Kysymyksiä kodin sähköasioista

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Blur
  • Aloitettu Aloitettu
Pitäisi vaihtaa kattovalaisimen paikkaa. Kyseessä 70-luvun kerrostalo jossa ei maajohdinta. Voiko jatkon tehdä 2x0,75mm2 kaapelilla?
Eikös tuo ole aika yleistä valaisinjohtoa paksuudeltaan? Tai sitten 2x1,0mm2. Valaisin varmaan led lampuilla niin ei kuormaakaan synny. Nämä on ongelmallisia, kun sinne ”sokeripalaan” tulee varmaan 2x 1,5mm2 kaapeli ja on 10A sulakkeen takana niin pitäisi jatkaa silloin saman kokoisella kaapelilla, mutta taitaa olla aika harvalla näin. 1,5mm2 kaapeli aika hankalaa laittaa valaisinpistokkeeseen, kun niistäkin monesti siirretään valaisin eri paikkaan, kun ei ole ”keskellä” pöytää.
Samanlainen tilanne on jatkojohtojen käytöllä, kun monesti näkee ulkopistorasiasta vedettynä jatkojohto 3x1,5mm2 ja pistorasia onkin 16A. Autojen lämmityksissä varsinkin. Harvoin näkee 3x2,5mm2 jatkojohtoa kenelläkään. Eikä niitä näe kaupoissakaan kovin usein, itse ne pitää tehdä metritavarasta.
 
Jos vaihtaa valaisimeen pidemmän johdon. Kiinteää johdotusta ei voi jatkaa ohuemmalla.
Ajattelin siis laittaa sokeripalan kattorasiaan jossa alkuperäinen kiinteä johdotus ja siitä jatkaa 2metrin kaapelilla jonka perässä sokeripala + valaisin.
Voisin toki laittaa paksumpaakin johtoa mutta haluaisin että se menisi ohuessa muovikourussa kattossa niin olisi helpompi/siistimpi ohuella kaapelilla.
Mutta joo ilmeisesti katossa on 2x1.5mm2 kiinteänä. Olisi varmaan sitten ”turvallisempaa” laittaa sinne samanpaksuista. En tainnut vaan nähdä kaupassa 2x1.5 kaapelia taisi vaan olla 3x1.5 mikä tekee kaapelista vieläkin paksumman kun sitä maajohdinta ei kuitenkaan tarvitse.
 
Viimeksi muokattu:
Ajattelin siis laittaa sokeripalan kattorasiaan jossa alkuperäinen kiinteä johdotus ja siitä jatkaa 2metrin kaapelilla jonka perässä sokeripala + valaisin.

Tämä nyt olisi nimenomaan se ranetus, mitä maallikolla ei ole oikeuksia tehdä. Mutta jos sen sijaan voit vaihtaa koko valaisinjohdon lampunkannalta asti pidemmäksi, niin se olisi ok.

Ammattilainen kytkisi nykyisessä rasiassa wagoilla 1,5 mm² johdot (sekä uuden kannen) ja asentaisi uuteen kohtaan uuden valaisinpistorasian. 3x1,5 MMJ menee kyllä siihen pienimpään muovikourulistaan piiloon.
 
Tämä nyt olisi nimenomaan se ranetus, mitä maallikolla ei ole oikeuksia tehdä. Mutta jos sen sijaan voit vaihtaa koko valaisinjohdon lampunkannalta asti pidemmäksi, niin se olisi ok.

Ammattilainen kytkisi nykyisessä rasiassa wagoilla 1,5 mm² johdot (sekä uuden kannen) ja asentaisi uuteen kohtaan uuden valaisinpistorasian. 3x1,5 MMJ menee kyllä siihen pienimpään muovikourulistaan piiloon.
Paitsi jos ammattilainen on kotonaan, niin se tekee juurikin tuollaisen ranetuksen. :cool:
 
Lattialieteen ilmestyi yhtäkkiä mielenkiintoinen ongelma, eli yksi keittolevyistä ei toimi yksinään (lämpenee hieman alle kädenlämpöiseksi). Jos liedestä laittaa jonkun muun levyn tai uunin päälle, niin silloin levy toimii moitteitta. Otin hommasta yhteyttä liikkeeseen, joka pallotteli homman vastuun valmistajalle. Ensi viikolle olisi huolto tilattuna ja soittelin huoltoliikkeeseen tänään ihan kysyäkseni korjauksen maksuttomuudesta. Huoltoliikkeestä ilmoitettiin, että korjaus menee valmistajan piikkiin, jos vika on laitteen kytkimessä ja joudun itse maksamaan sen, jos vika on kytkennöissä. Itselläni ei ole oikein tietoa kolmivaihesähköä käyttävän lieden kytkennöistä, joten kysynkin, että onko voiko tällainen vika johtua tosiaan lieden kytkennästä?
 
Lattialieteen ilmestyi yhtäkkiä mielenkiintoinen ongelma, eli yksi keittolevyistä ei toimi yksinään (lämpenee hieman alle kädenlämpöiseksi). Jos liedestä laittaa jonkun muun levyn tai uunin päälle, niin silloin levy toimii moitteitta. Otin hommasta yhteyttä liikkeeseen, joka pallotteli homman vastuun valmistajalle. Ensi viikolle olisi huolto tilattuna ja soittelin huoltoliikkeeseen tänään ihan kysyäkseni korjauksen maksuttomuudesta. Huoltoliikkeestä ilmoitettiin, että korjaus menee valmistajan piikkiin, jos vika on laitteen kytkimessä ja joudun itse maksamaan sen, jos vika on kytkennöissä. Itselläni ei ole oikein tietoa kolmivaihesähköä käyttävän lieden kytkennöistä, joten kysynkin, että onko voiko tällainen vika johtua tosiaan lieden kytkennästä?
Jos nollajohdin on irti se tekee juuri tuollaista että levy ei halua lämmetä yksinään, mutta kaksi levyä yhtäaikaa päällä se toimii suunnilleen normaalisti.
 
Jos nollajohdin on irti se tekee juuri tuollaista että levy ei halua lämmetä yksinään, mutta kaksi levyä yhtäaikaa päällä se toimii suunnilleen normaalisti.

Jännä juttu. Jotenkin luulisi, että laitteen toiminta loppuisi kokonaan johtimen ollessa irti. Jos vika ei olekaan itse laitteessa vaan asennuksessa, niin voikin mennä mielenkiintoiseksi vääntämiseksi laitteen ja asennuksen myyneen liikkeen kanssa. Olkoonkin, että varsinainen takuuaika on loppunut 4 kuukautta sitten.
 
Jännä juttu. Jotenkin luulisi, että laitteen toiminta loppuisi kokonaan johtimen ollessa irti. Jos vika ei olekaan itse laitteessa vaan asennuksessa, niin voikin mennä mielenkiintoiseksi vääntämiseksi laitteen ja asennuksen myyneen liikkeen kanssa. Olkoonkin, että varsinainen takuuaika on loppunut 4 kuukautta sitten.
Siis jos kyseessä on normaali kolmivaiheliesi, niin siinä tuo nollajohdon irtoaminen aiheuttaa tuollaista.

Kun nolla on irti ja kaksi eri vaiheissa olevaa levyä päällä ne saavat n. 200V jännitteen kumpikin, ja liesi "toimii" vain pienellä tehovajeella.

Perinteinen mekaanisilla kytkimillä ohjattu liesi ei yleensä hajoa tms tuollaisesta, vaan toimii taas normaalisti kun nollavika on korjattu. Se nollavika voi tietysti olla liedessä sisäinenkin.
 
Laitettiin kattoon kattotuuletin, homma meni ok mutta tuohan pentele on himmentimen takana. Millanen homma tuo on heittää pois tai ohittaa vai onko tuohon joku oikeakin ratkaisu? Surisee ilman, eikä tuo himmennin tietenkään LED-valojen (3 GU10 halogeenia) kanssa toimi.
 
Laitettiin kattoon kattotuuletin, homma meni ok mutta tuohan pentele on himmentimen takana. Millanen homma tuo on heittää pois tai ohittaa vai onko tuohon joku oikeakin ratkaisu? Surisee ilman, eikä tuo himmennin tietenkään LED-valojen (3 GU10 halogeenia) kanssa toimi.
Yleensä sieltä katosta löytyy myös jatkuva sähkö, johon kytkee tuulettimen.

Ne gu10 lamput voi vaihtaa semmoiseen malliin joka toimii himmentimen kanssa.

Yksinkertaisin ratkaisu on siirtää siinä himmentimessä tuleva ja lähtevä johto saman ruuvin alle, ja käyttää vain valon omia kytkimiä.
 
Yleensä sieltä katosta löytyy myös jatkuva sähkö, johon kytkee tuulettimen.

Ne gu10 valot voi vaihtaa semmoiseen malliin joka toimii himmentimen kanssa.

Yksinkertaisin ratkaisu on siirtää siinä himmentimessä tuleva ja lähtevä johto saman ruuvin alle, ja käyttää vain valon omia kytkimiä.
Joo siis mitään himmennysominaisuutta ei tarvittais ollenkaan, sitä varten on Ikea huet pitkin kämppää. Lähinnä tuo jeesamaan ilppiä ja sotkemaan sitä viileää ilmaan muihin huoneiseen keskellä kämppää, mielellään ilman koko valoja. Ne voi sammuttaa, mutta silloin tuo moottori rutisee vieläkin enemmän. Kun valot kytkee on se hetken hiljainen mikä viittaisi netistä lukemani mukaan siihen ettei himmennin pärjää tuon moottorin kuorman kanssa.

Pitää vilkasta tuota himmennintä, kuulostaa kyllä helpoimmalta tavalta. Tuulettimessa kuitenkin on kytkimet sammutukselle ja valoille erikseen.

E: himmennin on Biltema 44-4020
Muoks 2: sähkäri vaihtoi himmentimen kutkimeen ja homma toimii kuten pitääkin.
 
Viimeksi muokattu:
Miten iso työmaa olisi selvittää omakotitalon sähköistykset ammattilaiselle? Asunto on rakennettu siinä ysärin puolivälissä ja sähköpiirrustuksia ei ole olemassa asunnon sähköistä.

Neliöitä asunnossa on suurinpiirtein 60m². Sähkökaapissa on niitä 10A:n ja 16A:n kokoisia sulakkeita.

Ilmalämpöpumppuasentajan kanssa meni tovi selvitellessä vetoja ja vapaa sulake oli 10A:n kokoinen ja veto oli 2.5mm³ kaapelilla. Asentaja mainitsi, että tuo ei ole ongelma, koska ILP toimii hyvin 10A:n sulakkella, kunhan siinä samassa ei ole muuta isommin kuluttavaa laitetta kiinni.
 
Sähköautokeskustelussa oli kuormanhallinnasta puhetta ja tuli siitä mieleen, että miten nämä järjestelmät mahtavat kehittyä pidemmälle tulevaisuuteen? Maalämpöpumppu, kiuas, ev-laturi, aurinkopaneelit... Jos tuollainen kombo on kotona, niin millä niiden kuormia/tuottoa hallitsee? Äkkiseltään kuvittelisin, että jos vaikka maalämpöpumpussa on oma kuormanrajoitin ja siihen pistetään ev-latauksen rajoitin kaveriksi, niin jonkunmoinen juupas-eipäs heiluri tuosta varmaan tulee, kun molemmat yrittää säätää tehojaan ylös/alas. Eli joku laite tarvitaan kapellismestariksi hommaan. Mikä tällainen härveli olisi?
 
Sähköautokeskustelussa oli kuormanhallinnasta puhetta ja tuli siitä mieleen, että miten nämä järjestelmät mahtavat kehittyä pidemmälle tulevaisuuteen? Maalämpöpumppu, kiuas, ev-laturi, aurinkopaneelit... Jos tuollainen kombo on kotona, niin millä niiden kuormia/tuottoa hallitsee? Äkkiseltään kuvittelisin, että jos vaikka maalämpöpumpussa on oma kuormanrajoitin ja siihen pistetään ev-latauksen rajoitin kaveriksi, niin jonkunmoinen juupas-eipäs heiluri tuosta varmaan tulee, kun molemmat yrittää säätää tehojaan ylös/alas. Eli joku laite tarvitaan kapellismestariksi hommaan. Mikä tällainen härveli olisi?

Johtui vähän mitä kaikkia järjestelmiä talossa on ja mille antaa prioriteetin.

Jos siellä on esim kuorman tunnistava laturi ja mlp, ja halutaan antaa mlp:lle etusija, tuo vaan toteutetaan niin että laturi mittaa kaiken virran ja mlp mittaa kaiken muun paitsi laturin virran, jolloin laturi joustaa aina kaikkea, mlp joustaa kaikkkea muuta paitsi latausta.


Jos aurinkosähköä haluaa saada autoon, niiden pitää pystyä juttelemaan keskenään, mlp ja aurinkosähkö ei ole aktiivisimmillaan samanaikaisesti.

Erilaisia automaatioita on olemassa kyllä, esim shelly palikoilla voi koota tuollaisen kapellimestarin. Sen verran kuitenkin niche tuote ettei noita varsinaisesti hyllyssä ole, vaikka tuollaiseen soveltuvia laitteita onkin.
 
Juu, eipä tuollaiseen monella tällä hetkellä tarvetta ole. Kunhan rupesin pohtimaan, että yhtä useampi suojaus ei voi säätää samanaikaisesti saman datan perusteella. Älylaturin kanssa saa naitettua aurinkosähkön auton lataukseen (esim. Charge ampsilla löytyy).
 
Lämminvesivaraaja asennettiin kylppärin kattoon paneelien yläpuolelle piiloon. Ilmeisesti varaajan kohdalle ei saa asentaa ainakaan uppo-lediä. Mitä määräykset tuosta sanovat? Sopiiko laittaa plafondi vai pestäänkö kädet pimeässä? Kyseessä on pienen kylppärin hieman erillään oleva käsienpesutila ja jonkinmoinen yleisvalaistus myös sillä puolen olisi suotava, kun pelkkä valopeili ei piisaa.
 
Lämminvesivaraaja asennettiin kylppärin kattoon paneelien yläpuolelle piiloon. Ilmeisesti varaajan kohdalle ei saa asentaa ainakaan uppo-lediä. Mitä määräykset tuosta sanovat? Sopiiko laittaa plafondi vai pestäänkö kädet pimeässä? Kyseessä on pienen kylppärin hieman erillään oleva käsienpesutila ja jonkinmoinen yleisvalaistus myös sillä puolen olisi suotava, kun pelkkä valopeili ei piisaa.
Jos sen varaajan alle vaan valo mahtuu, niin kyllä sellaisen saa asentaa.

Ei ole pykäkänikkarille tullut mieleen kieltää valaisimen asennusra lämminvesivaraajan alle.
 
Meillä on 3x25A sähköliittymä. No tänään kävi epähuomiossa niin jotta oli sähköauto latauksessa 3x16A + sauna 10kW kiukaalla, eli toiset 3x16A. Lisäksi tietysti muu kulutus päälle. No eipä tuossa noin tunnissa ehtinyt pääsulakkeita palamaan.

Tämmöiset lukemat sain Home Assistantiin, eli max piikkiteho vaiheittain on seurannassa:

1685210301917.png


Miten nuo pääsulakkeet, ne ilmeisesti sellaisia hitaita eli napsahtaa vasta kun pidempään on ylikuormaa? Olisin jotenkin luullut että tuolla kuormalla olisi palaneet alle tunnissa?
 
Meillä on 3x25A sähköliittymä. No tänään kävi epähuomiossa niin jotta oli sähköauto latauksessa 3x16A + sauna 10kW kiukaalla, eli toiset 3x16A. Lisäksi tietysti muu kulutus päälle. No eipä tuossa noin tunnissa ehtinyt pääsulakkeita palamaan.

Tämmöiset lukemat sain Home Assistantiin, eli max piikkiteho vaiheittain on seurannassa:

1685210301917.png


Miten nuo pääsulakkeet, ne ilmeisesti sellaisia hitaita eli napsahtaa vasta kun pidempään on ylikuormaa? Olisin jotenkin luullut että tuolla kuormalla olisi palaneet alle tunnissa?
Joku ammattilainen saa kaivaa oikeat luvut, mutta suurinpiiretin pitää kestää ~1,1x nimellisvirta laukeamatta ja ~1,5x virran pitää tunnin sisällä laukaista.
Jos sulla on piikkiteho tuossa niin paljonkohan keskimääräinen teho on? Jatkuvana tuon kulutuksen pitäisi kyllä polttaa sulake, mutta millä syklillä esim. kiukaan termostaatti naksuu? :hmm:
 
Meillä on 3x25A sähköliittymä. No tänään kävi epähuomiossa niin jotta oli sähköauto latauksessa 3x16A + sauna 10kW kiukaalla, eli toiset 3x16A. Lisäksi tietysti muu kulutus päälle. No eipä tuossa noin tunnissa ehtinyt pääsulakkeita palamaan.

Tämmöiset lukemat sain Home Assistantiin, eli max piikkiteho vaiheittain on seurannassa:

1685210301917.png


Miten nuo pääsulakkeet, ne ilmeisesti sellaisia hitaita eli napsahtaa vasta kun pidempään on ylikuormaa? Olisin jotenkin luullut että tuolla kuormalla olisi palaneet alle tunnissa?

Luulo ei ole tiedon väärti. Standardin mukaan saanee tuohonkin pistää vielä useamman kilowatin kun alkais siinä tunnissa napsumaan.
 
Joku ammattilainen saa kaivaa oikeat luvut, mutta suurinpiiretin pitää kestää ~1,1x nimellisvirta laukeamatta ja ~1,5x virran pitää tunnin sisällä laukaista.
Jos sulla on piikkiteho tuossa niin paljonkohan keskimääräinen teho on? Jatkuvana tuon kulutuksen pitäisi kyllä polttaa sulake, mutta millä syklillä esim. kiukaan termostaatti naksuu? :hmm:
Luulo ei ole tiedon väärti. Standardin mukaan saanee tuohonkin pistää vielä useamman kilowatin kun alkais siinä tunnissa napsumaan.
Katsoin nyt tarkemmin käyriä. Eipä ollutkaan ylikuormaa tunnin verran, vaan noin puoli tuntia. Kiukaan termostaatti tietysti kyllä naksuu, mutta ei ennenkuin on saavuttanut tavoitteen.
1685215086228.png

Eikös nuo pääsulakkeet kärsi kun niitä ylikuormittaa? Meinaan siis jos jatkuvasti kävisi kuten tänään, lopulta se lanka palaisi nopeammin?
 
Katsoin nyt tarkemmin käyriä. Eipä ollutkaan ylikuormaa tunnin verran, vaan noin puoli tuntia. Kiukaan termostaatti tietysti kyllä naksuu, mutta ei ennenkuin on saavuttanut tavoitteen.
1685215086228.png

Eikös nuo pääsulakkeet kärsi kun niitä ylikuormittaa? Meinaan siis jos jatkuvasti kävisi kuten tänään, lopulta se lanka palaisi nopeammin?

Näin noiden tulppien kanssa todennäköisesti käy ajan kanssa. Jos jatkuvaan menee ylikuormituksen puolelle niin voi verkkoyhtiökin kiinnostua asiasta.
 
Katsoin nyt tarkemmin käyriä. Eipä ollutkaan ylikuormaa tunnin verran, vaan noin puoli tuntia. Kiukaan termostaatti tietysti kyllä naksuu, mutta ei ennenkuin on saavuttanut tavoitteen.
1685215086228.png

Eikös nuo pääsulakkeet kärsi kun niitä ylikuormittaa? Meinaan siis jos jatkuvasti kävisi kuten tänään, lopulta se lanka palaisi nopeammin?
Käyrä on hieman outo. Mitä siis tuolloin tapahtui?
Ensin auto, sitten sauna?

Sauna tuon ajan lämmitysvaiheessa on toki mahdollista mutta taas toiseen suuntaan 10 minsaa ilman uutta kiukaan lämpiämistä on outo.

Ja kun normaali kulutuksesi on samaa tasoa niin tuossa on kuitenkin myös joku kolmas kulutus.

Mutta kuten edellä todettua, taulussa on tulpat ja ne kestävät kohtuullisesti ylikuormaa. Mutta kuten myös todettua, jatkuva sellainen herättää sähköyhtiön tarkistamaan, onko rautanaula sulakkeen tilalla.
 
Luulo ei ole tiedon väärti. Standardin mukaan saanee tuohonkin pistää vielä useamman kilowatin kun alkais siinä tunnissa napsumaan.
Mitkäs on viralliset rajat? Itselläni alkaa mennä vuosista vuosikymmeniin kun viimeksi näitä tarvinnut katsoa, mutta olisin kuvitellut että 9kW jatkuvaa pitäisi polttaa 25A sulakkeen tunnissa :hmm:
 
Mitkäs on viralliset rajat? Itselläni alkaa mennä vuosista vuosikymmeniin kun viimeksi näitä tarvinnut katsoa, mutta olisin kuvitellut että 9kW jatkuvaa pitäisi polttaa 25A sulakkeen tunnissa :hmm:

Kirjoja en jaksa avata, mutta internetti kertoo että gG25A tulisi kestää ylikuormitusta minimissään 1,25 ja max 1,6 x nimellisvirtansa verran eli noin 31-40A välillä tulisi palaa tunnissa. Tämän mukaan ihan speksien sisällä ollaan.


3MgQc8G.png
 
Kirjoja en jaksa avata, mutta internetti kertoo että gG25A tulisi kestää ylikuormitusta minimissään 1,25 ja max 1,6 x nimellisvirtansa verran eli noin 31-40A välillä tulisi palaa tunnissa. Tämän mukaan ihan speksien sisällä ollaan.


3MgQc8G.png
Tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta sinänsä. Täytynee kokeilla:
Lämminvesivaraaja 2,1kW on 16A nallien takana.Se on haaroitettu voimavirtapistorasialta ja jaettu muutamaksi pistorasiaksi tilaan, joita ei tarvitse. Haaroittimella saisi sopivasti sähköauton latauksen, jolloin pahimmillaan olisi n. 19A/sulake / 13kW. 1,25x16A on 20A, eli ei pitäisi edes niiden 16A nallien poksahtaa, koska ei varaaja ole oikeastaan koskaan edes tuntia kerralla päällä, ollessaan iso 300L.
 
Tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta sinänsä. Täytynee kokeilla:
Lämminvesivaraaja 2,1kW on 16A nallien takana.Se on haaroitettu voimavirtapistorasialta ja jaettu muutamaksi pistorasiaksi tilaan, joita ei tarvitse. Haaroittimella saisi sopivasti sähköauton latauksen, jolloin pahimmillaan olisi n. 19A/sulake / 13kW. 1,25x16A on 20A, eli ei pitäisi edes niiden 16A nallien poksahtaa, koska ei varaaja ole oikeastaan koskaan edes tuntia kerralla päällä, ollessaan iso 300L.


Tuo keskustelu koski vain sulakkeiden toiminta-aikaa, ei esim kaapeleiden kuormitettavuutta tai sähköautojen latausstandardia jossa on erikseen kielletty muiden kuin auton lataamiseen tai lämmittämiseen liittyvien laitteiden liittäminen samaan ryhmään...
 
Tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta sinänsä. Täytynee kokeilla:
Lämminvesivaraaja 2,1kW on 16A nallien takana.Se on haaroitettu voimavirtapistorasialta ja jaettu muutamaksi pistorasiaksi tilaan, joita ei tarvitse. Haaroittimella saisi sopivasti sähköauton latauksen, jolloin pahimmillaan olisi n. 19A/sulake / 13kW. 1,25x16A on 20A, eli ei pitäisi edes niiden 16A nallien poksahtaa, koska ei varaaja ole oikeastaan koskaan edes tuntia kerralla päällä, ollessaan iso 300L.

16 A johdonsuojat eivät kestä kuin 1,13x nimellisvirran laukeamatta. 19 A latauksella laukeaa alle tunnissa, kokeiltu on. Mutta todennäköisesti asennuksesi ei muutenkaan kestä ylivirtoja, jos sielltä on jaettu ja haaroitettu LVV:n kanssa. Ei ole nykystandardien mukaista toimintaa muutenkaan semmoinen.
 
No hitto. Vähän kieli poskessahan asian kanssa olin, kun ihan oikea latausasema on tulossa ja hätätapauksessa voi napata LVV:n irti ja ottaa siitä rasiasta suoraan sähkön autolle.
Ja jos nyt sattuis tarvita haaroittaa niin 13A riittää autolle myös oikein hyvin.
 
Valaisimien sähköistyksestä: tykkään retrovalaisimista ja kiikarissa olisi kiva kattovalaisin, joka pitäisi asentaa sokeripalalla. Siinä on kuitenkin alkupeäiset sähköt 1970-luvulta. Pitäisikö siihen uusia sähköt? Kämppäni on uusi, jos sillä on merkitystä (eikös sillä ole maadoituksen osalta?)?
 
Valaisimien sähköistyksestä: tykkään retrovalaisimista ja kiikarissa olisi kiva kattovalaisin, joka pitäisi asentaa sokeripalalla. Siinä on kuitenkin alkupeäiset sähköt 1970-luvulta. Pitäisikö siihen uusia sähköt? Kämppäni on uusi, jos sillä on merkitystä (eikös sillä ole maadoituksen osalta?)?
Tuskin maksaa piuhan uusinta siihen valaisimeen paljon, jos viet johonkin pajalle, jossa muun työn ohessa korjaavat.
 
Tuskin maksaa piuhan uusinta siihen valaisimeen paljon, jos viet johonkin pajalle, jossa muun työn ohessa korjaavat.
Sepä se kun täällä Heseissä maksaa, jos ylipäätään löytää tekijää. Siksi kyselen, kun en viitsisi teettää jos on turhaa?
 
Sepä se kun täällä Heseissä maksaa, jos ylipäätään löytää tekijää. Siksi kyselen, kun en viitsisi teettää jos on turhaa?
70-luvun valaisin alkaa olla jo niin vanha, että kyllä itse pitäisin "täysi huoltoa" tarpeellisena. Äkkiä voisi kuvitella johtojen olevan jo aika rapeaa tavaraa.
 
Valaisimien sähköistyksestä: tykkään retrovalaisimista ja kiikarissa olisi kiva kattovalaisin, joka pitäisi asentaa sokeripalalla. Siinä on kuitenkin alkupeäiset sähköt 1970-luvulta. Pitäisikö siihen uusia sähköt? Kämppäni on uusi, jos sillä on merkitystä (eikös sillä ole maadoituksen osalta?)?
Jos valaisin on metallirunkoinen, maadoittamalla sen luotettavasti asennuksen yhteydessä, siitä tulee kyllä sähköiskun suhteen turvallinen. Jos valaisimeen tulee häiriö tuo maadoitus saa vikavirran laukeamaan uudessa asunnossa.

Sen sijaan se voi kyllä syttyä palamaan tms, tosin 70-luvun johdot ovat mun kokemuksen mukaan hyvinkin laadukkaita, mutta muutama vuosikymmen auringonvaloa haurastuttaa kyllä laadukkaankin johtimen.
 
Jos valaisin on metallirunkoinen, maadoittamalla sen luotettavasti asennuksen yhteydessä, siitä tulee kyllä sähköiskun suhteen turvallinen. Jos valaisimeen tulee häiriö tuo maadoitus saa vikavirran laukeamaan uudessa asunnossa.

Sen sijaan se voi kyllä syttyä palamaan tms, tosin 70-luvun johdot ovat mun kokemuksen mukaan hyvinkin laadukkaita, mutta muutama vuosikymmen auringonvaloa haurastuttaa kyllä laadukkaankin johtimen.
Se on metallirunkoinen. Olen ymmärtänyt että jos sen asennuksen jotenkin perseilee niin pahimmassa tapauksessa rungosta tulee jännitteinen? Taidan tosiaan kiikuttaa jonnekin sähkärille niin on sitten ainakin mielenrauha. Muoks. Tai varmaan viisainta tilata se sähkäri tänne niin voi asentaa sen samalla.
 
Se on metallirunkoinen. Olen ymmärtänyt että jos sen asennuksen jotenkin perseilee niin pahimmassa tapauksessa rungosta tulee jännitteinen? Taidan tosiaan kiikuttaa jonnekin sähkärille niin on sitten ainakin mielenrauha. Muoks. Tai varmaan viisainta tilata se sähkäri tänne niin voi asentaa sen samalla.
No tietysti jos peruskonseptia ei ymmärrä, niin tuo riski on.

70-luvun kotivalaisimen ongelma on se että orkkiskuosissa se voi vikaantua niin että kuori on jännitteinen, siksi tuo ehdotus maadoittaa runko, jolloin se runkoon joutuva jännite saa suojan laukeamaan ja sähkö katkeaa.
 
Se on metallirunkoinen. Olen ymmärtänyt että jos sen asennuksen jotenkin perseilee niin pahimmassa tapauksessa rungosta tulee jännitteinen? Taidan tosiaan kiikuttaa jonnekin sähkärille niin on sitten ainakin mielenrauha. Muoks. Tai varmaan viisainta tilata se sähkäri tänne niin voi asentaa sen samalla.

Parissa vastaan tulleessa vanhassa lampussa on myös ollut hyvin hiiltyneet tai murentuneet lampunkannan pohjat. Jos on niin ne kannattaa myös vaihtaa.
 
Monesti kattovalaisin sijoitetaan kattoon, jolloin sen rungon jännitteellisyydellä ei ole suurta merkitystä.
Jos nyt joku lampunvaihtaja siitä saa näpeilleen, niin ote heltiää viimeistään kun polvet notkahtaa, niin ei ehdi hengen päälle käydä...
 
Monesti kattovalaisin sijoitetaan kattoon, jolloin sen rungon jännitteellisyydellä ei ole suurta merkitystä.
Jos nyt joku lampunvaihtaja siitä saa näpeilleen, niin ote heltiää viimeistään kun polvet notkahtaa, niin ei ehdi hengen päälle käydä...
Entäs jos siinä sätkyn ottaessaan kaatuu esim tikkailta selälleen ja lyö päänsä johonkin pöydänkulmaan tai vastaavaan? Kyllä se maadoitus kannattaa siellä lampussa olla kytkettynä jos sellaiseen vaan mitenkään on mahdollisuus.
 
Lisäksi mainitun kannan lisäksi kannattaa tarkistaa myös kannan johdot, hehkulamput on yleensä kovettanut ja pienikin taivutus murtaa.
Mulla yksi lamppu poltteli naljeja ihmettelin mikä LED valolle tuli... ei ollut LED vaan aiemmin vuosia ollut 60W hehkulamppu.
 
Monesti kattovalaisin sijoitetaan kattoon, jolloin sen rungon jännitteellisyydellä ei ole suurta merkitystä.
Jos nyt joku lampunvaihtaja siitä saa näpeilleen, niin ote heltiää viimeistään kun polvet notkahtaa, niin ei ehdi hengen päälle käydä...
Sydänkammiovärinään ei paljoa auta vaikka siitä sähköstä pääseekin irti, mutta kyllähän Kirjassa pykälä perustui jossainkohtaa tuohon samaan ajatukseen.
 
Monesti kattovalaisin sijoitetaan kattoon, jolloin sen rungon jännitteellisyydellä ei ole suurta merkitystä.
Jos nyt joku lampunvaihtaja siitä saa näpeilleen, niin ote heltiää viimeistään kun polvet notkahtaa, niin ei ehdi hengen päälle käydä...
Toivottavasti kukaan käytännön hommia tekevä sähkäri ei ajattele tuolla tavalla.
 
Tulipa kaivettua tolpalle monttua talon viereen ja sieltä paljastui joku parikaapeli. Ihme ja kumma en sitä saanut pistolapiolla katkaistua. Kuitenkin kiinnostaisi tietää mikä kaapeli on kyseessä ennenkuin kaataa päälle ämpärillisen betonia... Metallisen kiiltävää ja kaksi johtoa menee rinnakkain.

Lisäyksenä vielä että tuli vastaan 30cm syvyydessä.
 

Liitteet

  • IMG_20230617_182641_048.jpg
    IMG_20230617_182641_048.jpg
    577,8 KB · Luettu: 155
  • IMG_20230617_182659_285.jpg
    IMG_20230617_182659_285.jpg
    575,7 KB · Luettu: 155
Merkintänauha taidetaan jättää itse kaapelia lähemmäksi maanpintaa? Liekkö itse kaapeli siis vähä syvemmällä?
 
Tulipa kaivettua tolpalle monttua talon viereen ja sieltä paljastui joku parikaapeli. Ihme ja kumma en sitä saanut pistolapiolla katkaistua. Kuitenkin kiinnostaisi tietää mikä kaapeli on kyseessä ennenkuin kaataa päälle ämpärillisen betonia... Metallisen kiiltävää ja kaksi johtoa menee rinnakkain.

Lisäyksenä vielä että tuli vastaan 30cm syvyydessä.
Se kaapeli on kyllä syvemmällä. Eiköhän tuo metallilanka ole sitä varten, että kaapelin löytää helpommin kaapelitutkalla/metallinpaljastimella.

Nauhassa lukee tele eli eiköhän sieltä syvemmältä löydy jotain kuitua tai kuparitelekaapelia.
 
Oletus oli että kuitu menisi vajaan parin metrin päästä tästä montusta suorassa linjassa tontin reunalle, mutta ken tietää vaikka se maasta nouseva kuitu olisikin nostettu talon seinälle eri kohdasta kuin mistä kuitu maassa menee. Sitä en tiedä voisiko 2012 rakennetussa talossa olla kuparista telekaapelia, ainakaan sähkökaapissa ei ole siitä mitään viitteitä.

Taidanpa kuitenkin tehdä uuden montun vajaan metrin päähän.
 
Miten nykyään menee vikavirtasuojausvaatimukset uusissa asennuksissa? Onko todella niin, että pitää olla kaikissa pistorasioissa ja myös valaisimilla?

Kosteissa tiloissa vikavirtasuojauksen tarve/hyöty on aika selvä mutta mitä kuivien tilojen ja valaisinten vikavirtasuojauksilla tavoitellaan?

Ylimääräiset suojalaitteet eivät ole pelkästään hyvä asia sillä niiden virhetoiminnot saattavat aiheuttaa merkittävääkin harmia. Esim. palotilanteessa ei ole kiva, jos vikavirtasuoja räppäisee kämpän pimeäksi.
 
Miten nykyään menee vikavirtasuojausvaatimukset uusissa asennuksissa? Onko todella niin, että pitää olla kaikissa pistorasioissa ja myös valaisimilla?

Kosteissa tiloissa vikavirtasuojauksen tarve/hyöty on aika selvä mutta mitä kuivien tilojen ja valaisinten vikavirtasuojauksilla tavoitellaan?

Ylimääräiset suojalaitteet eivät ole pelkästään hyvä asia sillä niiden virhetoiminnot saattavat aiheuttaa merkittävääkin harmia. Esim. palotilanteessa ei ole kiva, jos vikavirtasuoja räppäisee kämpän pimeäksi.
Tiedäthän varmasti vikavirtasuojauksen toiminnasta kaiken tarpeellisen? Palotilanteesta olen kyllä samaa mieltä, aina kun mahdollista niin olen laittanut oman vikavirtasuojan taakse valaistuksen että vian tullessa ei valot häviä kämpästä.
 
Tiedäthän varmasti vikavirtasuojauksen toiminnasta kaiken tarpeellisen? Palotilanteesta olen kyllä samaa mieltä, aina kun mahdollista niin olen laittanut oman vikavirtasuojan taakse valaistuksen että vian tullessa ei valot häviä kämpästä.
En varmaan tiedä, kun en oikein hahmota vvs:n välttämättömyyttä kuivissa sisätiloissa ja valaistuksessa. Täytyyhän sille hyvä syy olla, kun se on säädetty pakolliseksi.

Vähän epäilen, että palotilanteessa valaistuksen johdotus on helposti ensimmäisenä tulilinjalla. Kun vuotovirta kasvaa, vvs pimentää kämpän, vaikka valaistus olisikin erillisen vikavirtasuojan takana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 295
Viestejä
4 508 472
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom