Kysymyksiä kodin sähköasioista

[Ogeli]

No olinnin katsovinani ettei tuossa kyllä sytyttimiä näy.. onko tuo quicktronic mahdollisesti vaihdettava vai täytyykö alkaa katselemaan uutta valaisinta?

Poistaa nuo ylimääräiset hilppeet ja LED putki tilalle?

 

[Euroshopperi 2]

Mä vaihdoin joskus 5 vuotta sitten autotalliin 4 tällaista LED pömpeliä, kun tuli sama juttu ittellä ja alkoi putket räpsyä ja niissä oli vielä sytytin palikat. Eikä niistä oikein kunnolla tullut muutenkaan valoa. 8:n putken tilalle nuo kävi paremmin kuin hyvin. 4000 K on just oikea sävy ja kaikki värit esim näyttää oikean värisiltä. Huono valo tuli oikeestaan huomattua vasta kun sai hyvät valot talliin. Nyt on mukavasti Lumeneita.

Edit. Parempi tarjous löytyi täältä. Nuo loisteputki LED versiot oli täyttä soossia ja aivan olematon valoteho normaali loisteputkiin verrattuna. Eli niissä menee rahat hukkaan. Kokeiltu on yhteen valaisimeen kun tuolla tallissa ensin kytkin, niin oli kyllä kunnon pettymys. Mutta näitä voi helposti suositella.

Valaisin Airam Faro X 1500 IP65 56W/840 PCO GR

Valaisin Airam Faro X 1500 IP65 56W/840 PCO GR edulliseen hintaan Tokmannin verkkokaupasta. Toimitus 2–5 arkipäivää. Tutustu ja tilaa!

www.tokmanni.fi

 

[Euroshopperi 2]

Omassa tuntumassa on, että nuo Farot tuottaa 2 x enemmän valotehoa 1/2:lla sähköteholla. Eli mulla oli tuplaputkilla entiset 150 cm valot ja nyt 4 kpl noita Faron 1500:sia samoilla paikoilla.

 

[Nik97]

Omassa tuntumassa on, että nuo Farot tuottaa 2 x enemmän valotehoa 1/2:lla sähköteholla. Eli mulla oli tuplaputkilla entiset 150 cm valot ja nyt 4 kpl noita Faron 1500:sia samoilla paikoilla.

Täytyy pohtia tuota.. valaisimia on kuitenkin 6kpl (autotallissa 2, käytävällä 1, varastossa 2 ja pannuhuoneessa 1). joten pitäisikö ne kaikki sitten uusia, toki ne voisi uusia sitä mukaa kun ne hajoavat, tosin onko sitten myöhemmin enää saatavuutta. Tämä joka näyttäisi hajonneen niin on varastossa mikä on ketjutettu toisen samanlaisen valon kanssa samassa tilassa.

 

[Euroshopperi 2]

Täytyy pohtia tuota.. valaisimia on kuitenkin 6kpl (autotallissa 2, käytävällä 1, varastossa 2 ja pannuhuoneessa 1). joten pitäisikö ne kaikki sitten uusia, toki ne voisi uusia sitä mukaa kun ne hajoavat, tosin onko sitten myöhemmin enää saatavuutta. Tämä joka näyttäisi hajonneen niin on varastossa mikä on ketjutettu toisen samanlaisen valon kanssa samassa tilassa.

Veikkaan, että kun lyöt pari noita Faroja vanhojen tilalle, niin kohta laitat kyllä ne loputkin putkitoosat kuntoon. On tuo mulla ainakin melkoisen miellyttävästi muuttunut. Lamput on vielä autojen kylkipuolilla, katonrajassa seinillä, kun 2:den auton talli, niin siellä todella näkee. Nosto-ovatkaan ei haittaa pätkääkään kesällä puuhastellessa, jos pitää auki niitä. Mulla riitti myös vähän pienemmät panelit tallin muihin tiloihin. Olisko ollut jotain 3000-4000 Lumenin luokkaa. Eli omalla kohdalla myös 6 panelia ja tilaa n 80 neliötä. Muistaa vain tuon, että 4000 K on ainoa järkevä värilämpö noihin ja Lumeneita raakasti. Yli on vaikea laittaa ja alitehoinen nyppii heti.

 

[Pete88]

Nykyisessä vuokra-asunnossa kylpyhuoneen katossa on plafondi, jonka polttimo paloi. Valaisimen avattuani totesin siellä olevan entisajan perhosloisteputki, eli 2D GR10q 4-nastainen loistelamppu, joka on 3000k ja 28W.

Nyt kysymys liittyy siihen, että saako tuohon loisteputken tilalle jonkun LED-mallisen polttimon vai pitääkö olla isännöintiin yhteyksissä ja pyytää vaihtamaan koko valaisin? Perinteisiä loisteputkia saa ledinä kaupoista, mutta tuota perhoslamppua ja/tai tuollaista GR10q kantaista LED-mallista polttimoa ei sitten löydykään mistään ja loisteputkiversiot myyty kauan aikaa sitten kaikista paikallisista kaupoista loppuun.

 

[Hammer Schultz]

Baukkarista ostettu pyöreä LED-kattolamppu (kupun sisällä ledejä renkaan muodossa), olisko Philips tms. 3v ikäinen eli takuu mennyt, jotain häikkää tullut koska palaa erittäin himmeänä ja välkkyy, uskaltaako näitä alkaa korjailemaan kun kyse lienee jostain huonosta kontaktista ledien välillä tms. Jos olisi 12V muuntajan takana niin uskaltaisin alkaa kolvailemaan mutta kun on kattolamppu enkä tiedä millaisia voltteja tuo käyttää (oletan että 230v) niin vähän epäilyttää.

 

[Pakana]

Nykyisessä vuokra-asunnossa kylpyhuoneen katossa on plafondi, jonka polttimo paloi. Valaisimen avattuani totesin siellä olevan entisajan perhosloisteputki, eli 2D GR10q 4-nastainen loistelamppu, joka on 3000k ja 28W.

Nyt kysymys liittyy siihen, että saako tuohon loisteputken tilalle jonkun LED-mallisen polttimon vai pitääkö olla isännöintiin yhteyksissä ja pyytää vaihtamaan koko valaisin? Perinteisiä loisteputkia saa ledinä kaupoista, mutta tuota perhoslamppua ja/tai tuollaista GR10q kantaista LED-mallista polttimoa ei sitten löydykään mistään ja loisteputkiversiot myyty kauan aikaa sitten kaikista paikallisista kaupoista loppuun.

Kyllä noita saa ledinä. Ei nyt varmaan ihan siwasta, mutta erikoisliikkeistä löytyyy, tai esim rautakaupoista, jos ei muuten niin tilaamalla.. Tosin tilaten se nyt on sama tilata nettikaupasta suoraan kotiin.

 

[Pete88]

Kyllä noita saa ledinä. Ei nyt varmaan ihan siwasta, mutta erikoisliikkeistä löytyyy, tai esim rautakaupoista, jos ei muuten niin tilaamalla.. Tosin tilaten se nyt on sama tilata nettikaupasta suoraan kotiin.

Tässä vuokra-asunnossa asutaan vielä ehkä 2kk, kunnes muutetaan omaan valmistuvaan okt, joten ei houkuttaisi nähdä tähän liikaa vaivaa tai laittaa montaa kymppiä valoon, joka jää sitten seuraavalle. Kävin paikalliset rautakaupat läpi, ei löytynyt kolmesta K-raudasta, Starkista taikka muistakaan puuiloista yms. K-raudasta olisi saanut tilaamalla jonkun led-version, mutta maksoi yli 60€, joten ei kiinnostanut. Äkkiseltään googlattuna ei oikein netissäkään ole helposti saatavilla. Mietin tässä samalla, että kuinka iso vuokralaisen vastuu on tällaisten valaisimien kohdalla, jossa polttimo on harvinaisempaa mallia ja nyt led-uudistuksen myötä polttimoa ei niin vaan saakaan, että onko vaihtoehto ostaa uusi hinnalla millä hyvänsä tai sitten antaa asia isännöitsijälle, joka varmaan sitten laskuttaa polttimon + kate + työ?

 

[Pakana]

Tässä vuokra-asunnossa asutaan vielä ehkä 2kk, kunnes muutetaan omaan valmistuvaan okt, joten ei houkuttaisi nähdä tähän liikaa vaivaa tai laittaa montaa kymppiä valoon, joka jää sitten seuraavalle. Kävin paikalliset rautakaupat läpi, ei löytynyt kolmesta K-raudasta, Starkista taikka muistakaan puuiloista yms. K-raudasta olisi saanut tilaamalla jonkun led-version, mutta maksoi yli 60€, joten ei kiinnostanut. Äkkiseltään googlattuna ei oikein netissäkään ole helposti saatavilla. Mietin tässä samalla, että kuinka iso vuokralaisen vastuu on tällaisten valaisimien kohdalla, jossa polttimo on harvinaisempaa mallia ja nyt led-uudistuksen myötä polttimoa ei niin vaan saakaan, että onko vaihtoehto ostaa uusi hinnalla millä hyvänsä tai sitten antaa asia isännöitsijälle, joka varmaan sitten laskuttaa polttimon + kate + työ?

Mä pärjäisin ilman valoa tuon 2kk.

Tosin googlen mukaan powerista saa 9e tuon

 

[Hyrava]

Mä pärjäisin ilman valoa tuon 2kk.

Tosin googlen mukaan powerista saa 9e tuon

Itsekin pärjäisin ilman valoa tuon ajan

Jos valaisin on ollut asunnossa vuokranantajan asentamana niin ilmoittaisin vain sinne suuntaan että kyseinen valaisin ei toimi. Päättäköön vuokraisäntä sitten mitä tekee tuollaiselle, hankkiiko uuden valaisimen vai polttimon vai törkkääkö seuraavan vuokralaisen riesaksi.

 

[Pete88]

Mä pärjäisin ilman valoa tuon 2kk.

Tosin googlen mukaan powerista saa 9e tuon

Varmaan ollaan sitten ilman tuota. Onneksi ei kylppärin ainoa valaisin. Yleensä olen vaan tunnollisesti nuo polttimot vaihtanut, kun kuuluu lähtökohtaisesti kuitenkin vuokralaisen vastuulle. Tässä nyt tuli haastetta vaan tuon lampun tyypin ja sitä myötä saatavuuden/hinnan kanssa.

En löytänyt itse Powerista GR10q-kantaista. GR8 löytyi, muttei ole sama asia.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Varmaan ollaan sitten ilman tuota. Onneksi ei kylppärin ainoa valaisin. Yleensä olen vaan tunnollisesti nuo polttimot vaihtanut, kun kuuluu lähtökohtaisesti kuitenkin vuokralaisen vastuulle. Tässä nyt tuli haastetta vaan tuon lampun tyypin ja sitä myötä saatavuuden/hinnan kanssa.

En löytänyt itse Powerista GR10q-kantaista. GR8 löytyi, muttei ole sama asia.

Ottaisin sinuna yhteyttä ja sanoisin, että katossa oli valmiina lamppu mihin ei enää ole saatavilla loisteputkia ja kysyisin miten toimitaan asian kanssa.

 

[Euroshopperi 2]

Täytyy pohtia tuota.. valaisimia on kuitenkin 6kpl (autotallissa 2, käytävällä 1, varastossa 2 ja pannuhuoneessa 1). joten pitäisikö ne kaikki sitten uusia, toki ne voisi uusia sitä mukaa kun ne hajoavat, tosin onko sitten myöhemmin enää saatavuutta. Tämä joka näyttäisi hajonneen niin on varastossa mikä on ketjutettu toisen samanlaisen valon kanssa samassa tilassa.

Ne toiset valaisimet on mulla tällaisia, kun kohtuu matalaa tilaa ja halusin mahdollisimman litteät sinne. Sivuvalikon tulee kuitenkin hyvin.

Matalarakenteinen yleisvalaisin Basic LED 28 W/840 3000 lm

Matalarakenteinen yleisvalaisin Basic LED 28 W/840 3000 lm edulliseen hintaan Tokmannin verkkokaupasta. Toimitus 2–5 arkipäivää. Tutustu ja tilaa!

www.tokmanni.fi

 

[Grizzle]

Pihavaloja ohjaavasta ajastimesta näyttää kellon varmistusparisto loppuneen. Täällä on sähkökatkoja vähintään kerran/kk ja laitteen kello resetoituu aina vuoteen 2018.

TR 612 top3

TR 612 top3; DIN-kisko | Digitaalinen kellokytkin viikko-ohjelmalla

www.theben.fi

Myös auton lämmitystä ohjaavasta pistorasiaan liitettävästä vanhanmallisesta tyhmästä ajastimesta lakkaa kello käymästä katkon ajaksi. Ajastus ei siis ala haluttuna aikana ennen kuin kello on taas säädetty aikaan.

Mietin ratkaisuksi vaihtaa älykkäämpää laitetta tilalle. Varmaankin joku Shellyn DIN-kiskorele kun Shellyn laitteita jo löytyy.

Valojen ajastin ja auton lämmitys ovat samassa keskuksessa, joten ne saisi saman relen ohjattavaksi. Thebenin ajastimen vaihtaminen Shellyyn on varmaankin nopea toimenpide? Auton lämmitykseen käytettävän pistorasian piuhat pitäisi sähkärin etsiä, mutta keskus ei ole iso ja piirustukset löytyy. Osaisiko kukaan antaa arviota, kuinka kauan tuohon hommaan voisi mennä?

 

[Pakana]

Pihavaloja ohjaavasta ajastimesta näyttää kellon varmistusparisto loppuneen. Täällä on sähkökatkoja vähintään kerran/kk ja laitteen kello resetoituu aina vuoteen 2018.

TR 612 top3

TR 612 top3; DIN-kisko | Digitaalinen kellokytkin viikko-ohjelmalla

www.theben.fi

Myös auton lämmitystä ohjaavasta pistorasiaan liitettävästä vanhanmallisesta tyhmästä ajastimesta lakkaa kello käymästä katkon ajaksi. Ajastus ei siis ala haluttuna aikana ennen kuin kello on taas säädetty aikaan.

Mietin ratkaisuksi vaihtaa älykkäämpää laitetta tilalle. Varmaankin joku Shellyn DIN-kiskorele kun Shellyn laitteita jo löytyy.

Valojen ajastin ja auton lämmitys ovat samassa keskuksessa, joten ne saisi saman relen ohjattavaksi. Thebenin ajastimen vaihtaminen Shellyyn on varmaankin nopea toimenpide? Auton lämmitykseen käytettävän pistorasian piuhat pitäisi sähkärin etsiä, mutta keskus ei ole iso ja piirustukset löytyy. Osaisiko kukaan antaa arviota, kuinka kauan tuohon hommaan voisi mennä?

Kyllä tuon käytännössä minimilaskutuksella tekee, johtuu tietysti firmasta onko niiden minimi tunti vai neljä.

Tietysti on mahdollista että joku ei shellyä suostu asentamaan.. Johtuu vähän miten tuo on toteutettu, kontaktoreita niillä shellyillä voi huoletta ohjata, tosin varsinkin mittaavat mallit tuppaavat kaatuilemaan aika herkästi siinä hommassa.

 

[jonesky12345]

Tallissa on loisteputkilamput, joissa ei ole sellasta irrotettavaa sytytintä ja tuon etupellin takana on kuvan kaltainen boksi ja kytkennät. Käsittääkseni lediputkilla erillistä sytytintä ei enää käytetä ja mukana tuleva korvike on vain johdin joka korvaa sen itse sytyttimen.

Kysymys onkin: voinko napata tuosta "kytkentälaitteesta" esim noi lähemmäs virtajohdon sokeripalaa tulevaa päätä kohti menevät valkoiset johdot irti ja kytkeä suoraan sokeripalaan. Toisen päädyn piuhat myös irti ettei tapahdu mitään häröjä ja tämän jälkeen lediputki toimii kunhan kytkee oikein päin sen tuonne valaisimeen?

Mikä johto menee mihinkin?

 

[Pakana]

Tallissa on loisteputkilamput, joissa ei ole sellasta irrotettavaa sytytintä ja tuon etupellin takana on kuvan kaltainen boksi ja kytkennät. Käsittääkseni lediputkilla erillistä sytytintä ei enää käytetä ja mukana tuleva korvike on vain johdin joka korvaa sen itse sytyttimen.

Kysymys onkin: voinko napata tuosta "kytkentälaitteesta" esim noi lähemmäs virtajohdon sokeripalaa tulevaa päätä kohti menevät valkoiset johdot irti ja kytkeä suoraan sokeripalaan. Toisen päädyn piuhat myös irti ettei tapahdu mitään häröjä ja tämän jälkeen lediputki toimii kunhan kytkee oikein päin sen tuonne valaisimeen?

Mikä johto menee mihinkin?

Kytke:
4 nolla
2-3 yhteen
5-6 yhteen
1 ja 7 vaihe

Toisen pään jos jättää kytkemättä, niin kanta hajoaa jos ledputken laittaa vahingossa väärin päin, kun on oikosulussa.

 

[jonesky12345]

Kytke:
4 nolla
2-3 yhteen
5-6 yhteen
1 ja 7 vaihe

Toisen pään jos jättää kytkemättä, niin kanta hajoaa jos ledputken laittaa vahingossa väärin päin, kun on oikosulussa.

Häh, jos jätän toisesta päästä johdot kokonaan irti, niin eihän siellä silloin voi oikosulkua tulla vai ymmärränkö jotain väärin? Kulkeeko noissa lediputkissa virta sen putken läpi kytkennässä vai kulkeeko se sähkö sieltä putken läpi vastapuolen pinniin ja takaisin? Jos tuon ymmärtäisi, niin auttaisi vähän ymmärtämään kytkentää. Piirsin alle nuo numerot niin ajattelin, että homma toimisi tyyliin niin, että 4 menisi sokeripalan nollaan ja 5 ja 3 menisi sokeripalan vaiheeseen ja sitten lediputket pitäisi kytkeä niinpäin, että virtaa vastaanottava pää olisi tuolla sokeripalan päädyssä aina? Jos se lediputkikin vaatii sitä, että kytkentöjä on putken molemmissa päissä eikä ne toiset pinnit ole vain "dummyjä" niin sitten pitää tehdä monimutkaisemmin? En oikein hahmota tuota kytkentäkaaviota...

 

[Pakana]

Häh, jos jätän toisesta päästä johdot kokonaan irti, niin eihän siellä silloin voi oikosulkua tulla vai ymmärränkö jotain väärin? Kulkeeko noissa lediputkissa virta sen putken läpi kytkennässä vai kulkeeko se sähkö sieltä putken läpi vastapuolen pinniin ja takaisin? Jos tuon ymmärtäisi, niin auttaisi vähän ymmärtämään kytkentää. Piirsin alle nuo numerot niin ajattelin, että homma toimisi tyyliin niin, että 4 menisi sokeripalan nollaan ja 5 ja 3 menisi sokeripalan vaiheeseen ja sitten lediputket pitäisi kytkeä niinpäin, että virtaa vastaanottava pää olisi tuolla sokeripalan päädyssä aina? Jos se lediputkikin vaatii sitä, että kytkentöjä on putken molemmissa päissä eikä ne toiset pinnit ole vain "dummyjä" niin sitten pitää tehdä monimutkaisemmin? En oikein hahmota tuota kytkentäkaaviota...

Siis siinä ledputkessa on yleensä toisen pään pinnit vaan oikosulussa ja toisessa päässä todellinen sähkön otto. Jos sulla on sähkön syöttö pelkästään toiseen päähän, ja laitat sen putken vahingossa niin päin että se okiaripinnit on syötössä, se kanta hajoaa kun kytkee sähkön. Ja sulake palaa.

Käytännössä se on myös turvallisempi kuin vaihe ja nolla on metrin päässä toisistaan sen sijaan että olisi milli.

On tietysti mahdollista että jossain ledputkessa sähköä otetaan kummastakin päästä. Esim logistisista syistä tehdään vain 60cm pitkää putkea ja 120cm putki on kaksi 60cm putkea liimattuna yhteen tjsp.

 

[jonesky12345]

Siis siinä ledputkessa on yleensä toisen pään pinnit vaan oikosulussa ja toisessa päässä todellinen sähkön otto. Jos sulla on sähkön syöttö pelkästään toiseen päähän, ja laitat sen putken vahingossa niin päin että se okiaripinnit on syötössä, se kanta hajoaa kun kytkee sähkön. Ja sulake palaa.

Käytännössä se on myös turvallisempi kuin vaihe ja nolla on metrin päässä toisistaan sen sijaan että olisi milli.

On tietysti mahdollista että jossain ledputkessa sähköä otetaan kummastakin päästä. Esim logistisista syistä tehdään vain 60cm pitkää putkea ja 120cm putki on kaksi 60cm putkea liimattuna yhteen tjsp.

Joo okei, no mä mittaan noi putket nyt ennen kun päätän miten kytkentä tehdään. Toi oikosulussa oleva puoli jos toinen niistä näin on on todella helppo todentaa yleismittarilla kuitenkin ja laitan sit tonne lampun peltiin vaan merkinnät tussilla kumpi puoli on jännitteellinen ja maininnan, että tarkista putkesta kummin päin asennetaan.

Nyt hahmotan kuitenkin ton asennuskaavion, eli se jännite pyöräytetään sieltä ei sokeripalan kautta sokeripalan nollattuun päähän, jolloin oikosulussa oleva pää toimii vaan johtimena lenkissä, mutta tossa pääsee vaan käytännön kannalta helpommalla, jos nelosen nollaa ja kolmonen ja vitonen vaiheeseen, jolloin mitään johtoa ei tarvitse jatkaa ja ainoana rajoitteena on jatkossa kytkeä loisteputki tuonne oikein päin. Noissa on niin älyttömät käyttöiät, että ongelma on varsin pieni jos sinne kupuun kirjoittaa vaan takapeltiin tussilla että jännitteellinen pää -> ja alle että testaa putki yleismittarilla ennen kytkentää.

 

[Hilppari]

Siis siinä ledputkessa on yleensä toisen pään pinnit vaan oikosulussa ja toisessa päässä todellinen sähkön otto. Jos sulla on sähkön syöttö pelkästään toiseen päähän, ja laitat sen putken vahingossa niin päin että se okiaripinnit on syötössä, se kanta hajoaa kun kytkee sähkön. Ja sulake palaa.

Käytännössä se on myös turvallisempi kuin vaihe ja nolla on metrin päässä toisistaan sen sijaan että olisi milli.

On tietysti mahdollista että jossain ledputkessa sähköä otetaan kummastakin päästä. Esim logistisista syistä tehdään vain 60cm pitkää putkea ja 120cm putki on kaksi 60cm putkea liimattuna yhteen tjsp.

Vanhoissa lediputkissa oli että vain yksipää oli kytketty ja toisenpään pinnit oli oikarissa keskenään. Mutta nykyledi putkissa mitä saa kaupasta missä on ne dummy sytyttimet ovat erillailla kytketty. Ei ole väliä mitenpäin ne laittaa.

 

[Ogeli]

Mutta nykyledi putkissa mitä saa kaupasta missä on ne dummy sytyttimet ovat erillailla kytketty. Ei ole väliä mitenpäin ne laittaa.

Eikös tuo tarkoita että kun kytkee putken yhden pään niin tonen on jännitteellinen?
Netissä tais olla keskustelua joitain vuosia sitten. Ongelma siis asennuksessa jännitteet päällä.

 

[jonesky12345]

Vanhoissa lediputkissa oli että vain yksipää oli kytketty ja toisenpään pinnit oli oikarissa keskenään. Mutta nykyledi putkissa mitä saa kaupasta missä on ne dummy sytyttimet ovat erillailla kytketty. Ei ole väliä mitenpäin ne laittaa.

Tuo, että lediputki kelpaa sinne kummin päin tahansa ei tarkoita, että kummasta tahansa päästä voidaan virtaa antaa putkelle, vaan se tarkoittaa sitä, että kattovalaisimen molemmista päistä on virtaa tarjolla kuten fluorosoiville vanhoille varsinaisille loisteputkille on pakko olla. Ledi putkissa jotenkin omaan järkeen parhaiten homma toimisi niin, että toisessa päässä on 2kpl dummy pinnejä jotka ei olisi oikosulussa ja toisessa päässä olisi jännitteelliset pinnit, jolloin kumpi tahansa pää sieltä valon rungosta toimittaa jännitteen ja nollan sinne lediputken viereisille pinneille.

Sen dummy sytyttimen ideahan on vaan toimia johtimena siinä piirissä, kun mitään isompaa sytytysjännitettä ei tarvita enää ledillä.

 

[toozi]

Kyllä nää pitäis kytkeä aina niinkuin tuossa Pakanan viestissä oli. Eli sen jälkeen se led putki käy sinne kumminpäin tahansa aivan niinkuin loisteputkikin. Semmosta viritystä että merkataan vaihe ja nolla kantaan ja putki pitää olla just oikeinpäin tai muuten on oikosulku ei pidä tehdä.

 

[Pakana]

Vanhoissa lediputkissa oli että vain yksipää oli kytketty ja toisenpään pinnit oli oikarissa keskenään. Mutta nykyledi putkissa mitä saa kaupasta missä on ne dummy sytyttimet ovat erillailla kytketty. Ei ole väliä mitenpäin ne laittaa.

No nimenomaan tuo että ei ole väliä mitenpäin kytketään on toteutettu niin että toisessa päässä on ne pinnit vaan suoraan yhteydessä toisiinsa ja toisessa päässä ottaa sähkön, jolloin se menee vanhaan kuristinvalaisimeen sen sytyttimen vaihtamalla. Lähtökohtaisestihan loistevalossa ne päät ovat sarjassa keskenään.

Aluksi oli sellaisia led putkia joissa oli muovia ne toisen pään piikit, mutta ongelmana oli se että valaisin piti olla ledille tehty, ja tietysti tuo oikariongelma nykyisenkaltaisilla ledputkilla. tavallinen loisteputki kai vaan poltti sen hehkun poikki.

 

[juuso14]

Onko antaa neuvoja talon sähköihin? Lähinnä taloudelliselta kannalta katottuna ja optimoida edullinen pörssisähkön käyttö. Taloon uusitaan kaikki sähköt nykyaikaisten säädösten mukaan. Talossa suora sähkölämmitys lattiassa ja n.140M2 lämmintä alaa. Hybridi auto joka vaihtuu täyssähköön jossain välissä. Leivinuuni,takka ja puusauna löytyy. 16000kw kulutus. Hieman jo myöhässä olen, sähkökaapelit vedetty ja levytetty seinät...Mutta taulu vielä vanha, pitäisikö jotain älyä laittaa tauluun? Että haistelisi edulliset ajat? It osaaminen itsellä ei hyvä. Lisään vielä että iv kone lämmontalteen otolla. Ennen oli päivä ja yö sähköt taulussa ja lämmin vesivaraaja yöllä päällä. Kannattaako pitää molemmat päivä ja yö?

 

[T. S]

Onko antaa neuvoja talon sähköihin? Lähinnä taloudelliselta kannalta katottuna ja optimoida edullinen pörssisähkön käyttö. Taloon uusitaan kaikki sähköt nykyaikaisten säädösten mukaan. Talossa suora sähkölämmitys lattiassa ja n.140M2 lämmintä alaa. Hybridi auto joka vaihtuu täyssähköön jossain välissä. Leivinuuni,takka ja puusauna löytyy. 16000kw kulutus. Hieman jo myöhässä olen, sähkökaapelit vedetty ja levytetty seinät...Mutta taulu vielä vanha, pitäisikö jotain älyä laittaa tauluun? Että haistelisi edulliset ajat? It osaaminen itsellä ei hyvä. Lisään vielä että iv kone lämmontalteen otolla. Ennen oli päivä ja yö sähköt taulussa ja lämmin vesivaraaja yöllä päällä. Kannattaako pitää molemmat päivä ja yö?

Onko lattialämmitysten termostaatit valittu? Jos ei, niin kannattaa valita älykkäät termostaatit, jotka osaavat lukea pörssisähköä. Sähkökaapin uusimisen myötä kannattaa lisätä muutama älyrele esim. Shelly ohjaamaan LVV kontaktoria ja hybridiauton latauksen ohjaus voi ehkä myös olla sähkökaapin kautta ohjattavissa.. Shellyyn voi laittaa samat yö/pävä säädöt tai pörssihintojen mukaan. Ilmalämpöpumpun tai kahden asennus voisi tiputtaa sähkönkulutusta merkittävästikin. Sähköauton latauksen äly tulee olemaan varmastikin laturin päässä.

Muuta taloudellisesti merkittävää toimenpidettä ei juuri nyt tule mieleeni

 

[Hamsteri]

Tarvisi eristetty piharakennus (n. 15m2) sähköistää. Onko mitään käytännön väliä tuoko virran maakaapelia (MCMK 2 x 2,5+ 2,5) pitkin talon ryhmäkeskukselta vai mittauskeskukselta (josta tuo ryhmäkeskuskin saa virtansa)? Etäisyys huomattavasti lyhyempi talon sisällä olevaan keskukseen vs. ulkona sijaitseva mittauskeskus.

Käyttö on tilan ylläpitolämpö sähköpatterilla ja valaistusta jne. pienen kulutuksen touhua, eli muutama ryhmä. Käykö tuolla rakennuksen päässä päättää tuo kaapeli ihan sähköasennuskoteloon, jossa johdonsuojat ja oma vikavirtasuoja vai täytyykö olla joku pieni ryhmäkeskus? Näin budjettimielessä ajattelen ennen kuin sähkärin tilaan, sama asiahan tuo käytännössä on mutta vaatiiko jokin asetus muuta?

 

[N1kkel]

Tarvisi eristetty piharakennus (n. 15m2) sähköistää. Onko mitään käytännön väliä tuoko virran maakaapelia (MCMK 2 x 2,5+ 2,5) pitkin talon ryhmäkeskukselta vai mittauskeskukselta (josta tuo ryhmäkeskuskin saa virtansa)? Etäisyys huomattavasti lyhyempi talon sisällä olevaan keskukseen vs. ulkona sijaitseva mittauskeskus.

Käyttö on tilan ylläpitolämpö sähköpatterilla ja valaistusta jne. pienen kulutuksen touhua, eli muutama ryhmä. Käykö tuolla rakennuksen päässä päättää tuo kaapeli ihan sähköasennuskoteloon, jossa johdonsuojat ja oma vikavirtasuoja vai täytyykö olla joku pieni ryhmäkeskus? Näin budjettimielessä ajattelen ennen kuin sähkärin tilaan, sama asiahan tuo käytännössä on mutta vaatiiko jokin asetus muuta?

Totta kai keskuksen valinnalla on käytännön merkitystä. Esim. onko molemmissa tauluissa tarpeeksi tilaa ja pidempi matka tarkoittaa pitempää, usein paksumpaa ja siten kalliimpaa kaapelia.

Kaapeliksi mieluummin "voimavirtakaapeli" niin saat ulkorakennukseen kolme ryhmää: esim. 10 A sulake valoille, 10 A sulake lämmittimelle (2,3 kW) ja 10 A pistorasialle. Ainakin tällöin sulakkeet/JSK+vikuri voi olla ryhmäkeskuksella ja ulkorakennukseen riittäisi pelkkä jakorasia. Kannattaa muuten harkita putkiyhteyttä ulkorakennukselle.

 

[juuso14]

Onko lattialämmitysten termostaatit valittu? Jos ei, niin kannattaa valita älykkäät termostaatit, jotka osaavat lukea pörssisähköä. Sähkökaapin uusimisen myötä kannattaa lisätä muutama älyrele esim. Shelly ohjaamaan LVV kontaktoria ja hybridiauton latauksen ohjaus voi ehkä myös olla sähkökaapin kautta ohjattavissa.. Shellyyn voi laittaa samat yö/pävä säädöt tai pörssihintojen mukaan. Ilmalämpöpumpun tai kahden asennus voisi tiputtaa sähkönkulutusta merkittävästikin. Sähköauton latauksen äly tulee olemaan varmastikin laturin päässä.

Muuta taloudellisesti merkittävää toimenpidettä ei juuri nyt tule mieleeni

Lattiatermostaatit vielä valitsematta, Shellystä olen kyllä kuullut. Onko minkälainen homma ohjelmoida niitä? Tuntuu että täällä Lapissa vähemmän tietotaitoa näihin älyasennuksiin. Talossahan on ollut vahinko sitä kautta uusittu kaikki villat ..höyrysulkumuovit ja pajon muuta. Energiatehokkuus varmasti paranee siitä mitä oli. Linkkejä saa laittaa mitä tarkoitetaan laitteistolla mitä laittaa.

 

[Hamsteri]

Totta kai keskuksen valinnalla on käytännön merkitystä. Esim. onko molemmissa tauluissa tarpeeksi tilaa ja pidempi matka tarkoittaa pitempää, usein paksumpaa ja siten kalliimpaa kaapelia.

Kaapeliksi mieluummin "voimavirtakaapeli" niin saat ulkorakennukseen kolme ryhmää: esim. 10 A sulake valoille, 10 A sulake lämmittimelle (2,3 kW) ja 10 A pistorasialle. Ainakin tällöin sulakkeet/JSK+vikuri voi olla ryhmäkeskuksella ja ulkorakennukseen riittäisi pelkkä jakorasia. Kannattaa muuten harkita putkiyhteyttä ulkorakennukselle.

Joo, siksi kysynkin kun toiseen vaatii n. 40m kaapelivedon ja toiseen riittää 10m. Kummassakin on tarpeeksi tilaa kiskoissa, joten otetaan lähin. Hieman hämäsi vaan kun kaapeli on jo maassa ja vedetty talon alle tuon ryhmäkeskuksen kohdille, mutta siinä on n. 30 metriä ekstraa - eli lienee ideana ollut, että riittää tilan mukaan kumpaankin keskukseen.

Kaapeli on valitettavasti lukittu tuohon kun se on rakentajan toimesta jo kaivettu maahan "varauksena", mutta uskoisin että tuo 1-vaihe on vähintäänkin riittävä tuon kopin käyttöön kun käytännössä tarkoitus vaan, että pysyisi plussan puolella pakkasella ja saisi sinne valot ja ehkä kesäksi jääkaapin.

 

[Juh44]

Joo, siksi kysynkin kun toiseen vaatii n. 40m kaapelivedon ja toiseen riittää 10m. Kummassakin on tarpeeksi tilaa kiskoissa, joten otetaan lähin. Hieman hämäsi vaan kun kaapeli on jo maassa ja vedetty talon alle tuon ryhmäkeskuksen kohdille, mutta siinä on n. 30 metriä ekstraa - eli lienee ideana ollut, että riittää tilan mukaan kumpaankin keskukseen.

Kaapeli on valitettavasti lukittu tuohon kun se on rakentajan toimesta jo kaivettu maahan "varauksena", mutta uskoisin että tuo 1-vaihe on vähintäänkin riittävä tuon kopin käyttöön kun käytännössä tarkoitus vaan, että pysyisi plussan puolella pakkasella ja saisi sinne valot ja ehkä kesäksi jääkaapin.

Sähköurakoitsija paikalle, hän sitten katsoo ennen kytkentää sopivat liittymispisteet ja oikosulkuvirrat että millaista kuormaa sinne kaapelin päähän voi tarjota ja millaista sulaketta se kaipaa toiseen/molempiin päihin.

 

[Hamsteri]

Sähköurakoitsija paikalle, hän sitten katsoo ennen kytkentää sopivat liittymispisteet ja oikosulkuvirrat että millaista kuormaa sinne kaapelin päähän voi tarjota ja millaista sulaketta se kaipaa toiseen/molempiin päihin.

On tulossa, mutta vapaata aikaa oli vasta marraskuun alkupuolella hänellä. Hieman yritän ajatuksia vain kerätä tässä sillä aikaa niin olisi selvää sitten miten kannattaisi tehdä / jos voi jotain avustavia juttuja tehdä jo etukäteen / hieman hintalappua voi jo kaavailla. Hän on myös hieman vanhemman koulukunnan ihminen, niin voi olla että tuo olemassa oleva maakaapeli on "siimaa" ja tilalle ranteenpaksuista

 

[Pakana]

Onko antaa neuvoja talon sähköihin? Lähinnä taloudelliselta kannalta katottuna ja optimoida edullinen pörssisähkön käyttö. Taloon uusitaan kaikki sähköt nykyaikaisten säädösten mukaan. Talossa suora sähkölämmitys lattiassa ja n.140M2 lämmintä alaa. Hybridi auto joka vaihtuu täyssähköön jossain välissä. Leivinuuni,takka ja puusauna löytyy. 16000kw kulutus. Hieman jo myöhässä olen, sähkökaapelit vedetty ja levytetty seinät...Mutta taulu vielä vanha, pitäisikö jotain älyä laittaa tauluun? Että haistelisi edulliset ajat? It osaaminen itsellä ei hyvä. Lisään vielä että iv kone lämmontalteen otolla. Ennen oli päivä ja yö sähköt taulussa ja lämmin vesivaraaja yöllä päällä. Kannattaako pitää molemmat päivä ja yö?

Mä toteuttaisin tuon niin että Shellyn ohjaamaan LVV kontaktorikytkentää ja lämmityksen pudotusta, ja laittaisin 'tyhmät' termostaatit joissa vain ulkoinen ohjaus lämmön pudotukselle. Nämä pitäisi olla ihan perussähkärillekin arkipäiväisiä toteutuksia.

Riittävän älykkäissä älytermareissa on kyllä mahdollisuus saada lämmitys toimimaan pörssihinnan mukaan, mutta nuo termarit ovat aika hinnakkaita eivätkä yleensä perustu mihinkään avoimeen systeemiin, vaan toimivat kunnes valmistaja päättää ettei enää tue vanhoja termareita.

Shellyt eivät suoraan tue mitään pörssiohjausta, vaan ovat yleiskäyttöisiä ohjelmoitavia releitä, joihin voi asettaa pörssiohjaus scriptin, esimerkiksi lämpöpumppufoorumilla on noista keskustelua ja valmiit scriptit.

Jos... Tai kun tuo shelly sitten joskus aikanaan hajoaa (virallisen tuen loppuminen ei varsinaisesti haittaisi, muuten kuin internetin yli tapahtuvaan etähallintaan), riittää että vaihtaa sen shelly releen, ja tilalle voi laittaa minkä tahabsa valmistajan tuotteen, tai vaikka vaan ajastin kellon.

Lisäksi noin kytkettynä järjestelmät toimivat vaikka shellyt hajoavat, lämmitys toimii lämmityksen pudotus päälläkin, tulee vain viileämpää, jonka voi kompensoida termarin säädöstä, ja normaali LVV kytkentä on sellainen että "lisälämmitys" asennossa varaaja lämmittää vaikka ohjausta ei tulisikaan.

Shellyjä hankkiessa kannattaa huomioida ettei laita PM malleja kontaktoreja ohjaamaan. PM mallin tehomittauksesta ei ole hyötyä tuossa köytössä ja kontaktorit ovat aiheuttaneet tuon PM mallisen shellyn kaatumisia. Muuten luotettavuuden kannalta parasta valita suoraan langalliseen ethernetiin liitettävät shellyt ja niille tietysti kaapelit, wifi ei ole optimiratkaisu peltikaapin sisällä.

 

[Parotech]

Ei mitään kysyttävää varsinaisesti, mutta tuleepahan tässä tutustuttua lomamatkalla ollessa erään Intian valtameren ympäröimän saaren sähköihin. Kyseessä ystävän talo johon paikalliset tehnyt "sähköasennukset".
Kuvassa 9kW kiuas mikä laukoo vikavirtaa. Tänään tutkiskella vaiheet yksitellen irroittelemalla saako vian rajattua.

Kuva rasiasta jossa yhdestä vaiheesta hienosti sokeripalalla jaettu kolmeen vaiheeseen. Ylhäältä tulo rasialle, alas kiukaalle, oikealle ei mitään tietoa mihin.

Tämän lisäksi ois muitakin ihmeteltäviä asioita joten saatanpa palata kuvien kera vielä myöhemminkin

 

[Hilppari]

Ei mitään kysyttävää varsinaisesti, mutta tuleepahan tässä tutustuttua lomamatkalla ollessa erään Intian valtameren ympäröimän saaren sähköihin. Kyseessä ystävän talo johon paikalliset tehnyt "sähköasennukset".
Kuvassa 9kW kiuas mikä laukoo vikavirtaa. Tänään tutkiskella vaiheet yksitellen irroittelemalla saako vian rajattua.

Kuva rasiasta jossa yhdestä vaiheesta hienosti sokeripalalla jaettu kolmeen vaiheeseen. Ylhäältä tulo rasialle, alas kiukaalle, oikealle ei mitään tietoa mihin.

Tämän lisäksi ois muitakin ihmeteltäviä asioita joten saatanpa palata kuvien kera vielä myöhemminkin

Löytyi heti yksi virhe. Kiuasta ei laiteta VVS taakke

 

[Parotech]

Löytyi heti yksi virhe. Kiuasta ei laiteta VVS taakke

Nytkun sanoit Kiitos, vilkasin samantien kiukaan asennuksesta jutut tukesin ja muilta sivuilta ja niinhän sielä suoraan määritellään.
Olikin ihan hyvä että otin esille, ei oisi tullut heti mieleen

 

[juuso14]

Mä toteuttaisin tuon niin että Shellyn ohjaamaan LVV kontaktorikytkentää ja lämmityksen pudotusta, ja laittaisin 'tyhmät' termostaatit joissa vain ulkoinen ohjaus lämmön pudotukselle. Nämä pitäisi olla ihan perussähkärillekin arkipäiväisiä toteutuksia.

Riittävän älykkäissä älytermareissa on kyllä mahdollisuus saada lämmitys toimimaan pörssihinnan mukaan, mutta nuo termarit ovat aika hinnakkaita eivätkä yleensä perustu mihinkään avoimeen systeemiin, vaan toimivat kunnes valmistaja päättää ettei enää tue vanhoja termareita.

Shellyt eivät suoraan tue mitään pörssiohjausta, vaan ovat yleiskäyttöisiä ohjelmoitavia releitä, joihin voi asettaa pörssiohjaus scriptin, esimerkiksi lämpöpumppufoorumilla on noista keskustelua ja valmiit scriptit.

Jos... Tai kun tuo shelly sitten joskus aikanaan hajoaa (virallisen tuen loppuminen ei varsinaisesti haittaisi, muuten kuin internetin yli tapahtuvaan etähallintaan), riittää että vaihtaa sen shelly releen, ja tilalle voi laittaa minkä tahabsa valmistajan tuotteen, tai vaikka vaan ajastin kellon.

Lisäksi noin kytkettynä järjestelmät toimivat vaikka shellyt hajoavat, lämmitys toimii lämmityksen pudotus päälläkin, tulee vain viileämpää, jonka voi kompensoida termarin säädöstä, ja normaali LVV kytkentä on sellainen että "lisälämmitys" asennossa varaaja lämmittää vaikka ohjausta ei tulisikaan.

Shellyjä hankkiessa kannattaa huomioida ettei laita PM malleja kontaktoreja ohjaamaan. PM mallin tehomittauksesta ei ole hyötyä tuossa köytössä ja kontaktorit ovat aiheuttaneet tuon PM mallisen shellyn kaatumisia. Muuten luotettavuuden kannalta parasta valita suoraan langalliseen ethernetiin liitettävät shellyt ja niille tietysti kaapelit, wifi ei ole optimiratkaisu peltikaapin sisällä.

Samaa katsoin että älytermostaatit on aika kalliita, shelly releet varmasti kävisi karkeasti siihen ilmeisesti ohjelmoidaan ajat jolloin boileri ja lattiat lämpenee? Ohjelmoinnin jätän nuoremmalle polvelle, mutta releitä Kärkkäiselläkin oli useampia mitä katselin, mitähän niistä pitäisi ostaa sähkömiehelle? https://www.karkkainen.com/verkkoka...aSIkbAvMg770yUz9pmmb3GPIBZmkzawxoC5kEQAvD_BwE
En ole vielä sähkömiehelle sanonut näistä kytkennät otan päivä ja yö erikseen ja boilerin yösähkölle lämpiämään. Lattialaatat sai myös yölle oletuksena taulusta senkin taida laittaa. Kuten aikonaan 2000 kun rakennettiin. Mietin että onko shellystä enää hyötyä? Vai laitetaanko varmuuden vuoksi kuitenkin. Olettaisin että yöllä edelleen on halvin sähkö.

 

[Reivn]

Samaa katsoin että älytermostaatit on aika kalliita, shelly releet varmasti kävisi karkeasti siihen ilmeisesti ohjelmoidaan ajat jolloin boileri ja lattiat lämpenee? Ohjelmoinnin jätän nuoremmalle polvelle, mutta releitä Kärkkäiselläkin oli useampia mitä katselin, mitähän niistä pitäisi ostaa sähkömiehelle? https://www.karkkainen.com/verkkoka...aSIkbAvMg770yUz9pmmb3GPIBZmkzawxoC5kEQAvD_BwE
En ole vielä sähkömiehelle sanonut näistä kytkennät otan päivä ja yö erikseen ja boilerin yösähkölle lämpiämään. Lattialaatat sai myös yölle oletuksena taulusta senkin taida laittaa. Kuten aikonaan 2000 kun rakennettiin. Mietin että onko shellystä enää hyötyä? Vai laitetaanko varmuuden vuoksi kuitenkin. Olettaisin että yöllä edelleen on halvin sähkö.

Jos saat releillä/termareilla ohjattua sähkönkulutusta halutulle vuorokauden ajalle (mm. vesivaraajan yöajalle) , niin yö/päivä-sopimus voi tulla kalliimmaksi kuin (kulutusvaikutuksellinen) yleissähkö-sopimus. Yö/päivä on monesti kalliimpi perusmaksu kuin yleissähkö...

 

[mattix]

Mä toteuttaisin tuon niin että Shellyn ohjaamaan LVV kontaktorikytkentää ja lämmityksen pudotusta, ja laittaisin 'tyhmät' termostaatit joissa vain ulkoinen ohjaus lämmön pudotukselle. Nämä pitäisi olla ihan perussähkärillekin arkipäiväisiä toteutuksia.

Riittävän älykkäissä älytermareissa on kyllä mahdollisuus saada lämmitys toimimaan pörssihinnan mukaan, mutta nuo termarit ovat aika hinnakkaita eivätkä yleensä perustu mihinkään avoimeen systeemiin, vaan toimivat kunnes valmistaja päättää ettei enää tue vanhoja termareita.

Tekisin juuri samoin. Älytermareita olisi väistämättä monta ja niitä säätäessä menisi ikä ja terveys. Keskitetty ratkaisu parempi ellei sitten ole tarve säätää huoneita toisistaan poikkeavasti.

Aikanaan asuin rivarissa, jossa oli sähkövastukset lattiassa termareilla ja samalla keskuksessa ohjaus yö/päivä/jatkuva. Tuollaiseen on helppo rakentaa aika/pörssiohjaus.

Jos kulutus on reipasta, niin kannattaa vilkaista oman verkkoyhtiön yleissiirron ja aikasiirron hintaeroja ja laskeskella, paljon pitää yölle siirtää kulutusta, että se kannattaa. Silloin voisi riittää pelkkä aikaohjaus LVV ja lämmityksille sekä auton lataukselle. Jos siirtotuotteeksi kuitenkin valikoituu yleissiirto, panostaisin pörssiohjausautomaatioon.

 

[Rollerix]

Onko kuinka haitallista/vaarallista jättää rikkinäinen led-lamppu paikalleen? Itsellä oli pari lamppua upotetuissa kattovalaisimissa, jotka alkoivat tehdä sellaista että menivät välillä pois päältä ja välillä saattoivat palaa kymmeniä minuutteja kunnes sitten taas menivät pimeäksi.

En kiirehtinyt niiden vaihtamisen kanssa, mutta nyt yllätyin kun vaihdettuani ne huomasin, että molemmissa muovikanta halki ja toinen aika lailla tummentunut. Kuumenevatko ne enemmän jos valossa on virta päällä kun lamppu ei pala?

 

[juhaa]

Vaikea sanoa, mutta kannattaa elektroniikkaa sisältävät ottaa pois, kun ne on rikki (ei pala). Vanhalla hehkulampulla ole väliä, mutta kun et noista tiedä mitä siellä tapahtuu ja väristä päätellen ovat turhan kuumana käyneet. Kyllä ne voi käydä kuumana vaikka valo ei pala.

 

[Hyrava]

Näyttää varsin hurjalta, varsinkin tuo jälkimmäinen joka on kunnolla ruskettunut. Ihan senkin takia kannattaa ottaa pois kun tuo muovi on jo halkeillut niin ei tiedä koska se murenee kokonaan ja sitten vahingossa menee joskus virrat päällä lamppua vaihtamaan ja koko lamppu murenee käsiin ja saa sähköiskun.

Periaatteessa kunnollisten ledilamppujen ei pitäisi hajotessaan kuumentua mutta joissakin se kytkentä on tehty viimeinenkin pennonen säästäen ja riippuen miten lamppu on hajonnut, se saattaa kuumentua viallisena todella rajusti ja jopa pahimmillaan aiheuttaa lampun muovien sulamisen tai jopa tulipalon.

Youtubessa muutamat elektroniikkaharrastajat ovat purkaneet noita lamppuja ja tutkineet mitä ne ovat syöneet ja joissakin halvimmissa on ollut kyllä aika hurjia virityksiä että on saatu säästettyä se viimeinenkin sentti valmistuskustannuksissa, ihme että kyseiset lamput edes ylipäätään kestävät "takuuajan".

 

[Rollerix]

Näyttää varsin hurjalta, varsinkin tuo jälkimmäinen joka on kunnolla ruskettunut. Ihan senkin takia kannattaa ottaa pois kun tuo muovi on jo halkeillut niin ei tiedä koska se murenee kokonaan ja sitten vahingossa menee joskus virrat päällä lamppua vaihtamaan ja koko lamppu murenee käsiin ja saa sähköiskun.

Periaatteessa kunnollisten ledilamppujen ei pitäisi hajotessaan kuumentua mutta joissakin se kytkentä on tehty viimeinenkin pennonen säästäen ja riippuen miten lamppu on hajonnut, se saattaa kuumentua viallisena todella rajusti ja jopa pahimmillaan aiheuttaa lampun muovien sulamisen tai jopa tulipalon.

Youtubessa muutamat elektroniikkaharrastajat ovat purkaneet noita lamppuja ja tutkineet mitä ne ovat syöneet ja joissakin halvimmissa on ollut kyllä aika hurjia virityksiä että on saatu säästettyä se viimeinenkin sentti valmistuskustannuksissa, ihme että kyseiset lamput edes ylipäätään kestävät "takuuajan".

Tuo alempi taitaa olla joku "merkitön" halpislamppu ja ylempi Airam. Kun vaihdoin tuon Airamin, oli valot olleet päällä puolisen tuntia. En muista oliko tässä kohdassa käytävää valoa tällä kertaa. Sammutin valot ja otin lampun heti pois. Oli kyllä tosi kuuma lamppu ja nimenomaan tuolta tyven alueelta, ei niinkään sieltä valokuvan alueelta kuten hehkulamput on.

 

[Hilppari]

Noissa E27 kantasissa ledeissä se virtalähde on tungettu tuonne tyveen, tosi pieneen tilaan niin kyllä se 10wattiakin tuottaa sen verran hukka lämpöä että riittää kypsentää ajan kanssa.

 

[ttaapp]

Nykyisessä vuokra-asunnossa kylpyhuoneen katossa on plafondi, jonka polttimo paloi. Valaisimen avattuani totesin siellä olevan entisajan perhosloisteputki, eli 2D GR10q 4-nastainen loistelamppu, joka on 3000k ja 28W.

Nyt kysymys liittyy siihen, että saako tuohon loisteputken tilalle jonkun LED-mallisen polttimon vai pitääkö olla isännöintiin yhteyksissä ja pyytää vaihtamaan koko valaisin? Perinteisiä loisteputkia saa ledinä kaupoista, mutta tuota perhoslamppua ja/tai tuollaista GR10q kantaista LED-mallista polttimoa ei sitten löydykään mistään ja loisteputkiversiot myyty kauan aikaa sitten kaikista paikallisista kaupoista loppuun.

Et sitten viitsi tilata uutta loisteputkea?
Esim: 28W 835 4P GR10q perhosloisteputki | Edullisesti Valomaja.fi

 

[Pakana]

Tuo alempi taitaa olla joku "merkitön" halpislamppu ja ylempi Airam. Kun vaihdoin tuon Airamin, oli valot olleet päällä puolisen tuntia. En muista oliko tässä kohdassa käytävää valoa tällä kertaa. Sammutin valot ja otin lampun heti pois. Oli kyllä tosi kuuma lamppu ja nimenomaan tuolta tyven alueelta, ei niinkään sieltä valokuvan alueelta kuten hehkulamput on.

Sitä on vaikea sanoa lämpeeneekö se hajoamisen jälkeen enemmän kuin ehjänä, mahdollista se toki on, mutta jo ihan ehjäkin 10W led lamppu lämpenee itsessään enemmän kuin perinteinen hehkulamppu.

Joku 60W hehkulamppu säteilee luokkaa 95% tehostaan, joten se lamppuun itseensä johtuvaksi lämmöksi jää vain muutama watti, kun taas led lampun koko 10W jää johtuvaksi lämmöksi. Käytännössä tietysti iso osa valaisimista on rakeenteeltaan sellaisia että hehkulamppu säteilee sen valaisimenkin kuumaksi, mutta koko päivän paljaassa kannassa loistanut ledlamppu on kuumempi kuin vastaavassa paikassa hehku.

 

[Pakana]

Samaa katsoin että älytermostaatit on aika kalliita, shelly releet varmasti kävisi karkeasti siihen ilmeisesti ohjelmoidaan ajat jolloin boileri ja lattiat lämpenee? Ohjelmoinnin jätän nuoremmalle polvelle, mutta releitä Kärkkäiselläkin oli useampia mitä katselin, mitähän niistä pitäisi ostaa sähkömiehelle? https://www.karkkainen.com/verkkoka...aSIkbAvMg770yUz9pmmb3GPIBZmkzawxoC5kEQAvD_BwE
En ole vielä sähkömiehelle sanonut näistä kytkennät otan päivä ja yö erikseen ja boilerin yösähkölle lämpiämään. Lattialaatat sai myös yölle oletuksena taulusta senkin taida laittaa. Kuten aikonaan 2000 kun rakennettiin. Mietin että onko shellystä enää hyötyä? Vai laitetaanko varmuuden vuoksi kuitenkin. Olettaisin että yöllä edelleen on halvin sähkö.

Tuo on ok vaihtoehto.

Sun sähkön hinta riippuu tietysti sähkösopimuksesta ja liittymästä. Pörssisähkön hinta on yleensä 01 eteenpäin edullisinta, kun uusi pörssivuorokausi alkaa.

 

[Rollerix]

Sitä on vaikea sanoa lämpeeneekö se hajoamisen jälkeen enemmän kuin ehjänä, mahdollista se toki on, mutta jo ihan ehjäkin 10W led lamppu lämpenee itsessään enemmän kuin perinteinen hehkulamppu.

Joku 60W hehkulamppu säteilee luokkaa 95% tehostaan, joten se lamppuun itseensä johtuvaksi lämmöksi jää vain muutama watti, kun taas led lampun koko 10W jää johtuvaksi lämmöksi. Käytännössä tietysti iso osa valaisimista on rakeenteeltaan sellaisia että hehkulamppu säteilee sen valaisimenkin kuumaksi, mutta koko päivän paljaassa kannassa loistanut ledlamppu on kuumempi kuin vastaavassa paikassa hehku.

Jos noin on (mitä ei ole vaikea uskoa), eikös sitten valaisimien tehorajat ole vähän vaikea asia? Siis se kun valaisimessa lukee vaikka "max 60 W".

Yleensä kai ajatellaan, että lamppu tulisi valita siten että led-lampun valoteho olisi sama kuin hehkulampulla, eli että vaikkapa 60 W:n hehkulamppu korvataan n. 7-8 W:n led-lampulla. Usein vielä näkee (esim. linkki alla), että neuvotaan valitsemaan yksi pykälä tehokkaampi lamppu, koska ledit himmenee ajan myötä. Silloin 60 W hehku korvattaisiin 10 W ledillä.

Se tehoraja ymmärtääkseni liittyy ensisijaisesti lampun kantaan ja joissain tapauksissa myös varjostimeen (esim. riisipaperipallo ei kestä mitä vain kuumuutta). Mutta mites tuo nyt sitten on, jos led-lampun kanta itse asiassa kuumenee enemmän kuin vastaavan hehkulampun? Silloinhan 60-wattista ei saisi korvata 8-wattisella, saatikka 10-wattisella kuten alla neuvotaan, vaan pitäisi mieluummin ottaa joku vähemmän tehokas lamppu, 5-6 W. Jolloin menee elämä himmeäksi...

Vai ymmärsinkö jotain väärin?

Usein kysytyt kysymykset lampuista ja valaistuksesta

Erilaiset lamput herättävät paljon keskustelua ja niistä liikkuu erilaisia väittämiä. Sivulle on koottu tutkittua tietoa ja vastauksia yleisiin lamppuihin ja valaistusta koskeviin kysymyksiin.

www.motiva.fi