Kysy LVI:stä

[Lumimies]

Säädöksessä sanotaan että kierron kaikissa osisa pitää lämpimän veden olla vähintään 55c astetta. Toki moni mlp-käyttäjä ei välitä kyseisestä säädöksestä koska itse lämpöpumpulla tuota ei saavuteta vaan tarvitaan lisäksi sähkövastuksia.
Vähän ihmetyttää tuo vaan 30l lisävaraaja.

 

[Illotus]

• Onko tähän jotain toimivaa nyrkkisääntöä/ohjeistusta miten lämpimän veden kierron optimointi kannattaisi tehdä (en ole löytänyt selkeitä ohjeita mistään)?
• Riittääkö varaajan ohjaus vai tulisiko kiertovesipumppua myös ohjata?
• Soveltuuko tuollainen ohjelmoitava rasia tähän hommaan (eli ohjattaisiin päällä/pois), vai tulisiko olla jollain muulla tavalla toteutettu?

Ainakin Niben uudehkoissa pumpuissa on mahdollisuus käyttöveden kierron pumpun ajastettuun ohjaukseen.

 

[Illotus]

Säädöksessä sanotaan että kierron kaikissa osisa pitää lämpimän veden olla vähintään 55c astetta. Toki moni mlp-käyttäjä ei välitä kyseisestä säädöksestä koska itse lämpöpumpulla tuota ei saavuteta vaan tarvitaan lisäksi sähkövastuksia.
Vähän ihmetyttää tuo vaan 30l lisävaraaja.

Tää on pientalopuolella kyllä jännä juttu. Kerrostaloissa kai priimataan sinne 60c tienoille.

 

[kibe]

Tää on pientalopuolella kyllä jännä juttu. Kerrostaloissa kai priimataan sinne 60c tienoille.

Onhan kerrostaloissa aika paljon pitemmät putket ja monesti vielä rättipatterit kaupan päälle. Kyllä sitä lämpöä ehtii hävitä ennen pakettia.

 

[Lumimies]

Kerrostaloissa kai priimataan sinne 60c tienoille.

Viritetään sillein että paluussa on vähintään tuo 55c, riippuen verkostosta lähtevä vesi on sitten 55-65c välillä. Kerrostaloissa vastuut painavat noudattamaan tuota asetusta.

Niille joita kiinnosta miksi tuo asetus on tehty Legioonalaistauti vei perheenäidin teholle hengityskoneeseen – testi paljasti uimahallissa reilusti raja-arvot ylittävän määrän legionellaa

 

[LovelyWhore]

Mökissä ulkohana. Saunamökki rannassa ja sinne täytyis vettä saada. Tällä hetkellä sinne vedetään vesiletku kun vettä tarvitaan ja käytön jälkeen sitten tupaan pesuhuoneeseen lämpöiseen. Haluisin saada talveksi jonkun ratkaisun jolla sais veden saunamökille ilman letkujen vetoja.. mikä olisi hyvä ratkaisu? Tällä hetkelle ajattelin että kaivaa vesijohto tarpeeksi syvälle ja eristää, ja ulkohanan ympärille rakentaa joku eristetty koppi ja sitten ulkosaunanalle tyhjentävä mökkiventtiili? toimisko tälläinen ratkaisu.. saunamökki on siis kylmillään ku siellä ei olla

En ole putkimies, mutta itselläkin tässä keväällä kylmään pihasaunaan veden vetäminen projektina. En muuten ymmärtänyt tuosta sinun kysymyksestäsi paljon muuta kuin avainsanat "saunamökki" ja "kaivaa vesijohto"

Itse olen nyt vaiheessa, että mökiltä saunalle kulkeva vesijohto kulkee koko matkan n 1-1.5m syvyydessä. Itsesäätyvä sulanapitokaapeli eristeineen ympärillä. Pystyin siis vättämään nuo ulkohanat lähtevässä päässä kaivamalla vesijohdon kivijalan alitse kellariin, joka pysyy mukavasti plussalla kovillakin pakkasilla. Saunalle on matkaa sellainen 20m ja sellaista siniraitaputkea maan alla tuo matka. Vähän vaikeuksia nyt keksiä järkevin tapa saada tuo putki saunarakennukseen sisälle ja mahdollisimman pitkälle hyvin eristettynä. Itselläni on sellainen saunatupa, jossa tuo tupatila putken tulosuunnassa ennen saunatilaa, eikä tuvan läpi/alitse oikein ole vaihtoehto. Onneksi tuli jätettyä vähän ylimääräistä siniraitaputkea ja sulanapitokaapelia saunan päähän... Kaivaminen kun on joko helvetin kallista tai helvetin rankkaa puuhaa, niin kannattaa miettiä ja eristää huolella. Ainakin ennen peittämistä.

Oma tavoite on siis se että ainoa kylmäksi jäävä osa putkea ja hana sijaitsee saunarakennuksen pesutilassa. Eli kaikki jäätymiselle altistuvat hanat ja liitokset minimiin. Kiitokset vielä @Lumimies joka avusti ummikkoa oikean kokoisten nipojen jne hankinnassa kellariin syksyllä. Tuli hyvä

 

[Santori]

En ole putkimies, mutta itselläkin tässä keväällä kylmään pihasaunaan veden vetäminen projektina. En muuten ymmärtänyt tuosta sinun kysymyksestäsi paljon muuta kuin avainsanat "saunamökki" ja "kaivaa vesijohto"

Itse olen nyt vaiheessa, että mökiltä saunalle kulkeva vesijohto kulkee koko matkan n 1-1.5m syvyydessä. Itsesäätyvä sulanapitokaapeli eristeineen ympärillä. Pystyin siis vättämään nuo ulkohanat lähtevässä päässä kaivamalla vesijohdon kivijalan alitse kellariin, joka pysyy mukavasti plussalla kovillakin pakkasilla. Saunalle on matkaa sellainen 20m ja sellaista siniraitaputkea maan alla tuo matka. Vähän vaikeuksia nyt keksiä järkevin tapa saada tuo putki saunarakennukseen sisälle ja mahdollisimman pitkälle hyvin eristettynä. Itselläni on sellainen saunatupa, jossa tuo tupatila putken tulosuunnassa ennen saunatilaa, eikä tuvan läpi/alitse oikein ole vaihtoehto. Onneksi tuli jätettyä vähän ylimääräistä siniraitaputkea ja sulanapitokaapelia saunan päähän... Kaivaminen kun on joko helvetin kallista tai helvetin rankkaa puuhaa, niin kannattaa miettiä ja eristää huolella. Ainakin ennen peittämistä.

Oma tavoite on siis se että ainoa kylmäksi jäävä osa putkea ja hana sijaitsee saunarakennuksen pesutilassa. Eli kaikki jäätymiselle altistuvat hanat ja liitokset minimiin. Kiitokset vielä @Lumimies joka avusti ummikkoa oikean kokoisten nipojen jne hankinnassa kellariin syksyllä. Tuli hyvä

Mitähän toi sulanapito kaapeli vie sähköä? Voikohan sen laittaa vaan silloin päälle kun tulee mökille?

Itse mietin just että saunamökin kohdalla ois mökkiventtiili jolla saa hanan ja putken tyhjäksi

 

[Lumimies]

10w/m pintaan.

 

[armas]

Uusi maalämpölaite antaa vikakoodiksi "Suuri lämpötilaero, lämmitysvesi" eli "Varoitus aktivoituu, kun lämpöjohdon paluu- ja menolämpötilan ero on liian suuri".

Mistä voisi johtua? Vesikiertoisten patterien termostaatit ovat auki kolmosella ja kiertovesipumppukin käy isoimmalla asetuksellaan.

 

[Vladimir Computin]

Millaisia lämpöjä menossa ja paluussa on?

 

[Pete88]

Kertokaas, onko jotain järkevää tapaa asentaa bidee-suihkua ikään kuin "jälkikäteen"? Kyseessä uudisrakennus, mutta mietin tässä sitä vaihtoehtoa, että ostaisin allashanan, jossa ei ole automaattisesti sitä bidee-suihkua ja lisäksi Keski-Euroopan markkinoiden tarjonta ja hintataso olisi entistä enemmän relevantti vaihtoehto, koska tuo bidee-suihku allashanan kyljessä on pitkälti pohjoismainen erikoisuus. Myös jotkut merkkihanat eivät sisällä bidee-suihkua ollenkaan, niin miten näissä tapauksissa on suihku laitettavissa, vai onko ollenkaan? Toki jos tällainen frankenstein asennus on älyttömän monimutkaista ja kallista, niin hyllytän idean.

 

[kibe]

Kertokaas, onko jotain järkevää tapaa asentaa bidee-suihkua ikään kuin "jälkikäteen"? Kyseessä uudisrakennus, mutta mietin tässä sitä vaihtoehtoa, että ostaisin allashanan, jossa ei ole automaattisesti sitä bidee-suihkua ja lisäksi Keski-Euroopan markkinoiden tarjonta ja hintataso olisi entistä enemmän relevantti vaihtoehto, koska tuo bidee-suihku allashanan kyljessä on pitkälti pohjoismainen erikoisuus. Myös jotkut merkkihanat eivät sisällä bidee-suihkua ollenkaan, niin miten näissä tapauksissa on suihku laitettavissa, vai onko ollenkaan? Toki jos tällainen frankenstein asennus on älyttömän monimutkaista ja kallista, niin hyllytän idean.

Etelä-euroopassa ja Aasiassa bidee on monesti paineellinen eli bidekahva kestää jatkuvaa painetta. Täällä taas kahvat on tuollaisia rimpuloita, joihin tulee vesi vasta kun hana avataan. Eli vastaus on, ei ole mahdollista. Eikä käytännöllistä. Täkäläinen kylmä vesi on aika kylmää, verrattuna lämpimämpiin maihin joissa perse ei jäädy, vaikka bide on suoraan kytkettynä kylmään veteen.

 

[Pete88]

Etelä-euroopassa ja Aasiassa bidee on monesti paineellinen eli bidekahva kestää jatkuvaa painetta. Täällä taas kahvat on tuollaisia rimpuloita, joihin tulee vesi vasta kun hana avataan. Eli vastaus on, ei ole mahdollista. Eikä käytännöllistä. Täkäläinen kylmä vesi on aika kylmää, verrattuna lämpimämpiin maihin joissa perse ei jäädy, vaikka bide on suoraan kytkettynä kylmään veteen.

Suuret kiitokset tästä! Siirryn siis miettimään seuraavia pulmia ja hommaan suoraan sen bidee-suihkullisen allashanan, kun pois en ole jättämässä.

 

[Lumimies]

Oras Smart pidetta, tuommoisen kanssa voi yrittää. Toki ei ole halpaa.
Jos hommaa hanoja muualta niin kannattaa varmistaa tyyppihyväksyntä kun vesikalusteissa ei ole harmonisoituja tuotestandardeja.

 

[toozi]

En ole putkimies, mutta itselläkin tässä keväällä kylmään pihasaunaan veden vetäminen projektina. En muuten ymmärtänyt tuosta sinun kysymyksestäsi paljon muuta kuin avainsanat "saunamökki" ja "kaivaa vesijohto"

Itse olen nyt vaiheessa, että mökiltä saunalle kulkeva vesijohto kulkee koko matkan n 1-1.5m syvyydessä. Itsesäätyvä sulanapitokaapeli eristeineen ympärillä. Pystyin siis vättämään nuo ulkohanat lähtevässä päässä kaivamalla vesijohdon kivijalan alitse kellariin, joka pysyy mukavasti plussalla kovillakin pakkasilla. Saunalle on matkaa sellainen 20m ja sellaista siniraitaputkea maan alla tuo matka. Vähän vaikeuksia nyt keksiä järkevin tapa saada tuo putki saunarakennukseen sisälle ja mahdollisimman pitkälle hyvin eristettynä. Itselläni on sellainen saunatupa, jossa tuo tupatila putken tulosuunnassa ennen saunatilaa, eikä tuvan läpi/alitse oikein ole vaihtoehto. Onneksi tuli jätettyä vähän ylimääräistä siniraitaputkea ja sulanapitokaapelia saunan päähän... Kaivaminen kun on joko helvetin kallista tai helvetin rankkaa puuhaa, niin kannattaa miettiä ja eristää huolella. Ainakin ennen peittämistä.

Oma tavoite on siis se että ainoa kylmäksi jäävä osa putkea ja hana sijaitsee saunarakennuksen pesutilassa. Eli kaikki jäätymiselle altistuvat hanat ja liitokset minimiin. Kiitokset vielä @Lumimies joka avusti ummikkoa oikean kokoisten nipojen jne hankinnassa kellariin syksyllä. Tuli hyvä

Tässä täytyy muistaa että jos juokseva vesi tulee saunamökkiin sisälle, niin saunalle tarvitaan myös määräysten mukainen jäteveden käsittely.

 

[Perkeles]

Tässä täytyy muistaa että jos juokseva vesi tulee saunamökkiin sisälle, niin saunalle tarvitaan myös määräysten mukainen jäteveden käsittely.

Ja tätä tulee tarkastamaan kutsumatta kuka?

 

[toozi]

Ja tätä tulee tarkastamaan kutsumatta kuka?

Elykeskus lähettää kyselyn, kun kateellinen ja vihiä saanut naapuri on tehnyt ilmiannon. Tietty jos naapureilla samat systeemit, niin sitten ei liene pelkoa

 

[LovelyWhore]

Tässä täytyy muistaa että jos juokseva vesi tulee saunamökkiin sisälle, niin saunalle tarvitaan myös määräysten mukainen jäteveden käsittely.

Sehän on selvä! Saunapallolla tms virityksellä siihen asti kunnes käry käsky käy. Sitten varmaan letku irti seinästä Rehellisyyden nimissä, kunnallakin on hieman hakusessa mikä on se käypä jätevesijärjestelmä näissä harmaavesitapauksissa. Tuntuisi hölmöltä pistää useita tuhansia järjestelmään, joka ei ehkä lopulta olekkaan riittävä. Vähän arvelen, että niin kauan kun ei ole vesivessaa, ei ole välitöntä kiirettä järjestää sen monimutkaisempaa jätevesijärjestelmää. Onhan noita ilmiantojakin kai kylillä joskus tehty. Kuuluu suomalaiseen luonteeseen

 

[Pete88]

Jos hommaa hanoja muualta niin kannattaa varmistaa tyyppihyväksyntä kun vesikalusteissa ei ole harmonisoituja tuotestandardeja.

Tämä on ollut tiedossa, tosin hieman epäselväksi on jäänyt, että käykö esimerkiksi Kiwa Ruotsin sertifikaatti sellaisenaan Suomessa, kun lähes poikkeuksetta niillä tuotteilla on myös suomessa käytettävät EN-standardit, jolloin jää epäselväksi, että sallitaanko 2020 jälkeen pelkästään Eurofins Expert Services ja Kiwa Inspectan sertifikaatit, vai käyvätkö myös nuo Ruotsin todistukset, jotka käytännössä ovat vaatimuksiltaan aivan yhteneväiset suomalaisten testauskäytäntöjen kanssa? Itse asiassa tuo Kiwa on jopa sama organisaatio, mutta Kiwa Inspecta on vaan suomalainen tytäryhteisö.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin nuo sertifikaatit lienee pääasiassa tarkoitettu hanoille ja joillekin putkille, mutta aika monet muut vesikalusteet (kuten vaikka altaat), eivät ole tämän sertifiointihomman piirissä? Ainakin laissa puhutaan lähinnä hanoista ja suihkuista.

 

[Coanda]

Tyyppihyväksyntä - Ympäristöministeriö tuolta voi opiskella aihetta.

Vesikalusteiden tulee täyttää YM asetuksen 497/2019 mukaiset olennaiset tekniset vaatimukset. Tyyppihyväksynnällä osoitetaan sen vaatimuksen täyttyminen. Ulkomaalaiset hyväksynnät eivät siis näissä tapauksissa käy.

 

[Pete88]

Tyyppihyväksyntä - Ympäristöministeriö tuolta voi opiskella aihetta.

Vesikalusteiden tulee täyttää YM asetuksen 497/2019 mukaiset olennaiset tekniset vaatimukset. Tyyppihyväksynnällä osoitetaan sen vaatimuksen täyttyminen. Ulkomaalaiset hyväksynnät eivät siis näissä tapauksissa käy.

Kiitoksia, tuolta kävikin ilmi, että mitä kaikkia tuotteita tämän tyyppihyväksyntämenettelyn piirissä on. Esimerkiksi altaan vesilukko on, mutta itse allas ei.

Hieman nyt rajatapaus on tässä kyseessä, kun mietin Primy-merkkisiä hanoja ja suihkuja meidän kohteeseen, joten laitoin nyt vielä suoraan viestiä valmistajalle, mikä tilanne on. Onhan tämä hieman koomista, että rautakaupoissa näytetään myyvän reilusti merkkituotteita, joissa tuota tyyppihyväksyntää ei ole, joten mihin niitä saa asentaa? Lisäksi vielä jätetty olennaisin tieto antamatta (ainakin verkkokaupassa ja varmaan myymälässäkin, jos ei tajua myyjältä erikseen kysyä), että onko hana soveltuva uudiskohteeseen vaiko ei.

 

[kibe]

Kiitoksia, tuolta kävikin ilmi, että mitä kaikkia tuotteita tämän tyyppihyväksyntämenettelyn piirissä on. Esimerkiksi altaan vesilukko on, mutta itse allas ei.

Hieman nyt rajatapaus on tässä kyseessä, kun mietin Primy-merkkisiä hanoja ja suihkuja meidän kohteeseen, joten laitoin nyt vielä suoraan viestiä valmistajalle, mikä tilanne on. Onhan tämä hieman koomista, että rautakaupoissa näytetään myyvän reilusti merkkituotteita, joissa tuota tyyppihyväksyntää ei ole, joten mihin niitä saa asentaa? Lisäksi vielä jätetty olennaisin tieto antamatta (ainakin verkkokaupassa ja varmaan myymälässäkin, jos ei tajua myyjältä erikseen kysyä), että onko hana soveltuva uudiskohteeseen vaiko ei.

Omakotitalossa kukaan ei tule kyselemään mikä hana sinulla on. Korkeintaan vakuutusyhtiö jos hana räjähtää seinille, ja se on ostettu vitosella ebaysta. Kerrostaloissa vaikkapa hanan aiheuttamat äänet, tai sen sekoittamat vedet vaikuttavat muiden elämään.

 

[Pete88]

Omakotitalossa kukaan ei tule kyselemään mikä hana sinulla on. Korkeintaan vakuutusyhtiö jos hana räjähtää seinille, ja se on ostettu vitosella ebaysta. Kerrostaloissa vaikkapa hanan aiheuttamat äänet, tai sen sekoittamat vedet vaikuttavat muiden elämään.

Joo, no nyt ei ollut kyse vitosen hanasta, itse asiassa nuo Primyt ovat aika arvokkaita ja oikeasti myös laadukkaita, kun ovat teräksestä valmistetut. Jostain syystä en suoraan suomalaista tyyppitodistusta noista löytänyt, mutta ruotsalaisen kylläkin. Todistus itsessään on kyllä ihan yhteneväisen näköinen suomalaisen todistuksen kanssa, mutta toki kielenä ruotsi. Ei varmaankaan kukaan jälkikäteen tule mitään kyselemään, jos ei vahinkoja tapahdu, mutta en nyt haluaisi alkaa vääntämään myöskään rakennusvalvonnan kanssa asiasta ja käsittääkseni saattavat lvi-asentajatkin olla happamana, jos pyydän heitä asentamaan hanoja, joissa ei ole nimenomaisesti tuota suomalaista tyyppitodistusta.

Periaatteessa ulkomailtakin voi hanan hankkia, jos se sattuu olemaan vaan täsmälleen samalla valmistenumerolla, kun mitä on noissa tyyppitodistuksissa. Jotkut ovat osanneet tätä kiertää, kuten esim. Hansgrohe, jossa valmistenumeroa on muutettu yhdellä numerolla, koska se on tarkoitettu Suomen markkinoille. Teknisten tietojen perusteella hana ei välttämättä mitenkään eroa ruotsalaisesta hanasta taikka saksalaisesta hanasta. Kyse lienee enemmänkin siitä, että mille kaikille tuotteille valmistaja on viitsinyt kansallisen tyyppihyväksynnän hakea ja Suomen kokoisille markkinoille ei erikseen ryhdytä mitään omaa mallistoa valmistamaan. Mutta tekeehän tämä tästä kuitenkin tarpeettoman hankalaa, kun ei ole CE-standardia saatu EU:ssa aikaiseksi.

 

[Pete88]

Jatketaan vielä lyhyesti tuosta tyyppihyväksynnästä.

Ohessa suora lainaus tänne aiemmin linkitetystä ympäristöministeriön sivustosta:

Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen
Vapaaehtoisten menettelyjen lisäksi rakennusvalvontaviranomaisella on mahdollisuus edellyttää rakennustuotteen rakennuspaikkakohtaista varmentamista silloin, kun rakennustuotteen kelpoisuutta ei ole muulla tavalla osoitettu ja on syytä epäillä, että rakennustuote ei täytä sille säädettyjä olennaisia teknisiä vaatimuksia.

Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen on Suomessa käytössä oleva rakennustuotteiden hyväksyntämenettely.

Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen tarjoaa rakennusvalvontaviranomaisille mahdollisuuden varmistaa, että rakennustuote on turvallinen ja soveltuu käytettäväksi kyseisessä rakennuksessa.

Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää rakennustuotteen varmentamista rakennuspaikkakohtaisesti, jos:

• valmistaja ei ole esittänyt millään tavalla rakennustuotteen ominaisuuksia ja
• rakennusvalvontaviranomaisella on syytä epäillä, että tuote ei täytä olennaisia teknisiä vaatimuksia

Kuten kaikessa rakentamisessa, vastuu rakennustuotteen kelpoisuudesta on viime kädessä hankkeeseen ryhtyvällä.

Lähtökohta tässä koko sopassa on se, että tyyppihyväksyntämenettely on lähtökohtaisesti vapaaehtoista valmistajalle. Jos sellainen löytyy, niin hyvä. Jos ei, niin on olemassa pari vaihtehtoa, joista toinen on tuo rakennuspaikkakohtainen varmentaminen. Mutta kun luetaan kirjaimellisesti tuota tekstiä, niin siinä esitetään, että mikäli käytettävästä tuotteesta ei ole esittää mitään ominaisuuslistausta ja rakennusvalvontaviranomaisella on syytä epäillä, että tuote ei täytä olennaisia teknisiä vaatimuksia, niin voi joutua teettämään erikseen tuollaisen rakennuspaikkakohtaisen varmennuksen erillisen akreditointilaitoksen tutkimusten avulla. Toisin sanoen tämä asia kulminoitunee kunnallisen rakennusvalvonnan harkintavaltaan ja pitää nyt eskaloida tätä asiaa ja selvitellä, että mikä tämä tulkinta nyt on. Nimittäin esimerkiksi noissa Primyn tuotteissa on tosiaan ruotsalainen tyyppitodistus, joka metodien osalta on käsitykseni mukaan yhtenevä (en jätä mutu-tuntumaksi, olen jo ollut sekä valmistajaan, että akreditointilaitokseen yhteydessä) suomalaisen testauskäytännön kanssa. Näin ollen edellä esitetyt kriteerit (ei ole esitetty ominaisuuksia) ei täyttyisi. Lisäksi tonnin hintaisesta laadukkaista materiaaleista valmistetusta merkkisuihkusta on nyt äkkiseltään vaikea mennä sanomaan, ettei se täyttäisi olennaisia teknisiä vaatimuksia, varsinkin kun ne ovat Ruotsissakin ok.

Jos ei tästä mitään muuta seuraa, niin olenpahan ainakin jatkossa viisaampi.

 

[Edman]

Kylppäriremppa menossa ja paikat auki. Huomasin että seinän toisella puolella olevan wc:n allasta palvelevan hanakulman suojaputki on aikanaan jouduttu ilmeisesti halkaisemaan ja sitten teipattu jonka takia suojaputki ei ole tiivis jos vuotoa tapahtuu. Onko kuinka helposti korjattavissa asianmukaiseksi? Esim. suojaputken jatkolla ja uusis koko pexin? Laatoitus wc:n puolella jossa hanakulma kiinni

 

[kibe]

Kylppäriremppa menossa ja paikat auki. Huomasin että seinän toisella puolella olevan wc:n allasta palvelevan hanakulman suojaputki on aikanaan jouduttu ilmeisesti halkaisemaan ja sitten teipattu jonka takia suojaputki ei ole tiivis jos vuotoa tapahtuu. Onko kuinka helposti korjattavissa asianmukaiseksi? Esim. suojaputken jatkolla ja uusis koko pexin? Laatoitus wc:n puolella jossa hanakulma kiinni

Pelkkä suojaputken jatko on simppeli laittaa. Pexin uusiminen on yleensä nopea homma, ellei se tee jyrkkiä kulmia tms. Tosin tuskin sitä pexiä tarvitsee vaihtaa. Kulma irti, jatko paikalleen ja kulma takaisin.

Suojaputken jatko PROF 28mm

Jatkoholkki PEX-putken suojaputkelle, koko 28 mm.

www.k-rauta.fi

 

[Kermeli]

Onkohan vesiputkien paineissa jotain häikkää?

Kyseisen suihkupään alle tulee vähänväliä vettä vaikken käytä tuota ollenkaan. Sitten kun painaa tuon suihkupään kahvasta niin sieltä tulee sinne kerääntynyt vesi. Myös välillä ainakin toisen vessan hanasta saattaa tulla sekunnin pari ensin aika kovalla paineella vettä. Sama on suihkussa toisen suihkupään kanssa, siitä on ihan aina sen ajan nyt mitä ollaan tässä asuttu tullut paljon pieneemmällä paineella vettä, kuin toisesta.

Emmää näistä tajua, veikkauksia?

 

[PornReindeer]

Onkohan vesiputkien paineissa jotain häikkää?

Kyseisen suihkupään alle tulee vähänväliä vettä vaikken käytä tuota ollenkaan. Sitten kun painaa tuon suihkupään kahvasta niin sieltä tulee sinne kerääntynyt vesi. Myös välillä ainakin toisen vessan hanasta saattaa tulla sekunnin pari ensin aika kovalla paineella vettä. Sama on suihkussa toisen suihkupään kanssa, siitä on ihan aina sen ajan nyt mitä ollaan tässä asuttu tullut paljon pieneemmällä paineella vettä, kuin toisesta.

Emmää näistä tajua, veikkauksia?

Öö onko tuo sallittu asennus? Hana joka menee pelkästään bideeseen jossa on erillinen kahva? Tuossahan voi jättää hanan auki ja alkaa lämmin ja kylmä vesi sekoittua jos on paine-eroja, sekä normi bidee ei ole tehty jatkuvaan paineeseen

 

[kibe]

Vaihdat tuon kuraharjan uuteen. Yhtä pitkäikäisiä kuin bidekahvat. Myös edellisellä hyvä pointti. Tosin noita näkee uudiskohteissa kylppäreissä joissa wc on kaukana altaasta.

Suihkuissa veikkaisin ihan vaan eroja hanoissa/toisessa on enemmän kalkkia suuttimissa/suodattimissa tms.

 

[Kermeli]

Joo katotaan jos uuella korjaantuis. Ihan randomisti tekee tuota. Välillä menee kuukausia ja ei mitään. Nyt sai 2 päivän välillä kuivata lattiaa.

 

[Tiutau]

Vaihdat tuon kuraharjan uuteen. Yhtä pitkäikäisiä kuin bidekahvat. Myös edellisellä hyvä pointti. Tosin noita näkee uudiskohteissa kylppäreissä joissa wc on kaukana altaasta.

Suihkuissa veikkaisin ihan vaan eroja hanoissa/toisessa on enemmän kalkkia suuttimissa/suodattimissa tms.

Millaisen viritelmän olet nähnyt uudiskohteessa? Voisin melkein vannoa ettei yksikään valvoja päästä kyseistä asennusta läpi.
Voihan se olla, että ei valvojaa vain kiinnosta.

Tuosta tulee varsinkin kerros- ja rivitaloissa äkkiä isompikin ongelma ja selvittely juurikin tämän kylmän ja kuuman sekoittumisen kanssa.

 

[kibe]

Millaisen viritelmän olet nähnyt uudiskohteessa? Voisin melkein vannoa ettei yksikään valvoja päästä kyseistä asennusta läpi.
Voihan se olla, että ei valvojaa vain kiinnosta.

Tuosta tulee varsinkin kerros- ja rivitaloissa äkkiä isompikin ongelma ja selvittely juurikin tämän kylmän ja kuuman sekoittumisen kanssa.

Samanlaisen hana/bidesuihku. Tokihan alkuperäinen suunnitelma on voinut olla kahvattomalla kahvalla ja niitä sitten muuttunut kahvallisiin. Vesien sekoittuminen ei varsinaisesti ole suuri ongelma, oraksen yksisuuntaventtiilit maksaa kympin kappale jos niitä on käytetty. Enemmän itse pelkäisin sitä, että joku jättää hanan auki ja tuo kahva räjähtää asukkaan ollessa poissa. Tuotakin voi hyvin käännellä lapset. Nuo muovikahvat on aika heikkotasoisia.

 

[Lumimies]

Joskus aikoinaan on tehty pideitä seinäsekoittaja-virityksillä mutta elektroniset hanat on aika lailla syrjäyttänyt nuo viritykset.

Tuossa yllä olevassa tapauksessa voi ihan hyvin voinut olla juoksuputki paikallaan kvv-katselmuksessa ja sen jälkeen vaihdettu imusuojaksi.

 

[petepeluri]

Syöttösekoitusventtiilin varressa on kupariprikka ja toinen tiiviste. Mitä materiaalia se toinen on? Tiivisteen profiili on kantikas, ei pyöreä. Osy lukee venttiilissä.

 

[jetblack]

Syöttösekoitusventtiilin varressa on kupariprikka ja toinen tiiviste. Mitä materiaalia se toinen on? Tiivisteen profiili on kantikas, ei pyöreä. Osy lukee venttiilissä.

miksi sitä arpoa? Osy on hävinnyt markkinoilta jo 30 vuotta sitten. vaihtoon vaan. mutta jos oikeasti materiaali kiinnostaa niin varmaan ptfe tai nbr on materiaali.

 

[petepeluri]

miksi sitä arpoa? Osy on hävinnyt markkinoilta jo 30 vuotta sitten. vaihtoon vaan. mutta jos oikeasti materiaali kiinnostaa niin varmaan ptfe tai nbr on materiaali.

Venttiilin vaihto on aika iso operaatio. Typerästi tehty putket vaihdon kannalta.

 

[kibe]

onkos täällä putkareita?. onko putkinasentajan työt vaativia ja mitä se vaatii?. tossa työkkäri 10kk kestävää työvoimakoulutusta jossa on osatutkinto mahollista suorittaa. oppiiko sitä putkariksi 10kk:essa?.

Hyvin harva oppii edes kolmessa vuodessa. Jos olet aktiivinen, hyvällä maalaisjärjellä ja aikaisemmalla kokemuksella työkaluista ym, koulun jälkeen muutama kuukausi putkarin mukana ja hyvin pystyy tekemään itse. Toinen vaihtoehto tietysti on helpommat hommat jossain kiinteistönhoitofirmassa tms niin oppii omaan tahtiin huoltohommat. Valitettavasti alaa ei opi kunnolla kuin tekemällä. Paljon on ihmisestä kiinni ja minkälaisia hommia tekee, koska pystyy kutsua itseään ammattilaiseksi.

 

[jetblack]

onkos täällä putkareita?. onko putkinasentajan työt vaativia ja mitä se vaatii?. tossa työkkäri 10kk kestävää työvoimakoulutusta jossa on osatutkinto mahollista suorittaa. oppiiko sitä putkariksi 10kk:essa?.

on helppoja ja on vaativia ja on siltä väliltä. Ja teoriaa ja käytäntöjä. jonnekin patteriventtiili vaihto urakointi firmaan oppii kyllä. tai sitten jonkun osaavan (joka jaksaa opettaa) apukädeksi. Huoltopuolella tarvii enemmän omaa älliä ja ongelmaratkaisukykyä. Uudispuolella ehjä helpointa kun tehdään sama kämppä x100 tms. mutta pitää siinäkin osata tehdä. tekemällä oppii. Itse kävin aikuispuolella joka teki koulua reippaasti alle 1000h kahden vuoden aikana. työharjoitteluun tottakai hankkiuduin ilmaisena opiskelijana heti niin siellä ne hommat oppi. ja lopun ailaa työ tekijäänsä opettaa ja hyvät työkaverit joiden kanssa voi vaihtaa kysymyksiä ja vinkkejä.

mutta on tapauksia jotka ei opi edes kädestä pitämällä.

 

[takomo]

Miten Oras Safira-hanasta korkealla juoksuputkella

Oras Safira, 1039J-01, Keittiöhana, jossa pesukoneventtiili

www.oras.com

otetaan koko juoksuputken runko-osa irti puhdistusta/tiivisteiden vaihtoa varten? Itse juoksuputki irtoaa pientä muovinastaa painamalla mutta runko-osassa tuntuisi olevan n. 3 mm kuusiokoloruuvi, joka ei juurikaan kierry kumpaankaan suuntaan.

 

[jetblack]

Miten Oras Safira-hanasta korkealla juoksuputkella

Oras Safira, 1039J-01, Keittiöhana, jossa pesukoneventtiili

www.oras.com

otetaan koko juoksuputken runko-osa irti puhdistusta/tiivisteiden vaihtoa varten? Itse juoksuputki irtoaa pientä muovinastaa painamalla mutta runko-osassa tuntuisi olevan n. 3 mm kuusiokoloruuvi, joka ei juurikaan kierry kumpaankaan suuntaan.

jumissa, kyllä sen pitäisi aueta

 

[kibe]

Oletko siis jo saanut kahvan ja muoviosat irti? Vain tuo runko-osa ei irtoa?

 

[hypodermic]

Oras Optima "älyhana" (ilmeisesti malli 2727F) jää vuotamaan hana sulkemisen jälkeen tipoittain juoksuputken päästä / suuttimesta. Ilmeisesti tarkoittanee sitä että säätöosa pitäisi vaihtaa? Mahtaako olla kuinka vaativa homma tavan poropeukalolle, mitä jonkun videon katoin niin ei ihan yhtä yksinkertaiselta näyttänyt kun perusmallin vipuhanassa.

 

[jetblack]

Oras Optima "älyhana" (ilmeisesti malli 2727F) jää vuotamaan hana sulkemisen jälkeen tipoittain juoksuputken päästä / suuttimesta. Ilmeisesti tarkoittanee sitä että säätöosa pitäisi vaihtaa? Mahtaako olla kuinka vaativa homma tavan poropeukalolle, mitä jonkun videon katoin niin ei ihan yhtä yksinkertaiselta näyttänyt kun perusmallin vipuhanassa.

vuotaako kuuma vai kylmän sulkemisen jälkeen vai magneettiventtiilin läpi? ja vuotaako siis kokoajan vai vain hetken?

 

[hypodermic]

vuotaako kuuma vai kylmän sulkemisen jälkeen vai magneettiventtiilin läpi? ja vuotaako siis kokoajan vai vain hetken?

Unohtui mainita että vain kylmän sulkemisen jälkeen. Ei vuoda kokoaikaa, vaan jonkun aikaa tiputtaa tipoittain kylmän puolen kahvan sulkemisen jälkeen. Eli olisko se sitten kuitenkin tuon kylmän puolen käyttöventtiili?

 

[takomo]

jumissa, kyllä sen pitäisi aueta

Niin, minustakin sen pitäisi aueta. Vaan eipä aukea.

Oletko siis jo saanut kahvan ja muoviosat irti? Vain tuo runko-osa ei irtoa?

Näin, kaikki muu lähtee irti mutta runko osa vain vähän nitkuu paikoillaan. Hassusti se onkin ainoa palikka, jolle ei ole vara-osanumeroa...

 

[jetblack]

Unohtui mainita että vain kylmän sulkemisen jälkeen. Ei vuoda kokoaikaa, vaan jonkun aikaa tiputtaa tipoittain kylmän puolen kahvan sulkemisen jälkeen. Eli olisko se sitten kuitenkin tuon kylmän puolen käyttöventtiili?

jos tiputtelu loppuu hetken kuluttua niin ei välttämättä käyttöventtiili vuoda. avaa ja puhdista poresuutin ensin. voit myös sulkes kylmän sulun hanalle (jos sellainen on) ja Jos se ei vaikuta tiputteluun niin silloin vika ei ole käyttöventtiilissä. voi olla että vain tiputtaa vettä juoksuputkesta.

 

[jmon]

Saunaremonttia pukkaa ja sähkökiuas vaihtuu erillisellä lämpömittarilla varustettuun versioon (Harvia Glow EE). Saunan tuloilmaventtiili on suoraan kiukaan päällä ja ymmärsin, että tuo venttiili pitää myös vaihtaa suuntaavaan versioon niin, että viileä tuloilma ei sotke mittarin lukemia, kun lämpömittarikin pitää asentaa lähelle melko lähelle kiuasta pystysuunnassa (50cm venttiilistä).

Tilaan tässä samalla ilmavaihtokanavien 10 vuotis nuohouksen ja säädön joten parasta on varmaan tilata samalla uusi tuloilmaventtiili odottamaan tätä säätöä ja asennuttaa se samalla.

Onko näillä mitään käytännön eroa ulkonäön lisäksi? Uskaltaako kumman vaan ostaa valmiiksi ~7kuution saunaan:

Saunaventtiili oka-s 125 - tuloilmaventtiili oka sauna | ... (ahlsell.fi)
Saunaventtiili tuloilma c.vent ktss-125-c - tuloilmaventt... (ahlsell.fi)

 

[Pakana]

Onko näillä mitään käytännön eroa ulkonäön lisäksi? Uskaltaako kumman vaan ostaa valmiiksi ~7kuution saunaan:

Saunaventtiili oka-s 125 - tuloilmaventtiili oka sauna | ... (ahlsell.fi)
Saunaventtiili tuloilma c.vent ktss-125-c - tuloilmaventt... (ahlsell.fi)

Tuo eka venttiili on huomattavaati tehokkaampi suuntaamaan kuin suunnattava lautasventtiili, mutta sen kiukaan anturin kannalta suunnattava lautasventtiilikin riittää. Tuo 2. Linkin lautasventtiili ei ole suunnattava.

Katsot vaan että se venttiili on samaa halkaisijaa kuin tuloilmaputki.

 

[Sledge]

Sunnitteilla 1.5kers talo valueristeharkoilla.
Suunnittelin tähän lisäksi kellaria, jonka jättäisi täysin raakatilaksi, johon sijoittaisi vain teknisen tilan. Tilaa olisi tarkoitus pitää "puolilämpimänä.

Helpoimmalla tuon kellarin "lämmityksessä" pääsisi jos laittaisi vain patterit seinille. Jos muualle laittaa lattialämmityksen niin vaatiiko tuo käytännössä 3 piirisen kaukolämpövaihtimen?
Säästääkö tuossa sähkö tai Lvi asennuksissa mitään, kun sähköt sekä putket voisi vetää kaikki tuolla kellarin katossa?

 

[Pakana]

Sunnitteilla 1.5kers talo valueristeharkoilla.
Suunnittelin tähän lisäksi kellaria, jonka jättäisi täysin raakatilaksi, johon sijoittaisi vain teknisen tilan. Tilaa olisi tarkoitus pitää "puolilämpimänä.

Helpoimmalla tuon kellarin "lämmityksessä" pääsisi jos laittaisi vain patterit seinille. Jos muualle laittaa lattialämmityksen niin vaatiiko tuo käytännössä 3 piirisen kaukolämpövaihtimen?
Säästääkö tuossa sähkö tai Lvi asennuksissa mitään, kun sähköt sekä putket voisi vetää kaikki tuolla kellarin katossa?

Jos sen kellarin lattian kuitenkin valat, niin et säästä siinä mitään että laitat patterit. Se lämmitysputki ei ole kovin kallista, patterit taas ovat yllättävän kalliita.