Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Alkanu tässä lopputalven aikana kuuluu LTO IV -koneesta suriseva sivuääni, yleistyen ja voimistuen. Nyt jo varsin häiritsevä. Vähän kuin bensakäyttöinen lehtipuhallin parinsadan metrin päässä. Purin laitetta tänään ja selvisi, että kuuluu tulopuolen puhaltimesta. Putsasin huolellisesti, laitoin tipan laakeriöljyä akselitapin juureen ja vähän pyöritin (kuva otettu ennen öljytipan laittoa ja akselin ympärillä näkyvä kosteus/öljy oli siinä, eli ilmeisesti sisälsi alunperinkin jotain voiteluainetta). Koko suorituksella ei ollut mitään vaikutusta asiaan. Voiko tuolle vielä yrittää mitään vai onko välttämätöntä uusia? Kertookos noi merkinnät jotain puhaltimen valmistusajankohta, eli lähinnä 13/13? Olisi mielenkiintoista tietää onko alkuperäinen talon rakentamisen ajalta.


Uusi laakeri ei montaa euroa taida maksaa. Jos ei ole osaamista vaihtaa itse niin varmaan joku konepaja vaihtaa parilla kybällä.
 
Uusi laakeri ei montaa euroa taida maksaa. Jos ei ole osaamista vaihtaa itse niin varmaan joku konepaja vaihtaa parilla kybällä.

Pitäisikö puhaltimen mallinimellä löytyä tieto minkälaisen laakerin sisältää, vai tarvisko toi purkaa? Eli ilmeisesti lukkorengas auki ja sieltä paljastuu laakerit?

Otan ehdotuksia vastaan lafkoista Helsingissä ja lähialueilla, joka vois vaihtaa laakerit. Puhaltimen malli siis on G3G146-ED23-06. Luulin, että jos tohon tulee vikaa, niin oletus on, että menee vaihtoon koko roska. Ei tullut mieleenikään, että laakereiden vaihdolla selviäis.
 
Pitäisikö puhaltimen mallinimellä löytyä tieto minkälaisen laakerin sisältää, vai tarvisko toi purkaa? Eli ilmeisesti lukkorengas auki ja sieltä paljastuu laakerit?

Otan ehdotuksia vastaan lafkoista Helsingissä ja lähialueilla, joka vois vaihtaa laakerit. Puhaltimen malli siis on G3G146-ED23-06. Luulin, että jos tohon tulee vikaa, niin oletus on, että menee vaihtoon koko roska. Ei tullut mieleenikään, että laakereiden vaihdolla selviäis.

Noissa sun kuvissahan tuo laakeri ja sen tyyppimerkintä näkyy (en nyt löytänyt linkkiä suomalaiseen kauppaan mutta varmaan laakeriliikkeissä on) :

626DD | NSK Deep Groove Ball Bearing - Plain Race Type, 6mm I.D, 19mm O.D | RS Components

En itse ole ammattilainen niin en ole varma tartteeko toi ulosvetäjän tai prässin vaihtamiseen, mutta kuka tahansa alan ukko ton varmaan vaihtaa nanosekunnissa.

Puhallin lienee itsessään ikuinen, eihän siellä ole muita hajoavia osia kuin laakeri.
 
Noissa sun kuvissahan tuo laakeri ja sen tyyppimerkintä näkyy (en nyt löytänyt linkkiä suomalaiseen kauppaan mutta varmaan laakeriliikkeissä on) :

626DD | NSK Deep Groove Ball Bearing - Plain Race Type, 6mm I.D, 19mm O.D | RS Components

En itse ole ammattilainen niin en ole varma tartteeko toi ulosvetäjän tai prässin vaihtamiseen, mutta kuka tahansa alan ukko ton varmaan vaihtaa nanosekunnissa.

Puhallin lienee itsessään ikuinen, eihän siellä ole muita hajoavia osia kuin laakeri.

Loistavaa! Pitää varmaan heti huomisesta lähteä selvittelemään missä vaihto onnistuisi. 10x mieluummin kokeilen tuota alkuun, kuin heti tilaan uuden puhaltimen 300-400 eurolla ja odotan arvioituun toimitusaikaan 10/22.
 
Tässä videota about vastaavan laakerin vaihdosta:



Näkyy menevän sen kummempia hifistelemättä vasaralla ja meisselillä, mutta jos ei ole osaamista niin ei kantsi itse kuitenkaan.
 
Ehdotan että kannattaa opetella itse vaihtamaan laakerit. Vähintään tyyppiä 2rs tilalle (suljettu, kumisuojat molemmin puolin).
Sukulaisen Niben F470 on joutunut parikin kertaa vaihtamaan laakerit.
Noissa ebm-papts puhaltimissä tuntuu olevan aika pitkät toimitusajat (tammikuussa f470 "tarvike"moottoria luvattiin maaliskuulle, Nibeltä sai suoraan mutta lähes jokunen saturainen kalliimmalla).
Tuli hommattua täysin keraamiset laakerit, pitäisi olla ylimääräinen moottori että voisi testa miten ne toimii lto-koneessa
 
Ehdotan että kannattaa opetella itse vaihtamaan laakerit. Vähintään tyyppiä 2rs tilalle (suljettu, kumisuojat molemmin puolin).
Sukulaisen Niben F470 on joutunut parikin kertaa vaihtamaan laakerit.
Noissa ebm-papts puhaltimissä tuntuu olevan aika pitkät toimitusajat (tammikuussa f470 "tarvike"moottoria luvattiin maaliskuulle, Nibeltä sai suoraan mutta lähes jokunen saturainen kalliimmalla).
Tuli hommattua täysin keraamiset laakerit, pitäisi olla ylimääräinen moottori että voisi testa miten ne toimii lto-koneessa

Eli laakerit ei välttämättä tarvitse olla samaa mallia, vaan yhteensopiva, ja parempia voi olla olemassa, kuin alkuperäiset? Mistä tietää mikä sopii tilalle, jos ei ole just samaa mallia NSK 626D?
 
Jos mietit niin tuollaisella perusperuslaakerillahan on ulkohalkaisija, sisähalkaisija ja paksuus ja jos nämä täsmää, on laakeri passeli. Tuossa sun laakerissa näkyis olevan nämä 19mm, 6mm ja 6mm. Noi koot taita olla standardoitu (DIN) ja 626 mallimerkintä viittaa noihin nimenomaisiin kokoihin.

Sit laakeri voi olla avoin (pöly ja paska menee)tai suljettu. Mallimerkinnässä 2RS ja DD taitaa molemmat viitata suljettuun laakeriin. Sun kuvastahan näkee miten laakeri on suljettu eli itse kuulia ei näy. Sitten on varmaan paljon kaikkea muuta asiaa jota ammattilaiset tietää mut ei varmaan voi mennä pieleen jos laittaa 626DD tai 626-2RS laakerin.
 
Jos mietit niin tuollaisella perusperuslaakerillahan on ulkohalkaisija, sisähalkaisija ja paksuus ja jos nämä täsmää, on laakeri passeli. Tuossa sun laakerissa näkyis olevan nämä 19mm, 6mm ja 6mm. Noi koot taita olla standardoitu (DIN) ja 626 mallimerkintä viittaa noihin nimenomaisiin kokoihin.

Sit laakeri voi olla avoin (pöly ja paska menee)tai suljettu. Mallimerkinnässä 2RS ja DD taitaa molemmat viitata suljettuun laakeriin. Sun kuvastahan näkee miten laakeri on suljettu eli itse kuulia ei näy. Sitten on varmaan paljon kaikkea muuta asiaa jota ammattilaiset tietää mut ei varmaan voi mennä pieleen jos laittaa 626DD tai 626-2RS laakerin.

Toi laakerinvaihdon opettelu on ihan ehdoton. Mutta tässä tapauksessa täytyy vähän harkita, että kannattaako tätä keissiä käyttää harjoitteluun, koska jos tuon ryssii, niin sitten voi olla kusessa, jos korvaavaa puhallinta ei saa IV-koneelle hetkeen, eli samana päivänä.
 
Ja jos itse alkaa opettelemaan niiin ei haittaa jos joku näyttäisi perusasiat kädestä pitäen. Esim. laakeriin pitää kohdistaa voima oikeaan kohtaan asennuksessa. Mieti jos olet asentamassa uutta laakeria ja naputat sitä vasaralla siihen sisemmälle kehälle, kun laakeripesä taas vastustaa ulkokehältä. No paskaksihan se menee. Sopivalla työkalulla, vaikka hylsyllä, naputtelee ulkokehlälle, niin menee.

Helppoja juttuja kunhan joku opettaa eka, mutta en harjoittelisi saskelin kalliilla LTO moottorilla tosiaan...
 
Lukkorengaspihdit hankin ekana. Jos tuota lähden kokeilemaan, niin mitä voiteluaineita olis suositeltavaa olla käsillä projektia varten? Suoraan parasta, kun halutaan hyvä lopputulos.
 
Lukkorengaspihdit hankin ekana. Jos tuota lähden kokeilemaan, niin mitä voiteluaineita olis suositeltavaa olla käsillä projektia varten? Suoraan parasta, kun halutaan hyvä lopputulos.

Menee vähän vaaralliseksi kun maallikko neuvoo maallikkoa, mutta sunhan ei ole tarkoitus voidella sitä laakeria tai laakeripesää tai mitään, siellä laakerissa on vaseliinit sisässä valmiiksi. Vanha laakeri voi olla vähän jumissa niin ehkä perus CRC 5-52 tai WD-40 auttaa irroituksessa (näähän ei edes voiteluaineiksi sinänsä käy). Eli ei voitelua, vain vanhan laakerin irroitus ja uuden laitto.
 
En ole varma, onko 2RS oikea suojaus. Saattaa olla hankaavaa suoja. Muistelen, että 2Z-tyyppiä ovat laakerit yleensä olleet. Tähän saa silti laakeriliikkeestä oikean tiedon.

Ei ole vaikea homma ainakaan niihin puhaltimiin, joihin olen vaihtanut. Lapsikin onnistuu. Olennaista on lähinnä kolme asiaa:
1. Japanilainen laakeri
2. Laakerin pesä ja akseli puhdistetaan
3. Voima kohdistetaan laakerin samaan kehään, josta ahistaa.
 
Täältä Ilmanvaihtokoneiden laakerit katso kohta Enervent Pingvin eco EDE/ED, tuossa on sama moottori, M3G055-CF.
Koko yksikkö, moottori ja kaapu on G3G146-ED23-06, pelkkä moottori on M3G055-CF.

Nyt on niin simppeli proseduuri videolla, että tuota uskaltaa itsekin lähteä kokeilemaan. Soitin jo yhteen firmaan Laakeri-Centerinin - mistä saa laakerit - vieressä, missä kuulemma vaihto voisi onnistua, niin hinta-arvio vaihdolle 50-100 €.
 
Osataanko ottaa kantaa voiko tuollaisen Swegonin Casa R120 jättää muutamaksi tunniksi vaihdon ajaksi käymään yksipuhaltimisena? Eli pelkällä jäteilmakanavan suulla olevalla poistopuolen puhaltimella (identtinen tulopuolen puhaltimen kanssa)? Äkkiseltäänhän meinaisi ainakin vaan korkeampia alipainetasoja, mutta tietysti vähemmän haitallista kuin ylipaine ainakin kämpän suhteen. Kuulostaa toimivan "ihan normaalisti", vaikkakin luonnollisesti hiljaisempi. Lähinnä meinaan jotain, että rasittaako liikaa yhtä puhallinta ja kulkeeko ilmavirrat koneen sisällä ilman toista puhallinta jotenkin väärin, mitä ei pitäisi tehdä?

Tuolta tarvittaessa räjäytyskuvat jne:
 
Viimeksi muokattu:
Annat sen levätä sen aikaa, muuten kun se ei saa lepoa ;)
Voi ihan hyvin olla pois päältä tuon vaihto-operaation ajan.
 
Perkele menny päivä tähän mennessä siihen, kun etsiny kissojen ja koirien kanssa sopivia eli riittävän pieni lukkorengaspihtejä. Hain ton sarjan Motonetistä, kun näytti ihan samalta kuin vinkattu Bilteman sarja ja se lähempänä:

Jouduin ajamaan takas, kun oli liian isot, mutta mikään hyllyn pihdeistä ei sopinut. Seuraavaksi kävin Laakeri-Centerissä ja heidän pienimmät 3mm pihditkin oli noin <1mm liian leveät.

Taidan hioa noita Motarin pihtejä. Näyttää siltä, että todennäköisesti niistä saisi sopivat. Ei ole paljosta kiinni.
 
Toi on ihan viimesen päälle saatanasta löytää toimivat pihdit noihin C-rengas lukkoihin. Kävin jossain kohtaa kaksi salkullista pihtejä läpi - yhdenkään eivät sopineet siihen kohteeseen. Heitin ne Lucaksen jarrusatulat sulattamoon. Luulis että niissä on jotain standardeja - ei kyllä ole muuta kun proprietary roskaa.
 
80-luvun alun okt, jossa ollut ilmalämmitys ilmeisesti samassa vesikierrossa kuin (lämmin) käyttövesi.
Jos nyt uusisi ilmalämmityksen, niin haittoja jos käyttää samoja hyväkuntoisia kupariputkia kuin alunperinkin ilmalämmityskoneessa?
Mahdollisuus myös tehdä oma kierto koneelle.
Ihmettelen vain kun alun perin ollut ilmeisesti samaa kiertoa ja nyt ei kuulemma missään nimessä saisi niin tehdä?
 
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Määräykset kieltävät käyttämästä lämminvesikiertoa paikkaamaan rakennuksen lämpöhäviöitä. Muistaakseni sai olla saneerauksissa 200w asti.
 
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Määräykset kieltävät käyttämästä lämminvesikiertoa paikkaamaan rakennuksen lämpöhäviöitä. Muistaakseni sai olla saneerauksissa 200w asti.

Ai tähän olisi jokin määräyskin olemassa, linkkiä kehiin niin voin tutustua aiheeseen?
Tota asiaa selitettiin että ei ilmalämmitystä kun sen patteri ei kestä käyttövettä, tietääkseni kuparia se patteri ja ei se siitä miksikään mene :x3:
 
Laakerit vaihdettu puhaltimeen, kone kasassa ja paikatkin siivottu. Sivuääni katosi ja äkkiseltään kone ehkä hiljaisempi, kuin koskaan aiemmin. Noita Motarin pihtejä pystyi dremelöimään sen verran, että mahtui lukkorenkaan sisään. Itse laakerien vaihto vaikeustasoltaan ehkä 2/10 ja 5 minuutin juttu. Siis ihan pöhköhelppo, ja musta tuntuu todella hölmöltä, että meidän yhtiössä vaihdeltiin viime talvena noita puhaltimia mahdollisesti useampi kymmenen uusiin, ilmeisesti juuri äänihaittojen vuoksi - minkäs muunkaan -, eli varmaan laakereiden vaihdolla olisi pärjätty. Tämäkin olisi lähtökohtaisesti mennyt vaihtoon, ellen olisi itse toiminut.


Todella suuri kiitos teille jeeseistä ja ensinnäkin siitä, että vinkkasitte laakerinvaihtomahdollisuudesta. Eipä tullut omaan mieleen.

Laakeri-Centeristä sain kuvien uudet laakerit (FAG 626RS). Otin heti 4kpl ja hinta oli karvan vajaa 10 €/kpl. Myyjän mukaan paljon paremmat, kuin alkuperäiset.

Voisin hyvin vaihdella tuon poistopuolenkin puhaltimen laakerit joku päivä. Onkohan tuossa LTO:n pyöritysmoottorissa myös omat laakerit, mitkä voisi vaihtaa parempiin? Toki koko LTO pyörii äärimmäisen hitaasti, ehkä 5-10 sekuntia/kierros, ja kun se on vissiin hihnavetoinen, niin mahdollisen vetomoottorin akseli sitten varmaan vähän nopeammin.

 
Taloyhtiöissä nopeasti meneekin tuohon että vaihdetaan puhallin, ihan sen takia kun taitaa olla valmistajan ainoa ehdotus miten korjataan.

Ai tähän olisi jokin määräyskin olemassa, linkkiä kehiin niin voin tutustua aiheeseen?
Tota asiaa selitettiin että ei ilmalämmitystä kun sen patteri ei kestä käyttövettä, tietääkseni kuparia se patteri ja ei se siitä miksikään mene :x3:
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi-… 1047/2017 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® tuossahan tuo tyhjentävästi sanotaan.

Kuparissa virtausnopeus ei saa ylittää 1m/s.
 
Miten toi ikkunan avauksen rajoitin toimii, eli rajoitinta saa siirrettyä ja ikkunaa enemmän auki? Saan käteni juuri ja juuri tuonne väliin, kun kampean ikkunaa rajoitinta vastaan, mutta tuo kiskon vasemmanpuoleinen paikallaan pysyvä tappi ei liikahda mihinkään.

Ja sitten se suuri kysymys, että mikä se kuningasidea noiden takana on? Minullakin on kämpässä kaikissa tuuletusluukuissa tuommoiset alhaalla ja ylhäällä, eikä ne aukea tuota parin sentin rakoa suuremmalle. Ja sitten tuppaavat toimimaan vähän epävarmasti: Tuossa yks kerta kun ikkuna oli vähän rakosellaan ja kova sade yllätti, niin sain perkeleen pitkään hakata ikkunaan kiinni, kun ilmeisesti tuo mekanismi oli jotenkin jumissa harasi vastaan.

20220425_131621.jpg

edit: Rajoitin pitäisi vissiin kait aueta juuri kuvan mukaiseen nuolen suuntaan, mutta ei aukea, ainakaan sillä otteella mikä tuosta on mahdollista saada käsi tuonne väliin survomalla.
 
Viimeksi muokattu:
Miten toi ikkunan avauksen rajoitin toimii, eli rajoitinta saa siirrettyä ja ikkunaa enemmän auki? Saan käteni juuri ja juuri tuonne väliin, kun kampean ikkunaa rajoitinta vastaan, mutta tuo kiskon vasemmanpuoleinen paikallaan pysyvä tappi ei liikahda mihinkään.

Ja sitten se suuri kysymys, että mikä se kuningasidea noiden takana on? Minullakin on kämpässä kaikissa tuuletusluukuissa tuommoiset alhaalla ja ylhäällä, eikä ne aukea tuota parin sentin rakoa suuremmalle. Ja sitten tuppaavat toimimaan vähän epävarmasti: Tuossa yks kerta kun ikkuna oli vähän rakosellaan ja kova sade yllätti, niin sain perkeleen pitkään hakata ikkunaan kiinni, kun ilmeisesti tuo mekanismi oli jotenkin jumissa harasi vastaan.

20220425_131621.jpg

edit: Rajoitin pitäisi vissiin kait aueta juuri kuvan mukaiseen nuolen suuntaan, mutta ei aukea, ainakaan sillä otteella mikä tuosta on mahdollista saada käsi tuonne väliin survomalla.
Vapauta koko mekanismi tuosta isommasta nupista - luultavasti pyörittämällä. Sitten on helpompi säätää se rajoitin kun koko puite on auki.
 
Vapauta koko mekanismi tuosta isommasta nupista - luultavasti pyörittämällä. Sitten on helpompi säätää se rajoitin kun koko puite on auki.

Onnistuin vapauttamaan tuon rajoittimen ja samaan toiseen laitaan, mutta tuo mekanismin irrotus, eli tuon metallivarren pää ei jostain syystä millään irtoa tuolta kolosta, vaikka lukituksen on kiertänyt auki. Jotenkin nihkeän hapettuneen tuntuinen koko roska.

Juuh, elikkäs. Vähemmästäkin palaa hermo, kun näiden kanssa joutuu turhan päiten taistelemaan. Ei vaan perkele aukea (kestää hetki ennen kuin laatu päivittyy 1080p:hen):
 
Onnistuin vapauttamaan tuon rajoittimen ja samaan toiseen laitaan, mutta tuo mekanismin irrotus, eli tuon metallivarren pää ei jostain syystä millään irtoa tuolta kolosta, vaikka lukituksen on kiertänyt auki. Jotenkin nihkeän hapettuneen tuntuinen koko roska.

Juuh, elikkäs. Vähemmästäkin palaa hermo, kun näiden kanssa joutuu turhan päiten taistelemaan. Ei vaan perkele aukea (kestää hetki ennen kuin laatu päivittyy 1080p:hen):
Se metallivarren pään mitoitus on yleensä aika nafti, pitää olla millilleen oikeassa kohtaa että tulee sieltä ulos. Älä yritä voimalla kuten videossa vaan nytkyttele toisella kädellä siitä tapista ja toisella siitä vastakappaleesta. Tai jos ei muu auta, niin löysytä mutteria sieltä toisesta päästä niin saat lisää välystä.
 
Sain lopulta: :):p
20220425_145056.jpg

Ongelma tais olla siinä, ettei toi lukituskuori kiertynyt ihan loppuun asti, kuten videoltakin nähtävissä. Joutuu käyttämään putkipihdeillä kohtalaisen suurta voimaa, että kiertyy auki ihan kohdilleen asti. Ihan täyttää paskaa, jos multa kysytään. Suosittelen välttämään moisia migreenin aiheuttajia viimeiseen asti.
 
Amatöörin kysymys: Kuinka voin vaihtaa kierreosista kasatun putkiston rikkoontuneen kuulaventiilin uuteen? Vanhan navetan putket pääsi jäätymään ja venttili halkesi. Pitääkö systeemi purkaa kokonaan ja kasata alusta asti että saa osat kiristymään kierteille. Onko tähän jokin hyvin yksinkertainen ratkaisu jota en vaan tajua:D
Tuttu sanoi että on olemassa pyörivällä mutterilla olevia venttiilejä, en löytänyt pikaisesti googlaamalla.
 
Amatöörin kysymys: Kuinka voin vaihtaa kierreosista kasatun putkiston rikkoontuneen kuulaventiilin uuteen? Vanhan navetan putket pääsi jäätymään ja venttili halkesi. Pitääkö systeemi purkaa kokonaan ja kasata alusta asti että saa osat kiristymään kierteille. Onko tähän jokin hyvin yksinkertainen ratkaisu jota en vaan tajua:D
Tuttu sanoi että on olemassa pyörivällä mutterilla olevia venttiilejä, en löytänyt pikaisesti googlaamalla.
Kartioliitin on se taikasana mitä tarvitset. Siellä saattaa luultavasti olla lähellä venttiiliä tuollainen, ehkä et vaan ole huomannut
 
Ja jos kartioliitintä ei ole, niin se täytyy lisätä. Eli purku katkaisemalla putki, ja kasausvaiheessa asentaa kartioliittimen että saa putket taas yhteen.
 
Hansgrohen Croma alkanut työntää viileämpää vettä kuin ennen. Onko kokemusta tollasen termostaattihanan korjauksesta?
 
Ja jos kartioliitintä ei ole, niin se täytyy lisätä. Eli purku katkaisemalla putki, ja kasausvaiheessa asentaa kartioliittimen että saa putket taas yhteen.
Ei välttämättä tarvitse. Viimeistään putken kannakointia löysäämällä noihin monesti saa tarpeeksi tilaa avata putket. Veikkaisin, että jos kartioliitintä ei ole, putket pystyy myös purkamaan ilman sitä. Toki huoltotöiden helpottamisen näkökulmasta tuollainen liitin on kiva.
 
Ei välttämättä tarvitse. Viimeistään putken kannakointia löysäämällä noihin monesti saa tarpeeksi tilaa avata putket. Veikkaisin, että jos kartioliitintä ei ole, putket pystyy myös purkamaan ilman sitä. Toki huoltotöiden helpottamisen näkökulmasta tuollainen liitin on kiva.
Eihän se yleensä tilasta kiinni ole, vaan siitä että ei pysty kiertämään. Välistä ei voi kiertää, kun yhden liitoksen kiertäminen auki merkitsisi seuraavan kiertämistä kiinni päin. Siksi putki täytyy saada jostain kohtaa poikki, ja jos ei ole kartioliitintä, niin sitten tarvitaan rautasahaa.
 
Eihän se yleensä tilasta kiinni ole, vaan siitä että ei pysty kiertämään. Välistä ei voi kiertää, kun yhden liitoksen kiertäminen auki merkitsisi seuraavan kiertämistä kiinni päin. Siksi putki täytyy saada jostain kohtaa poikki, ja jos ei ole kartioliitintä, niin sitten tarvitaan rautasahaa.
No tilannehan on ihan tapauskohtainen mitä ja mistä sen saa auki. Halusin vain korostaa, että katsoo ensin ennen sahausta, ei se kartioliitin mikään automaatio ole. Jossain siellä tietysti täytyy olla vapaa pää tai t-liittimen tapauksessa päät, joka/jotka kiertyy. Yksinkertaisin on tietysti suora putki, jonka toisen pään ollessa vapaa saa mistä liitoksesta tahansa auki. L-muodossa joutuu kääntämään kulman ensin auki, t-liitos vaatii kahden haaran vapautta. Kysyjän vikapaikka sitten ratkaisee onko rälläkkä nopein tapa edetä.
 
No tilannehan on ihan tapauskohtainen mitä ja mistä sen saa auki. Halusin vain korostaa, että katsoo ensin ennen sahausta, ei se kartioliitin mikään automaatio ole. Jossain siellä tietysti täytyy olla vapaa pää tai t-liittimen tapauksessa päät, joka/jotka kiertyy. Yksinkertaisin on tietysti suora putki, jonka toisen pään ollessa vapaa saa mistä liitoksesta tahansa auki. L-muodossa joutuu kääntämään kulman ensin auki, t-liitos vaatii kahden haaran vapautta. Kysyjän vikapaikka sitten ratkaisee onko rälläkkä nopein tapa edetä.
Ajattelet nyt selvästi, että siellä olisi jotakin kiertämisen sallimia liittiä (esim. helmiliitin). Kierteytetyillä teräsputkilla tehdyssä putkistossa ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti ensimmäistäkään kiertämällä avattavaa liitosta ilman kartioliitintä. Poikkeuksena on jokin päättyvä tyhjennys-, täyttö-, mittaus- tai ilmaushaara. Yleisesti voi todeta, että näihin kieretytetyillä teräsputkilla tehtyihin lämmityspiireihin ei tarvitse vaihtaa mitään muuta kuin venttiileitä, pumppuja ja jälkikäteen tehtyjä puristusliittimillä tehtyjä lisäyksiä.
 
Ajattelet nyt selvästi, että siellä olisi jotakin kiertämisen sallimia liittiä (esim. helmiliitin). Kierteytetyillä teräsputkilla tehdyssä putkistossa ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti ensimmäistäkään kiertämällä avattavaa liitosta ilman kartioliitintä. Poikkeuksena on jokin päättyvä tyhjennys-, täyttö-, mittaus- tai ilmaushaara. Yleisesti voi todeta, että näihin kieretytetyillä teräsputkilla tehtyihin lämmityspiireihin ei tarvitse vaihtaa mitään muuta kuin venttiileitä, pumppuja ja jälkikäteen tehtyjä puristusliittimillä tehtyjä lisäyksiä.
Niin, tottakai siellä on jossain se 1. avattava (kartio)liitos. Tai putken päässä simppelisti hana. Se nyt vaan voi olla jonkun mutkan takana, riippuu miten koottu. Silloin joutuu ottamaan sen mutkan auki. Jos kartioliitin on tyngän putken päässä, niin voi olla tilaa pyörittää ilman lisäpurkua, jolloin purettavaa tulee vähän. Ei tuollainen navetan putkisto nyt kovin monimutkainen voi olla.
 
Uusi/käyttämätön, varastossa vuosia lojunut käyttövesivaraaja. Eli siis 80L säiliö jossa sähkövastus jne.

Pakkauksen mukana tuli muoviset kierreosat, dielectric nylon coupler, jotka asennusohjeiden mukaan pitää laittaa vesilähtöihin. Suomeksi en löydä aiheesta oikein mitään käytännön asennuksiin liittyen ja englanniksi löytyy vain tällaisia liittimiä joissa erotus on tiivisterenkaalla https://southendplumbingllc.com/what-is-a-dielectric-union/

En ole koskaan nähnyt kummankaanlaisia liittimiä käyttövesiputkissa, tuollaisia tiivisteellä olevia metallisia liittimiä tai kokonaan muovisia. Miten tämä kuuluu nyt kytkeä oikeaoppisesti?

Varaajan liittimiet ovat rautaputkea ja niihin tulee kiinni kupariputket, jota muukin järjestelmä on.
 
No tilannehan on ihan tapauskohtainen mitä ja mistä sen saa auki. Halusin vain korostaa, että katsoo ensin ennen sahausta, ei se kartioliitin mikään automaatio ole. Jossain siellä tietysti täytyy olla vapaa pää tai t-liittimen tapauksessa päät, joka/jotka kiertyy. Yksinkertaisin on tietysti suora putki, jonka toisen pään ollessa vapaa saa mistä liitoksesta tahansa auki. L-muodossa joutuu kääntämään kulman ensin auki, t-liitos vaatii kahden haaran vapautta. Kysyjän vikapaikka sitten ratkaisee onko rälläkkä nopein tapa edetä.
Eikö rälläkkä ole aina nopein tapa edetä :whistling: . Tokihan sitä tarvitsee sen jälkeen unifixin tai kierteet.
 
Harvemmin käyttövedessä käytetään rautaa vaikka se lehmille menisikin :)
Ehti unohtua että navetasta on kyse joten olet oikeassa.
Edit: Jos ap laittaisi kuvan/kuvia kyseisestä putkihässäkästä niin ei tarvitsisi arpoa näin paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kaikille avusta. Kartioliitinhän siellä oli sulun vieressä, kun vain tajusi mitä etsiä. Oli kyllä niin jumissa että on vaihdettava uusi tilalle :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 438
Viestejä
4 496 044
Jäsenet
74 206
Uusin jäsen
Taru.nen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom