Kysy LVI:stä

[Pakana]

Tulopuhallinta jos laitat kovemmalle niin talo tulee ylipaineisemmaksi..

En mä usko että varsinkaan talvisin tuo on mikään ongelma kun ilma on muutenkin kuivaa.

 

[venalaine]

Tulopuhallinta jos laitat kovemmalle niin talo tulee ylipaineisemmaksi..

En mä usko että varsinkaan talvisin tuo on mikään ongelma kun ilma on muutenkin kuivaa.

No nythän tuli sanottua ihan väärin. Tarkoitin siis juurikin poiston nostamista parilla prosentilla... Korjasin alkuperäistä viestiäni.

Joo on toki pakkasilla "kuivaa", mutta kyllä siinä silloinkin kosteutta on tyypillisesti se vähintään se 20 % ja jos ja kun sitä virtaa kylmempään päin jatkuvasti, niin kai se joissain vaiheessa voi ongelmia tuoda. Se nyt varmaan on ainakin selvää, että mitään ilmankostutinta ei kannata tällaisessa mökissä käyttää, vaan mieluummin kärsiä talvet siitä kuivasta ilmasta. Kesällähän tämä ei taida edes lähtökohtaisesti olla niin paha ongelma, kun siellä vintillä on kuitenkin kuuma (varmaankin kuumempi kuin sisällä) ja ulkoilman kosteuskin on korkea.

 

[Pakana]

No nythän tuli sanottua ihan väärin. Tarkoitin siis juurikin poiston nostamista parilla prosentilla...

Oletko sä ihan mitannut että nuo paine-erot ovat todella niin merkittäviä?

Ei tuo huonekosteuden työntyminen rakenteeseen kuitenkaan mikään älyttömän yleinen ongelma ole, vaan pikemminkin seurausta siitä että ilmanvaihtoa ei ole tai se on estetty kokonaan.

 

[venalaine]

Oletko sä ihan mitannut että nuo paine-erot ovat todella niin merkittäviä?

Ei tuo huonekosteuden työntyminen rakenteeseen kuitenkaan mikään älyttömän yleinen ongelma ole, vaan pikemminkin seurausta siitä että ilmanvaihtoa ei ole tai se on estetty kokonaan.

Ei minulla ole tietoa, että kuinka merkittävä vaikutus tuollaisella parin prosentin puhallinnopeuden muutoksella on. Sitä yritänkin tässä haarukoida. Toki yläkerran ja alakerran paine-eroa on säädettäessä mitattu ja todettu, että jos alakerta on siinä määrin alipaineinen kuin sen pitääkin, niin yläkerta onkin sitten helposti +-0 tai jopa ylipaineinen.

Talosta on toki ilmanvaihto säädetty siten, että poistot ovat hieman tuloja suuremmat ja paperilla talossa vallitsee alipaine, kuten pitääkin. Se on kuitenkin tiedossa (säätäjän sanomana), että yläkerrassa alipaine ei voi kaikissa olosuhteissa pysyä, koska talo ei ole 100 % tiivis. Tämä tarkoittaa käytännössä pakkasia. Tästä lähti ajatus siitä, että voisiko tilannetta edes hiukan kompensoida puhallinnopeuden muutoksella. Ehkä tässä haluan siis pohjimmiltaan kysyä sitä, että jos tuosta nyt ei hirveästi ole hyötyäkään, niin ei kai siitä voi suoranaista haittaakaan olla?

Voi toki olla, että pidän tätä nyt vakavampana asiana kun se onkaan. Kaippa näitä 1,5 ja 2 kerroksisia (ja korkeampiakin) taloja on pystyssä, eikä ainakaan ihan kaikki liene homeessa. Jos on omilla toimilla (kuten IV-koneen säädöllä) mahdollista vaikuttaa talon terveenä pysymiseen, niin kyllä minä sen vaivan olen valmis näkemään.

 

[Pakana]

Ei minulla ole tietoa, että kuinka merkittävä vaikutus tuollaisella parin prosentin puhallinnopeuden muutoksella on. Sitä yritänkin tässä haarukoida. Toki yläkerran ja alakerran paine-eroa on säädettäessä mitattu ja todettu, että jos alakerta on siinä määrin alipaineinen kuin sen pitääkin, niin yläkerta onkin sitten helposti +-0 tai jopa ylipaineinen.

Talosta on toki ilmanvaihto säädetty siten, että poistot ovat hieman tuloja suuremmat ja paperilla talossa vallitsee alipaine, kuten pitääkin. Se on kuitenkin tiedossa (säätäjän sanomana), että yläkerrassa alipaine ei voi kaikissa olosuhteissa pysyä, koska talo ei ole 100 % tiivis. Tämä tarkoittaa käytännössä pakkasia. Tästä lähti ajatus siitä, että voisiko tilannetta edes hiukan kompensoida puhallinnopeuden muutoksella. Ehkä tässä haluan siis pohjimmiltaan kysyä sitä, että jos tuosta nyt ei hirveästi ole hyötyäkään, niin ei kai siitä voi suoranaista haittaakaan olla?

Voi toki olla, että pidän tätä nyt vakavampana asiana kun se onkaan. Kaippa näitä 1,5 ja 2 kerroksisia (ja korkeampiakin) taloja on pystyssä, eikä ainakaan ihan kaikki liene homeessa. Jos on omilla toimilla (kuten IV-koneen säädöllä) mahdollista vaikuttaa talon terveenä pysymiseen, niin kyllä minä sen vaivan olen valmis näkemään.

No mun mieleipide on että tuolle ei ole tarve tehdä mitään, pakkasilla ilma on joka tapauksessa kuivaa, eli jos se nyt silloin tekisikin siitä yläkerrasta vähän ylipaineisen ei se ongelmaa aiheuta.

Toisaalta mielipide on kuin persreikä, jokaisella omansa...

 

[venalaine]

No mun mieleipide on että tuolle ei ole tarve tehdä mitään, pakkasilla ilma on joka tapauksessa kuivaa, eli jos se nyt silloin tekisikin siitä yläkerrasta vähän ylipaineisen ei se ongelmaa aiheuta.

Toisaalta mielipide on kuin persreikä, jokaisella omansa...

No sehän siinä se ongelma onkin, kuin näinkin yksinkertaiseen (ainakin näennäisesti) asiaan ei tunnu oikein vastausta löytyvän. Toinen sanoo, että "ihan hirveää, kohta on mökki homeessa" ja toinen, että "ihan sama, ei mitään väliä".

 

[Pakana]

No sehän siinä se ongelma onkin, kuin näinkin yksinkertaiseen (ainakin näennäisesti) asiaan ei tunnu oikein vastausta löytyvän. Toinen sanoo, että "ihan hirveää, kohta on mökki homeessa" ja toinen, että "ihan sama, ei mitään väliä".

Mulla on sentään perustelu tuolle mielipiteelleni.

 

[j1m2]

Ei tuo minustakaan ole mikään ongelma,perustuen siihen että noita on rakennettu satojatuhansia suomessa eikä ole ollut isompia murheita.

 

[tietokonerikki]

Sanokaapas fiksummat, että onko yli yksikerroksinen koneellisella ilmanvaihdolla varustettu talo pidemmän päälle yläpohjan osalta tuhoon tuomittu rakennelma? Talonhan pitäisi olla aina lievästi alipaineinen, jotta kosteus ei pääse tunkeutumaan sisältä rakenteisiin päin. Ns. savupiippuilmiöstä johtuen tätä on kuitenkin hyvin vaikea saavuttaa yläkerrassa, varsinkin kylmillä ilmoilla, jollei talo ole täysin tiivis. Jos joku onnistuukin rakentamaan täysin tiiviin talon, niin sellaisenahan se ei pidemmän päälle tule pysymään. Jos ja kun pakkasilla pääsee käymään niin, että alakerrassa on alipaine, mutta läkerta lipsahtaa vähän ylipaineiseksi, niin onkohan tätä mahdollista kompensoida edes hiukan nostamalla IV-koneelta poistohaltimen nopeutta? Eikös tämä kaiken järjen mukaan muuta painesuhteita hieman alipaineen suuntaan? Tiedän, että koneen säätöjä ei saa tuosta noin vain muutella, mutta ajattelen siis korkeintaan muutaman prosentin muutosta, minkä voisi olettaa edes vähän kompensoivan tilannetta yläkerrassa vetämättä kuitenkaan alakertaa järkyttävän alipaineiseksi. Sitäkäänhän ei toki haluta.

Jos se on kerran oikein säädetty itse antaisin sen olla siinä. Lisäämällä IV- tehoja poistat vaan talostasi lämpöä, ei se kotikaupunkisi? siitä kuitenkaan muutu lämpimämmäksi vaikka kuinka siitä maksaisit energian käytön lisääntymisen muodossa. Laitat ne "säästyneet" eurot iv-koneesi suodattimiin ja pidät kanavat puhtaana. Saavuttanet paremman lopputuloksen.

Noita monikerroksisia OK taloja on kylät täynnä eikä niissä nyt hirveitä ongelmia ole. Eihän talvella edes ole sitä kosteutta tarpeeksi sisällä.

 

[Josef]

Muistat vaan katkaista veden hanalta ja olla varovainen kaikkien muoviosien kanssa. Eihän nuo hanat rakettitiedettä ole, jos on oikeat osat ja työkalut.

Tämä tässä, tosin 5 pinnan vihjeenä teen itte ja säästän miehille antaisin sellaisen että varsinkin jos rautakauppaan on vähänkin matkaa tai tarkoitus on oluen kanssa harrastella kodin pikku ylläpitoa viikonloppuna niin ostaa uuden, palautusoikeudella olevan, tässä tapauksessa siis hanan odottamaan sitä hetkeä kun joku asia menee mahdollisesti vituiks, menee samoilla vitutuksilla sit se paikalleen. Jollei sitä tarvita niin sen voi sit hymyillen palautella.

 

[Falconi]

Sanokaapas fiksummat, että onko yli yksikerroksinen koneellisella ilmanvaihdolla varustettu talo pidemmän päälle yläpohjan osalta tuhoon tuomittu rakennelma? Talonhan pitäisi olla aina lievästi alipaineinen, jotta kosteus ei pääse tunkeutumaan sisältä rakenteisiin päin. Ns. savupiippuilmiöstä johtuen tätä on kuitenkin hyvin vaikea saavuttaa yläkerrassa, varsinkin kylmillä ilmoilla, jollei talo ole täysin tiivis. Jos joku onnistuukin rakentamaan täysin tiiviin talon, niin sellaisenahan se ei pidemmän päälle tule pysymään. Jos ja kun pakkasilla pääsee käymään niin, että alakerrassa on alipaine, mutta läkerta lipsahtaa vähän ylipaineiseksi, niin onkohan tätä mahdollista kompensoida edes hiukan nostamalla IV-koneelta poistohaltimen nopeutta? Eikös tämä kaiken järjen mukaan muuta painesuhteita hieman alipaineen suuntaan? Tiedän, että koneen säätöjä ei saa tuosta noin vain muutella, mutta ajattelen siis korkeintaan muutaman prosentin muutosta, minkä voisi olettaa edes vähän kompensoivan tilannetta yläkerrassa vetämättä kuitenkaan alakertaa järkyttävän alipaineiseksi. Sitäkäänhän ei toki haluta.

Säätää yläkerran vähän alipaineiseksi ja alakerran vähän alipaineiseksi. Yleensä noi säädetään ja suunnitellaan siten, että yläkerrasta poistuu yläkertaan tuotu ilma ja sama alakerrassa. Eli kerrokset käsitellään painesuhteiden kannalta ominaan.

Lisäksi jos yläkerrassa on korkeampi paine kuin alakerrassa, silloin ilman liike on suuremmasta paineesta pienempään päin. Ilma menee sieltä mistä sen on helpoin mennä niin luonnollinen kulkusuunta on tällöin alaspäin ellei sitten yläkertaa ole tiiviillä ovilla suljettu alakerrasta.

Isompi vaikutus on painesuhteisiin yleensä se että kun suodattimet paskaantuvat, joillakin menee raitisilmasuodatin helpommin tukkoon ja joillakin poisto. Ja sen mukaan sitten talo on joko yli- tai alipaineinen.

 

[Pakana]

Tuossa viitattiinkin siihen että talo on niin horisko että se muodostaa pakkasella savupiipun.. Mun mielestä sen tosin pitäisi lisätä vaan koko talon alipainetta, mutta kai se säätäjä on tiennyt mitä puhuu.

 

[venalaine]

Tuossa viitattiinkin siihen että talo on niin horisko että se muodostaa pakkasella savupiipun.. Mun mielestä sen tosin pitäisi lisätä vaan koko talon alipainetta, mutta kai se säätäjä on tiennyt mitä puhuu.

No itse asiassa talo ei ole täysin horisko, vaan ilmatiiveyden osalta ikäisekseen varsin tyypillinen. Savupiippuvaikutuskaan ei ole mittaajan horinoita, vaan ihanhan se on yleisesti tunnettu ilmiö. Ohessa yksi lainaus ko. ilmiön määritelmästä.

Terminen paine-ero syntyy sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron vaikutuksesta. Sisäilma on talvella ulkoilmaa lämpimämpää ja sen tiheys on ulkoilmaa pienempi. Tämän takia sisäilma pyrkii virtaamaan ulos rakennuksen yläosasta ja ulkoilma sisään alaosasta. Tässä ohjeessa käytettävä termisen paine-eron yksikkö on Pa/m. Termisestä paineerosta käytetään myös nimityksiä savupiippuvaikutus tai hormivaikutus.

Pätkä on siis A-Insinöörit Oy:n tuottamasta dokumentista: https://ym.fi/documents/1410903/384..._BCAC_7F81A18AAA4C-151430.pdf?t=1603260085078

 

[Falconi]

Ei se ilma sieltä talosta ainakaan ulos mene jos se vähänki tiivis on. Jos kokonaisilmamäärä on poistossa suurempi kuin tulossa, ottaa talo sen erotuksen ulkoa sisälle.

Mutta ei tuosta ainakaan ongelmaa tule, säätää se kannattaisi tosiaan siellä yläkerrassakin alipaineiseksi, liekkö ollut laiska säätäjä ja vähän pienet kanavat tms niin ei ole saanut venttiileitä pyöriteltyä tarpeeksi, vaikea tosiaan sanoa.

 

[Abe]

Tokkopa tuo kovin suuri homma on, jos lattia kuitenkin piikataan auki. 20-30cm ura siihen kohtaan mihin uusi pytyn pää tulee ja tarpeeksi paljon auki vanhan viemärin kohdalta, että muutoksen pystyy tekemään.

Kysyin tätä vielä urakoitsijalta jolla oli tähän hyvä pointti. Suurempi ongelma kuin tuo viemäröinti olisi sähkökäyttöinen lattialämmitys. Eli luultavasti se pitäisi siirtäessä laittaa uudelleen, joka voi tarkoittaa enemmän piikkaamista jos se lämmityskaapeli ei mene lattialaattojen alla. Tuokin toki voi olla ok jos kaatoja varten täytyy valaa uudestaan kaadot.

 

[venalaine]

Tässä talossa on yläkerrassa kolme makuuhuonetta ja suurehko aulatila. Tuloja löytyy ylhäältä 4 kpl ja poistoja 2 kpl, joten pelkästään noilla pelaamalla on haastavaa.

 

[tietokonerikki]

Tässä talossa on yläkerrassa kolme makuuhuonetta ja suurehko aulatila. Tuloja löytyy ylhäältä 4 kpl ja poistoja 2 kpl, joten pelkästään noilla pelaamalla on haastavaa.

Jotenkin musta tuntuu, että olet aivan turhaan huolissa. Toi "hormivaikutus" on totta, mutta rakenteiden osalta asiaan (homehtumiseen) tässä eniten vaikuttaa se kastepiste ja mihin se muodostuu. Jos vieläkin arveluttaa, tutustu tohon kastepisteen syntymisen edellytyksiin ja mitä se homeen syntyminen oikeasti vaatii.

 

[Falconi]

Tässä talossa on yläkerrassa kolme makuuhuonetta ja suurehko aulatila. Tuloja löytyy ylhäältä 4 kpl ja poistoja 2 kpl, joten pelkästään noilla pelaamalla on haastavaa.

Joo riippuu paljon venttiilien koosta jostain perus 125 kso:sta voi ottaa hyvinkin 30 l/s per venttiili jos kanavisto on kunnossa ja reitti poistolle riittävä. Nythän sulla poistot varmaan ammottaa niin auki kuin ne vaan saa. Pääsehän sitten ilma esteettömästi sitten alakerran poistoihin? Kunnon oviraot tai siirtoilmasäleiköt tms?

Eipä tuossa kuitenkaan huolta jos se poisto on joku 2 litraa enemmän kuin tulo, silloin ei hormivaikutuksella ole merkitystä kun sisään tulee ilmaa niin samoilla painehäviöillä ei varmasti mene pihalle, jos se edes jotenkin tiivis on. Paisi jos se yläkerta on alakertaan nähden tiivis ettei tosiaan ilma liiku.

 

[FireCube]

Onko mitään hajua mitä tällaisessa putkessa saattaa mennä?

Kyseessä 1-tasoinen talo maanvaraisella betonilaatalla, ja putki näyttää menevän yläpohjaan.

 

[venalaine]

Jotenkin musta tuntuu, että olet aivan turhaan huolissa. Toi "hormivaikutus" on totta, mutta rakenteiden osalta asiaan (homehtumiseen) tässä eniten vaikuttaa se kastepiste ja mihin se muodostuu. Jos vieläkin arveluttaa, tutustu tohon kastepisteen syntymisen edellytyksiin ja mitä se homeen syntyminen oikeasti vaatii.

Jollain tasolla tiedän, mistä puhutaan, mutta ainahan asiaan voi enemmän tutustua, ja niin teenkin. Toivotaan, että olet oikeassa.

Joo riippuu paljon venttiilien koosta jostain perus 125 kso:sta voi ottaa hyvinkin 30 l/s per venttiili jos kanavisto on kunnossa ja reitti poistolle riittävä. Nythän sulla poistot varmaan ammottaa niin auki kuin ne vaan saa. Pääsehän sitten ilma esteettömästi sitten alakerran poistoihin? Kunnon oviraot tai siirtoilmasäleiköt tms?

Eipä tuossa kuitenkaan huolta jos se poisto on joku 2 litraa enemmän kuin tulo, silloin ei hormivaikutuksella ole merkitystä kun sisään tulee ilmaa niin samoilla painehäviöillä ei varmasti mene pihalle, jos se edes jotenkin tiivis on. Paisi jos se yläkerta on alakertaan nähden tiivis ettei tosiaan ilma liiku.

Joo kyllähän ne poistot aika auki mahtavat olla ylhäällä. Ilma kyllä pääsee kiertämään huoneiden välillä hyvin niin ylhäällä kuin alhaallakin. Yläkerrassa ei WC:tä ja ihmistä kummempia kosteudenlähteitä ole. Väliovet ja huoneiden ovet ovat meillä suurimman osan ajasta auki (myös WC:den ovia pidetään raollaan juuri tämän takia). Lapset tykkäävät toki paukutella ovensa usein huoneista kiinni, mutta niiden ovien alla on nähdäkseni ihan riittävät raot. Ainakin kädellä tuntee selvästi kun ilma virtaa huoneesta poispäin. Samoin kylpyhuoneen ovea pidetään alakerrassa tietysti kiinni, että ei tarvitsisi sen lattialämmityksellä paahtaa koko kämppää. Siinä on lasiovi, jonka senkin alta tuntee selvästi ilman liikkeen kylppäriin päin, missä sijaitsee tietysti talon suurimmalle säädetty poisto.

Nyt ei ole mittauspöytäkirjaa käsillä, mutta muistelen, että poistot ovat koko huushollissa yhteensä joitakin litroja enemmän kuin tulot. Ylipäätään talon tiiveyttä nyt kuvannee, että se on kohtalaisen tiivis (reilut 10 vuotta vanha mökki). Ei se yläkerrankaan höyrynsulku mikään seula ole, mutta varmasti löytyy jotain yksittäisiä niitinreikiä tai pahimmassa tapauksessa vähän auennutta saumaa jostain, mutta ei missään nimessä mitään nyrkinkokoisia aukkoja tai muuta vastaavaa.

 

[MJay]

Onko mitään hajua mitä tällaisessa putkessa saattaa mennä?

Kyseessä 1-tasoinen talo maanvaraisella betonilaatalla, ja putki näyttää menevän yläpohjaan.

Näyttäisi olevan viemärin puhdistusluukku. Eiköhän tuo tuuletusviemäri ole mikä menee katolle.

 

[Kvarkki]

Saiko tuota ruskeaa pvc-putkea käyttää sisätiloissa?

 

[FireCube]

Näyttäisi olevan viemärin puhdistusluukku. Eiköhän tuo tuuletusviemäri ole mikä menee katolle.

Kiitos infosta!

Saiko tuota ruskeaa pvc-putkea käyttää sisätiloissa?

Onko tietoa miksi ei saisi käyttää? En nopealla googlauksella en saanut selville.

 

[Pakana]

Ei kai siinä ruskeessa/punaisessa muuta eroa ole kuin että se on paljon vahvempaa ja kalliimpaa kuin perus harmaa.

 

[Josef]

Ruskee/punainen/oranssi on pvc:tä, harmaa sit ei.

 

[Kvarkki]

Onko tietoa miksi ei saisi käyttää? En nopealla googlauksella en saanut selville.

Enpä enää löytänyt minäkään, mutta ulkomuistista sanoisin, että syynä on tulipalossa vapautuvat myrkkykaasut.

e: Uponorilta löytyy kyllä punapintaista ei-PVC putkea (ultra classic) ainakin 160 mm maaviemäreissä, valkoinen sisus. Joku "tupla"putki ja maksaa mansikoita.

 

[Perkeles]

Enpä enää löytänyt minäkään, mutta ulkomuistista sanoisin, että syynä on tulipalossa vapautuvat myrkkykaasut.

e: Uponorilta löytyy kyllä punapintaista ei-PVC putkea (ultra classic) ainakin 160 mm maaviemäreissä, valkoinen sisus. Joku "tupla"putki ja maksaa mansikoita.

Juu, se on paha se, voi pian kuolla jos on sisällä kun talo palaa. Sitten voi kanssa miettiä, missä palon vaiheessa tuo putki on tulessa. silloin jos ei ole ulkona, on jo todennäköisesti myöhäistä.

Toki määräykset voi olla mitä on, mutta jossain viemärin tuuletusputkessa omakotitalossa on sama, mitä tuo on.

 

[Lamanka]

Punainen on PVC ja harmaa PP. Punaista ei nykyään saa laittaa sisälle vaan tarkoitettu maanalaisiin asennuksiin.

 

[j1m2]

En ole putkari,mutta mielestäni yli 110 viemäriputket on noita ruskeita,ainakaan vanhemmissa kohteissa en ole muita nähnyt.

 

[Hyrava]

Punainen on PVC ja harmaa PP. Punaista ei nykyään saa laittaa sisälle vaan tarkoitettu maanalaisiin asennuksiin.

Ja tuo taitaa johtua siitä että PVC:n palaessa palotuotteena tulee suolahappoa, fosgeenia ja ties mitä myrkkyjä, joten kun PVC palaa niin vieressä ei ole kiva olla.

 

[Kvarkki]

Juu, se on paha se, voi pian kuolla jos on sisällä kun talo palaa. Sitten voi kanssa miettiä, missä palon vaiheessa tuo putki on tulessa. silloin jos ei ole ulkona, on jo todennäköisesti myöhäistä.

Toki määräykset voi olla mitä on, mutta jossain viemärin tuuletusputkessa omakotitalossa on sama, mitä tuo on.

Onhan noissa vanhoissa PVC-putkissa sekin, että menevät haperoksi. Tuosta ei nyt ota selvää, mutta jos on jotain 60-70-luvun tavaraa, niin ei se välttämättä hyvä ole tuulettaa sitä viemärin kosteutta rakenteisiin. Ei tietysti mitään välitöntä tarvetta vaihtaa, jos tarkastuksessa osoittautuu ehjäksi.

Vanhoista putkista tuli mieleen, että viime vuonna purin pätkän 70-luvun Uponorin pp-putkea. Liitos oli perkeleen tiukassa, mutta putki sinällään oli ominaisuuksiltaan ok. Ei murtunut murjomisesta yms. Saattaa tuo putki toki olla 80-luvun alun tuotantoakin, ei ole ihan tarkkaa dokumentaatiota käytössä.

 

[Josef]

70-luvun Uponorin pp-putkea

Se oli pvc:tä se harmaakin tuolloin.

 

[Kvarkki]

Se oli pvc:tä se harmaakin tuolloin.

Ok, no sit sen täytyy olla uudempaa. Mulla olis sellainen muistikuva, että siinä luki materiaali. Nyt on vähän myöhäistä tarkistaa… Toisaalta muu purettu rakenne oli olemukseltaan sellaista, että viittais vanhempaan. Joka tapauksessa oli ok-kunnossa.

 

[Hammer Schultz]

Mikäköhän mahtaa olla kun muutama kuukauden vanha uusi IDOn pönttö (lattiamallinen) mennyt jo kaksi kertaa tukkoon ilman mitään ilmeistä syytä? Karhupumpulla auennut kyllä, 80-luvulta aikaisemmin paikalla ollut pönttö (en muista merkkiä) ei koskaan mennyt. Onko näissä suuria eroja mallien välillä? Ei kai pönttö ns. normikamalla pitäisi mennä tukkoon millään, onko uudet herkkiä esim. vessapaperin määrälle?

Tämä ko. IDO Baukkarista ostettu, en muista mallia, ei ollut halvin mutta halvimmasta päästä.

 

[kibe]

Samanlaisia ne pönttöjen vesilukot on. Onko viemärit valurautaa vai muovia? Vanha luultavasti huuhtelee 6l, uusi 4/2.5l

 

[Lamanka]

Mikäköhän mahtaa olla kun muutama kuukauden vanha uusi IDOn pönttö (lattiamallinen) mennyt jo kaksi kertaa tukkoon ilman mitään ilmeistä syytä? Karhupumpulla auennut kyllä, 80-luvulta aikaisemmin paikalla ollut pönttö (en muista merkkiä) ei koskaan mennyt. Onko näissä suuria eroja mallien välillä? Ei kai pönttö ns. normikamalla pitäisi mennä tukkoon millään, onko uudet herkkiä esim. vessapaperin määrälle?

Tämä ko. IDO Baukkarista ostettu, en muista mallia, ei ollut halvin mutta halvimmasta päästä.

Kuinka suureksi on säädetty huuhteluvedenmäärä?

 

[Pakana]

Tuo vessanpytyn vedensäästö on kyllä aivan järjetön juttu.. Mihin sitä vettä säästetään? Saharastako sen käytettävän veden kuvitellaan olevan pois?

 

[xarot]

Kylppärin lattiaan edellinen asukas kylppäriremontin yhteydessä ilmaisesti valinnut tuollaisen "näpylämallin" lattiaksi, ei perinteinen laatta vaan täynnä tuollaisia euron kolikon kokoisia valkoisia näpylöitä/laattoja, joiden ympärillä kaikissa saumalaasti. Kun saumoja on vähän joka paikassa niin kylppärin pitäminen siistinä on ollut todella hankalaa. Nyt vasta huomasin tuo saumalaasti on alkanut selvästi murenemaan monesta kohdasta etenkin suihkussa. Lattialämmitys kylppärissä ja sitä on yleensä aina pidetty lämpimänä. Vesieriste tuolla nyt oletettavasti on ehjä alla. Kuuluuko tuon korjaus nyt asukkaalle vai taloyhtiölle?

 

[Mönssi]

Kysyin tätä vielä urakoitsijalta jolla oli tähän hyvä pointti. Suurempi ongelma kuin tuo viemäröinti olisi sähkökäyttöinen lattialämmitys. Eli luultavasti se pitäisi siirtäessä laittaa uudelleen, joka voi tarkoittaa enemmän piikkaamista jos se lämmityskaapeli ei mene lattialaattojen alla. Tuokin toki voi olla ok jos kaatoja varten täytyy valaa uudestaan kaadot.

Jos on sopiva paikka niin voit teettää myös seinä-wc:n ja viedä viemärin sivuttain wc:n kotelon sisällä vanhaan reikään, eikä lattiaa tarvitse aukoa.

 

[Hammer Schultz]

Kuinka suureksi on säädetty huuhteluvedenmäärä?

Erittäin hyvä kysymys johon en osaa antaa vastausta, äkkiseltään näppituntumalla vettä tulee ns. isolla huuhtelulla ihan kunnolla mutta tosiaan en ole säätöön koskenut.

 

[tietokonerikki]

Tuo vessanpytyn vedensäästö on kyllä aivan järjetön juttu.. Mihin sitä vettä säästetään? Saharastako sen käytettävän veden kuvitellaan olevan pois?

Säästäähän siinä vesimaksuissa. Vettä pitää pumpata vähemmän sekä jäteveden puhdistusta tarvitaan vähemmän, tosin jossain on jo ollut ongelmia kun runkojohdot eivät huuhtoudu tarpeeksi.

 

[PornReindeer]

Säästäähän siinä vesimaksuissa. Vettä pitää pumpata vähemmän sekä jäteveden puhdistusta tarvitaan vähemmän, tosin jossain on jo ollut ongelmia kun runkojohdot eivät huuhtoudu tarpeeksi.

Meillä nousi vesi+jätevesi yli 5€ / kuutio, eli noin sentin enemmän maksaa tuo kaksi litraa ylimääräistö huuhteluvettä.

Täytän juuri lähemmäs 30 kuutioista allasta, vessanpönttöveden määrä häviää kohinaan

 

[venalaine]

Jotenkin musta tuntuu, että olet aivan turhaan huolissa. Toi "hormivaikutus" on totta, mutta rakenteiden osalta asiaan (homehtumiseen) tässä eniten vaikuttaa se kastepiste ja mihin se muodostuu. Jos vieläkin arveluttaa, tutustu tohon kastepisteen syntymisen edellytyksiin ja mitä se homeen syntyminen oikeasti vaatii.

Lueskelin aiheesta, enkä nyt tiedä, että helpottiko se huolia yhtään. Eli kun lähdetään siitä, että yläkerta on ylipainen ja höyrynsulku ei enää yli 10 v talossa ole 100 % tiivis (jos on koskaan ollutkaan), niin silloinhan sitä lämmintä ja kosteaa huoneilmaa pääsee takuulla yläpohjan rakenteisiin. No kun ullakolla on pakkasilla eristeen yläpuolisessa ilmassa pakkasta, niin kyllähän se kastepiste silloin väkisin sinne jonnekin eristekerrokseen muodostuu. Jos hyvin käy, niin vuotokohtien päällä on eristettä reilusti ja kastepiste muodostuu sinne jonnekin eristekerroksen yläosaan ja märkä eriste hyvällä lykyllä kesällä kuivahtaa. Jos huonosti käy, niin eristettä on vuotokohdassa vain ohuelti tai on peräti kylmäsilta jostai läpiviennistä tai palkista johtuen, jolloin kastepiste muodostuu heti siihen höyrynsulkumuovin päälle ja sieltähän se vesi sitten tulee jostain epätiiveyskohdasta paneeleiden päälle, mitkä tietenkin pilaantuvat kaiken muun hyvän lisäksi. Näyttää siltä, että ei tässä hommassa kyllä voi kun hävitä. Sekin pelottaa perkeleesti, että suurin osa ihmisistä ymmärtää karttaa tällaisia kaksikerroksisia mörskiä, eikä tästä koskaan pääse edes järkevään hintaan eroon.

 

[Kutvonen]

Minkäslaisen pommin saan aikaan laittamalla LTO:lla varustetun koneellisen ilmanvaihdon 1990 rakennettuun pyöröhirsitaloon, jossa ei seinissä höyrynsulkua ole ?
Alkuperäisissä LVI-suunnitelmissa taloon on suunniteltu painovoimainen ilmanvaihto, jota ei kuitenkaan ole syystä tai toisesta millääntavalla toteutettu. Kosteuden poiston ja tunkkaisen sisäilman vuoksi päätin rakentaa tulo-poisto ilmanvaihdon. Varsinaista lvi-suunnittelijaa en ottanu, vaan kokenut ilmastointialan työnjohtaja/teknikko/silloinen työnantajani suunnitteli "standardien" mukaiset ilmamäärät ja venttiilien sijainnit pohjakuvaan. Suunnitelmassa ei itsessään varmasti mitään vikaa ole ja on ihan asiallisesti kanavien asennukset tehtykkin. Ei ole myöskään liian alipaineinen, vaan suhteella +84/-85l/s virtaukset. Seinissä siis 230mm hirsi paljaaltaan ilman höyrynsulkua. Yläpohjan höyrynsulun olen uusinut, joka on tiivis. Onkos tässä suuri riski sisäilmaongelmille tuon puuttuvan höyrynsulun vuoksi?

 

[tietokonerikki]

Meillä nousi vesi+jätevesi yli 5€ / kuutio, eli noin sentin enemmän maksaa tuo kaksi litraa ylimääräistö huuhteluvettä.

Täytän juuri lähemmäs 30 kuutioista allasta, vessanpönttöveden määrä häviää kohinaan

Jos teitä olisi 4 sekä tarve 5 kertaa päivässä 365pv x 2litraa=14,6m3 jos vesi+ jätevesi 5m3?= 73€/vuosi
Se on pieni tai iso raha riippuen tuloista ja muistamenoista.

 

[tietokonerikki]

Lueskelin aiheesta, enkä nyt tiedä, että helpottiko se huolia yhtään. Eli kun lähdetään siitä, että yläkerta on ylipainen ja höyrynsulku ei enää yli 10 v talossa ole 100 % tiivis (jos on koskaan ollutkaan), niin silloinhan sitä lämmintä ja kosteaa huoneilmaa pääsee takuulla yläpohjan rakenteisiin. No kun ullakolla on pakkasilla eristeen yläpuolisessa ilmassa pakkasta, niin kyllähän se kastepiste silloin väkisin sinne jonnekin eristekerrokseen muodostuu. Jos hyvin käy, niin vuotokohtien päällä on eristettä reilusti ja kastepiste muodostuu sinne jonnekin eristekerroksen yläosaan ja märkä eriste hyvällä lykyllä kesällä kuivahtaa. Jos huonosti käy, niin eristettä on vuotokohdassa vain ohuelti tai on peräti kylmäsilta jostai läpiviennistä tai palkista johtuen, jolloin kastepiste muodostuu heti siihen höyrynsulkumuovin päälle ja sieltähän se vesi sitten tulee jostain epätiiveyskohdasta paneeleiden päälle, mitkä tietenkin pilaantuvat kaiken muun hyvän lisäksi. Näyttää siltä, että ei tässä hommassa kyllä voi kun hävitä. Sekin pelottaa perkeleesti, että suurin osa ihmisistä ymmärtää karttaa tällaisia kaksikerroksisia mörskiä, eikä tästä koskaan pääse edes järkevään hintaan eroon.

Luitko oikein? Se kastepiste tiivistyy ensimmäiseen kylmään tiiviiseen aineeseen, ei siis lasivillan pintaan. Sitten siihen kastepisteen syntyyn vaikuttaa se sisä ja ulkolämpötilan ero ( ei se talvella sinne sisäpintaan muodostu). Sitten se home tarvitsee vielä veden hapen lisäksi lämpöä. Jos huolettaa, niin käy keväällä katsomassa onko ullakolla ongelmia. Onkos sinulla paljonkin tiedossa kohteita, joissa on ollut ongelmia?

 

[puik]

Minkäslaisen pommin saan aikaan laittamalla LTO:lla varustetun koneellisen ilmanvaihdon 1990 rakennettuun pyöröhirsitaloon, jossa ei seinissä höyrynsulkua ole ?
Alkuperäisissä LVI-suunnitelmissa taloon on suunniteltu painovoimainen ilmanvaihto, jota ei kuitenkaan ole syystä tai toisesta millääntavalla toteutettu. Kosteuden poiston ja tunkkaisen sisäilman vuoksi päätin rakentaa tulo-poisto ilmanvaihdon. Varsinaista lvi-suunnittelijaa en ottanu, vaan kokenut ilmastointialan työnjohtaja/teknikko/silloinen työnantajani suunnitteli "standardien" mukaiset ilmamäärät ja venttiilien sijainnit pohjakuvaan. Suunnitelmassa ei itsessään varmasti mitään vikaa ole ja on ihan asiallisesti kanavien asennukset tehtykkin. Ei ole myöskään liian alipaineinen, vaan suhteella +84/-85l/s virtaukset. Seinissä siis 230mm hirsi paljaaltaan ilman höyrynsulkua. Yläpohjan höyrynsulun olen uusinut, joka on tiivis. Onkos tässä suuri riski sisäilmaongelmille tuon puuttuvan höyrynsulun vuoksi?

Höyrysulku tarvitaan kivivillojen kanssa. Ei koneellisen ilmanvaihdon lisäys vaikuta höyrysulun tarpeeseen. En tiedä laitetaanko sulkua ekovillalle.

 

[Kutvonen]

Höyrysulku tarvitaan kivivillojen kanssa. Ei koneellisen ilmanvaihdon lisäys vaikuta höyrysulun tarpeeseen. En tiedä laitetaanko sulkua ekovillalle.

Kyllä. Periaatteessa ei vaikuta. Hirsien välissä eristeenä on kuitenkin lasivillaa ja aikansa hirsitalo vuotaa ilmaa varmasti kuin risumaja.

 

[PornReindeer]

Jos teitä olisi 4 sekä tarve 5 kertaa päivässä 365pv x 2litraa=14,6m3 jos vesi+ jätevesi 5m3?= 73€/vuosi
Se on pieni tai iso raha riippuen tuloista ja muistamenoista.

Näinhän se on. Itsestä kiinni kuulostaako 6€/kk pahalta tai kirpaiseeko kuukausittainen karhupumpun käyttö ollenkaan

 

[puik]

Lueskelin aiheesta, enkä nyt tiedä, että helpottiko se huolia yhtään. Eli kun lähdetään siitä, että yläkerta on ylipainen ja höyrynsulku ei enää yli 10 v talossa ole 100 % tiivis (jos on koskaan ollutkaan), niin silloinhan sitä lämmintä ja kosteaa huoneilmaa pääsee takuulla yläpohjan rakenteisiin. No kun ullakolla on pakkasilla eristeen yläpuolisessa ilmassa pakkasta, niin kyllähän se kastepiste silloin väkisin sinne jonnekin eristekerrokseen muodostuu. Jos hyvin käy, niin vuotokohtien päällä on eristettä reilusti ja kastepiste muodostuu sinne jonnekin eristekerroksen yläosaan ja märkä eriste hyvällä lykyllä kesällä kuivahtaa. Jos huonosti käy, niin eristettä on vuotokohdassa vain ohuelti tai on peräti kylmäsilta jostai läpiviennistä tai palkista johtuen, jolloin kastepiste muodostuu heti siihen höyrynsulkumuovin päälle ja sieltähän se vesi sitten tulee jostain epätiiveyskohdasta paneeleiden päälle, mitkä tietenkin pilaantuvat kaiken muun hyvän lisäksi. Näyttää siltä, että ei tässä hommassa kyllä voi kun hävitä. Sekin pelottaa perkeleesti, että suurin osa ihmisistä ymmärtää karttaa tällaisia kaksikerroksisia mörskiä, eikä tästä koskaan pääse edes järkevään hintaan eroon.

En olisi tästä huolissani ainakaan omien kokemusten perusteella, mutta en tiedä miten paljon rakennuksissa on eroja. Omalla kohdalla yläkerta on ylipaineinen ihan johtuen makkarien ja muiden tilojen sijoittelusta talossa. Säätäjän mielestä tässä ei ole ongelmaa, kun rappukäytävä on avoin. Ilmanvaihto kun toimii sisäilman kosteus mukailee kuitenkin ulkoilmaa. IV-koneen putket on huolimattomasti eristetty eikä 1m pituinen eristämätön raitisilmaputken osa kerää kosteutta edes kovilla pakkasilla. Pesuhuone on betonirakenteisessa alakerrassa.

Lisäksi löysin kymmenien senttien reiän yläpohjan höyrysulusta läpiviennin yhteydessä. Villoissa ei tässä kohtaa ollut kuitenkaan havaittaa eroa muuhun verrattuna. Mutta yläpohjan tuuletuksen pitäisi olla kunnossa. Lisäksi talon ilmanvaihto on ollut sorkittu pieleen eikä tämäkään näytä vaikuttaneen. Sen verran tiivis 20v rakennus kuitenkin on, että takasta saa helposti savut sisälle jos erehtyy käynnistämään liesituulettimen tai unohtamaan saunan säädettävän poiston auki.

Enemmän olen huolissani seinistä puurunkoisen tiiliseinän kohdalla. Yhdeltä puolelta taloa seinä kastuu syksyisin silminnähden. Rakentajasta riippuen voi tuuletusrako olla riittämätön tai ajettu täyteen laastia.