen läskeineen voimalla, joten otin kärkipidit ja lähdin tavallaan kiertämään johtoa ja sillä irtosi.

Tiedä sitten oliko tuon konkan poistolla mitään vaikutusta mihinkään, kun siis loisteputkilamppu modattu led-putkille poistamalla kuristin käytöstä? Tuohan on häiriönpoistokonkka mutta kai noissa led-putkissa on jokin oma sisäänrakennettuna, kun ohjeissa ihan suoralle johdotuksellekaan ei mitään konkkia kehoiteta laittamaan väliin.
 
Tiedä sitten oliko tuon konkan poistolla mitään vaikutusta mihinkään,
On sillä ainakin se, ettei pärähdä paskat housuun kun se aikanaan pamahtaa ja päästää ikävän hajun. Useammasta kuin parista vanhasta loisteputkivalaisimesta on tullut otettu putkien vaihdon yhteydessä löytyneet palaneen konkan jämät pois. Monet eivät vaan välitä. Yksi oma lamppu päästi savut kesken aamukahvinkeiton ja kusen panttauksen. Korjauksena riitti taas konkan poisto.

Toisaalta huonolaatuisissa loisteputkivaloissa muuttuvat joskus piuhat ja muoviset kannat taululiiduksi jo ennen kuin putkia vaihdettaisiin toista kertaa. Laatu on välillä niin järkyttävää, ettei konkka se ensimmäinen ja pahin vikapesä ole. Sama juttu sytyttimen kuorien kanssa; pahimmillaan hiekkana murenee käsiin.
 
Tarkoitus olisi korvata vesikattilan termostaatti releellä ja erillisellä lämpötila-anturilla, jotka ovat Arduinon perässä. Katsoin, että tämä sopisi speksien puolesta. Onko tuossa nyt jotain, mitä en nyt ole ymmärtänyt vai onko tuo sopiva?
 
Tarkoitus olisi korvata vesikattilan termostaatti releellä ja erillisellä lämpötila-anturilla, jotka ovat Arduinon perässä. Katsoin, että tämä sopisi speksien puolesta. Onko tuossa nyt jotain, mitä en nyt ole ymmärtänyt vai onko tuo sopiva?

Ainakin termari on SPDT ja rele SPST, voi olla ettei ole kattilan kytkennässä merkitystä, mutta kuitenkin. Enemmän mua huolestuttaisi se, että jos ja kun Arduinossa menee softa solmuun ja rele jää vetämään, niin mites ajattelit että homma pelittää? Tai softassa ei ole huomioitu kaikkea tarvittavaa kuten vaikka lämpötila-anturin irtoamista ja softa vaan lämmittää ja lämmittää jne...?

Jättää vanhan termarin paikoilleen mekaaniseksi backupiksi, säätää lämpötilan vähän Arduinon lämpötilaa suuremmaksi ja pistää ton sun releen termarin / kontaktorin / eteen?

En ole sähkömies mutta pari kurssia teollisuusautomaatiota alla niin siellä aika hyvin tuli esiin, että turvallisuus on automaatiossa yllättävän hankala, ainakin aloittelijan, saada kuntoon.
 
Ainakin termari on SPDT ja rele SPST, voi olla ettei ole kattilan kytkennässä merkitystä, mutta kuitenkin. Enemmän mua huolestuttaisi se, että jos ja kun Arduinossa menee softa solmuun ja rele jää vetämään, niin mites ajattelit että homma pelittää? Tai softassa ei ole huomioitu kaikkea tarvittavaa kuten vaikka lämpötila-anturin irtoamista ja softa vaan lämmittää ja lämmittää jne...?

Jättää vanhan termarin paikoilleen mekaaniseksi backupiksi, säätää lämpötilan vähän Arduinon lämpötilaa suuremmaksi ja pistää ton sun releen termarin / kontaktorin / eteen?

En ole sähkömies mutta pari kurssia teollisuusautomaatiota alla niin siellä aika hyvin tuli esiin, että turvallisuus on automaatiossa yllättävän hankala, ainakin aloittelijan, saada kuntoon.
Ei ole termarissa tuo kolmas napa käytössä eli SPST riittänee. Ja joo, tuo vanha termari on varmasti hyvä jättää väliin backupiksi.
 
Tuli vahingossa puutavaran kanssa hosuessa tönäistyä ulkovalon katkasija rikki ja pitäisi löytää korvaava tuote rautakaupasta. Vanha oli ~80/90-luvulta eli samanlaista ei enää saa uutena.

Keskuksen suunnalta vanhaan katkaisjaan tulee sisään tulee kaapeli jossa kaksi johdinta (musta ja sininen) ja ulkovalolle menee myös kaapeli jossa kaksi johdinta (musta ja sininen). Olenko ymmärtänyt oikein, että vanha kytkin katkaisi molemmat linjat valoa sammuttaessa ja vastaavasti kytki molemmat valoa päälle laitettaessa? Minkälainen katkaisija tulee hankkia tilalle? Pikaisella googletuksella rautakaupat on pullollaan 5/6/6+6/7-kytkimiä, mikä on oikea tyyppi tähän tilanteeseen?
 
Tuli vahingossa puutavaran kanssa hosuessa tönäistyä ulkovalon katkasija rikki ja pitäisi löytää korvaava tuote rautakaupasta. Vanha oli ~80/90-luvulta eli samanlaista ei enää saa uutena.

Keskuksen suunnalta vanhaan katkaisjaan tulee sisään tulee kaapeli jossa kaksi johdinta (musta ja sininen) ja ulkovalolle menee myös kaapeli jossa kaksi johdinta (musta ja sininen). Olenko ymmärtänyt oikein, että vanha kytkin katkaisi molemmat linjat valoa sammuttaessa ja vastaavasti kytki molemmat valoa päälle laitettaessa? Minkälainen katkaisija tulee hankkia tilalle? Pikaisella googletuksella rautakaupat on pullollaan 5/6/6+6/7-kytkimiä, mikä on oikea tyyppi tähän tilanteeseen?
Aika vahva veikkaus että kytkin katkoi vain vaihetta (musta johto) ja jos sininenkin on kytkimelle mennyt niin se on mahdollisesti kytketty vain jatkoliittimeen joita ainakin joissakin kytkimissä on, yleensä merkattu X.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 402
Viestejä
4 511 307
Jäsenet
74 363
Uusin jäsen
wlliamwill

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom