Kysymyksiä sähkömiehille

Pitäisi ovikytkintä varten asentaa sopiva aikarele. Minkälainen sen tulisi olla, kun tarkoitus olisi viivästyttää virtojen katkaisua esim. 30 min. Osaako mikään älyrele tällaista hoitaa?

Kyseessä aamiaiskaapissa oleva ovikytkin, joka oven sulkeutuessa katkaisee sähköt kaapissa olevilta pistorasioilta. Tulee jatkuvasti vahingossa suljettua ovi ja esim. kahvinkeitin ei enää lämmitä keitettyä kahvia.
Päästöhidastetulla releellä saa viivästettyä sähköjen sammumista. Sitä siis ohjaa tuolla ovikytkimellä. Tuolla ovikytkimellähän ei muutenkaan oikein voi ilman apurelettä ohjata mitään tavanomaista 16A pistorasiaryhmää kun tuon kestohan on vain 6A.
 
Päästöhidastetulla releellä saa viivästettyä sähköjen sammumista. Sitä siis ohjaa tuolla ovikytkimellä. Tuolla ovikytkimellähän ei muutenkaan oikein voi ilman apurelettä ohjata mitään tavanomaista 16A pistorasiaryhmää kun tuon kestohan on vain 6A.
Tosiaan apuna on myös kontaktori.
 
Pitäisi ovikytkintä varten asentaa sopiva aikarele. Minkälainen sen tulisi olla, kun tarkoitus olisi viivästyttää virtojen katkaisua esim. 30 min. Osaako mikään älyrele tällaista hoitaa?

Kyseessä aamiaiskaapissa oleva ovikytkin, joka oven sulkeutuessa katkaisee sähköt kaapissa olevilta pistorasioilta. Tulee jatkuvasti vahingossa suljettua ovi ja esim. kahvinkeitin ei enää lämmitä keitettyä kahvia.

Mulla on aina mukana pari kappaletta Schneiderin monitoimireleitä ja eiköhän se tuohonkin käyttöön passaa aika hyvin.
Syötöksi käy mikä vaan jännite väliltä 12-230V AC tai DC, helppo ja nopea asetella haluttu toiminto ja aika eikä hintakaan huimaa päätä.


 
Mikä on simppelein ja halvin tapa tehdä omakotitaloon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen automatisointi halpojen pörssisähkötuntien ajaksi? Epäilemättä tähän löytyy teollisuuden ohjelmoitavista logiikoista valmiit palikat ja ratkaisut, mutta itselle tulee mieleen, että mittauskeskuksessahan on jo valmiiksi sähkölaitoksen ohjaama yösähkön rele, joka ohjaa nimenomaan näitä, joten onko mahdollista simppelisti vaihdattaa yösähkön rele jonkinlaiseen softalla ohjattavaan releeseen - näitä näyttäisi löytyvän sekä wifi, zigbee, ethernet, että modbus jne. vaihtoehtoina?

Softa sitten kokonaan toinen asia, mutta itse mielelläni kolvaisin softapuolen itse (ymmärtäen toki, että jonkin rpi viritelmän luotettavuus ei ole minkään oikean ohjelmoitavan logiikan tasolla).
 
Mikä on simppelein ja halvin tapa tehdä omakotitaloon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen automatisointi halpojen pörssisähkötuntien ajaksi?

Simppelein on varmaan tarpeeksi monikanavainen Shellyn rele ja sitten se oma koodi sitä käskyttämään. Jos taas haluaa sitä luotettavuutta, niin joutuu rakentamaan irtoreleistä, että saa semmoiset kytkennät, että esimerkiksi ilman aktiivista ohjaamista kaikki toimii kuten ennen releiden lisäystä. Mutta melko pienin muutoksin neljän kontaktorin keskukseen omat ohjaukset voi lisätä.
 
Mikä on simppelein ja halvin tapa tehdä omakotitaloon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen automatisointi halpojen pörssisähkötuntien ajaksi? Epäilemättä tähän löytyy teollisuuden ohjelmoitavista logiikoista valmiit palikat ja ratkaisut, mutta itselle tulee mieleen, että mittauskeskuksessahan on jo valmiiksi sähkölaitoksen ohjaama yösähkön rele, joka ohjaa nimenomaan näitä, joten onko mahdollista simppelisti vaihdattaa yösähkön rele jonkinlaiseen softalla ohjattavaan releeseen - näitä näyttäisi löytyvän sekä wifi, zigbee, ethernet, että modbus jne. vaihtoehtoina?

Softa sitten kokonaan toinen asia, mutta itse mielelläni kolvaisin softapuolen itse (ymmärtäen toki, että jonkin rpi viritelmän luotettavuus ei ole minkään oikean ohjelmoitavan logiikan tasolla).
Vois kuvitella, että helpoin tapa on laittaa vuorokausikello ja siitä vaan kontaktorin ohjaus. Jos taas jostain syystä pakko saada logiikka, niin siemens logo! vois olla simppeli.
 
Laitoin lämpötilan pudotuksen ohjaukseen uuden DIN-liskoasenteisen digitaalisen kellokytkimen vanhan analogisen tilalle, joka ei enää pyörinyt.

Laitoin sille kaveriksi DIN-LED-merkkivalokalusteen ja kytkin sen kellokytkimeltä lähtevään pudotuksenohjausjohtoon ilmaisemaan selkeämmin ilman näytön tihrustamista, milloin pudotus on päällä ja milloin ei.

Nyt se palaa kuitenkin vähän himmeämpänä myös silloin, kun pudotus ei ole päällä, eli kellokytkimen kärjet päästää ilmeisesti sen verran läpi, että se LEDi loimottaa.

Mitä tuohon pitäisi/kannattaisi laittaa merkkivalon tai kärkien rinnalle tai sarjaan, ettei se LEDi loimottaisi sillä haamujännitteellä? Nyt tuo merkkivaloideani on aika hyödytön. Tietenkin voisi laittaa apureleen, joka ohjaisi merkkivaloa, mutta jos jollain yksinkertaisemmalla, esim. vastus tai diodi johonkin, selviäisi niin olisi parempi.

Kellokytkin on Grässlin Talento Smart B15 ja LED-merkkivalokaluste Schneider iIL 110/230V, jos niillä merkitystä.
 
Laitoin lämpötilan pudotuksen ohjaukseen uuden DIN-liskoasenteisen digitaalisen kellokytkimen vanhan analogisen tilalle, joka ei enää pyörinyt.

Laitoin sille kaveriksi DIN-LED-merkkivalokalusteen ja kytkin sen kellokytkimeltä lähtevään pudotuksenohjausjohtoon ilmaisemaan selkeämmin ilman näytön tihrustamista, milloin pudotus on päällä ja milloin ei.

Nyt se palaa kuitenkin vähän himmeämpänä myös silloin, kun pudotus ei ole päällä, eli kellokytkimen kärjet päästää ilmeisesti sen verran läpi, että se LEDi loimottaa.

Mitä tuohon pitäisi/kannattaisi laittaa merkkivalon tai kärkien rinnalle tai sarjaan, ettei se LEDi loimottaisi sillä haamujännitteellä? Nyt tuo merkkivaloideani on aika hyödytön. Tietenkin voisi laittaa apureleen, joka ohjaisi merkkivaloa, mutta jos jollain yksinkertaisemmalla, esim. vastus tai diodi johonkin, selviäisi niin olisi parempi.

Kellokytkin on Grässlin Talento Smart B15 ja LED-merkkivalokaluste Schneider iIL 110/230V, jos niillä merkitystä.

Tarvike ABB - 6596 Häiriönpoistaja - 2619374 - ABB Smart Buildings tommosta saattas joku pistää mut ajaisko vastus saman asian?
 
Ei ne kärjet mitään vuoda vaan se pudotuksen vaihejohdin menee melko pitkän matkan samassa kaapelissa/putkessa lämmittimille menevän vaihejohtimen kanssa jolloin siihen väkisinkin kytkeytyy pieni haamujännite joka riittää siihen että ledi hehkuu hieman syttymättä kokonaan.
Yksinkertaisin ratkaisu olisi varmaankin juuri tuollainen valmis häiriönpoistaja tai sitten TCI-ratkaisuna esim kutistesukkaan sujautettu suuriresistanssinen alasvetovastus L-N välille vaikkapa heti siihen kellokytkimen lähtöön.
 
Mikä on simppelein ja halvin tapa tehdä omakotitaloon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen automatisointi halpojen pörssisähkötuntien ajaksi? Epäilemättä tähän löytyy teollisuuden ohjelmoitavista logiikoista valmiit palikat ja ratkaisut, mutta itselle tulee mieleen, että mittauskeskuksessahan on jo valmiiksi sähkölaitoksen ohjaama yösähkön rele, joka ohjaa nimenomaan näitä, joten onko mahdollista simppelisti vaihdattaa yösähkön rele jonkinlaiseen softalla ohjattavaan releeseen - näitä näyttäisi löytyvän sekä wifi, zigbee, ethernet, että modbus jne. vaihtoehtoina?

Softa sitten kokonaan toinen asia, mutta itse mielelläni kolvaisin softapuolen itse (ymmärtäen toki, että jonkin rpi viritelmän luotettavuus ei ole minkään oikean ohjelmoitavan logiikan tasolla).

No jos jaksaa harrastella ja kiinnostusta riittää niin fissio.fi löytyy aika hyviä ideoita kuinka ohjauksen voisi toteuttaa.
 
Ei ne kärjet mitään vuoda vaan se pudotuksen vaihejohdin menee melko pitkän matkan samassa kaapelissa/putkessa lämmittimille menevän vaihejohtimen kanssa jolloin siihen väkisinkin kytkeytyy pieni haamujännite joka riittää siihen että ledi hehkuu hieman syttymättä kokonaan.
Yksinkertaisin ratkaisu olisi varmaankin juuri tuollainen valmis häiriönpoistaja tai sitten TCI-ratkaisuna esim kutistesukkaan sujautettu suuriresistanssinen alasvetovastus L-N välille vaikkapa heti siihen kellokytkimen lähtöön.
No se ledi hehkuu, vaikka koko pudotuksen kontaktorille lähtevän johtimen irrottaa. Eli vaikka ledille tulee pelkkä kellokytkimeltä lähtevä johto, niin ledi hehkuu vaikka kellon kosketin on auki.

Minkä resistanssista vastusta suosittelet ja minkälainen vastus pitää olla? Joku tehovastus?
 
Kondensaattori noissa yleensä on sisällä. Voi siellä tietysti olla jokin suuriarvoinen vastuskin kaverina.
Minkähän arvoista konkkaa/vastusta tuohon heittäisi?

EDIT: laitoin apureleen ja pelkkä sen kela merkkivalon rinnalla riittää eliminoimaan tuon haamujännitteen, eli ei tarvitse releen kautta edes laittaa koko merkkivalon ohjausta.
 
Viimeksi muokattu:
Ostin rikkinäisen devireg 550 termostaatin tilalle devreg optin.
Vanha on asennettu Jussi sarjan tuplakehykseen.
Saako tohon uuteen jotain Jussi sovitinta vai miten asennuksen saa siistiksi?
IMG_20220908_114817.jpg
 

Liitteet

  • IMG_20220907_131842_Greatness.jpg
    IMG_20220907_131842_Greatness.jpg
    2 MB · Luettu: 79
Ostin rikkinäisen devireg 550 termostaatin tilalle devreg optin.
Vanha on asennettu Jussi sarjan tuplakehykseen.
Saako tohon uuteen jotain Jussi sovitinta vai miten asennuksen saa siistiksi?
IMG_20220908_114817.jpg

Ei käy Opti kuin oma kehyksen kanssa. Sit löytyy kalliimpi termosaatti, jonka saa sopimaan tiettyihin kehys järjestelmiin.
 
Ei käy Opti kuin oma kehyksen kanssa. Sit löytyy kalliimpi termosaatti, jonka saa sopimaan tiettyihin kehys järjestelmiin.
Okei....
Eli tuohon ei taida ylös mahtua tavallista Jussin kehystäkään eli mun pitänee ajaa toi nykyinen kahden kehys oikean kokoiseksi sirkkelillä tai vaihtaa termostaattia?
 
Miten aggregaattia varten tuleva verkonvaihtokytkin tulisi kytkeä? Sähkäri vähän arpoi, että miten kytkentä tulee ja lopulta tuli niin, että johdonsuojakatkaisimille menevät vaiheet on kytketty sähkömittarin kuorman puolelle ja siitä rinnan aggregaatille kytkimen kautta. Mittarille menevät vaiheet menevät kanssa verkonvaihtokytkimen kautta. Ts. kun verkonvaihtokytkin on valtakunnan verkossa, saa mittari sähköä, josta johdonsuojakatkaismille ja aggregaatille ei ole yhteyttä. Kun kytkin laitetaan aggregaattiasentoon, niin mittari irtoaa valtakunnan verkosta, aggregaatti kytkeytyy johdonsuojakatkaisimille JA mittarin kuorman puolelle.

Jäin vain miettimään, että miksi näin, miksi verkonvaihtokytkimelle ei oteta vaiheita mittarilta, aggregaatilta ja ulostulo sitten johdonsuojakatkaisimille?

Edit: Oiskohan toi kytkentä liittynyt TN-C järjestelmään, että saadaan nollat ja kevit menemään oikein (tosin kun tarkemmin mietin niin kai tän ois pitänyt onnistua ilmankin). Tätä nimittäin pohdittiin ihan urakalla ja googletettiinkin. Mulla menee pasianssi läpi, kaiken pitäisi toimia, ainut, että aggregaatti syöttää jännitteen mittarin lähtöpuolelle. Ei kai mittari herää tästä henkiin? Ei pystytty vielä testaan aggregaatilla.
 
Viimeksi muokattu:
Miten aggregaattia varten tuleva verkonvaihtokytkin tulisi kytkeä? Sähkäri vähän arpoi, että miten kytkentä tulee ja lopulta tuli niin, että johdonsuojakatkaisimille menevät vaiheet on kytketty sähkömittarin kuorman puolelle ja siitä rinnan aggregaatille kytkimen kautta. Mittarille menevät vaiheet menevät kanssa verkonvaihtokytkimen kautta. Ts. kun verkonvaihtokytkin on valtakunnan verkossa, saa mittari sähköä, josta johdonsuojakatkaismille ja aggregaatille ei ole yhteyttä. Kun kytkin laitetaan aggregaattiasentoon, niin mittari irtoaa valtakunnan verkosta, aggregaatti kytkeytyy johdonsuojakatkaisimille JA mittarin kuorman puolelle.

Jäin vain miettimään, että miksi näin, miksi verkonvaihtokytkimelle ei oteta vaiheita mittarilta, aggregaatilta ja ulostulo sitten johdonsuojakatkaisimille?

Edit: Oiskohan toi kytkentä liittynyt TN-C järjestelmään, että saadaan nollat ja kevit menemään oikein (tosin kun tarkemmin mietin niin kai tän ois pitänyt onnistua ilmankin). Tätä nimittäin pohdittiin ihan urakalla ja googletettiinkin. Mulla menee pasianssi läpi, kaiken pitäisi toimia, ainut, että aggregaatti syöttää jännitteen mittarin lähtöpuolelle. Ei kai mittari herää tästä henkiin? Ei pystytty vielä testaan aggregaatilla.
Siis mikä ranetus siellä on nyt oikein tehty?
Esim tässä oikea tapa kytkeä (yksiviiva esityksenä). Mittarilta lähtevät johdot 3V+N tulee 1-0-2 kytkimelle (esim 1 verkko, 2 agregaatti) ja jompi kumpi kytketään valinnan mukaan keskuksessa perässä oleville sulakkeille.
1662718473225.png

Edit: Spoilerissa kuva selitetty auki
1662721496279.png
 
Viimeksi muokattu:
Siis mikä ranetus siellä on nyt oikein tehty?
Esim tässä oikea tapa kytkeä (yksiviiva esityksenä). Mittarilta lähtevät johdot 3V+N tulee 1-0-2 kytkimelle (esim 1 verkko, 2 agregaatti) ja jompi kumpi kytketään valinnan mukaan keskuksessa perässä oleville sulakkeille.

Puuh, en osaa siis edes piirtää kytkentää (yritin). Verkonvaihtokytkin on siis sellainen, jossa on kaksi erillistä 4-napaista kytkintä, jotka toki on lukittu keskeneään. Minun oletus oli, että tämä kytkettäisiin niin, että se valitsee joko mittarilta tulevat vaiheet tai aggregaatilta tulevat vaiheet ja syöttäisi ne sulakkeille. Näin vaittaisiin vain se, mistä vaiheet tulee kuormalle, valtakunnan verkon (ja pääkytkimen)tilasta riippuen mittari on sähköissä tai ei kun aggregaattia käytetään.

Nyt tuli siis niin, että verkonvaihtokytkimen toinen puoli katkoo sähköjä pääkytkimen ja mittarin väliltä. Eli kun siirrtään aggregaattikäyttöön, niin mittarilta häviää sähköt. Samalla verkonvaihtokytkin yhdistää aggragaatin sulakkeisiin, joihin myös mittarin kuorman puoli on yhdistetty. Eli aggregaattikäytössä käytännössä aggregaatti syöttää virtaa sulakkeille, mutta myös mittarin kuorman puolelle.

Jos tää on ranetus, niin kertokaa heti, soitan sähkärin takaisin... Yritän tulkita tuota ym. kuvaa, siinä hetken kestää, kun en ole tottunut lukemaan.

EDIT: Asia kunnossa. Käytiin homma sähkärin kanssa läpi ja hänelle oli tullut ajatusvirhe ja lupasi tulla muuttamaan kytkennän.
 
Viimeksi muokattu:
D1-2017 mukaan kytkentä menisi noin.

2059.jpg

e. eli tuossa yllä linkatussa pääkaaviossa on sama asia yksiviivaisena.
 
En tiedä onko paras mahdollinen ketju (saa siirtää parempaan), mutta kolme kappaletta lattialämmityksen tyhmätermostaattia pitäisi päivittää älytermostaateiksi wifillä. Mieluiten kosketusnäyttökäyttöliittymä ja suomenkielinen. Mikä olisi paras? Devireg Touch? Löytyykö muita kosketusnäytöllisiä? Ajastukset nyt on varmaan ihan perusominaisuus älytermareissa?
 
En tiedä onko paras mahdollinen ketju (saa siirtää parempaan), mutta kolme kappaletta lattialämmityksen tyhmätermostaattia pitäisi päivittää älytermostaateiksi wifillä. Mieluiten kosketusnäyttökäyttöliittymä ja suomenkielinen. Mikä olisi paras? Devireg Touch? Löytyykö muita kosketusnäytöllisiä? Ajastukset nyt on varmaan ihan perusominaisuus älytermareissa?

Devireg Touchissa ei ole langattomia ominaisuuksia, Devireg smart on varmaan se mitä haet. Hyvyydestä en osaa sanoa mitään.
 
D1-2017 mukaan kytkentä menisi noin.

2059.jpg

e. eli tuossa yllä linkatussa pääkaaviossa on sama asia yksiviivaisena.
Jos kytkee generaattorin (laittaa töpselin kiinni :)) suoraan ulos tulevaan voimavirtapistokkeeseen, jossa 3vaihe/20A sulakkeilla
ja tietenkin kytkee pääkytkimen pois keskukselta ennen liitäntää. Niin vastaako ylläolevaa kuvaa.
 
Jos kytkee generaattorin (laittaa töpselin kiinni :)) suoraan ulos tulevaan voimavirtapistokkeeseen, jossa 3vaihe/20A sulakkeilla
ja tietenkin kytkee pääkytkimen pois keskukselta ennen liitäntää. Niin vastaako ylläolevaa kuvaa.

No eihän se tota kuvaa vastaa kun ei ole sitä verkonvaintokytkintä jne. Lisäksi joudut tekeen uros-uros voimavirtakaapelin, joka on hengenvaarallinen. Lisäksi voit unohtaa pääkytkimen ja tappaa jonkun asennustöissä olevan sähköasentajan syöttämällä verkkoon jännitettä.

Toimiiko kaikki varavoimalla jos teet silti? Taitaa toimia. Verkonvaihtokytkin ei ole kuitenkaan kovin kallis, joten miksi...
 
Jos kytkee generaattorin (laittaa töpselin kiinni :)) suoraan ulos tulevaan voimavirtapistokkeeseen, jossa 3vaihe/20A sulakkeilla
ja tietenkin kytkee pääkytkimen pois keskukselta ennen liitäntää. Niin vastaako ylläolevaa kuvaa.
Kuten @jarp jo kirjoittikin, et edes suunnittele moista kytkentää. Et saa missään tilanteessa syöttää jännitteettömään verkkoon sähköä eikä asia saa olla muistin varassa. Ei vaikka generaattorisi ei kuormaa kestäisikään ja notkahtaisi.
Eli verkonvaihto manuaalisella kytkimellä. On helppo ja halpa. Ja jos rahaa riittää, muitakin vaihtoehtoja on.

Ja lisäyksenä vielä myös se, että tuollaisella virivirillä tahdistat ennemmin tai myöhemmin generaattorisi verkon kanssa. Tai oikeammin verkko tahdistaa generaattorisi väkisin. Ei tiedä hyvää.
Toki oikeasti järkevää geneä voi ajaa verkon rinnallakin, eihän se ole ongelma. Vaatii kuitenkin tahdistuksen ja ehdottomasti verkkoyhtiön vaatimuksien mukaisen LoM-suojauksen. Ei varsinaisesti mikään erityisen ihmeellinen ratkaisu mutten päästäisi mitään tupakkiaskin kanteen suunnittelua harrastavaa lähellekkään.
 
Onko suorasähköllä (patterit) mitään ideaa lämmittää vain yöaikaan? On kaksitariffiliittymä, mutta patterilämmitykselle on vain kytkin on/off. Varaajalle on päivä/yö/off. Kannattaako tuohon virittää myös lämmitykselle yökäytön mahdollisuus? Pudotuksen ohjauskin löytyy ajastimella, niin kuinka sitä kannattaisi hyödyntää? Pudotus päällä öisin vai päivisin?
 
Onko suorasähköllä (patterit) mitään ideaa lämmittää vain yöaikaan? On kaksitariffiliittymä, mutta patterilämmitykselle on vain kytkin on/off. Varaajalle on päivä/yö/off. Kannattaako tuohon virittää myös lämmitykselle yökäytön mahdollisuus? Pudotuksen ohjauskin löytyy ajastimella, niin kuinka sitä kannattaisi hyödyntää? Pudotus päällä öisin vai päivisin?

Vielä näillä keleillä yöaikaan ämmitys voi riittää, mutta äkkiä sen huomaa kelien viiletessä että lämpöä tarvitaan myös päivällä.
 
Eli normaalilla lämmöllä yöllä ja pudotettuna päivällä?
En usko että kovin paljon pystyy päivällä pudottamaan jos huoneissa oleskellaan, melko nopeasti tosiaan viilenee tavanomainen talo jos radikaalisti lämmitystä vähentää. Periaatteessa yöllä kun nukutaan voisi tulla toimeen vähemmällä lämmöllä mutta rajansa siinäkin tietty.

Järkevää olisi huonekohtainen ajatusmahdollisuus, tällöin voisi lämpöä vähentää päivisin siksi aikaa kun huoneissa ei oleskella työn, koulun tms. takia. ja pitää ovet kiinni.
 
Pitäisi kytkeä yhden johdon takana olevat rasiat/valaisimet pois remontin takia, mutta ryhmäkeskuksessa on muutama kymmenen automaattisulaketta ilman merkintöjä, eikä sähkökuvia ole käytössä. Muita konsteja oikean automaatin löytämiseksi kuin kokeilla yksi kerrallaan? Jotenkin oikoseen?

Osaamistaso luokkaa vanhaksi mennyt sähkötyöturvallisuuskortti ja useammassa firmassa opastettu sähköalan henkilönä.
 
Viimeksi muokattu:
Pitäisi kytkeä yhden johdon takana olevat rasiat/valaisimet pois remontin takia, mutta ryhmäkeskuksessa on muutama kymmenen automaattisulaketta ilman merkintöjä, eikä sähkökuvia ole käytössä. Muita konsteja oikean automaatin löytämiseksi kuin kokeilla yksi kerrallaan? Jotenkin oikoseen?

Osaamistaso vanhaksi mennyt sähkötyöturvallisuuskortti ja useammassa firmassa opastettu sähköalan henkilönä.
Yksi kerrallaan. Ei kannata lähteä räpsyttelemään, voi saada näpeilleen. Samalla kun testailet, voit myös merkitä ne
 
Sähkäri merkkaillut automaattisulakkeet lääkärin käsialalla ja hieman ylikirjoittaen jne. Mistä löytäisi tuollaisen A4-kokoisen PDFn, johon voisi itse kirjoitella tekstin selkeästi?
 
Sähkäri merkkaillut automaattisulakkeet lääkärin käsialalla ja hieman ylikirjoittaen jne. Mistä löytäisi tuollaisen A4-kokoisen PDFn, johon voisi itse kirjoitella tekstin selkeästi?
Itse olen käyttänyt ihan Exceliä (tai libre office calc) johon on vaan solun kooksi määritellyt tarvittavan tilan mitat suoraan milleissä. Sitten vaan solun kehykset mustaksi ja tulostus ja leikkaus saksilla.
 
Tuolla esimerkiksi on excel-pohja merkintäliuskoille: Muu materiaali

Noissa omatulosteisissa tarvitsee vaan tarkistaa että sarakeleveys on oikea, hyvin isossa osassa ryhmäkeskuksia se lapun moduulijako menee ihan perseelleen jo puolivälissä keskusta ja sitten arvaillaan että mikä merkintä kuuluu millekin johdonsuojalle.
 
Ostin rikkinäisen devireg 550 termostaatin tilalle devreg optin.
Vanha on asennettu Jussi sarjan tuplakehykseen.
Saako tohon uuteen jotain Jussi sovitinta vai miten asennuksen saa siistiksi?
IMG_20220908_114817.jpg

Vanha on rikki niin ettei enää kytke lämpöjä mutta näyttö yms toimii ?

Jos viitsit postittaa tuon vanhan niin maksan ainakin postikulut.
 
Löytyykö mistään 2-osaista vikavirtasuojallista pinta-asennettavaa pistorasiaa, joka istuisi keittiöön? Muutama mitä löytyy ovat kannellisia ja eivät mitään sisustajan unelmia.
 
Löytyykö mistään 2-osaista vikavirtasuojallista pinta-asennettavaa pistorasiaa, joka istuisi keittiöön? Muutama mitä löytyy ovat kannellisia ja eivät mitään sisustajan unelmia.
Pistorasia voidaan asentaa pintaan käyttäen pinta-asennuskoteloa.

Edit. En ole varma onko tuota saatavilla kun tuossa on linkki korvaavaan tuotteeseen. Korvaavassa tuotteessa vastaavassa kohdassa on varastosaldot. Lisäksi saman näköinen, mutta eri merkkinen löytyy googlella, mutta taitaa niissäkin olla saldot nollaa.
 
Viimeksi muokattu:
Osaako kukaan sanoa pelkän sähkötaulun perusteella että kuinka vittumainen urakka tulisi sähköauton latauspisteen asennuksesta? Itse en tiedän näistä sen verran että tarvittaessa osaan sulakkeen vaihtaa.
15088092.jpg

Sähkötaulusta sinänsä menee piuha ja sukopistoke on seinässä että niitä läpivientejä voi hyödyttää mutta KOTILATURI.FI latausasema 11kW dynaaminen kuormanhallinta | KOTILATURI tuollaisesta olin haaveillut mutta eihän tuossa ole edes noita kiskoja kun on niin aatamin aikaiset sähköt.
 
Pistorasia voidaan asentaa pintaan käyttäen pinta-asennuskoteloa.

Edit. En ole varma onko tuota saatavilla kun tuossa on linkki korvaavaan tuotteeseen. Korvaavassa tuotteessa vastaavassa kohdassa on varastosaldot. Lisäksi saman näköinen, mutta eri merkkinen löytyy googlella, mutta taitaa niissäkin olla saldot nollaa.
Ja näinköhän tuossakaan mekaanista vikavirtasuojaa? Ettei vain elektroninen.
 
Löytyykö mistään 2-osaista vikavirtasuojallista pinta-asennettavaa pistorasiaa, joka istuisi keittiöön? Muutama mitä löytyy ovat kannellisia ja eivät mitään sisustajan unelmia.
Ei löydy suomessa sallittua.

Noi vikispistorasiathan ovat siis olemassa ylipäätään kun halutaan päästä halvemmalla, ketään ei kiinnosta miltä ne näyttää.
 
Ei löydy suomessa sallittua.

Noi vikispistorasiathan ovat siis olemassa ylipäätään kun halutaan päästä halvemmalla, ketään ei kiinnosta miltä ne näyttää.
Jännää Jyväskylän sähkömessuillakin oli esillä moinen. Kuivantilan kaksiosainen vikavirtasuojapistorasia. Valmistaja nyt ei jäänyt mieleen, kun oli joku vähän oudompi. Mutta esittelisikö ne Suomessa tuotteita jotka eivät ole sallittuja Suomessa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 403
Viestejä
4 506 817
Jäsenet
74 394
Uusin jäsen
jonde94

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom