Kysymyksiä sähkömiehille

Ei nyt kysymystä tällä erää, mutta tähän ketjuun ehkä parhaiten sopii:
Kulkeutui käsiin Enerventin rikkinäinen ilmanvaihtokone LTR-3 ja tuo osoittautui sisältä aikamoiseksi pommiksi. Lämmitysvastuksen triac-tehonsäätökortilla loistavaa suunnittelua: 230V kuparit puolen millin päässä toisistaan ja suorastaan suunniteltu tulipaloa sytyttämään.

1693754013327.png


Piirikortti saattaa vielä ilmankosteudesta riippuen miltei uida kondensiovedessä. Tässä koneessa pääkortilta oli haihtunut kuparit puolen sentin matkalta ja koko kone sammunut. Pääkortin korjauksen jälkeen jäi tuolle toiselle kortille sininen liekki palamaan. :D

Kone kuitenkin yli kymmenen vuotta vanha, joten ilmeisen hyvin nuo ovat kuitenkin tuhoilta säästyneet. Kertaalleen aiemminkin tuohon oli jo kortti kuitenkin vaihdettu.:hmm:
 
Osaakos joku sanoa saako esim abb jussi painikkeen merkkivaloa ohjattua erikseen vai pitääkö se aina kytkeä jotenkin että palaa kun painike on alas painettuna tai ylhäällä?
Eli siis tämän kaltaisesta painikkeesta kyse. Ja nimenomaan painike eikä kytkin.
1693905812666.jpeg
 
Luxomat PD-S-DAA4G (slave) läsnäolotunnistimesta pieni kysymys jos mahdollisesti jollekulle tuttu laite; kytkentäkaavio on varsin selkeä mutta itse tunnistimessa on liitännät ( - ,-D, +D, -) niin miten käyttöjännite liitetään joka oletettavasti on 220VAC. Tunnistimessa tosin on maininta max22VDC DALI. Tämä toki vaatii master-tunnistimen toimiakseen mutta silti, tarkoittaakohan pinnit - ja - oletettavasti siis L ja N?
 

Liitteet

  • Luxomat.jpg
    Luxomat.jpg
    160,4 KB · Luettu: 102
  • Lux.jpg
    Lux.jpg
    146,5 KB · Luettu: 103
Luxomat PD-S-DAA4G (slave) läsnäolotunnistimesta pieni kysymys jos mahdollisesti jollekulle tuttu laite; kytkentäkaavio on varsin selkeä mutta itse tunnistimessa on liitännät ( - ,-D, +D, -) niin miten käyttöjännite liitetään joka oletettavasti on 220VAC. Tunnistimessa tosin on maininta max22VDC DALI. Tämä toki vaatii master-tunnistimen toimiakseen mutta silti, tarkoittaakohan pinnit - ja - oletettavasti siis L ja N?

Master toimii virtalähteenä slave yksiköille. Eli slave yksikköön kytketään vain +/- dali bussista.
 
Pystytäänkö kylppäriä, jossa suihku, lämmittämään järkevästi minkäänlaisella sähkölämmittimellä? Minulla on lattialämmitys ja vain lattialämmitys kylppäri+sauna, joka on mitoitettu heikohkosti ja ohjauskin on sitä ja tätä. Molemmille tiloille yhteinen termostaatti, lämpötila-anturi lie lattialaatassa ja täten kylppärin lämmöt heittelee talvella radikaalisti pakkasten mukana (kun eihän se pelkkä lattialaatan termari mitenkään pysty tietämään kuinka kylmä ulkona on ja miten paljon lämpöä vuotaa ulos). Kovimmilla pakasilla tehot ei edes riitä vaan kylppäri alkaa viilenemään liikaa. Lisäksi voi olla niin, että saunassa on 30 astetta lämmintä ja kylppärissä 18 astetta, koska yksi termostaatti ja sauna lie paremmin eristetty tjsp.

Zoomailin tuossa, että sähkärin olisi mahdollista tuoda pintavetona eteisen kattoa pitkin seinän läpi kylppärin yläosaan sähköt ja siihen pistorasia, mutta millainen lämmitin tällaiseen tikaan pitäisi edes laittaa? Onko jotain IP68(?) seinälämmittimiä jotka kestää suihkusta mahdollisesti roiskuvan veden ja saunasta puskevan vesihöyryn. Vai oisko oikeampi ratakaisu joku tehokas 600W tms. pyyhelämmitin, joka on ihan tarkoitettu tilan lämmitämiseen? Kiitos!
 
Pystytäänkö kylppäriä, jossa suihku, lämmittämään järkevästi minkäänlaisella sähkölämmittimellä? Minulla on lattialämmitys ja vain lattialämmitys kylppäri+sauna, joka on mitoitettu heikohkosti ja ohjauskin on sitä ja tätä. Molemmille tiloille yhteinen termostaatti, lämpötila-anturi lie lattialaatassa ja täten kylppärin lämmöt heittelee talvella radikaalisti pakkasten mukana (kun eihän se pelkkä lattialaatan termari mitenkään pysty tietämään kuinka kylmä ulkona on ja miten paljon lämpöä vuotaa ulos). Kovimmilla pakasilla tehot ei edes riitä vaan kylppäri alkaa viilenemään liikaa. Lisäksi voi olla niin, että saunassa on 30 astetta lämmintä ja kylppärissä 18 astetta, koska yksi termostaatti ja sauna lie paremmin eristetty tjsp.

Zoomailin tuossa, että sähkärin olisi mahdollista tuoda pintavetona eteisen kattoa pitkin seinän läpi kylppärin yläosaan sähköt ja siihen pistorasia, mutta millainen lämmitin tällaiseen tikaan pitäisi edes laittaa? Onko jotain IP68(?) seinälämmittimiä jotka kestää suihkusta mahdollisesti roiskuvan veden ja saunasta puskevan vesihöyryn. Vai oisko oikeampi ratakaisu joku tehokas 600W tms. pyyhelämmitin, joka on ihan tarkoitettu tilan lämmitämiseen? Kiitos!
Mites uusi termostaatti jossa on myös huoneilman mittaus?
Ei toki ratkaise saunan ja kylppärin lämpötilaeroa...
 
Mites uusi termostaatti jossa on myös huoneilman mittaus?

Mietin tätä itsekin, parantaisi tilannetta mutta siltikin jäisi ongelmaksi, ettei kovalla pakkasella tehot riitä kylppärin puolella ja sauna hohkaa kuumuttaan (ovea voisi pitää auki mutta käytännössä se tulee aina tönäistyä kiinni). Siksi lisälämmitin kylppärin puolelle tuntuisi toimivammalta (jos kosteaan tilaan jossa suihku, sopivaa edes on).
 
Mietin tätä itsekin, parantaisi tilannetta mutta siltikin jäisi ongelmaksi, ettei kovalla pakkasella tehot riitä kylppärin puolella ja sauna hohkaa kuumuttaan (ovea voisi pitää auki mutta käytännössä se tulee aina tönäistyä kiinni). Siksi lisälämmitin kylppärin puolelle tuntuisi toimivammalta (jos kosteaan tilaan jossa suihku, sopivaa edes on).
Kyllä sähköpattereita löytyy mitkä soveltuu kosteisiin tiloihin.
 
Pystytäänkö kylppäriä, jossa suihku, lämmittämään järkevästi minkäänlaisella sähkölämmittimellä? Minulla on lattialämmitys ja vain lattialämmitys kylppäri+sauna, joka on mitoitettu heikohkosti ja ohjauskin on sitä ja tätä. Molemmille tiloille yhteinen termostaatti, lämpötila-anturi lie lattialaatassa ja täten kylppärin lämmöt heittelee talvella radikaalisti pakkasten mukana (kun eihän se pelkkä lattialaatan termari mitenkään pysty tietämään kuinka kylmä ulkona on ja miten paljon lämpöä vuotaa ulos). Kovimmilla pakasilla tehot ei edes riitä vaan kylppäri alkaa viilenemään liikaa. Lisäksi voi olla niin, että saunassa on 30 astetta lämmintä ja kylppärissä 18 astetta, koska yksi termostaatti ja sauna lie paremmin eristetty tjsp.

Zoomailin tuossa, että sähkärin olisi mahdollista tuoda pintavetona eteisen kattoa pitkin seinän läpi kylppärin yläosaan sähköt ja siihen pistorasia, mutta millainen lämmitin tällaiseen tikaan pitäisi edes laittaa? Onko jotain IP68(?) seinälämmittimiä jotka kestää suihkusta mahdollisesti roiskuvan veden ja saunasta puskevan vesihöyryn. Vai oisko oikeampi ratakaisu joku tehokas 600W tms. pyyhelämmitin, joka on ihan tarkoitettu tilan lämmitämiseen? Kiitos!

Itselläni on kylppärissä ja saunassa juurikin tuollaset sähköpatterit. Toki mitä tahansa patteria ei voi laittoo..
 
...Zoomailin tuossa, että sähkärin olisi mahdollista tuoda pintavetona eteisen kattoa pitkin seinän läpi kylppärin yläosaan sähköt ja siihen pistorasia, mutta millainen lämmitin tällaiseen tikaan pitäisi edes laittaa? Onko jotain IP68(?) seinälämmittimiä jotka kestää suihkusta mahdollisesti roiskuvan veden ja saunasta puskevan vesihöyryn. Vai oisko oikeampi ratakaisu joku tehokas 600W tms. pyyhelämmitin, joka on ihan tarkoitettu tilan lämmitämiseen? Kiitos!

Googleen "Sähköpatteri kylpyhuoneeseen", eiköhän sieltä mieleinen löydy.
 
Huoneessa on maadoitettu pistorasia, josta etäisyys ei maadoitettuun on alle 4 metriä ei ole ok, mutta muuttaako se tilanteen, jos se ei maadoitettu rasia olisi vain euro tulpallisille sopiva?
 
Tuota europistorasian "neutraalia" asemaa olen muutaman kerran käyttänyt saneerauskohteessa jossa nuo maadoitettujen ja 0lk rasioiden etäisyysmitat ovat tulleet vastaan.
Osaakos joku sanoa saako esim abb jussi painikkeen merkkivaloa ohjattua erikseen vai pitääkö se aina kytkeä jotenkin että palaa kun painike on alas painettuna tai ylhäällä?
Eli siis tämän kaltaisesta painikkeesta kyse. Ja nimenomaan painike eikä kytkin.
1693905812666.jpeg
Saa. Tosin noitakin on ulkoisesti saman näköisiä eri tyyppisiä kytkimiä. Siihen yksinkertaisimpaan malliin ei saa merkkivaloa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuota europistorasian "neutraalia" asemaa olen muutaman kerran käyttänyt saneerauskohteessa jossa nuo maadoitettujen ja 0lk rasioiden etäisyysmitat ovat tulleet vastaan.

Tuo on kyllä nerokasta, no ainakin joissain tilanteissa, vaikka kun sähköpattereista luovutaan, joille tulee valmiina se kevikin. Rasiaa tilalle ja loput huoneesta euroille, kun ”yleensä” vain tiettyyn paikkaan tarvitaan sukoja ja hyvin monet muut vehkeet menee euroilla. Kustannus säästön voinee sanoa olevan huomattava.

Toki tuo saattaa lisätä jatkojohtojen tarvetta, mikä ei tietenkään ole hyvä.
 
Tuo on kyllä nerokasta, no ainakin joissain tilanteissa, vaikka kun sähköpattereista luovutaan, joille tulee valmiina se kevikin. Rasiaa tilalle ja loput huoneesta euroille, kun ”yleensä” vain tiettyyn paikkaan tarvitaan sukoja ja hyvin monet muut vehkeet menee euroilla. Kustannus säästön voinee sanoa olevan huomattava.

Toki tuo saattaa lisätä jatkojohtojen tarvetta, mikä ei tietenkään ole hyvä.

No mä nyt meinasin uutta pistorasiaa joka tulee vanhan 0lk rasian ja sukorasian väliin, niin ettei siihen voi laittaa kumpaakaan. Tai enää nyt ei 0lk rasiaa saisi muutenkaan laittaa, muttei myöskään sukorasia kun se tulisi liian lähelle sitä 0lk rasiaa.

Myös jos saneerauksen yhteydessä esim jokin seinä poistuu tai lyhenee tms niin että nuo etäisyydet ei enää täyty, sillä eurorasialla välttää uudelleenjohdotuksen.
 
No mä nyt meinasin uutta pistorasiaa joka tulee vanhan 0lk rasian ja sukorasian väliin, niin ettei siihen voi laittaa kumpaakaan. Tai enää nyt ei 0lk rasiaa saisi muutenkaan laittaa, muttei myöskään sukorasia kun se tulisi liian lähelle sitä 0lk rasiaa.

Myös jos saneerauksen yhteydessä esim jokin seinä poistuu tai lyhenee tms niin että nuo etäisyydet ei enää täyty, sillä eurorasialla välttää uudelleenjohdotuksen.

Saatamme olla samalla sivulla. Uusi rasia kaivannee myös saneerauksessa vikiksen, mutta sama lienee tilanteessa, jossa sen suko rasian paikka vaihtuu eli vaikka tuo seinänsiirto.
 
Saatamme olla samalla sivulla. Uusi rasia kaivannee myös saneerauksessa vikiksen, mutta sama lienee tilanteessa, jossa sen suko rasian paikka vaihtuu eli vaikka tuo seinänsiirto.
Joo, mutta ei se uuden rasian vikis vaikuta noihin etäisyyksiin vanhoihin 0lk rasioihin.

Tarkoitus on ollut myös kysellä viisaampien mielipidettä tilanteessa jossa 0lk ryhmä on myös vikiksen takana. Mielestäni tuo ei lievennä pykäliä mitenkään.
 
Joo, mutta ei se uuden rasian vikis vaikuta noihin etäisyyksiin vanhoihin 0lk rasioihin.

Tarkoitus on ollut myös kysellä viisaampien mielipidettä tilanteessa jossa 0lk ryhmä on myös vikiksen takana. Mielestäni tuo ei lievennä pykäliä mitenkään.

Yritän selventää teoreettista tilannetta.

Huone, jossa on sähköpatteri kevillä ja myös X määrä 0 rasioita alle sen 4 metrin. Patterin tilalle vaihdetaan suko rasia ja kaikki muut siellä olevat 0lk rasiat vaihdetaan Euroiksi. Eli sinne ei sen jälkeen jää yhtäkään 0 rasiaa, vaan vain se suko+eurot.
 
Yritän selventää teoreettista tilannetta.

Huone, jossa on sähköpatteri kevillä ja myös X määrä 0 rasioita alle sen 4 metrin. Patterin tilalle vaihdetaan suko rasia ja kaikki muut siellä olevat 0lk rasiat vaihdetaan Euroiksi. Eli sinne ei sen jälkeen jää yhtäkään 0 rasiaa, vaan vain se suko+eurot.
Joo, kyllä tuo kai olisi ok, mutta kattovalon takia tilanne ei ole kovin hyvä, vaikka nykyinen olisikin suojaeristetty, sen voi joku vaihtaa. Vaihtoehtohan olisi laittaa patterin tilalle eurorasia, joka olisi yksinkertaisempi ratkaisu, joka ei asettaisi kattovalolle rajoituksia.
 
Joo, kyllä tuo kai olisi ok, mutta kattovalon takia tilanne ei ole kovin hyvä, vaikka nykyinen olisikin suojaeristetty, sen voi joku vaihtaa. Vaihtoehtohan olisi laittaa patterin tilalle eurorasia, joka olisi yksinkertaisempi ratkaisu, joka ei asettaisi kattovalolle rajoituksia.

Jaa, niin tosiaan. Kattokin rasioineen on olemassa.
 
Ymmärrän molemmat edellä selitetty tilanteet siinä valossa, että jos omaan käyttöön* budjettiremppaa tekisin, olisi yksi tuplaschuko ja läjä euroja heittämällä kivempi kuin vanhat paskat nollat ja yksi euro. Jälkimmäisessähän ei oikein hyödynnetä mitään poistettavaa ja lisäarvoakin tulee vähän.

*Tällä reunaehdolla ei ole oleellista huoli siitä, että joku vaihtaa kattovalon vialliseen vanhaan ja menee isoilla a-tikkailla nuolemaan sitä jatkojohdolla sukorasiaan liitetty leivänpaahdin perseeseen tungettuna. Käytännön toiminnallisuus ja luultavimmin turvallisuuskin on kuitenkin tällöin parempi tilan säilyessä sellaisenaan, ja toimivuus riittää mikäli enimmät laitteet sopivat euroihin.
 
Onko saneerauksessa, jossa poistetaan vanhat nollarasiat ja kaapelit kokonaan, laitettava uudet kaapelit kolmenapaisena ja rasiat sukoja? Tiedän vesivahingon, jossa näin on käynyt ja vakuutusyhtiö kiemurtelee, koska vanha tulppakeskuskin olisi menossa uusiksi.
 
Osaakos joku sanoa saako esim abb jussi painikkeen merkkivaloa ohjattua erikseen vai pitääkö se aina kytkeä jotenkin että palaa kun painike on alas painettuna tai ylhäällä?
Eli siis tämän kaltaisesta painikkeesta kyse. Ja nimenomaan painike eikä kytkin.
1693905812666.jpeg
Saa kytkettyä monellaakin eritavalla riippuen, että miten päin merkkivaloa siellä kääntää ja mitä johtoja kalusteelle on vedetty. Saa kytkettyä ns. hakuvaloksi (tulevan ja lähtevän vaiheen välille), eli merkkivalo palaa, kun valot ei ole päällä ja sammuu, kun valot laitetaan päälle. Nollajohdon kanssa saa palamaan aina (tulevan vaiheen ja nollan välillä) tai, kun valo on päällä (lähtevän vaiheen ja nollan välillä).

Edit: Jaahas, ja nyt vasta huomasin, että painonappi, eikä kytkin kyseessä. No, melkein samat pätee siihenkin. Nollajohdon kanssa saa sen merkkivalon palamaan aina. Yleensähän noilla ohjataan jotain sysäriä, niin hakuvaloksi se on silloin kytketty myöskin lähtevän ja tulevan vaiheen välille.

Jos laitat merkkivalon niin päin, että sen molemmat kannat on lisäliitinten X välillä, niin saat ohjattua sitä miten ikinä lystää täysin painonapin paineluista riippumatta, miten nyt ikinä sitä oletkaan ohjaamassa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko saneerauksessa, jossa poistetaan vanhat nollarasiat ja kaapelit kokonaan, laitettava uudet kaapelit kolmenapaisena ja rasiat sukoja? Tiedän vesivahingon, jossa näin on käynyt ja vakuutusyhtiö kiemurtelee, koska vanha tulppakeskuskin olisi menossa uusiksi.


Eipä taida olla pakollista vaihtaa kaapeleita ja keskusta. Varmasti vakuutusyhtiö kiemurtelee kustannuksista, jotka eivät kuulu heille.
 
Onko saneerauksessa, jossa poistetaan vanhat nollarasiat ja kaapelit kokonaan, laitettava uudet kaapelit kolmenapaisena ja rasiat sukoja? Tiedän vesivahingon, jossa näin on käynyt ja vakuutusyhtiö kiemurtelee, koska vanha tulppakeskuskin olisi menossa uusiksi.
Jos vanhat pistorasiat ja kaapelit poistetaan kokonaan, on laitettava uudet kaapelit ja pistorasiat. Mitä järkeä edes harkita vanhojen laittamista takaisin, kun siinähän ne tulee samalla päivitettyä nykyaikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Saa kytkettyä monellaakin eritavalla riippuen, että miten päin merkkivaloa siellä kääntää ja mitä johtoja kalusteelle on vedetty. Saa kytkettyä ns. hakuvaloksi (tulevan ja lähtevän vaiheen välille), eli merkkivalo palaa, kun valot ei ole päällä ja sammuu, kun valot laitetaan päälle. Nollajohdon kanssa saa palamaan aina (tulevan vaiheen ja nollan välillä) tai, kun valo on päällä (lähtevän vaiheen ja nollan välillä).

Edit: Jaahas, ja nyt vasta huomasin, että painonappi, eikä kytkin kyseessä. No, melkein samat pätee siihenkin. Nollajohdon kanssa saa sen merkkivalon palamaan aina. Yleensähän noilla ohjataan jotain sysäriä, niin hakuvaloksi se on silloin kytketty myöskin lähtevän ja tulevan vaiheen välille.

Jos laitat merkkivalon niin päin, että sen molemmat kannat on lisäliitinten X välillä, niin saat ohjattua sitä miten ikinä lystää täysin painonapin paineluista riippumatta, miten nyt ikinä sitä oletkaan ohjaamassa.
Kiitokset vastauksesta, tarkoitus olisi nimenomaan olla indikaationa kontaktorille eli lamppua pitää saada ohjattua kontaktorin no kärjellä. Kontaktorilla on erillinen rele ohjaamassa jota ohjataan sekä napilla tai verkon yli, joten lamppu nimenomaan lisäliitinten väliin ja sinne kontaktorin apukärjeltä ohjaus.
 
Jos vanhat pistorasiat ja kaapelit poistetaan kokonaan, on laitettava uudet kaapelit ja pistorasiat. Mitä järkeä edes harkita vanhojen laittamista takaisin, kun siinähän ne tulee samalla päivitettyä nykyaikaan.
Vanhat kaapelit ja pistorasiat on varmaan menneet muun purkujätteen mukana. Uudet tulee joka tapauksessa. Sain sellaisen käsityksen, että uudet rasiat ja kaapelit olisi oltava kolminapaista ja sukoa.

Edit. Ja tuosta siis aiheutuu myös se, että keskuksenkin joutuu vaihtamaan.
 
Ymmärrän molemmat edellä selitetty tilanteet siinä valossa, että jos omaan käyttöön* budjettiremppaa tekisin, olisi yksi tuplaschuko ja läjä euroja heittämällä kivempi kuin vanhat paskat nollat ja yksi euro. Jälkimmäisessähän ei oikein hyödynnetä mitään poistettavaa ja lisäarvoakin tulee vähän.

*Tällä reunaehdolla ei ole oleellista huoli siitä, että joku vaihtaa kattovalon vialliseen vanhaan ja menee isoilla a-tikkailla nuolemaan sitä jatkojohdolla sukorasiaan liitetty leivänpaahdin perseeseen tungettuna. Käytännön toiminnallisuus ja luultavimmin turvallisuuskin on kuitenkin tällöin parempi tilan säilyessä sellaisenaan, ja toimivuus riittää mikäli enimmät laitteet sopivat.

Meinaat että kun tuosta työstä joutuu maksamaan jollekin, niin sitten sillä kustannuksella ei ole väliä? Se voi olla helvetin kallis muutos jos ne vanhat 0lk rasiat muutetaan sukoiksi.

Jos tuon tekee itselle, niin yksinkertaisin ja turvallisin ratkaisuhan on laittaa vaan 0lk rasia sinne patterin paikalle, ei noita kukaan käy tarkastamassa.
Jos laitat merkkivalon niin päin, että sen molemmat kannat on lisäliitinten X välillä, niin saat ohjattua sitä miten ikinä lystää täysin painonapin paineluista riippumatta, miten nyt ikinä sitä oletkaan ohjaamassa.
Ei ole mahdollista laittaa merkkivaloa kahden X välille. Ellei sitten ole tullut jotain tuotetta jossa tuo olisi nykyään mahdollista. Yleensä toinen X on keskimmäisessä paikassa jossa ei ole merkkivalolle hahloa.
Kiitokset vastauksesta, tarkoitus olisi nimenomaan olla indikaationa kontaktorille eli lamppua pitää saada ohjattua kontaktorin no kärjellä. Kontaktorilla on erillinen rele ohjaamassa jota ohjataan sekä napilla tai verkon yli, joten lamppu nimenomaan lisäliitinten väliin ja sinne kontaktorin apukärjeltä ohjaus.
Jos tuossa on siis painike jolla ohjataan sysäysrelettä ja halutaan että merkkivalo palaa kun ohjattava sysäri on päällä (tai pois päältä), niin merrkivalo tulee asettaa L ja X väliin ja ohjata merkkivalon nolla X liittimen kautta, tai kääntää kytkentä niin päin että kytkimen L kytketään nolla ja sysärin kelassa on jatkuva vaihe.
 
Meinaat että kun tuosta työstä joutuu maksamaan jollekin, niin sitten sillä kustannuksella ei ole väliä? Se voi olla helvetin kallis muutos jos ne vanhat 0lk rasiat muutetaan sukoiksi.
Eiku tarkoitin just päinvastoin. Patterin poisto(asiakas nostanut pois ja vain patteriliitäntärasia esillä), yhden schukon asennus ja vaikka kolmen 0-rasian vaihto euroiksi ei kuluta kovin paljon työtunteja ja urakka jää pieneksi juuri mainitsemaasi kokonaisuudistustapaan verrattuna. Ja lopputulos on kivempi kuin toisessa mainitussa kevytratkaisussa.
 
Ei ole mahdollista laittaa merkkivaloa kahden X välille. Ellei sitten ole tullut jotain tuotetta jossa tuo olisi nykyään mahdollista. Yleensä toinen X on keskimmäisessä paikassa jossa ei ole merkkivalolle hahloa.
Tuo muuten totta. Ulkomuistista heittelin ilman, että oli kytkintä kädessä. Eli juurikin noin joutuu tekemään, että merkkivalo X:n ja L:n välille ja ohjaus X-liittimeen tuodulla nollalla. Sitä en tiedä meneekö tuo kaikkien määräysten mukaisesti, että saako nollalla ohjata edes kalusteen merkkivaloa, mutta luulisin, että saa, koska se on täysin kalusteen sisäinen peitelevyn alainen kytkentä johon ei maallikolla teoriassa eikä käytännössä ole edes asiaa mennä sörkkimään. Kyllähän nollalla välillä ohjataan keskuksessa kontaktoreitakin.

Peitelevynhän saa maallikko irrottaa vain jännitteettömänä ja mitään kytkentöjä siellä ei saa tehdä, eli periaatteessa sitä merkkivaloakaan ei saisi vaihtaa.
 
Vanhat kaapelit ja pistorasiat on varmaan menneet muun purkujätteen mukana. Uudet tulee joka tapauksessa. Sain sellaisen käsityksen, että uudet rasiat ja kaapelit olisi oltava kolminapaista ja sukoa.

Edit. Ja tuosta siis aiheutuu myös se, että keskuksenkin joutuu vaihtamaan.
No tietysti on. Eihän sinne nyt mitään mieltä eikä todennäköisesti standardinmukaistakaan ole lähteä asentamaan uusia 0-luokan kalusteita kahdella johtimella, kun samalla vaivalla vetää kolmella johtimella suojamaadoitetut. Ei siitä aiheudu keskuksen vaihtamista automaattiaesti kuitenkaan. Kyllä ne voidaan vanhastakin keskuksesta suojamaan kanssa vetää. VVSK-vaatimus on sitten toinen asia, mutta sekään ei vaadi keskuksen uusimista, vaan koteloilla selvitän siitäkin.
 


Olen tätä videota katsellessa kummastellut, mikä vimma ja tarve jenkeillä on tunkea kaikki sähköjohtonsa putkiin? Maan alle laitetaan putkea johon kaapeli vedetään (vaikka maa vaikuttaa olevan erittäin hyvälaatuista ilman isoja tai teräviä kiviä). Hallin seinillä kulkee pinnassa yhtenäistä putkea pistorasialta toiselle jne. Näyttää jotenkin ihan tosi turhalta rahan, ajan ja vaivan tuhlaamiselta, vai onko tuohon joku pointti mitä maallikko ei tajua?

Sitten sama kansa asentaa lohkolämmittimen autoon. Meillä sellaisen verkkojännitekaapelointi ajoneuvon päässä on panssarilla tukevasti suojattua, jenkkiversiossa samassa sovelluksessa on lapamatoa joka ei täällä välttäisi kuin ehkä kaiutinkaapeliksi. Jotenkin on prioriteetit ristissä täältä katsottuna.
 
Kysymys keraamisen lieden kytkennästä. Liedelle tulee kaksi 6 mm^2 johtoa, eli vaihe ja nolla. Sulaketaulussa on 20A sulake liedelle. Kerrostalo, rakennusvuosi 1969. Ilmeisesti pitkälti alkuperäiset sähköt.

Onko kytkentä tehty oikein/laillisesti, jos lieteen on kytketty vaihe ja nolla omille paikoilleen, mutta suojamaan osalta ei ole tehty mitään kytkentää? Suojamaan ja nollan välillä ei ole piipparilla testattuna yhteyttä.

Mittasin lieden päällä ollessa (uuni ja keittolevyt päällä) lieden rungon ja kuparisen vesijohdon väliltä noin 60 voltin jännitteen. Ei oikein vaikuta turvalliselta. Asun vuokralla.
 
Kysymys keraamisen lieden kytkennästä. Liedelle tulee kaksi 6 mm^2 johtoa, eli vaihe ja nolla. Sulaketaulussa on 20A sulake liedelle. Kerrostalo, rakennusvuosi 1969. Ilmeisesti pitkälti alkuperäiset sähköt.

Onko kytkentä tehty oikein/laillisesti, jos lieteen on kytketty vaihe ja nolla omille paikoilleen, mutta suojamaan osalta ei ole tehty mitään kytkentää? Suojamaan ja nollan välillä ei ole piipparilla testattuna yhteyttä.

Mittasin lieden päällä ollessa (uuni ja keittolevyt päällä) lieden rungon ja kuparisen vesijohdon väliltä noin 60 voltin jännitteen. Ei oikein vaikuta turvalliselta. Asun vuokralla.


Laitteen runko tulisi olla maadoitettuna keittiössä. Maadoitetut pistorasiat keittiöstä myös varmaan löytyy? Eiköhän kun liesi vaihdettu niin ei niin kokenut sähköasentaja ei ole jaksanut/osannut selvittää miten kuuluisi kytkeä.
 
Laitteen runko tulisi olla maadoitettuna keittiössä. Maadoitetut pistorasiat keittiöstä myös varmaan löytyy? Eiköhän kun liesi vaihdettu niin ei niin kokenut sähköasentaja ei ole jaksanut/osannut selvittää miten kuuluisi kytkeä.
Keittiössä on maadoitetu pistorasiat. Ilmeisesti maadoitus on toteutettu nollaamalla, sillä asuntoon tuskin keviä tulee.
 
Laitteen runko tulisi olla maadoitettuna keittiössä. Maadoitetut pistorasiat keittiöstä myös varmaan löytyy? Eiköhän kun liesi vaihdettu niin ei niin kokenut sähköasentaja ei ole jaksanut/osannut selvittää miten kuuluisi kytkeä.

Tuskinpa liettä kytkiessä on jaksettu sähköasentajan kallista aikaa tuhlata vaan on kytketty se itse koska serkun kaveri on käyny kurssit ja se sanoi että väri väriin ja ihan simppeli homma eikä siihen mitään sähkäreitä ole ennenkään tarvittu.
 
Ei kyllä vanhat huoneistonousut keviä sisällä. Ei tule kuin vaihe ja PEN. Yleensä musta ja harmaa.
Anteeksi sekava ulostukseni. Tarkoitan, että vanhojen asuntojen nollaamalla tehdyt kiinteiden laitteiden tai pistorasioiden maadoitukset eivät johdu mistään puutteesta asuntoon saapuvan kaapeloinnin osalta

Toisin sanoen tarkoitin ettei minullakaan taloon keviä tule, siis ensinnäkään sen väristä ja lisäksi koska jakeluverkon rakenne. Tietysti periaatteessa tulee "taloon kevi" eli maahan haudattu silmukka. Silti uudemmissa kaapeleissa on myös keltavihreä suojamaajohdin.
 
Tuskinpa liettä kytkiessä on jaksettu sähköasentajan kallista aikaa tuhlata vaan on kytketty se itse koska serkun kaveri on käyny kurssit ja se sanoi että väri väriin ja ihan simppeli homma eikä siihen mitään sähkäreitä ole ennenkään tarvittu.
Tähän ja alkuperäiseen kysymykseeni viitaten, kuinka liesi kytketään oikein, kun liedelle tulee vain vaihe- ja nollajohdot? Molempien johtimien väri on vieläpä musta. Kattovaloissa vaiheen väri on ollut ruskea, musta, keltainen tai violetti, riippuen huoneesta.
 
Ostettiin sähkölämmitteinen omakotitalo 80/90-luvun vaihteesta. Talossa suora sähkölämmitys pattereilla ja kph + khh lattialämmitykset. Sähkökeskuksesta löytyy ohjauskytkimiä, mutta selitykset niiden toiminnasta on ajan saatossa hävinneet, kuten myös sähkökeskuksen kuvat. Edellinen omistaja oli yksin asuva nainen, eikä ilmeisesti ollut noita kääntänyt mihinkään suuntaan. Sen verran selviää kulutusdatasta, että ilmeisesti lvv on yöohjauksen perässä. Olisiko hyviä veikkausia mitä mikäkin kytkin tekee?
20230911_193239.jpg

Kannen alta löytyy kolme kontaktoria.
20230911_193726.jpg
 
Onko mahdollista saada ulkovaloille kytkin ja hämäräkytkin?
Minulla tällä hetkellä siis kytkin ulkovaloille ja haluaisin sen lisäksi saada hämäräkytkimen, joka ohjaa valoja. Pitääkö vaihtaa hämäräkytkin nykyisen valokytkimen tilalle vai saako molemmat käyttöön yhtäaikaa?
 
Ostettiin sähkölämmitteinen omakotitalo 80/90-luvun vaihteesta. Talossa suora sähkölämmitys pattereilla ja kph + khh lattialämmitykset. Sähkökeskuksesta löytyy ohjauskytkimiä, mutta selitykset niiden toiminnasta on ajan saatossa hävinneet, kuten myös sähkökeskuksen kuvat. Edellinen omistaja oli yksin asuva nainen, eikä ilmeisesti ollut noita kääntänyt mihinkään suuntaan. Sen verran selviää kulutusdatasta, että ilmeisesti lvv on yöohjauksen perässä. Olisiko hyviä veikkausia mitä mikäkin kytkin tekee?
20230911_193239.jpg

Kannen alta löytyy kolme kontaktoria.
20230911_193726.jpg

Veikkaisin että kuvassa on pääkytkin, varaavan lattialämmityksen kytkin yö/jatkuva ja patteriryhmien tai pattereiden ja lvv:n kytkimet. Merkkivalo/painonappi on oletettavasti LVV:n pakkokäyttö jotta veden saa lämpeämään myös päivällä.

Nuo kakkoskuvan kontaktorit näyttäisivät enemmänkin lämmityskytkennän apureleiltä koska johtimia on liian vähän omakotitalon lämmitystarpeisiin, kansien alla on varmaankin vielä lisää kontaktoreita piilossa jotka hoitavat varsinaisen pääpiirin kytkennän.
Jos kuvia ei löydy niin voi kokeilemalla katsoa että mihin kytkimiä vääntelemällä tulee sähköä.
 
Onko mahdollista saada ulkovaloille kytkin ja hämäräkytkin?
Minulla tällä hetkellä siis kytkin ulkovaloille ja haluaisin sen lisäksi saada hämäräkytkimen, joka ohjaa valoja. Pitääkö vaihtaa hämäräkytkin nykyisen valokytkimen tilalle vai saako molemmat käyttöön yhtäaikaa?
On mahdollista. Ei muuta kuin sähkäri tilaukseen. Riippuen asennuksesta voi kyllä joutua piuhoja uusimaan jos johdin määrät ei riitä, tai sitten joku kompromissi ratkaisu.
 
Veikkaisin että kuvassa on pääkytkin, varaavan lattialämmityksen kytkin yö/jatkuva ja patteriryhmien tai pattereiden ja lvv:n kytkimet. Merkkivalo/painonappi on oletettavasti LVV:n pakkokäyttö jotta veden saa lämpeämään myös päivällä.

Nuo kakkoskuvan kontaktorit näyttäisivät enemmänkin lämmityskytkennän apureleiltä koska johtimia on liian vähän omakotitalon lämmitystarpeisiin, kansien alla on varmaankin vielä lisää kontaktoreita piilossa jotka hoitavat varsinaisen pääpiirin kytkennän.
Jos kuvia ei löydy niin voi kokeilemalla katsoa että mihin kytkimiä vääntelemällä tulee sähköä.
Pääkytkin oli muistaakseni keskuksessa vielä erikseen. Voisiko tuo ensimmäinen olla LVV:n on/off-kytkin, kun on kolmivaiheinen?
 
On mahdollista. Ei muuta kuin sähkäri tilaukseen. Riippuen asennuksesta voi kyllä joutua piuhoja uusimaan jos johdin määrät ei riitä, tai sitten joku kompromissi ratkaisu.
Kiva. Paljonko pitää olla johtimia että tämä onnistuu? Onko toteutus niin, että nykyisen kytkimen kohdalle jakorasia ja siitä sitten uusi jatketaan kytkimelle ja hämäräkytkimelle? Tiedän vain vähän osiin varautua.
 
Kiva. Paljonko pitää olla johtimia että tämä onnistuu? Onko toteutus niin, että nykyisen kytkimen kohdalle jakorasia ja siitä sitten uusi jatketaan kytkimelle ja hämäräkytkimelle? Tiedän vain vähän osiin varautua.
Käytännössä pitää löytyä ylimääräinen pari johtimia hämäräkytkimelle, tai pitää olla mahdollisuus vetää ne.
 
Tähän ja alkuperäiseen kysymykseeni viitaten, kuinka liesi kytketään oikein, kun liedelle tulee vain vaihe- ja nollajohdot? Molempien johtimien väri on vieläpä musta. Kattovaloissa vaiheen väri on ollut ruskea, musta, keltainen tai violetti, riippuen huoneesta.


Sähkäri ei väreihin luota. Eli asennuksen toimivuus todetaan käyttöönottomittauksissa. Värit toki helpottaa kytkemistä, mutta ennen kytkentää varmistaa kumpi on vaihejohdin ja kumpi nolla. Sähkärille pitäisi olla perus kauraa nämä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
256 217
Viestejä
4 456 651
Jäsenet
73 693
Uusin jäsen
Vartia

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom