Toivotaan, että tämä kestäisi ehjänä tässä edes muutaman vuoden. Periaatteellinen päätös on kuitenkin jo tehty, että parin vuoden päästä laitetaan tämä talo myyntiin. Pitää toivoa, että löytyy joku ostaja, jota ei mahdolliset remontit pelota.
Toivotaan, että tämä kestäisi ehjänä tässä edes muutaman vuoden. Periaatteellinen päätös on kuitenkin jo tehty, että parin vuoden päästä laitetaan tämä talo myyntiin. Pitää toivoa, että löytyy joku ostaja, jota ei mahdolliset remontit pelota.
Se on todettu mittaamalla paine-eromittarilla eri puolilta taloa. Eli kun samoissa olosuhteissa mitattiin alakerrasta ikkunan raosta, vallitsi siellä varsin hyvä alipaine, mutta yläkerran ikkunoista mitattaessa taas kävi niin, että välillä mentiin ylipaineen puolelle ja välillä hieman alipaineelle (suurimman osan ajasta ylipainetta). Tuohon heittelyyn vaikutti toki varmasti tuuli. Eli kyllä se vaan niin on, että ainakin siellä rakennuksen yläosassa, eli toisen kerroksen katonrajassa, vallitsee varmasti pakkasella jatkuva ylipaine. Saahan sen talon tietysti pakotettua myös ylhäältä alipaineiseksi, mutta ongelma on se, että silloin ei ole enää alakerrassa paine järjellinen. Huvin vuoksi mittaajan kanssa testattiin, että laitettiin alhaalta liesituuletin päälle ilman että järjestettiin sille korvausilmaa. No kyllä alkoi yläkerrassa olla alipainetta, mutta vastaavasti alhaalta mitattaessa huideltiin sitten ihan käsittämättömissä lukemissa. Liian suuri alipaine alhaalla tekee sitten sen, että alapohjasta aletaan repiä epätiiveyskohdista epäpuhtauksia ja radonia huoneilmaan, tulisijan polttaminen tulee mahdottomaksi tai ainakin aika riskihommaksi (savut sisälle), viemärit alkavat haista jne.
Se on toki hyvä, että ns. selviä ylipaineen merkkejä (ikkunoiden sisälasin huurtuminen) ei meillä yläkerrassakaan esiinny. Tuossa lähistöllä on samanikäinen oikeasti kaksikerroksinen talo (molemmissa kerroksissa täysi huonekorkeus) ja melkein surettaa ohi kulkiessa nähdä, kun siellä on osa toisen kerroksen ikkunoista huurussa. Tekisi mieli käydä soittelemassa ovikelloa ja sanomassa, että ymmärrättehän, että teille on tuolla ylhäällä aika äkkiä jossain kohtaa kosteusvaurio, jos ei jo ole. Sen toki tiedän, että eiväthän kaikki näistä asioista niin stressaa. Monestihan ajattelu menee niin, että niin kauan kun ei asuintiloissa ole varsinaisia silmin nähtäviä vaurioita tai ihmiset oireile, niin eipä mitään hätää.
Viimeksi muokattu:
Todennäköisesti luin oikein, mutta se, että ymmärsinkö kaiken, on toinen juttu. Lasivillaa ei muuten tässä rakkennelmassa ole käytetty, vaan yläpohjassa on puhallusvillaa (Termex selluvilla). Tiedä sitten, että onko sillä, mitä eristettä siellä on, miten suuri merkitys. Kai ne ainakin vähän eri tavalla kuivaa, jos pääsevät kastumaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 355
Jos alkaa liikaa yöunia haitata, niin laitata korvausilmaventtiili seinään yläkertaan. Ilma liikkuu siitä mistä helpoiten pääsee.
Itse en murehtisi, en näe tuota mitenkään realistisena riskinä enkä ole koskaan törmännyt paikkaan jossa olisi yläpohjan villat kastuneet tuon vuoksi.
Itse en murehtisi, en näe tuota mitenkään realistisena riskinä enkä ole koskaan törmännyt paikkaan jossa olisi yläpohjan villat kastuneet tuon vuoksi.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että oletko ns. alan ihmisiä eli päässyt näkemään paljonkin yläpohjia? En minäkään nimittäin ole asiaa käytännössä päässyt näkemään, mutta eipä ole tullut kovinkaan monen talon yläpohjassa könyttyä. Eikä siis ole mitään vittuilua tämä, vaan lähinnä vaan ajattelen, että jos vaikka satut työksesi rakentemaan niin on näkemykselläsi varmasti enemmän painoarvoa.
EDIT: Luin vasta nyt ketjun ekan postauksen ja nähtävästi kokemusta asiasta on.
Viimeksi muokattu:
Paljonko oli alakerrassa vaipan yli alipainetta ja paljon lukemat oli yläkerrassa?
Liikkuukohan kuitenkaan ilma tarpeeksi esteettömästi ala- ja yläkerran välissä jos lieskari saa ison heiton ylä- ja alakerran välillä, paljon oli heitto yli 10 Pa? Monta litraa pitää siirtää ylhäältä alas ilmaa ja minkälaisesta raosta sen pitäisi tulla? Itse kun mittailin edellisestä talosta paineita niin oli tyyliin jotain 0,5 Pa eroja keskiarvollisesti ylä ja alakerrassa, mutta toki säädin venttiilit ylhäältä ja alhaalta molemmat pikkaisen alipaineiksi.
Painemittari on herkkä kyllä ilman liikkeelle tuuli ulkona ja sisällä tuloilmalaitteet. Lisäksi ulkona vertailupaine pienenee kun mitä ylemmäs mennään ja talo on ajateltava kokonaisuutena. Ilma ei puristu kasaan (näillä paineilla ja tilanteissa) niin jos sieltä talosta poistetaan enemmän kuin mitä tulee niin silloin se repii jostain, yläpohja, alapohja, mistä ikinä helpoiten tulee niin sen ilman. Tätä voi demonstroida siten, että tekee imurin putken kylkeen reiän ja yrittää imeä siitä samalla kuin imuri käy. Vaikka "sivuhaarassa" on pienempi paine kuin ympäröivässä tilassa niin silti ilma ei liiku sieltä vaan imuri vetää sen normaalireittiä.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
Joo eihän toi asia (kastepisteen paikka) niitä helpompia ole, mutta tosiaan nuku vaan rauhassa ja nauti elämästäsi hienossa talossasi. Toi selluvilla on kosteusmielessä hyvä, et sä sitä mitenkään märäksi saa, ellei vesikattosi vuoda.
Kuten jo täällä todettu, pidät ne suodattimet ja kanavat puhtaina.
@venalaine termisen paine-eronhan voi laskea eri lämpötilaeroille. Esimerkiksi 40 asteen lämpötilaerolla se on laskennallisesti n. 2 pascalia metriä kohden. Eli minusta ei ihan hirveästi ääriolosuhteissakaan. Mittauksiakin on hyvä tehdä, mutta niissä täytyy muistaa että tuulella on ihan valtava vaikutus siihen, hetkittäisen puuskan takia lukema saattaa olla mitä vain. Lisäksi käyttäisin (tuuletusikkunan kautta) mittaamisessa pneumatiikkaputkea usein käytetyn ohkaisen kapillaaripillin sijaan. Oman kokemuksen mukaan kapillaariputki kuristaa tota mittausta jonkin verran.
Joo olen tosiaan aika huono arvioimaan sitä, että miten suuri vaikutus asialla on käytännössä. Ihmetyttää vaan, kun luen juttuja netistä ilmanvaihdosta ja kosteusvaurioista, niin suurinpiirtein jokaisessa ylipaineesta varoitellaan, mutta sitten kuitenkin ihmiset kommentoivat, että ei mitään väliä. Jotenkin outoa, kun luulisi, että ei ne varoittelut nyt ihan tyhjästä kuitenkaan ole keksitty.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
Tiedätkö mitä laitteita IV:n säätämiseen käytetään?. Onko niissä vielä sellainen "torvi" joka laitetaan venttiilin päälle ja sen "torven" sisään se mitta-anturi?
Noissa ongelmatapauksissa on ollut kyse rakennevirheestä tai väärästä tavasta toteuttaa se rakenne. Ennenhän suositeltiin säätämään IV alipaineiseksi, jolloin vetää sen mahdollisen homeen rakenteiden läpi huonetilaan (jos se on käytännössä mahdollista). Nykyään jo suositellaan, että säädetään tulo ja meno samaksi.
Olen nähnyt käytettävän noita torvia, sitten ns. kuumalankamittaus jossa otetaan kanavasta pienestä reiästä useampi mittaus joille lasketaan keskiarvo. Käytössä myös paine-eromittaus suoraan venttiililtä, tässä täytyy käyttää valmistajan antamaa k-kerrointa venttiilille eli tulee siis tietää tarkalleen mikä venttiili kyseessä. Torvimittaus on ainakin nopea ja taitaa olla melko luotettavakin oikein tehtynä.
Siis rakennusvirheitä tästä talosta löytyy varmuudella ja monta, ja juuri siksi asia huolettaakin. Niin sanoi minullekin mittaaja, että nykyään jotkut kohteet säädetään siten, että laitetaan tulon ja poiston ilmamäärät samoiksi, mutta edellytyksenä on tietysti tiivis talo, mitä yli 10 vuotta vanha vähän sinne päin tehty rakennus ei ole.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 229
Minä luulin, että yleisesti säädetään mittaamalla venttiilin paine-ero ja käyttämällä venttiilin säätöasentoa sekä k-arvoa (?). Kokemusta tosin ei ole kuin yhdestä kerrasta.
Meillä oli tarkoitus säätää lähelle tasapainoa, mutta vanhassa koneessa ei voi tulon ja poiston suhdetta voinut muuttaa ja jäi 10% alipaineiseksi, mikä on kuulemma suositusten maksimi tulo- ja poistovirran erolle.
Joo netissä on hankala tosiaan arvioida toisten tilanteita, varsinkaan kun mitään lukuja ei ole esittää. Ne jutut ylipaineesta tulee niissä tilanteissa kun taloon tuodaan enemmän ilmaa kuin sieltä otetaan pois, toki en sitä sano etteikö sinulla olisi juuri näin yläkerran osalta.
Olette mitanneet ylipainetta yläkerran vaipan yli, mikäli alipaine alakerrassa vaipan yli on suurempi kuin yläkerran vaipan yli niin silloin ilma menee alakertaa jos vain pääsee. Leikitään nyt vaikka että yläkerrassa + 1 Pa paine-ero ja alakerrassa - 2 Pa, tällöin kun summataan niin tulokseksi jää - 1 Pa.
Joo se on yleinen tapa, mitata paine-ero venttiilistä ja käytetään k-arvoa. Joskus kuulin sanottavan että se tötterö on tarkoitettu tötteröille..
Kanavista yleensä mitataan pitot -putkella monesta kohtaa.
Nykyään talot säädetään tasapainoiseksi, kuitenkin siten ettei se missään tilanteessa pääse ylipaineiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa että edelleen poistoa on himpun enempi, johtuen juurikin siitä että poiston suodattimen likaantuessa ylipainetta ei pääsisi syntymään. On ruennut näissä pientaloissa yleistymään jonkin verran painesäätöiset IV-koneet, jolloin suodattimien likaisuus ei vaikuta ilmamääriin.
Alipaineisia on ollut talot iät ja ajat, on ollut painovoimaista ilmanvaihtoa ja on ollut pelkkää poistoilmanvaihtoa.
Lisäksi taidetaan asetuksissakin puhua siitä, ettei haitallisesti pääse kosteutta kertymään rakenteisiin, eli hetkellisesti voi mutta rakenne täytyy olla sellainen että se kosteus pääsee sieltä pois. Yläpohjan tapauksessa esimerkiksi yläpohjan tuuletus on se ratkaisu jolla yläpohja pidetään kunnossa jos sinne joskus jotain kosteutta pääsee syntymään.
Eikös tuohon ilman siirtymiseen kerroksesta toiseen vaikuta myös lämpötila? Käsittääkseni lämpimällä ilmalla on ainakin tapana nousta ylös. Meillä ainakin on niin, että alakerrassa on yleensä asteen tai pari lämpimämpää kuin yläkerrassa (alhaalla tulisija, laitetaan ruokaa, kylppäri, sauna jne...), niin luulisi, että sieltä portaikon kautta puskisi ilmaa pikemminkin ylös. Jos kerran ilma kuitenkin kulkee myös alaspäin, niin siihen on sinällään olemassa edellytykset, kun on tuollainen avoin kuilu tuo portaikko.
Vielä sellainen kysymys noihin ilmamääriin ja paineisiin liittyen, että kun saunassa on puunupilla varustettu poistoilmaventtiili (eli voi vetää auki tai kiinni), niin jos sen laittaa muilloin kuin saunaa kuivattaessa kiinni, niin onko siitä jotain haittaa? Pysyykö kokonaisuudessa poistoilmamäärä samana (eli muualta vetää sen verran enemmän), jos puhallinnopeus ei muutu vai putoaako kokonaispoisto tuon venttiilin läpi kulkevan litramäärän verran? Eli jos ja kun mittaukset on tehty tuo venttiili auki, niin uskaltaako sitä sulkea?
Jos siellä ei ole kuin tuo yksi nupillinen poistoventtiili niin säätäjän olisi tarvinnut säätää ja lukita se siten, että kun työnnät sen kiinni niin se pysähtyy siihen säätöasentoon. Ja pystyt vain avaamaan sitä kuivaustilanteissa. Jos taas sulla on toinen poistoventtiili lauteiden alla niin silloin olisi tarvinnut ottaa nuppiventtiilistä rajoitin pois, että sen olisi saanut kokonaan kiinni ja suorittaa säätö siten.
Jos suljet sen niin ainakin osa ilmamäärästä siirtyy muihin poistoihin, koko määrää tuskin koska painehäviöt kasvaa ja jos puhallin tuottaa saman verran painetta niin silloin ilmaa liikkuu vähän vähemmän.
Viisainta varmaan pitää siinä asennossa missä se on säädetty. Lähtökohtaisesti hyvä pitää saunassa ilmanvaihto kokoajan.
Jos suljet sen niin ainakin osa ilmamäärästä siirtyy muihin poistoihin, koko määrää tuskin koska painehäviöt kasvaa ja jos puhallin tuottaa saman verran painetta niin silloin ilmaa liikkuu vähän vähemmän.
Viisainta varmaan pitää siinä asennossa missä se on säädetty. Lähtökohtaisesti hyvä pitää saunassa ilmanvaihto kokoajan.
Juu juuri näin, 2 l/s per neliö tai minimissään 6 l/s.
Saunassa on katossa vähän kiukaasta sivuun tulo ja sitten lauteiden päällä katossa poisto. Muita räppänöitä ei ole, mutta lauteiden päällä on myös avattava tuuletusikkuna. Oven ja lattian välillä on parinkymmenen sentin väli ja kylppärin puolella on poisto. IV-suunnitelmassa on määritelty, että saunassa olisi tulo 7l/s ja poisto 7l/s. No sitten edellisen omistajan aikaan on mittauspöytäkirjan mukaan laitettu niin, että siellä olisi tulo 7l/s mutta poisto vaan 3.3l/s. No nyt tämän meidän teettämän säädön tuloksena sinne on näköjään laitettu 7l/s tulo ja 6,3l/s poisto, mikä kuulostaa paremmalta suhteelta. Tämä meidän säätäjä myös laittoi sen poiston juurikin niin, että se on lukittu tuolle ilmamäärälle. Itse siis kyselin, että olisiko sitä poistoa parempi välillä sulkea ja avata tarpeen mukaan, mutta sanoi, että ehkä parempi, jos on aina auki, niin ei vahingossa ainakaan jää kiinni ja poisto ei ole niin suuri, että se olennaisesti hidastaisi saunan lämpeämistä. Tiedä sitten, että onko näin.
Meinaa kyllä mielenterveys mennä näiden IV-hommien kanssa. Ei jotenkin mene tajuntaan, että miten voi olla niin, että kun alkujaan on ollut IV-suunnitelma, niin jo siinä ekassa mittausessa ja säädössä on esim. tuon saunan poiston osalta poikettu noinkin paljon. Sitten taas tänä päivänä näköjään säädetään taas eri tavalla. Oma lukunsa vieläpä tuo yli-/alipainejuttu, jonka perään aiemmin itkin. Se toki edelleen huolettaa. Vieläkö tässä pitää perhana taas joku tilata näitä mittaamaan ja säätämään. Alkaa käydä kyllä kukkarolle, kun kolminumeroinen laskuhan siitä aina tulee muistoksi.
Meinaa kyllä mielenterveys mennä näiden IV-hommien kanssa. Ei jotenkin mene tajuntaan, että miten voi olla niin, että kun alkujaan on ollut IV-suunnitelma, niin jo siinä ekassa mittausessa ja säädössä on esim. tuon saunan poiston osalta poikettu noinkin paljon. Sitten taas tänä päivänä näköjään säädetään taas eri tavalla. Oma lukunsa vieläpä tuo yli-/alipainejuttu, jonka perään aiemmin itkin. Se toki edelleen huolettaa. Vieläkö tässä pitää perhana taas joku tilata näitä mittaamaan ja säätämään. Alkaa käydä kyllä kukkarolle, kun kolminumeroinen laskuhan siitä aina tulee muistoksi.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 229
Saunan poistoventtiilin pitäis olla tällainen "vedettävä", missä voi minimiaukeaman säätää juurikin normaalitilannetta varten. Sitten kun kuivaat saunan vedät sen auki ja suljet vaikka seuraavana päivänä. Jos vanha ei ole tällainen voit mitata sen säätöasetuksen ja/tai tarkastaa pöytäkirjasta, asentaa uuden ja säätää minimiaukeaman samaan poistoasetukseen.
E: Ilmanvaihdon säännökset on saataneet muuttua, riippuen tietty rakennusvuodesta. Meillä ollut 20v talossa paljon outoja juttuja ja aikaisempi omistaja tai rakennuttaja sählännyt päälle. Esim. saunan poistoasetukset oli epämääräisesti merkitty suunnnitelmaan, lopulta osoittautui että poistoa oli 16l/s kun katon avattava oli lukittu auki. Vähän vaikutti lämpeämiseen. IV-kone alimitoitettu, mutta lopulta sopiva kun ilmanvaihtosuunnitelma olikin ylimitoitettu.
E: Ilmanvaihdon säännökset on saataneet muuttua, riippuen tietty rakennusvuodesta. Meillä ollut 20v talossa paljon outoja juttuja ja aikaisempi omistaja tai rakennuttaja sählännyt päälle. Esim. saunan poistoasetukset oli epämääräisesti merkitty suunnnitelmaan, lopulta osoittautui että poistoa oli 16l/s kun katon avattava oli lukittu auki. Vähän vaikutti lämpeämiseen. IV-kone alimitoitettu, mutta lopulta sopiva kun ilmanvaihtosuunnitelma olikin ylimitoitettu.
Noita ilmamääriä ei saa ihan desimaalilleen säädettyä ja niissä sallitaankin jonkin verran poikkeusta. Ja kanavisto vaikuttaa paljon mitä mittari näyttää, esim eri puolella venttiiliä voi olla eri painehäviö jne. Kokonaisuus loppu peleissä ratkaisee.
Meillä 2013 valmistunut talo niin oli kyllä säädetty ainakin paperilla, mutta sama kuin edellä että joku sählänny ja todellisuudessa sai päätä raapia et mitähä tapahtunut.
Kanavisto tehty halvalla ja ajattelematta niin tulopuolta oli vaikea saada kohdilleen. Sainkin juosta monet kerrat kaikki venttiilit läpi että sain sellaset säädöt kuin halusin, mutta kuitenkin lopputulos oli haluttu, että IV-kone käy mahdollisimman pienillä kierroksilla ja silti venttiileistä tulee se ilmamäärä mitä halusin. Asiaa ei auttanut yhtään kun halusin muuttaa ilmamääriä suunniteltuun nähden parissa huoneessa paljonkin.
Meillä 2013 valmistunut talo niin oli kyllä säädetty ainakin paperilla, mutta sama kuin edellä että joku sählänny ja todellisuudessa sai päätä raapia et mitähä tapahtunut.
Kanavisto tehty halvalla ja ajattelematta niin tulopuolta oli vaikea saada kohdilleen. Sainkin juosta monet kerrat kaikki venttiilit läpi että sain sellaset säädöt kuin halusin, mutta kuitenkin lopputulos oli haluttu, että IV-kone käy mahdollisimman pienillä kierroksilla ja silti venttiileistä tulee se ilmamäärä mitä halusin. Asiaa ei auttanut yhtään kun halusin muuttaa ilmamääriä suunniteltuun nähden parissa huoneessa paljonkin.
Ihan akateemisesta mielenkiinnosta miksi saunassa pitää olla tuo "tehostettu" ilmanvaihto kylpemistilanteessa. Kylppari/sauna -yhdistelmään kun on normaalisti joka tapauksessa pakko mitoittaa kohtuu reipas poisto, jotta kokonaisuus saadaan tasattua tulopuolen kanssa. Itsellä on tapana sulkea tuo kattoräppänä lämmittäessä, jolloin sauna lämpenee tasaisemmin, ja saunaan mennessä avata se taas normaaliasentoon missä se on muutenkin.
Juuri tuollainen se meilläkin on. On vaan säädetty nyt auki tuolle edellä mainitulle 6,3 l/s ilmamäärälle eikä liiku suuntaan tai toiseen.
Sehän tässä pelottaakin, että kun noihin mittauksiinkin liittyy epävarmuutta (kuulemma esim. muovisista poistoventtiileistä saatavat arvot eivät AINA tarkkoja) ja kun lopulta kokonaisero tulon ja poiston välillä ei kuitenkaa ole kuin joitakin litroja, niin senhän saa jo pienillä mittausvirheillä väärin.
Meillä taas tässä ollut tilanne se, että kanavisto on kyllä tehty hyvin ja IV-konekin on hyvänkokoinen tähän taloon, mutta se missä on mokattu on ollut kanavien eristys ja höyrynsulut. Kanavien eristyksiä on korjailtu, mutta höyrynsulun kanssahan se tarkoittaisi pintojen repimistä auki siihen malliin, että ei olisi millään muotoa mielekästä ryhtyä sellaiseen lapsiperheessä. Siitä ei jälkikäteen kuitenkaan niin tiivistä saisi kuin mitä olisi ollut mahdollista tehdä rakennusaikana. Meillä myös edellinen omistaja vissiin itse vähän säädellyt IV:n ilmamääriä kun muuttaessa oli ainakin jumalaton alipaine (veti noen ja viemärin hajua sisään ja osa kanavista vinkui, kun oli kiristetty venttiili niin pienelle).
Itsellänikin oli ajatuksena juuri tuo, että poiston saisi sieltä katosta kiinni juuri lämmityksen ajaksi ja muuten saisi olla auki. Siitä 6,3l/s asetuksesta suuremmalle en sitä edes kaipaisi, kun omien havaintojen mukaan sauna ja kylppäri kuivavat kuitenkin nopeasti näinkin. Kokonaisuutena siellä ilma vaihtuu hyvin ja on molemmissa lattialämmitys jne.
Tuo on tarkoitettu siihen, että saunomisen jälkeen voisi vetää sen enemmän auki, jotta sauna kuivuisi nopeammin. Meillä esimerkiksi varsinainen poisto on lauteiden alla ja tuo räppänäventtiili katossa. Normaali tilanteessa tuo kattoventtiili on kiinni niin silloin saunan säädetyt ilmavirrat pitävät paikkaansa ja sauna lämpenee tasaisesti. Saunomisen jälkeen vedän sen hetkeksi auki, jolloin käytännössä sieltä lauteiden alta se poisto hiipuu (koska ilma menee helpointa reittiä) ja kuivatus tapahtuu tuon kattoräppänän kautta. Yleensä pidän sitä muutaman tunnin auki tai sit seuraavana aamuna laitan kiinni takaisin kiinni.
Mutta jos saunassa ei ole erillistä poistoa enää tuon lisäksi, niin ei kai se ole rikos käyttää sitä niin, että laittaisi tuon kiinni lämmityksen ajaksi ja muutoin olkoon auki. En tiedä, taidan tulpata kohta kaikki röörit.
Itse en laittaisi kiinni, tuskin mitään merkittävää hyötyä siitä edes olisi, hankala saada se auki samaan asentoon takaisin. Tuskin siitä isoa vahinkoa ainakaan tulee jos lämmityksen ajan ~1-2h se kiinni on ja tämän ajan talossa saattaa vallita ylipaine kun tilanne ei ole kuitenkaan jatkuva, mutta riskeinä varmaan se että se jää kiinni jne.
- Liittynyt
- 23.02.2017
- Viestejä
- 68
Kellään IV-kotinikkarilla jakaa vinkkiä, mikä olisi halpa ja toimiva mittalaiteyhde IV-kanavaan?
Olen rakentelemassa tulo- ja poistoilmakanavia 125mm kierreputkesta. Kanaviin eristeeksi ajattelin laittaa 13 mm armaflex solumuovieristettä sen tavallisen alumiinifoliopäällysteisen vuorivillan sijasta. Pitäisi ajaa saman, mutta kanavan halkaisijassa säästää 74 mm. Kaikki IV-kanavat tulevat toimimaan painovoimaisesti.
Kysymyksen juttu on halu myöhemmin asentaa kanaviin antureita ilman, että kanavia tarvitsisi alkaa uudestaan suuremmin rikkomaan. Lähinnä kiinnostaa lämpötilojen, paine-erojen ja kosteus-% mittaus kanavista. Jos oikein innostun mittailemaan, voisi pitot-putken asennus kanavaan olla mielenkiintoinen kokeilu joskus tulevaisuudessa.
Viestiä naputellessa taisin keksiä yhden "hyvän ja halvan" mittayhteen.
lvi-tavara.fi
+ 100 mm tulppa. Tulpaan vain porailee tarvittavat yhteet antureille. Jos menee ..tuiks, niin uusi tulppa ja uusi yritys. Ehkä tuollainen ylimääräinen yhde aiheuttaa tarpeetonta painehäviötä muutoinkin herkkään pv-ilmanvaihtoon. Se on ainoa mahdollinen haitta, minkä tästä lonkalta keksin.
Onkos täällä jollakin omia kokemuksia vastaavista "viritelmistä" pv-ilmanvaihdon kanavistoon? Toimii/ei toimi?
Olen rakentelemassa tulo- ja poistoilmakanavia 125mm kierreputkesta. Kanaviin eristeeksi ajattelin laittaa 13 mm armaflex solumuovieristettä sen tavallisen alumiinifoliopäällysteisen vuorivillan sijasta. Pitäisi ajaa saman, mutta kanavan halkaisijassa säästää 74 mm. Kaikki IV-kanavat tulevat toimimaan painovoimaisesti.
Kysymyksen juttu on halu myöhemmin asentaa kanaviin antureita ilman, että kanavia tarvitsisi alkaa uudestaan suuremmin rikkomaan. Lähinnä kiinnostaa lämpötilojen, paine-erojen ja kosteus-% mittaus kanavista. Jos oikein innostun mittailemaan, voisi pitot-putken asennus kanavaan olla mielenkiintoinen kokeilu joskus tulevaisuudessa.
Viestiä naputellessa taisin keksiä yhden "hyvän ja halvan" mittayhteen.
Sivuliitin LKPN D 125/100mm - LVI-Tavara.fi - Suomen edullisin LVI-kauppa.
Kaulus 125mm kanavaan jossa 100mm ulostulo.
lvi-tavara.fi
+ 100 mm tulppa. Tulpaan vain porailee tarvittavat yhteet antureille. Jos menee ..tuiks, niin uusi tulppa ja uusi yritys. Ehkä tuollainen ylimääräinen yhde aiheuttaa tarpeetonta painehäviötä muutoinkin herkkään pv-ilmanvaihtoon. Se on ainoa mahdollinen haitta, minkä tästä lonkalta keksin.
Onkos täällä jollakin omia kokemuksia vastaavista "viritelmistä" pv-ilmanvaihdon kanavistoon? Toimii/ei toimi?
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 368
Yritän nyt tätä termostaattia vaihtaa mutta en saa edes tuota ensimmäistä vipua irti. Ohjeen mukaan otin ruuvin irti ja tuon pitäisi lähteä vetämällä, mutta ei hievadakaan. Onko 20 vuoden kalkit leiponeet sen kiinni vai missähän vika? Tuo punainen rajoittimen nappi näyttää jämähtäneen pohjaan, onko sillä vaikutusta?
Edit: Lähti se lopulta pienellä väkivallalla. Vähän oli ilmeisesti hapettunut kiinni.
Viimeksi muokattu:
Kellään IV-kotinikkarilla jakaa vinkkiä, mikä olisi halpa ja toimiva mittalaiteyhde IV-kanavaan?
Olen rakentelemassa tulo- ja poistoilmakanavia 125mm kierreputkesta. Kanaviin eristeeksi ajattelin laittaa 13 mm armaflex solumuovieristettä sen tavallisen alumiinifoliopäällysteisen vuorivillan sijasta. Pitäisi ajaa saman, mutta kanavan halkaisijassa säästää 74 mm. Kaikki IV-kanavat tulevat toimimaan painovoimaisesti.
Kysymyksen juttu on halu myöhemmin asentaa kanaviin antureita ilman, että kanavia tarvitsisi alkaa uudestaan suuremmin rikkomaan. Lähinnä kiinnostaa lämpötilojen, paine-erojen ja kosteus-% mittaus kanavista. Jos oikein innostun mittailemaan, voisi pitot-putken asennus kanavaan olla mielenkiintoinen kokeilu joskus tulevaisuudessa.
Viestiä naputellessa taisin keksiä yhden "hyvän ja halvan" mittayhteen.
Sivuliitin LKPN D 125/100mm - LVI-Tavara.fi - Suomen edullisin LVI-kauppa.
Kaulus 125mm kanavaan jossa 100mm ulostulo.
+ 100 mm tulppa. Tulpaan vain porailee tarvittavat yhteet antureille. Jos menee ..tuiks, niin uusi tulppa ja uusi yritys. Ehkä tuollainen ylimääräinen yhde aiheuttaa tarpeetonta painehäviötä muutoinkin herkkään pv-ilmanvaihtoon. Se on ainoa mahdollinen haitta, minkä tästä lonkalta keksin.
Onkos täällä jollakin omia kokemuksia vastaavista "viritelmistä" pv-ilmanvaihdon kanavistoon? Toimii/ei toimi?
13mm armaflex ei kyllä lämmöneristävyydeltään vastaa kuin jotain 20-30mm villaa. Toki sillä saavutetaan se höyrytiiveys kuten alumiinillakin ja tarkka saa olla molemissa että raitisilmakanaviin ei jää rakoja yms. Itse kyllä pistäisin ihan villan poistoihin kun painovoimaisessa olisi tärkeää säilyttää lämpö siellä kanavan sisällä että hormivaikutus olisi mahdollisimman suuri.
Muuten painovoimaisen rakentaminen on yksinkertaista kun on vain pystyputkea poistossa, vaakaan korkeintaan 50 cm siirtymä ja sekin pitää olla reilusti "kaadolla" ja jokaventtiililli oma putki ylös ja katosta läpi, painovoimaisia ei yhdistetä missään tilanteessa. Sekä tekee riittävästi korkeuseroa raitisilman ja poiston välillä että se toimiisi jopa kesälläkin. Jos korkeutta ei saa niin isontaa kanavakokoa vaan reilusti, esim. 250 saakka.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 406
Ajatuksena remontoida (ammattilaisten toimesta) '92 rakennettu ~200 m2 OK-talon ilmanvaihto, joten kaipaan hieman vinkkejä ja neuvoja.
Nykytila:
Pelkkä koneellinen poisto, 9 poistoventtiiliä. Korvausilmaventtiilit ikkunoiden yläpuolella viidessä huoneessa + saunassa lauteiden alla lattianrajassa.
Lämmitys: suora sähkö + ilp + varaava leivinuuni, jota lämmitetään talvella suunnilleen joka päivä.
Omat visiot:
Nykyinen, pian tiensä päähän tuleva, lämminvesivaraaja pois ja tilalle NIBE F750 poistoilmalämpöpumppu. Yläpohjassa puhallusvillan imurointia ja uusien tuloputkien asennus ja eristys, noin 9 kpl tuloja, kaikki eri huoneisiin. Vanhojen poistojen kulkujen muutto NIBEn kautta kulkevaksi. Lopuksi vielä hieman ekstravillan puhallusta yläpohjaan. Ilmanvaihdon mittaus ja säätö.
Montako tonnia tällaiseen saa varata? Saako tällaiseen remonttiin muita "tukia" kuin kotitalousvähennys? (Ei saane muuhun, kuin öljylämmityksestä luopumiseen?)
Montako päivää tällaisessa ammattilaisella menee?
Muita ideoita tai parannusehdotuksia?
Edit: eipäs ollutkaan oikean mallinen tuo kyseinen NIBE. Onko sellaista laitetta, että ensin on LTO (lämpöenergia poistoilmasta tuloilmaan) ja sen jälkeen loput lämmöt poistoilmasta käyttöveteen? Vai eikö ole järkeä?
Nykytila:
Pelkkä koneellinen poisto, 9 poistoventtiiliä. Korvausilmaventtiilit ikkunoiden yläpuolella viidessä huoneessa + saunassa lauteiden alla lattianrajassa.
Lämmitys: suora sähkö + ilp + varaava leivinuuni, jota lämmitetään talvella suunnilleen joka päivä.
Omat visiot:
Nykyinen, pian tiensä päähän tuleva, lämminvesivaraaja pois ja tilalle NIBE F750 poistoilmalämpöpumppu. Yläpohjassa puhallusvillan imurointia ja uusien tuloputkien asennus ja eristys, noin 9 kpl tuloja, kaikki eri huoneisiin. Vanhojen poistojen kulkujen muutto NIBEn kautta kulkevaksi. Lopuksi vielä hieman ekstravillan puhallusta yläpohjaan. Ilmanvaihdon mittaus ja säätö.
Montako tonnia tällaiseen saa varata? Saako tällaiseen remonttiin muita "tukia" kuin kotitalousvähennys? (Ei saane muuhun, kuin öljylämmityksestä luopumiseen?)
Montako päivää tällaisessa ammattilaisella menee?
Muita ideoita tai parannusehdotuksia?
Edit: eipäs ollutkaan oikean mallinen tuo kyseinen NIBE. Onko sellaista laitetta, että ensin on LTO (lämpöenergia poistoilmasta tuloilmaan) ja sen jälkeen loput lämmöt poistoilmasta käyttöveteen? Vai eikö ole järkeä?
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 406
Tämä on toki itsestäänselvyys minulle. Arvelin vaan, että täältä saisi jotain ajatuksia asiaanliittyen.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 767
Itselläni rapiat kymmenen vuotto vanhempi vastaavankokoinen talo ja poisto kahdella huippuimurilla (ovat katolla vierekkäin).
Maalämpö jo löytyy, mutta kannattaako poistolle tehdä jotain? Muutenkin remppaa tulossa niin sinänsä olisi helppoa tehdä joitain muutoksia, mutta mikä sitten olisi järkevää?
Maalämpöjärjestelmässä on esim. aurinkokeräimelle varaus niin PILP ja lämpö tuohon 700 litran varaajaan? Maksaako itseään koskaan takaisin? Tuloilman lämmittäminen vaatii vähän enemmän muutoksia...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 355
Pitkä takaisinmaksuaika tuossa ainakin tulee, kun maalämmön rinnalle laittaa. Itse laittaisin ehdottomasti lämmöntalteenotollisen IV-koneen, ellei kanaviston toteutus ole ihan kamalan hankalaa. Parantaisi energiatehokkuuden lisäksi sisäilmastoakin.
Nilanilta saattaisi löytyä tuollainen PILPpi joka tekee vain käyttövettä ja lämmittää tuloilmaa. Mutta onko järkeä niin se onkin toinen kysymys, jos menee ihan hemmetisti lämmintä vettä niin voi siinä ollakki (kylpyamme, 4-6 ihmistä jotka lotraa lämpimällä vedellä päivittäin).
Varmaan alkaen kymppitonnin tuollainen urakka ja viikossa tehty jos on helpot paikat tehdä. Tuskin kahta kymmentätuhatta maksaa kalleinkaan.
Jos tavoitteena saada parannettua ilmanvaihtoa niin mielestäni järkevin olisi laittaa vain LTO-kone ja rakentaa kanavisto. LTO-kone on kuitenkin sen muutaman tonnin halvempi kuin PILP ja jos vesivaraaja on vaihdon tapeessa niin sähköisenä se ei tonnia enempää maksa. (300l).
Laissez-Faire
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 388
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 170
Nilan E on tuo pilp joka tekee lämmintä vettä ja lämmintä tuloilmaa.
Tosin jos ne tuloilmakanavat rakentaa, niin vetää samantein armaflex eristeen ja asentaa nilan ec koneen, joka kesällä sitten viilentää ja työntää hukkalämmön lämminvesivaraajaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 767
Raitisilmalle ei ole montaa tuloa, olen itsekin pohtinut onnistuisiko lisäkanavan veto vai puhkaiseeko pari uutta reikää. Vinttiä tms. avonaista yläpohjaa ei ole, mutta vesikaton ja sisäkaton välillä on kuitenkin ihan reilusti etäisyyttä, toki se ei kerro onko sinne kanava järkevästi vedettävissä...
Poisto on toisessa päässä taloa ja sieltä tulee 150mm kanava joka haarautuu 100mm eri tiloihin. Talo noin 20 metriä ja saa koko matkan vetää kun makkarit toisessa päässä ja pesutilat (joiden yläpuolella huipparit) päinvastaisella puolella...
Ihan turha ottaa stressiä tosta. Jossain vaiheessa ne höyrynsulut ei ole tiivitä missään talossa vai kuvitteleeko joku että ne teipit pitää siellä viellä 20 vuoden päästä? Mulla on talo -96, 2 krs eikä tähän aikaan jaksettu hirveesti teippailla, limittämällä tehty. Läpivientejä tiivistetty vähän villalla. Yläpohjassa puhallettu ekovilla.
Yläpohja on loistavassa kunnossa eikä holojen läpivientien kohdalla näy mitään. Ylekerrassa katonrajassa on käytännössä aina ylipainetta, tämmöseen taloon mitään hirveitä alipaineita viitsi laittaa ku tulee sitten joka raosta korvausilmaa. Joskus kun näitä mietittiin IV hepun kanssa niin käytännössä paras ratkaisu on tehdä joku 100 millinen raitisilmaventtiili, tai vaikka pari. Tasaa hyvin yli/ali painetta. En itse ymmärrä ollenkaan tuota alipaineistusta, kun et ilman tolkutonta alipainetta justiin millään saa alipainetta joka paikkaan yläkerrassa katonrajassa. Ihan hirveesti ei kannata surffata ja lukea kaikenmaailman home neurooseista kärsivien Rämöjen ja muiden juttuja ja panikoitua sitten siitä. Suomessa lähteny ihan lapasesta toi vouhotus.
Käyt siellä yläpohjassa kattomassa ja jos kaikki hyvin niin kaikki hyvin, turha niitä teorioida ja panikoida. Kyllä nykyaikaset pullotalo haihatukset tuntuu ihmeellisiltä kun tietää muunkin rakentamisen laadun.
Kun siis muutettiin tähän niin availin paikkoja, purin mm yhden huoneen seinälevyt ja kattopaneelit ja teippejä ei näkynyt missään. Eipä kyllä näkynyt mitään vikaakaan. Limitystä oli reippaasti mutta kyllä siellä ilmaa liikkuu suuntaan ja toiseen jos niikseen tulee. Sen jälkeen on remontoitu sitä sun tätä ja all is good vaikka ei ole tiivis talo missään nimessä.
Viimeksi muokattu:
Toivotaan näin. Nyt on tosin jo kehissä uudet huolet. Alakerrassa huomattiin olohuoneen katossa mdf-paneelissa veden aiheuttamaa paisumaa. Sijaitsee uunin paloilmaputken ja hormin vieressä. Ihan ensiksi tulee tietenkin mieleen, että tuo paloilmaputki olisi päässyt kondensoimaan, mutta ainakaan meidän asumisaikana sitä ei ole edes käytetty. Itse asiassa vaikka sen räppänän avaa, ei tunnu minkäänlaista ilman liikettä suuntaan eikä toiseen. Epäilenkin, että se on jostain kohtaa tulpattu. Aukihan se katto on otettava asian tutkimiseksi, mikä myös tarkoittaa, että menee uusiin koko olohuoneen ja ruokailutilan katto (yhtenäinen mdf-paneeli koko alalla arviolta +20 neliötä). Ja kun kastuminen on väkisinkin tapahtunut jossain yläpohjan ja välipohjan välillä, niin väkisin löytyy jostain myös märkää eristettä, jos oikein hyvin käy niin hometta tai muuta. Jeesus sentään miten hienoa.
Viimeksi muokattu:
Eikös ne höyrynsulut kuulu limittää sekä teipata? Sitko lupaa min. 50 vuotta teipilleen. Olen 20 vuotta vanhoja ilmastointiteippejä itse repinyt Sitkon tieltä pois ja tiukassa oli nekin.
Kyllä kai ne pitää. Joo nykyisille höyrynsulkuteipeille lupaillaan tosiaan kymmenien vuosien kestoa, mutta sehän selviää vasta vuosien päästä, että miten oikeasti kestävät.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 170
Aikanaan kun ne vaan limitettiin, sitä limitystä oli paljon enemmän kuin nykyään kun siellä on se sitkoteippi. En tiedä onko määräystasolla tapahtunut jotain muutosta tuossa, mutta käytännössä ainakin on.
Sinänsä se sitkoteippi on kyllä aika vakuuttavaa, jos jokin teippi kestää vuosikymmeniä, niin sillä sitkoteipillä on kyllä sellainen tuntuma että siltä se voisi onnistua.
