Pitäisi vaihtaa kattovalaisimen paikkaa. Kyseessä 70-luvun kerrostalo jossa ei maajohdinta. Voiko jatkon tehdä 2x0,75mm2 kaapelilla?
Jos vaihtaa valaisimeen pidemmän johdon. Kiinteää johdotusta ei voi jatkaa ohuemmalla.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Pitäisi vaihtaa kattovalaisimen paikkaa. Kyseessä 70-luvun kerrostalo jossa ei maajohdinta. Voiko jatkon tehdä 2x0,75mm2 kaapelilla?
Eikös tuo ole aika yleistä valaisinjohtoa paksuudeltaan? Tai sitten 2x1,0mm2. Valaisin varmaan led lampuilla niin ei kuormaakaan synny. Nämä on ongelmallisia, kun sinne ”sokeripalaan” tulee varmaan 2x 1,5mm2 kaapeli ja on 10A sulakkeen takana niin pitäisi jatkaa silloin saman kokoisella kaapelilla, mutta taitaa olla aika harvalla näin. 1,5mm2 kaapeli aika hankalaa laittaa valaisinpistokkeeseen, kun niistäkin monesti siirretään valaisin eri paikkaan, kun ei ole ”keskellä” pöytää.Pitäisi vaihtaa kattovalaisimen paikkaa. Kyseessä 70-luvun kerrostalo jossa ei maajohdinta. Voiko jatkon tehdä 2x0,75mm2 kaapelilla?
Ajattelin siis laittaa sokeripalan kattorasiaan jossa alkuperäinen kiinteä johdotus ja siitä jatkaa 2metrin kaapelilla jonka perässä sokeripala + valaisin.Jos vaihtaa valaisimeen pidemmän johdon. Kiinteää johdotusta ei voi jatkaa ohuemmalla.
Ajattelin siis laittaa sokeripalan kattorasiaan jossa alkuperäinen kiinteä johdotus ja siitä jatkaa 2metrin kaapelilla jonka perässä sokeripala + valaisin.
Paitsi jos ammattilainen on kotonaan, niin se tekee juurikin tuollaisen ranetuksen.Tämä nyt olisi nimenomaan se ranetus, mitä maallikolla ei ole oikeuksia tehdä. Mutta jos sen sijaan voit vaihtaa koko valaisinjohdon lampunkannalta asti pidemmäksi, niin se olisi ok.
Ammattilainen kytkisi nykyisessä rasiassa wagoilla 1,5 mm² johdot (sekä uuden kannen) ja asentaisi uuteen kohtaan uuden valaisinpistorasian. 3x1,5 MMJ menee kyllä siihen pienimpään muovikourulistaan piiloon.
Jos nollajohdin on irti se tekee juuri tuollaista että levy ei halua lämmetä yksinään, mutta kaksi levyä yhtäaikaa päällä se toimii suunnilleen normaalisti.Lattialieteen ilmestyi yhtäkkiä mielenkiintoinen ongelma, eli yksi keittolevyistä ei toimi yksinään (lämpenee hieman alle kädenlämpöiseksi). Jos liedestä laittaa jonkun muun levyn tai uunin päälle, niin silloin levy toimii moitteitta. Otin hommasta yhteyttä liikkeeseen, joka pallotteli homman vastuun valmistajalle. Ensi viikolle olisi huolto tilattuna ja soittelin huoltoliikkeeseen tänään ihan kysyäkseni korjauksen maksuttomuudesta. Huoltoliikkeestä ilmoitettiin, että korjaus menee valmistajan piikkiin, jos vika on laitteen kytkimessä ja joudun itse maksamaan sen, jos vika on kytkennöissä. Itselläni ei ole oikein tietoa kolmivaihesähköä käyttävän lieden kytkennöistä, joten kysynkin, että onko voiko tällainen vika johtua tosiaan lieden kytkennästä?
Jos nollajohdin on irti se tekee juuri tuollaista että levy ei halua lämmetä yksinään, mutta kaksi levyä yhtäaikaa päällä se toimii suunnilleen normaalisti.
Siis jos kyseessä on normaali kolmivaiheliesi, niin siinä tuo nollajohdon irtoaminen aiheuttaa tuollaista.Jännä juttu. Jotenkin luulisi, että laitteen toiminta loppuisi kokonaan johtimen ollessa irti. Jos vika ei olekaan itse laitteessa vaan asennuksessa, niin voikin mennä mielenkiintoiseksi vääntämiseksi laitteen ja asennuksen myyneen liikkeen kanssa. Olkoonkin, että varsinainen takuuaika on loppunut 4 kuukautta sitten.
Yleensä sieltä katosta löytyy myös jatkuva sähkö, johon kytkee tuulettimen.Laitettiin kattoon kattotuuletin, homma meni ok mutta tuohan pentele on himmentimen takana. Millanen homma tuo on heittää pois tai ohittaa vai onko tuohon joku oikeakin ratkaisu? Surisee ilman, eikä tuo himmennin tietenkään LED-valojen (3 GU10 halogeenia) kanssa toimi.
Joo siis mitään himmennysominaisuutta ei tarvittais ollenkaan, sitä varten on Ikea huet pitkin kämppää. Lähinnä tuo jeesamaan ilppiä ja sotkemaan sitä viileää ilmaan muihin huoneiseen keskellä kämppää, mielellään ilman koko valoja. Ne voi sammuttaa, mutta silloin tuo moottori rutisee vieläkin enemmän. Kun valot kytkee on se hetken hiljainen mikä viittaisi netistä lukemani mukaan siihen ettei himmennin pärjää tuon moottorin kuorman kanssa.Yleensä sieltä katosta löytyy myös jatkuva sähkö, johon kytkee tuulettimen.
Ne gu10 valot voi vaihtaa semmoiseen malliin joka toimii himmentimen kanssa.
Yksinkertaisin ratkaisu on siirtää siinä himmentimessä tuleva ja lähtevä johto saman ruuvin alle, ja käyttää vain valon omia kytkimiä.
Sähköautokeskustelussa oli kuormanhallinnasta puhetta ja tuli siitä mieleen, että miten nämä järjestelmät mahtavat kehittyä pidemmälle tulevaisuuteen? Maalämpöpumppu, kiuas, ev-laturi, aurinkopaneelit... Jos tuollainen kombo on kotona, niin millä niiden kuormia/tuottoa hallitsee? Äkkiseltään kuvittelisin, että jos vaikka maalämpöpumpussa on oma kuormanrajoitin ja siihen pistetään ev-latauksen rajoitin kaveriksi, niin jonkunmoinen juupas-eipäs heiluri tuosta varmaan tulee, kun molemmat yrittää säätää tehojaan ylös/alas. Eli joku laite tarvitaan kapellismestariksi hommaan. Mikä tällainen härveli olisi?
Jos sen varaajan alle vaan valo mahtuu, niin kyllä sellaisen saa asentaa.Lämminvesivaraaja asennettiin kylppärin kattoon paneelien yläpuolelle piiloon. Ilmeisesti varaajan kohdalle ei saa asentaa ainakaan uppo-lediä. Mitä määräykset tuosta sanovat? Sopiiko laittaa plafondi vai pestäänkö kädet pimeässä? Kyseessä on pienen kylppärin hieman erillään oleva käsienpesutila ja jonkinmoinen yleisvalaistus myös sillä puolen olisi suotava, kun pelkkä valopeili ei piisaa.
Joku ammattilainen saa kaivaa oikeat luvut, mutta suurinpiiretin pitää kestää ~1,1x nimellisvirta laukeamatta ja ~1,5x virran pitää tunnin sisällä laukaista.Meillä on 3x25A sähköliittymä. No tänään kävi epähuomiossa niin jotta oli sähköauto latauksessa 3x16A + sauna 10kW kiukaalla, eli toiset 3x16A. Lisäksi tietysti muu kulutus päälle. No eipä tuossa noin tunnissa ehtinyt pääsulakkeita palamaan.
Tämmöiset lukemat sain Home Assistantiin, eli max piikkiteho vaiheittain on seurannassa:
Miten nuo pääsulakkeet, ne ilmeisesti sellaisia hitaita eli napsahtaa vasta kun pidempään on ylikuormaa? Olisin jotenkin luullut että tuolla kuormalla olisi palaneet alle tunnissa?
Meillä on 3x25A sähköliittymä. No tänään kävi epähuomiossa niin jotta oli sähköauto latauksessa 3x16A + sauna 10kW kiukaalla, eli toiset 3x16A. Lisäksi tietysti muu kulutus päälle. No eipä tuossa noin tunnissa ehtinyt pääsulakkeita palamaan.
Tämmöiset lukemat sain Home Assistantiin, eli max piikkiteho vaiheittain on seurannassa:
Miten nuo pääsulakkeet, ne ilmeisesti sellaisia hitaita eli napsahtaa vasta kun pidempään on ylikuormaa? Olisin jotenkin luullut että tuolla kuormalla olisi palaneet alle tunnissa?
Joku ammattilainen saa kaivaa oikeat luvut, mutta suurinpiiretin pitää kestää ~1,1x nimellisvirta laukeamatta ja ~1,5x virran pitää tunnin sisällä laukaista.
Jos sulla on piikkiteho tuossa niin paljonkohan keskimääräinen teho on? Jatkuvana tuon kulutuksen pitäisi kyllä polttaa sulake, mutta millä syklillä esim. kiukaan termostaatti naksuu?
Katsoin nyt tarkemmin käyriä. Eipä ollutkaan ylikuormaa tunnin verran, vaan noin puoli tuntia. Kiukaan termostaatti tietysti kyllä naksuu, mutta ei ennenkuin on saavuttanut tavoitteen.Luulo ei ole tiedon väärti. Standardin mukaan saanee tuohonkin pistää vielä useamman kilowatin kun alkais siinä tunnissa napsumaan.
Katsoin nyt tarkemmin käyriä. Eipä ollutkaan ylikuormaa tunnin verran, vaan noin puoli tuntia. Kiukaan termostaatti tietysti kyllä naksuu, mutta ei ennenkuin on saavuttanut tavoitteen.
Eikös nuo pääsulakkeet kärsi kun niitä ylikuormittaa? Meinaan siis jos jatkuvasti kävisi kuten tänään, lopulta se lanka palaisi nopeammin?
Käyrä on hieman outo. Mitä siis tuolloin tapahtui?Katsoin nyt tarkemmin käyriä. Eipä ollutkaan ylikuormaa tunnin verran, vaan noin puoli tuntia. Kiukaan termostaatti tietysti kyllä naksuu, mutta ei ennenkuin on saavuttanut tavoitteen.
Eikös nuo pääsulakkeet kärsi kun niitä ylikuormittaa? Meinaan siis jos jatkuvasti kävisi kuten tänään, lopulta se lanka palaisi nopeammin?
Mitkäs on viralliset rajat? Itselläni alkaa mennä vuosista vuosikymmeniin kun viimeksi näitä tarvinnut katsoa, mutta olisin kuvitellut että 9kW jatkuvaa pitäisi polttaa 25A sulakkeen tunnissaLuulo ei ole tiedon väärti. Standardin mukaan saanee tuohonkin pistää vielä useamman kilowatin kun alkais siinä tunnissa napsumaan.
Mitkäs on viralliset rajat? Itselläni alkaa mennä vuosista vuosikymmeniin kun viimeksi näitä tarvinnut katsoa, mutta olisin kuvitellut että 9kW jatkuvaa pitäisi polttaa 25A sulakkeen tunnissa
Tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta sinänsä. Täytynee kokeilla:Kirjoja en jaksa avata, mutta internetti kertoo että gG25A tulisi kestää ylikuormitusta minimissään 1,25 ja max 1,6 x nimellisvirtansa verran eli noin 31-40A välillä tulisi palaa tunnissa. Tämän mukaan ihan speksien sisällä ollaan.
Tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta sinänsä. Täytynee kokeilla:
Lämminvesivaraaja 2,1kW on 16A nallien takana.Se on haaroitettu voimavirtapistorasialta ja jaettu muutamaksi pistorasiaksi tilaan, joita ei tarvitse. Haaroittimella saisi sopivasti sähköauton latauksen, jolloin pahimmillaan olisi n. 19A/sulake / 13kW. 1,25x16A on 20A, eli ei pitäisi edes niiden 16A nallien poksahtaa, koska ei varaaja ole oikeastaan koskaan edes tuntia kerralla päällä, ollessaan iso 300L.
Tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta sinänsä. Täytynee kokeilla:
Lämminvesivaraaja 2,1kW on 16A nallien takana.Se on haaroitettu voimavirtapistorasialta ja jaettu muutamaksi pistorasiaksi tilaan, joita ei tarvitse. Haaroittimella saisi sopivasti sähköauton latauksen, jolloin pahimmillaan olisi n. 19A/sulake / 13kW. 1,25x16A on 20A, eli ei pitäisi edes niiden 16A nallien poksahtaa, koska ei varaaja ole oikeastaan koskaan edes tuntia kerralla päällä, ollessaan iso 300L.
Tuskin maksaa piuhan uusinta siihen valaisimeen paljon, jos viet johonkin pajalle, jossa muun työn ohessa korjaavat.Valaisimien sähköistyksestä: tykkään retrovalaisimista ja kiikarissa olisi kiva kattovalaisin, joka pitäisi asentaa sokeripalalla. Siinä on kuitenkin alkupeäiset sähköt 1970-luvulta. Pitäisikö siihen uusia sähköt? Kämppäni on uusi, jos sillä on merkitystä (eikös sillä ole maadoituksen osalta?)?
Sepä se kun täällä Heseissä maksaa, jos ylipäätään löytää tekijää. Siksi kyselen, kun en viitsisi teettää jos on turhaa?Tuskin maksaa piuhan uusinta siihen valaisimeen paljon, jos viet johonkin pajalle, jossa muun työn ohessa korjaavat.
70-luvun valaisin alkaa olla jo niin vanha, että kyllä itse pitäisin "täysi huoltoa" tarpeellisena. Äkkiä voisi kuvitella johtojen olevan jo aika rapeaa tavaraa.Sepä se kun täällä Heseissä maksaa, jos ylipäätään löytää tekijää. Siksi kyselen, kun en viitsisi teettää jos on turhaa?
Jos valaisin on metallirunkoinen, maadoittamalla sen luotettavasti asennuksen yhteydessä, siitä tulee kyllä sähköiskun suhteen turvallinen. Jos valaisimeen tulee häiriö tuo maadoitus saa vikavirran laukeamaan uudessa asunnossa.Valaisimien sähköistyksestä: tykkään retrovalaisimista ja kiikarissa olisi kiva kattovalaisin, joka pitäisi asentaa sokeripalalla. Siinä on kuitenkin alkupeäiset sähköt 1970-luvulta. Pitäisikö siihen uusia sähköt? Kämppäni on uusi, jos sillä on merkitystä (eikös sillä ole maadoituksen osalta?)?
Se on metallirunkoinen. Olen ymmärtänyt että jos sen asennuksen jotenkin perseilee niin pahimmassa tapauksessa rungosta tulee jännitteinen? Taidan tosiaan kiikuttaa jonnekin sähkärille niin on sitten ainakin mielenrauha. Muoks. Tai varmaan viisainta tilata se sähkäri tänne niin voi asentaa sen samalla.Jos valaisin on metallirunkoinen, maadoittamalla sen luotettavasti asennuksen yhteydessä, siitä tulee kyllä sähköiskun suhteen turvallinen. Jos valaisimeen tulee häiriö tuo maadoitus saa vikavirran laukeamaan uudessa asunnossa.
Sen sijaan se voi kyllä syttyä palamaan tms, tosin 70-luvun johdot ovat mun kokemuksen mukaan hyvinkin laadukkaita, mutta muutama vuosikymmen auringonvaloa haurastuttaa kyllä laadukkaankin johtimen.
No tietysti jos peruskonseptia ei ymmärrä, niin tuo riski on.Se on metallirunkoinen. Olen ymmärtänyt että jos sen asennuksen jotenkin perseilee niin pahimmassa tapauksessa rungosta tulee jännitteinen? Taidan tosiaan kiikuttaa jonnekin sähkärille niin on sitten ainakin mielenrauha. Muoks. Tai varmaan viisainta tilata se sähkäri tänne niin voi asentaa sen samalla.
Se on metallirunkoinen. Olen ymmärtänyt että jos sen asennuksen jotenkin perseilee niin pahimmassa tapauksessa rungosta tulee jännitteinen? Taidan tosiaan kiikuttaa jonnekin sähkärille niin on sitten ainakin mielenrauha. Muoks. Tai varmaan viisainta tilata se sähkäri tänne niin voi asentaa sen samalla.
Entäs jos siinä sätkyn ottaessaan kaatuu esim tikkailta selälleen ja lyö päänsä johonkin pöydänkulmaan tai vastaavaan? Kyllä se maadoitus kannattaa siellä lampussa olla kytkettynä jos sellaiseen vaan mitenkään on mahdollisuus.Monesti kattovalaisin sijoitetaan kattoon, jolloin sen rungon jännitteellisyydellä ei ole suurta merkitystä.
Jos nyt joku lampunvaihtaja siitä saa näpeilleen, niin ote heltiää viimeistään kun polvet notkahtaa, niin ei ehdi hengen päälle käydä...
Sydänkammiovärinään ei paljoa auta vaikka siitä sähköstä pääseekin irti, mutta kyllähän Kirjassa pykälä perustui jossainkohtaa tuohon samaan ajatukseen.Monesti kattovalaisin sijoitetaan kattoon, jolloin sen rungon jännitteellisyydellä ei ole suurta merkitystä.
Jos nyt joku lampunvaihtaja siitä saa näpeilleen, niin ote heltiää viimeistään kun polvet notkahtaa, niin ei ehdi hengen päälle käydä...
Toivottavasti kukaan käytännön hommia tekevä sähkäri ei ajattele tuolla tavalla.Monesti kattovalaisin sijoitetaan kattoon, jolloin sen rungon jännitteellisyydellä ei ole suurta merkitystä.
Jos nyt joku lampunvaihtaja siitä saa näpeilleen, niin ote heltiää viimeistään kun polvet notkahtaa, niin ei ehdi hengen päälle käydä...
Se kaapeli on kyllä syvemmällä. Eiköhän tuo metallilanka ole sitä varten, että kaapelin löytää helpommin kaapelitutkalla/metallinpaljastimella.Tulipa kaivettua tolpalle monttua talon viereen ja sieltä paljastui joku parikaapeli. Ihme ja kumma en sitä saanut pistolapiolla katkaistua. Kuitenkin kiinnostaisi tietää mikä kaapeli on kyseessä ennenkuin kaataa päälle ämpärillisen betonia... Metallisen kiiltävää ja kaksi johtoa menee rinnakkain.
Lisäyksenä vielä että tuli vastaan 30cm syvyydessä.
Tiedäthän varmasti vikavirtasuojauksen toiminnasta kaiken tarpeellisen? Palotilanteesta olen kyllä samaa mieltä, aina kun mahdollista niin olen laittanut oman vikavirtasuojan taakse valaistuksen että vian tullessa ei valot häviä kämpästä.Miten nykyään menee vikavirtasuojausvaatimukset uusissa asennuksissa? Onko todella niin, että pitää olla kaikissa pistorasioissa ja myös valaisimilla?
Kosteissa tiloissa vikavirtasuojauksen tarve/hyöty on aika selvä mutta mitä kuivien tilojen ja valaisinten vikavirtasuojauksilla tavoitellaan?
Ylimääräiset suojalaitteet eivät ole pelkästään hyvä asia sillä niiden virhetoiminnot saattavat aiheuttaa merkittävääkin harmia. Esim. palotilanteessa ei ole kiva, jos vikavirtasuoja räppäisee kämpän pimeäksi.
En varmaan tiedä, kun en oikein hahmota vvs:n välttämättömyyttä kuivissa sisätiloissa ja valaistuksessa. Täytyyhän sille hyvä syy olla, kun se on säädetty pakolliseksi.Tiedäthän varmasti vikavirtasuojauksen toiminnasta kaiken tarpeellisen? Palotilanteesta olen kyllä samaa mieltä, aina kun mahdollista niin olen laittanut oman vikavirtasuojan taakse valaistuksen että vian tullessa ei valot häviä kämpästä.