Kysy LVI:stä

[Coanda]

Jatkoa edelliseen kysymykseeni, eli kyselin vesiyhtiöltä tuota runkopainetta ja se oli meillä +79mvp. Jos sen muuttaa bareiksi niin se on vissiin jotain 7,7bar. Eli aika korkea ja meillä ei ole vakiopaineventtiiliä. Kuinka paljon tollanen asennus maksaisi? Jos itse hommaisi venttiilin niin se on noin 100€. Hyvä paikka ainakin löytyy suoraan ton yksisuuntaventtiilin jälkeen.

Tarkista vielä mikä teillä on lattiakorko talossa. Jos vaikka 20 metriä merenpinnasta (+20,00), paine on 59 mvp.

Ei muuta kun tarjouspyynnöt putkareille vetämään, sillähän se selviää.

 

[kibe]

Reilulta putkarilta parin tunnin laskutus jos läheltä tulee. Epäreilulta sitten vähän enemmän plus kaikki lisät mitä keksii

 

[not again]

+40 on maanpinta eli mentäs just jossain 4barin hujakoilla. En jaksa nähdä vaivaa ton vakiopaineventtiilin takia. Säädetään hanoista vaan avauskulmaa.

 

[petepeluri]

Mikähän olisi hyvä poistoilmapuhallin 24/7 käyttöön kph?

 

[Falconi]

Vilpen huippuimurin laittaisin vesikatolle jos 24/7 täytyy pyöriä. Vaikka se eco -malli niin saa portaattoman säädön liitettyä.

 

[Don Stupido]

Viemäripumppu

Käytetään tukkeutuneen pesualtaan, tiskialtaan ym. avaamiseen. Kaksi imukuppia. Imukuppien läpimitat 65 ja 140 mm Pituus 370 mm

www.biltema.fi

Tämä tilalle niin kyllä aukeaa.

Oli tuolla toisessa ketjussa, juttua näistä ja siitä tulikin mieleeni, että mikähän näistä olisi sitten paras väline esim. omakotitalon putkitukosten avaukseen? Karhupumppu, viemäripumppu vai esim. joku viemärirassi? Ja voiko joku noista olla pidemmän päälle jopa haitallinen niiden luultavasti muoviputkien keston kannalta?

 

[Josef]

Järjellä ajateltuna toi rassi on viemärin kannalta rajuin värkki, mutta tarviiko sun oikeasti niin usein availla tukkeutunutta viemäriä että moinen asia edes tulee mieleen.

 

[Tonnin Seteli]

Oli tuolla toisessa ketjussa, juttua näistä ja siitä tulikin mieleeni, että mikähän näistä olisi sitten paras väline esim. omakotitalon putkitukosten avaukseen? Karhupumppu, viemäripumppu vai esim. joku viemärirassi? Ja voiko joku noista olla pidemmän päälle jopa haitallinen niiden luultavasti muoviputkien keston kannalta?

Ei kai nuo varsinaisesti ole mitään vaihtoehtoja keskenään. Karhupumppuhan on oltava joka tapauksessa ihan siltä varalta että tapahtuu ns. normaali tukkoonpaskominen, ja on hyvin tehokas siinä. Muut röörit eivät oletuksena lakkaa vetämästä muuten kuin niin, että vesilukon siivous ratkaisee ongelman. HC-viemäriongelmiin tarvitaan rassi tai ammattiapua.

Toisella tavalla asian voi nähdä niin, että taloyhtiössä asuessakin on se karhupumppu tarpeen. Muita vehkeitä ei auta käyttää.

 

[petepeluri]

Vilpen huippuimurin laittaisin vesikatolle jos 24/7 täytyy pyöriä. Vaikka se eco -malli niin saa portaattoman säädön liitettyä.

Ei saa mitenkään järjellisesti asennettua. Puhallin pitäisi saada seinään kiinni. Pax calima olisi sopivan tehoinen, mutta hinta on jäätävä kun mitään hienouksia ei tarvitse olla.

 

[kibe]

Äänentasoa itse tuijottaisin tietysti ilmanvaihto määrän lisäksi. Mitä kuunnellut, en tajua miksi joku säästää muutaman kympin ja kuuntelee jotain minisirkkeliä paskalla käydessä.

 

[ramram]

Oli tuolla toisessa ketjussa, juttua näistä ja siitä tulikin mieleeni, että mikähän näistä olisi sitten paras väline esim. omakotitalon putkitukosten avaukseen? Karhupumppu, viemäripumppu vai esim. joku viemärirassi? Ja voiko joku noista olla pidemmän päälle jopa haitallinen niiden luultavasti muoviputkien keston kannalta?

Teoriassa muoviputkien liitokset eivät ole paineenkestäviä joten (edelleen teoriassa) liitokset saattavat hieman vuotaa tai jopa irrota jos on heikosti kiinnitetty ja tuettu jos jollain vehkeellä rassaa joka aiheuttaa painetta putkistoon.

 

[kibe]

Teoriassa muoviputkien liitokset eivät ole paineenkestäviä joten (edelleen teoriassa) liitokset saattavat hieman vuotaa tai jopa irrota jos on heikosti kiinnitetty ja tuettu jos jollain vehkeellä rassaa joka aiheuttaa painetta putkistoon.

Aika kovaakin painetta liitokset kestää jos ne on oikeaoppisesti kannakoitu. Pumppaamoilla yleensä liittimet tuppaa poksahtamaan irti ennenkun ne alkaa vuotaa. Toki tähän sen verram että hyvin harvoin ne on täydellisesti kannakoitu. Mutta ihan samalla tavalla valurautaviemäristä voi rassi tai painehuuhteluletku mennä läpi jos haperoa.

 

[Falconi]

Ei saa mitenkään järjellisesti asennettua. Puhallin pitäisi saada seinään kiinni. Pax calima olisi sopivan tehoinen, mutta hinta on jäätävä kun mitään hienouksia ei tarvitse olla.

Seinäpuhalluksessa on sitten aika paljon ehtoja, jotka pitää täyttyä että seinästä saa puhaltaa ulos. Jos siis haluaa asetuksia noudattaa, joten ei sekään ihan helppoa ole.

 

[petepeluri]

Seinäpuhalluksessa on sitten aika paljon ehtoja, jotka pitää täyttyä että seinästä saa puhaltaa ulos. Jos siis haluaa asetuksia noudattaa, joten ei sekään ihan helppoa ole.

Kuten mitä? Muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ole.

 

[Lumimies]

14 Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen | Talotekniikkainfo
"Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta taulukon 14.3 mukaisia etäisyys-, sijoittelu- ja laitevaatimuksia noudattaen ilman tarkempia selvityksiä. Esitetyt arvot ovat ohjeellisia vähimmäisetäisyyksiä. "

Siis jos tajusin oikein että kyseessä on kylpyhuoneen poistopuhallin

 

[Coanda]

14 Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen | Talotekniikkainfo
"Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta taulukon 14.3 mukaisia etäisyys-, sijoittelu- ja laitevaatimuksia noudattaen ilman tarkempia selvityksiä. Esitetyt arvot ovat ohjeellisia vähimmäisetäisyyksiä. "

Siis jos tajusin oikein että kyseessä on kylpyhuoneen poistopuhallin

Ilmalla täytyy olla nopeutta vähintään 5 m/s, ja suojaetäisyydet avattaviin ikkunoihin ynnä muihin kunnossa.

Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa ei myöskään saisi yhdistää samassa rakennuksessa. Tehostuspuhallin on asia erikseen.

 

[petepeluri]

Ilmalla täytyy olla nopeutta vähintään 5 m/s, ja suojaetäisyydet avattaviin ikkunoihin ynnä muihin kunnossa.

Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa ei myöskään saisi yhdistää samassa rakennuksessa. Tehostuspuhallin on asia erikseen.

Aivan kaikki ehdot eivät täyty...

Vaihtoehtona on vetää ulkokautta putki katolle, ei näytä vaan kauhean kivalta.

 

[Coanda]

Aivan kaikki ehdot eivät täyty...

Vaihtoehtona on vetää ulkokautta putki katolle, ei näytä vaan kauhean kivalta.

Omakotitalossa jos itselle tekee, niin sehän on vähän oman harkinnan varassa mitä puuhailee.

En nyt hirveän suurena rikoksena välttämättä pitäisi vaikka olisi vain seinästä suora puhallus ulos, kunhan on tietoinen että jos heittopituus jää pieneksi, saattaa kosteus rasittaa julkisivua.

Mutta jos talo on muutoin painovoimainen, ei tuota kannata tehdä. Kääntyy pian muut poistohormit ilmanottokanaviksi.

 

[Falconi]

Yllä olevaan vielä lisäksi, että jos joskus meinaa myydä niin ostajasta riippuen saattaa olla myös rasite jos ei ole tehty asetusten mukaan. Sinänsä outoa ettei KHH:ssa ole jo olemassa olevaa poistoa.

 

[Coanda]

Yllä olevaan vielä lisäksi, että jos joskus meinaa myydä niin ostajasta riippuen saattaa olla myös rasite jos ei ole tehty asetusten mukaan. Sinänsä outoa ettei KHH:ssa ole jo olemassa olevaa poistoa.

Tämä on aivan totta. Toki tuommoinen on yksinkertainen nykäistä pois ja paikata umpeen.

 

[petepeluri]

Omakotitalossa jos itselle tekee, niin sehän on vähän oman harkinnan varassa mitä puuhailee.

En nyt hirveän suurena rikoksena välttämättä pitäisi vaikka olisi vain seinästä suora puhallus ulos, kunhan on tietoinen että jos heittopituus jää pieneksi, saattaa kosteus rasittaa julkisivua.

Mutta jos talo on muutoin painovoimainen, ei tuota kannata tehdä. Kääntyy pian muut poistohormit ilmanottokanaviksi.

Ilmanvaihto on painovoimainen. Miten tuo sitten pitäisi tehdä? Tulee vaan hirveä viritys jos ulkokautta vetää katolle putkea.

 

[Coanda]

Ilmanvaihto on painovoimainen. Miten tuo sitten pitäisi tehdä? Tulee vaan hirveä viritys jos ulkokautta vetää katolle putkea.

Vaihtoehtoina voisi olla

• Koneellistaa koko rakennuksen ilmanvaihto (huippari katolle, mahdollisesti korvausilmaventtiilit seiniin ellei niitä jo ole).
  • Olisiko kylppäriin mahdollista lisätä poistoa liittyen muiden tilojen poistokanaviin? Painovoimaisena ei toimi, mutta huipparin kanssa olisi vaihtoehto.
• Kylppärin poisto kosteusohjattuna, eli olisi pääosan ajasta seis ja tehostaisi tilan ilmanvaihtoa vain kosteuskuorman aikaan.
  • Tässäkin olisi hyvä lisätä kylppäriin myös oma korvausilmaventtiili

Nämä enemmän periaatteellisia ohjeita, kohdetta kun en tunne.

 

[petepeluri]

Vaihtoehtoina voisi olla

• Koneellistaa koko rakennuksen ilmanvaihto (huippari katolle, mahdollisesti korvausilmaventtiilit seiniin ellei niitä jo ole).
  • Olisiko kylppäriin mahdollista lisätä poistoa liittyen muiden tilojen poistokanaviin? Painovoimaisena ei toimi, mutta huipparin kanssa olisi vaihtoehto.
• Kylppärin poisto kosteusohjattuna, eli olisi pääosan ajasta seis ja tehostaisi tilan ilmanvaihtoa vain kosteuskuorman aikaan.
  • Tässäkin olisi hyvä lisätä kylppäriin myös oma korvausilmaventtiili

Nämä enemmän periaatteellisia ohjeita, kohdetta kun en tunne.

Huippari vaatisi putkiston rakentamisen, poistot menevät piipussa. Tuohon ei huipparia saa asentaa? Jotain rajoituksia taisi tulisijan takia olla.

Tuotakin mietin että kosteusohjattu puhallin ja rakoventtiili lisäksi. Ilma vaan menee väärään suuntaan silloin kun puhallin ei pyöri.

Katolle on tuolta about 4m matkaa, mutta putkea ei saa vedettyä ilman että kotelointi tulisi hankalaan paikkaan.

 

[OD.]

Kirjoitin tämän ensin okt-ketjuun, mutta sopinee paremmin tänne:
Onkohan kellään haisua mistä voisi olla kyse? Kylpyhuone on uusittu 2005 kieppeillä ja siellä on kaksi suihkua ja rättipatteri. Patterin pitäisi olla lämmitysvedessä kiinni. Kuitenkin kun laittaa molemmat suihkut päälle, niin rättipatterissa alkaa kiertämään välittömästi kylmä vesi ja siitä tulee jääkylmä. Lisäksi lämmintä vettä ei riitä molempiin suihkuihin, vaan toisesta (vasemmanpuoleisesta) alkaa tulla haaleaa vettä.

Suihkun käyttäytymisen vielä voin ymmärtää, ettei lämpimän veden paine riitä molempiin yhtä aikaa tjs., mutta eikö lämmitysveteen kytketyn rättipatterin pitäisi olla täysin käyttövedestä riippumaton? Talossa kaukolämpö.

Tilaan tarvittaessa putkarin paikalle tekemään temput, mutta kuulen mieluusti arvailuja mistä tällainen voi johtua. Oma amatöörin johtopäätös on, että rättipatteri on käyttövedessä kiinni ja tieto siitä, että se on lämmitysvedessä on virheellinen. ~2005 noita on vissiin vielä saanut asentaa käyttöveteen, tämän kieltävä rakennusmääräys tuli voimaan 2018 alusta.

 

[Mönssi]

Kirjoitin tämän ensin okt-ketjuun, mutta sopinee paremmin tänne:
Onkohan kellään haisua mistä voisi olla kyse? Kylpyhuone on uusittu 2005 kieppeillä ja siellä on kaksi suihkua ja rättipatteri. Patterin pitäisi olla lämmitysvedessä kiinni. Kuitenkin kun laittaa molemmat suihkut päälle, niin rättipatterissa alkaa kiertämään välittömästi kylmä vesi ja siitä tulee jääkylmä. Lisäksi lämmintä vettä ei riitä molempiin suihkuihin, vaan toisesta (vasemmanpuoleisesta) alkaa tulla haaleaa vettä.

Suihkun käyttäytymisen vielä voin ymmärtää, ettei lämpimän veden paine riitä molempiin yhtä aikaa tjs., mutta eikö lämmitysveteen kytketyn rättipatterin pitäisi olla täysin käyttövedestä riippumaton? Talossa kaukolämpö.

Tilaan tarvittaessa putkarin paikalle tekemään temput, mutta kuulen mieluusti arvailuja mistä tällainen voi johtua. Oma amatöörin johtopäätös on, että rättipatteri on käyttövedessä kiinni ja tieto siitä, että se on lämmitysvedessä on virheellinen. ~2005 noita on vissiin vielä saanut asentaa käyttöveteen, tämän kieltävä rakennusmääräys tuli voimaan 2018 alusta.

Lämpimän veden kierrosta voi puuttua takaiskuventtiili. Kun lämpimällä vedellä on tarpeeksi kulutusta, vesi virtaa kiertovesijohtoa pitkin väärään suuntaan. Väärään suuntaan kiertävä vesi tulee suoraan kylmävesijohdosta ja kiertää rättipatterin kautta suihkuun.

 

[Holpikka]

Huippari vaatisi putkiston rakentamisen, poistot menevät piipussa. Tuohon ei huipparia saa asentaa? Jotain rajoituksia taisi tulisijan takia olla.

Tuotakin mietin että kosteusohjattu puhallin ja rakoventtiili lisäksi. Ilma vaan menee väärään suuntaan silloin kun puhallin ei pyöri.

Katolle on tuolta about 4m matkaa, mutta putkea ei saa vedettyä ilman että kotelointi tulisi hankalaan paikkaan.

jos laitat savupiippuun vedonparantajan niin ei käänny piipusta ilma sisälle päin ja voi oman poiston laittaa kylppärille?

 

[Lumimies]

Yksisuuntaventtiili voi olla myös jumiutunut auki. Rättipatteri tuskin on LL-piirissä koska sen lämpö on matalampi mitä radiaattorit tarvitsevat.
Tuon kierronhan voi laittaa kiinnikkin jos lämpimän vedenodotusaika ei mene liian pitkäksi, tosin osa OKT-omistajista pistää sen siltikin pois päältä "kustannussäästöjen" takia.
Tosin jos alkaa rättipatteri välittömästi menemään kylmäksi niin voi olla toisessa sekoittajassa vikaa (esim termostaatti-sekoittajassa oma yksisuuntaventtiili jumissa/rikki) tai se kierto on todella lyhyt (pelkästään lämmityskäyttö kiellettiin 2007)
Jos taas paine/virtaama ei riitä molempiin suihkuihin niin jakojohto on tehty liian pieneksi, mikä voidaan myös laskea virheeksi

 

[Tonnin Seteli]

Oma amatöörin johtopäätös on, että rättipatteri on käyttövedessä kiinni ja tieto siitä, että se on lämmitysvedessä on virheellinen. ~2005 noita on vissiin vielä saanut asentaa käyttöveteen, tämän kieltävä rakennusmääräys tuli voimaan 2018 alusta.

Näin minäkin äkkiä arvaisin, koska eihän kylppärin pikkupatteria ole normalissa omakotitalon systeemissä mitään järkeä kytkeä muuhun kuin käyttöveteen.

Joskus tätä kyselinkin ja aion lähitulevaisuudessa ihan omin luvin kytkeä käyttöveteen. Kyseessähän on sallittu aiemman asennuksen korjaus, koska lämpimän käyttöveden kierto ja varaus rättikuivaajalle on olemassa. Siispä tämä ei tuottaisi ongelmaa edes taloa myytäessä, kunhan teoreettinen teho on sitä pienintä luokkaa.

 

[Jakkelii]

Putsasin suihkun kaivoa ja huomasin tälläisen ongelman. Tuo ympärys oli kitattu (edelliseen asukkaan toimesta) ja eihän tuo nyt tietenkään ole kestänyt. Mitä tuolle kannattaisi tehdä? uudet kitit? Mikä tarkoitus tuolla edes tuossa on? Lähti ihan soirona irti suurimmilta osin. Näkyy kuvassa.

 

[masaf2]

Tota ylempää rakoa kansiston alla ei kuulu kitata, sehän estäis veden valumisen laastien päältä / laatanalusvedet.

 

[juhovv]

Milläs tavoin tommonen siniraitaputki saadaan liitettyä komposiittiputkeen? Meillä on taloon kotisunin toimesta tehty putkien uusinta ja ovat jotain saksalaista komposiittiputkea, tarvii vissiin juuri omanlaiset puristustyökalut joita ei ainakaan eräältä putkifirmalta löytynyt, oli vaan uponorin putkille valmius.

 

[masaf2]

Putsasin suihkun kaivoa ja huomasin tälläisen ongelman. Tuo ympärys oli kitattu (edelliseen asukkaan toimesta) ja eihän tuo nyt tietenkään ole kestänyt. Mitä tuolle kannattaisi tehdä? uudet kitit? Mikä tarkoitus tuolla edes tuossa on? Lähti ihan soirona irti suurimmilta osin. Näkyy kuvassa.

Täsmennetään viiveellä, ettet käsitä väärin. Siis tähän Kiiltofix Masa liima- ja tiivistemassa (vähän huono kuva). Tai vastaava. Kiiltofix ei tykkää montaa vuotta pysyä, mutta se on Uponorin suositus. Wurthin asennusliima 5100 (mutta haisee pirusti sisätiloissa eli saa tuulettaa pari tuntia) on hyvä tms., se kuivuu vaikka vetäis märkäänkin. (voi vetää vaikka uima-altaan pohjalla veden alla).

 

[penttip]

Ei kai uusiin kaivoihin ainakaan suositella mihinkään mitään massoja, joten olen vähän skeptinen onko sellaiselle tarvetta. Kiilarengas ja mahdollinen korokerengas tiivistyy ihan sillä tiivisteellä. Onko aiemmin ollut toisin? Josta päästäänkin varsinaiseen asiaan - onko tuo kuvan harmaa rinkula kiilarengas vai tiiviste? Toivottavasti ensimmäinen, muuten koko kiilarengas uupuu. Ainakin uusissa vieserin kaivoissa kiilarengas on valkea ja tiiviste harmaa, siksi rupesin ihmettelemään.

 

[kibe]

Milläs tavoin tommonen siniraitaputki saadaan liitettyä komposiittiputkeen? Meillä on taloon kotisunin toimesta tehty putkien uusinta ja ovat jotain saksalaista komposiittiputkea, tarvii vissiin juuri omanlaiset puristustyökalut joita ei ainakaan eräältä putkifirmalta löytynyt, oli vaan uponorin putkille valmius.

Kotisunin putkista en osaa sanoa, mutta kai se selviää soittamalla sinne. Sitten varmaan löytyy leuatkin. Jos ei löydy ja lähellä on kierreliitin tai sulku, siihen toki saa liitettyä siniraidasta vaikka uponorin komposiitilla.

 

[Josef]

Kotisun käyttää belgialaista Henco:a ainakin melkein minuutin googlaamisen perusteella.

 

[ramram]

Tota ylempää rakoa kansiston alla ei kuulu kitata, sehän estäis veden valumisen laastien päältä / laatanalusvedet.

Niin mitkä vedet?

 

[masaf2]

^^Eihän se saneerauslaasti/saumalaasti mitään vedenpitävää ole, vesieristeen päällä laattojen allakin siirtyy kosteus. Kerafiberin ohjeissa + RT-korteissa + VTT-sertifikaatissa Masa-liimamassa kiilarenkaan/korokerenkaan alasaumassa.

 

[ramram]

Josta päästäänkin varsinaiseen asiaan - onko tuo kuvan harmaa rinkula kiilarengas vai tiiviste? Toivottavasti ensimmäinen, muuten koko kiilarengas uupuu. Ainakin uusissa vieserin kaivoissa kiilarengas on valkea ja tiiviste harmaa, siksi rupesin ihmettelemään.

Näyttäisi olevan kiristysrengas jonka päälle on sivelty (harmaa) vedeneriste. Juuri laatoitin saunan lattian ja kuivakaivo näyttää juuri tuolta paitsi että ylipursunneen kiinnityslaastin tasasin sormella tuon metallikehyksen ja vedeneristeen väliin. Kiinnityslaastihan ei mitään tiivistä eli kosteus pääsee tarvittaessa poistumaan metallikehyksen alta. Kiristysrenkaan alapuolen ajattelin tiivistää sopivalla massalla ettei kosteus pääse kaivolaipan alta nousemaan betonipinnalle jos se kaivolaoppa aikojen saatossa pääseekin kuivahtamaan irti tms.

 

[ramram]

^^Eihän se saneerauslaasti/saumalaasti mitään vedenpitävää ole, vesieristeen päällä laattojen allakin siirtyy kosteus. Kerafiberin ohjeissa + RT-korteissa + VTT-sertifikaatissa Masa-liimamassa kiilarenkaan/korokerenkaan alasaumassa.

Joo kosteus kyllä. Vedestä tuli mieleeni että ei siellä nyt ihan vesi virtaa.

 

[Kvarkki]

Miksi hitossa sen kiristysrenkaan päälle sitä vedeneristystä on sivelty Allahan sen pitäisi olla?

 

[penttip]

Miksi hitossa sen kiristysrenkaan päälle sitä vedeneristystä on sivelty Allahan sen pitäisi olla?

Tuossa yllä videolla näkyy tuo kiillon systeeni. Näköjään rengas laitetaan paikalleen heti vesieristyslaipan asennuksen jälkeen ja sivellään päälle. Myös tuo massan laitto näkyy.. jota pidän kyllä vähän outona, koska tietävät itsekin ettei se siellä pysy, eikä tosiaan esim kaivon asennusohjeissa ole mitään massoja...

 

[Kvarkki]

Vieserin kaivon pistin tekniseen tilaan ja ostin niiden sikahintaisen vahvikekumin tms. siihen ympärille vesieristeeseen upotettavaksi. Tuon videon perusteella käytetyt pennoset ei harmita enää yhtään. Ihme virittelyä vaikka Vieserin kaivolta tuokin siellä pohjalla näyttää. Kai tuon liimamassan on tarkoitus varmistaa, että kosteutta ei päädy vesieristeen reunan alle? Jos vaikka kiilarengas on vähän sinnepäin asennettu?

 

[masaf2]

Joo kosteus kyllä. Vedestä tuli mieleeni että ei siellä nyt ihan vesi virtaa.

Voi sekin virrata jos on tarpeeksi huonosti tehty eli rakoja jossa kapillaarisesti menee. Voi yllättäen mennä vaikka lattia- ja seinälaatan saumasta pitkänkin matkan laattojen alla ja kuseksii sitten jossain toisessa päässä kylppäriä vettä vaikka saumasta laatan päälle. Jopa tapauksia, jossa nousee seinää pitkin seinälaatan alla...

 

[jinx1980]

Miksi videossa kaivolaipan vasemman reunan "lipare" jätettiin kaksinkerroin kun oikealla puolella se taitettiin takas suoraks kun siihen oli ensin sivelty keramixia?

EDIT: olin puusilmä...

 

[ramram]

Miksi videossa kaivolaipan vasemman reunan "lipare" jätettiin kaksinkerroin kun oikealla puolella se taitettiin takas suoraks kun siihen oli ensin sivelty keramixia?

Eihän jätetty?

Tuossa näyttäisi olevan muuten kahta koulukuntaa; toiset sivelee ensin vedeneristeen ja sitten vasta kiristyrengas paikalleen ja toiset laittaa jälkeenpäin tuon vedeneristeen.

 

[jinx1980]

Eihän jätetty?

No eipä jätettykään, kohdassa 2:39 tulee "puhdas" raita eli tossahan se kääntyy...

 

[teppo mörkö]

keittiön hana ”vuotaa”, mutta ei koko ajan. eli hanasta lirahtaa pieni määrä (n. ruokalusikallinen) vettä lavuaariin pari kolme kertaa vuorokaudessa. peltilavuaarin pudotessaan vesi pitää sen verran ääntä että muuten hiljaisessa talossa sen kuulee hyvin. määrä on pieni eli sinänsä se ei sinänsä haittaa, mutta mistä ihmeestä tämä johtuu? etenkin kun epäilen että kylppärin suihku tekee samaa... hanat ei vuoda eikä tiputa jatkuvasti. ainostaan noita yksittäisiä lirahduksia.

voiko vesijohdossa olla niin paljon paineenvaihtelua jostain syystä että pieni määrä vettä tulee ylipaineesta läpi? vai jotain ihan muuta.

 

[Kvarkki]

Pystytkö näkemään järjestelmän paineen jostain? Ei kuulosta kovin hyvältä, että hana tai hanat antavat piirissä periksi. Toki jos ne ovat vuodelta miekka ja kilpi, niin jonkunnäköistä kulumaa voi olla.

Käyttöveden lämmitys kasvattaa veden tilavuutta ja tämän kasvaneen tilavuuden pitäisi vuotaa hallitusti pois. Nykyaikaisissa koneistoissa tämä on siististi huomioitu, mutta esim. vanhassa öljykattilassani oli pelkästään kuumalla puolella varoventtiili piirissä, joka sitten valutti ylimääräiset pois. Vastaava varoventtiili voi olla sinulla rikki. Huomasin itselläni sen rikkoutumisen vasta siinä vaiheessa, kun korvasin osan isoista rautaputkista uudella 15 mm putkella. Varo alkoi vuotamaan jatkuvasti, ilmeisesti vanhojen putkien tilavuus ja lämmönsitomiskyky oli ollut sen verran parempi, että piiriin ei ehtinyt muodostua liikaa painetta varon laukaisemiseen. Varon alla oleva ämpäri pysyi tyhjänä. Uusitulla varoventtiilillä järjestelmä tuotti sen normaalin litran tms. vuorokaudessa ylijäämävettä ämpäriin käyttöveden lämmityksen takia.

Toinen vaihtoehto lienee, että sinulla ei ole paineenalenninta piirissä ja vesilaitokselta tulee suoraan täysi paine. Itselläni oli lähes 10 bar vesilaitokselta ennen paineenalentimen asentamista. 4 bar lienee normaali sisäverkoston paine.

 

[Meisseli]

hanat ei vuoda eikä tiputa jatkuvasti. ainostaan noita yksittäisiä lirahduksia.

Millainen juoksuputki hanassa on? Jos siinä on joku sellainen joka tekee mutkan yläkautta, niin voisiko tuo selittyä ihan vaan hanan pienenä vuotona? Sitä kertyy pikkuhiljaa juoksuputkeen ja kun vettä on tarpeeksi, niin se vihdoin pääsee sen ylimmän kohdan yli ja lirahtaa lavuaariin. Veden pintajännitys voisi saada aikaan sen, että tiputus ei ole tasaista vaan tulee tuollaisina pieninä "annoksina".

 

[maustevoi]

Edelleen saman toistoa.
Sain nyt haltuun taas muutamia asiakirjoja/toteutuksia niistä kavereista, ketkä on vetäneet iv-kanavan lattian alla ja jotenkin ulos. Eli välttyvät toisin sanoen aktiivihiilisuodattamien vaihdolta ja mahdollisesti hiljaisempi tuuletin.

Alla havainnekuvat.

Mahdollista on myös viedä lattian alla väliseinän läpi "hukkatilakohtaan" noin 254cm matka ja koteloida siitä katolle kohtuu siististi

Tuo ylempi on oman talon mitat, eli ulkoseinän keskikohtaan on LT keskikohdasta 295cm vaakapituutta, ja vastaavasti kantavaan väliseinään 225cm, jos vetääkin siihen.
Tuossa kohden ollaan talossa ns. harjan kohdalla, eli huonekorkeus (sisällä) on 4m luokkaa ja "ulkoa katsottuna" noin 6m.

Toinen alla oleva kuva on yhden toisen toteuttama järjestely, siinä he vetävät koteloinnissa ulos wc:nkautta katolle.

"
BORA Basic -järjestelmässä, jossa on rajaton induktiokeittotaso BFIA, voidaan yhdessä ylimääräisen ULIE-kanavatuulettimen kanssa käyttää 10 metrin pituista poistoilmakanavaa.

BORA X Pure-, BORA Pure- ja BORA Basic -järjestelmien yhteydessä poistoilmakanavan pituus voi olla enintään 6 metriä.
https://www.bora.com/fileadmin/downloads/97_manual_fi_fi7512.pdf , Usein Kysyttä
"

En ole ammattilainen missään nimessä, mutta kiinnostaa kuitenkin tuon toteuttaminen koska osa ihmisistä niin tekee ja empiirisen havainnon mukaan ne ovat niitä henkilöitä, jotka ovat suunnitelleet taloaan kauemmin kuin suurin osa asiakkaista.
-
A: Alas tasosta noin 100cm, kääntö lattian alle --> 225cm matka väliseinään --> ulos katolle joku 6m
B: Alas tasosta noin 100cm, kääntö lattian alle --> ulkoseinään 295cm --> ulos katolle joku 6m
C: Alas tasosta noin 100cm, ulos kokonaan talon ulkopinnan ulkopuolelle joku 5m matka esim ja tötteröstä ulos tms.
D: Alas tasosta noin 100cm, vieti väliseinän läpi sellaiseen nurkkaukseen 260cm, johon voidaan kohtuullisen siististi toteuttaa kotelointi ja ulosvienti (alaslaskun puolella ja ns. nurkassa).
--
Häiritsee itseä valtavasti, että jotkut vetää lattian alla ulos tuon.. kai se on parempi ratkaisu, vai miksi ne niin tekee?

Onko kommentteja näiden mittojen kanssa? Voiko suunnittella ulos vietäväksi järkevästi vai tuleeko matkoista liian pitkiä ja järjstelmä ei toimikaan halutulla tavalla?
Ilmeisesti suositellaan 200mm paksua kavanaa (väh 160), mutta tuleeko sen silloin olla nimenomaan pyöreä vai voiko se olla "hieman suorakulmiomainen) - mietin vaan, että mahtuuko väliseinään (15cm) ollenkaan vaikka yrittäisikin sinne vai onko kehitettäv jokin muu taktiikka. Kotelointikaan tuskin erityisen hyvältä nättää, mutta