Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Joo-o, voi. Saattaa löytyä jopa asennusdokumentti (jos ne talon paperit on tallessa) mistä näkee nuo huonenumerot.
Hienosti on säästetty kun ei ole laiteltu termostaatteja (vai onkohan tuolloin -90 luvun puolessavälissä ajateltu että ei niitä tarvisi ollenkaan).

Edit: En tiedä tuosta TA:n jakotukista mutta mutuilen että messinkikorkkien alla on esisäätö piirille. Silloin noi kaikki vihreät käsisäätökorkit pitäisi olla täysin auki.
Kiitoksia vastauksesta. Pitää kaivella jos talopapereista löytyisi huoneiden numerointia. Valitettavan vähän vain on noita papereita talosta.

Jatkokysymyksenä. Mistäköhän lähtisi ihmettelemään, kun pakkaskeleillä talossa on lähes 24 astetta, ja sitten kun lauhtuu nollan tuntumaan, niin sisällä saa melkein palella. Termostaatissa on kaksi säätönamiskaa, toisesta valitaan "käyrä" ja toinen hienosäätöä. Olisiko nyt sitten liian jyrkkä reagointi lämpötilan laskiessa? Vai voiko ulkoanturi olla jotenkin huonossa paikassa, ts. missä sen kuuluisi olla?
 
Näyttäisi ylempi olevan menotukki kun mittarin mukaan lämpimämpi vesi. Meillä uponorissa esisäädöt on menopuolella, voisiko tuossakin vihreät olla kuitenkin esisäädöt? Suunnitelma tosiaan pitäisi olla missä esisäätöarvot jotta jokaiseen piiriin menee vettä ja mikä piiri on missäkin huoneessa. Eikös tossa tarroissa lue huoneet? Jos ei suunnitelmaa ole ja kääntelee niin ota ylös paljonko ja mihin suuntaan.

Mun pumpun ohjeessa jos pakkasella on kylmä niin jyrkempi käyrä, jos nollakeleillä kylmä niin hienosäätöä ylemmäs. Laita hienosäätöä ylemmäs ja jos menee pakkasella jo liian kuumaksi valitse pykälän alempi käyrä. Mikä lämmitys sulla muuten on?
 
Noita jakotukkeja on aika monta mallia, toisissa esisäätö menotukissa ja toisissa paluutukissa. Mutta yleensä noi isot korkit on käsisäätökorkkeja minkä voi korvata toimilaitteella.

Mistäköhän lähtisi ihmettelemään, kun pakkaskeleillä talossa on lähes 24 astetta, ja sitten kun lauhtuu nollan tuntumaan, niin sisällä saa melkein palella. Termostaatissa on kaksi säätönamiskaa, toisesta valitaan "käyrä" ja toinen hienosäätöä. Olisiko nyt sitten liian jyrkkä reagointi lämpötilan laskiessa? Vai voiko ulkoanturi olla jotenkin huonossa paikassa, ts. missä sen kuuluisi olla?

Luulen että kyseessä ei ole termostaatti vaan nk. Ouman jossa säädetään menoveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. En muista miten vanhoissa pystyi hienosäätämään käyrää (nykyisissä pystyy 3 tai 5 pisteen säätöön<). Toisessa noista valitaan jyrkkyys ja toi hienosäätö nostaa tai laskee tasaisesti koko käyrää.
Lähtisin laskemaan käyrää ja nostamaan hienosäätöä hieman.
Jos muistan oikein niin 3c menovedessä vaikuttaa 1c huonelämpötilassa.

Ottaa noi kaikki käsikorkit sillein että ovat juuri kierteellään jolloin ne ei pääse vaikkuttamaan säätöihin. AH1 on isoin huone, luultavasti OH (isot ikkunat tai terassinovi tms). Jotain osvittaa antaa myös suunta mihin noi lattialämmitusputket lähtee, periaatteessa ne menee järjestyksessä sillein että piirit ei mene ristiin lattiassa.
 
Jatkokysymyksenä. Mistäköhän lähtisi ihmettelemään, kun pakkaskeleillä talossa on lähes 24 astetta, ja sitten kun lauhtuu nollan tuntumaan, niin sisällä saa melkein palella. Termostaatissa on kaksi säätönamiskaa, toisesta valitaan "käyrä" ja toinen hienosäätöä. Olisiko nyt sitten liian jyrkkä reagointi lämpötilan laskiessa? Vai voiko ulkoanturi olla jotenkin huonossa paikassa, ts. missä sen kuuluisi olla?

Lähtisin laskemaan käyrää ja nostamaan hienosäätöä hieman.
Jos muistan oikein niin 3c menovedessä vaikuttaa 1c huonelämpötilassa.

En ole putkari tms, mutta sen verran tullut joskus pelattua noiden kanssa, että tämä käyrän laskeminen ja tarvittaessa (todennäköisesti tarvitsee) hienosäädön nostaminen on oikea vastaus. Olettaen siis, ettei vehkeessä tosiaan ole muita säätöjä kuin nuo kaksi, eikä sitä nyt mitään syytä epäilläkään ole.
 
Hoplaa. Rempat tehty ja sitten katsastellaan laadukasta ja viimeisteltyä tilannetta. Työn toteuttaneen paikallisen LVI-firman mukaan tämä kokonaisuus on kuulemma hyväksyttävää työnjälkeä ja että "kyllä silmä siihen tottuu".


Mikä on raadin mielipide? Allekirjoittaneen tuumailut varmaan voikin arvata.

Ei mitenkään hyväksyttävää jälkeä.

Nyt kun lämmönjako on komposiitilla niin mikäli käytössä on puu-, öljy- tai kaukolämpö niin muista laittaa / laitattaa patterin kiertovesipumppuun pintatermostaatti, joka pysäyttää pumpun jos pattereihin sattuu menemään liian kuumaa.
 
Kiitos kaikille vinkeistä. Katsotaan löysinkö oikean nupin, jotta saisi tuon yhden huoneen lämpiämään.

Kyseessä siis sähköllä lämpiävä vesi, varaajalla. Lämmittelee öisin. Pohdiskellut sitäkin, että pitäisikö tuo muuttaa jatkuva lämmitteiseksi. Niin pienet erot tuossa päivä- ja yötariffissa.

Ja kuten Lumimies tiesikin, niin tuollainen Ouman härveli tuolla on. Oli C-käyrällä. Laskin nyt B:hen, ja otin hienosäädöt pois. Katsotaan mitä lämpötilalle tapahtuu, ja sitten hienosäätöä tarpeen mukaan.
 
Mistä voisi johtua, että suihkusekoittaja "roikkuu" ja heiluu pystysuunnassa. En ole koskaan törmännyt tällaiseen heilumiseen vaikken toki ole suihkusekoittajissa roikkunut tai niitä heilutellut.
Ostettiin 2005 rakennettu rivitalo ja huomasin nyt kaksi kahden kuukauden asumisen jälkeen, että suihkusekoittaja ei ole kunnolla kiinni seinässä. Myönnän tehneeni virheen, kun en tarpeeksi tarkasti tarkastanut tätä ostohetkellä, mutta ei vaan tullut mieleen. Isännöitsijälle olen ilmoittanut (ei ole vielä vastannut mitään), mutta haluaisin mielipiteen onko kuvien perusteella riskiä kosteusvahingosta ja jos tuonne väliin on mennyt vettä, kuivuuko se vai minne se valuu? Laatan ja vesieristeen väliin? Kylpyhuoneeseen tehtiin ostohetkellä pintakosteusmittaus, mutta mitään ei löytynyt.

Onko tässä aihetta hermoiluun vai stressaanko turhia?

Olen täysin noviisi LVI- ja rakentamisasioiden kanssa.

KV-putket ovat muovia, jos sillä on jotain merkitystä. Kiitos etukäteen.
suihkusekoittaja3.jpg
Pesukoneenliitin.jpg
Suihkusekoittaja2.jpg


Myöskin pesukoneen tulovesiliitäntä heiluu pystysuunnassa. Sen tosin huomasin jo muuttopäivänä, mutta en ajatellut sen olevan vakavaa.
 
Eihän ton suojakupin ja seinän väli ikinä täysin tiivis kai ole mutta ei sekoittajan heiluakaan pitäisi.
 
Mistä voisi johtua, että suihkusekoittaja "roikkuu" ja heiluu pystysuunnassa. En ole koskaan törmännyt tällaiseen heilumiseen vaikken toki ole suihkusekoittajissa roikkunut tai niitä heilutellut.
Ostettiin 2005 rakennettu rivitalo ja huomasin nyt kaksi kahden kuukauden asumisen jälkeen, että suihkusekoittaja ei ole kunnolla kiinni seinässä. Myönnän tehneeni virheen, kun en tarpeeksi tarkasti tarkastanut tätä ostohetkellä, mutta ei vaan tullut mieleen. Isännöitsijälle olen ilmoittanut (ei ole vielä vastannut mitään), mutta haluaisin mielipiteen onko kuvien perusteella riskiä kosteusvahingosta ja jos tuonne väliin on mennyt vettä, kuivuuko se vai minne se valuu? Laatan ja vesieristeen väliin? Kylpyhuoneeseen tehtiin ostohetkellä pintakosteusmittaus, mutta mitään ei löytynyt.

Onko tässä aihetta hermoiluun vai stressaanko turhia?

Olen täysin noviisi LVI- ja rakentamisasioiden kanssa.

KV-putket ovat muovia, jos sillä on jotain merkitystä. Kiitos etukäteen.
suihkusekoittaja3.jpg
Pesukoneenliitin.jpg
Suihkusekoittaja2.jpg


Myöskin pesukoneen tulovesiliitäntä heiluu pystysuunnassa. Sen tosin huomasin jo muuttopäivänä, mutta en ajatellut sen olevan vakavaa.
Ne kupit on peitelevyt mitkä peittää ne rumat liitännät. Ei niillä mihinkään tiiviyteen mitään vaikutusta ole. Ei hanojen heilua kuulu.
 
Mistä voisi johtua, että suihkusekoittaja "roikkuu" ja heiluu pystysuunnassa. En ole koskaan törmännyt tällaiseen heilumiseen vaikken toki ole suihkusekoittajissa roikkunut tai niitä heilutellut.
Ostettiin 2005 rakennettu rivitalo ja huomasin nyt kaksi kahden kuukauden asumisen jälkeen, että suihkusekoittaja ei ole kunnolla kiinni seinässä. Myönnän tehneeni virheen, kun en tarpeeksi tarkasti tarkastanut tätä ostohetkellä, mutta ei vaan tullut mieleen. Isännöitsijälle olen ilmoittanut (ei ole vielä vastannut mitään), mutta haluaisin mielipiteen onko kuvien perusteella riskiä kosteusvahingosta ja jos tuonne väliin on mennyt vettä, kuivuuko se vai minne se valuu? Laatan ja vesieristeen väliin? Kylpyhuoneeseen tehtiin ostohetkellä pintakosteusmittaus, mutta mitään ei löytynyt.

Onko tässä aihetta hermoiluun vai stressaanko turhia?

Olen täysin noviisi LVI- ja rakentamisasioiden kanssa.

KV-putket ovat muovia, jos sillä on jotain merkitystä. Kiitos etukäteen.
suihkusekoittaja3.jpg
Pesukoneenliitin.jpg
Suihkusekoittaja2.jpg


Myöskin pesukoneen tulovesiliitäntä heiluu pystysuunnassa. Sen tosin huomasin jo muuttopäivänä, mutta en ajatellut sen olevan vakavaa.
Ota hana ja peitelevyt pois, niin näet onko laatan ja hanakulmarasian välinen tiivistys enää ehjä. Todennäköisesti hanakulmarasioiden kiinnitys seinärakenteeseen on huolimattomasti tehty/jäänyt tekemättä.
 
Ota hana ja peitelevyt pois, niin näet onko laatan ja hanakulmarasian välinen tiivistys enää ehjä. Todennäköisesti hanakulmarasioiden kiinnitys seinärakenteeseen on huolimattomasti tehty/jäänyt tekemättä.
Kyseessä, kun on rivitalo niin nuo kuuluu taloyhtiön vastuulle eikä niihin kannata itse mennä koskemaan niin eivät rupea syyttämään mistään, että itse menty sorkkimalla rikkomaan.
 
Varmaan hanakulmat on irti. Varsinkin jos sekä hana, että ppk liitin tekee samaa. Siellä seinän sisällä on tälläinen

Hanakulmarasia_15mm_Merika_puserrusliitos.png
 
Varmaan hanakulmat on irti. Varsinkin jos sekä hana, että ppk liitin tekee samaa. Siellä seinän sisällä on tälläinen

Hanakulmarasia_15mm_Merika_puserrusliitos.png

Ennen messinki kulmat valettiin betoniin suoraan niin eivät heiluneet. muovisessa hanakulmarasiassa liitin heiluu yleensä aina vaikka rasia olisi kunnolla seinässä. rasian holkki ei yleensä pidä messinki kulmaa täysin paikoillaan. kiristämällä kierteellistä peitelaippaa asiaa voi vähän vähentää, mutta asia ei ole ongelma vaan normaalia.
 
Juu, noita peitelaippoja koittaa kiristellä. Joskus siltikin jää lievästi heilumaan.
Aika epätodennäköistä että koko rasia on irti (tietysti on mahdollista tietyissä olosuhteissa).
 
Mä sanoisin noin perstuntumalla että hanat pääsääntöisesti heiluvat, jos niitä alkaa ylös-alas suunnassa nykimään. Yleensähän ne roikkuvat omalla painollaan niin alhana kun väljät antaa myöden. Vain suoraan betoniin valetut tai pintaputkituksella olevat hanat on jämptusti paikallaan, mutta ei noista kumpikaan nyt mikään ensisijainen uuden rakennuksen ratkaisu ole.
 
No siis, hanakulmiahan ei saa enään asentaa mihinkään piiloon, betoniin valettuna tai kevyen väliseinän sisään. Hanakulmarasiahan saa.
 
Kiitos vastauksista. Ei tosiaan ole mitään kokemusta näistä aiemmin tai miten nuo ovat toteutettu.
Laitoin isännöitsijälle sähköpostia, jos joku tulisi sitä katsomaan. Koska nämä rakenteet kuuluvat yhtiölle en uskalla itse lähteä ominpäin tekemään mitään, etteivät tosiaan laita minun syyksi, jos jotain pahempaa löytyy/ilmenee.
 
On myös mahdollista, että "kiristysholkki" (eli tuo ainut kiristettävä osa rasiassa) on jäänyt kunnolla kiristämättä. Yleinen asennusvirhe, koska käsinkin sen tuntuu saavan tarpeeksi kireälle. Silti paras olisi kiristää loppuun pihdeillä tai hanakulmarasian kiristysavaimella. Riippuu toki rasian valmistajasta. Toisissa messinkikulma heiluu sisällä vaikka kiristäisikin holkin kunnolla. Nyttemmin en kiristelyä suosittele, muun kuin tuon peitelaipan kiristystä käsin, sillä seinän vesieristys on nostettu hanakulmarasiaan tai välillä jopa sen sisälle. Ruiskautat vaikka hieman silikonispraytä kierteeseen niin saat helpommin peitelaipat kiristettyä ja ehkä heilumisen poistumaan.
 
Lämmitysverkon remontti pitäs valmistua maanantaina. Rempassa päädyttiin sinkittyyn putkeen ja puristusliittimiin.

Osa kannakoinnista puuttuu vielä, koska paskat alligatorit ei pidä edes EK kipsissä..

IMG_20200123_073600.jpg

Muutamaan paikkaan patteriverkkoa tulee isot sulut. helpottaa jos tarvii tehdä muutoksia/lisäyksiä.

IMG_20200123_073612.jpg
 
Metalliset ohutlevyankkurit on aika nopeat laittaa ja pitää alligaattoreita paremmin.
 
Uskalsit laittaa kuvia omista remonteista. Yleensähän noista seuraa paskamyrsky kun teoreetikot alkaa nillittää jokaisesta kohdasta jossa toteutus ei mene kuten cadillä.
 
Uskalsit laittaa kuvia omista remonteista. Yleensähän noista seuraa paskamyrsky kun teoreetikot alkaa nillittää jokaisesta kohdasta jossa toteutus ei mene kuten cadillä.

Kyllä näitä asennuksia saa tulla haukkumaan, jos oikeen pahasti pistää silmään niin saa myös tulla talkoisiin ;Dj
 
...Korokerenkaan ja kaivon välissä olisin käyttänyt varmistavana nippareita/rautalankaa jne ja valanut sillein että varsinaisen kaivon laippa on samassa valussa laatan kanssa...
 
...Korokerenkaan ja kaivon välissä olisin käyttänyt varmistavana nippareita/rautalankaa jne ja valanut sillein että varsinaisen kaivon laippa on samassa valussa laatan kanssa...

Tämä itseasissa korjattu kuvan oton jälkeen, urkkaa leikattiin n.5cm soiro poikkeen kaivon ympäriltä.
 
Sarjaamme hajatelmia, pexiä kehutaan että sen voi vaihtaa tarvittaessa särkemättä rakenteita. Ei ihan toteudu kylppärissä tuo.

tuota kiristys/korokeholkkia ei ainakaan tässä tapauksessa tule saamaan irti rikkomatta vesieristystä ja laattaa.

IMG_20200129_123141.jpg
 
Laattaa ei missään nimessä tarvitse hajoittaa koska noita holkin reuna pitäisi tulla samaan tasoon kuin laatta (siis ei saa vetää laatalla päältä).
Noi helan/onnisen rasiat on siinä mielessä huonot että korkki laajenee kiereteen päässä. Periaatteessa vesieristys ei rikkoonnu koska se ei ole liimautunut kiinni tuohon korkkiin vaan korkki pyörähtää nätisti pois (paitsi noissa helan rasioissa) ja taas sujahtaa nätisti takaisin paikalleen.

Yritin joskus etsiä tuosta tietoa miten tuossa tilanteessa pitäisi tehdä mutta en löytänyt mitään virallista mielipidettä.
 
Lueskelin äskettäin monesta lähteestä että astianpesukoneen poistoletku pitäisi vaihtaa uuteen noin 5 vuoden välein.
Täytyy varmaan hankkia uusi poistoletku, nykyinen on noin 6 vuotta vanha.
Onko tuo poistoletku kaikissa Suomessa myytävissä astianpesukoneissa samanlainen?

Merkkikohtaisia nuo ovat. vaatii sitten koneen avaamisen, koska letku lähtee suoraan pumpulta. Näin ainakin yhdessä electroluxissa, johon ko. letkun vaihdoin. Ei ihan pieni operaatio, mutta onnistuu kyllä, jos työkalut noin yleensä pysyy käsissä.

Electrolux tiskikoneen poistoletku 2230mm 140003571019
Tuossa esimerkki. Eri koneissa lienee erilainen. Kannattaa tutustua omaan, ennenkuin repii koneen keskelle keittiötä :)
 
Voisin väittää että 99.99% ihmisistä ei uusi letkuja 5v välein, vasta uuden koneen ostaessa. Osassa koneista sen voi vaihtaa helposti, mutta taitaa olla yleisempää pyykinpesukoneissa, että letku ei lähde koneen sisältä. Tokkopa vakuutusyhtiöitä kiinnostaa onko letku on 3v vanha vai 8v vanha. Ennemminkin ostaisin vaikka 15e vuotovahdin paristoilla, jätekaapin taakse minne myös putkiliitoksista tai vesilukosta vesi ensimmäisenä menisi.
 
Joo, samaa olen itse funtsinut, että letku pitäisi vaihtaa, mutta kun ei ole pätevyyksiä itsellä ja ammattilainen maksaa hunajata, niin vesivuotohälyttimellä mennään. Vedin silikonilla kaikki astiakaapistojen saumat tiiviiksi, missä vesiletku kulkee ja koneen alle kunnollinen vuotosuoja, joka tiivistyy hyvin seinää ja kaapistoja vasten. Sitten tällainen hälytin, jossa on kaksi anturia:

Vesivuotohälytin 2in1 säädettävä + lanka-anturi

Itse mötikkä astiakaappi ja piuhan päässä oleva sensori taas vuotosuojaan siltä varalta että kone laskee alleen mutta ei ole itse sitä näkemässä. Jos konetta ei pyöritä olematta itse kotona, niin tällä järjestelyllä luulisi 99.9% vuototapauksista olevan hallinnassa ennen kuin vahinkoa pääsee tapahtumaan.
 
Laitteiden letkut ei liity mitenkään LVI-hommiin. Taloyhtiö toki voi vaatia että asennuksen on tehnyt ammattilainen, näissä tapauksissa kodinkoneasentaja. Heillä taas ei ole normaalisti mitään käryä LVI-asioista.
Taas jos tilaa LVI-jampan vaihtamaan apk:een poistoletkua niin suurella todennäköisyydellä hän ei osaa tehdä sitä, puhumattakaan että hän saisi edes tukusta tarvittavaa letkua.

En vaihtanut edellisenkään 10v vanhaan tiskariin letkua (siitä kylläkin meni kiertopumppu, alle 200e ei saanut uutta moottoria niin lähti sitten paaliin).
 
Monessa tiskikoneessa on erikoisletkut joita ei saa kuin merkkiliikkeestä ja pahimmillaan maksavat useampia satasia ja vaihdon kanssa on helposti 500€ lasku edessä.Kyllä ne letkut yleensä kestää sen mitä nyky koneet muutenkaan.Toki vuotoallas ja tarvittaessa vuotohälytin kannattaa olla.
 
Monessa tiskikoneessa on erikoisletkut joita ei saa kuin merkkiliikkeestä ja pahimmillaan maksavat useampia satasia ja vaihdon kanssa on helposti 500€ lasku edessä.Kyllä ne letkut yleensä kestää sen mitä nyky koneet muutenkaan.Toki vuotoallas ja tarvittaessa vuotohälytin kannattaa olla.
Tuleva vesi on usein erikoisletku. Poisto taas ei mitään erikoista letkua ole.
 
Tuleva vesi on usein erikoisletku. Poisto taas ei mitään erikoista letkua ole.
Laitteiden letkut ei liity mitenkään LVI-hommiin. Taloyhtiö toki voi vaatia että asennuksen on tehnyt ammattilainen, näissä tapauksissa kodinkoneasentaja. Heillä taas ei ole normaalisti mitään käryä LVI-asioista.
Taas jos tilaa LVI-jampan vaihtamaan apk:een poistoletkua niin suurella todennäköisyydellä hän ei osaa tehdä sitä, puhumattakaan että hän saisi edes tukusta tarvittavaa letkua.

No näinpä. Tuon letkunvaihdon kun tein, niin putkimies oli "valvomassa" toimenpidettä, muttei suostunut koskemaan koko koneeseen muussa kuin kääntö/nostoapuna.
Ymmärrettävästi ei halunnut ottaa vastuuta, kun ei asia heidän toimialueeseensa kuulunut, joten tälläinen perusjamppa hoiti sitten asian, jotta sai nuori perhe tiskarinsa käyttöön.
Ei tuo mitään rakettitiedettä ole, vanha letku pois ja uusi samalla tavalla tilalle ja kone nippuun.
Koko hommahan alunperin eskaloitui siinä, kun tuota tiskaria laitoin putkiremontin yhteydessä takaisin paikoilleen ja hauras poistoletku sitten repeytyi sitä paikalleen vedellessä.(Putkarithan eivät siis asenna konetta näissä tapauksissa, ainoastaan kytkevät liitännät.)
Asiaa sitten puitiin asukkaan ja mestarin sekä valvojan välillä ainakin kuukauden päivät, kunnes kyllästyin ja tilasin omaan laskuuni tuon uuden letkun ja näinollen myös sen siis vaihdoin.
 
Rothenberger.png

En nyt selannut läpi onko tällaisia käsitelty tässä keskustelussa aiemmin, mutta kysymys siis olisi että onko tällainen vekotin rahan arvoinen tai ylipäätään mistään kotoisin kierteytyshommien tekoon. Itsehän en omista ennestään mitään kierretyökaluja eikä kokemusta juuri ole, mutta kiinnostaisi hyvinkin erilaisten putkimateriaalien kierteytys erilaisiin DIY-projekteihin. Mitenhän tällainen soveltuu sitten kovempiin teräslaatuihin tai mustaan rautaputkeen?
 
Mustaa putkeahan noilla yleensä kierteytetään, hst jne ei ole kokemuksia. Tuumaseen/tuuma varttiin menee vielä hyvin, sitten alkaa olla kireempää (näin muistelisin).
Ihan mitä tahansa putkea ei voi kierteyttää kun sorkat menee DN-mittojen mukaan ja seinämän paksuutta pitää olla tarpeeksi.
 
Vesilautomaatti ongelmista kyselisin. Eli lähtötilanne. Kaivon pohjaventtiili oli pettänyt ja pumppu oli huutanut vissiin pariviikkoa ja rikkoontunut.
Nyt uusi pohjaventtiili ja uusi vesiautomaatti laitettu kiinni.
Vettä tulee kyllä hyvin mutta pumppu käynnistyy n. 40s välein vaikka vettä ei lasketa minnekkään. ja mittarista putoaa paineet
Mitä tähän asti tehty.
-päähana pumpulta talolle laitettu kiinni, ei vaikutusta pumppu käynnistyy edelleenkin.
-vastapaine tarkistettu 2.0 baariin pumpun aloitus 2.2bar

eli tälläinen aparaatti kyseessä
 
En löytänyt parempaakaan ketjua kysymykselle mutta mikä mahtaa olla ideana siinä että monet varsinkin isot liiketilat ja myymälät rakennetaan huonekorkeuden osalta älyttömän korkeiksi? Luulisi että lisäåntynyt kuutio määrä nostas lämmitys ja jäähdytys kuluja.
 
En löytänyt parempaakaan ketjua kysymykselle mutta mikä mahtaa olla ideana siinä että monet varsinkin isot liiketilat ja myymälät rakennetaan huonekorkeuden osalta älyttömän korkeiksi? Luulisi että lisäåntynyt kuutio määrä nostas lämmitys ja jäähdytys kuluja.
Itsekin olen tuota joskus miettinyt ja ainoa selitys mikä itselle tuli mieleen on että kun tila on korkeampi niin se ei tunnu niin ahtaalta. Oletko koskaan käynyt jossain Prisma-kokoluokan kaupassa jossa katto on jossain alle 2,5m korkeudella? Näyttää todella ahtaalle. Niin, ja korkeampaan tilaan tietty on kätevämpi ripustella opastekylttejä kun eivät kolise otsaan kun kävelee.

Toisaalta, olisi kyllä mukavampi työhommissa että olisivat vähän matalampia. Joissakin kaupoissa on aika ikävä nostimella ajella hyllyjen välissä että pääsee jossain arinalla olevaan rasiaan käsiksi tms. Varsinkin jos ladut on jossain 5m korkeudella johon pienimmät nostimet eivät edes nosta joten joutuu isolla ajelemaan. Olisi paljon mukavampi ja nopeampi kun pääsisi tikkailla kiipeämään vajaaseen 3 metriin.
 
Kyllä se on tuo ahtauden tunne jonka takia ovat korkeita. Kun menee johonkin kauppaan joka toimii vanhassa rakennuksessa, se tila tuntuu huomattavasti ahtaammalta ja jotenkin tunkkaiselta, vaikkei se sitä oikeasti olekaan.

Sinänsä ne kuutiot ei hirmusti lämmityskuluja nosta, ei sinne ulkoseinää merkittävästi lisää tule, eikä ilmanvaihtoakaan tuollaisessa kauppakeskuksessa niiden kuutioiden mukaan säädetä, kuten perinteisesti asunnoissa.
 
Keittiöremontin myötä keittiö tulee olemaan jonkin aikaa ilman liesituuletinta. Onko minkäänlaista haittaa että hormiin menevä putki on ns. paljaallaan vai pitääkö putkenpäähän hankkia joku hattu/venttiili?Kyseessä huippuimuriin johtava putki. Tietysti ruoan paistamista tms ei parane harrastaa.
 
Sinänsä ne kuutiot ei hirmusti lämmityskuluja nosta, ei sinne ulkoseinää merkittävästi lisää tule, eikä ilmanvaihtoakaan tuollaisessa kauppakeskuksessa niiden kuutioiden mukaan säädetä, kuten perinteisesti asunnoissa.
Ihan mielenkiinnosta tiedustellen, osaatko kertoa minkä suhteen suuren myymälän ilmanvaihto säädetään? Henkilöperusteisesti eli hiilidioksidipitoisuuksiinko perustuen? Vanhoissa varmasti vakioilmavirta mutta uusissa varmaankin muuttuva?
 
Keittiöremontin myötä keittiö tulee olemaan jonkin aikaa ilman liesituuletinta. Onko minkäänlaista haittaa että hormiin menevä putki on ns. paljaallaan vai pitääkö putkenpäähän hankkia joku hattu/venttiili?Kyseessä huippuimuriin johtava putki. Tietysti ruoan paistamista tms ei parane harrastaa.
Jos siinä ei ole mitään perhospeltiä tms. eli on täysin avoin kanava niin luulisi sen aiheuttavan alipainetta huoneistoon. Itse tulppaisin sen ihan vaan vaikka sopivalla teipillä umpeen rempan ajaksi.
 
Nyt uusi pohjaventtiili ja uusi vesiautomaatti laitettu kiinni.
Vettä tulee kyllä hyvin mutta pumppu käynnistyy n. 40s välein vaikka vettä ei lasketa minnekkään. ja mittarista putoaa paineet
Mitä tähän asti tehty.
-päähana pumpulta talolle laitettu kiinni, ei vaikutusta pumppu käynnistyy edelleenkin.
-vastapaine tarkistettu 2.0 baariin pumpun aloitus 2.2bar
Uusi pohjaventtiili vuotaa.

Laitoitko sen Puuilon/Biltema/vast muovisella läpällä olevan pohjaventtiilin?
Ne hajoaa alta aikayksikön ainakin pitkässä 40mm vedossa, koska veden paine halkaisee sen muoviläpän. Vaihdoin itse kaksi ennenkuin uskoin...

LVI liikkestä tms. messinkiläpällä oleva pohjaventtiili, niin kestää.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 182
Viestejä
4 485 135
Jäsenet
74 179
Uusin jäsen
Flere-Imsaho

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom