Kysy LVI:stä

[KoessiKenguru]

No perhana, unohtui päivitellä. Kaivo puhdistettiin pari viikkoa sitten ja laitettiin pohja uusiksi. Sen mahdollisesti kontaminoituneen veden kuljettanut firma otti vastuuta ja toi pihalle peräkärrissä 1000l vesisäiliön, jonka sisään lyötiin kaivon pumppu desinfioituna jotta saadaan siitä suoraan vettä talolle. Kävivät täyttämässä n. kolmen päivän välein säiliön ja homma toimi oikein hyvin. Puhdistuksesta n. viikko kävi terveystarkastaja nappaamassa vesinäytteet ja just viime viikon loppupuolella saatiin tulokset, että desinfiointi onnistui eikä vedessä ole mitään häikkää, joten homma sen puolesta kunnossa. Vesisäiliö lähti nyt pihasta ja totesin vaan että onpa sitä vettä kaivossa silti niin v*tun vähän, ettei pumppu sitä kaivosta saa pumpattua ja nyt ollaan taas ilman vettä. Puhdas kaivo, mutta vettä vain pienesti pohjalla.

Tammikuussa oli ensimmäiset vapaat ajat lähialueen porakaivourakoitsijoilla, joten taidan tehdä mitä olisi alunperinkin pitänyt tehdä ja hommata sen porakaivon tuohon ja lopettaa tuon rengaskaivon kanssa pelleily

Tuossa loppukesästä kyselin tällä LVI-asioissa kun oli niin mystinen tuo meidän vedentulo-ongelma maaseudulla. Syyssateiden myötä on vedenpinta kaivossa noussut, mutta porakaivon tekoaika on sovittu tuonne helmikuulle joka tapauksessa. Vedenpinnan noususta huolimatta paineet ovat olleet aivan onnettomat ja välillä suihkussa on pitänyt käydä suihkuhanan alla pikkulirussa. LVI-asentajia on parikin käynyt tässä katsomassa, epäiltiin jo viallista painekytkintäkin.

Nyt porakaivofirman asentaja kävi katsomassa tiluksia mihin porakaivoa kaivetaan ja tajusi suoraan kolmivaiheeseen kytketyn pumpun olevan väärin kytketty niin, että pumppu käy väärin päin eikä siksi syötä kuin puolella teholla normaalisti. Kymmenessä minuutissa oli kaivon sisältä sähkökotelosta korjattu syöttö ja nyt on vesijärjestelmässä päälle 4 barin paine. Sääti samalla painekytkimen asetukset kuntoon ja laittoi kalvopainesäiliön paineet kohdilleen.

Nyt vaan enää ihmetyttää että mistä helvetistä minä olen maksanut niille aiemmille lvi-asentajille...

 

[Lumimies]

...Koska olisi pitänyt pyytää kipinä katsomaan sitä pumppua

Eikö tuota kysytty täällä ketjussa, pumppu kytketty oikein? Vai muistanko väärin. Normaalistihan tuo pyörimissuunta tarkastetaan kun (sähkäri) asentaa sen.

 

[Chaos]

[QUOTE="Nyt vaan enää ihmetyttää että mistä helvetistä minä olen maksanut niille aiemmille lvi-asentajille...[/QUOTE]

Varmaan siellä ne lvi-asentajalle kuuluvat hommat ovat kuitenkin kunnossa.

 

[GJ]

Kyllä ammattitaitoinen lvi-asentaja osaa tarkistaa onko vaiheet kytketty oikein. Tosin en tiedä kannattaako lvi-asentajaa palkata vianselvitykseen, enemmänkin lvi-insinöörin hommia.

 

[Chaos]

Kyllä ammattitaitoinen lvi-asentaja osaa tarkistaa onko vaiheet kytketty oikein. Tosin en tiedä kannattaako lvi-asentajaa palkata vianselvitykseen, enemmänkin lvi-insinöörin hommia.

Voitko hieman avata, että miten? Samalla tavalla kuin sähkäri?

 

[Whecko]

Voitko hieman avata, että miten? Samalla tavalla kuin sähkäri?

Kokeilemalla? Mulle ammattitaitoinen LVI-asentaja sanoi, että vettä tulee paremmalla paineella jos on vaiheet oikein päin. Eli kun kääntää vaiheet, niin huomaa eron. Joko parempaan tai huonompaan suuntaan... Lisäksi jos saa virrankulutuksen mitattua, niin oikein päin pyöriessä pitäisi olla hieman pienempi virrankulutus.

 

[Chaos]

Totta kai ehjän järjestelmän saa kokeilemalla todennettua, mutta tässäkin tapauksessa ollut vaikka mitä hässäkkää siellä, niin kokeilu ei ole ollut vissiin vaihtoehto tai jos kokeiltu, niin ei ole toiminut sen paremmin, en muista. Vaihejärjestyksen vaihto ei ole sen LVI-asentajan homma.

LVI-asentaja ei kyllä enää mittaile moottorin virtoja yhtään mistään. Ja sehän ihan riippuu siitä sovelluksesta, mikä on moottoriakselin toisessa päässä, että pystyykö moottorin virroista päättelemään pyörimissuuntaa vai ei. Sanoisin, että kotitalouskäytössä ei koskaan pysty. Sähkömoottori itsestään ottaa tasan saman virran riippumatta pyörimissuunnasta.

 

[Whecko]

Totta kai ehjän järjestelmän saa kokeilemalla todennettua, mutta tässäkin tapauksessa ollut vaikka mitä hässäkkää siellä, niin kokeilu ei ole ollut vissiin vaihtoehto tai jos kokeiltu, niin ei ole toiminut sen paremmin, en muista. Vaihejärjestyksen vaihto ei ole sen LVI-asentajan homma.

LVI-asentaja ei kyllä enää mittaile moottorin virtoja yhtään mistään. Ja sehän ihan riippuu siitä sovelluksesta, mikä on moottoriakselin toisessa päässä, että pystyykö moottorin virroista päättelemään pyörimissuuntaa vai ei. Sanoisin, että kotitalouskäytössä ei koskaan pysty. Sähkömoottori itsestään ottaa tasan saman virran riippumatta pyörimissuunnasta.

No sano mitä sanot, mutta ilmeisesti on olemassa LVI-asentajia ja sitten LVI-asentajia. Jos on niitä pumppuja työkseen asentanut, niin varmasti tietää, että vaihejärjestys voi olla mitä sattuu ja varsinkin vanhemmissa kohteissa. Se on varmaan sitten asentajasta kiinni, että opetteleeko toteamaan sen itse vai haluaako tilata sähkärin paikalle. Ja meillä ainakin pumppu vie n. 2,2A/vaihe vs. 2A riippuen siittä kummin päin pyörii ja ihan kotitalouskäytössä.

 

[omena]

Itselläni on keittiössä (rivitalo) omalla moottorilla varustettu liesituuletin ja samaa hormia käyttää huippuimuri ja putki jakaantuu myös muihin huoneisiin. Huippuimuria ei kuitenkaan ohjata liesituleetiimesta vaan sille on oma säädin seinässä. Lueskelin aiheesta ja näemmä tuollainen combo ei pitäisi olla mahdollinen vaikkakaan perusteluja tälle en löytänyt. Osaako joku sanoa onko ihan legit systeemi? Monissa lähteissä sanottiin ettei huippuimuriin yhdistetä moottorillista liesituuletinta.

Toisekseen, pystyykö lämminvesivaraajan iän tai ennakoivan uusimistarpeen selvittämään jotenkin jos ei tiedä milloin se on hankittu?

 

[Coanda]

Itselläni on keittiössä (rivitalo) omalla moottorilla varustettu liesituuletin ja samaa hormia käyttää huippuimuri ja putki jakaantuu myös muihin huoneisiin. Huippuimuria ei kuitenkaan ohjata liesituleetiimesta vaan sille on oma säädin seinässä. Lueskelin aiheesta ja näemmä tuollainen combo ei pitäisi olla mahdollinen vaikkakaan perusteluja tälle en löytänyt. Osaako joku sanoa onko ihan legit systeemi? Monissa lähteissä sanottiin ettei huippuimuriin yhdistetä moottorillista liesituuletinta.

Toisekseen, pystyykö lämminvesivaraajan iän tai ennakoivan uusimistarpeen selvittämään jotenkin jos ei tiedä milloin se on hankittu?

Varaajissa on usein valmistusvuosi etulevyn takana tai muualla merkittynä.

Tuo IV-viritelmä on kyllä virheasennus. Pitäisi olla pelkkä liesikupu, nythän se työntää painetta kanavaan ja puhaltaa käryt muihin huoneisiin.

 

[Pakana]

Todennäköisesti sulla on se liesikupu/tuuletin vaihdettu jossain kohtaa. Niin hullua kuin se onkin, niin yleensä se liesikupu ilman moottoria on kalliimpi kuin sama tuote moottorin kanssa liesituulettimena. Ei tuo ole mitenkään tavatonta että asennetaan liesituuletin liesikuvun tilalle, ja sitä vaan käytetään niin että käydään aina vääntämässä huippari täysille ennen kuin käytetään liesituuletinta.

 

[Miro.Simounen]

Talokaupat käytännössä katsoen varmat jo. Remonttiahan se pukkaa niin perkeleesti heti, ettei tosikaan.

LTO kone on tarkoitus asentaa pelkän huipparilla toimivan poiston tilalle. Miettinyt walloxin 096 tai 110 asentamista.

Itellä oli haave jos sen saisi asennettu lämpöhuoneeseen, jossa kaukolämmön vehkeet jne. Toisena vaihtoehtona KHH. Nämä molemmat tilat luonnollisesti ihan talon päädyssä.
Ohjeissa suositellaan aina että pitäisi asentaa mahd. keskelle, jotta saataisi helpommmin kanavat ja ilm. helpommin säädettävät ilmamäärät??

katso liitettä Pohjapiirros.jpg

 

[Coanda]

Talokaupat käytännössä katsoen varmat jo. Remonttiahan se pukkaa niin perkeleesti heti, ettei tosikaan.

LTO kone on tarkoitus asentaa pelkän huipparilla toimivan poiston tilalle. Miettinyt walloxin 096 tai 110 asentamista.

Itellä oli haave jos sen saisi asennettu lämpöhuoneeseen, jossa kaukolämmön vehkeet jne. Toisena vaihtoehtona KHH. Nämä molemmat tilat luonnollisesti ihan talon päädyssä.
Ohjeissa suositellaan aina että pitäisi asentaa mahd. keskelle, jotta saataisi helpommmin kanavat ja ilm. helpommin säädettävät ilmamäärät??

katso liitettä Pohjapiirros.jpg

Teetä ihmeessä suunnitelma tuosta, jotta tulee kerralla hyvä ja toimiva. Luultavasti rakennusvalvontakin sellaisen haluaa.

Tuon kokoisessa talossa kyllä onnistuu koneen sijoitus päätyyn, ei mitään ongelmaa. Vedätkö kanavat yjäpohjaan vai huonetilaan?

 

[Senator]

Talokaupat käytännössä katsoen varmat jo. Remonttiahan se pukkaa niin perkeleesti heti, ettei tosikaan.

LTO kone on tarkoitus asentaa pelkän huipparilla toimivan poiston tilalle. Miettinyt walloxin 096 tai 110 asentamista.

Itellä oli haave jos sen saisi asennettu lämpöhuoneeseen, jossa kaukolämmön vehkeet jne. Toisena vaihtoehtona KHH. Nämä molemmat tilat luonnollisesti ihan talon päädyssä.
Ohjeissa suositellaan aina että pitäisi asentaa mahd. keskelle, jotta saataisi helpommmin kanavat ja ilm. helpommin säädettävät ilmamäärät??

katso liitettä Pohjapiirros.jpg

Itellä vallox 110mv asennettuna toiseen päähään taloa tekniseen tilaan. Huoneistoala 126m2. Hyvin on pelittäny

 

[Miro.Simounen]

Teetä ihmeessä suunnitelma tuosta, jotta tulee kerralla hyvä ja toimiva. Luultavasti rakennusvalvontakin sellaisen haluaa.

Tuon kokoisessa talossa kyllä onnistuu koneen sijoitus päätyyn, ei mitään ongelmaa. Vedätkö kanavat yjäpohjaan vai huonetilaan?

Yläpohjaan olis tarkoitus laittaa putket. tarjotus olis teettää suunnitelma.

 

[Pakana]

Talokaupat käytännössä katsoen varmat jo. Remonttiahan se pukkaa niin perkeleesti heti, ettei tosikaan.

LTO kone on tarkoitus asentaa pelkän huipparilla toimivan poiston tilalle. Miettinyt walloxin 096 tai 110 asentamista.

Itellä oli haave jos sen saisi asennettu lämpöhuoneeseen, jossa kaukolämmön vehkeet jne. Toisena vaihtoehtona KHH. Nämä molemmat tilat luonnollisesti ihan talon päädyssä.
Ohjeissa suositellaan aina että pitäisi asentaa mahd. keskelle, jotta saataisi helpommmin kanavat ja ilm. helpommin säädettävät ilmamäärät??

katso liitettä Pohjapiirros.jpg

Onhan se tietysti helpompi jos kone on keskellä huoneistoa, mutta käytännössä se hyvin harvoin sitä on. Ei se mitkään ongelma käytännössä ole, asia pitää vaan huomioida kanavistoa suunnitellessa. Suurin "haitta" tuossa on se että tulo ja poistokanavat täytyy kumpikin vetää talon päädystä toiseen, mutta se nyt on vaan tilanne jonka kanssa on pakko elää tuon huonejaon kanssa.

Varsinkin jos on tarkoitus laittaa LTO kone jossa on kaukolämmöstä esilämmitys, niin silloinhan tuo lämmönjakohuone on käytännössä ainoa vaihtoehto.

Jos mä olisin tekemässä tuollaista remonttia, niin mä laittaisin jäähdyttävän ilmanvaihtokoneen. Se on tietysti selvästi kalliimpi ja työläämpi kuin normaali LTO eristettyine tuloputkineen, mutta tasainen viileä ilmasto koko asunnossa on kyllä aivan hemmetin hieno juttu, eikä jokin olkkariin pultattu ilmalämpöpumppu ole missään tapauksessa sama asia.

 

[Juise]

Kertokaa lvinistit ihan aluksi että miten helvetissä saunan suljettava nupillinen venttiili maksaa 90€!?!

No mut ihan oikeaa asiaa senverran että onko iv-suunnitelman mukaan on merkattu vain yksi äänenvaimennin per tulo ja poisto. Onko metrinen vaimennin enuff? Poistot on likaisissa tiloissa niin voisi tuon toisenkin vaimentimen tökätä tulopuolelle..
Toinen kysymys liittyy siihen että aina on kerrottu että tuloventtiili pitäs tulla t-haarasta erotetulla putkella katosta läpi. Mutta onko tällä käytännöstä äänen kannalta merkitystä? Huonehaara lähtee t-haarasta kuitenkin. Heittokuvioon ei liene vaikutusta vaikka kääntäiskin 90 asteisella, kun suoraa putkea ennen tuloventtiiliä on noin puolimetriä.

Runkokanavat 160 ja huonehaarat 125. Kone ilox 89 optima.

 

[weebee]

Laittaisin toisen vaimentimen juuri ennen huoneeseen tuloa makuuhuoneisiin ainakin. Jos tulo myös esim. olohuoneessa, niin ei välttämättä tarvi, ei häiritse siellä niin paljoa kuin hiljaisessa makkarissa. Se T-haaralla tuotu tulo kuulemma on hiljaisempi, kuin 90 mutkalla alasvedetty. Kokemusta on tuosta 90:n tulosta ja kyllä se tietyllä tavalla äänekäs oli.
Laittaisin nyt T-haaran, koska rakennusvaiheessa käytännössä aivan sama työ, myöhemmin aika iso homma.

edit:vaimennuslaatikko voisi olla myös valinta tuoda ilma alas.

 

[jarp]

En tiiä aiheesta muuta kuin että joudun omakotitalossa vääntämään joka ainoa yö ilmanvaihdon minimiteholle, että saan nukuttua. Ja aamulla normaalille, yleensä unohtuu sekin. Varmaan just minimimäärä vaimentimia asennettu...

Jos oisin rakentamassa niin pyytäisin triplamäärän vaimentimia makuuhuoneiden tuloihin. Ihan sama vaikka papereissa lukisi, että yksi riittää. En tiedä miten iso homma olisi kaivaa villoista IV-kanavat esiin ja lisätä vaimentimia, mutta taatusti olisi rakentamisvaiheessa ollut helpompaa.

 

[Pakana]

Yksi vaimennin hiljentää kyllä uskomattoman paljon sitä kanavan ääntä. En usko että normaalisti pystyy havaitsemaan äänessä eroa jos kanavaan laittaa toisen vaimentimen.. Ehkä jossain poikkeuksellsita hiljaisuutta vaativissa tiloissa, mutta sanoisin että silloinkin se pää-äänenlähde on ne änkkärin jälkeiset liitännät ja venttiilit. Poistopuolelta ei missään tapauksessa ole järkeä siirtää änkkäriä tulopuolelle, kyllä sieltä poistostakin ääntä kuuluu, vaikkei se niin voimakas olekaan kuin tulopuolella.

 

[Coanda]

En tiiä aiheesta muuta kuin että joudun omakotitalossa vääntämään joka ainoa yö ilmanvaihdon minimiteholle, että saan nukuttua. Ja aamulla normaalille, yleensä unohtuu sekin. Varmaan just minimimäärä vaimentimia asennettu...

Jos oisin rakentamassa niin pyytäisin triplamäärän vaimentimia makuuhuoneiden tuloihin. Ihan sama vaikka papereissa lukisi, että yksi riittää. En tiedä miten iso homma olisi kaivaa villoista IV-kanavat esiin ja lisätä vaimentimia, mutta taatusti olisi rakentamisvaiheessa ollut helpompaa.

Ääntä tulee myös venttiilistä, joten aivan kaikkea ei saa vaimentimilla leikattua pois. Tässä nousee kanaviston suunnittelu tärkeään asemaan, jotta ilma saataisiin kaikkialle maltillisilla kanavapaineilla, jottei venttiilejä joudu kuristamaan kovin hirveästi. Itse monesti piirrän asuinhuoneisiin optiona huonekohtaiset vaimentimet, saa rakentaja sitten oman harkinnan mukaan miettiä haluaako niihin rahaa sijoittaa.

 

[jarp]

Ääntä tulee myös venttiilistä, joten aivan kaikkea ei saa vaimentimilla leikattua pois. Tässä nousee kanaviston suunnittelu tärkeään asemaan, jotta ilma saataisiin kaikkialle maltillisilla kanavapaineilla, jottei venttiilejä joudu kuristamaan kovin hirveästi. Itse monesti piirrän asuinhuoneisiin optiona huonekohtaiset vaimentimet, saa rakentaja sitten oman harkinnan mukaan miettiä haluaako niihin rahaa sijoittaa.

Luulen, että IV-koneen ääni on se suurin joka minua tällä hetkellä kiusaa, ei itse venttiilien. Semmosta "jylinää". Aiemmin oli vielä kovempi melu, mutta se johtui siitä, että IV-koneen moottoreiden laakerit vetelivät viimesiään. Vaihtelin moottorit ja tämä asia korjaantui sillä.

Oli tarkoitus kokeilla KTI-venttiiliä makuuhuoneessa, jonka kaiketikin pitäisi olla hiljaisempi kuin noiden nykyisten KTS-venttiileiden. Samoin ajattelin kokeilla erilaisia kanavaan laitettavia vaimennuspatruunoita, joskaan hankala uskoa ettäkö ne toimisivat ilman että merkittävästi kuristaavat ilmavirtaa. Mutta näiden kokeilujen ongelmana tietenkin on se, että pitäisi säätää ilmanvaihto uudestaan ja juuri vähän aikaa sitten se tehtiin, niin ei kehtaisi millään uudestaan tilata miehiä mittailemaan ja säätämään. Ehkä ostan harrastuneisuuttani oman kuumalanka-anemometrin, että voi itse tehdä kokeiluita.

Tietenkin kaikki on suhteellista ja tästä pitikin aiemminkin jo kommentoida. Jos jollain on talo kaupungissa vilkasliikkeisen tien, teollisuuden tai ihmistenpaljouden keskellä, niin ihan turha yrittää saada ilmastoinnista viimeiset desibelit pois, kun taustamelu on kuitenkin kovempi. Itselläni taas talo maanseudulla, jossa on yöllä erittäin hiljaista. Tällöin pienetkin koneen huminat erottuvat selkeästi ja pääsevät ihmistä kiusaamaan.

Tuo on kyllä hyvä jos Coanda piirrät optioiksi noi huonekohtaiset vaimentimet. Eipähän pääse rakentaja jälkikäteen valittamaan, että paskasti suunniteltu, vaan voi ihan omaa saituuttaan syyttää, jos on liian meluista ilmastointi... Tarkistin omat IV-suunnitelmat ja huonekohtaisia vaimentimia ei ole piirretty.

 

[Juise]

Ääntä tulee myös venttiilistä, joten aivan kaikkea ei saa vaimentimilla leikattua pois. Tässä nousee kanaviston suunnittelu tärkeään asemaan, jotta ilma saataisiin kaikkialle maltillisilla kanavapaineilla, jottei venttiilejä joudu kuristamaan kovin hirveästi. Itse monesti piirrän asuinhuoneisiin optiona huonekohtaiset vaimentimet, saa rakentaja sitten oman harkinnan mukaan miettiä haluaako niihin rahaa sijoittaa.

Joo mä ajattelin et kasaan ensin noin ja it jos tarvii ni lisään makkarin molempiin tulohaaroihin oman vaimentimen jos koneen ääniä kuuluu. Tämä siksi kun iv on jälkiase nus ja putket tulee eristettynä villojen yläpuolelle (ei ole vielä puhallusvillaa kiusana)

 

[Falconi]

Kertokaa lvinistit ihan aluksi että miten helvetissä saunan suljettava nupillinen venttiili maksaa 90€!?!

No mut ihan oikeaa asiaa senverran että onko iv-suunnitelman mukaan on merkattu vain yksi äänenvaimennin per tulo ja poisto. Onko metrinen vaimennin enuff? Poistot on likaisissa tiloissa niin voisi tuon toisenkin vaimentimen tökätä tulopuolelle..
Toinen kysymys liittyy siihen että aina on kerrottu että tuloventtiili pitäs tulla t-haarasta erotetulla putkella katosta läpi. Mutta onko tällä käytännöstä äänen kannalta merkitystä? Huonehaara lähtee t-haarasta kuitenkin. Heittokuvioon ei liene vaikutusta vaikka kääntäiskin 90 asteisella, kun suoraa putkea ennen tuloventtiiliä on noin puolimetriä.

Runkokanavat 160 ja huonehaarat 125. Kone ilox 89 optima.

Äänet on niin yksillöllisiä, että häiritseekö vai ei. Käytännössä päästään yhdellä 900-1000 mm vaimentimella alle vaadittujen äänitasojen, poistossa voi jopa laittaa 600 mm, mutta OKT:ssa ei mun mielestä järkee siinä säästää.

T-haaralla tulopuolella on kaksi merkitystä, toinen on juurikin ääni ja toinen on säädettävyys. Ilma tulee tasaisemmin t-haaralla liitetystä päätelaitteesta ulos kuin käyrällä, niin mitatessa on helpompi kun toinen puoli venttiiliä ei anna niin paljon erilukemaa kuin toinen puoli. Sitten taas jos on seinäventtiili esim. STQA -niin siihen kannattanee liittyä suoralla putkella niin äänet ovat taas siinä hiljaisemmat.

Sellanen asia on kanssa, että moni luulee että äänet pienenee jos suurentaa esim. suunnitellun 100 venttiilin 125:ksi. Tilanne on kuitenkin päin vastainen kun isompaa venttiiliä joudutaan kuristamaan enemmän että saadaan tarpeeksi vähän ilmaa ja siten äänet kasvaa. (näin siis kattotuloventtiileissä esim. kts, kti)

 

[jodakki]

Opiskelen itse tällä hetkellä lvi-asentajaksi ja tälläinen kysymys tuli vastaan johon ei taida löytyä vastausta oikein mistään. Eli, mikä on LKV systeemi ja miten siinä vesi pääsee hanan kautta kiertämään väärälle puolelle. Mistä tämä johtuu?

 

[MJay]

Opiskelen itse tällä hetkellä lvi-asentajaksi ja tälläinen kysymys tuli vastaan johon ei taida löytyä vastausta oikein mistään. Eli, mikä on LKV systeemi ja miten siinä vesi pääsee hanan kautta kiertämään väärälle puolelle. Mistä tämä johtuu?

LKV = Lämmin käyttövesi. Tavallisissa hanoissa / sekoittajissa ongelmaa lämpimän veden pääsystä kylmään tai päinvastoin ei ole, mutta erikoisemmissa kalusteiden kytkennöissä ongelma voi tulla eteen, ja voidaan estää ykssuuntaventtiilein. PS. katso SRMK D1 2.3.5.

 

[Pakana]

Olisiko kuitenkin LämminKiertoVesi, eli kerrostaloissa yms isoissa kiinteistöissä käytettävä systeemi jossa lämpimällä vedellä on kiertovesipumppu ja paluulinja, jolla mahdollisestaan se että hanasta tulevaa lämmintä vettä ei tarvitse odotella jostain lämmönjakohuoneesta asti. Hullunkierroksi myös kutsutaan.

Tuo systeemihän ei itse hanaan vaikuta mitenkään, vaan lämminvesiputkisto muodostaa lenkin, niin että hanalle tulee lenkistä vain muutaman metrin mittainen haaraputki, jolloin sitä jäähtynyttä vettä ei tarvitse valuttaa kuin sen haaran muutama metri. Usein tuohon kiertoon on myös laitettu jotain pesutilojen pattereita, koska siellä kiertää lämmin vesi ympäri vuoden.

 

[MJay]

Itse olen ainakin oppinut käyttämään lämpimän veden kierrosta lyhennettä LVK (lämpimän veden kierto). Ja varsinkin tuo lopun kysymys veden kierrosta väärälle puolelle kuulostaa siltä, että kyseessä juurikin tuo veden pääsystä kylmältä lämpimälle puolelle tai toisin päin.

 

[Pakana]

Joo, noinhan se yleensä lyhennetään tai vaan LämminKierto, mutta mikä eihän nyt tarvitse olla edes aloitteleva LVI asentaja että tietää lämpimästä vedestä?

 

[Miro.Simounen]

Meneeköhän toi lto suunnitelma vähän överiksi. Ei ole asiaan kuuluvia ohjelmia niin photarilla vaan hahmoteltu. Sininen kuvaa tuloilmaa ja punanen luonnollisesti lähtevää.

Pystysuuntaan olevat putket 100mm ja nämä saa helposti kattotuolien viereen villojen alle. Pitkittäin kulkevat 125mm putket tulee vaatimaan lisäeristystä, koska villan määrä ei riitä enää niiden päälle riittävästi. Tästä syystä suuniteltu pystysuuntaan putket.

KHH on tarkoitus laittaa "tiiviit" ovet jonka takia tulo ja poisto molemmat tuolla. Sama juttu "Le Cave" tilaan.
Makuuhuoneiden jokaiseen tuloon vaimennin ja myös olohuoneen tuloon vaimennin.

Keittiön ja eteisen poistoista en ole varma tarviiko erikseen, koska takan ylle tarkotus laittaa reippaasti poistoa, jotta lämmin saadaan jaettua koko taloon??

 

[Zigh]

Eikö takan päälle/lähelle kannata yleensä laittaa tulo, jotta se levittää takan lämpöä siihen tilaan missä takka on? Poistoilla imemällä iso osa lämmöstä menee kuitenkin hukkaan vaikka kuinka tehokas LTO olisikin.

 

[Pakana]

Meneeköhän toi lto suunnitelma vähän överiksi. Ei ole asiaan kuuluvia ohjelmia niin photarilla vaan hahmoteltu. Sininen kuvaa tuloilmaa ja punanen luonnollisesti lähtevää.

Pystysuuntaan olevat putket 100mm ja nämä saa helposti kattotuolien viereen villojen alle. Pitkittäin kulkevat 125mm putket tulee vaatimaan lisäeristystä, koska villan määrä ei riitä enää niiden päälle riittävästi. Tästä syystä suuniteltu pystysuuntaan putket.

KHH on tarkoitus laittaa "tiiviit" ovet jonka takia tulo ja poisto molemmat tuolla. Sama juttu "Le Cave" tilaan.
Makuuhuoneiden jokaiseen tuloon vaimennin ja myös olohuoneen tuloon vaimennin.

Keittiön ja eteisen poistoista en ole varma tarviiko erikseen, koska takan ylle tarkotus laittaa reippaasti poistoa, jotta lämmin saadaan jaettua koko taloon??

Oletan nyt että LTO kone on tekniikkahuoneessa, ja soikio on änkkäri.
Tuloon änkkäri heti koneen jälkeen.
Jos haluat käyttä huonekohtaista vaimenninta, niin voit laittaa niitä myös peräkkäin, mutta ratkaisu ei ole yhtään hiljaisempi jos sulla on joka huoneessa oma änkkärinsä, verrattuna siihen että siellä on alussa yksi yhteinen.
AT/varasto on yleensä vapaakiertoisena, eli ihan erillään asunnon ilmanvaihdosta. Jos tuo tila on oikeasti asumishuone, niin yksi tulo yksi poisto riittää kyllä.
Takan kohdalta poistot pois, lämpö lähtee leviämään kohti eri huoneissa olevia poistoventtiilejä luonnostaan.

Saunaan alas poisto, kattoon tulo (jos perinteinen kiuas niin kiukaan päälle, jos seinässä/katossa kiukaan lämpöanturi, niin tulo vähintään metrin päähän) ja kattoon suljettava poisto joka avataan kuivatuksen avaksi.. Tosin epäilen että tuo saunatila on nykyisellään toteutettu suoraan ulkoa ottavalla raistisilmaventtiilillä.. Voisi olla perusteltua jättää sauna pelkälle poistoventtiilille. Varsinaisen saunomisen kannalta tuo olisi paras ratkaisu, mutta ei yhtä energiatehokas.

Mun mielestäni tuo runkolinja pitäisi olla 160mm ainakin tuohon vessalle asti, varsinkin jos halutaan nimenomaan hiljaista ilmanvaihtoa.

Edelleen suosittelen jäähdyttävää ilmanvaihtokonetta, joka tosin edellyttää sitten kaikkien tuloputkien eristämistä.

 

[Falconi]

Tuo on muutenkin on rakennusluvan vaatima muutos jos autotalli puolitetaan niin vaatinee ihan oikean IV suunnitelman. Ja tosiaan koneen jälkeen heti änkkärit tulo/poisto.

 

[Miro.Simounen]

Oletan nyt että LTO kone on tekniikkahuoneessa, ja soikio on änkkäri.
Tuloon änkkäri heti koneen jälkeen.
Jos haluat käyttä huonekohtaista vaimenninta, niin voit laittaa niitä myös peräkkäin, mutta ratkaisu ei ole yhtään hiljaisempi jos sulla on joka huoneessa oma änkkärinsä, verrattuna siihen että siellä on alussa yksi yhteinen.
AT/varasto on yleensä vapaakiertoisena, eli ihan erillään asunnon ilmanvaihdosta. Jos tuo tila on oikeasti asumishuone, niin yksi tulo yksi poisto riittää kyllä.

Eikö huonekohtaisista vaimentimista ole hyötyä edes huoneesta toiseen kuuluvien äänien suhteen?
Vaimennin maksaa kuitenkin vaan 45€/kpl niin ei ihan kauhee sijoitus ole enää.
Autotallista on tarkoitus pilkkoa kaksi tilaa, tulee ns. työ/peli/jne. huone ja loppu jää puolilämpimäksi varastoksi (tämä toimenpidehän vaatii rakennusluvat toki)
Tulee tapahtumaan myöhemmin vasta, mutta lto valmius oli ajatus tehdä valmiiksi.

Takan kohdalta poistot pois, lämpö lähtee leviämään kohti eri huoneissa olevia poistoventtiilejä luonnostaan.

Tämä onkin korjattuna jo, jossain tuli vaan moinenkin vastaan, että takan päältä otettiin ilmaa, mutta se taisi olla joku "jakosysteemi vaan"

Saunaan alas poisto, kattoon tulo (jos perinteinen kiuas niin kiukaan päälle, jos seinässä/katossa kiukaan lämpöanturi, niin tulo vähintään metrin päähän) ja kattoon suljettava poisto joka avataan kuivatuksen avaksi.. Tosin epäilen että tuo saunatila on nykyisellään toteutettu suoraan ulkoa ottavalla raistisilmaventtiilillä.. Voisi olla perusteltua jättää sauna pelkälle poistoventtiilille. Varsinaisen saunomisen kannalta tuo olisi paras ratkaisu, mutta ei yhtä energiatehokas.

Saunassa puukiuas.
Saunaan tulossa täysi remontti, jollon lauteiden alle tulee poisto ja kiukaan päälle tulo, jos ei jotain muuta suositusta tule asiaan. Lattian läpi ei kuitenkaan tule korvausilmaputkea kiukaan viereen, joihin on tullut törmättyä monessakin talossa.

Mun mielestäni tuo runkolinja pitäisi olla 160mm ainakin tuohon vessalle asti, varsinkin jos halutaan nimenomaan hiljaista ilmanvaihtoa.

Tämä selvä, huoneisiin menevät putket lienee voi olla kuitenkin 100mm putket, olisiko venttiili syytä laittaa T-haaralla ennemmin kuin 90ast mutkalla?

Edelleen suosittelen jäähdyttävää ilmanvaihtokonetta, joka tosin edellyttää sitten kaikkien tuloputkien eristämistä.

Suositus huomioitu, vaatii aika paljon enemmän asennusta.

 

[Falconi]

Tämä selvä, huoneisiin menevät putket lienee voi olla kuitenkin 100mm putket, olisiko venttiili syytä laittaa T-haaralla ennemmin kuin 90ast mutkalla?

Ainakin siitä lähtee vähemmän ääntä ja on tarkempi sekä helpompi säätää ilmamäärä.

Lyhyesti: On

Poistoilmalla ei vaikutusta pikemminkin niissä parempi mutkalla ettei paska jää t-haaran tyhjään osaan.

 

[Pakana]

Eikö huonekohtaisista vaimentimista ole hyötyä edes huoneesta toiseen kuuluvien äänien suhteen?
Vaimennin maksaa kuitenkin vaan 45€/kpl niin ei ihan kauhee sijoitus ole enää.

hmm.. jaa, kaipa sillä on vaikutusta siihen, mä tosin en ole juurikaan törmännyt tuollaiseen iv kanaviston kautta kuuluvaan huoneääneen.. Se eka änkkäri sinne kyllä pitää laittaa, muuten se koneen möly kuuluu aika kovaa noissa huoneissa joissa ei ole änkkäriä ollenkaan.

Tuosta nurkassa olevasta vaatehuoneen poistosta ymmärtää miksi sen jättäisi pois, voi tehdä putkitukseen typerän mutkan. Toisaalta siinä vaatehuoneessa se ääni sitten on aika voimakas kun on ihan koneen vieressä.

Tämä onkin korjattuna jo, jossain tuli vaan moinenkin vastaan, että takan päältä otettiin ilmaa, mutta se taisi olla joku "jakosysteemi vaan"

Takan yläpuolella on joskus korvausilmaventtiili(t) jolla takka saa imettyä ulkoa korvausilmaa. Huolellisesti höyrysuojattu talo edellyttää jonkin keinon tuottaa korvausilma takalle.

Saunassa puukiuas.
Saunaan tulossa täysi remontti, jollon lauteiden alle tulee poisto ja kiukaan päälle tulo, jos ei jotain muuta suositusta tule asiaan. Lattian läpi ei kuitenkaan tule korvausilmaputkea kiukaan viereen, joihin on tullut törmättyä monessakin talossa.

Mistä se korvausilma nykyisellään tulee? Jostainhan sen täytyy tulla kun on puukiuas, vai onko rakenteet vaan niin harvat että tulee vähän jokapuolelta?

Tämä selvä, huoneisiin menevät putket lienee voi olla kuitenkin 100mm putket, olisiko venttiili syytä laittaa T-haaralla ennemmin kuin 90ast mutkalla?

Voi olla 100mm putkella. Käytetään vaan 160 putkeen tarkoitettua haaraa. Ei mitään 90 mutkaa vaan t-haara.

Suositus huomioitu, vaatii aika paljon enemmän asennusta.

Myytävään taloon laitetaan se mikä on halvinta ja helpointa, jos tehdään itselle niin keskusjäähdytys.

 

[Miro.Simounen]

Tuli tässä räpösteltyä uusiksi suunnitelmaa, varaston osalta on vielä mietinnässä miten kannattaa tehdä. Lämmintä siellä kuitenkin on tarkoitus pitää sen 10c luokkaa ja tarvittaessa enemmän.

Tilasta siis tulee varasto/nikkarointiverstas.

Onkoha mitään syytä miksi poistoa ei voisi viedä talon päädystä ulos? Jokseenkin tuntuu typerälle tehdä kattoon reikää, jos sen voi hoitaa päädystä myös.

 

[Jeswe]

Eikö huonekohtaisista vaimentimista ole hyötyä edes huoneesta toiseen kuuluvien äänien suhteen?
Vaimennin maksaa kuitenkin vaan 45€/kpl niin ei ihan kauhee sijoitus ole enää.

Huonekohtaiset vaimentimet ehkäisee juurikin huoneesta toiseen mahdollisesti kanavaa pitkin kulkevan äänen. Ongelmaa ei pääsääntöisesti ole, mikäli kanavisto on suunniteltu hyvin. Eli vältetään ottamasta samasta haarakanavasta eri huoneisiin/tiloihin päätelaitteita. Kuvassa khh, le cave ja varasto. X -haaroja ei mihinkään vaan T-haarat rungosta. Ajatuksena, että kanavisto on kuin puu.
Mikäli huonekohtaisia vaimentimia laitetaan niin vaimennin mahdollisimman lähelle äänilähdettä (venttiiliä tässä tapauksessa kun kanavat menevät yläpohjassa). Alaslaskuissa taas väliseinän läpivientiin kiinni.
Vaimentimen hyöty menetetään mikäli se on väärässä paikassa ja ääni pääsee "vuotamaan" sen ohi.

Pienen vessan ja saunan poistoa en ottaisi suoraan rungosta alaspäin vaan vetäisin pienen kanavapätkän ensin sivulle. Saadaan hiljaisemmaksi venttiilit.

 

[GJ]

Muutama oma ajatus: pienin käytettävä kanavakoko 125, ei 100 mihinkään. 1000 äänenvaimenin koneen jälkeen, 600 äv makuuhuoneiden haaroihin mikäli haluaa estää äänen siirtymistä huoneiden välillä. Aina t-haaroilla, ei 90 kulmilla. 13mm solukumi tuloilmakanaviin aina, vaikka et vielä viilentäisi tuloilmaa. Sijoita muutama euro enemmän kunnon päätelaitteisiin, ei niitä bulkkikopioita.

 

[Jeswe]

Tuli tässä räpösteltyä uusiksi suunnitelmaa, varaston osalta on vielä mietinnässä miten kannattaa tehdä. Lämmintä siellä kuitenkin on tarkoitus pitää sen 10c luokkaa ja tarvittaessa enemmän.

Tilasta siis tulee varasto/nikkarointiverstas.

Jos puolilämmin tila ja satunnaisessa käytössä niin ei mitään järkeä viedä koneellista ilmanvaihtoa sinne.

Onkoha mitään syytä miksi poistoa ei voisi viedä talon päädystä ulos? Jokseenkin tuntuu typerälle tehdä kattoon reikää, jos sen voi hoitaa päädystä myös.

Nykyiset asetukset sallivat jäteilman seinäpuhalluksen. Omakotitaloa ei ole mitään järkeä nykyään tehdä ilman in/out -yhdistelmälaitetta. Jokainen reikä kattoon on riski.
Ohessa vielä pieniä parannusehdotuksia



Perustelut noille tulopuolen äänenvaimentimille: KHH pesukone, kuivausrumpu pitää mekkalaa, joka todennäköisesti tulee pelihuoneeseen ja alkaa jossain välissä häiritsemään. Le cave, pelisessiot ja onnistumisen kiljahdukset tullaan kuulemaan mikäli vaimennin jätetään pois. Makkareiden välillä ei niin väliä, koska kanavisto itsessään vaimentaa pahimmat pois

 

[Ahis]

Mielummin kantikkaaat vaimentimet, T-Haarat ehdottomasiti ennen venttiileitä.

 

[Miro.Simounen]

Muutama oma ajatus: pienin käytettävä kanavakoko 125, ei 100 mihinkään. 1000 äänenvaimenin koneen jälkeen, 600 äv makuuhuoneiden haaroihin mikäli haluaa estää äänen siirtymistä huoneiden välillä. Aina t-haaroilla, ei 90 kulmilla. 13mm solukumi tuloilmakanaviin aina, vaikka et vielä viilentäisi tuloilmaa. Sijoita muutama euro enemmän kunnon päätelaitteisiin, ei niitä bulkkikopioita.

Kanavakoolle joku perustelu, miksi 125mm on parempi kuin 100mm?

 

[Kvarkki]

Nykyiset asetukset sallivat jäteilman seinäpuhalluksen. Omakotitaloa ei ole mitään järkeä nykyään tehdä ilman in/out -yhdistelmälaitetta. Jokainen reikä kattoon on riski.

Lainaan törkeästi keskustelua. Kommenttisi perusteella pohdiskelin, että voisin siis pistää viemärin tuuletusputken seinälle räystään alle(?) Siis sen sijaan, että vedän suoraan ylös katolle. Kyseessä vanha painovoimaisesti ilmaa vaihtava rintsikka.

 

[Jeswe]

Lainaan törkeästi keskustelua. Kommenttisi perusteella pohdiskelin, että voisin siis pistää viemärin tuuletusputken seinälle räystään alle(?) Siis sen sijaan, että vedän suoraan ylös katolle. Kyseessä vanha painovoimaisesti ilmaa vaihtava rintsikka.

Viemärin tuuletusputki on pakko viedä katolle. Seinäpuhallus koskee ilmanvaihtoa, ei viemärin tuuletusta.
Mikäli tuo viestissä oleva viemäriputki kuitenkin on osa ilmanvaihtoa niin painovoimaisessa järjestelmässä ei tule toimimaan.

 

[Falconi]

Kanavakoolle joku perustelu, miksi 125mm on parempi kuin 100mm?

Ilmannopeus pienempi = vähemmän ääntä, ja lisäksi venttiilien tasapainotuksessa toimii aina paremmin periaate, että tarvittava painehäviö tehdään päätelaitteessa eli venttiilissä.

Itse olen OKT kohteissa pitänyt aina 125 minimi kokona ja vasta alastullessa venttiileille on 100. Kustannusvaikutus OKT:ssa on kuitenkin niin pieni 100 vrt 125.

 

[Falconi]

Lainaan törkeästi keskustelua. Kommenttisi perusteella pohdiskelin, että voisin siis pistää viemärin tuuletusputken seinälle räystään alle(?) Siis sen sijaan, että vedän suoraan ylös katolle. Kyseessä vanha painovoimaisesti ilmaa vaihtava rintsikka.

Tähän vielä perusteluina on se, että sieltä tulee kosteaa hyöryä koko ajan niin yläpuolella olevat rakenteet ottaa kipeää. Mutta jos talosta menee jo olemassa oleva tuuletus katon läpi (ja se jää käyttöön) ja olet lisäämässä toista niin silloin sen voisi korvata alipaineventtiilillä ja jättää katon sisäpuolelle. Mutta alipaineventtiili ei saa toimia ainoassa tuuletuksessa kun ylipainekin pitänee poistaa.

 

[Miro.Simounen]

Ilmannopeus pienempi = vähemmän ääntä, ja lisäksi venttiilien tasapainotuksessa toimii aina paremmin periaate, että tarvittava painehäviö tehdään päätelaitteessa eli venttiilissä.

Itse olen OKT kohteissa pitänyt aina 125 minimi kokona ja vasta alastullessa venttiileille on 100. Kustannusvaikutus OKT:ssa on kuitenkin niin pieni 100 vrt 125.

Niin eli itse kanavana tosiaan 125mm mutta venttiilit on 100mm, eli katon läpi mennään 125/100m T-haaralla ja vaadittavalla putkenpätkällä.

 

[Falconi]

Niin eli itse kanavana tosiaan 125mm mutta venttiilit on 100mm, eli katon läpi mennään 125/100m T-haaralla ja vaadittavalla putkenpätkällä.

Juuri noin.

 

[GJ]

Kanavakoolle joku perustelu, miksi 125mm on parempi kuin 100mm?

Helpompi puhdistaa, marginaalisesti pienempi painehäviö ja vähemmän eri kokoista tavaraa työmaalla. Venttiilit aina 125, ellei ole joku todella pieni koppi mihin pitäisi vain muutama litra saada läpi.

Kysytään näinpäin, miksi 100?

 

[Falconi]

Missään nimessä ei vaihdeta 100 venttiiliä 125 kun sitten alkaa venttiilit viheltää. 125 venttiiliä joudut kuristamaan enemmän kuin 100 jolloin venttiilin raossa nopeus kasvaa ja aiheuttaa ääntä.

Nyrkkisääntönä että sitten 125 kun on 15 l/s ilmaa päätelaitteessa ja on siihenkin poikkeuksia, heittopituudet ym.

Mutta kyllä pätevä suunnittelija ne katsoo kuntoon. Se että mistä kulujattaja tietää pätevän ja sinne päin olevan suunnittelijan niin veikkaan että oikeastaan ainut taitaa olla hinta.. Ja sekään ei niin varmaan ole.