Kysymyksiä sähkömiehille

Pitäisi ovikytkintä varten asentaa sopiva aikarele. Minkälainen sen tulisi olla, kun tarkoitus olisi viivästyttää virtojen katkaisua esim. 30 min. Osaako mikään älyrele tällaista hoitaa?

Kyseessä aamiaiskaapissa oleva ovikytkin, joka oven sulkeutuessa katkaisee sähköt kaapissa olevilta pistorasioilta. Tulee jatkuvasti vahingossa suljettua ovi ja esim. kahvinkeitin ei enää lämmitä keitettyä kahvia.
 
iltanen sanoi:
Pitäisi ovikytkintä varten asentaa sopiva aikarele. Minkälainen sen tulisi olla, kun tarkoitus olisi viivästyttää virtojen katkaisua esim. 30 min. Osaako mikään älyrele tällaista hoitaa?

Kyseessä aamiaiskaapissa oleva ovikytkin, joka oven sulkeutuessa katkaisee sähköt kaapissa olevilta pistorasioilta. Tulee jatkuvasti vahingossa suljettua ovi ja esim. kahvinkeitin ei enää lämmitä keitettyä kahvia.
Napsauta laajentaaksesi...
Päästöhidastetulla releellä saa viivästettyä sähköjen sammumista. Sitä siis ohjaa tuolla ovikytkimellä. Tuolla ovikytkimellähän ei muutenkaan oikein voi ilman apurelettä ohjata mitään tavanomaista 16A pistorasiaryhmää kun tuon kestohan on vain 6A.
 
Hyrava sanoi:
Päästöhidastetulla releellä saa viivästettyä sähköjen sammumista. Sitä siis ohjaa tuolla ovikytkimellä. Tuolla ovikytkimellähän ei muutenkaan oikein voi ilman apurelettä ohjata mitään tavanomaista 16A pistorasiaryhmää kun tuon kestohan on vain 6A.
Napsauta laajentaaksesi...
Tosiaan apuna on myös kontaktori.
 
iltanen sanoi:
Pitäisi ovikytkintä varten asentaa sopiva aikarele. Minkälainen sen tulisi olla, kun tarkoitus olisi viivästyttää virtojen katkaisua esim. 30 min. Osaako mikään älyrele tällaista hoitaa?

Kyseessä aamiaiskaapissa oleva ovikytkin, joka oven sulkeutuessa katkaisee sähköt kaapissa olevilta pistorasioilta. Tulee jatkuvasti vahingossa suljettua ovi ja esim. kahvinkeitin ei enää lämmitä keitettyä kahvia.
Napsauta laajentaaksesi...

Mulla on aina mukana pari kappaletta Schneiderin monitoimireleitä ja eiköhän se tuohonkin käyttöön passaa aika hyvin.
Syötöksi käy mikä vaan jännite väliltä 12-230V AC tai DC, helppo ja nopea asetella haluttu toiminto ja aika eikä hintakaan huimaa päätä.

www.talotarvike.com

Netrauta.fi - Ei mikään rautakauppa

Monipuolinen valikoima sisustamisen, kylpyhuoneen, keittiön, pihan ja vapaa-ajan tuotteita kodin rakentajille. Helppo ja nopea tilaus verkkokaupasta!
www.talotarvike.com www.talotarvike.com

 
Mikä on simppelein ja halvin tapa tehdä omakotitaloon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen automatisointi halpojen pörssisähkötuntien ajaksi? Epäilemättä tähän löytyy teollisuuden ohjelmoitavista logiikoista valmiit palikat ja ratkaisut, mutta itselle tulee mieleen, että mittauskeskuksessahan on jo valmiiksi sähkölaitoksen ohjaama yösähkön rele, joka ohjaa nimenomaan näitä, joten onko mahdollista simppelisti vaihdattaa yösähkön rele jonkinlaiseen softalla ohjattavaan releeseen - näitä näyttäisi löytyvän sekä wifi, zigbee, ethernet, että modbus jne. vaihtoehtoina?

Softa sitten kokonaan toinen asia, mutta itse mielelläni kolvaisin softapuolen itse (ymmärtäen toki, että jonkin rpi viritelmän luotettavuus ei ole minkään oikean ohjelmoitavan logiikan tasolla).
 
jarp sanoi:
Mikä on simppelein ja halvin tapa tehdä omakotitaloon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen automatisointi halpojen pörssisähkötuntien ajaksi?
Napsauta laajentaaksesi...

