Kysy LVI:stä

[kibe]

Ohjesäännön mukaan toki termostaattia suositellaan eteenpäin, mutta onko joku oikeasti nähnyt suuria eroja kahden patterin välillä joista toisen termostaatti sojottaa alas tai ylös? Jos patterit ei lämpene oikein, yleensä se syyllinen kuitenkin löytyy venttiilistä. Tai jumissa olevasta termostaatista.

 

[Lumimies]

Kyllä, eräs emäntä halusi olohuoneen radiaattoreiden termostaatit alaspäin. Joutui myöhemmin käännättämään takaisin sivulle (koska ei halunnut irtoantureita). Tämä siis kuultu suoraan tuolta emännältä. Termostaatti noissa tapauksissa tulee liian lähelle lämmönlähdettä.
Joitakin muita tapauksia olen kuullu. Toinen virhehän on vetää verhot/sohva siihen termostaatin eteen/päälle.

 

[Falconi]

Mulle on tullut vastaan myös kun on ollut ylöspäin termari niin ei oo toiminu, käännettiin alas ja se autto. Toisaalta jos kyseessä on huone jota ei pahemmin aurinko lämmitä tai ole muuta lämmönlähdettä niin sen termarin voi varmaan hyvillä mielin sitten korvata käsisäätönupilla.

 

[Cocnag]

Pitäis maalämpöpumppua päivittää, onko joku tilannut/hakenut ulkomailta?

 

[puik]

Mikä mahtaa olla odotettava käyttöikä käyttövesivaraajalle? Entä sähkökattilalle? Muistan lukeneeni, että olisi 30 vuotta? Nykyiset on 15v vanhat ja mietin laittaisiko kaikki uusiksi lämpöpumppupäivityksen yhteydessä vai rinnalle.

Kaukoran/Jäspin sähkökattilassa on joitain osia mitä voi joutua vaihtamaan, ja menikin jo kontaktori ja jokin rele, joista selvisi 250e töineen. Pahempaa ei kuulemma pitäisi olla odotettavissa?

Entä käyttövesivaraaja? Myöskin Kaukora VLM300. Onko odotettavissa että hajoaisi ennen aikojaan? Onko mahdollisesti korjattavissa jos kilahtaa vai vaihtaako koko pytty sitten?

E: Pienellä googlauksella selvisi, että käyttövesivaraajan vaihtoa kannattaa alkaa miettiä 15-20v paikkeilla.

 

[Illotus]

Nykyisestä huushollista meni varaaja noin 25v ikäsenä, alkoi vuotaa kaarella yläosastaan. Toki vähempo huoli jos kaivollisessa tilassa.

 

[kibe]

20v on suurimmalle osalle vesikalusteista laskettu kestoikä, mutta osa kestää 50v, osa 5v. Turha niitä on sinällään huvikseen uusia, jos ei siltä tunnu. Kuitenkin suht nopea uusia jos kaupungissa asuu ja putkari saa uuden samantien tai seuraavalle päivälle.

 

[Illotus]

Saako viemärin tuuletusputkessa olla vaakavetoja yläpohjassa matkalla katolle?

 

[GJ]

Saako viemärin tuuletusputkessa olla vaakavetoja yläpohjassa matkalla katolle?

Saa, kunhan on kaadolla tehty, lämpöeristetty eikä liian pitkä veto.

 

[Lumimies]

Tuota en muista että pituus olis tuuletusviemärillä rajattu. Huomioitavaan on se että tuloilmalaitteisiin on suojaetäisyyksiä.

 

[Mongolian presidentti]

Asun 70-luvulla rakennetussa 1-kerroksisessa tasakattoisessa talossa. Ilmavaihto on painovoimainen. Takan hormipellin ja jonkun ikkunan avaamalla on hyvin pystynyt tuulettamaan sisäilmaa. Nyt kuitenkin takka vähän aikaa veti ilmaa ja sen jälkeen alkoi puhaltamaan voimalla sisälle. Luin että hormi pitäisi kuivattaa ja lämmittää. Eli auttaisko, jos laittaisi vaikka muutaman kynttilän takkaan palamaan muutamaksi tunniksi? Auttaako se hormia vetämään paremmin vai onko jossaon muualla vikaa? Takkasydäntä en ole hankkinut niin takka ei ole ollut juurilaan käytössä.

 

[takke]

Laitoin letkun suoraan varaajasta pulloon. Yön aikana meni taas n. 3dl, mutta pullossa ei ollut oikeastaan ollenkaan vettä. Täytyy kokeilla vielä sulku laittaa kiinni ennen varaajaa yöksi.

Unohtui tänne vastata, mutta täällä johtui tuo veden "häviäminen" rikkinäisestä takaisiniskuventtiilistä heti vesimittarin jälkeen. Vettä siis pääsi valumaan takaisinpäin kaupungin verkkoon. Tämä näkyi mittarissa pienenä pykältämisenä takaisin päin aina silloin tällöin. Nyt ruittii varaajakin allensa kun ei pääse paineet karkuun.

 

[maustevoi]

Kumpi toteutus on parempi, jos ei ole rahasta kiinni.
Liesituuletin tasossa, esim. Bora-Pure

A) Aktiivihiilellä huoneilmaan

B) Vedetään lattian alla valussa rosteriputkessa noin 2,4m väliseinän sisään, josta suunta ylös ja katon läpi. Huippuimuri katolla avustamassa?

Mitä riskejä tai hyötyjä sisältyy kumpaankin vaihtoehtoon?

Kumman ottaisit omaan kotiisi?

 

[kibe]

Tietysti aina katolle jos mahdollista. Nuo aktiivihiilisuodattimet ei yllä samaan tehoon huipparin kanssa. Nuo on enemmänkin aina kakkosvaihtoehtoja kun mahdollisuutta huippariin ei ole, esim. kerrostalossa. Ainoa hyvä puoli on tietysti vaivattomuus, kun mitään putkia ei tarvitse vetää. Huonoja puolia on sitten enemmänkin. Suodattimen vaihto, edellä mainittu tehottomuus, kuka haluaa keittiöön puhaltimen joka puhaltaa enemmän tai vähemmän puhdasta ilmaa riippuen kuinka ahkerasti ostelee kalliita suodattimia. Huipparilla saa toki lisäksi hommasta melko äänettömän jos valitsee moottorittoman liesikuvun jolla vaan ohjaillaan huipparia.

 

[Pakana]

Kumpi toteutus on parempi, jos ei ole rahasta kiinni.
Liesituuletin tasossa, esim. Bora-Pure

A) Aktiivihiilellä huoneilmaan

B) Vedetään lattian alla valussa rosteriputkessa noin 2,4m väliseinän sisään, josta suunta ylös ja katon läpi. Huippuimuri katolla avustamassa?

Mitä riskejä tai hyötyjä sisältyy kumpaankin vaihtoehtoon?

Kumman ottaisit omaan kotiisi?

Mä en kyllä valuun liesituulettimen putkea upottaisi, tai ainakin se pitää olla jotenkin järkevällä tavalla puhdistettavissa. VArsinkin tuollaiseen montuun kerääntyy kyllä kaikki ylimääräinen paska, ja liesituulettimen putkisto on usein melko töhkäinen, vaikka kuinka pitäisi suodattimista huolen.

 

[delerium]

Tietysti aina katolle jos mahdollista. Nuo aktiivihiilisuodattimet ei yllä samaan tehoon huipparin kanssa. Nuo on enemmänkin aina kakkosvaihtoehtoja kun mahdollisuutta huippariin ei ole, esim. kerrostalossa. Ainoa hyvä puoli on tietysti vaivattomuus, kun mitään putkia ei tarvitse vetää. Huonoja puolia on sitten enemmänkin. Suodattimen vaihto, edellä mainittu tehottomuus, kuka haluaa keittiöön puhaltimen joka puhaltaa enemmän tai vähemmän puhdasta ilmaa riippuen kuinka ahkerasti ostelee kalliita suodattimia. Huipparilla saa toki lisäksi hommasta melko äänettömän jos valitsee moottorittoman liesikuvun jolla vaan ohjaillaan huipparia.

Makuasioita, mutta on olemassa keittotaso-liesituuletin yhdistelmiä joissa on astianpesukoneessa pestävät suodattimet. Voipi tutustua esim. AEG:n malleihin. Olen itse ollut erittäin tyytyväinen ja helpotti paljon keittiösuunnittelua kun ei tarvinnut mitään rumaa tötteröä laittaa saarekkeeseen.

 

[kibe]

Makuasioita, mutta on olemassa keittotaso-liesituuletin yhdistelmiä joissa on astianpesukoneessa pestävät suodattimet. Voipi tutustua esim. AEG:n malleihin. Olen itse ollut erittäin tyytyväinen ja helpotti paljon keittiösuunnittelua kun ei tarvinnut mitään rumaa tötteröä laittaa saarekkeeseen.

Kaikissa noissa, myös huipparilla toimivissa on astianpesukoneessa pestävät rasvasuodattimet, mutta aktiivihiilisuodatin noiden jälkeen huoneeseen puhaltavissa poistaa ruuan hajuja sen mitä pystyy.

 

[maustevoi]

Tötterö ei ole vaihtoehto.

Mietin lähinnä, imeekö ulos tarvittavasti jos matka lähtee irrallisen saarekkeen päältä ja nimenomaan vietäisiin lattian alla (koska ei muuten voi viedä siististi) väliseinään.. Tuleehan siihen kaksi ns. 90 asteen mutkaa.

 

[Illotus]

Jos tuloilmakanavat kondenssieristetään jäähdytyksen takia, niin pitääkö myös tuloilmakanavissa olevat äänenvaimentimet kondenssieristää vai onko äänieriste myös kondenssieriste?

 

[taikamuki]

Kaikissa noissa, myös huipparilla toimivissa on astianpesukoneessa pestävät rasvasuodattimet, mutta aktiivihiilisuodatin noiden jälkeen huoneeseen puhaltavissa poistaa ruuan hajuja sen mitä pystyy.

Meillä on Savon tasosta nouseva tuuletin aktiivihiilisuodattimella, sen aktiivihiilisuodattimenkin voi valmistajan mukaan pestä koneessa viisi kertaa. Uusi suodatin tohon malliin maksaakin 160€, ei kyllä ymmärrä mikä siinä maksaa.

Meteliähän toi pitää jos haluaa että se niitä käryjä imee. Huippu-imurilla toimiva on käytännössä äänetön ja kuvun sijaintikin on optimaalisin lieden päällä. Mut eipä tännekään sellainen oikeen tuohon saarekkeen päälle istuisi.

 

[kibe]

Meillä on Savon tasosta nouseva tuuletin aktiivihiilisuodattimella, sen aktiivihiilisuodattimenkin voi valmistajan mukaan pestä koneessa viisi kertaa. Uusi suodatin tohon malliin maksaakin 160€, ei kyllä ymmärrä mikä siinä maksaa.

Meteliähän toi pitää jos haluaa että se niitä käryjä imee. Huippu-imurilla toimiva on käytännössä äänetön ja kuvun sijaintikin on optimaalisin lieden päällä. Mut eipä tännekään sellainen oikeen tuohon saarekkeen päälle istuisi.

Tuntuu, että aktiivihiili maksaa ihan joka laitteessa oli sitten ilmanpuhdistin tai liesituuletin. En tiedä miksi. Ei se varmaan aineena älyttömän kallista ole, mutta joka koneessa on eri muotoinen, eri kehikolla oleva filtteri joilla valmistajat sitten tekee voiton?

 

[Lumimies]

En itse kyllä ottaisi enään aktiivihiilellä olevaa kupua/liesituuletinta jos vaan ei pakolla tarvitse, tietysti onhan tuokin parempi kuin ei mitään. Tuohonkin omaan maksaa 50-60e pari (tarvitsee olla 2) ja vaihtoväliä pitäisi olla max 6kk. Jonkin verran kerännyt rasvaa niihin kohtiin mihin tuo puhaltaa ulos, varsin mukava ruiskurapatussa katossa. (Pitäisi tuokin laitos taas tehoputsata, prkl)

Miksi Maustevoille tötterö ei ole vaihtoehto?
Mistään lattian kautta en lähtisi kierrättämään, tuommoinen alalenkki kerää mukavasti kaikki rasvat pohjalleen.

 

[maustevoi]

Aktiivihiilisuodattamien hinta ei minuakaan innosta. Siksi mietinkin, vetäisikö valussa lattian ali ja väliseinässä katolle?

Edellä mainitulla tavalla näyttää toimivan "kaikki ketkä enemmän miettii jo suunnitteluvaiheessa", mutta mietin niitä mutkia, että ovatko riski tai virhe? Paloeristäähän se pitää.



Tötterö peittää avoimessa tilassa näkyvyyttä jne. Sopii joihinkin tiloihin, mutta ei meille.

 

[Falconi]

Ei ne mutkat itsessään ole, lähinnä se että mistä pääsee puhdistaa kanavan. Jos olisi tuulettuva-alapohja niin sinne saisi puhdistusluukun. Itse tekisin siten, että laittaisin kaadolla valun alle sen putken ja ja sinne matalampaan päähän puhdistusluukku siten että pääsee kattoo ja tarvittaessa putsaa kanavan.

 

[maustevoi]

Noissa kuulemma ainakin Jukka Talo on ainakin tarjonnut (rahasta) noita puhdistusluukkuja just tuulettuvaan alapohjaan, mut meillä kallioinen tontti eli maanvaraista laattaa luvassa erittäin todennäköisesti.

Saiskoha noihi sitte jotain puhdistusluukkua jotenkin muuten, tai sitten jollain "ammavehkeillä" käy joku yritys joskus x aikavälein puhdistamassa?

 

[Falconi]

Esimerkiksi heti siihen kun se menee lattian sisään. Jos on pitkä matka niin siihen myös mistä se nousee väliseinään. Itse varmaan tekisin niin, että siihen päähän missä se lieskari on niin laittaisin lattian alle t-haaran ja tulpan toiseen päähän niin mahdollinen rasva/paska valuisi sinne t-haaran "kuppiin" ja sitten siihen ennen ku menee lattiaan niin puhdistusluukku. Ja tietysti kanava viettämään sinne t-haaraa kohti.

 

[skude]

Itse menisin huoneilmaan palauttavalla aktiivihiilisuodattimella. Turvallisempi valinta monessakin mielessä, äänitaso todella matala vaikka ei ole erillistä huipparia ja säästää paljon aikaa kun ei tarvii kanavia viedä katolle.

Huippariversion kun tekee niin kannattaa tehä 160mm kanavalla (valmistajan ohjeiden mukaisesti), huolehtia ettei kanavasta tule u-käyrää johon mahdollinen vesi voi jäädä seisomaan, huollettavuus koko kanaviston osuudella, poistoilman kompensointi aiheuttaa haasteet, 186l/s poistoilmavirta pitäisi pystyä kompensoimaan, ettei tule alipaine asuntoon.

Oma valinta oli huoneilmaan palauttava. Ei ole kaduttanut. Samalla säästyi rahaa noin 1500e.

 

[m11k0d44]

Nyt joku itseäni näissä asioissa fiksumpi voisi vähän opastaa. Asun 30m2 vuokrayksiössä ja tulen varmaan asumaan vielä aika pitkään, kylppäri on iso ja keittiö taas hävyttömän pieni. Keittiöön ei mahdu astianpesukonetta eikä liitäntää olekaan... Kylppärin seinässä on sentään yksi liitäntä pesukoneelle (venttiilillä suljettava/avattava,1/2" ulkokierre) ja tässä liitännässä onkin ollut jo pitkään pyykinpesukone iloisesti kiinni. Noh, lopulta oli pakko hankkia se astianpesukone ja nyt tuollainen pöytätasomallinen Boschin astianpesukone on sovitettu kätevästi kylppäriin pyykinpesukoneen viereen. Sisäänajettu, ja pelittää ongelmitta. Ongelma on kuitenkin se, että kun haluaa käyttää toista näistä laitteista, täytyy toisen laitteen liitäntäletku kiertää pois tieltä ja vaihtaa toisen laitteen letku tilalle. Sekä pyykinpesukoneeseen että astianpesukoneeseen sopii samanlainen vahvistettu PEX-letku, toisessa päässä 1/2" ja toisessa päässä 3/4". Kysymys onkin, onko tuollaista yksittäistä seinässä olevaa laiteliitäntää mahdollista rationaalisella tavalla jakaa useammalle laitteelle? Jollain adaptereilla, jakajilla ja venttiileillä? Ajatuksia puolesta ja vastaan?

Itseasiassa kokeilinkinjo edeltävästi jakaa tuota liitäntää kahdeksi urosliitännäksi alla olevassa linkissä olevaa adapteria muistuttavalla kappaleella, erona siis se että omassa adapterissani toinen T-liitoksen suoran/pitkän osan liitännöistä on sisäkierteinen.

T-liitos

Ulkokierre, kromattua messinkiä, CW 602 N. Paineluokka PN 16.

www.biltema.fi

Liitin siis T-kappaleen kylpyhuoneen seinässä olevaan, alaspäin osoittavaan 1/2" ulkokierteeseen niin, että T-kappaleesta jäi liitäntöjä varten vapaaksi alaspäin sekä 90asteen kulmassa horisontaalisesti osoittavat 1/2" ulkokierteet. Näihin molempiin liitin laitteiden omat 1/2" sisäkierteiset PEX-letkut ja avasin kylpyhuoneen seinän venttiilistä veden tulon. Alaspäin osoittavassa liitännässä ei ollut ongelmia havaittavissa mutta tuo 90 asteen horisontaalinen liitänntä vuoti vaikka yritti mitä. Osaako joku selittää mistä tässä on kyse? Liittykö tämä jotenkin veden paineeseen tai virtausvastuukseen tjsp?

...Niin ja tiivistin liitännät tietysti mahdollisimman huolellisesti, kokeilin sekä teflonteippiä että hamppua+kittiä.

 

[kibe]

Letkuja ei liitetä hampulla tai teipillä eikä niistä ole kuin haittaa. Irtonaisen letkuliittimen tarkoitus on puristaa tiiviste liitintä vasten ja jos liitin ei ole tiukasti kiinni/tiiviste ehjä, ihan sama onko siellä hamppua tai teippiä välissä. Näitä käytetään vain kiinteissä osissa joissa sisäkierteinen osa kierretään ulkokierteiseen eli esim tuossa t-haaran kytkemisessä. Riittääkö tuon t-kappaleesi kierre siihen, että letkuliitin pyörii pohjaan asti ja olihan siinä ehjä tiiviste?

 

[Kvarkki]

Itsellä ainakin, jos tuollainen letku on vuotanut, niin joko tiivistekumi on puuttunut välistä tai vanhuuttaan kovettunut. Tai sitten ollut sellainen "pahvinen" paska. Rautakaupasta uudet sopivan kokoiset kumitiivisteet, teipit ja hamput hemmettiin, uusi yritys. Sinällään mitään syytä tuossa ei ole miksi ko. järjestely ei toimisi.

 

[Lumimies]

Luultavasti puserrusliittimen runko (ihan sen takia koska en muista että olisi muilla kuin IMI/TA:lla sk-uk-uk teikkaa) jolloin ulkokierteen pää on "leikkaava"/terävä (helmen takia viiste sisällä) eikä tasainen , kumitiiviste (tapahtuu myös massatiivisteillä, vaikkakin ei ole niin herkkiä) leikkaantuu/ajaantuu välistä pois. Nuo kytkentäletkut vaativat että vastapinnassa on tarpeeksi tasainen ja paksu seinämänpaksuus.

 

[penttip]

Jouduin purkamaan ala- ja yläkerran välisen nousuviemärin, joka on normaalia 110 millin muoviputkea. Liitokset oli purkaessa ihan napakoita, mutta nyt kun rupesin laittamaan viemäriä takaisin, tuntuu muhvit varsin löysiltä. Uskaltaako noita käyttää uudestaan, vai haenko rautakaupasta uudet? Ikää on noin 15 vuotta.

 

[Kutvonen]

Jouduin purkamaan ala- ja yläkerran välisen nousuviemärin, joka on normaalia 110 millin muoviputkea. Liitokset oli purkaessa ihan napakoita, mutta nyt kun rupesin laittamaan viemäriä takaisin, tuntuu muhvit varsin löysiltä. Uskaltaako noita käyttää uudestaan, vai haenko rautakaupasta uudet? Ikää on noin 15 vuotta.

Jos viemäri on ehjä niin voihan noita uudelleen käyttää. Käyttöikää pitäisi vielä olla. Kannattaa ainakin tiivisteet vaihtaa jos vaan sen mallisia osia, joissa tiivisteet ylipäätänsä voi vaihtaa. Eipä varmaan mahdottomia maksaisi kokonaan uudet viemäritkään.

 

[Lumimies]

Jos on Upon osia/putkea niin pelkkiä tiivisteitäkin saa rautakaupasta. Itse kyllä vaihtaisin tiivisteet vaikka onhan sitä 30v vanhoihiinkin muhveihin liitytty ilman ongelmia (ilman tiivisteiden vaihtoa).

 

[penttip]

Seuraava kysymys.. millaisia ratkaisuja voi tehdä, jos pex-putki jää vajaaksi? Kyseessä on lattiakaivollinen wc tila, ja putki kyllä yltää tilaan asti, mutta ei oikealle puolelle pöntölle asti. Haluaisin välttää pintavetoja. Yhdelle seinustalle tulee kiinteä pöytä/kaappirakenne, jonka taakse pystyy piilottamaan kaikenlaista, ja nykyinen putki yltää tuonne seinustalle. Yksi vaihtoehto lienee laittaa kaksi hanakulmarasiaa vierekkäin ja kytkeä ne yhteen liitosletkulla. Toinen vaihtoehto voisi olla jonkinlainen vesieristetty syvennys seinään (puurunko) ja päälle peitelevy/tarkistusluukku. Oikea ratkaisu olisi tietty vaihtaa putki ja jatkaa suojaputkea holkilla, mutta se on niin pitkä ja todennäköisesti tiukilla mutkilla, ettei huvita edes yrittää, tulee helposti isompi remontti.

 

[Lumimies]

Vaihtaisin silti virtausputken (vaikkakin tuon suojaputkenkin jatkaminen on rakenteissa ei ole suositeltua), lämmittää sitä vanhaa putkea ja käyttää vanhaa pexiä vetarina, toinen vetää ja toinen työntää.. Mutta jos tuo tulee katosta niin sinne vaan liitos ja tarkastusluukku kohdalle.

 

[kibe]

Vaihtaisin silti virtausputken (vaikkakin tuon suojaputkenkin jatkaminen on rakenteissa ei ole suositeltua), lämmittää sitä vanhaa putkea ja käyttää vanhaa pexiä vetarina, toinen vetää ja toinen työntää.. Mutta jos tuo tulee katosta niin sinne vaan liitos ja tarkastusluukku kohdalle.

Toinen mahdollisuus olis vuodonilmaisin jos putki tulee alaspäin

En oikein tuosta kuvauksesta tajunnut kuinka paljon jää lyhyeksi ja mitä siellä tilassa on avattu vai onko vaan muuteltu järjestystä tms? Pari kuvaa selventäis aina enemmän kun 10 sanaa.

 

[jjaaskel]

Vaihdettiin keittiöön uusi pesuallas ja sen myötä hana (Oras Aventa) oli irti ja laitettiin tskaisin, hana toimii muuten ok, mutta kun vettä laskee niin kuuluu sellainen "ujeltava" ääni, onko ideoita mistä tuo voi johtua?

 

[kibe]

Vaihdettiin keittiöön uusi pesuallas ja sen myötä hana (Oras Aventa) oli irti ja laitettiin tskaisin, hana toimii muuten ok, mutta kun vettä laskee niin kuuluu sellainen "ujeltava" ääni, onko ideoita mistä tuo voi johtua?

Säätöosan vaihdolla ratkeaa. Toki se on putkarin ratkaisu kun kaikki pitää hoitaa nopeasti. Tarkan markan miea voisi tietysti kokeilla ensin puhdistaa säätöosan. Sulut kiinni tietysti ennen osan irroitusta. Yleensä tuo tulee oraksen hanoista nimenomaan kuumaa puolta käyttäessä.

 

[penttip]

Toinen mahdollisuus olis vuodonilmaisin jos putki tulee alaspäin

En oikein tuosta kuvauksesta tajunnut kuinka paljon jää lyhyeksi ja mitä siellä tilassa on avattu vai onko vaan muuteltu järjestystä tms? Pari kuvaa selventäis aina enemmän kun 10 sanaa.

Pari metriä jää vajaaksi. Seinät on purettu rungolle, eli voi tehdä mitä tahansa. Taidan tehdä seinälle koolauksen syvyisen syvennyksen, johon laitan tarkastusluukun Tuon voisi sutia vedeneristeellä siten, että mahdollinen vuoto valuu vessan puolelle. En ole vielä päättänyt vesieristänkö seiniä muuten vai pelkän lattian, mutta tuon lukkun kohdalta sitten toki lattialle asti. Koko komeus jää kiinteän kalusteen taakse piiloon.

Minulla PEX putket kulkee pääasiassa alakerran alaslasketussa katossa. Tuntuu 15 vuodessa mennen suojaputket melkoseksi haperoksi varsinkin kun reitityksiä ja tuentoja ei ole tehty kaikilta osin riittävällä tarkkuudella, pari viallista suojaputkea olen löytänyt ja korjannut. Tuonkin vuoksi en halua alkaa puskemaan uutta putkea suojaputkeen, koska on olemassa riski sille että siellä jossain kohtaa matkalla on ongelma. Sinällään mielenkiintoista itse asiassa, että nyt kun kyse on yläkerran vessasta ja talon korkeimmista vesipisteistä, olisi melkein "turvallisempaa" tunkea suojaputki vaan seinän läpi kalusteen taakse ja jättää liitos vapaasti. Kun laittaa hanakulman, valuu mahdollisen liitoksen vuoto sinne suojaputkeen, joka siis saattaa olla poikki.

 

[puik]

Onko kuvan venttiili paineenalennusventtiili vai jokin muu? Sijaitsee vesimittarin jälkeen. Paine hana kiinni 6bar ja hana auki 3bar. Sopiva verkostopaine olisi ilmeisesti 4-4.5bar. Tuo on ääriasennossa eikä painetta saa suuremmaksi.

 

[Kvarkki]

Siis haluat suurentaa painetta sisäverkossa tuossa 6 barista Vai mikä tuo "hana" on? En ole katsonut paljonko omasssa paineenalentimessa painemittari on, kun hana on auki, mutta kaikki hanat kiinni painetta on se noin 4 bar. Kaupungin päästä tulee 10 bar.

 

[puik]

Hana auki paine tippuu 3:een baariin tai alle. Niin mietin onko tuo varsinainen paineenalennin vai jokin virtauksenrajoitin.

 

[not again]

Meillä tollanen vesimittarin jälkeen ja googlesta paljastui, että se on yhdistetty takaisku ja sulkuventtiili, mikä virka mahtaa moisella olla? Kumminkin pääsulku on ennen vesimittaria metrin päässä. Meiltä puuttuu kokonaan paineenalennusventtiili. Mitä jos tota nykyistä venttiiliä säätää hiukan kiinnipäin. Voiko sillä rajoittaa virtausta? Tuntuu, että hanoista tulee rajusti vettä kun avaa täysin.

https://7030deba-1936-4a23-beca-5dee9594daf5.filesusr.com/ugd/0b74d7_d772fbe148cb4655a48e25f78bb25e52.pdf

 

[Mönssi]

Yksisuuntaventtiilihän siellä, joka on pakollinen varuste. Lisäksi vesimittarin molemmin puolin pitää olla sulkuventtiili, tällä venttiillä hoituu kaksi yhden hinnalla.

3bar on ihan hyvä paine vesiverkossa, jos paine olisi yli 4 bar, niin paineenalennusventtiili olisi pakollinen.

 

[not again]

Yksisuuntaventtiilihän siellä, joka on pakollinen varuste. Lisäksi vesimittarin molemmin puolin pitää olla sulkuventtiili, tällä venttiillä hoituu kaksi yhden hinnalla.

3bar on ihan hyvä paine vesiverkossa, jos paine olisi yli 4 bar, niin paineenalennusventtiili olisi pakollinen.

Onko tämän joskus joku todennut sitten, että paine ei ole tässä talossa yli 4bar? Ostettiin siis tämä talo vähän aika sitten ja 2011 tehdyssä kuntoraportissa oli maininta korkeasta veden virtauksesta ja suositeltiin asennettavaksi paineenalennusventtiili. Tätä ei kumminkaan ole asennettu vielä tähän päivään mennessä. Missään ei siis ole painemittaria, että voisin tarkistaa paineen.

 

[Coanda]

Onko tämän joskus joku todennut sitten, että paine ei ole tässä talossa yli 4bar? Ostettiin siis tämä talo vähän aika sitten ja 2011 tehdyssä kuntoraportissa oli maininta korkeasta veden virtauksesta ja suositeltiin asennettavaksi paineenalennusventtiili. Tätä ei kumminkaan ole asennettu vielä tähän päivään mennessä. Missään ei siis ole painemittaria, että voisin tarkistaa paineen.

Suunnitteluvaiheessa vesilaitoksen liitoslausunnossa ilmoitetaan painetaso ja sen vaihteluväli. Vesilaitokselta voit tiedustella painetasoa kyllä näin jälkikäteenkin. Raja on itse asiassa 5 baria.

Jotkin laitokset ilmoittavat käyttöpaikan painetason suoraan, jotkin taas verkoston yleisen painetason, josta täytyy oman käyttöpaikan taso laskea korkoaseman perusteella.

Paineenalennusventtiili kannattaa kyllä laitattaa, vähentää vedenkulutusta ja putkiston rasitusta.

 

[puik]

Mitenkä tuo paine mitataan? Hanat kiinni vai hanat auki? Hanat kiinni paine menee 6 bariin, mutta hana auki tippuu n. 3 baariin eikä mielestäni ole kova virtaus. Kaksi hanaa auki niin hiipuu vielä enemmän.

 

[Coanda]

Mitenkä tuo paine mitataan? Hanat kiinni vai hanat auki? Hanat kiinni paine menee 6 bariin, mutta hana auki tippuu n. 3 baariin eikä mielestäni ole kova virtaus. Kaksi hanaa auki niin hiipuu vielä enemmän.

Hanat kiinni.

Mittaa vesikalusteiden virtaama, sillä sen tilanteen parhaiten näkee.

Keittiöhanasta ja suihkuhanasta pitäisi irrota 0,2 l/s. Käsienpesualtaasta 0,1 l/s.

Sekuntikello ja ämpäri käteen, tai sitten hommaat tämmöisen

Oras, 909900, Virtaamamittari

Virtaamamitttari

www.oras.com

 

[not again]

Jatkoa edelliseen kysymykseeni, eli kyselin vesiyhtiöltä tuota runkopainetta ja se oli meillä +79mvp. Jos sen muuttaa bareiksi niin se on vissiin jotain 7,7bar. Eli aika korkea ja meillä ei ole vakiopaineventtiiliä. Kuinka paljon tollanen asennus maksaisi? Jos itse hommaisi venttiilin niin se on noin 100€. Hyvä paikka ainakin löytyy suoraan ton yksisuuntaventtiilin jälkeen.