Simppelein on varmaan tarpeeksi monikanavainen Shellyn rele ja sitten se oma koodi sitä käskyttämään. Jos taas haluaa sitä luotettavuutta, niin joutuu rakentamaan irtoreleistä, että saa semmoiset kytkennät, että esimerkiksi ilman aktiivista ohjaamista kaikki toimii kuten ennen releiden lisäystä. Mutta melko pienin muutoksin neljän kontaktorin keskukseen omat ohjaukset voi lisätä.
 
jarp sanoi:
Mikä on simppelein ja halvin tapa tehdä omakotitaloon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen automatisointi halpojen pörssisähkötuntien ajaksi? Epäilemättä tähän löytyy teollisuuden ohjelmoitavista logiikoista valmiit palikat ja ratkaisut, mutta itselle tulee mieleen, että mittauskeskuksessahan on jo valmiiksi sähkölaitoksen ohjaama yösähkön rele, joka ohjaa nimenomaan näitä, joten onko mahdollista simppelisti vaihdattaa yösähkön rele jonkinlaiseen softalla ohjattavaan releeseen - näitä näyttäisi löytyvän sekä wifi, zigbee, ethernet, että modbus jne. vaihtoehtoina?

Softa sitten kokonaan toinen asia, mutta itse mielelläni kolvaisin softapuolen itse (ymmärtäen toki, että jonkin rpi viritelmän luotettavuus ei ole minkään oikean ohjelmoitavan logiikan tasolla).
Napsauta laajentaaksesi...
Vois kuvitella, että helpoin tapa on laittaa vuorokausikello ja siitä vaan kontaktorin ohjaus. Jos taas jostain syystä pakko saada logiikka, niin siemens logo! vois olla simppeli.
 
Laitoin lämpötilan pudotuksen ohjaukseen uuden DIN-liskoasenteisen digitaalisen kellokytkimen vanhan analogisen tilalle, joka ei enää pyörinyt.

Laitoin sille kaveriksi DIN-LED-merkkivalokalusteen ja kytkin sen kellokytkimeltä lähtevään pudotuksenohjausjohtoon ilmaisemaan selkeämmin ilman näytön tihrustamista, milloin pudotus on päällä ja milloin ei.

Nyt se palaa kuitenkin vähän himmeämpänä myös silloin, kun pudotus ei ole päällä, eli kellokytkimen kärjet päästää ilmeisesti sen verran läpi, että se LEDi loimottaa.

Mitä tuohon pitäisi/kannattaisi laittaa merkkivalon tai kärkien rinnalle tai sarjaan, ettei se LEDi loimottaisi sillä haamujännitteellä? Nyt tuo merkkivaloideani on aika hyödytön. Tietenkin voisi laittaa apureleen, joka ohjaisi merkkivaloa, mutta jos jollain yksinkertaisemmalla, esim. vastus tai diodi johonkin, selviäisi niin olisi parempi.

Kellokytkin on Grässlin Talento Smart B15 ja LED-merkkivalokaluste Schneider iIL 110/230V, jos niillä merkitystä.
 
Trans-Late sanoi:
Laitoin lämpötilan pudotuksen ohjaukseen uuden DIN-liskoasenteisen digitaalisen kellokytkimen vanhan analogisen tilalle, joka ei enää pyörinyt.

Laitoin sille kaveriksi DIN-LED-merkkivalokalusteen ja kytkin sen kellokytkimeltä lähtevään pudotuksenohjausjohtoon ilmaisemaan selkeämmin ilman näytön tihrustamista, milloin pudotus on päällä ja milloin ei.

Nyt se palaa kuitenkin vähän himmeämpänä myös silloin, kun pudotus ei ole päällä, eli kellokytkimen kärjet päästää ilmeisesti sen verran läpi, että se LEDi loimottaa.

Mitä tuohon pitäisi/kannattaisi laittaa merkkivalon tai kärkien rinnalle tai sarjaan, ettei se LEDi loimottaisi sillä haamujännitteellä? Nyt tuo merkkivaloideani on aika hyödytön. Tietenkin voisi laittaa apureleen, joka ohjaisi merkkivaloa, mutta jos jollain yksinkertaisemmalla, esim. vastus tai diodi johonkin, selviäisi niin olisi parempi.

Kellokytkin on Grässlin Talento Smart B15 ja LED-merkkivalokaluste Schneider iIL 110/230V, jos niillä merkitystä.
Napsauta laajentaaksesi...

Tarvike ABB - 6596 Häiriönpoistaja - 2619374 - ABB Smart Buildings tommosta saattas joku pistää mut ajaisko vastus saman asian?
 
Ei ne kärjet mitään vuoda vaan se pudotuksen vaihejohdin menee melko pitkän matkan samassa kaapelissa/putkessa lämmittimille menevän vaihejohtimen kanssa jolloin siihen väkisinkin kytkeytyy pieni haamujännite joka riittää siihen että ledi hehkuu hieman syttymättä kokonaan.
Yksinkertaisin ratkaisu olisi varmaankin juuri tuollainen valmis häiriönpoistaja tai sitten TCI-ratkaisuna esim kutistesukkaan sujautettu suuriresistanssinen alasvetovastus L-N välille vaikkapa heti siihen kellokytkimen lähtöön.
 
jarp sanoi:
Mikä on simppelein ja halvin tapa tehdä omakotitaloon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen automatisointi halpojen pörssisähkötuntien ajaksi? Epäilemättä tähän löytyy teollisuuden ohjelmoitavista logiikoista valmiit palikat ja ratkaisut, mutta itselle tulee mieleen, että mittauskeskuksessahan on jo valmiiksi sähkölaitoksen ohjaama yösähkön rele, joka ohjaa nimenomaan näitä, joten onko mahdollista simppelisti vaihdattaa yösähkön rele jonkinlaiseen softalla ohjattavaan releeseen - näitä näyttäisi löytyvän sekä wifi, zigbee, ethernet, että modbus jne. vaihtoehtoina?

Softa sitten kokonaan toinen asia, mutta itse mielelläni kolvaisin softapuolen itse (ymmärtäen toki, että jonkin rpi viritelmän luotettavuus ei ole minkään oikean ohjelmoitavan logiikan tasolla).
Napsauta laajentaaksesi...

No jos jaksaa harrastella ja kiinnostusta riittää niin fissio.fi löytyy aika hyviä ideoita kuinka ohjauksen voisi toteuttaa.
 
0nanias sanoi:
Ei ne kärjet mitään vuoda vaan se pudotuksen vaihejohdin menee melko pitkän matkan samassa kaapelissa/putkessa lämmittimille menevän vaihejohtimen kanssa jolloin siihen väkisinkin kytkeytyy pieni haamujännite joka riittää siihen että ledi hehkuu hieman syttymättä kokonaan.
Yksinkertaisin ratkaisu olisi varmaankin juuri tuollainen valmis häiriönpoistaja tai sitten TCI-ratkaisuna esim kutistesukkaan sujautettu suuriresistanssinen alasvetovastus L-N välille vaikkapa heti siihen kellokytkimen lähtöön.
Napsauta laajentaaksesi...
No se ledi hehkuu, vaikka koko pudotuksen kontaktorille lähtevän johtimen irrottaa. Eli vaikka ledille tulee pelkkä kellokytkimeltä lähtevä johto, niin ledi hehkuu vaikka kellon kosketin on auki.

Minkä resistanssista vastusta suosittelet ja minkälainen vastus pitää olla? Joku tehovastus?
 
Pakana sanoi:
Kondensaattori noissa yleensä on sisällä. Voi siellä tietysti olla jokin suuriarvoinen vastuskin kaverina.
Napsauta laajentaaksesi...
Minkähän arvoista konkkaa/vastusta tuohon heittäisi?

EDIT: laitoin apureleen ja pelkkä sen kela merkkivalon rinnalla riittää eliminoimaan tuon haamujännitteen, eli ei tarvitse releen kautta edes laittaa koko merkkivalon ohjausta.
 
Viimeksi muokattu:
Ostin rikkinäisen devireg 550 termostaatin tilalle devreg optin.
Vanha on asennettu Jussi sarjan tuplakehykseen.
Saako tohon uuteen jotain Jussi sovitinta vai miten asennuksen saa siistiksi?
IMG_20220908_114817.jpg
 

Liitteet

  • IMG_20220907_131842_Greatness.jpg
    IMG_20220907_131842_Greatness.jpg
    2 MB · Luettu: 80
ddude sanoi:
Ostin rikkinäisen devireg 550 termostaatin tilalle devreg optin.
Vanha on asennettu Jussi sarjan tuplakehykseen.
Saako tohon uuteen jotain Jussi sovitinta vai miten asennuksen saa siistiksi?
IMG_20220908_114817.jpg
Napsauta laajentaaksesi...

Ei käy Opti kuin oma kehyksen kanssa. Sit löytyy kalliimpi termosaatti, jonka saa sopimaan tiettyihin kehys järjestelmiin.
 
skude sanoi:
Ei käy Opti kuin oma kehyksen kanssa. Sit löytyy kalliimpi termosaatti, jonka saa sopimaan tiettyihin kehys järjestelmiin.
Napsauta laajentaaksesi...
Okei....
Eli tuohon ei taida ylös mahtua tavallista Jussin kehystäkään eli mun pitänee ajaa toi nykyinen kahden kehys oikean kokoiseksi sirkkelillä tai vaihtaa termostaattia?
 
Miten aggregaattia varten tuleva verkonvaihtokytkin tulisi kytkeä? Sähkäri vähän arpoi, että miten kytkentä tulee ja lopulta tuli niin, että johdonsuojakatkaisimille menevät vaiheet on kytketty sähkömittarin kuorman puolelle ja siitä rinnan aggregaatille kytkimen kautta. Mittarille menevät vaiheet menevät kanssa verkonvaihtokytkimen kautta. Ts. kun verkonvaihtokytkin on valtakunnan verkossa, saa mittari sähköä, josta johdonsuojakatkaismille ja aggregaatille ei ole yhteyttä. Kun kytkin laitetaan aggregaattiasentoon, niin mittari irtoaa valtakunnan verkosta, aggregaatti kytkeytyy johdonsuojakatkaisimille JA mittarin kuorman puolelle.

Jäin vain miettimään, että miksi näin, miksi verkonvaihtokytkimelle ei oteta vaiheita mittarilta, aggregaatilta ja ulostulo sitten johdonsuojakatkaisimille?

Edit: Oiskohan toi kytkentä liittynyt TN-C järjestelmään, että saadaan nollat ja kevit menemään oikein (tosin kun tarkemmin mietin niin kai tän ois pitänyt onnistua ilmankin). Tätä nimittäin pohdittiin ihan urakalla ja googletettiinkin. Mulla menee pasianssi läpi, kaiken pitäisi toimia, ainut, että aggregaatti syöttää jännitteen mittarin lähtöpuolelle. Ei kai mittari herää tästä henkiin? Ei pystytty vielä testaan aggregaatilla.
 
Viimeksi muokattu:
jarp sanoi:
Miten aggregaattia varten tuleva verkonvaihtokytkin tulisi kytkeä? Sähkäri vähän arpoi, että miten kytkentä tulee ja lopulta tuli niin, että johdonsuojakatkaisimille menevät vaiheet on kytketty sähkömittarin kuorman puolelle ja siitä rinnan aggregaatille kytkimen kautta. Mittarille menevät vaiheet menevät kanssa verkonvaihtokytkimen kautta. Ts. kun verkonvaihtokytkin on valtakunnan verkossa, saa mittari sähköä, josta johdonsuojakatkaismille ja aggregaatille ei ole yhteyttä. Kun kytkin laitetaan aggregaattiasentoon, niin mittari irtoaa valtakunnan verkosta, aggregaatti kytkeytyy johdonsuojakatkaisimille JA mittarin kuorman puolelle.

Jäin vain miettimään, että miksi näin, miksi verkonvaihtokytkimelle ei oteta vaiheita mittarilta, aggregaatilta ja ulostulo sitten johdonsuojakatkaisimille?

Edit: Oiskohan toi kytkentä liittynyt TN-C järjestelmään, että saadaan nollat ja kevit menemään oikein (tosin kun tarkemmin mietin niin kai tän ois pitänyt onnistua ilmankin). Tätä nimittäin pohdittiin ihan urakalla ja googletettiinkin. Mulla menee pasianssi läpi, kaiken pitäisi toimia, ainut, että aggregaatti syöttää jännitteen mittarin lähtöpuolelle. Ei kai mittari herää tästä henkiin? Ei pystytty vielä testaan aggregaatilla.
Napsauta laajentaaksesi...
Siis mikä ranetus siellä on nyt oikein tehty?
Esim tässä oikea tapa kytkeä (yksiviiva esityksenä). Mittarilta lähtevät johdot 3V+N tulee 1-0-2 kytkimelle (esim 1 verkko, 2 agregaatti) ja jompi kumpi kytketään valinnan mukaan keskuksessa perässä oleville sulakkeille.
1662718473225.png

Edit: Spoilerissa kuva selitetty auki
1662721496279.png
 
Viimeksi muokattu:
Purulumi sanoi:
Siis mikä ranetus siellä on nyt oikein tehty?
Esim tässä oikea tapa kytkeä (yksiviiva esityksenä). Mittarilta lähtevät johdot 3V+N tulee 1-0-2 kytkimelle (esim 1 verkko, 2 agregaatti) ja jompi kumpi kytketään valinnan mukaan keskuksessa perässä oleville sulakkeille.
Napsauta laajentaaksesi...

Puuh, en osaa siis edes piirtää kytkentää (yritin). Verkonvaihtokytkin on siis sellainen, jossa on kaksi erillistä 4-napaista kytkintä, jotka toki on lukittu keskeneään. Minun oletus oli, että tämä kytkettäisiin niin, että se valitsee joko mittarilta tulevat vaiheet tai aggregaatilta tulevat vaiheet ja syöttäisi ne sulakkeille. Näin vaittaisiin vain se, mistä vaiheet tulee kuormalle, valtakunnan verkon (ja pääkytkimen)tilasta riippuen mittari on sähköissä tai ei kun aggregaattia käytetään.

Nyt tuli siis niin, että verkonvaihtokytkimen toinen puoli katkoo sähköjä pääkytkimen ja mittarin väliltä. Eli kun siirrtään aggregaattikäyttöön, niin mittarilta häviää sähköt. Samalla verkonvaihtokytkin yhdistää aggragaatin sulakkeisiin, joihin myös mittarin kuorman puoli on yhdistetty. Eli aggregaattikäytössä käytännössä aggregaatti syöttää virtaa sulakkeille, mutta myös mittarin kuorman puolelle.

Jos tää on ranetus, niin kertokaa heti, soitan sähkärin takaisin... Yritän tulkita tuota ym. kuvaa, siinä hetken kestää, kun en ole tottunut lukemaan.

EDIT: Asia kunnossa. Käytiin homma sähkärin kanssa läpi ja hänelle oli tullut ajatusvirhe ja lupasi tulla muuttamaan kytkennän.
 
Viimeksi muokattu:
D1-2017 mukaan kytkentä menisi noin.

2059.jpg

e. eli tuossa yllä linkatussa pääkaaviossa on sama asia yksiviivaisena.
 
En tiedä onko paras mahdollinen ketju (saa siirtää parempaan), mutta kolme kappaletta lattialämmityksen tyhmätermostaattia pitäisi päivittää älytermostaateiksi wifillä. Mieluiten kosketusnäyttökäyttöliittymä ja suomenkielinen. Mikä olisi paras? Devireg Touch? Löytyykö muita kosketusnäytöllisiä? Ajastukset nyt on varmaan ihan perusominaisuus älytermareissa?
 
Trans-Late sanoi:
En tiedä onko paras mahdollinen ketju (saa siirtää parempaan), mutta kolme kappaletta lattialämmityksen tyhmätermostaattia pitäisi päivittää älytermostaateiksi wifillä. Mieluiten kosketusnäyttökäyttöliittymä ja suomenkielinen. Mikä olisi paras? Devireg Touch? Löytyykö muita kosketusnäytöllisiä? Ajastukset nyt on varmaan ihan perusominaisuus älytermareissa?
Napsauta laajentaaksesi...

Devireg Touchissa ei ole langattomia ominaisuuksia, Devireg smart on varmaan se mitä haet. Hyvyydestä en osaa sanoa mitään.
 
0nanias sanoi:
D1-2017 mukaan kytkentä menisi noin.

2059.jpg

e. eli tuossa yllä linkatussa pääkaaviossa on sama asia yksiviivaisena.
Napsauta laajentaaksesi...
Jos kytkee generaattorin (laittaa töpselin kiinni :)) suoraan ulos tulevaan voimavirtapistokkeeseen, jossa 3vaihe/20A sulakkeilla
ja tietenkin kytkee pääkytkimen pois keskukselta ennen liitäntää. Niin vastaako ylläolevaa kuvaa.
 
_epe_ sanoi:
Jos kytkee generaattorin (laittaa töpselin kiinni :)) suoraan ulos tulevaan voimavirtapistokkeeseen, jossa 3vaihe/20A sulakkeilla
ja tietenkin kytkee pääkytkimen pois keskukselta ennen liitäntää. Niin vastaako ylläolevaa kuvaa.
Napsauta laajentaaksesi...

No eihän se tota kuvaa vastaa kun ei ole sitä verkonvaintokytkintä jne. Lisäksi joudut tekeen uros-uros voimavirtakaapelin, joka on hengenvaarallinen. Lisäksi voit unohtaa pääkytkimen ja tappaa jonkun asennustöissä olevan sähköasentajan syöttämällä verkkoon jännitettä.

Toimiiko kaikki varavoimalla jos teet silti? Taitaa toimia. Verkonvaihtokytkin ei ole kuitenkaan kovin kallis, joten miksi...
 
_epe_ sanoi:
Jos kytkee generaattorin (laittaa töpselin kiinni :)) suoraan ulos tulevaan voimavirtapistokkeeseen, jossa 3vaihe/20A sulakkeilla
ja tietenkin kytkee pääkytkimen pois keskukselta ennen liitäntää. Niin vastaako ylläolevaa kuvaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Kuten @jarp jo kirjoittikin, et edes suunnittele moista kytkentää. Et saa missään tilanteessa syöttää jännitteettömään verkkoon sähköä eikä asia saa olla muistin varassa. Ei vaikka generaattorisi ei kuormaa kestäisikään ja notkahtaisi.
Eli verkonvaihto manuaalisella kytkimellä. On helppo ja halpa. Ja jos rahaa riittää, muitakin vaihtoehtoja on.

Ja lisäyksenä vielä myös se, että tuollaisella virivirillä tahdistat ennemmin tai myöhemmin generaattorisi verkon kanssa. Tai oikeammin verkko tahdistaa generaattorisi väkisin. Ei tiedä hyvää.
Toki oikeasti järkevää geneä voi ajaa verkon rinnallakin, eihän se ole ongelma. Vaatii kuitenkin tahdistuksen ja ehdottomasti verkkoyhtiön vaatimuksien mukaisen LoM-suojauksen. Ei varsinaisesti mikään erityisen ihmeellinen ratkaisu mutten päästäisi mitään tupakkiaskin kanteen suunnittelua harrastavaa lähellekkään.
 
Onko suorasähköllä (patterit) mitään ideaa lämmittää vain yöaikaan? On kaksitariffiliittymä, mutta patterilämmitykselle on vain kytkin on/off. Varaajalle on päivä/yö/off. Kannattaako tuohon virittää myös lämmitykselle yökäytön mahdollisuus? Pudotuksen ohjauskin löytyy ajastimella, niin kuinka sitä kannattaisi hyödyntää? Pudotus päällä öisin vai päivisin?
 
Trans-Late sanoi:
Onko suorasähköllä (patterit) mitään ideaa lämmittää vain yöaikaan? On kaksitariffiliittymä, mutta patterilämmitykselle on vain kytkin on/off. Varaajalle on päivä/yö/off. Kannattaako tuohon virittää myös lämmitykselle yökäytön mahdollisuus? Pudotuksen ohjauskin löytyy ajastimella, niin kuinka sitä kannattaisi hyödyntää? Pudotus päällä öisin vai päivisin?
Napsauta laajentaaksesi...

Vielä näillä keleillä yöaikaan ämmitys voi riittää, mutta äkkiä sen huomaa kelien viiletessä että lämpöä tarvitaan myös päivällä.
 
Trans-Late sanoi:
Eli normaalilla lämmöllä yöllä ja pudotettuna päivällä?
Napsauta laajentaaksesi...
En usko että kovin paljon pystyy päivällä pudottamaan jos huoneissa oleskellaan, melko nopeasti tosiaan viilenee tavanomainen talo jos radikaalisti lämmitystä vähentää. Periaatteessa yöllä kun nukutaan voisi tulla toimeen vähemmällä lämmöllä mutta rajansa siinäkin tietty.

Järkevää olisi huonekohtainen ajatusmahdollisuus, tällöin voisi lämpöä vähentää päivisin siksi aikaa kun huoneissa ei oleskella työn, koulun tms. takia. ja pitää ovet kiinni.
 
Pitäisi kytkeä yhden johdon takana olevat rasiat/valaisimet pois remontin takia, mutta ryhmäkeskuksessa on muutama kymmenen automaattisulaketta ilman merkintöjä, eikä sähkökuvia ole käytössä. Muita konsteja oikean automaatin löytämiseksi kuin kokeilla yksi kerrallaan? Jotenkin oikoseen?

Osaamistaso luokkaa vanhaksi mennyt sähkötyöturvallisuuskortti ja useammassa firmassa opastettu sähköalan henkilönä.
 
Viimeksi muokattu:
Breinweib sanoi:
Pitäisi kytkeä yhden johdon takana olevat rasiat/valaisimet pois remontin takia, mutta ryhmäkeskuksessa on muutama kymmenen automaattisulaketta ilman merkintöjä, eikä sähkökuvia ole käytössä. Muita konsteja oikean automaatin löytämiseksi kuin kokeilla yksi kerrallaan? Jotenkin oikoseen?

Osaamistaso vanhaksi mennyt sähkötyöturvallisuuskortti ja useammassa firmassa opastettu sähköalan henkilönä.
Napsauta laajentaaksesi...
Yksi kerrallaan. Ei kannata lähteä räpsyttelemään, voi saada näpeilleen. Samalla kun testailet, voit myös merkitä ne
 
Sähkäri merkkaillut automaattisulakkeet lääkärin käsialalla ja hieman ylikirjoittaen jne. Mistä löytäisi tuollaisen A4-kokoisen PDFn, johon voisi itse kirjoitella tekstin selkeästi?
 
iltanen sanoi:
Sähkäri merkkaillut automaattisulakkeet lääkärin käsialalla ja hieman ylikirjoittaen jne. Mistä löytäisi tuollaisen A4-kokoisen PDFn, johon voisi itse kirjoitella tekstin selkeästi?
Napsauta laajentaaksesi...
Itse olen käyttänyt ihan Exceliä (tai libre office calc) johon on vaan solun kooksi määritellyt tarvittavan tilan mitat suoraan milleissä. Sitten vaan solun kehykset mustaksi ja tulostus ja leikkaus saksilla.
 
Meisseli sanoi:
Tuolla esimerkiksi on excel-pohja merkintäliuskoille: Muu materiaali
Napsauta laajentaaksesi...

Noissa omatulosteisissa tarvitsee vaan tarkistaa että sarakeleveys on oikea, hyvin isossa osassa ryhmäkeskuksia se lapun moduulijako menee ihan perseelleen jo puolivälissä keskusta ja sitten arvaillaan että mikä merkintä kuuluu millekin johdonsuojalle.
 
ddude sanoi:
Ostin rikkinäisen devireg 550 termostaatin tilalle devreg optin.
Vanha on asennettu Jussi sarjan tuplakehykseen.
Saako tohon uuteen jotain Jussi sovitinta vai miten asennuksen saa siistiksi?
IMG_20220908_114817.jpg
Napsauta laajentaaksesi...

Vanha on rikki niin ettei enää kytke lämpöjä mutta näyttö yms toimii ?

Jos viitsit postittaa tuon vanhan niin maksan ainakin postikulut.
 
Löytyykö mistään 2-osaista vikavirtasuojallista pinta-asennettavaa pistorasiaa, joka istuisi keittiöön? Muutama mitä löytyy ovat kannellisia ja eivät mitään sisustajan unelmia.
 
Phelpsin jänis sanoi:
Löytyykö mistään 2-osaista vikavirtasuojallista pinta-asennettavaa pistorasiaa, joka istuisi keittiöön? Muutama mitä löytyy ovat kannellisia ja eivät mitään sisustajan unelmia.
Napsauta laajentaaksesi...
www.onninen.fi

NORWESCO VIKAVIRTAPISTORASIA NORWESCO 2S/16A/30MA/250V/IP20 UPJ VAL | 25 Upotettavat pistorasiat

NRCD 30 on 2-osaisen pistorasian 16A/230V ja 30mA vikavirtasuojakytkimen yhdistelmä. Pistorasia on hyväksyttyä ketjuttamiseen eli pistorasian jälkeen asennetut pistorasiat ovat vikavirtasuojattuja tämän pistorasian toimesta. Vikavirtasuoja laukeaa, mikäli se havaitsee yli 30mA maavuotovirran tai...
www.onninen.fi www.onninen.fi
Pistorasia voidaan asentaa pintaan käyttäen pinta-asennuskoteloa.

Edit. En ole varma onko tuota saatavilla kun tuossa on linkki korvaavaan tuotteeseen. Korvaavassa tuotteessa vastaavassa kohdassa on varastosaldot. Lisäksi saman näköinen, mutta eri merkkinen löytyy googlella, mutta taitaa niissäkin olla saldot nollaa.
 
Viimeksi muokattu:
Osaako kukaan sanoa pelkän sähkötaulun perusteella että kuinka vittumainen urakka tulisi sähköauton latauspisteen asennuksesta? Itse en tiedän näistä sen verran että tarvittaessa osaan sulakkeen vaihtaa.
15088092.jpg

Sähkötaulusta sinänsä menee piuha ja sukopistoke on seinässä että niitä läpivientejä voi hyödyttää mutta KOTILATURI.FI latausasema 11kW dynaaminen kuormanhallinta | KOTILATURI tuollaisesta olin haaveillut mutta eihän tuossa ole edes noita kiskoja kun on niin aatamin aikaiset sähköt.
 
tunke sanoi:
www.onninen.fi

NORWESCO VIKAVIRTAPISTORASIA NORWESCO 2S/16A/30MA/250V/IP20 UPJ VAL | 25 Upotettavat pistorasiat

NRCD 30 on 2-osaisen pistorasian 16A/230V ja 30mA vikavirtasuojakytkimen yhdistelmä. Pistorasia on hyväksyttyä ketjuttamiseen eli pistorasian jälkeen asennetut pistorasiat ovat vikavirtasuojattuja tämän pistorasian toimesta. Vikavirtasuoja laukeaa, mikäli se havaitsee yli 30mA maavuotovirran tai...
www.onninen.fi www.onninen.fi
Pistorasia voidaan asentaa pintaan käyttäen pinta-asennuskoteloa.

Edit. En ole varma onko tuota saatavilla kun tuossa on linkki korvaavaan tuotteeseen. Korvaavassa tuotteessa vastaavassa kohdassa on varastosaldot. Lisäksi saman näköinen, mutta eri merkkinen löytyy googlella, mutta taitaa niissäkin olla saldot nollaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Ja näinköhän tuossakaan mekaanista vikavirtasuojaa? Ettei vain elektroninen.
 
Phelpsin jänis sanoi:
Löytyykö mistään 2-osaista vikavirtasuojallista pinta-asennettavaa pistorasiaa, joka istuisi keittiöön? Muutama mitä löytyy ovat kannellisia ja eivät mitään sisustajan unelmia.
Napsauta laajentaaksesi...
Ei löydy suomessa sallittua.

Noi vikispistorasiathan ovat siis olemassa ylipäätään kun halutaan päästä halvemmalla, ketään ei kiinnosta miltä ne näyttää.
 
Pakana sanoi:
Ei löydy suomessa sallittua.

Noi vikispistorasiathan ovat siis olemassa ylipäätään kun halutaan päästä halvemmalla, ketään ei kiinnosta miltä ne näyttää.
Napsauta laajentaaksesi...
Jännää Jyväskylän sähkömessuillakin oli esillä moinen. Kuivantilan kaksiosainen vikavirtasuojapistorasia. Valmistaja nyt ei jäänyt mieleen, kun oli joku vähän oudompi. Mutta esittelisikö ne Suomessa tuotteita jotka eivät ole sallittuja Suomessa?
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 680
Viestejä
4 875 695
Jäsenet
78 687
Uusin jäsen
martin.piittisjarvi@gmail

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom